FI72452B - Ramsaog. - Google Patents

Description

I UM-.-1 ... .... KUULUTUSJULKAISU 79ICO

Wa M <«> UTLÄGGNINGSSKRIFT

C (45) Fate..'ti ryär.r.c tty

Patent 03 CG 1337 (51) Kv.lk.4/lnt.CI.4 B 27 B 3/12 SUOMI —FINLAND (21) Patenttihakemus — Patentansökning 772008 (22) Hakemispäivä — Ansökningsdag 28.06.77 (23) Alkupäivä — Giltighetsdag 28.06.77 (41) Tullut julkiseksi — Blivit offentlig 1 4.1 1.78

Patentti- ja rekisterihallitus Nähtäväksipanon ja kuul.julkaisun pvm.— 27 02 87

Patent- och registerstyrelsen ' ' Ansökan utlagd och utl.skriften publicerad ' ' (86) Kv. hakemus — Int. ansökan (32)(33)(31) Pyydetty etuoikeus — Begärd prioritet 13-05.77

Saksan 1i i ttotasavalta-Förbundsrepubliken Tyskland(DE) P 2721842.4 (71) Maschinenfabrik Esterer Aktiengesel1schaft, Postfach 100, Altötting/-Obb., Saksan 1iΐttotasavalta-Förbundsrepubliken Tyskland(DE) (72) Max Esterer, AItötting/Obb., Saksan 1iittotasavalta-Förbundsrepubliken Tyskland(DE) (74) Leitzinger Oy (5*0 Kehäsaha - Ramsig

Keksinnön kohteena onkehäsaha, jossa on kehärungossa ohjattu ylös ja alas liikkuva sahakehä, jota käyttää ainakin yksi kiertokanki, joka yläpäästään on ohjatusti kytketty sahakehystappiin ja alapääs-tään kampiakselin kämmen tappiin tai vastaavaan, joka kampiakseli on vaakasuorassa asennossa ja kohtisuorassa koneen leikkuusuuntaa vastaan, sekä kampiakselin käyttämä laite heilahtelevien kehämasso-jen tasapainottamiseksi, joka laite koostuu ensimmäisistä tasaus-painoista, jotka on järjestetty suoraan kampiakselille sen molempiin päihin, ja toisista tasauspainoista, jotka pyörivät kampiakselin kanssa yhdensuuntaisten pyörintäakseleitten ympäri samalla keskimääräisellä kierrosluvulla kuin kampiakseli ja vastakkaiseen suuntaan ensimmäisiin tasauspainoihin näiden, ja jossa laitteessa ensimmäisten tasauspainojen painon ja painopisteen pyörähdysradan halkaisijan tulo on likimain samaa suuruusluokkaa kuin toisten tasauspainojen vastaava tulo ja ensimmäiset ja toiset tasauspainot ovat niin suuria ja toistensa suhteen siten järjestettyjä, että niiden aikaansaamat resultoivat massavoimat ovat likimain yhtä suuret kuin sahakehyksen oskilloivien kehäosien ensimmäisen asteen massavoimat leikkuuiskun 2 72452 suunnassa, mutta näille vastakkaissuuntaiset.

Edellä selostetun tyyppisissä tunnetuissa kehäsahoissa on massojen tasauslaite tehty kampikäytöstä erilliseksi rakenneryhmäksi, mikä on asennettu kehän sivulle, ensisijaisesti molemmille sivuille, kehäjalustalle ja jota käyttää kampikoneisto esimerkiksi massojen tasauslaitteeseen kuuluvan kiertosuunnan muuttajalla varustetun vaihteiston välityksellä, jonka käyttöelimenä esimerkiksi on kammentapin käyttämä kammenpolvi.

Tunnetut rakenteet, joissa kytkennässä kampikäytön ja massaintasaus-laitteen välillä on ensisijaisesti käytetty joustavaa kytkintä, sopivat erinomaisesti asennettaviksi jälkikäteen ja käytössä oleviin kehäsahoihin, jotka rasittavat ympäristöään tuottamillaan perustan värähtelyillä liiallisessa määrin suurten ja raskaittenkaan alustojen kykenemättä eliminoimaan niitä jäljettömiin. Näissä kulkee voimien sulkulinja värähtelyjä synnyttävien massavoimien välillä, jotka suurimmaksi osaksi kampikoneistosta käsin kulkeutuvat kehä-runkoon ja sieltä jalustaan, ja näitä massavoimia vastaan vaikuttavien massaintasaajän tasausvoimien välillä jalustan välityksellä, mikä tästä syystä rasittuu huomattavasti.

Tähän asti on myös uutena asennetut kehät varustettu edellä selostetun rakenteen mukaisin massaintasaajin. Kehän ja massaintasaajän kehäjalustan välityksellä tapahtuvasta yhteistyöstä johtuen täytyi tällaisessa tapauksessa viimeksi mainittu ylisiirrettäviä voimia vastaavasti kuitenkin rakentaa suhteellisen lujaksi.

Painotuotetta olevassa esijulkaisussa (Holzzentralblatt vuosikerta 1971, vihko 1, sivu 1581) on jo tullut ehdotetuksi voimien tasauksen suorittamista suoraan varsinaisessa kehässä ja nimenomaan siten, että järjestetään yksi ainoa toinen tasauspaino kääntövaihteiston välityksellä vastakkaissuuntaiseksi molemmille sivuille oleville vauhtipyörille asennetuille ensimmäisille tasauspainoille pyörivästi vauhtipyöriä kannattavalle kampiakselille. Tässä tapauksessa vaikuttavat oskilloivien kehäosien värähtelyä synnyttävät voimat ja massaintasaajasta lähtevät voimat suoraan kampiakselin välityksellä 3 72452 toisiaan vastaan, eivätkä täten pääse jalustaan.

Edellä selostettu ehdotus ei ole ylipäänsä suurten voimien takia, jotka täytyisi hallita yhden ainoan pyörivän akselin, nimittäin kampiakselin avulla, toteutettavissa järkevin kustannuksin tavalla, mikä takaisi tarpeellisen kestoiän ja massaintaasaajalle vaadittavan varmuuden.

Keksinnön tehtävänä on aikaansaada johdannossa mainitun tyyppinen kehäsaha, jossa toisiaan kompensoivat massavoimat siirretään itse sahassa, ts. vetämättä mukaan jalustaa voimakiertoon, ilman että tätä varten olisivat tarpeen kannattamattoman korkeat rakennuskustannukset suhteessa käytännössä kokeiltua rakennetta oleviin, tunnettuihin kehiin nähden ja jossa edullisen voimienjaon avulla varmalla voimiensululla aina on olemassa varmuus siitä, että mas-saintasaajan ja tasattavien kehävoimien tahdistettu kulku pysyy muuttumattomana.

Keksinnön mukaan ratkaistaan asetettu tehtävä siten, että kampiakseli on sinänsä tunnetulla tavalla laakeroitu sahan alaosaan, joka muodostaa siirrettävän rakenneyksikön ja joka on asennettavissa tasaiselle vaakasuoralle alustapinnalle ja joka on vääntöjäykkä myös kuormitettaessa sitä sen päälle sijoitetuilla kehäosilla, että toiset tasauspainot on järjestetty kahdelle kampiakselin kanssa yhdensuuntaiselle päätasausakselille, jotka puun syöttösuuntaan tarkasteltuna ovat kampiakselin edessä ja takana ja jotka on järjestetty likimain samalle korkeudelle ja pääasiallisesti symmetrisesti sen kanssa alaosaan ja jotka kukin kannattavat toista tasauspainoa, joka on kiertymättömästi järjestetty akselille kampiakseliin nähden kohtisuoralle keskitasolle, joka leikkaa kampiakselin ensimmäisten tasauspainojen välissä, että päätasausakseleita käytetään samaan suuntaan, joka on vastakkaisen kampiakselin pyörimissuuntaan nähden, ja että painon ja halkaisijan tulo yksittäisissä ensimmäisissä ja toisissa tasauspainoissa vastaa likimain neljättä osaa sahakehän leikkuuiskun suunnassa oskilloivien kehäosien arvioidun painon ja kämmen kehähalkaisijan tulosta, sekä että kampiakseli ja päätasaus-akselit on laakeroitu yhteisiin alaosan sivuseinäosiin.

4 72452

Keksinnön mukaisessa kehäsahakoneessa asetetaan värähtelyjä synnyttävät massavoimat ja näitä kompensoivat massaintasausvoimat toisiaan vastaan massiivisessa alustarakenteessa, jolloin nämä voimat asettuvat kaiken kaikkiaan kolmelle akselille, nimittäin massiiviselle kampiakselille ja kahdelle tämän lisäksi samanmuotoisesti pyörivälle, ylimääräiselle lisäpäätasausakselille tässä aluerakenteessa, jossa ne tällöin voidaan ottamatta huomioon muita kehäsahakoneen rakenneosia, jotka yksinkertaisesti asennetaan alarakenteen päälle ja tästä johtuen ilman vaikeuksia voidaan asettaa toisiaan vasten siten, että kyseeseen tulevat näistä vain massiiviset, mutta rakenteellisessa mielessä kuitenkin yksinkertaiset voimansiirtoelementit.

Johdannossa selostettua rakennetta olevissa tunnetuissa kehäsahoissa kuin myös saman tyyppisissä, kuitenkin ilman massaintasauslaitetta olevissa kehäsahoissa on tavanomaista laakeroida kehäkäyttö, joka koostuu kampiakselista sivuille asennetuista vauhtipyöristä ja kämmen tapeista niin sanottuun aluslevyyn, joka yksin ei sinänsä ole riittävän jäykkä kehän käyttöön ja joka saa tarpeellisen jäykkyyden vasta sen kautta, että se valetaan alustaan. Vasta tämän jälkeen on kehäkäyttö asennettavissa alustalevyyn käyttäen puolitettuja laakeripesiä, jolloin myös kampiakselin laakerit voidaan asentaa akselille vasta asennuspaikalla. Vasta kun tämä asennus on suoritettu, voidaan loppu, valmistavalla tehtaalla pitkälti esiasennettu saha asentaa kehäkäytön päälle alustalevyle. Tällöin tulevat vielä lisäksi vain perusteellisen koulutuksen saaneen ja kokeneen henkilökunnan suoritettavissa olevat tavallisesti molemminpuolisten kehä-työntimien ja sahakehällä olevien ohjainluistien ohjureitten suun-taustyöt. Asennus sahan rakennuspaikalla on tähän asti kestänyt muutamia viikkoja.

Myös suhteessa edellä mainittuun, taitoa vaativaan ja aikaaviepään tunnettujen kehäsahakoneitten asennustyöhön, johon lisäksi vielä tulivat erilliset, molemmin puolisten massaintasaajien alustalle asentamiset, merkitsevät edellä mainitut keksinnön mukaiset tunus-merkit varsin huomattavia etuja. Nämä syntyvät siten, että keksinnön mukainen kehäsaha voidaan koota täydellisesti valmistajatehtaalla ja sillä voidaan suorittaa koeajo kaikkien rakenneosien moitteetto- 5 72452 man asennuksen toteamiseksi, koska lattiavärähtelyjä synnyttäviä voimia ei sanottavassa määrin synny kootusta kehäsahasta ja tämä tästä syystä voidaan käynnistää vain tavanomaisesti vahvistetulla tehdashallin lattialla ja lopuksi saha voidaan jakaa kahteen, paremmin kuin kokonaan koottu kehäsaha, kuljetuksen sopivaan, sopivan mittaiseen rakenneryhmään siten, että kriittisten rakenneosien suoritetut säädöt oleellisilta osiltaan jäävät pysyviksi. Nämä kaksi rakenneryhmää on ensiksikin alaosa kampiakseleineen, päätasausakse-leineen ja ensimmäisine ja toisine tasauspainoineen valmiiksi asennettuina ja toisekseen alaosalle asennettava loppu yhteenkoottu koneenosa. Tällöin voi jopa kehäpalkki, johon kampikäyttö kytketään työntimellä ja työntimineen täysin kootussa tilassa jäädä alaosaan, mitä varten vain sivummaiset kehärunko-osat täytyy tehdä siten, että työntimien kanssa yhteenrakennettu kehäpalkki mahdollisen, sivummaisista runko-osista tapahtuvan jäykistävien poikkiliitosten irrottamisen jälkeen voidaan vetää alaspäin ulos kehärungosta. Molempien rakenneryhmien, joihin keksinnön mukainen kehäsaha kuljetusta varten asennuspaikalle on purettu, asentaminen asennuspaikalla, kestää tähänastisiin muutamiin viikkoihin nähden vain muutamia päivä. Tämä on varsin huomattava etu, koska pitkä asennusaika tai vain loppuunpalvelleen kehäsahan korvaaminen uudella, johtaa joko viivästyneen käyttöönoton tai pitkän käyttöseisokin takia tästä johtuvien tuotannon menetysten aiheuttamiin huomattaviin menetyksiin, jotka nyttemmin keksinnön mukaisissa kehäsahoissa ovat vältettävissä.

Seuraavassa keksinnön edelleenkehittelyssä lähdetään siitä, että päätasausakselit keskenään samalla korkeudella ovat järjestetyt alarakenteessa kampiakselia hieman alemmaksi, jolloin kampiakselin ja päätasausakseleitten välinen korkeusero on valittu siten, että korkeuseron synnyttämä tippausmomentti kompensoi mitä suuremmassa määrin työntimen tai työntimien massavoimat. Korkeuseron vaikutuksesta syntyy nimittäin alaosassa kippimomentti, joka vaikuttaa sitä tippausmomenttia vastaan, minkä jokainen työntimen massaosa aiheuttaa alaosaan ja mikä voidaan ottaa puhtaasti vaakasuuntaan oskil-loivana (likimain samansuuruinen osa työninmassasta voidaan ottaa sitä vastoin puhtaasti pyörivänä).

6 72452

Keksinnön eräässä rakenteessa edellytetään, että sahakehän leikkuu-suunnassa oskilloivien kehäosien synnyttämät toisen asteen massa-voimat kompensoidaan alaosassa. Tämä tapahtuu kahden lisätasaus-akselin avulla, jotka ovat laakeroidut alaosaan yhdensuuntaisesti kampiakselin kanssa kuin myös symmetrisesti sen keskiviivan kautta kulkevan pystytason suhteen ja joita käytetään kampiakselin suhteen kaksinkertaisella kierrosluvulla päinvastaiseen suuntaan ja kannattavat suhteessa pystyyn akselilaakereitten väliseen keskitasoon symmetrisiä, kolmansia tasauspainoja niitä vastaan sellaisessa kulmassa ja sellaisen tulon GD tuottaen, että kolmansien tasauspaino jen avulla nämä toisen asteen massavoimat tulevat kompensoitua. Toisen asteen massavoimien syynä on tunnetusti se, että sahakehän iskun pituudet, jotka liittyvät toisaalta ylempään kampikehäpuolis-koon ja toisaalta alempaan kampikehäpuoliskoon, ovat erilaiset, jolloin tämä ero työntimen pituuden vähetessä kasvaa. Tämä ero ilmenee sinimuotoisessa värähtelyssä, joka on liittynyt sahakehän perusvärähtelyyn ja jolla on tämän suhteen kaksinkertainen frekvenssi.

Seuraava keksinnön edelleenkehittely koskee loppujen lopuksi vielä keksinnön mukaista periaatteellista ylärakennetta kehäsahoissa, jotka on varustettu heilurikehyksellä, jolloin sahakehän lisä, vaakasuuntainen heilahdusliike on valittu siten, että yksittäisten sahahampaitten paikalliskäyrä vastaa sahakehän leikkuusuunnan kanssa likimain yhdensuuntaisena seisovaa, venytettyä kahdeksikkoa. Tällaiset heilurikehykset aiheuttavat kehysohjausten välityksellä kehärunkoon määräetäisyydellä alaosan yläpuolella vaakasuuntaisia massavoimia, jotka samoin kuin edellä mainitut toisen asteen massa-voimat ilmenevät värähtelyinä, jotka suhteessa sahakehän perusvärähtelyyn omaavat kaksinkertaisen frekvenssin ja tulevat ainakin osittain tasattua keksinnön edelleenkehittelyn mukaisesti siten, että molemmille lisätasausakseleille on järjestetty neljäs tasaus-paino, joka kulkee kulloisenkin kolmannen toisella kahdesta lisä-tasausakselista olevan tasauspainon edellä 90° ja toisella lisä-tasausakselilla 90° jäljessä. Nämä neljännet tasauspainot eivät tuota vain lineaarista tasausvärähtelyä vaakasuunnassa, vaan lisä-tasausakseleitten etäisyyden vaikutuksesta myös vaakasuunnassa 7 72452 kippimomentin, jota kuitenkin voidaan edullisesti käyttää hyväksi syystä, että edellä mainitut heilurikehän heilahdusliikkeen vaakasuuntaiset massavoimat alaosan ja tartuntapisteen pystysuuntaisesta etäisyydestä johtuen synnyttävät tähän kippimomentin, jota vastaan kippimomentti neljänsistä tasauspainoista voidaan kohdistaa ainakin osittain.

Ymmärrettävästi voidaan kolmannet tasauspainot ja neljännet tasaus-* painot kulloinkin yhdistää yhdeksi ainoaksi tasauspainoksi, joka käytännössä ilmenee siten, että asemat, joiden läpi vastapäisiin suuntiin pyörivät, resultoivat painot samanaikaisesti kulkevat toisella tai toisella lisätasausakselilla, eivät enää vastaa klo 6 tai klo 12 asemia tai klo 3 tai klo 9 asemia.

Mikäli ei edellä esitetty neljänsien tasauspainojen alaosassa synnyttämä kippimomentti yksittäistapauksissa olisi toivottavaa, voitaisiin se helposti välttää siten, että vain toista kahdesta lisätasausakselista käytetään neljättä tasauspainoa varten ja toinen neljäs tasauspaino asetetaan lisätasausakselille, joka kulkee yhdensuuntaisena hyväksi käytetyn lisätasausakselin kanssa ja on järjestetty pystysuunnassa tämän alle. Tässä tapauksessa tuottavat neljännet tasauspainot puhtaasti lineaarisen, vaakasuuntaan suunnatun tasausvärähtelyn.

Molempia edellä mainittuja muunnoksia selostetaan lähemmin neljänsiin tasauspainoihin kohdistuvissa patenttivaatimuksissa.

Piirustuksessa on esitetty keksinnön eräs rakennemalli. Siinä esittää:

Kuva 1 alaosaa - erittäin kaaviollisesti - kehärungon alaosaa työntimineen sivulta nähtynä, siis kohtisuorassa suunnassa puun syöttösuuntaan nähtynä;

Kuva 2 kuvan 1 mukaisen sahakoneen poikkileikkausta leikkaustaso-viivaa II-II pitkin kuvassa 1; 8 72452

Kuva 3 kuvan 2 mukaista esitystä, jolloin kuitenkin myös käyttöelemen-tit käyttövoiman siirtämiseksi käyttökammen tapeista yksittäisiin tasausakseleihin ja tasauspainot ovat esitettyinä;

Kuva 4 kuvan 3 mukaisen koneen poikkileikkausta leikkaustasoviivan IV-IV kuvassa 3 kohdalta.

Kuvissa 1-4 esitetyissä kehäsahakoneissa näkyy ylempi kehärunko 1 (vain kuvissa 1 ja 2 alaosa näkyvissä), jossa sahakehys 2 tunnetulla tavalla on ohjattu ylös ja alas liikkuvasti esittämättömien ohjainten ja ohjainluistien avulla. Kuvien 1-4 mukaisissa sahakonerakenteissa on kaksi työnnintä (kiertokankea) 3 sahakehyksen ylös ja alas liikuttamista varten, joista toinen tarttuu alemman kehä palkin 2a toiseen sivuun ja toinen sen toiseen sivuun, mikä palkki tätä tarkoitusta varten on varustettu sivulla olevin kehätapein 4, joille työntimet 3 on laakeroitu vierintälaakereitten 5 avulla. Alempi kehäpalkki 2a on sidottu ei esitetyn ylemmän kehäpalkin kanssa jäykäksi kokonaisuudeksi, johon sahanterät jännitetään kehäpylväitten 2b avulla, jotka kulkevat yhdensuuntaisina niinikään ei esitettyjen sahanterien kanssa.

Nuoli 6 kuvissa 1 ja 2 osoittaa sahakehyksen 2 leikkuuiskusuuntaa nuolen 7 kuvassa 1 esittäessä puun syöttösuuntaa.

Kuvissa 1 ja 2 ovat myös näkyvissä alemmat syöttövalssit 8, jotka yhdessä esittämättömien ylempien syöttövalssien kanssa liikuttavat leikattavaa puuta nuolen 7 suunnassa sahakoneen läpi.

Sahausalusta on merkitty kuvassa 1 numerolla 9.

Ylempi kehärunko 1 on asetettu jäykälle alaosalle ja kiinnitetty ruuvien avulla sovitepinnoin tai vastaavin määriteltyyn suhteelliseen asentoon. Alaosa 10 lepää tasaisella aluslevyllä 11, jonka lujuus oleellisesti tulee olla vain niin suuri kuin kehäsahakoneen alaosineen aiheuttama staattinen kuorma vaatii.

Alaosa koostuu puun syöttösuunnassa etupuolella olevista, määräetäisyy-dellä vierekkäin ja yhdensuuntaisesti toisilleen järjestetyistä, pystysuunnan suhteen hieman koneen keskiötä kohden alhaalta ylöspäin kallistetuista, etumaisista, pystyistä pylväistä 12 kulloinkin kahdesta toisilleen yhdensuuntaisesta vaakasuuntaisesta ylemmästä pitkittäispaIkistä 13, kahdesta keskenään yhdensuuntaisesta vaakasuuntaisesta alemmasta 9 72452 pitkittäispaIkistä 14, kahdesta etumaisia pystyjä pylväitä 12 vastaavista takimmaisista pystyistä pylväistä 15» ylemmästä etumaisesta poikkipalkista 16, joka sitoo keskenään pitkittäispalkit 13 ja pystyt pylväät 12, polkitta is palkille 16 yhdensuuntaisesta ylemmästä takimmaisesta poikkipalkista 17, joka sitoo keskenään pitkittäispalkit 13 ja taa immeiset pystypylväät 15, etumaisesta alimmaisesta poikkipalkista 18, joka sitoo keskenään alemmat pitkittäispalkit 14 ja etumaiset pystypylväät 12 ja taaimmaisesta alimmaisesta poikkipalkista 19, joka sitoo keskenään alemmat pitkittäispalkit 14 ja alemmat pystypylväät 15. Edelleen kuuluu alaosaan 10 pitkittäin kulkevat, sivuilla olevat asennusseinä-mät muodostavat pystysuuntaiset teräslevyt 2 0, jotka ovat asennetut kulloinkin etumaisen pystypylvään 12 ja samalla koneen sivulla olevan takimmaisen pylvään 15 väliin. Teräslevyt 20 eivät ulotu koko korkeudelle alemman pitkittäis palkin 14 yläreunan ja ylemmän pitkittäispalki n 13 alareunan välillä.

Pystypylväät 12, 15, pitkittäispalkit 13, 14, poikkipalkit 16, 17, 18, 19 ja teräslevyt 20 ovat hitsatut toisiinsa ja muodostavat myös suhteellisen raskaan kehärungon 1 ja siihen liittyvien muiden koneenosien kuormittamana itsessään jäykän jalustan.

Kuvan 1-4 mukainen kehäsahakone esittää pystyä, pitkittäin kulkevaa ja täten kuvan 1 piirustustason kanssa yhdensuuntaista keskitasoa E^ ja pystyä poikittain kulkevaa ja sen mukaisesti kuvan 2 kuvatason kanssa yhdensuuntaista keskitasoa Eq. Nämä tasot syntyvät likimain kehäsa-hakoneen periaatteellisessa ylärakenteessa - lukuunottamatta myöhemmin vielä selostettavaa ja kuvissa 3 ja 4 esitettyä vaihteistoa käyttöyhteyden järjestämiseksi kampikäytöstä vielä selostettaviin tasausppinoihin,

Polkittaistasolla Eq keskitasona on molemmissa teräslevyissä 20 vaakasuunnassa samalla suoralla poraukset 21, mitkä ovat levyille hitsattujen pesärenkaitten 22 ympäröimät, joiden sisähalkaisija vastaa porausten 21 halkaisijaa. Tällä tavoin ovat pesät rakennettu vastaanottamaan päälaakerit 23, joihin kampiakseli 24 on pyörivästi laakeroitu.

Etumaiset pystypylväät 12 ja takimmaiset pystypylväät 15 sekä alemmat pitkittäispalkit 14 ovat suhteessa sivummaisten kehärunko-osien etäisyydelle asennettuihin ylempiin pitkittäispelkkeihin 13 siirretyt sisäänpäin tason suuntaan niin kauaksi, että sivulle ulkopuolella teräslevyjen 20 viereen jää tilaa kulloinkin vauhtipyörän 25 sijoittami- \ ·:' 10 72452 selle, mikä ulottuu kulloinkin ulospäin tasakorkeudelle sen yläpuolella olevan pitkittäispalkin 13 kanssa.

Kumpikin vauhtipyörä 25 on varustettu sivusuuntaan ulospäin osoittavalla kampitapilla 26, jonka keskiviiva kulkee tarkalleen kampiakselin 24 keskiviivan kanssa yhdensuuntaisena. Molemmat vauhtipyörät 25 ovat järjestetyt kampiakselille 24 sellaiseen suhteelliseen kulma-asemaan, että tappien 26 keskiviivat ovat tarkalleen samalla suoralla.

Niihin tappoihin 26 ovat työntimet 3 kytketyt kulloinkin vierintälaa-kereitten 27 välityksellä.

Alaosaan 10 on asennettu moottori 28, joka on kiinnitetty likimain pystylle kiristyskehykselle 29, joka suhteessa alaosaan 10 on laakeroitu alhaalta kääntyvästi kampiakselille likimain yhdensuuntaisen kääntöak-selin 30 ympäri ja on ylhäältä aseteltavissa alaosan 10 nivelletyn ruuvin 31 ja mutterin 32 avulla määrärajoissa. Täten voidaan käyttöhihnal-le 33 antaa oikea kireys, joka kulkee moottorin hihnapyörällä ja kuvan 2 katsojasta vasemman vauhtipyörän 25 kehän hihnapinnalla 34 ja täten siirtää käyttövoiman moottorista kehäsahakoneen kampikäytölle.

Symmetrisesti polkittaistason Eg suhteen on samalla korkeudella kuin myös samalla suoralla vaakasuunnassa peräkkäin teräslevyissä 20 kampi-akselin etu- ja takapuolella kulloinkin kaksi lisäporausta 35, joihin esimerkiksi samalla tavoin kuin karapiakselilaakereitten 23 porauksissa on päällehitsattujen pesärenkaitten avulla muodostettu jakamattomat pesät, joihin kaksi tpsausakselia 36 piirustuksessa yksityiskohdittain esittämättömien vierintälaakereitten välityksellä ovat laakeroidut pyö-rivästi. Näitä tasausakseleita 36 nimitetään jäljempänä päätasausakseleiksi, koska kampiakseli 24 niinikään muodostaa tasausakselin, syystä että vauhtipyörille 25 on järjestetty ensimmäiset tasauspainot 25a, jotka toisten tasauspainojen 36a kanssa vaikuttavat yhdessä kummankin päätäsausakselin 36 kanssa siten, että ne tuottavat pääasiassa lineaarista värähtelyä, jonka värähtelysuunta yhtyy sahakehyksen leikkuuiskun värähtelysuuntaan. Sahakehän iskuliike ja edellä mainittu lineaarinen värähtely kulkevat vaiheissaan vastakkain. Tätä tarkoitusta varten ovat toiset tasauspainot 36a ja ensimmäiset tasauspainot 25a kuvan 1 mukaan järjestetyt siten, että toiset kulkevat ylemmän kuolokohtansa kautta, jos toiset ovat alemmassa kuolokohdassaan ja päinvastoin, jolloin ne pyörivät parittain samansuuntaisina, mutta pareittain ottaen suhteessa 11 72452 11 toisiinsa päinvastaisiin suuntiin. Yksittäiset tasauspainot 25p ja 36a ovat siten mitoitetut, että niissä jokaisessa niiden painon ja pyöri-misradan halkaisijan D, jolla sen painopiste Sj ja Sjj liikkuu, tulo GD on likimain yhtä suuri ja vastaa likimain neljännestä kampikehähal-kaisijan Dg (katso kuva 3) ja sahakehän leikkuuiskun suunnassa oskilloi-vien kehäosien oletetun painon tulosta.

Sahakehän leikkuuiskusuunnassa oskilloiviin kehänosiin kuuluu pääasiassa sahankehä ohjainluisteineen, sahanterät tartuntoineen, sahanterän pitimet välipaloineen, ylemmät työntimenpäät ja puolet työntimien varren painosta. Toinen puoli työntimien varren painoa voidaan katsoa olevan kampiakselin ympäripyörivää, puhdasta pyörimisliikettä suorittavaa massaa ja aivan kuten alempi työntimenpää, josta niinikään ei lähde lineaarista värähdyskomponenttia.

Alaosassa 10 on symmetrisesti poikki tasoon nähden kuin myös sen kanssa yhdensuuntaisena suhteellisen kaukana ylhäällä samalla korkeudella vielä asennettu kaksi lisätasausakselia 37, joilla pitkittäispalkkien 13 ulkopuolella kolmannet tasauspainot 37a sijaitsevat. Näitä käytetään suhteessa kampiakseliin 24 kaksinkertaisella pyörimisnopeudella ja niillä on suhteessa sahakehän leikkuuiskuheilahdukseen sellainen vaihesuhde ja suhteessa leikkuuiskunsuunnassa oskilloiviin kehäosiin sellainen GD, että niiden kautta viimeksi mainitun tuottamat toisen asteen massavoi-mat tulevat kompensoitua.

Tasausakseleille 37 voidaan lisäksi järjestää neljännet tasauspainot (ei esitetty piirustuksessa), joista toinen sen akselilla oleva kolmas tasauspaino pyörii noin 90° ennakolla, kun taas toinen suhteessa sen akselilla olevaan kolmanteen tasauspainoon kulkee 90° jäljessä. Näiden neljän tasauspainon tuottamat massavoimat kykenevät ainakin osittain kompensoimaan heilahdus kehästä kehärungon 1 välityksellä alaosaan 10 siirtyvistä ma asevoimista, joiden aiheuttajana on sahakehyksen vaakasuorat heilahdus liikkeet. Rakenne-esimerkkiä kuvattaessa on jätetty avoimeksi, käyttävätkö kehätyöntimet 3 heilurikehää, ts. sahakehystä, jonka leikkuuiskuliike, johon on liitetty vaakasuora poikkeutusliike ala- ja yläkuolokohtaa varten, vaiko tavallista leikkuuiskusuunnassa os kili oivaa sahakehystä; tästä syystä on piirustuksessa jätetty esittämättä tämä neljäs tasauspaino.

Kuvat 3 ja 4 esittävät muutamia yksityiskohtia kampiakselitapista 26 n*» _____ .. TT ___ 12 72452 johdetulle erilaisten tasausakseleitten ja tasauspainojen käytölle.

Kuvien 1 ja 3 katsojasta uloimpaan päähän ja kuvissa 2 ja 4 vasemmalla sijaitsevaan kämmen tappiin 26 on asennettu pyörimättämästi kampipolvi 38. Työntimenpää sijaitsee vauhtipyörän 25 ja tämän kammenpolven 38 välissä, Kammenpolven 38 vapaaseen päähän on nivelletty toinen kammenpol-vi 39 siten, että se yhdensuuntaisena vauhtipyörän 25 tason kanssa olisi pyöritettävissä nivelakselin ympäri, joka piirtää saman pyörimisradan kuin kämmen tappi, jos se ei istuisi pyörimättömäsii kampiakselille yhdensuuntaisella akselilla 40, jonka keskiviiva yhtyy mahdollisimman tarkasti kampiakselin keskiviivaan. Kampipolven jakaminen kahteen yh-teennivellettyyn osaan 38 ja 39 mahdollistaa määrättyjen epätarkkuuksien olemassaolon edellä mainitussa sama-akselisuudessa.

Akseli 40 menee vaihde laatikkoon, jossa sille on jäykästi kiinnitetty käyttöhammaspyörä 41. Tästä hammaspyörästä 41 lähtien johtaa kaksi keskenään identtistä hammaspyöräkytkentää päätasausakseleille 36, Koska nämä hammaspyöräkytkennät ovat keskenään identtiset ja koska hammaspyörä 41 on suoraan kosketuksessa näiden kytkentöjen ykköspyöriin, on nähtävissä, että päätasausakselit 36 tulevat hammasvaihteiston välityksellä kammenpolvien 38, 39 käyttämän hammaspyörän 41 välityksellä keskenään samassa, suhteessa kampiakseliin 24 kuitenkin päinvastaisessa pyörimissuunnassa, jolloin hammaspyörät ovat mitoitetut toistensa suhteen siten, että kampiakselin kierrosluku ja tasausakseleitten kierrosluku tarkkaan vastaavat toisiaan.

Lisätasausakselit kolmansille ja mahdollisesti neljänsille tasauspai-noille saavat käyttönsä vastapäivään ja päätasausakseleitten 36 suhteen keksinkertaisella kierrosluvulla hammastettujen hihnojen 42 välityksellä, jotka kulloinkin kulkevat kyseisen lisätäsausakselin 37 ja vaihde-laatikossa olevan hammaspyörän 43 ympäri, joka saa käyttönsä jommasta kummasta päätasausakselista 36. Järjestelyt on tällöin suoritettu siten, että kuvan 3 katsojasta oikealla olevassa hammashihna-käyttökytkennässä päätasausakselilta 36 lisätasausakselille 37 ei käytetä kiertosuunnan vaihtajaa, kun taas vasemmalla olevassa käyttökytkennässä sellaista kiertosuunnan vaihtoa käytetään.

Kuvassa 4 on vielä esitetty päätasausakseleitten 36 laakeroinnin yksityiskohtia, mitkä kuvasta 2 eivät ilmene niin selvästi. Nämä yksityiskohdat ovat ymmärrettävissä piirustuksen avulle, joten ne eivät keipaa laajempaa selostusta.

13 72452

Toiset vastapainot 36a on muotoiltu kiekoiksi kiilamaisilla koloilla, jotta suhteessa yksinkertaiseen vastapainoon saadaan suurempi pyörintä-momentti, mistä seuraa syvempi itseresonanssi.

Jäykän alaosan palkit ja pylväät muodostuvat teräksisistä reikäprofii-le ista.

Jäykkä alaosa kootaan ensisijaisesti jo valmistajatehtaalla kampiakse-leineen, tasausakseleineen, tasauspainoineen ja vauhtipyörineen kuljetettavaksi yksiköksi, laakereilla varustetun kampiakselin asennuksen yhteydessä ja asennettaessa laakerein varustettuja päätasausakseleita alaosan laakeripesiin suoritetaan ensisijaisesti siten, että kampiakselille 24 asennettujen päälaakereitten 23 ulkorenkaat tuetaan kampiakselin 24 pituussuunnassa vain näitä koskettavalla, jaetulla väliputkella, jota ei piirustuksessa ole kuvattu, sen jälkeen kampiakselista 24 vierintälaakereista 23 ja jaetusta putkesta muodostuva yhdistelmä työnnetään ulkoapäin toiseen kahdesta vierintälaakerin 23 ulkokehään tarttuvan, niinikään esittämättömän paininlevyn avulla ensin toisen laakeri-pesän lävitse ja sitten toisen laakeripesän sisään niin pitkälle, että vierintälaakerit 23 levyihin 20 sijoitetuissa laakeripesissä asettuvat lopullisille paikoilleen, minkä jälkeen jaettu putki poistetaan. Pai-ninlevyä voidaan tässä yhteydessä ruuvimaisesti aseteltavan vetoankku-rin avulla kiristää teräslevyä 20 vasten, josta käsin edellä mainittu yhdistelmä työnnetään alaosan sisään. Tässä tarkoituksessa ovr>t levyt 2 0 kampiakselin 24 ympärillä edelleen tuetut toisiaan vastaan muutamien putkien 44 avulla, jotka sitovat levyt toisiinsa ja ovat hitsatut kiinni näiden toisilleen vastakkaisiin sivuihin. Putkien ympäröimät reikä-tilat ovat käytettävissä teräslevyissä olevien porausten 45 kautta siten, että edellä mainittu vetoankkuri voidaan työntää näiden putkien 44 läpi ja varustaa sen jälkeen toisella sivulla ulostyöntyvän kierre-pään osilta vetomutterillä. Putket 44 antavat teräslevyille 20 huomattavan lisä jäykkyyden taipumista vastaan huomattavan puristuksen alaisena tapahtuvan laakerein varustettujen akseleitten sisääntyönnön aikana ja sijaitsevat toisten tasauspainojen pyörintäradan ulkopuolella. Teräslevyjen 2 0 kasvanut jäykkyys tulee tämän lisäksi hyödyttämään koko alaosan 10 jäykkyyttä.

Claims (5)

14 72452

1. Kehäsaha, jossa on kehärungossa (1) ohjattu ylös ja alas liikkuva sahakehä (2), jota käyttää ainakin yksi kiertokanki (3), joka yläpäästään on ohjatusti kytketty sahakehystappiin (4) ja alapäästään kampiakselin (24) kämmen tappiin (26) tai vastaavaan, joka kampiakseli (24) on vaakasuorassa asennossa ja kohtisuorassa koneen leikkuusuuntaa vastaan, sekä kampiakselin (24) käyttämä laite heilahtelevien kehämassojen tasapainottamiseksi, joka laite koostuu ensimmäisistä tasauspainoista (25a), jotka on järjestetty suoraan kampiakselille (24) sen molempiin päihin, ja toisista tasauspainoista (36a), jotka pyörivät kampiakselin (24) kanssa yhdensuuntaisten pyörintäakseleitten (36) ympäri samalla keskimääräisellä kierrosluvulla kuin kampiakseli ja vastakkaiseen suuntaan ensimmäisiin tasauspainoihin (25a) näiden, ja jossa laitteessa ensimmäisten tasauspainojen (25a) painon (G) ja painopisteen pyörähdysradan halkaisijan (D) tulo (GD) on likimain samaa suuruusluokkaa kuin toisten tasauspainojen (36a) vastaava tulo ja ensimmäiset ja toiset tasauspainot (25a, 36a) ovat niin suuria ja toistensa suhteen siten järjestettyjä, että niiden aikaansaamat resultoivat massavoimat ovat likimain yhtä suuret kuin sahakehyksen (2) oskilloivien kehä-osien ensimmäisen asteen massavoimat leikkuuiskun suunnassa, mutta näille vastakkaissuuntaiset, tunnettu siitä, että kampi-akseli (24) on sinänsä tunnetulla tavalla laakeroitu sahan alaosaan (10), joka muodostaa siirrettävän rakenneyksikön ja joka on asennettavissa tasaiselle vaakasuoralle alustapinnalle (11) ja joka on vääntöjäykkä myös kuormitettaessa sitä sen päälle sijoitetuilla kehäosilla, että toiset tasauspainot (36a) on järjestetty kahdelle kampiakselin (24) kanssa yhdensuuntaiselle päätasausakselille (36), jotka puun syöttösuuntaan tarkasteltuna ovat kampiakselin (24) edessä ja takana ja jotka on järjestetty likimain samalle korkeudelle ja pääasiallisesti symmetrisesti sen kanssa alaosaan (10) ja jotka kukin kannattavat toista tasauspainoa (36a), joka on kierty-mättömästi järjestetty akselille kampiakseliin nähden kohtisuoralle keskitasolle (E^), joka leikkaa kampiakselin ensimmäisten tasaus-painojen (25a) välissä, että päätasausakseleita (36) käytetään samaan suuntaan, joka on vastakkaisen kampiakselin pyörimissuuntaan II 15 72452 nähden, ja että painon ja halkaisijan tulo yksittäisissä ensimmäisissä ja toisissa tasauspainoissa (25a tai 36a) vastaa likimain neljättä osaa sahakehän (2) leikkuuiskun suunnassa oskilloivien kehäosien arvioidun painon ja kämmen kehähalkaisijän (Dr) tulosta, sekä että kampiakseli (24) ja päätasausakselit (36) on laakeroitu yhteisiin alaosan (10) sivuseinäosiin.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen kehäsaha, tunnettu siitä, että ensimmäiset tasauspainot (25a) ovat kukin omalla sisäänrakennetulle kampiakselille (24) ulkoapäin asennettavissa olevalla vauhtipyörällä (25) ja että moottorin käyttämä voiman-siirtohihna (33) on asennettu toiselle, tätä tarkoitusta varten hihnakehällä (34) varustetulle vauhtipyörälle (25).

3. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen kehäsaha, tunnettu siitä, että likimain samalla korkeudella olevat päätasausakselit (36) on järjestetty hieman alemmaksi kuin kampiakseli (24), jolloin kampiakselin (24) ja päätasausakselien (36) välinen korkeusero on valittu siten, että korkeuseron aiheuttama kippimomentti kompensoi mahdollisimman suuressa määrin kiertokangen tai kiertokankien (3) massavoimat.

4. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen kehäsaha, tunnettu siitä, että alaosaan (10) on yhdensuuntaisesti kampiakselin (24) kanssa sekä symmetrisesti sen keskiviivan kautta kulkevaan pystytasoon (Eq) nähden laakeroitu kaksi lisätasaus-akselia (37), josta käytetään kampiakselin (24) suhteen kaksinkertaisella kierrosluvulla ja päinvastaiseen suuntaan ja joilla kullakin on ainakin yksi akseleitten keskitason (El) suhteen symmetrinen kolmas tasauspaino (37a), joka omaa sellaisen painon (G) ja halkaisijan (D) tulon (GD) ja on sellaisessa kulma-asennossa toisen suhteen, että kolmansien tasauspainojen (37a) vaikutuksesta sahakehän (2) leikkuuiskunsuunnassa oskilloivien kehäosien toisen asteen massavoimat tulevat kompensoitua.

5. Patenttivaatimuksen 4 mukainen kehäsaha, joka on varustettu heilurikehällä ja jossa sahakehän (2) ylimääräinen vaakasuora ________ - ΤΓΖ ----- ιβ 72452 heilahdusliike on valittu siten, että yksittäisten sahahampaitten paikalliskäyrä vastaa likimain yhdensuuntaisena sahakehyksen leikkuuiskusuunnan kanssa seisovaa venytettyä kahdeksikkoa, tunnettu siitä, että ylimääräisen vaakasuoran heilahdus-liikkeen synnyttämien, sahakehyksen (2) vaakasuunnassa kehärunkoon (1) kohdistamien ja viimeksi mainitun alaosaan (10) siirtämien massavoimien ainakin osittaiseksi tasaamiseksi on järjetetty kummallakin kahdesta lisätasausakselista (37) neljäs tasauspaino, joka kulkee toisella lisätasausakselilla (37) kolmannen tasaus-painon (37a) edellä noin 90° ja on toisella lisätasausakselilla (37) noin 90° jäljessä. 72452 17