FI72157B - Dubbelviradel i pappersmaskin - Google Patents

Description

ΠΓ5Ε^1 KUULUTUSjULKAISU 701cr7 «βΐΠΐ B '' UTLÄGG NIN GSSKRIFT / Δ\0 / c (45) .

(51) Kv.lk.‘/lnt.CI.‘ D 21 F 1/00 SUOMI —FINLAND (21) Patenttihakemus — Patentansökning 2208/7^ (22) Hakemispäivä — Ansökningsdag 1 8 07 7^ (FI) (23) Alkupäivä — Gileighetsdag 18.0 7.7k (41) Tullut julkiseksi — Blivit offentlig 19 01 76

Patentti- ja rekisterihallitus Nähtäväksipanon ja kuul.julkaisun pvm. - ' 'n,

Patent- oeh registerstyrelsen ' Ansökan utlagd och utl.skriften publicerad j i . i z.oo (86) Kv. hakemus — Int. ansökan (32)(33)(31) Pyydetty etuoikeus — Begärd prioritet (71) Valmet Oy, Punanotkonkatu 2, 00130 Helsinki, Suomi-Finland(FI) (72) Matti Halme, Helsinki, Kauko Heinänen, Jyväskylä, Suomi-Finland(FI) (7^) Forssen ε Salomaa Oy (5*0 Paperikoneen kaksoisviiraosa - Dubbelviradel i pappersmaskin

Keksinnön kohteena on paperikoneen kaksoisviiraosa, jossa massan syöttö viiralle tapahtuu erillisen, viiraosan kanssa yhteistoiminnassa olevan perälaatikon huuli-raon kautta suhteellisen koherenttina massasuihkuna, jonka kohtauskulma ja nopeus viiraan nähden ovat säädettävissä valmistettavan paperin laatuvaatimusten mukaisesti ja jossa viiraosassa on suljetun silmukan muodostava alaviira ja suljetun silmukan muodostava yläviira, jonka alaviiran kulku määräytyy useiden telojen ja vedenpoistoon vaikuttavien elimien ohjaamana siten, että perälaatikkoa välittömästi seuraavalla foilityyppisten ja/tai listamaisten vedenpoistoelimien kannattamalla osuudella alaviiran kulku on olennaisesti suora, sopivimmin vaakasuora, sekä siten, että alaviiran kulku kääntyy sanotun suoran osuuden jälkeen alaspäin ainakin yhden kaarevapintaisen vedenpoistoelimen ohjaamana ja joka yläviira kulkee useiden telojen ja/tai vedenpoistoon vaikuttavien elimien ohjaamana siten, että yläviiran kulku yhtyy alaviiran kulkuun sanotun kaarevapintaisen vedenpoistoelimen kohdalla ja sitä seuraavalla alaviiran osuudella lähinnä seu-raavaan viiraa johtavaan telaan saakka siten, että viiraosa on alkuosaltaan yksi-viirainen ja jossa viiraosassa yläviiran kannatusrakenne on varustettu sellaisin toimielimin, joiden avulla yläviiran ja/tai alaviiran kulku on muutettavissa.

Tavallisin paperikonetyyppi on ns. fourdrinier- eli tasoviirakone. Jatkuvan paperirainan muodostaminen tällaisessa koneessa tapahtuu tavallisimmin olennaisesti vaakasuoralla viiraosalla siten, että paperikuidut syötetään eteen- 72157 2 päin liikkuvalle viirakudokselle laimeana suspensiona, jossa on vettä n. 100 -400 kertainen määrä kuituihin verrattuna. Kuitususpension vesi suodatetaan viiran läpi yhteen suuntaan, nimittäin alaspäin osittain painovoiman vaikutuksesta, osittain viiraa kannattavien elimien aiheuttaman imun avulla. Kun vettä on riittävästi poistettu, kuidut muodostavat yhtenäisen rainan, joka voidaan viiralta johtaa paperikoneen puristusosalle ja edelleen kuivausosalle.

Kuitususpension syöttö fourdrinier-paperikoneen viiralle tapahtuu perälaati-kon kautta, jossa on sen alaosassa viiran tuntumassa viiran leveyttä vastaava kapea rako. Tästä raosta kuitususpensio purkautuu viiralle verrattain kohe-renttina suihkuna.

Perälaatikon kuitususpension syöttörako muodostuu niin sanotusta ylähuulesta ja alahuulesta. Ylähuulta voidaan asetella alahuuleen nähden eri asentoihin ja täten on mahdollista säätää sitä kulmaa, jossa massasuihku kohtaa viiran. Massasuihkun nopeus viiran nopeuteen nähden on myös säädettävissä. Nämä säädöt osittain vaikuttavat valmistettavan paperin ominaisuuksiin.

Viime vuosina on kehitetty useita ns. kaksiviiraformereita, joissa paperi-rainan muodostus fourdrinier-viiraosasta poiketen tapahtuu kahden viiran välissä ja vedenpoisto vastaavasti tapahtuu samanaikaisesti kahteen suuntaan, jolloin vedenpoisto nopeutuu huomattavasti. Tehokkaan vedenpoiston ansiosta tällainen viiraoea saadaan paljon lyhyemmäksi ja monessa suhteessa taloudellisemmaksi kuin fourdrinier-viiraosa.

Tällaisissa kaksiviiraformereissa on epäkohtana kuitenkin että massa syötetään yleensä suoraan molempien viirojen väliseen kitaan, jonka jälkeen välittömästi alkaa raju vedenpoisto muodostuvasta massarainasta kahteen suuntaan kummankin viiran läpi. Rajun vedenpoiston mukana massasta pyrkii poistumaan myös runsaasti hienokuituja sekä täyteaineita, jotka ovat eräille paperilajeille välttämättömiä. Muodostumassa olevassa paperirainassa, jossa vesipitoisuus on vielä huomattavan suuri ja joka ei vielä ole saavuttanut riittävää kiinteyttä, myös pitkät kuidut voivat liikkua rajun vedenpoiston mukana siirtyen rainan keskiosasta pintakerroksiin. Tämä aiheuttaa rainan keskiosan heikkenemisen, josta on seurauksena paperin pieni palstautumislujuus.

Valmistettaessa eräitä painopapereita, joilta vaaditaan esim. läpinäkymättömyyttä (opasiteettia) on tavallinen kaksiviiraformerin toimintaperiaate vähemmän sovelias. On kuitenkin sellaisia paperilajeja, joissa käytetään etupäässä 3 721 57 pitkäkuituista massaa eikä lainkaan täyteaineita. Näitä paperilajeja voidaan menestyksellisesti valmistaa tehokkaasti vettä poistavilla kaksiviiraformereil-la suurta koneen nopeutta ylläpitäen.

Suomalaisessa patenttihakemuksessamme n:o 1706/71 (vast. U.S. hakemusta nro 2ΘΘ 217) on esitetty kaksiviiraformeri, joka on tarkoitettu etenkin hienopaperin valmistukseen soveltuvaksi. Mainitun hakemuksen mukainen konstruktio on osittain yksiviirainen ja osittain kaksiviirainen, jolloin on saatu yhdistetyksi tavanomaisen fourdrinier-koneen ja kaksiviiraformerien edut ja samalla kuitenkin vältytty monesta edellä esitetyistä epäkohdista. Yksiviiraisella osalla tapahtuu radan muodostaminen tunnettuun tapaan varovaisesti vettä poistaen. Sen jälkeen kun massarata on saavuttanut kuitujen toisiinsa sitoutumisen kannalta sopivan huopautumisasteen, märkäpää muuttuu kaksiviiraiseksi, jossa vedenpoisto tapahtuu tehokkaasti kaksiviiraformereiden yleisten toimintaperiaatteiden mukaisesti ilman että paperin laatu kärsii.

Esillä olevan keksinnön tarkoituksena on edelleen kehittää mainittua kaksi-viiraformeriamme niin, että se soveltuu kaikkien paperityyppien valmistukseen. Pyrkimyksenä on aikaansaada yleisformeri, jota voidaan helposti muunnella sen mukaan, mitä valmistettava paperilaji tai sen laatu vaatii ja jolla on mahdollisimman suuri vedenpoistokapasiteetti.

Esillä olevan keksinnön taustaksi on syytä esittää eräitä näkökohtia paperi-rainan muodostamisesta fourdrinier-viiraosalla.

Paperikoneella valmistettu paperi on joko silmin nähtävältä rakenteeltaan tai esim. lujuusominaisuuksiltaan aina jonkin verran epähomogeenista. Kuiduilla on haitallisena taipumuksena muodostaa kimppuja eli flokkeja, jotka näkyvät tummempina kohtina valmiissa paperissa, kun sitä tarkastellaan valoa vasten. Kuitujen pitkulaisesta muodosta johtuu, että ne pyrkivät massasuspension virratessa huuliraosta asettumaan virtaussuuntaan ja jäämään valmiissa paperissa myöskin etupäässä paperikoneen pituusakselin suuntaan orientoituneiksi.

Paperilla, jossa kuidut ovat voimakkaasti orientoituneet, on huomattavasti suurempi vetolujuus (tensile strength) konesuunnassa kuin poikkisuunnassa. Tämä on eduksi paperille, jolle nimenomaan halutaan suuri konesuuntainen lujuus, esim. kehruupaperi, josta tehdään paperinarua. Enimmäkseen pyritään kuitenkin siihen, että paperin kone- ja poikkisuuntaisen lujuuden suhde on mahdollisimman pieni, mikä saadaan aikaan estämällä kuitujen orientaatio. Tämä on tärkeätä myös valmistettaessa painopapereita, joilta vaaditaan suurta mittapysyvyyttä.

4 72157

Paperi voi olla kahdella tavalla epähomogeenista. Flokkisuus, mikä ominaisuus kuuluu käsitteeseen 'paperin formaatio', on välittömästi paljain silmin nähtävissä. Anisotropia eli paperin ominaisuuksien erilaisuus konesuunnassa ja poik-kisuunnassa on taas ominaisuus, joka voi tulla määrätyissä olosuhteissa ulkonaisesti näkyväksi (esim. käyristyminen määrättyyn suuntaan paperin kastuessa), mutta on enimmäkseen vain laboratoriolaittein todettavissa (strength properties). Sekä formaatioon että anisotropiaan on mahdollista vaikuttaa perälaatikon ja viiraosan yhteistoiminnalla. Tärkeimmät prosessimuuttujat, joihin tässä yhteydessä pitää kiinnittää huomiota ovat seuraavats 1) massasuihkun purkautumisnopeus viiran nopeuteen nähden 2) massasuihkun kohtauskulma viiraan nähden 3) nopeus, jolla vesi poistuu viiralle johdetusta suspensiosta.

Nämä tekijät vaikuttavat paitsi kuitujen orientaatioon, myös muodostuneen rai-rmn formaatioon. Vielä on niin, että jos halutaan parantaa formaatiota, joudutaan operoimaan olosuhteissa, jotka johtavat orientaation lisääntymiseen. Paperin tekijän täytyy valita paperikoneella työskentelyolosuhteet, jotka ovat kompromissi orientaatiota vähentävien ja formaatiota parantavien tekijöiden välillä.

Orientaatio on yleensä vähäisin silloin, kun viiran nopeus on likimain sama kuin viiralle purkautuvan massasuihkun nopeus. Paras mahdollinen formaatio sen sijaan edellyttää, että viiran nopeus on jonkin verran suurempi kuin massasuihkun nopeus.

Kuitujen orientaation estämiseksi voidaan viiran ja suihkun välisen nopeussuh-teen optimoinnin lisäksi menetellä siten, että vedenpoistoa massasuspensiosta säädetään. Vedenpoistonopeuteen voidaan vaikuttaa sijoittamalla viiran alle siihen kohtaan, missä massasuihku kohtaa viiran, niin sanottu forming board. Forming boardin kansi voi olla joko umpinainen tai rei'itetty tai varustettu raoilla. Rakenne valitaan sen mukaan mikä kokemuksen perusteella antaa parhaan tuloksen vedenpoistonopeuden säädön kannalta.

Vedenpoistoon voidaan vaikuttaa myös säätämällä sitä kulmaa, jossa massasuihku kohtaa viiran. Mitä suurempi tämä kulma on, sen voimakkaammin vesi pyrkii poistumaan viiran läpi. Kulman suuruutta voidaan säätää yksinkertaisemmin säätämällä perälaatikon ulosvirtausraon huulien keskinäistä asemaa toisiinsa nähden.

5 72157

Kaikissa tähän asti tunnetuissa twin-wire formereissa massan syöttö tapahtuu ohjaamalla suihku suoraan molempien viirojen yhtymäkohtaan eli viirojen väliseen kitaan. Suihkun suunta on symmetrinen viiroihin nähden ja tuloksena on, että vedenpoisto alkaa nopeasti kahteen suuntaan molempien viirojen läpi.

Tämä syöttötapa on epäilemättä tehokas vedenpoiston kannalta, mutta se merkitsee eräitä puutteita fourdrinier-viiraosan toimintaan verrattuna. Kun massasuihku ohjataan suoraan viirojen väliseen kitaan, rainassa olevien kuitujen järjestys ja suuntautuminen tulee olemaan sama mikä niillä on itse suihkussa. Kuitujen keskinäiseen asemaan ja järjestykseen ei voida enää vaikuttaa samalla lailla kuin fourdrinier-viiraosalla on mahdollista n. 50-100 cm pituisella matkalla mitattuna huuliraosta eteenpäin viiran kulkusuuntaan.

On tosin todettava, että sellaiset perälaatikkorakenteet, joita nykyisissä kaksiviiraformereissa käytetään, syöttävät massasuspension viirojen väliin sellaisessa olotilassa, ettei kuitujen orientaatiota suihkussa esiinny ja niin muodoin muodostettavassa rainassa ei voida todeta voimakasta orientaatiota.

Kuten aikaisemmin kuitenkin mainittiin on olemassa eräitä paperilajeja, joiden käyttötarkoituksen kannalta olisi edullista, että kuidut olisivat orientoituneet konesuuntaan. Periaatteessa orientoituminen voidaan saada aikaan sillä, että massan purkautumisnopeus huuliraosta on pienempi kuin muodostusviiran nopeus, jolloin orientoituminen on tuloksena viiran kampaavasta vaikutuksesta. Tavallisella kaksiviiraformerilla ei tällaista kampavaikutusta pääse syntymään, sillä massasuihkussa olevien kuitujen asento jähmettyy sellaisenaan viirojen välissä.

Tämän keksinnön lähimpänä tarkoituksena on aikaansaada sellainen formeri, jonka rakenne on helposti muunneltavissa vastaamaan erilaisia paperinvalmistusprosessin työskentelyolosuhteita, erilaisia paperimassoja ja erilaisia paperilaatuja. Tarkoituksena on siis saada aikaan parannus rainan muodostamiseen kaksiviiraformerilla siten, että säilytetään ne keinot ja mahdollisuudet paperin ominaisuuksien kuten formaation ja orientaation säätämiseksi, joihin edellä on viitattu ja joita käytännön paperin tekijä on tottunut fourdrinierviiralla käyttämään.

Edellä esitettyihin päämääriin pääsemiseksi esillä olevalle keksinnölle on pääasiallisesti tunnusomaista se, että edellä määritellystä alkuosaltaan yksi-viiraisesta asemasta yläviiran kulku on säädettävissä yhtenemään alaviiran kulun kanssa ensimmäisestä alaviiran sisällä olevasta vettä poistavasta elimestä alkaen, sillä osuudella joka on mainitun kaarevapintaisen vedenpoistoelimen edellä ja että yläviirasilmukan sisällä on alaviiran foilityvppisten veden- 6 72157 poistoelimien kohdalla vedenpoistoon vaikuttava elin tai elinryhmä, joka ylävirran kulun yhtyessä edellä määritellyllä tavalla alaviiran kulkuun ulottuu sen päätason alapuolelle, jonka foilityyppisten vedenpoistoelimien yläreunat toimiasennossaan määrittävät.

Terminologian täsmentämiseksi todettakoon vielä, että täydellisessä kaksois-viiraformerissa massan syöttö perälaatikosta tapahtuu sopiviramin suoraan viirojen muodostamaan kitaan. Osittaisessa kaksoisviiraformerissa on sitävastoin verraten pitkä yksiviirainen osa, jonka pituus voi olla jopa suurempikin kuin sitä seuraavan kaksiviiraisen osan pituus.

Seuraavassa keksintöä selostetaan yksityiskohtaisesti viittaamalla oheisen piirustuksen kuvioissa esitettyihin keksinnön eräisiin toteutusesi-merkkeihin, joihin keksintöä ei kuitenkaan ole tarkoitus mitenkään rajoittaa.

Kuviossa 1 on esitetty keksinnön mukainen viiraosa, joka toimii osittaisena kaksiviiraformerina.

Kuviossa 2 on esitetty sama viiraosa kuin kuviossa 1 ja joka on säädöillä muunnettu täydelliseksi kaksiviiraformeriksi.

Kuviossa 3 on esitetty eräs toinen keksinnön mukainen viiraosa, joka toimii osittaisena kaksiviiraformerina.

Kuviossa 4 on esitetty sama viiraosa kuin kuviossa 3 ja joka on muunnettu täydelliseksi kaksiviiraformeriksi.

Kuviossa 5 on esitetty keksinnön mukaiseen viiraosaan (alaviirayksikköön) kuuluva vedenpoistolistaryhmä runkokehyksineen.

Kuviossa 6 on esitetty keksinnön mukaiseen viiraosaan (yläviirayksikköön) kuuluva vedenpoistoimuri.

Kuviossa 1 esitetyn formerin rakenne ja toiminta on seuraava:

Perälaatikosta (ei esitetty) purkautuva massasuihku kohtaa alaviiran 1 rinta 7 721 57 pöydän 3 kohdalla. Viitenumerolla 2 on esitetty alaviiran rintatelaa. Viitenumeroilla 4 ja 7 on esitetty vedenpoistoelimiä, esim. foileja. Viitenumerolla 5 merkityt vedenpoistoelimet on kiinnitetty runkokehykseen 6, jonka korkeusasema on aseteltavissa myöhemmin selviävällä tavalla. Elimet 4, 5 ja 7 poistavat vettä kuiturainasta viiran 1 läpi alaspäin ja vesi kerätään altaaseen 26. Viiran 1 muodostaman silmukan sisällä on lisäksi kiinteä märkäimulaatikko 8 ja kaareva, edullisesti umpikantinen kenkä 9. Yläviira 1' johdetaan alaviiralla 1 muodostuneen kuiturainan päälle kengän 9 tuloreunan kohdalla ja vesi alkaa poistua nyt viiran 1' läpi ylöspäin ja kerätään kaavarin 29 avulla kaukaloon 28. Tämän jälkeen alaviirasilmukan sisällä seuraavat tavanomaiset tasoimulaatikot 10 ja imutela 11, jotka poistavat vettä alaviiran läpi. Yläviira 1' erkanee alaviirasta 1 joko viimeisellä imulaatikolla 10 tai vasta imutelalla 11 kuten kuviossa 1 on esitetty ja kuituraina jatkaa alaviiran mukana pick-up-telalle asti.

Yläviira 1' palaa vetotelan 12', johtotelan 13', ohjaustelan 14' ja kiristys-telan 15' kautta yläviiran 1' rintatelalle 2'.

Alaviira 1 palaa vastaavasti vetotelan 12, johtotelan 13» ohjaustelan 14 ja kiristystelan 15 kautta rintatelalleen 2.

Kuviossa 2 formeri on muutettu täydelliseksi twin-wire formeriksi ja tämä säätö tapahtuu keksinnön mukaan seuraavasti:

Kehyksessä 6 olevat vedenpoistoelimet 5 lasketaan ala-asentoon irti viirasta 1. Kehyksen mekanismi on esitetty kuviossa 5. Kehys 6 on tuettu useiden hydraulisten tai pneumaattisten sylintereiden 22e avulla alaviiraosan runkopalkistoon 31. Sylinterit 22e nostavat ja laskevat kehystä 6 johteiden ohjaamana ja samalla siihen kiinnitettyjä vedenpoistoelimiä 5. Yläasennossa kehys 6 lukitaan vaakasuoriin pitkittäisiin runkopalkkeihin 31 esim. palkeissa 31 olevilla tapeilla, jotka osuvat kehyksen molemmilla puolilla oleviin reikiin 35· Alaslasket-tuna kehys 6 voi nojata lukitsemattomana esim. suoraan sylintereiden 22e yläpää tyihin. Kun kehys 6 on laskettu alas, sylinteri 22d nostaa nivelen 21 ympäri kiertyvään kannattimeen 20 kiinnitettyä kiristystelaa 15 ylöspäin, jolloin viira 1 löystyy. Jotta yläviira 1 ' saadaan kosketuksiin alaviiran 1 kanssa veden-poistoelimestä 4 alkaen, sylinteri 22c laskee kiinteään runkoon 27 nivelellä 17 kiinnitettyä liikkuvaa kannatusvartta 16 alaspäin, kunnes kaarevan kengän 23, jonka pituus vastaa viiran leveyttä, tulo- ja jättöreunat ovat suunnilleen elimien 4 ja 7 yläpintojen määräämässä tasossa. Samanaikaisesti siirtää sylinteri 22a kannattimeen 18' kiinnitettyä rintatelaa 2' nivelen 19' ympäri, niin 8 72157 ettei tela 2' kosketa rintapöytään 3 vaan jää sen yläpuolelle. Näiden liikkeiden tapahtuessa alaviira kiristyy uudelleen ja yläviira pyrkii löystymään. Kiristystelojen 13' ja 15' normaali automatiikka huolehtii kuitenkin siitä, että muutoksen jälkeen viirojen 1 ja 1' kireys on normaali. Nämä telat 13' ja 15' liikkuvat sylinterien 22f ja 22b avulla nivelten 21' ja 21 ympäri.

Täydellinen kaksiviiraformeri toimii seuraavasti (kuvio 2): Massasuihku perä-laatikosta tulee viirojen 1 ja 1' muodostamaan kitaan rintapöydän 3 kohdalla. Elimen 4 jättöreunassa viirat 1 ja 1' taittuvat alaspäin kengän 23 painamina. Jättöreunassa vaikuttaa hitausvoima, joka poistaa vettä yläviiran 1' läpi, joka vesi sinkoutuu kengän 23 yläpuolella olevaan kaukaloon 24* Kaarevan kengän 23 alueella vettä poistuu alspäin kaukaloon 26. Vedenpoiston saavat aikaan painovoima, keskipakovoima ja viirojen kireydestä johtuva voima. Kehys 6 on niin alhaalla, etteivät foilit 5 kosketa viiroja eivätkä myöskään estä veden poistumista.

Kaarevan kengän 23 jättöreunalla ja vastaavasti elimen 7 tuloreunalla viiran suunta muuttuu kaarevasta jälleen suoraksi ja muutoskohdalla hitausvoimat poistavat vettä yläviiran 1' läpi kaukaloon 25· Tästä eteenpäin formeri toimii samalla tavoin kuin edellä on kuvion 1 osalta selostettu.

Elimen 4 jättöreuna ja elimen 7 tuloreuna on pyöristetty sopivasti, jotta vältetään liian kova hankaus viiran ja mainittujen elimien välillä taittokohdissa.

Käytettäessä viiraosaa kuvion 1 mukaisena formerina lasketaan rintatela 2' niin alas, että viira 1' ei kosketa kaarevaa kenkää 23. Tällä vältetään sekä yläviiran 1' että kengän 23 tarpeeton kuluminen.

Vedenkeräyskaukaloista 24 ja 25 on järjestetty joustavat yhteet koneen käyt-töpuolelle. Nämä yhteet sallivat rungolle 16 ja kaukaloille 24 ja 25 tarpeellisen liikkeen.

Viirojen 1 ja 1' vaihtoa varten kantileveerataan sekä yläosan runko 27 että alaosan runko 31· Välipalat 30 runkojen väliltä poistetaan, jonka jälkeen viirat voidaan työntää paikoilleen viiravaunuissa. Yläosa voidaan järjestää myös kokonaan poienostettavaksi.

Kuvioissa 3 ja 4 on esitetty eräs toinen keksinnön mukainen viiraosa. Tässä on suuri osa samoja laitteita kuin kuvioiden 1 ja 2 mukaisessa viiraosassa ja niitä on merkitty samoilla viitenumeroilla.

9 72157

Kuviossa 4 on esitetty täydellinen kaksiviiraformeriratkaisu. Alaviiran 1 osalta eroaa tämä formeri kuvion 2 mukaisesta vain siinä, että tässä ratkaisussa runko-osaa 6 ei ole laskettu alas ja vedenpoistoelementtien 5 yläpinnat ovat jatkuvasti rintapöydän 3 ja märkäimulaatikon 8 yläpintojen tasossa. Ylävirralla 1 ' ei myöskään ole kaarevaa kenkää, vaan sen sijaan kannatusvarren 16 varassa on joukko putkimaisia vedenpoistoimureita 35 tai vastaavia, jotka on kiinnitetty kehyksen 32 avulla. Kun yläviira 1' on ala-asennossa, imureiden suuaukot 34 osuvat vedenpoistoelimien 5 välisiin tiloihin kuvion 5 mukaisesti. Vedenpois-toelimet 5 poistavat vettä normaaliin tapaan alaviiran 1 läpi. Imuri 33 aiheuttaa kuitenkin viiroihin 1 ja 1' mutkan elimien 5 välissä, jolloin vettä poistuu myös ylöspäin ylävirran 1' läpi, mitä tehostaa vielä putken 33 alipaine. Imurin suu 34 kerää tämän veden ja se johdetaan pois koneen takapuolelle sijoitettujen joustavien yhteiden kautta.

Imulaatikolta 8 alkaen vedenpoistotapahtuma on kuvioihin 1 ja 2 liittyvän selostuksen mukainen.

Muutettaessa formeri alkuosaltaan yksiviiraiseksi kannatusvarsi 16 kohotetaan siihen kiinnitettyine laitteineen sylinterin 22c avulla ylöspäin nivelen 17 ympäri. Rintatelan 2' kannatin 18' kiertyy nivelen 19' ympäri sylinterin 22a avulla, kunnes viira 1' on irti imureista 33· Lopputilanteessa rintatela 2' on sellaisella korkeudella, että viirat 1 ja 1' kohtaavat toisensa kaarevan kengän 9 tuloreunalla (kuvio 3)· Alaviiran 1 vedenpoistoelimet säilyvät tässä formerissa jatkuvasti paikallaan ja telan 13 liikkeet huolehtivat siitä, että viira 1 pysyy jatkuvasti halutussa kireydessä imureiden 33 kohdalla olevien viiramutkien oietessa. Tela 15' huolehtii vastaavasti ylävirran 1' kireydestä. Kuvassa 3 formeri on asennossa, jolloin sen alkuosa yksiviirainen ja tasovii-ralla varustettu.

Molemmissa ratkaisuissa muutos osittaisesta kaksiviiraformerista täydelliseksi kaksiviiraformeriksi ja päinvastoin voidaan järjestää täysin mekaanisesti sylinterien avulla tapahtuvaksi, koska mitään poistettavia tai lisättäviä elimiä ei tarvita. Kannatusväreien ja telojen siirto voidaan järjestää joko hydraulisesti tai pneumaattisesti toimivaksi. Annettaessa järjestelmälle muutos-käsky hydrauliikka tai pneumatiikka toimii automaattisesti, kunnes muutos on tapahtunut. Rungot ja telat eivät tietenkään saa käytössä jäädä pelkästään painesylinterien 22a-e varaan, vaan ne on mekaanisesti lukittava. Lukitus ja avaus voidaan myös järjestää automaattisesti toimivaksi sinänsä tunnetuilla, ei esitetyillä laitteilla.

Claims (6)

1. 72157 10
2. 1. Paperikoneen kaksoisviiraosa, jossa massan syöttö viiralle tapahtuu erillisen, viiraosan kanssa yhteistoiminnassa olevan perälaatikon huuliraon kautta suhteellisen koherenttina massasuihkuna, jonka kohtauskulma ja nopeus viiraan nähden ovat säädettävissä valmistettavan paperin laatuvaatimusten mukaisesti ja jossa viiraosassa on suljetun silmukan muodostava alaviira (1) ja suljetun silmukan muodostava yläviira (1'), jonka alaviiran (1) kulku määräytyy useiden telojen (2,11,12,13,15) ja vedenpoistoon vaikuttavien elimien (3,4,5,7,8,9,10,11) ohjaamana siten, että perälaatikkoa välittömästi seuraavalla foilityyppisten ja/tai listamaisten vedenpoistoelimien kannattamalla osuudella alaviiran (1) kulku on olennaisesti suora, sopivimmin vaakasuora, sekä siten, että alaviiran (1) kulku kääntyy sanotun suoran osuuden jälkeen alaspäin ainakin yhden kaarevapintaisen vedenpoistoelimen (9) ohjaamana ja joka yläviira (1') kulkee useiden telojen (2^12^13^14^151) ja/tai vedenpoistoon vaikuttavien elimien (9,10) ohjaamana siten, että yläviiran (1') kulku yhtyy alaviiran (1) kulkuun sanotun kaarevapintaisen vedenpoistoelimen (9) kohdalla ja sitä seuraavalla alaviiran (1) osuudella lähinnä seuraavaan viiraa (1;11) johtavaan telaan (11;12;12’) saakka siten, että viiraosa on alkuosaltaan yksiviirainen ja jossa viiraosassa yläviiran kannatus rakenne on varustettu sellaisin toimielimin, joiden avulla yläviiran (1*) ja/tai alaviiran (1) kulku on muutettavissa, tunnettu siitä, että edellä määritellystä alkuosaltaan yksiviiraisesta asemasta yläviiran (!') kulku on säädettävissä yhtenemään alaviiran (1) kulun kanssa ensimmäisestä alaviiran (1) sisällä olevasta vettä poistavasta elimestä alkaen sillä osuudella, joka on mainitun kaarevapintaisen vedenpoistoelimen (9) edellä ja että yläviirasilmukan sisällä on alaviiran (1) foilityyppisten vedenpoistoelimien kohdalla vedenpoistoon vaikuttava elin (23) tai elinryhmä (33), joka yläviiran (1') kulun yhtyessä edellä määritellyllä tavalla alaviiran (1) kulkuun (kuvio 2) ulottuu sen päätason alapuolelle, jonka foilityyppisten vedenpoistoelimien yläreunat toimi-asennossaan (kuvio 1) määrittävät.
3. 2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen kaksoisviiraosa, tunnettu siitä, että ainakin osa alaviiran (1) foilityyppisistä vedenpoistoon vaikuttavista elimistä on kiinnitetty kehykseen (6), jonka avulla mainitut vedenpoistoon vaikuttavat elimet on laskettavissa ala-asentoon silloin kun yläviiran (1') kaareva-pintainen vedenpoistoon vaikuttava elin (23), kuten kenkä, ulottuu alaviiran (1) suoran osan määrittämän tason alapuolelle (kuviot 2 ja 5).
4. 3. Patenttivaatimuksen 1 mukainen kaksoisviiraosa, jossa alaviirasilmukan sisällä on olennaisesti kiinteä vedenpoistoyksikkö (5,6,31), jonka foilityyppiset 11 721 57 vedenpoistoelimet (5) vastaavat alavliran (1) sisäpintaan, tunnettu siitä, että yläviirasilmukan sisällä on imun avulla toimiva, asemaltaan säädettävä vedenpoistoyksikkö (32,33,34).
5. 4. Patenttivaatimuksen 3 mukainen kaksoisviiraformeri, tunnettu siitä, että yläviirasilmukan sisällä olevassa vedenpoistoyksikössä (32,33,34) on peräkkäin joukko putkimaisia vedenpoistoimureita (33), joiden suuaukot (34) osuvat foilityyppisten vedenpoistoelimien (5) välisten rakojen kohdalle mainitun vedenpoistoyksikön (32,33,34) ollessa ala-asennossaan (kuviot 4 ja 6).
6. 1. Dubbelviradel i papperemäskin, i vilken viradel massans utmatning pä viran sker genom läppspalten pä en separat, med viradelen samverkande inloppsläda i form av en relativt koherent massasträle, vars träffvinkel och hastighet i för-hallande tili viran är reglerbara enligt kvalitetsfordringarna pa papperet som skall framställas och vilken viradel uppvisar en undre vira (1) som bildar en sluten ögla och en Övre vira (!') som bildar en sluten ögla, vilken undre viras (1) lopp bestäms av flera valsar (2,11,12,13,15) och avvattningen päverkande organ (3,4,5,7,8,9,10,11) som styr viran pä sädant sätt, att den undre virans (1) lopp pä det avsnitt, som följer omedelbart efter inloppslädan och som uppbärs av avvattningsorgan av foiltyp och/eller av listformiga avvattningsorgan är väsent-ligen rakt och lämpligen vägrätt samt pä sädant sätt, att den undre virans (1) lopp efter sagda raka avsnitt svänger nedät styrt av ätminstone ett avvattningsorgan (9) med krökt yta och vilken Övre vira (1') löper styrd av flera valsar (2^12^13^14^151) och/eller avvattningen päverkande organ (9,10) pä sädant sätt, att den Övre virans (1') lopp sammanfaller med den undre virans (1) lopp vid sagda avvattningsorgan (9) med krökt yta och pä den undre virans (1) där-päföljande avsnitt ända fram tili närmast päföljande viran (1,1') styrande vals (11,12,12') pä sädant sätt, att viradelen vid begynnelsepartiet har en vira och i vilken viradel den Övre virans bärkonstruktion är utrustad med sädana funktions-organ, medelst vilka den övre virans (1') och/eller den undre (1) virans lopp kan ändras, kännetecknad därav, att den övre virans (!') lopp frän det ovan definierade läget med en vira vid begynnelsepartiet kan regleras att