FI72655C

FI72655C - Saorbindel med uppsugningsfoermaoga och foerfarande foer dess framstaellning.

Info

Publication number: FI72655C
Application number: FI823247A
Authority: FI
Inventors: Horst Dautzenberg; Fritz Loth; Bodo Borrmeister; Dieter Bertram; Hebert Lettau; Jiri Stamberg; Jan Peska
Original assignee: Leipzig Arzneimittel
Priority date: 1981-09-30
Filing date: 1982-09-22
Publication date: 1987-07-10
Also published as: EP0075791B1; FI823247A0; RO88346A2; US4599209A; FI72655B; FI823247L; EP0075791A1; DE3270438D1; ATE18995T1; US4664105A; HU186129B

Description

Imukykyinen haavaside ja menetelmä sen valmistamiseksi - Särbindel med uppsugningsförmäga och förfarande för dess framstälining 1 72655

Keksintö koskee imukykyistä haavasidettä, joka on tarkoitettu voimakkaasti vuotavien, tulehtuneiden haavojen ja vastaavien pintojen peittämiseen ja puhdistamiseen iho- ja kudossairauk-sissa, samoin kuin menetelmää siteen valmistamiseksi.

On tunnettua, että nykyaikaisen haavasiteen, jota voidaan käyttää erilaista alkuperää olevien haavojen ollessa kyseessä, mutta erityisesti myös ongelmallisissa hoitokohteissa, kuten säärihaavoissa, makuuhaavoissa, sokeritautikuoliossa, kroonisesti tulehtuneissa haavoissa ja 2. ja 3. asteen palohaavoissa, täytyy olla toksikologisesti varma, immunologisesti sopiva, helposti valmistettava, varastoitavissa ja steriloitavissa, lisäksi sen täytyy omata riittävä kaasunläpäisykyky haavan tuulettamiseksi, rupeen takertumatta pysyä hyvin haavapinnalla, haavan paranemista häiritsevien tekijöiden (haavaeritteiden, bakteerien, kuolleen soluaineksen) hyvällä vastaanottokyvyllä vaikuttaa haavaa puhdistavasti ja siten tulehduksia hillit-sevästi ja ehkäisevästi, ja edelleen edistää jyväiskudosten ja/tai pintasolukerrosten muodostumista. On yhtä tunnettua, että tavanomaiset haavasiteet, jotka enimmäkseen ovat luonnon-tai synteettisistä kuiduista, useimmiten regeneroidusta lyhyt-tai pitkäkuituisesta selluloosasta, tehtyjä kankaita tai neuleita, täyttävät nämä vaatimukset vain sangen epätäydellisestä; ne varsinkin takertuvat haavaan tai rupeen niin, että sidettä vaihdettaessa suojaava haavarupi tulee poisreväistyksi, haava ärsyyntyy ja paranemisprosessi keskeytyy ja luonnollisesti pitkittyy; lisäksi niillä on rajoittunut imukyky, jolloin varsinkaan bekteerit eivät tule poistetuksi, mistä on seurauksena, että tulehdusten estäminen on mahdollista useinkin vain lisäämällä antibakteerisesti vaikuttavia aineita, kuten 2 72655 antibiootteja tai sulfonamideja. Näiden haittojen voittamiseksi kehitettiin haavasiteitä (esim. DD-PS 97547, DE-OS 1209702, DE-OS 1254295, DE-OS 1492409, DE-OS 1629425, US-PS 2923298, US-PS 3012918, US-PS 3043301, US-PS 3285245, US-PS 3434472, US-PS 3438371, US-PS 3441021, US-PS 3446208, US-PS 3457919, US-PS 3579628, US-PS 3750666), jotka on haavapuolelta päällystetty liimautumattomalla, joustavalla, rei'itetyllä muovikalvolla, joka on polyetyleeniä, polypropyleeniä, polyvinyyli-kloridia, polyvinyyliasetaattia, polyetyleenitereftalaattia, etyleeni/vinyyliasetaatti-kopolymeerejä, polyakrylaatteja tai polyvinyylipyrrolidoneja; tunnetaan myös haavasiteitä, joissa on rei'itetyn muovikalvon sijasta haavapuolella samalla tavoin vaikuttava ohut rei'itetty metallikalvo, joka on hopeaa, alumiinia tai sinkkiä (esim. DE-OS 1161384, DE-OS 1417379, US-PS 2934066). Sellaiset siteet eivät takerru haavaan, ne päästävät toisaalta rei'ityksen läpi haavaeritteen, jonka voivat vastaanottaa taakse asetetut imukerrokset (selluloosa-vanu, puristevanu, puuvillahuopa). Paitsi että sellaisten haavasiteiden imukyky ei varsinaisesti kasva, voivat voimakkaasti tulehtuneiden haavojen märkäiset eritteet myös tukkia reiät, jolloin syntyy eristetaskuja, jotka muodostavat erinomaiset kasvumahdollisuudet bakteereille; metallipäällysteisten sidekalvojen ollessa kyseessä tulee lisähaittana vielä hankaus-vaikutus, jota ei aivan kokonaan ole poissuljettu.

Haavasiteiden kohonnut imukyky saavutetaan lisäämällä sellaisia luonnollisia tai synteettisiä aineita, jotka toisaalta ovat veteen liukenemattomia, mutta toisaalta turpoavat vedessä. Sellaisia aineita ovat esim. Ohitin ja Chitosan (MIT Sea Grant Rep. MIT SG 1978, Proc. Int. Conf. Chitin/Chitosan 1977, s. 296 - 305), kollageeni (DD-PS 56587, GB-PS 1195062, US-PS 3471598, US-PS 3491760, US-PS 3800792, US-PS 3939831, US-PS 4089333), märkäverkkoutetut selluloosakuidut, etenkin formyloidut puuvilla- ja keinosilkkikuidut (DE-OS 1492365), 3 72655 jotka sopivimmin sisältävät vielä 5-20 paino-% karboksimetyy-liselluloosan (CMC) Na-suoloja (DE-OS 2638654), regeneroidusta selluloosasta ja Na-CMC:stä (US-PS 3858585) tai verkkoutetuista CMC-tuotteista (DE-OS 2357079) olevat sekoitekuidut, vinyyli-esterien ja tyydyttymättömistä hiilihapoista olevien verkkou-tettujen kopolymeerien hydrolyysituotteet (DE-OS 2653135), verkkoutetut polyakryyliamidit ja sulfonoidut polystyrolit (DE-OS 1617998, DE-OS 1642072, US-PS 3669193), verkkoutetut poly-N-vinyylipyrrolidonit ja -morfolinonit (US-PS 3810468), verkkoutetut dekstraanit, tärkkelykset, dekstraani- ja tärkkelys johdannaiset (DD-PS 109513, DE-OS 2403269), samoin kuin urea/formaldehydi- tai melamiini/formaldehydi-hartsivaahdot (DE-OS 1246173, DE-OS 1247553), jotka voivat lisäksi sisältää butadieeni/styroli- tai butadieeni/akryylinitriili-kopoly-meereja (US-PS 3314425), ja polyuretaanivaahdot (DE-OS 2103590, GB-PS 1065994, GB-PS 1253845, US-PS 3157178, US-PS 3648692, US-PS 3975567, US-PS 3978855). Verkkoutettujen vinyvliase-taatti/metakrylaatti-kopolymeerien hydrolyysituotteet voivat imeä ainakin 100-kertaisesti, verkkoutetut polyakryyliamidit 70-kertaisesti ja verkkoutetut poly-N-vinyylipyrrolidonit vähintään 15-kertaisesti oman painonsa vettä tai haavaeritettä.

Useimmat haavasiteet ovat kuitumaisista tuotteista tehtyjä kankaita tai neuloksia, so. niitä käytetään esivalmistetun tasorakenteen muodossa. Mutta suhteellisen harvoin tapahtuu haavojen peittämistä partikkelimaisilla aineilla kuten sirote-jauheella tai vastaavilla, vaikka juuri niillä on suuria etuja tasomaisiin siteisiin nähden epätasaisten ja revenneiden haavojen ollessa kyseessä.

Haavan peittämiseen sopivia partikkelimaisia aineita kuvaa esim. DE-OS 2403269. Siinä on kyse verkkoutettujen polysakkaridien ja polysakkaridijohdannaisten, erityisesti verkkoutettu jen dekstraanien mirkohelmistä, jotka välittömästi laitetaan 4 72655 haavalle. On edelleen tunnettua, että samaan tarkoitukseen voidaan käyttää myös pallonmuotoisia regeneroidun selluloosan osasia. Molemmilla aineilla on suuri haavaeritteiden imukyky ja ne kykenevät sitäpaitsi poistamaan haavapinnalta bakteereja, sieniä, myrkkyjä, tulehduksenvälittäjiä (prostaglandiineja) ja plasmaproteiineja (fibrinogeeni-lohkaisutuotteita).

Huolimatta monista todistettavasti positiivisista ominaisuuksista on molemmilla partikkeleimaisilla materiaaleilla vielä muutamia haittoja, jotka rajoittavat niiden laajaa käyttöä. Verkkoutetuista dekstraaneista muodostuneet osaset, joiden geelimatriisilla ei kuivassa eikä märässä olotilassa ole suljettuja huokosia, turpoavat joutuessaan kosketukseen veden tai vesiliuosten kanssa laajeten tilavuudeltaan voimakkaasti ja tuloksena on geelikerros, jonka sisällä kaasunläpäisykyky on alentunut. Tämä haitta on tosin voitettu regeneroitujen selluloosahiukkasten kohdalla, joilla on makrohuokoinen rakenne ja jotka siksi ottavat vettä turpoamatta, mutta jo niiden huokoisuus aiheuttaa, että myös ei-vettä-sisältävät aineet, esim. orgaaniset liuottimet, imeytyvät, mikä voi vaikuttaa epäsuotuisasti määrätyissä käyttömuodoissa; niiden sterilointiin -säteillä liittyy sitä paitsi värjäytyminen keltaiseksi tai ruskeaksi. Edellä mainittuja partikkelimaisia materiaaleja voidaan valmistaa sinänsä tunnetuilla menetelmillä, selluloosa-partikkeleita esim. emulgoituja selluloosaliuoksia hapottamalla (SE-PS 382066, US-PS 3597350), tiputtamalla viskoosiliuoksia sopiviin koagulointikylpyihin (JP-PS 73.21738, JP-PS 73.4082, JP-PS 73.60753), kuumentamalla lyhytaikaisesti partikkelimaisia selluloosaestereitä, kuten esim. selluloosa-asetaattia, siliko-niöljyssä 290 - 300°C:een (JP-PS 78.07759, JP-PS 78.86749) tai termisesti koaguloimalla viskoosidispersioita (CS-US 172640, DD-PS 118887, DE-OS 2523839, US-PS 4055510). Näillä menetelmillä aikaansaatavat selluloosapartikkelit mahdollistavat kuitenkin vain silloin yllämainitun laatuisen imukykyisen 5 72655 haavasiteen, kun ne kuivataan niin, että niiden mikrohuokoisuus säilyy. Nykyisen tekniikan tason mukaan tämä onnistuu vain erityisillä kuivausmenetelmillä, jotka ovat kalliita ja taloudellisesti epäedullisia. Keksinnön päämääränä on siis haava-side, joka on myrkytön ja kudosystävällinen, joka voi sopeutua hyvin haavan muotoon tai vastaavaan iho- tai kudoksenosaan, myös epätasaisiin ja revenneisiin haavoihin; joka ottaa voimakkaasti vuotavista haavoista eritteen nopeasti ja potilasta säästäen; joka eritteen ohella sitoo myös bakteereja, sieniä, myrkkyjä, proteiineja ja prostaglandiineja; joka on steriloitavissa yhä uudelleen ja edistää jyväiskudosten ja pintasolu-kerrosten muodostumista, mutta jolla siitä huolimatta on puhtaasta tai piilevästä makrohuokoisuudesta johtuen vain vähäisessä määrin turpoamistaipumusta niin, että haavaa peittävän kerroksen kaasunläpäisykyky pysyy edelleen vahingoittumattomana; ja joka lopuksi sopivasta raaka-aineesta ja yksinkertaisesta valmistusmenetelmästä johtuen on taloudellisesti edullinen ja voidaan käyttää laajassa mittakaavassa.

Raaka-ainetilanne ja hyvät kokemukset partikkelimaisista materiaaleista huomioon ottaen on keksinnön tarkoituksena kehittää edellämainitun laatuinen selluloosapohjäinen haava-side ja menetelmä sen valmistamiseksi.

Nyt on yllättäen osoittautunut, että kuivilla partikkelimai-silla tuotteilla, jotka muodostuvat regeneroidun selluloosan ja karboksylaattiryhmiä sisältävän polysakkaridijohdannaisen, jäljempänä polysakkaridijohdannaiseksi nimitetyn, seoksista saadaan halutun laatuinen imukykyinen haavaside, yllättäen myös siitä syystä, että regeneroituun selluloosaan sekoitetut polysakkaridijohdannaiset vaikuttavat sinänsä soluliimaa koaguloivasti ja täten verenvuotoa tyrehdyttävästi, mistä pitäisi olla seurauksena ei-toivotunlainen haavan arpeutuminen.

6 72655

Sellaista arpeutumista ei kuitenkaan tapahdu; haavan päälle tuodut partikkelimaiset tuotteet, jotka voivat olla pallonmuotoisia osasia tai rakeita, läpimitaltaan > 10 μ, imevät halutun jäykkyyden omaavia vetisiä haavaeritteitä ja niiden kanssa samalla bakteereja, sieniä, myrkkyjä, proteiineja ja tulehduk-senvälittäjiä nopeasti ja suurin piirtein kivuttomasti niin, että haavatulehdukset hillitään tai estetään, haava kuivuu nopeasti, mutta jää tällöin kimmoisaksi. Partikkelien jyvä-mäinen rakenne, joka säilyy myös eritteellä kyllästyneessä tilassa, edistää jyväiskudoksen ja pintasolukerroksen muodostumista, ja hyvä muodonpysyvyys, joka saavutetaan partikkelien suhteellisen vähäisellä turpoamisella, takaa haavan hyvän tuuletuksen.

Polysakkaridi johdannaisia, jotka regeneroituun selluloosaan sekoitettuina ja uudelleenmuokattuina tuottavat tulokseksi keksinnönmukaisen haavasiteen, täytyy olla vähintään 50 % veteen liuotettuina; sopivia ovat esim. karboksimetyylisel-luloosa, natriumkarboksimetyylitärkkelys ja natriumalginaatti. Niiden osuus polymeeriseoksesta nousee 3-30 %:iin.

Regeneroidun selluloosan ja polysakkaridijohdannaisen seoksista muodostetut keksinnÖnmukaiset partikkelimaiset tuotteet ovat siitä syystä parempia kuin puhtaasta regeneroidusta selluloosasta muodostetut pallomaiset partikkelit, että valmistusprosessin jälkeen vaadittava kuivaus voidaan suorittaa tavanomaisella tavalla.

Tosin lysähtää tällöin alunperin olemassa ollut huokosjärjestelmä partikkelin kutistuessa, mutta käyttötilanteessa vedellä kostutettaessa se suurin piirtein elpyy niin, että partikkelin imukyky ei ainoastaan ole puhtaan selluloosapartikkelin kaltainen vaan jopa ylittää sen.

Tällöin saa käytetyn polysakkaridi johdannaisen hydrof iilinen luonne ja sen kromatografinen erotuskyky myönteistä lisähuo miota· 7 72655

Koska puhtaat selluloosapartikkelit voivat ottaa taudinaiheuttajia pääasiallisesti vain partikkelien välisiin kapillaari-tiloihin, jossa ne pysyvät kiinni vain suheellisen löyhästi, aikaansaa keksinnönmukaisen partikkelin sisäinen rakenne ja polysakkaridijohdannaisen ioniluonne huomattavasti lujemman sidoksen. Lisäetuna on se, että vedenottokykyä ja veden- tai eritteenottokyvyn kinetiikkaa voidaan säädellä suhteellisen laajoissa rajoissa valmistusprosessin aikana ja täten tulee mahdolliseksi erilaisiin vaatimuksiin mukauttaminen.

Edelleen huomattava etu on, että keksinnönmukaiset partikkeli-maiset tuotteet säilyttävät positiivisen vaikutuksensa myös glyserolin ja polyalkyleeniglykolin läsnäollessa, mistä johtuen on mahdollista valmistaa pastamaisia tuotteita; sitäpaitsi on osoittautunut, että lisäämällä pienehköjä määriä glyserolia tai polyetyleeniglykolia, edullisimmin 5 - 30 %, estetään vahingoittuminen radiokemiallisen steriloinnin aikana, joka vahingoittuminen muulloin näkyi tuotantoparametrien huononemisena ja keltaiseksi värjäytymisenä.

Keksinnönmukaiset partikkelimaiset tuotteet laitetaan tavallisesti haavalle kerroksena, jonka paksuus yltää 5 mm:iin ja suojataan tavanomaisella kevyellä puristussiteellä. Siteen vaihto, jonka pitäisi tapahtua hiukkasten kyllästyttyä haava-eritteellä, mutta viimeistään 14 - 20 tunnin kuluttua, on mahdollisimman yksinkertaista ja vaivatonta eism. siten, että huuhdellaan partikkelikerros pois vedellä tai fysiologisella keittosuolaliuoksella ja laitetaan uusi kerros partikkeli-maista ainetta.

8 72655

Edellä kuvatun laatuinen haavaside saadaan keksinnön mukaan siten, että sekoitetaan teknisesti tavanomaiseen viskoosiliuok-seen edellä määritellyn kaltaista polysakkaridijohdannaista 5 - 50 %, riippuen polymeeriseoksen kokonaismäärästä viskoosi-liuoksessa, koaguloidaan tämä seos termisesti, puhdistetaan koagulaatti, kostutetaan polyalkyleeniglykolilla, jota käytetään 5 - 30 %, ja kuivataan.

Tuotteiden partikkelimainen rakenne voidaan aikaansaada ennen tai jälkeen koaguloinnin. Eräässä tietyssä suoritusmuodossa tapahtuu partikkelimuodostus siten, että lisättävää polysakkaridi johdannaista sisältävää viskoosiliuosta tiputetaan sopivalla tavalla sinänsä tunnetuilla menetelmillä esim. dispergoi-malla, veteen sekoittumattomaan orgaaniseen nesteeseen, koaguloidaan termisesti ja regeneroidaan kuumentamalla 50 - 100°C lämpötilassa 30 - 90 min.

Menetelmän eräässä lisäsuoristusmuodossa käsitellään polysakkaridi johdannaista sisältävää viskoosiliuosta vastaavanlaisissa olosuhteissa, mutta ilman etukäteen tapahtuvaa hienontamista, jolloin koagulaatti saadaan levyjen, tankojen tai lohkareiden muodossa, jotka sitten sopivalla tavalla mekaanisesti pienennetään .

Saaduista hienojakoisista murenevista massoista saadaan pesun ja kuivauksen jälkeen jauhemaisia, raemaisia tuotteita, jotka alistetaan mahdollisesti vielä yhteen kuivajauhatukseen halutun partikkelispektrin saavuttamiseksi.

Puhdistuksen ja samalla tuoteominaisuuksien ohjaamisen vuoksi saadut partikkelimaiset tuotteet pestään useaan kertaan alhaisen molekyylipainon omaavilla alkoholeilla, lähinnä metanolilla tai etanolilla, tai ketoneilla, lähinnä asetonilla ja/tai vedellä tai vesiliuoksella, kuten esim. laimennetuilla hapoilla tai alkaleilla, jolloin menetellään niin, että 5 - 50 % sekoi tetusta polysakkaridijohdannaisesta huuhdotaan pois.

9 72655 Näiden tuotteiden kuivaus voi tapahtua tunnetuilla yksinkertaisilla menetelmillä, kuten esim. leijupatja-kuivaimeilla, mitä varten partikkeleista poistetaan sitä ennen linkoamalla tai imulla ylimääräinen loppu pesuneste, jonka mieluummin ei pitäisi sisältää tai sisältää vain osittain vettä, ja sopivimmin sisältää jo lisäyksen polyalkyleeniglykolia tai glyserolia.

Joukkoon sekoitettavina polysakkaridijohdannaisina tulevat kysymykseen karboksimetyyliselluloosa, natriumkarboksimetyyli-tärkkelys ja natriumalginaatti.

Menetelmän eräässä parhaana pidetyssä suoritusmuodossa käytetään polysakkaridijohdannaisena natriumkarboksimetyyli-selluloosaa, jonka keskimääräinen substituutioaste (DS) on 0,4 - 1,0.

Käytetyn natriumkarboksimetyyliselluloosan laadusta ja määrästä samoin kuin jälkikäsittelyn ja kuivauksen aikaisesta reaktio-kulusta riippuen saadaan enemmän tai vähemmän voimakkaasti kutistuneita, suurin piirten isometrisiä partikkeleita, jotka kykenevät ottamaan 1,5 - 20 ml vettä kuiva-aineen grammaa kohti, jolloin dispergoimalla saadut osaset ovat likimain pallomaisia ja niillä on verraten sileä pinta, ja muutoin valmistetuilla osasilla on säännöttömämpi muoto samoin kuin rosoisempi pinta, mutta ilman, että täten vaikutetaan haitallisesti varsinaisiin tuotteen ominaissuureisiin.

Periaatteessa voidaan polymeeriseoksesta muodostuvia keksinnön-mukaisia partikkeleita kuivata samalla tavoin hellävaraisesti kuin puhtaita regeneroituja selluloosamateriaaleja. Tässä tapauksessa saadaan tuotteita, jotka ovat vähemmän kutistuneita ja 10 72655 jo kuivassa tilassa niillä on suuri makrohuokoisuus. Jos polysakkaridi johdannaiset lisätään viskoosiliuokseen liuoksena ja niin väkevänä, että siitä on seurauksena liuoksen kokonaispoly-meeriväkevyysasteen nousu, tai jos kosteista partikkeleista poistetaan jäljempänä seuraavilla käsittelyvaiheilla suurehkoja määriä polysakkaridi johdannaista, silloin saadaan hellävaraisen kuivauksen jälkeen aineita, joilla on voimakkaasti kohonnut huokostilavuus päinvastoin kuin puhtailla regenegoiduilla selluloosatuotteilla.

Seuraavat esimerkit kuvaavat keksinnön mukaisen ehdotetun haavasiteen käyttöä samoin kuin sen valmistusta.

Esimerkki 1

Erään säärihaavapotilaan voimakkaasti eritettä vuotavat haavat peitettiin n. 3 mmm paksuisella kerroksella keksinnönmukaista sidettä. Side muodostui kuivista, ^--säteillä säteilyttämällä steriloiduista pallomaisista regenegoidun selluloosan osasista, jotka sisälsivät 10 % karboksimetyyliselluloosaa, ja joiden keskimääräinen partikkelikoko oli 0,2 mm ja vedentto 3,2 ml/g. Vedenotto määritettiin linkousmenetelmällä (Cell. Chem.

Technol. 21 (1978), 419 - 428) ja se ilmoittaa selluloosapar-tikkelien huokosjärjestelmässään pidättämän vesimäärän (vedenpidätyskyky). Side vaihdettiin päivittäin, huuhtomalla täyteen-imeytynyt aine fysiologisella keittosuolaliuoksella ja laittamalla uusi n. 3 mm paksu sidekerros. Viiden päivän kuluttua oli haava selvästi puhdistunut ja melkein kuiva ja yhdeksän päivän kuluttua saatettiin laittaa tavanomainen haavaside.

Esimerkki 2

Eräs potilas kärsi loukkaantumisenjälkeisen ostitiksen tulehtuneesta pintahaavasta. Avoin haava poistettiin n. 3 mm:n paksui- 11 72655 sella sidekerroksella, joka muodostui kuivista, ^-säteillä steriloiduista, regeneroiduista selluloosahiukkasista, jotka sisälsivät 20 % natriumkarboksimetyyliselluloosaa ja 5 % glyserolia, ja joiden partikkelikoko oli 0,1 - 0,5 mm ja vedenotto 4,6 ml/g.

Side vaihdettiin päivittäin, jolloin haavasiteen poisto tapahtui lastalla. Viiden päivän kuluttua oli nähtävissä tulehdusesiintymän vaimenemista, silminnähtävää puhdistumista ja haavan tervettä kudosmuodostusta. Kahdeksan päivän kuluttua voitiin laittaa tavanomainen side.

Esimerkki 3

Erään potilaan laaja-alaisen palohaavan tulehtunut, voimakkaasti vuotava haava peitettiin n. 3 mm:n paksuisella side-kerroksella, joka koostui kuivista, ^-säteilyllä steriloiduista pallomaisista renegeroiduista selluloosahiukkasista, jotka sisälsivät 10 % natriumkarboksimetyyliselluloosaa ja 20 % poly-etyleeniglykolia (suht. molekyylipaino 600), ja joiden partikkelikoko oli 0,2 - 0,3 mm ja vedenotto 2,5 ml/g.

Side vaihdettiin päivittäin, jolloin täyteenimeytyneen materiaalin poistaminen haavapohjaa vahingoittamaatta onnistui. Seitsemän päivän kuluttua oli haava puhdas ja kuiva ja pintasolukon muodostumista alkoi vaurion reunalta käsin. 12 päivän kuluttua oli haava valmis kudossiirtoon.

Esimerkki 4

Keksinnönmukaisen haavasiteen valmistamiseksi dispergoitiin sekoittimen avulla seos, joka koostui 50 g:sta viskoosia (8 % selluloosaa, 6 % natriumhydroksidia, ksantatointi 35 %:lla rikkihiiltä riippuen selluloosasta), ja 50 g:sta natriumkar- 12 72655 boksimetyyliselluloosan (CMC) 4 %:sta vesiliuosta, jonka keskimäärinen substituutioaste (DS) oli 0,3 150 mlrssa kloori-bentseeniä, joka sisälsi 0,05 % öljyhappoja emulgaattoreina. Saadut partikkelit kaoguloitiin edelleen turvonneista pallomaisista osasista muodostuva tuote erotettiin imulla kloori-bentseenistä ja vedestä. Viimeistelyyn - kuten myös joissakin jäljempänä tulevissa esimerkeissä - käytettiin toisinaan 20 g:n annoksia saatua kosteaa raaka-ainetta, jonka polymeeri-pitoisuus oli n. 1,3 g. Kuten seuraavassa näkyy, se puhdistettiin eri tavoilla.

a) Partikkelit pestiin neljä kertaa 100 mlrssa vesipitoista metanolia (80 tilavuus-%) alkalittomasti ja suolattomasta, viimeksi käsiteltiin 10 min 70 mlrsa etanolia.

b) Partikkelit puhdistettiin seuraavassa esitetyin menetelmä-vaihein :

100 ml vettä, 10 min, 90°C

100 ml vettä, 10 min, huoneenlämpötila 70 ml etanolia, 10 min, huoneenlämpötila c) Partikkelit puhdistettiin vaihtoehdon b) mukaan, kuitenkin sillä erolla, että kolmas kerta huuhdottiin vedellä 90°C:ssa.

d) Partikkelit puhdistettiin seuraavin menetelmävaihein: 100 ml vesipitoista metanolia, 80 tilavuus-%, 10 min, huoneenlämpötila 100 ml vesipitoista metanolia, 80 tilavuus-% 10 min, huoneenlämpötila 13 72655 100 ml vettä, 10 min,

90°C

100 ml vettä, 10 min, huoneenlämpötila 70 ml etanolia, 10 min, huoneenlämpötila

Puhdistetut pallomaiset partikkelit imettiin kuiviksi, kuivattiin 105°C:ssa ja niillä oli sen jälkeen seuraavassa taulukossa esitetyt analyysiarvot: CMC-pitoituus_vedenotto_liuotinta a) 33,3 % 5,9 ml/g 7,4 % b) 26,4 % 6,2 ml/g 3,2 % c) 15,9 % 7,3 ml/g 1,5 %

d) 28,1 % 7,4 ml/g 1,0 S

Esimerkki 5

Keksinnönmukaisen haavasiteen valmistamiseksi tehtiin pallomaisia partikkeleita esimerkin 4 mukaisesti useahkossa eri valmistuserässä, kuitenkin lisäämällä seoskomponentiksi CMC:aa, jonka DS oli 0,5. Näiden valmistuserien pallomaiset partikkelit puhdistettiin esimerkin 4 vaihtoehdon b) mukaan ja niillä oli kuivumisen jälkeen 2 - 4 %:n liuotinjäämällä seuraavat, virhe-rajojen sisäpuolella olevat, korreloivat arvot vedenotolle: vedenotto vedenotto valmistuserä 1 6,1 ml/g valmistuserä 5 6,9 ml/g valmistuserä 2 6,2 ml/g valmistuserä 6 6,6 ml/g valmistuserä 3 5,9 ml/g valmistuserä 7 6,3 ml/g valmistuserä 4 6,5 ml/g 14 72655

Esimerkki 6

Keksinnönmukaisen haavasiteen valmistamiseksi tehtiin pallomaisia parikkeleita esimerkin 4 tavalla, kuitenkin niin, että seoskomponentiksi lisättiin CMC:aa, jonka DS oli 0,7, jälki-käsiteltiin ja puhdistettiin eri vaihtoehdoin: a) Partikkelit puhdistettiin seuraavanlaisin menetelmävaihein: 100 ml metanolia, 10 min, huoneenlämpötila 100 ml metanolia, 10 min, huoneenlämpötila

100 ml vettä, 10 min, 90°C

100 ml vettä, 10 min, huoneenlämpötila 70 ml etanolia, 10 min, huoneenlämpötila b) Partikkelit puhdistettiin seuraavanlaisin menetelmävaihein:

100 ml vettä, 10 min, 90°C

Puhdistetut ja jälkikäsitellyt partikkelit erotettiin neste-faasista, kuivattiin 105°C:ssa ja niillä oli sen jälkeen seuraavat arvot: vedenotto liuotinta a) 9,6 ml/g 3,4 % b) 5,2 ml/g 2,0 %

Esimerkki 7

Keksinnönmukaisen haavasiteen valmistamiseksi kaadettiin 25 g seosta, joka muodostui 12,5 g:sta viskoosia ja 12,5 g:sta 15 72655 vettä sisältävää 4 % ssta CMC:tä (DS 0,5), sisäläpimitaltaan n. 10 mm:n sylinterinmuotoiseen astiaan ja koaguloitiin termisesti 90 min 90°C:ssa. Aine pienennettiin hienojakoisiksi rakeiksi, joiden partikkelikoko oli 1 mm tai pienempi, ja puhdistettiin esimerkin 6 vaihtoehdon a) mukaan. 105°C:ssa tapahtuneen kuivauksen jälkeen saadun jauhemaisen tuotteen vedenotto oli 7,6 ml/g.

Esimerkki 8

Keksinnönmukaisen siteen valmistamiseksi tehtiin pallomaisia partikkeleita esimerkin 4 mukaisesti, kuitenkin lisäämällä epikloorihydriinillä osittain verkkoutettua CMCtaa (DC 0,7), jonka liukoisuus veteen oli vielä n. 50 %. Seoskomponentti sekoitettiin tällöin viskoosiin suurin piirtein normaaliin natronlipeään liuotettuna. Saadut partikkelit puhdistettiin esimerkin 4 vaihtoehdon b) mukaan ja niiden vedenotto 105°C:ssa tapahtuneen kuivauksen jälkeen oli 14,0 ml/g liuotinjäämän ollessa 0,6 %.

Esimerkki 9

Esimerkin 4 suoritusmuotoa vastaavasti valmistettiin pallomaisia hiukkasia lisäämällä natriumkarboksimetyylitärkkelystä ja natriumalginaattia, puhdistettiin esimerkin 4 vaihtoehdon d) mukaan ja kuivattiin 105°C:ssa. Tuotteilla oli seuraavat vedenottoarvot: natriumkarboksimetyyli- tärkkelyksen kanssa 5,7 ml/g, liuotinta 4,2 % natriumalginaatin kanssa 3,1 ml/g, liuotinta 1,5 %.

Claims

16 72655

1. Partikkelimaisesta selluloosamateriaalista koostuva imu-kykyinen haavaside, tunnettu siitä, että partikkelit muodostuvat regeneroidun selluloosan ja 3 - 30 % karboksy-laattiryhmiä sisältävän polysakkaridijohdannaisen seoksista ja että niillä on vesipitoisilla nesteillä tapahtuneen kostu-tuksen jälkeen makrohuokoinen rakenne.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen imukykyinen haavaside, tunnettu siitä, että partikkelit ovat pallomaisia ja niiden läpimitta on > 10 μ.

3. Patenttivaatimuksen 1 mukainen imukykyinen haavaside, tunnettu siitä, että partikkelimainen aine on raemuodossa .

4. Patenttivaatimuksien 1-3 mukainen imukykyinen haavaside, tunnettu siitä, että se sisältää 5-30 paino-% glyserolia ja/tai polyalkyleeniglykolia.

5. Patenttivaatimuksien 1-4 mukainen imukykyinen haavaside, tunnettu siitä, että se ottaa haavaeritteitä 1,5 - 20 ml kuiva-aineen grammaa kohti, mukaanluettuina bakteerit, myrkyt, proteiinit ja tulehduksenvälittäjät.

6. Menetelmä imukykyisen haavasiteen valmistamiseksi, tunnettu siitä, että koostumukseltaan teknisesti tavanomaiseen viskoosiin lisätään yli 50 % vesiliukoista, karboksy-laattiryhmiä sisältävää polysakkaridijohdannaista liuoksena tai kiinteässä muodossa, muodostetaan seoksesta kappaleita, koaguloidaan kohotetussa lämpötilassa, muodostetaan mahdollisesti saatua massaa hienontamalla haluttu partikkelikoko > 10 ji, saadut partikkelit pestään, jälkikäsitellään ja kuivataan. 17 72655

7. Patenttivaatimuksen 6 mukainen menetelmä imukykyisen haava-siteen valmistamiseksi, tunnettu siitä, että emulgoi-malla viskoosi/polysakkaridijohdannaisseos viskoosiin sekoittu-mattomassa dispersioaineessa ennen lämpökäsittelyä, saadaan pallomaisia kappaleita, joiden läpimitta on > 10 μ.

8. Patenttivaatimuksien 6 ja 7 mukainen menetelmä imukykyisen haavasiteen valmistamiseksi, tunnettu siitä, että karboksylaattiryhmiä sisältävän polysakkaridijohdannaisen osuus, riippuen polymeeriseoksen kokonaismassasta, on 5 - 50 %.

9. Patenttivaatimuksen 6-8 mukainen menetelmä imukykyisen haavasiteen valmistamiseksi, tunnettu siitä, että saadut partikkelit pestään pienimolekyylisissä alifaattisissa alkoholeissa tai ketoneissa tai näiden vesiseoksissa ja/tai vedessä tai vettä sisältävissä liuoksissa, jolloin 5 - 50 % osuus käytetystä polysakkaridijohdannaisesta jälleen pestään pois.

10. Patenttivaatimuksien 6-9 mukainen menetelmä imukykyisen haavasiteen valmistamiseksi, tunnettu siitä, että ennen tai jälkeen kuivakäsittelyn partikkeleille laitetaan glyserolia ja/tai polyetyleeniglykolia siinä määrin, että aineiden osuus lopputuotteessa, kuivasta polymeerimassasta riippuen, nousee 5-30 %:iin. 18 72655