FI72101B - Reglerbara startintervaller foer hissar vid uppaotriktad rusningsstopp - Google Patents

Description

1 72101

Hissien säädettävät lähtövälit ylössuuntautuvan ruuhkahuipun aikana

Teknillinen näkökenttä 5 Tämä keksintö liittyy hissijärjestelmiin, ja tarkem min sanottuna, hissikorien lähtötiheyden säätelemiseen ylössuuntautuvan ruuhkahuipun aikana ryhmävalvotussa monihissi-järjestelmässä.

Asiaan liittyviä taustatietoja 10 Useimmissa monihissijärjestelmissä, joissa joukko hissikoreja palvelee useita kerrostasoja, mm. yleistä päätasoa, kuten sisääntuloaulaa, käytetään ryhmävalvontalaitet-ta, joka ohjaa rakennuksen tarpeita palvelevien hissikorien toimintaa. Tällaisissa järjestelmissä tiedetään yleisesti 15 käytettävän ylössuuntautuvan ruuhkatilanteen ilmaisevia laitteita. Näitä tietoja voidaan saada normaalin työpäivän alkamista osoittavalla kellolaitteella, ala-aulan säätö-avaimella tai korien itsensä antamina ala-aulasta ylöspäin suuntautuvasta palvelutiheydestä ja -kuormasta tai näiden 20 yhdistelmistä. Toiminnan ylössuuntautuvassa ruuhkahuippu-tilassa ryhmävalvontalaite lähettää hissejä ala-aulasta väliajoin, ei ainoastaan suorittaakseen nopean palvelun jo korissa oleville matkustajille ja toimittaakseen saatavissa olevia koreja ala-aulan kautta tuleville uusille matkusta-25 jille, vaan tarjotakseen myöskin, silloin kun ylössuuntau-tuva ruuhkatilanne estää normaalia vyöhykeohjausta vastaamasta rakennuksen muista kerroksista tuleviin kutsuihin, tasaisen ylöspäin ja takaisin suuntautuvan hissikorien kulun minkä tahansa tarpeellisen kutsun hoitamiseksi. Jos 30 lähetysväli on liian lyhyt, korit saattavat lähteä ennen kuin niissä on mahdollisimman monta matkustaa, jolloin tulevat matkustajat joutuvat odottamaan ala-aulassa toisten hissien tuloa ennen kuin voivat siirtyä ylöspäin rakennuksessa. Toisaalta, jos lähetysväli on liian pitkä, matkus-35 tajat joutuvat odottamaan tarpeettomasti koreissa sen seistessä ala-aulassa odottamassa lähtöä, eivätkä korit liiku vapaasti kautta rakennuksen tarpeeksi tiheässä tempossa 2 72101 muiden sellaisten kutsujen palvelemiseksi, jotka ehkä ilmaantuvat korien kulkiessa ylöspäin ja alaspäin ylössuun-tautuvassa ruuhkatilanneohjauksessa.

Keksinnön selvitys 5 Keksinnön tavoitteisiin kuuluu tarjota ryhmävalvot tuun hissijärjestelmään lähetysvälien säätömahdollisuus ylössuuntautuvan ruuhkatilanteen aikana.

Tämän keksinnön mukaisesti yläsuunnan ruuhkahuippu-tilanteen aikana toiminnassa olevan ylöshuipputilan toimin-10 nat sisältävä ryhroävalvontatyyppinen hissijärjestelmä, jossa korit pakotetaan palvelemaan ala-aulaa ja lähetetään väliajoin ala-aulasta, tutkii kunkin ala-aulasta ylähuipun liikennetilanteessa lähetetyn korin rekisteröimät korikut-sut, muodostaakseen summittaisen menopaluuajän, joka kuluu 15 korilta sen vastatessa rekisteröimiinsä korikutsuihin lä-hetyshetkensä ja ala-aulaan paluunsa välisenä aikana, ja lähetysväli säädetään näin saadun summittaisen menopaluu-ajan mukaisesti. Edelleen keksinnön mukaisesti lähetysvälit voidaan säätää niiden summittaisten menopaluuaikojen mukai-20 sesti, jotka on määritelty useille juuri äskettäin ala-aulasta ylähuipun liikennetilanteeseen vastaamaan lähetetyille hisseille. Edelleen tämän keksinnön mukaisesti lähetys-väli säädetään funktiolla, jossa summittainen menopaluu-aika jaetaan ylähuipun liikenteeseen saatavana olevaksi 25 määritettyjen hissien luvulla. Edelleen tämän keksinnön mukaisesti, lähetysvälejä voidaan muutella ala-aulassa olevien korien funktiona. Edelleen keksinnön mukaisesti lähetys-välien supistaminen eteisaulassa olevien korien lukumäärän funktiona saattaa olla erilainen riippuen siitä, onko eteis-30 aulasta viimeksi lähetetyssä korissa ollut vähintään puoli kuormaa, jolloin mainittu lähetysväli lyhennetään pienemmällä määrällä, mille tahansa korimäärälle kuin siinä tapauksessa, ettei näin olisi.

Tämä keksintö tarjoaa hyvin dynaamisen tavan muo-35 töillä lähetysväli ylähuipun liikennetilanteissa rakennuksessa kulloinkin vallitsevan tilanteen mukaisesti, mukaan lukien niiden pysähdysten luku, jotka kori on määrätty 3 72101 tekemään ennen paluutaan ala-aulaan, ala-aulaa palvelemaan saatavissa olevien korien luku, korien kuormitus ja ala-aulan kerrokseen mahdollisesti kerääntyneiden korien luku. Keksintö välttää sellaista ylähuipun liikenneohjausta, jos-5 sa on joko liian lyhyt tai liian pitkä korien lähetysväli. Keksintöä voidaan soveltaa monenlaisiin hissijärjestelmiin käyttäen tunnettua tekniikkaa keksinnön opetusten valossa siten kuin jäljempänä seuraa.

Tämän keksinnön edellä olevat ja muut kohteet, omi-10 naisuudet ja edut tulevat paremmin näkyviin seuraavassa esitetyssä esimerkkinä otetun esiintymismuodon yksityiskohtaisessa selityksessä siten kuin oheiset piirustukset kuvaavat.

Piirustusten selitys 15 Kuvio 1 on yksinkertaistettu lohkokaavio, osaksi poisleikattuna, hissijärjestelmästä, jossa tätä keksintöä voidaan soveltaa;

Kuvio 2 on yksinkertainen lohkokaavio korin valvontalaitteesta, jota voidaan käyttää kuvion 1 järjestelmässä 20 ja johon keksintö voidaan sisällyttää;

Kuvio 3 on yksinkertaistettu looginen vuokaavio ryh-mävalvontalaitteen kokonaisohjelmasta, joka voi sisällyttää ja käyttää tätä keksintöä.

Kuvio 4 on looginen vuokaavio vyöhykkeen asemarutii- 25 nista;

Kuviot 5-7 ovat loogisia vuokaavioita ylössuuntau-tuvan ruuhkahuipun rutiinista;

Kuvio 8 on looginen vuokaavio keskimääräisestä lähe-tysvälin alirutiinista käytettäväksi kuvioiden 5-7 ylös-50 huipun rutiinissa;

Kuvio 9 on looginen vuokaavio lasketun lähetysvälin alirutiinista käytettäväksi kuvioiden 5-7 ylöshuipun rutiinissa;

Kuvio 10 on looginen vuokaavio kori saatavissa -ru-35 tiinista;

Kuvio 11 on looginen vuokaavio ohjaa korit vyöhykkeille -rutiinista; ja ___ .. τ 4 72101

Kuvio 12 on looginen vuokaaviot kutsut-koreille tai korit-kutsuihin -rutiinista.

Paras tila keksinnön käyttämiseksi

Yksinkertaistettu kuvaus monikorisesta hissijärjes-5 telmästä, tyypistä jossa tätä keksintöä voidaan soveltaa käytäntöön, on kuvattu kuviossa 1. Siinä on kuvattuna joukko hissikuiluja, joista hissikuilu "A" 1 ja hissikuilu "F” 2 ovat kuviossa, muita ei yksinkertaistamisen vuoksi ole otettu kuvioon. Kussakin hissikuilussa hissikori 3, 4 on 10 ohjattuna kiskoilla (ei näkyvissä). Kukin kori riippuu te-räsköydestä 5, 6, joka tavallisesti muodostuu joukosta te-räskaapeleita, sitä kuljetetaan jompaankumpaan suuntaan tai pidetään paikallaan vetopyörä/moottori/jarrulaitteeila 7, 8 ja pidetään kohdallaan vapaa- eli palautuspylpyrällä 9, 10 15 sijoitettuna hissikuilun syvennykseen. Teräsköysi kannattaa tavallisesti myös vastapainoa 11, 12, jonka tyypillinen paino on suunnilleen sama kuin korin paino lastattuna puoleen sallitusta kuormasta.

Kukin kori 3, 4 on yhdistetty juoksukaapelilla 13, 20 14 vastaavaan hissikorin valvontalaitteeseen 15, 16, joka on sijoitettu konehuoneeseen hissikuilujen katolla. Hissi-korin valvontalaitteet 15, 16 saavat aikaan toiminta- ja liikenneohjauksen, kuten entuudestaan tunnetaan. Monikori-sen hissijärjestelmän ollessa kysymyksessä, on pitkään ol-25 lut yleistä sovittaa siihen ryhmävalvontalaite 17, joka vastaanottaa aulojen kutsunappuloiden 18-20 rekisteröimät ylös ja alas aulakutsut rakennuksen eri kerroksista, jakaa nuo kutsut eri koreille vastaamista varten, ja jakelee korit rakennuksen kerrokseen ryhmätoiminnan monien erilaisten ti-30 lojen mukaisesti. Ryhmätoiminnan tilat voidaan valvoa osaksi ala-aulan panelilla 21, joka normaalisti on yhdistetty rakennuksessa kulkevin sopivin johtimin 22 monikorisen hissijärjestelmän ryhmävalvontalaitteeseen.

Hissikorin valvontalaitteet 15, 16 valvovat myös 35 määrättyjä hissikuilun toimintoja, jotka liittyvät vastaaviin koreihin, sellaisia kuin ylös- ja alasvastausten valoja 23, 24, ollen yksi tällainen lamppusarja 23 ohjattuna 5 72101 kutakin hissiä 3 varten ja samanlainen sarja 24 kutakin muuta hissiä 4 varten osoittaen hissikuilun ovea, jolle au-lakutsua palveleva vastaus tullaan tarjoamaan valoja vastaaviin ylös- ja alassuuntiin.

5 Edellä oleva on selitys hissijärjestelmästä yleises ti, ja sikäli kuin kuvaus etenee tähän saakka, se on yhteneväinen aikaisemmin tunnettujen hissijärjestelmien tämän keksinnön opetukset sisältävien hissijärjestelmien kanssa .

10 Vaikkakaan ei tarvita tämän keksinnön toteutuksessa, hissijärjestelmässä, jossa tätä keksintöä käytetään, voidaan hissikorin asemaa muuttaa hissikuilussa ensiöaseman muuttajalla (PPT) 25, 26, joka voi käsittää quasiabsoluu-tin, differentiaalikooderin ja laskenta- sekä suuntaislii-15 täntävirtapiirin tyyppiä, joka on kuvattuna yhteisesti omistetussa US-patenttihakemuksessa Marvin Masel et ai., sarjanro 927 242, jätetty 21. heinäkuuta 1978 (jatkoa sarja-nrolle 641 798, jätetty 18. joulukuuta 1975) otsikoitu HIGH RESOLUTION AND WIDE RANGE SHAFT POSITION TRANSDUCER 20 SYSTEMS. Tällaista muuttajaa käyttää tarkoituksenmukainen ketjupyörä 27, 28 vastaten teräsnauhaan 29, 30, joka on yhdistetty molemmista päistään hissikoriin ja kulkee vapaa-pyörän 31, 32 yli hissikuilussa. Samalla tavoin, joskaan ei tarvita hissijärjestelmässä, jossa tätä keksintöä seovel-25 letaan, yksityiskohtainen asemanilmaisin kussakin kerroksessa, oven valvonnan lisäämiseksi ja PPT:n 25, 26 kerros-asemasta antamien tietojen varmistamiseksi, voidaan käyttää toisioasemanvaihtajaa (SPT) 32, 33 tyyppiä, joka on selostettu ja vaadittu patentiksi yhteisesti omistetussa US-pa-30 tenttihakemuksessa, jätetty 13. marraskuuta 1979 Fairbrotherin toimesta, sarjanro 093 475. Tai mikäli halutaan, voidaan hissijärjestelmässä, jossa tätä keksintöä sovelletaan, käyttää sisäoven vyöhykkeen ja ulko-oven vyöhykkeen hissi-kuilukatkaisijoita, joiden periaate on tunnettu.

35 Kuvion 1 edellä oleva selostus on tarkoitettu luon teeltaan hyvin yleisluontoiseksi ja sisältämään, joskaan ei näytetty, toisia systeemilaitteita, kuten hissikuilun 6 72101 varmuuskatkaisijoita ja samantapaisia, joita ei ole näytetty tässä yksinkertaistamisen vuoksi, koska ne ovat yleisessä tietoisuudessa eivätkä muodosta osaa tästä keksinnöstä .

5 Kaikki itse korin toiminnot on suunnattu tai väli tetty kori valvontalaitteen 33, 34 avulla tämän keksinnön mukaisesti ja voivat tarjota juoksevan, aikalimitetyn tiedonvälityksen korin valvontalaitteen kanssa samoin kuin suoran, kovajohteisen tiedonvälityksen korin valvontalait-10 teen kanssa juoksukaapelin 13, 14 avulla. Korin valvontalaite esimerkiksi tarkkailee korin kutsunappuloita, ovi auki ja ovi kiinni -nappuloita ja muita nappuloita sekä katkaisijoita korin sisäpuolella, se ohjaa nappuloiden valoja osoittamaan korikutsuja ja saa aikaan kerrososoittimen oh-15 jauksen korin sisällä, mikä ilmaisee lähestyvän kerroksen. Korin valvontalaite on yhteydessä kuorman punnitusanturei-hin saadakseen aikaan painotiedot, joita käytetään korin liikkeen, toiminnan ja ovitoimintojen ohjaukseen. Kuorman punnitus voi olla keksinnön mukaista, mikä on selostettu 20 ja vaadittu patentiksi yhteisesti omistetussa patenttihakemuksessa, jätetty 27. marraskuuta 1979, Donofrio'n toimesta, sarjanro (Otis-Docket nro OT-365) ja Games'in, sar-janro (Otis Docket nro OT-369). Korin valvontalaitteen 33, 34 merkittävin tehtävä on ohjata ovien sulkeminen ja avaa-25 minen niiden vaatimusten mukaisesti, jotka määritellään tapahtuvan turvallisissa olosuhteissa.

Mikrolaskinjärjestelmän kokoamiseen, sellaisen, jota voidaan käyttää hissikorin valvontalaitteiden 15, 16, ryhmävalvontalaitteen 17 ja korin valvontalaitteiden 33, 34 30 toteuttamisessa, voidaan valita valmiina saatavissa olevista osalaitteista tai niiden yhdistelmistä tunnetun tekniikan mukaisesti, kuten on selitetty useissa kaupallisissa ja teknillisissä julkaisuissa. Näihin sisältyy "An introduction to Microcomputers, osa II, Some Real Products", 35 julkaistu 1977 Adam Osborne and Associates, Inc. toimesta, Berkeley, California, USA ja saatavissa Sydex, Pariisi, Ranska; Arrow International, Tokio, Japani; L.A. Varah Ltd.,

Il 7 72101

Vancouver, Kanada ja Taiwan Foreign Language Book Publishers Council, Taipei, Taiwan. Ja "Digital Microcomputer Handbook", 1977-1978 toinen painos, julkaissut Digital Equipment Corporation, Maynard, Massachusetts, USA. Ja Simpson W.D., 5 Luecke G., Cannon D.L. ja Clemens D.H., "9900 Family Systems Design and Data Book", 1978, julkaissut Texas Instruments, Inc., Houston, Texas, USA (U.S. Library of Congress Catalog nro 78-058005). Samoin ohjelmoinnin rakennustapa tällaisten laskinten käyttämiseksi voidaan ottaa 10 joukosta tunnettuja muotoja käyttämällä tunnettuja periaatteita, jotka on esitetty eri julkaisuissa. Eräs perustavaa laatua oleva tutkielma on "The Art of Computer Programming", seitsemänä osana, julkaissut Addison-Wesley Publishing Company, Inc., Reading, Massachusetts, ja Menlo Park, 15 California, USA; Lontoo, Englanti; ja Con Mills, Ontario,

Kanada (U.S. Library of Congress Catalog nro 67-26020). Suositumpi ajankohtainen julkaisu on "EDN Microprocessor Design Series" julkaistu 1975 Kahners Publishing-Companyn toimesta (Electronic Division News), Boston, Massachusetts, 20 USA. Ja käyttökelpoinen teos on Peatman J.B. "Microcomputer-Based Design", 1977, julkaisija McGraw Hill Book Company (maailmanlaajinen), U.S. Library of Congress Catalog nro 76-29345.

Ohjelmarakennelmat tämän keksinnön toteuttamiseksi 25 ja ympäristötekijät, joita on selvitetty tässäkin, voidaan järjestellä suuresti vaihtelevassa muodossa. Kuitenkin, käytettäessä Texas Instruments 9900 sarjaa ja tarkoituksenmukaisia jakopintamoduleita niiden kanssa, kuvion 1 tyyppinen hissin valvontajärjestelmä, erillisin valvontalaittein ko-30 reille, hisseille ja ryhmälle, on saatu aikaan käyttäen to-siaikakeskeytyksiä, korkeimman prioriteettikeskeytyksen aiheuttava voima, joka saa aikaan systeemialoituksen (ylä-ja ulkopuolella, aloituksen, joka tarvitaan missään jonkin ohjauslaitteen toiminnoista). Ja näin on saatu käyttöön to-35 teutusta varten ohjelma, joka vastaa tosiaikakeskeytyksiin sisäisten ohjelmatoimintojen suorittamiseksi ja jotka vastaavat tietoliikennealusteisiin keskeytyksiin toisista 8 721 0": valvontalaitteista tarkoituksella käsitellä sarjaliikennet-tä prosessorin ohjausrekisteriyksikön toimintojen kautta. Erilaisia rutiineita kutsutaan ajastetusti limitetyssä muodossa, joitakin ohjelmia kutsutaan toistuvammin kuin 5 toisia kriittisyydestä ja uudistamistarpeesta riippuen toiminnat suoritetaan sen mukaisesti. Erikoisesti mainittakoon, ettei ole hissitekniikkaan liittyviä toimintoja, joita ei tässä ole selvitetty, joita ei ole tunnettu ja joita ei voida helposti toteuttaa hissitekniikan ammatti-10 laisten avulla tässä esitettyjen ohjeiden valossa, ei myöskään ole prosessoritoimintoja, joita ei ole tässä selvitetty ja joita ei pystytä toteuttamaan käyttäen tietojenkäsittelyalan ammattilaisten tuntemaa tekniikkaa tässä esitettyjen ohjeiden valossa.

15 Tässä esitetty keksintö ei puutu numeeristen tieto- jenkäsittelylaitteiden ominaisuuksiin, ei myöskään tällaisten laitteiden ohjelmointiin; keksintö on selvitetty toteutusmuodossa, joka käsittää hissijärjestelmän laitteiston. Siihen soveltuvasti ohjelmoidut prosessorit sellaisten his-20 sitoimintojen suorittamiseksi, joita ei koskaan ennen ole suoritettu. Keksintö ei liity mikroprosessorisuorituksiin, jotka ovat ehkä ennen tehty perinteellisellä rele/katkai-sijavirtapiireillä tai kovajohteisilla digitaalimoduleilla; keksintö koskee uusia hissitoimintoja ja tässä esitetty 25 selvitys on yksinkertaisesti kuvaus parhaaksi katsotusta tavasta toteuttaa keksintö, mutta keksintöä voidaan toteuttaa myös toisenlaisin laite- ja ohjelmayhdistelmin tai pelkästään laitteistolla, mitä tahansa annettua toteutusta halutaan käyttää.

30 Tietoliikenne hissikorin oman valvontalaitteiston 33, 34 ja hissiyksikön valvontalaitteiston 15, 16 välillä, kuviossa 1, tapahtuu hyvin tunnetun juoksukaapelin avulla, kuviossa 1. Kuitenkin, johtuen korin ja hissiyksikön vai-vontalaitteistojen kyvystä saada aikaan sarjassa tapahtuva 35 anneyhteys toistensa välillä, on katsottu, että sarjassa tapahtuvaa aikajaotettua, limitettyä liikennettä, joka on lajissaan tunnettu, käytettäisiin korin ja yksikön valvon- 9 72101 talaitteistojen välillä. Tällaisessa tapauksessa korin valvontalaitteiston 33, 34 ja yksikön valvontalaitteiston 15, 16 välinen sarjaliikenne voidaan toteuttaa liikenne-rekisteriyksikön kautta. TMS-9900 mikroprosessorin yhdis-5 tetyn sirusarjapiirin toiminnalla tai vastaavalla. Kuitenkin limityksen avulla aikaansaatava sarjaliikenne korin ja hissiyksikön valvontalaitteiden välillä voidaan toteuttaa muittenkin, ennestään tunnettujen ohjeiden mukaisesti, jos niin halutaan.

10 Viitaten nyt kuvioon 2, ryhmävalvontalaite 17 on kuvattu yksinkertaisesti, hyvin yleispiirteisessä muodossa. Ryhmävalvontalaite perustuu mikrolaskimeen 1, joksi voidaan valita mikä tahansa suuresta joukosta hyvin tunnettuja malleja. Esimerkiksi se voidaan rakentaa valituista 15 virtapiiriyhdistelmistä, joita eri valmistajat tarjoavat integroituihin sirupiirisarjoihin liittyvinä, kuten Texas Instruments 9900 sarja. Tällainen mikrolaskin voi tyypillisesti sisältää mikroprosessorin (keskusohjaus- ja lasku-sekä loogisen yksikön) 2, sellaisen kuin TMS 9900 varus-20 tettuna TIM 9904 ajastuksella, suorasaantimuistilla 3, lu-kumuistilla 3, lukumuistilla 4 ja keskeytysprioriteetillä ja/tai tulkintapiirillä 5 ja ohjauspiireillä, sellaisilla kuin osoite/toimituskoodi ja muilla samantapaisilla. Mikro-laskin 1 on pääosin muodostettu kokoamalla levyyn sirut 2-6, 25 asianmukaisella pinnoituksella tai johtimilla, niin että saadaan aikaan riittävät osoite-, anne- ja ohjauskiskot 7, jotka yhdistävät sirut 2-6 joukkoon siirräntä (I/O) moduleita asiaankuuluvin muunnoksin 8-11. I/O modulien 8-11 olemus riippuu toiminnoista, joita niiden tulee valvoa. Se 50 riippuu myöskin kussakin tapauksessa sen ulkopuolella käytettävän liitäntäpiirin tyypistä tehtävänään ohjata tai seurata hissilaitteistoa, johon I/O on yhdistetty. Esimerkiksi l/0:t 8-10 on yhdistetty aulan kutsunappuloihin ja lamppuihin sekä katkaisijoihin ja osoittimet saattavat kä-35 sittää vain puskuroidut siirrännät, kanavointilaitteet ja jännite- ja/tai voimanmuunnoksen ja/tai eristyksen siten, että pystyvät aistimaan aulan ohjaustaulun painimen tai ____ - T! 10 721 01 katkaisijan sulkeentumisen ja aktivoida lamput sopivalla voimalla, sen tullessa joko I/O:sta tai ulkopuolelta.

I/O moduli 11 saa aikaan sarjaliikenteen silmukka-linjojen 13, 14 (kuvio 2) kautta korin ohjauslaitteiden 5 15, 16 kanssa (kuviot 1 ja 2). Tämä liikenne sisältää ryh- mäohjauslaitteesta tulevat korille ohjatut käskyt, sellaiset kuin ylemmäksi- ja alemmaksi-vaatimukset, pysähdysmää-räykset, aulakutsujen peruutukset, aulalähdön eston ja muut käskyt liittyen vaihtoehtoisiin toimintoihin, sellai-10 siin kuin kiireellisyysprioriteetti ja muut vastaavat. Ryh-mäohjauslaite panee alulle liikenneyhteyden kunkin korin ohjauslaitteen kanssa peräkkäisessä järjestyksessä ja kukin liikenneyhteys sisältää korin ohjauslaitteista vastaanotetun vasteen, sellaisen kuin hyvin tunnetussa "kättely"-15 mallissa sisältäen korin asema- ja toimintatiedot, sellaiset kuin onko kori ryhmässä, onko se lähdössä ylös vai alas, sen kuormitustilanne, sen asema, onko sillä lähtökäskyä vai onko se jo liikkeessä, onko sen ovi kokonaan auki tai kiinni ja muut tilanteet. Kuten edellä on selostettu, 20 annettavien merkkien merkitys ellei muuten ole jäljempänä selitetty, annettavien merkkien toiminnot, joita ei ole täysin selvitetty jäljempänä ja tapa annettavien merkkien välittämiseksi ja käyttämiseksi, jota ei ole täysin selvitetty jäljempänä, ovat kaikki nykyisen hissitekniikan ja merkin-25 antoprosesseihin liittyvän ammattitiedon rajoissa tässä esitettyjen ohjeiden valossa. Siksi yksityiskohtainen erikois-laitteiden tai toimintamuotojen kuvaaminen tämän puolen täyttämiseksi on tarpeetonta eikä ole sisällytetty tähän.

Ryhmäohjauslaitteiston yleispiirteinen ohjelmaraken-30 ne pohjautuen tietojen käsittelysysteemiin, jossa tätä keksintöä voidaan soveltaa, on kuvattu kuviossa 3 ja liittynyt s-ihen ohjelman tulokohdassa 1 seurauksena käynnistyksestä, joka aiheuttaa korkeimman prioriteettikeskeytyksen tavanmukaisessa muodossa. Sitten ajetaan aloitusrutiini 2, 35 jossa koko RAM-muisti on tyhjennetty, kaikki ryhmätulos- tukset on nollattu ja kaikki rakennusta koskevat parametrit (jotka muokkaavat määrätyn systeemin rakennusta varten ja n 72101 voivat sisältää sellaisia tekijöitä, kuten kerrosvälit ja vastaavat) on luettu ja muotoiltu tarpeen mukaan tavanmukaista tekniikkaa käyttäen. Sen jälkeen ohjelma edistyy sen kertautuvaan osaan, joka tässä kuvatun esiintymismuodon mu-5 kaisesti voidaan ajaa 200 millisekunnin välein. Tämä ohjelman osa alkaa aloitusrutiinilla 3, jossa kaikki pakko-(FORC), esto- tai peruutus-(INH)toiminnot on poistettu muistista; kenttäsäädettävät muuttujat on luettu ja muotoiltu tarpeen mukaan ja kaikki aulakutsut on pyyhitty ja vas-10 taavat nappulavalot aistituista aulakutsuista palavat. Sen jälkeen kaikki tietoliikenteen kautta koreilta saadut syöttötiedot jaellaan eri kartoille ja muille niihin rutiinissa 4 liittyville parametrien muistipisteille. Sitten vyöhykkeen asemarutiinia 5 (kuvattu täydellisemmin jäljempänä kuvioon 15 4 liittyvänä) on käytetty tunnistamaan kussakin vyöhykkees sä olevat korit ja tunnistamaan vyöhyke, jossa kori on. Sitten ylöshuippurutiini 6, mukaan lukien keskimääräinen lähetysvälialarutiini 7 ja laskettu lähetysvälialirutiini 8, joka on täydellisemmin kuvattuna jäljempänä kuvioihin 5-9 20 liittyen, on käytetty määrittelemään, onko ylähuippulii-kennettä ja jos on, suorittamaan tarvittavat toiminnat riippuen osallistuvan liikenteen tasosta. Sitten alahuippu-alirutiinia 9 voidaan käyttää toteamaan, onkin kaksi perättäistä koria saavuttanut ala-aulan vähintään puolella kuor-25 maila ja jos on, vakiinnuttamaan alashuipun vyöhyketoimin-nan asettamalla alashuippukorien kaavion jokaiseen (tavalla, joka selviää paremmin jäljempänä seuraavassa kuvauksessa liittyen ylöshuipun rutiiniin) pakottaen aulassa olevat korit sieltä muualle ja pakottaen vyöhykeryhmän ylemmäksi-30 vaatimuksen varmistamaan, että korit ohjaavat itsensä ylöspäin rakennuksen huippuun tuodakseen enemmän matkustajia alas. Koska tämä ei ole osana tästä keksinnöstä, vaan on yksinkertaisesti osana yleisistä olosuhteista, jossa keksintöä voidaan käyttää, ei tässä kuvata sitä sen enempää.

35 Kuviossa 3 korin saatavuusrutiini 10 ajankohtaistaa niiden saatavissa olevien korien tilanteen, joita voidaan käyttää ryhmässä esiintyvään tarpeeseen, jotka ovat siis i2 721 Cl määrättävissä vyöhykkeille ja jotka ovat tilaisuudessa ottamaan vyöhykkeitä haltuunsa, kuten on täydellisemmin selvitetty myöhemmin kuvioon 8 liittyen valmistauduttaessa käyttämään määräys koreille siirtyä vyöhykkeelle -rutiinia 5 11, jota on täydellisemmin selvitetty jäljempänä kuvioon 9 liittyen. Sitten toimintatila, pitäisikö kutsut ohjata koreille vai korit ohjata kutsuihin, suoritetaan kutsut-ko-reille ja korit-kutsuihin alirutiinilla 12, jota on täydellisemmin selvitetty jäljempänä kuvioon 10 liittyvänä. Jos 10 kutsut on ohjattava koreille, kuten testissä 13 on määritelty, silloin ohjelma jatkuu seuraten joukkoa rutiineita, jotka ohjaavat korit kutsuihin ja saattavat korit vastaamaan määräyksiin käyttäen suhteellista systeemivastetta kriteerinä. Toisaalta, jos korit tulee ohjata kutsuihin, 15 testi 13 on negatiivinen ja joukko rutiineita suoritetaan, mitkä ohjaavat koreja kutsuihin, hissien ryhmävalvontatyyp-pisessä järjestelmässä, jossa rakennus ja siksi myös siinä tapahtuvat kutsut on jaettu useaan vyöhykkeeseen, kuten alalla tiedetään.

20 Korien ohjaaminen kutsuihin seurauksena korien oh jaamisesta vyöhykkeelle ja vyöhykkeen vastauksen ilmaantumisesta (sellaisen kuin liikenteen ylä- tai alahuipun aikana) , saadaan aikaan synnyttämällä korittomien vyöhykkeiden vaatimus, niin että kori voidaan ohjata sinne (paitsi kun 25 kaikki korit on pakotettu ohjausolosuhteisiin liikenteen huippuaikana) määrittelemällä vyöhykkeen ylimmät ja alimmat kutsut kehittämällä ryhmässä ylemmäksi ja alemmaksi vaativat merkit koreille kutsujen tavoittamiseksi vyöhykkeillään tai korittoman vyöhykkeen tavoittamiseksi ellei koril-30 la ole ohjausta tai vastaamalla pakotettuihin kutsuihin, sellaisiin kuin ala-aulan kutsuihin liikennehuipun aikana.

Koska nämä toiminnat ovat yleisesti tiedossa eivätkä muodosta osaa tästä keksinnöstä, ei yksityiskohtaista loogista vuokaaviota niiden aikaansaamiseksi ole tässä esitet-35 ty, mutta niiden olemus selvitetään.

Eritoten, kuviossa 3, vyöhykkeen aulapysähdysrutii-ni 14 ajankohtaistaa käsillä olevien korien kaavion, jotka 11 i3 721 01 kaipaavat ylös-aula-pysähdyksiä tai alas-aula-pysähdyksiä niille määrätyissä paikoissa ja nollaa aulakutsut (ja vastaavat nappulavalot) niiden korien osoittamat, joihin on jo vastattu. Vyöhykkeen ylä- ja alakutsurutiini 15 määrit-5 telee kullekin rakennuksen vyöhykkeelle kerroksen, jonka korkein ja alin aulakutsu on sillä hetkellä vielä voimassa ja kaipaa palvelua. Vyöhykkeen vaatimusrutiini 16 määrittelee kaikki korkeimman tyhjän vyöhykkeen alapuolella olevat korit ja kehittää korkeammalle vaatimuksen yrittäen ajaa 10 jonkin ylöspäin saatavissa olevista koreista täyttämään vyöhyke ja määrittelee samalla tavoin kaikki alimman tyhjän vyöhykkeen yläpuolella olevat korit ja synnyttää vyöhyke-vaatimuksen yrittäen ajaa jonkin saatavilla olevan alaspäin alimmalle tyhjälle vyöhykkeelle. Ja vyöhykkeen korkealle/ 15 matalalle vaatimusrutiini 17 synnyttää korkeammalle ja alemmaksi vyöhykevaatimuksen vastaavien vyöhykkeiden rajoissa ylimmän ja alimman aulakutsun tavoittelemiseksi ja synnyttää sitten ylemmäksi ja alemmaksi vaatimuskaaviot vyöhykkeellä oleville koreille kutsuihin vastaamista varten ilman 20 määräystä olevien korien saattamiseksi vastaamaan vyöhyke-vaatimuksiin tyhjien vyöhykkeiden täyttämiseksi ja vastaamaan vaatimusten pakotukseen tai ala-aulan kutsupakotuk-seen. Nämä rutiinit eivät ole uusia eikä niiden pitempään selvittelyyn ole tarvetta, varsinkin kun samanlaisia rutii-25 neita selvitetään tässäkin yhteydessä. Ne tarjoavat kuitenkin täydellisemmän kuvauksen keksintöä ympäröivistä olosuhteista.

Kuviossa 3, jos testi 13 on myönteinen, silloin kutsut osoitetaan koreille suorittamalla ensin ylhäällä/alhaal-30 ia kutsurutiinin 18, joka hakee ylimmän ja alimman korikut-sun, ylössuuntautuvat aulakutsut ja/tai alassuuntautuvat aulakutsut koko rakennuksessa, kuten täydellisemmin on kuvattu kuvion 11 mukaisesti, yhteisesti omistetussa keksinnössä selvitetty ja vaadittu patentiksi samanpäiväisessä 35 patenttihakemuksessa, hakijana Bittar, sarjanro (Otis

Docket nro OT-370). Sen jälkeen aulakutsun ohjausrutiini 19 (kuviot 12-18) ohjaa kaikki ylösaulakutsut ja alasaulakutsut i4 721 C 1 riippuen muuttujien lukuisuudesta, käyttäen mainitun Bittar-keksinnön suhteellista systemivastetekijää. Rutiinissa 19 kukin kutsu on ohjattu määrätylle korille vastattavaksi, mutta yhteisesti omistetun US-patenttihakemuksen mukaises-5 ti, mikä on samanpäiväisesti jätetty Bittar'in toimesta, sarjanro (Otis Docket nro OT-371), kutsut ajankohtaistetaan aina, kun kuvion 3 rutiini suoritetaan suoden täten mahdollisuuden parannettuun ohjaukseen muuttuneen tilanteen mukaisesti. Kun kuvion 3 rutiini on suoritettu tässä esitetys-10 sä esiintymismuodossa, joka 200 millisekunnin kuluttua tai suunnilleen, tämä tarkoittaa, että tilanteet, jotka muuttuvat paljon lyhyemmässä ajassa kuin kuluu korilta kerroksen ohittamiseen ilman pysähdystä, voidaan sisällyttää määrätylle korille ohjattavaan parannettuun kutsuun. Rutiinissa 19 15 tapahtuvat kutsut koreille ohjauksen tulokset käytetään kutsu/kori aulapysähdysvaatimusrutiinissa 20 ja niiden kaikkien korien ajo, mille kutsut on määrätty, ohjataan kutsu/ kori ryhmävaatimusrutiinilla 21, joka on täydellisemmin selitetty mainituissa Bittar'in hakemuksissa.

20 Kuviossa 3, riippumatta siitä, onko kutsut määrätty koreille tai korit määrätty kutsuihin, kaikki kuvion 3 rutiinin tulosteet käytetään asianmukaisesti hyödyksi kerran kussakin pyörähdysjaksossa. Esimerkiksi aulojen ja ala-aulan panelirutiiniin 22 syötetyt tulosteet voivat saada 25 aikaan suorat diskreetit tulosteet käyttää valoja ja vastaavia siten kuin todetaan asianmukaiseksi eri aulojen ja ala-aulan panelissa. Korin tulosteiden kokoomarutiini 23 lajittelee kullekin korille kuuluvat tiedot korikaavioon valmistellessaan vaihtamaan tietoja korien rutiinien 24 30 kanssa, jossa voidaan käyttää sarja(tietoliikennerekisteri-yksikkö)menetelmää varustettaessa kutakin koria ajankohtaistetuilla tiedoilla tai ne voidaan toimittaa samansuuntaisten tietokiskojen kautta, jos niin halutaan. Ja sen jälkeen rutiini uusiutuu aloittamalla jälleen aloitusrutii-35 ni 3, kuten edellä on kuvattu.

Vyöhykepaikkarutiini, kuvattuna kuviossa 4, saavutetaan sisääntulokchdan 1 kautta ja aloitetaan nollaamalla is 72101 kaikki korit vyöhykkeillä kaaviot kullekin vyöhykkeelle yhdestä korkeimmalle askeleen 2 vyöhykkeistä askeleen 3 pika vyöhykkeessä ylöspäin kulkevat korit, askeleen 4 pika-vyöhykkeessä alas kulkevat korit, askeleen 5 ala-aulan ko-5 rit, askeleen 5 ala-aulan korit, askeleen 6 ala-aulan yläpuolella olevat korit ja askeleen 7 ala-aulan alapuolella olevat korit. Sitten P-luku ja P-osoitin asetetaan askeleiden 8 ja 9 ryhmän korkeimman korin kohdalle. Testi 10 tutkii, onko P-osoittimen näyttämä kori ryhmässä; ellei, tä-10 män rutiinin toiminnot ohitetaan tämän korin kohdalla. Mutta jos näin on, testi 10 on myönteinen ja testi 11 määrittelee, osoittautuuko tämä kori kulkemassa läpi pikavyöhyk-keen. Jos on, silloin niiden korien kaavio, jotka kulkevat ylös vertailtaessa P-osoittimeen testissä 12 ja myönteinen 15 tulos osoittavat, että kori on kulkemassa ylöspäin pikavyö-hykkeessä ja ajankohtaistaa kaavion tässä kohdassa askeleessa 13. Sitten vyöhykenumero asetetaan yhteneväiseksi pika-ajon yläpuolella oven vyöhykkeen kanssa askeleessa 14 ja korit ala-aulan yläpuolella -kaavio ajankohtaistetaan 20 TAI-aamalla P-osoitin siihen askeleessa 15. Sitten askeleessa 16 vyöhykkeelle Z askeleessa 14 asetettu korien kaavio ajankohtaistetaan TAI-aamalla P-osoitin siihen, tämä suvaitaan, koska se on alkujaan nollattu askeleessa 2 edellä. Sitten korin P sijaintivyöhykettä ilmaiseva numero ase-25 tetaan yhteneväiseksi vyöhykkeen Z (tunnistettu edellä askeleessa 14) kanssa askeleessa 17.

Kuviossa 4 askeleet 18 ja 19 saavat aikaan seuraavak-si alemman korin tulemisen tunnistettavaksi, niin että testi 10 voidaan uusia ryhmän toisen korin kohdalla. Olet-30 taen, että kori on ryhmässä ja on pikavyöhykkeellä, kuten aikaisemmin, testi 12 määrittelee, onko kori kulussa ylös vai ei. Ellei se kulje ylös, silloin se on kuluessa alas, niin että askel 20 ajankohtaistaa alaskulkevien korien kaavion pikavyöhykkeellä TAI-aamalla P-osoitin siihen. Tällai-35 sessa tapauksessa seuraavaksi kohdattava vyöhyke on ala-aulan vyöhyke askeleessa 21 ja ala-aulassa olevien korien kaavio ajankohtaistetaan TAI-aamalla P-osoittimen kanssa ie 72101 askeleessa 22. Ala-aulan vyöhykkeen korien kaavio ajankohtaistetaan sitten askeleessa 16 ja korin P-vyöhyke asetetaan ala-aulan vyöhykenumerolle askeleessa 17, kuten aikaisemmin. Askeleet 18 ja 19 alennetaan siinä vaiheessa yh-5 teen ryhmän kolmannen korin kanssa. Olettaen kuvaaminen helpottamiseksi, että askel 10 on myönteinen, mutta kolmantena huomioitava kori ei ole pikavyöhykkeellä, testi on tällöin kielteinen. Tämä saattaa testin 23 määrittelemään, onko koria sitova asema (jonka korin valvontalaite on toi-10 mittanut ryhmävalvontalaitteelle) eteisaula. Jos on, toimenpide on sama kuin pikavyöhykkeessä alaskulkevalle korille, kuten edellä on selitetty. Mutta ellei, silloin testi 24 määrittelee, onko sitova asema alempana kuin eteisaula. Jos on, Z asetetaan tasoihin alavyöhykkeen kanssa (jonka olete-15 taan olevan tavallisesti eteisaulan alapuolella oleva vyöhyke) askeleessa 25 ja niiden korien kaavio, jotka ovat eteisaulan alapuolella ajankohtaistetaan TAI-aamalla P-osoit-timen kanssa askeleessa 26. Sitten vyöhyke ja koriasema ajankohtaistetaan uudelleen askeleissa 16 ja 17 ja seuraava ko-20 ri tavoitetaan askeleilla 18 ja 19.

Kuviossa 4, oletetaan että neljänneksi tutkittu kori tulostaa testiin 10 myönteisesti ja testeihin 11, 23 ja 24 kielteisesti. Tällaisessa tapauksessa määrätty kyseinen vyöhyke (jonka tiedetään tällä hetkellä olevan muu kuin 25 eteisaula tai alavyöhyke eikä liittyvän koriin, joka aikaisemmin oli pikavyöhykkeellä). Askel 27 asettaa vyöhykenu-meron tasoihin rakennuksen ylimmän kerroksen kanssa. Ja askel 28 ajankohtaistaa eteisaulan yläpuolella olevien korien kaavion TAI-aamalla P-osoitin siihen. Sitten testi 29 mää-30 rittelee, onko huomioitavana olevaa koria sitova asema suurempi kuin vyöhykkeen Z alin kerros (joka on saatettu tietoon kerrosten kaaviolla kussakin vyöhykkeessä ja valitulla vyöhykkeellä Z on kaavionsa verrattuna koria P sitovan aseman kanssa askeleessa 29. Jos on, tämä osoittaa, 35 että kori on vyöhykkeessä ja tämä seikka on rekisteröity korille ja vyöhykkeelle askeleissa 16 ja 17, kuten on selostettu edellä. Sitten askeleet 18 ja 19 noukkivat vielä

It 17 721 01 toisen korin, ja olettaen, että askel 27 on aikaisemmin saavutettu, se saavutetaan uudelleen. Ja jos viideskin kori on edelleen vyöhykkeellä, askel 29 on jälleen myönteinen, niin että nämä molemmat, tämä kori ja viimeinen ko-5 ri, voidaan tunnistaa olevan vyöhykkeellä. Mutta jos askel 29 on kielteinen, vyöhyke vähennetään askeleessa 30 ja ellei se ole saavuttanut nollaa (alapuolella alimman vyöhykkeen) , kuten ilmenee askeleessa 31 silloin tämä kori P testataan seuraavaksi alempaa vyöhykettä vastaan, jotta 10 nähtäisiin, onko sitä sitova asema korkeampi kuin seuraavan alemman vyöhykkeen alin kerros. Lopuksi kaikki korit tunnistetaan olevan jossain erikoisvyöhykkeistä (eteisaula, matala vyöhyke tai pikavyöhykkeen yläpuolella oleva vyöhyke tai itse pikavyöhyke tai mikä tahansa vyöhyke rakennuk-15 sen yläpäässä). Huomattakoon, että pikavyöhykkeillä ei ole sinne ohjattuja koreja, vaan ovat yksinkertaisesti todettu olevan siellä, sillä pikavyöhykkeellä ei tarjota palveluja.

Suoritettaessa kuvion 4 rutiinia, useampi kuin yksi kori saatetaan määrät samalle vyöhykkeelle ja rutiinin lä-20 pikäynti on yksinkertaisesti siitä riippuvainen, minkälainen tilanne liittyy määrättyyn koriin suhteessa rakennuksen vyöhykkeisiin, kuten edellä on selostettu. Tapa, jolla kori määritellään olevan pikavyöhykkeellä, tutkittavaksi askeleessa 11, on askel 29, kuten edellä on kuvattu. Näin ol-25 ien askel 29 tunnistaa aluksi korin olevan pikavyöhykkeellä yhdessä kuvion 4 ohjelman läpikäynnissä ja sen tilanne ollessaan menossa kohti eteisaulan vyöhykettä tai ensimmäistä vyöhykettä pikavyöhykkeen yläpuolella, selviää peräkkäisissä kuvion M 2 läpikäynneissä. Kun kaikki korit on tes-30 tattu, testi 32 määrittelee, että P = O ja ohjelma palautuu pääohjelmaan siirtokohdan 33 kautta.

Tässä esiintymismuodossa, kuvion 4 vyöhykeaseman alirutiinissa, pääohjelma kutsuu muita ohjelmia, joista joitakin selostetaan myöhemmin.

35 Ylöshuippurutiiniin tullaan kuvion 5 tulokohdan 1 kautta ja testi 2 määrittelee, onko ylöshuippu estynyt jostain syystä (palokunta tai muu sellainen). Jos on, silloin ie 721 Cl silloin askeleet 3-6 nollaavat ensimmäisen lähtölipun ja asettaa toiset osoittimet kaikki nollille: ylös huippu-korit, eteisaulan lähetetyt korit, korien lähetysesto, ja muut riippuen toteutustavasta. Ja pääohjelma palautetaan 5 palautuskohdan 9 kautta. Tavan mukaisessa tapauksessa kuvion P 1 testi on kuitenkin negatiivinen, joten määritteleminen, ansaitseeko sisään tuleva liikenneryhmävalvontalait-teen ylöshuippupalvelun tai ei, on tehtävä. Askeleessa 10 eteisaulan korit lähetetty -kaavio on määritelty eteisaulan 10 koreja ilmaisevan kaavion JA:na, korit, joille on annettu mene-merkit, korit jotka eivät ole kulussa ja korit, joilla on ennakoitu ylössuunta edellyttäen, ettei eteisaulan korien lähettäminen ole estynyt. Askeleessa 11 korit kuormattu ja lähetetty -kaavio on määritelty eteisaulan korit 15 lähetetty -kaavion loogisen JA:na ja kuormattujen korien kaavio (kunkin korin määritellessä olevansa painoltaan vähintään puoleen kuormaan lastattuna). Ja askel 12 ajankohtaistaa korit ajastettu ylös huippuun -kaavion TAIraamalla ensimmäisen lähetyslipun kaavion yhteen bittiin ja JAiaamal-20 la saman bitin ylöshuipun ajastuslipun kanssa. Ylöshuipun ajatuslippu saattaa olla joko avainkatkaisija, jolla aula-henkilökunta määrittelee ylöshuipun esiintymisajän tai yksinkertaisesti 24 tunnin aikakytkin, joka antaa diskreetin merkin määrättynä aikana päivästä, kuten 8.30 ja 9.30 vä-25 lisen ajan. Jos ylöshuippuajastin on päällä, ajastettu ylös-huippu ei silti aloitu ellei kori lähde eteisaulasta kuormattuna (vähintään puolella kuormalla). Täten estytään siirtymästä ylöshuipputilaan viikonloppuisin tai vapaapäivinä pelkästään kellonajan perusteella, jos aikakytkintä 30 käytetään. Ajastetun ylöshuipun ja lähtökuorman ylöshuipun ero on valvottavissa asetuksesta toiseen, mutta ajastettu ylöshuippu säilyy tavallisesti koko määrätyn kellonajan, kun se kerran on lähtenyt alkuun, vaikkakin on aikajaksoja, jolloin eteisaulan liikenne on vähäistä, koska aamuruuhkalla 35 on taipumus ilmetä nippuina, sellaisten kuin bussien ja maanalaisen kerrallaan rakennukselle lähelle tuomien suurien

It i9 721 01 ihmisryhmien muodossa ja tähän tulee varautua ennakolta ja jatkaa korien toimittamista takaisin eteisaulaan ylössuun-tautuyan liikennekasautuman hoitamiseksi. Toisaalta lähtö-kuorman ylöshuipputila jatkuu vain niin kauan kuin raskas 5 kuormitus jatkuu, kuten peräkkäisistä koreista päätellään niiden lähtiessä vähintään puolella kuormalla määrätyin lähtövälein, mutta päättyy, kun lähtöväli ylittää määrätyn ajan. Tämäntyyppinen huippu esiintyy todennäköisimmin keskipäivän lopulla, kun liikenne on melko satunnaista eikä 10 jatku välttämättä koko määriteltyä aikajaksoa. On myöskin muita eroja tässä keksinnön esiintymismuodossa, kuten jäljempänä nähdään.

Kuviossa 5 testi 13 määrittelee, onko askel 12 pistänyt yhtään bittiä korit ajastetussa ylöshuipussa kaavioon.

15 Jos on, silloin tämä kaavio ei ole kaikki nollassa, joten se muutetaan askeleessa 14 kaikki ykkösiksi määräten kaikki korit ajastettuun ylöshuippuasemaan.

Mutta jos kuvion 5 testi 13 on myönteinen, ylös-huipun ajastin ei ole kytkettynä, jolloin tehdään määrit-20 tely lähtevätkö kuormatut korit lyhyin aikavälein. Tätä tehtäessä on välttämätöntä huomioida jokainen kori yksi kerrallaan erottaen kukin kori seuraavasta ja määritellen, milloin selvästi toisistaan erottuvat peräkkäiset korit ovat lähteneet eteisaulasta kuormattuna. Ajoitus verrataan lähtö-25 väliä vastaan, kuormausylöshuippu todetaan olevan voimassa. Askeleet 15 ja 16 asettavat P-numeron ja P-osoittimen korkeimmalle numeroidulle korille rakennuksessa. Sitten kuormatut ja lähetetyt korit kaaviota (askel 11) verrataan P-osoittimeen, jotta nähtäisiin, onko huomioitavana oleva 30 kori lähtemässä eteisaulasta kuormattuna. Ellei, tämä nimenomainen kori ei osallistu, mutta koske se on saattanut aikaisemmin olla osallisena, lähtöajoituksessa huomioitujen korien kaavio poistaa huomioitavana olevan korin siitä askeleessa 18. Ja P-numero sekä P-osoitin lasketaan seuraa-35 vaksi numeroidulle korille askeleissa 19 ja 20, P testataan nollalle määrittelemiseksi, onko viimeinen huomioitu testissä 21. Ellei, rutiini palautuu testiin 17. Jos seuraa- 20 721 01 vaksi huomioitava kori on kuormattu ja lähtemäisillään eteisaulasta, testi 17 on myönteinen. Ellei tätä koria ole aikaisemmin siten määritelty, testi 22 on negatiivinen, joten lähtöharkintaan ajastettujen korien kaavio ajankoh-5 taistetaan askeleessa 23 tämän korin lisäämiseksi kaavioon. Sitten ensimmäinen lähtölippu tutkitaan testissä 24, jotta nähtäisiin, onko aikaisempaa lähtöä ilmennyt, jolle parastaikaa juoksee lähtöväliaika. Ellei, testi 24 on negatiivinen ja ensimmäinen lähtölippu asetetaan askeleessa 25 ja 10 tälle korille annettava lähtöaika asetetaan yhteen reaali-aikakellon ajan kanssa askeleessa 26. Sitten, koska yksi kori on lähtenyt täyteen kuormattuna, ensimmäinen yiöshui-pun alatason toiminta tuodaan askeleisiin 28-32 erottamalla pois korkeimman vyöhykkeen vaatimukset korien pakottamisek-15 si korkeimmasta vyöhykkeestä, pakottaen nämä korit pysymään ohjaamatta ja synnyttämällä eteisaulan kutsut (sellaiset kuin pakottamalla korikutsut koreissa) rakennuksen korkeimmasta vyöhykkeestä pakotetuissa koreissa. Askeleessa 28 vyöhykeosoitin asetetaan ylimmän vyöhykkeen kohdalle. 20 Sitten kaikilta koreilta estetään vyöhykevaatimus ylimmällä vyöhykkeellä asettamalla vastaava kaavio ykkösille askeleessa 29. Niiden korien kaavio, jotka pakotetaan ylimmältä vyöhykkeeltä vakiinnutetaan sitten JA-aamalla kaaviot korit-ilman-korkeita-aulakutsuja, korit-ilman-matalia-kori-25 kutsuja, korit-ilman-ylös-aula-pysähdyksiä, korit-ilman-alas-aula-pysähdyksiä (vastaten toimintaa, joka korien on saatava päätökseen) ja korit-määrättynä-ylimmälle-vyöhyk-keelle (siten että tämä vaikuttaa ainoastaan poisluettuihin, ylin vyöhyke) kaikki askeleessa 30. Ja askel 31 pakottaa 30 sellaiset korit ohjaamattomaan asemaan, kun askel 32 ajankohtaistaa kaavion pakottaen-aulakutsut TAI-aamalla tämän kaavion kaavioiden korit-pakotettu-ylimmältä-vyöhykkeeltä ja korit-määrätty-ylimmille vyöhykkeille. Tämä varustaa kaikki korit eteisaulakutsuilla, mutta antaa useimman korin 35 vastata toisiin kutsuihin miille määrätyillä vyöhykkeillä, tämän rajoitetun ylöshuipun toimintamuodon aikana. Sitten tämä rutiini päättyy ja palaa pääohjelmaan paluukohdalla 39 .

IS

21 72101

Kuvion 5 seuraava ylöshuippurutiinin läpikäynti olettaa testin 2 olevan kielteinen, testi 13 on kielteinen, niin että askeleet 15 ja 16 saattavat korkean korin tulemaan tutkituksi ensimmäisenä ja askel 17 tulee olemaan 5 kielteinen kaikille koreille, jotka eivät ole lähtemässä eteisaulasta kuormattuna. Jos kori, joka on aikaisemmin ollut valmis lähetettäväksi eteisaulasta kuormattuna, kuten edellä sanottu, on edelleen eteisaulassa, testi 17 tulee olemaan myönteinen; tämä saattaa tapahtua, jos ylöshuippu-10 rutiini kulkee 200 millisekunnin pohjalla tai suunnilleen, koska useampia sekunteja tarvitaan mene-merkin noudattamiseen korin ovien sulkemiseksi ja jos oven uudelleenaukea-minen aiheutuu myöhään tulevan matkustajan koskettaessa varmuuskatkaisijaa, jopa enemmänkin aikaa saattaa kulua.

15 Näin ollen, jos tämä kori edelleen odottaa eteisaulassa lähtöä kuormattuna, testi 17 on myönteinen, mutta testi 22 tulee olemaan myöskin myönteinen tällä kertaa, niin ettei lähtöaika muutu askeleessa 26. Tämä on osoitus tarpeesta pitää silmällä kutakin yksittäistä koria todettaessa, onko 20 kaksi koria lähtenyt kuormattuna eteisaulasta tai ei määrätyin väliajoin. Mutta jos toinen kori on tullut kuormatuksi ja valmis lähtemään, testi 17 tulee olemaan myönteinen tuolle korille, mutta testi 22 kielteinen samalle korille. Tällainen kori lisätään niiden korien kaavioon, jotka on 25 ajastettu askeleessa 23, mutta testi 24 tulee olemaan muönteinen, niin että täysin kehittynyt ylöshuipputilanne ilmenee (melkein samassa muodossa kuin ajastettu ylöshuippu, joka ilmenee edellä kuvatun askeleen 13 kielteisenä tulosteena) . Tämä selostetaan täydellisemmin jäljempänä.

30 Mutta jos kuvion 5 testi 17 on kielteinen kaikille muille koreille tällä rutiinin läpikäynnillä, ajastettujen korien kaavio on pakotettu uudelleen jättämään huomioimatta sellaiset korit askeleessa 18 ja kaikki korit on huomioitu siirtymällä P-numeron ja P-osoittimen kautta askeleissa 19 35 ja 20 ja määritellen, koska kaikki korit on huomioitu askeleessa 21. Milloin tahansa askel 17 on kielteinen tai askel 22 on myönteinen kaikille koreille, testi 33 on 22 7 2 1 01

TT

tavoitettu määrittelemään, onko ainoastaan yksi kori lähetetty kuormattuna. Tämä on normaali tapaus, kun ainoastaan yhdellä korilla sattuu olemaan kuorma lähtiessään eteisaulasta, mutta useiden kuvion 5 rutiinin läpikäynneillä 5 muita koreja ei lähde eteisaulasta vähintään puolella kuormalla. Tällaisessa tapauksessa testi 33 on myönteinen, niin että testi 34 on tehty, jotta nähtäisiin, jos kellonaika ylittää ensimmäiseksi lähetetyn korin ajan plus jonkin ennalta määrätyn lähtövälin, jonka aikana kahden korin on 10 lähdettävä eteisaulasta, jotta ylöshuipputilanne voitaisiin selvittää. Jos aika on kulunut,se tarkoittaa, että lähtö-väli on ylitetty ja ainoastaan yksi kuormattu kori on lähetetty, ylöshuippua ei ole ilmennyt. Tällaisessa tapauksessa ensimmäinen lähtölippu on nollattu askeleessa 35. Ylös-15 huippukorien kaavio on asetettu kaikki nollille, koska tämä on osoitus ylöshuipun päättymisestä. Myöskin kellonajan mukaiset ylöshuiput päättyvät kellonajan kuluttua umpeen ohittaen tämän rutiinin osan testin 13 vuoksi. Kaavio estäen-koreja-lähtemästä on asetettu kaikki nollille askeleessa 37, 20 niin että eteisaulasta lähtemässä oleva kori voidaan pohjata alkuperäiseen korin huomioimiseen mieluummin kuin ryhmän ylöshuippuohjaukseen ja koriluku (käytetty kuvion 8 ylös-huippurutiinissa, kuten myöhemmin selitetään) asetetaan nollaan askeleessa 38. Tämä on tapa, jolla ajastamaton 25 ylöshuippu päästetään ja rutiini on päättynyt (kuten myöhemmin selostettavat ylöshuipputoiminnot) ei tarvitse suorittaa ja ohjelma palautuu pääohjelmaan siirtokohdan 39 kautta .

Tapauksessa, jossa yhtään koria ei lähde eteisaulas-30 ta puolella kuormalla, testi 13 on myönteinen, 17 kielteinen ja 33 kielteinen jokaisessa kuvion 5 rutiinin läpikäynnissä, niin ettei mitään ylöshuippuharkintaa tarvitse tehdä ja ylöshuippuohjelma palautuu pääohjelmaan siirtokohdan 39 kautta.

35 Tapauksessa, jossa yksi kori on lähtenyt eteisaulas ta kuormattuna kuvion 5 rutiinin peräkkäisissä läpikäynneissä, muita koreja ei ole määritelty lähteneeksi 23 721 01 eteisaulasta kuormattuna, askel 33 saavutetaan, kuten kuvattu edellä; mutta ellei aikakytkimen aika ole vielä päättynyt, kuten testin 34 kielteinen tuloste osoittaa, silloin testi 40 tehdään määrittelemiseksi, onko ylöshuippukorien 5 kaaviossa ykkösiä vai ei. Ellei, testi 44 on myönteinen ja yksittäisen vyöhykkeen poissulkeminen, yksittäisen korin peliin kutsumana sen lähtiessä eteisaulasta puolella kuormalla, jatkuu kuten kerrottu edellä askeleiden 28-31 kohdalla. Mutta jos ylöshuippu on todettu jollakin korilla, 10 testi 44 on kielteinen ja ylöshuipputilanne jatkuu. Tämä testi tulee peliin aikaisemmin suoritetun kuorman synnyttämän ylöshuipputoiminnan lopulla (vastoin ajastettua ylös-huippua), niin että jatketaan toisen tason ylöshuipputoi-mintaa sulkemalla pois muutakin kuin ylimmän vyöhykkeen, 15 siihen saakka, kunnes toista koria ei lähde ylöshuipun läh-tövälin aikana, kuten määritelty askeleessa 34, kun kuorman synnyttämä ylöshuipputilanne päättyy.

Kuten kuvattu edellä kuvion 5 rutiinin kohdalla, jos testi 13 on kielteinen tai jos testi 24 on myönteinen, 20 ylöshuippuryhmätoiminta määrätään siirtymällä askeleeseen 41, joka asettaa ylöshuipun korien kaavion tasoihin kaikki-korit-ryhmässä kaavion kanssa. Lähtöajat ajankohtaistetaan askeleessa 42 kussakin kuvion 5 rutiinin läpikäynnissä bo-nafide ylöshuipputoiminnan aikana määrittelemiseksi milloin 25 toiminnan aikana määrittelemiseksi, milloin toiminnan pitäisi päättyä (milloin kahta perättäistä koria ei ole lähtenyt eteisaulasta puolella kuormalla lähtövälin aikana). Aikakytkintestaaminen, kun asetettu askeleeseen 42, tapahtuu askeleessa 34, kuten kuvattu edellä tilanteessa, jossa 30 ryhmä ei ole kellonajan mukaisessa ylöshuipputilanteessa ja ainoastaan yksi kori on toistaiseksi todettu lähteneen viimeksi asetetun ajastimen lähtöajan jälkeen askeleessa 42. Milloin tahansa ajastin on kytkettynä pois ja liikenne hiljenee, niin että testiin 34 päästään ja se on myönteinen, 35 ylöshuippu päättyy, kuten kuvattu edellä askeleiden 35-38 kohdalla.

24 7 2 1 0 1

Kuvion 5 rutiinissa ylöshuipun jatkamisen ja määrittelemisen, voiko sen päättää, välinen ero on ilmaistu tavoittamalla siirtokohta 43 (tämä jatkaa ylöshuipputcimin-taa testin 44 avulla), kun ylöshuippu voidaan lopettaa, 5 mieluummin kuin testeillä 13 ja 14, kun tiedetään ylöshuipun voivan jatkua ainakin seuraavan pyörähdysjakson ajan. Joka tapauksessa kuvion 5 rutiini kulkee siirtokohdan 43 kautta kuvion 6 ylähuipun jatkumisrutiiniin siinä olevan siirtokohdan 1 kautta. Kuviossa 6 askeleet 2 ja 3 estävät 10 vyöhyketoiminnot kutsuttu-vilkas-vyöhykeliikenne ja kutsu-vastauksen- j älkeen , jos tällaiset on liitetty kyseisen asen-nusmuodon vyöhyketoiminnan tunnumserkkeihin. Näillä on tekemistä, jos eteisaulan alapuolella oleville kerroksille menevät kutsut ovat sallittuja tai ei ja korin ennakoidun 15 suunnan muuttamiseen vastaamiseksi kutsuun vyöhykkeeltä, johon se on ohjattu. Niillä ei ole mitään tekemistä tämän keksinnön kanssa eivätkä ole myöskään tässä selitettynä.

Kuvion 6 rutiinissa testi 4 määrittelee, onko ryhmä ajastimen synnyttämässä ylöshuipussa, vai vain kahden ko-20 rin aikaansaama, jotka lähtevät eteisaulan puoleksi lastattuna lähetysvälin rajoissa. Ero on niiden vyöhykkeiden luku, jotka voidaan jättää pois normaalitoiminnasta ja siten vapauttaa korit siirtymään pakotetusti eteisaulaan sen jatkuvaan palveluun ylöshuipun aikana. Kun ajastettu ylös-25 huippu on kyseessä, normaalisti suuri joukko vyöhykkeitä on jätetty pois, tyypillisesti kaikki ryhmässä olevat vyöhykkeet, mahdollistamiseksi kaikkien korien osallistuminen ylöshuippuliikenteen palvelemiseksi. Mutta jos kuorman määrittelemä ylöshuippu on kyseessä, koska ei tiedetä, kauan-30 ko ylöshuippu voi kestää ja se saattaa olla kestoltaan lyhyt, pienempi määrä vyöhykkeitä (kolme tai neljä) saatetaan pakottaa vapauttamaan korinsa eteisaulan palveluun. Varsinkin, jos testi 4 on kielteinen osoittaen, että ajastetun ylöshuipun korien kaaviossa on joitakin ykkösiä, askel 5 35 pakottaa vyöhykkeille ohjattujen korien kaavion tulemisen ajankohtaistetuksi TAI-aamalla se itsensä kanssa ja koreja-saatavissa -ryhmään kaavion loogisen JA:n ja niiden korien 11 25 721 01 kaavion kanssa, mitkä eivät tällä hetkellä ole eteisaulassa. Sitten askel 6 ajankohtaistaa niiden korien kaavion, joissa eteisaulan kutsut tulisi pakottaa kuormittamalla sitä korien kaavion loogisella JA:11a ja sellaisten korien 5 kaaviolla, jotka ovat saatavissa askeleeseen 5 asetettuun ryhmään.

Kuviossa 6, jos testi 4 määrittelee, että yloshuip-pu ei ole ajastimella valvottu ylöshuippu, pikemminkin kahden kuormatun korin aikaansaama, jotka lähtevät lähetysvä-10 iin aikana, silloin toiminnot korien saattamiseksi palvelemaan lähtöjä, on tehty vähemmälle kuin kaikille vyöhykkeille. Askeleet 8 ja 9 asettavat vyöhykenumeron ja vyöhyke-osoittimen rakennuksen ylimmälle vyöhykkeelle. Sitten testi 10 määrittelee, onko osoitettu vyöhyke yksi niistä vyöhyk-15 keistä, jotka on määrätty pidettäväksi poisluettuna vapauttaen siten korit ylöshuipun palveluun lähtöjen aiheuttaman ylöshuipun aikana. Jos se on sellainen vyöhyke (ja normaalisti kaksi ylintä vyöhykettä varataan siihen tarkoitukseen, joskin muitakin ylävyöhykkeitä voidaan varata sen lisäksi, 20 silloin testi 10 on myönteinen ja askeleet 11-13 estävät kaikki vyöhykkeellä oleviin koreihin kohdistuvat vyöhyke-vaatimukset, pakottavat korit vyöhykkeiltä ja pakottavat eteisaulan kutsut, kuten edellä on kuvattu kuvion 5 askeleiden 29-31 kohdalla. Sitten askeleet 14 ja 15 (kuvio 6) 25 etenevät seuraavaan alempaan vyöhykkeeseen ja kunnes testi 16 toteaa, että kaikki vyöhykkeet alas puskuriin saakka, on huomioitu mukaan lukien eteisaula, käsittely uusitaan. Mutta kun testi 16 osoittaa, että huomioitava vyöhyke on eteisaulan vyöhyke, harkinta päättyy ja testi 17 ajankoh-20 taistaa niiden korien kaavion, joiden kutsut eteisaulaan täytyy pakottaa TAI-aamalla itsensä niiden korien kaavion loogisen JA:n kanssa, joita ei ole määrätty vyöhykkeille ja niiden, jotka eivät parastaikaa ole eteisaulassa. Tämä estää pakottamasta eteisaulan kutsuja koreille, jotka ovat 25 tyydyttämässä kysyntää niillä vyöhykkeillä, joita ei ole poisluettu ylöshuipun palvelemisesta, niiden korien li- 26 721 01 saksi, jotka on pakotettu eteisaulaan poisluetuilta vyöhykkeiltä, kuten askeleessa 13 edellä.

Kuviossa 6 askeleet 5 ja 6 vastoin askeleita ja testiä 8-17 ovat erikoistapauksia täysin kehittyneen ajastetun 5 yiöshuipun ja lähtöjen synnyttämän ylöshuipun välillä.

Kuviossa 6 vlöshuiput jatkavat askeleella 18, joka synnyttää niiden eteisaulan korien kaavion, mitkä on ohjattu yläsuunnassa eteisaulan korien loogisena JA:na, koreissa, joissa määräyssuunta on ylös ja korien, joita ei ole pois-10 tettu eteisaula-ylös korien kaaviosta. Sitten askel 19 synnyttää korien kaavion, joissa ohjaamaton tilanne peruutetaan omalla loogisella TAI:11a tai ajastetun ylöshuipun korien kaaviolla tai eteisaulassa ylössuuntautuvien (askel 18) korien kaaviolla. Sitten ylöshuippurutiini jatkuu siir-15 tymällä kuvion 6 siirtokohdasta 20 kuvion 7 siirtokohtaan 1.

Kuviossa 7 testi 2 määrittelee JArmalla kaksi kaaviota, onko koreja, jotka ovat lähtemään määrättyjä (askel 10, kuvio 5) eteisaulan koreja, jotka ovat eteisaulan vyöhykkeelle ohjattuja koreja. Jos niitä on, lähtö estetään 20 asettamalla uusi aika lähetvslippuun askeleessa 3 ja ryhmän lähtöaika asetetaan yhteneväiseksi askeleen 4 ajastimen osoittaman reaaliajan kanssa. Sitten keskimääräinen läh-töväliaikaennuste lasketaan keskimääräisen lähetysväliajan alirutiinissa 5, selitetty jäljempänä kuvion 8 kohdalla. Tä-25 mä tarjoaa näytön, kun kukin kori on lähtenyt arvioidusta ajasta, jonka kori tarvitsee palatakseen takaisin eteisaulaan riippuen määrätyistä korissa rekisteröidyistä kori-kutsuista. Se hakee sen jälkeen keskiarvon kolmelle viimeksi lähetetylle korille saadakseen lukeman keskimääräisestä 30 lähtöväliajasta senhetkisen liikennekuormituksen mukaan.

Se myöskin sen jälkeen vertaa tulosta palvelukseen saatavissa olevien korien lukuun määritelläkseen odotettavissa olevan lähtöväliajän lähetettäessä koreja senhetkisellä eteisaulan liikennekuormituksella.

35 Kuvion 7 rutiinin peräkkäisillä läpikäynneillä testin 2 täytyy olla kielteinen, koska sillä välillä, kun kuvion 7 toimintoja, kahta peräkkäistä läpikäyntiä 27 721 0 1 (200 millisekunnin välein) suoritetaan korit-ohjattu-vyö-hykkeille -rutiini poistaa määrätyn kyseisen korin eteisaulan vyöhykkeeltä, koska se on lähetetty liikkeelle mene-merkillä. Sitä ei sen vuoksi enää ohjata vyöhykkeelle.

5 Siksi testi 2 tulee olemaan negatiivinen ja laskettu väli-aika-alirutiini 6 suoritetaan, kuten on kuvattu jäljempänä kuvion 9 kohdalla. Tämä rutiini käyttää hyväksi odotettua lähtöväliaikaa ja muita tekijöitä, sellaisia kuin eteisaulassa olevien korien lukua ja onko kyseessä ajastettu vai 10 lähtöjen synnyttämä ylöshuippu tarjotakseen lähtöväliajän, joka määrittelee ajan kahden peräkkäisen korin välillä. Alirutiinin 5 antamaa keskimääräistä lähtöväliaikaa käytetään ainoastaan uudelleen muokatun, alirutiinin 6 laskeman väliajan aikaansaamiseksi, kaikki siten kuin jäljempänä on 15 selostettu.

Kuviossa 7 testi 7 määrittelee, onko lähtöväliaika kulunut loppuun vertaamalla ajastimen senhetkistä aikaa aikaan, kun viimeinen kori lähetettiin plus laskettu väliaika. Ellei aika ole vielä kulunut, korien lähettäminen 20 estetään edelleen, mutta jos aika on kulunut loppuun, testi 7 on myönteinen ja asettaa ajan askeleen 8 lähtölipulle. Ja kussakin rutiinin 7 läpikäynnissä, ryhmä ylöslähtölippu kehitetään, jos askel 8 on osoittanut lähtöajan ja ryhmä ylös lähtöä ei ole estetty, askeleessa 9. Sitten estä-aula 25 -vaatimuskaavio (joka valvoo ryhmävaatimuksia ja valoja eri kerroksissa kaikkien korien kohdalla) ajankohtaistetaan TAI-aamalla sen kanssa niiden kaavioiden looginen JA, jotka osoittavat eteisaula-ylös -koreja, koreja, joita ei ole ohjattu eteisaulan vyöhykkeelle, mutta poislukien korit, 30 joilla on jo aulavaatimus tai mene-merkki. Muiden seikkojen muassa tämä estää kerrosvaloja eri koreissa eteisaulassa, kunnes ne saavat mene-merkin, mutta pysyvät nuo kerrosvalot, kunnes korit menettävät eteisaulaohjauksen aloittaessaan kulkunsa ylös. Askel 11 synnyttää niiden korien kaavion, 35 joissa ryhmä korkeammalle -vaatimus on pakotettu TAI-aamal-la tämä kaavio niiden korien kaavion loogisen JA:n kanssa, jotka ovat eteisaulassa, jotka ovat kulussa ja jotka on 28 7 2 1 01 ohjattu eteisaulan vyöhykkeelle. Tämä pakottaa ylösvalon toimimaan ylös eteisaulaan kulkeavaasa ja eteisaulan vyöhykkeelle ohjatussa korissa.

Kuviossa 7 seuraava toiminta on valita eteisaulan 5 eri koreista parhaiten sopiva kori lähetettäväksi seuraava-na. Ensin askel 12 asettaa valittujen korien kaavion sisältämään ainoastaan korin, joka on eteisaula-ylös kori, jossa ovet eivät ole kokonaan suljetut ja jota ei ole estetty olemasta saatavilla ryhmään. Sitten kaavio testataan, jot-10 ta nähtäisiin, onko tämä kaavioiden yhdistelmä ilmaantunut valikoitujen korien mukana testissä 13. Ellei, valikoitujen korien kaavio asetetaan sisältämään ainoastaan eteisaula-ylös koreja, korit jotka eivät ole kulkutilanteessa ja korit, joita ei ole estetty olemasta saatavilla ryhmään 15 askeleessa 14. Jälleen tämä kaavio testataan, jotta nähtäisiin, onko siinä yhteen koria, testissä 15 ja ellei, kaavio kehitetään uudelleen askeleessa 16 sisältämään ainoastaan eteisaula-ylös korit, kulkevat korit ja ne korit, joita ei ole estetty olemasta saatavilla ryhmään. Näin ollen 20 ensimmäinen suosituimmuusasema on koreilla, joilla on ovet auki, toinen suosituimmuusasema niillä koreilla, jotka ovat pysähtyneenä eteisaulassa ovet kokonaan kiinni ja viimeinen suosituimmuusasema koreilla, jotka ovat matkalla eteisaulaan (askel 16). Ellei mikään näistä ole saatavissa, testi 25 17 on kielteinen, mutta jos mikään testeistä 13, 15 ja 17 on myönteinen, suosituimmuusasemassa oleva eteisaulan kori on saatavilla ja lupa korkeammalle vyöhykkelle -kaavio asetetaan yhteen askeleessa 18 valitun korin kaavion kanssa. Testi 19 suoritetaan, jotta nähtäisiin, onko eteisaulan 30 vyöhykkeen kaaviolle ohjatulle korille annettu mene-merkki, ja siitä johtuen lähtenyt, niin että toinen kori pitäisi ohjata eteisaulaan perättäiseen lähtöön. Jos testi 19 on myönteinen, kori on valittu niiden joukosta, jotka ovat lähettämiseen nähden suosituimmuusasemassa olevien korien 35 kaaviossa. Näin valittu kori poistetaan sitten ryhmään saatavilla olevien korien joukosta (koska se lähetetään ylöshuippua palvelemaan) ajankohtaistamalla niiden korien 29 7 2 1 01 kaavio, jotka on estetty olemasta saatavilla ryhmään TAI-aamalla se itsensä kanssa ja sallii-korkeamman-vyöhykkeen -kaavion loogisen JA:n sekä eteisaulavyöhykkeeile asemoitujen korien kaavion kanssa.

5 Kuvion 7 rutiini päättyy asettamalla perustelun lähetyskaaviolle askeleessa 21, joka on korkea vaatimus-kaavion looginen JA minkä tahansa kolmen muun joukossa olevan kaavion kanssa yhden ollessa kuormatut korit, toisen ollessa ryhmä-ylöslähtö-aulavaatimuksen looginen JA sekä 10 kolmannen ollessa perusteen looginen JA lepotilassa olevien korien lähettämiseksi. Siten, jos jollakin korilla on kor-keammalle-vaatimus, sillä on peruste tulla lähetetyksi, jos se on kuormattu tai jos on ryhmä ylös lähtö sille korille ja sen aulavaatimus on vakiinnutettu (sen kerrosvalo palaa) 15 tai sillä on aikaisemmin ollut peruste lähtöön eikä se ole liikkeessä. Tämä päättää ylöshuippurutiinin (keskimääräisen lähtöväliaika-alirutiinin ja siitä johtuvan lasketun väliaika-alirutiinin kuvattuna myöhemmin kuvioiden 8 ja 9 kohdalla), joten rutiini palaa pääohjelmaan palautuskohdan 20 23 kautta.

Ylöshuippurutiinissa keskimääräinen lähtöväliali-rutiini 5 (kuvio 7) aloitetaan kuitenkin kuvion 8 sisään-tulokohdalla 1. Siinä sarja askeleita 2 määrittelee meno-paluuajan seuraavan taulukon periaatteiden mukaisesti.

25 Menopaluuaika (P) = aika + kutsujen palveluaika (P) + alasajoaika (P) + ylösajoaika (P) = pikavyöhykeaika + alimman kutsun tavoitusaika (P) /Alin korikutsu (P) - Ens. krs.

30 Alimman kutsun tav. aika = ^kav· ai-aP^ krs' kasvu-

Max nopeus

Kuts.palv.aika (P) = krs. väliaika + matkust. vaihtoaika = /korikutsujen luku (P) x 11 s/ - 5 s Alasajoaika (P) = pikavyöhykeaika + ajoaika ylimm. kutsusta 35 /Ylin kk (P) - ens. krs. pikav.

Ajoaika ylimm. kutsusta = .Kas.vu- J Λ Max nopeus 30 7 2 1 01

Menopaluuaika (P) = 2 (pikatvlaika) + /kk (P) luku x 11 sj - 2 (s) /ylin kk (P) + alin kk (P) - 2 (ens. krs. pikav. yläp.)_7 _____krs, kasvu______ 5 Max nopeus

Taulukossa lähtemäisillään olevalla korille arvioitu menopaluuaika on määritelty summana, jonka muodostaa ajoaika ensimmäiseen kutsuun kaikkien korin rekisteröimien kutsujen palveluaika ja ajoaika korkeimmasta kutsusta alas 10 eteisaulaan. Ajoaika ensimmäiseen kutsuun on ajoaika läpi pikavyöhykkeen, jos tälle kori on sellainen, plus ajoaika alimman kutsun kerroksen tavoittamiseksi. Ajoaika alimman kutsun tavoittamiseksi on alimman korikutsun kerros miinus ensimmäinen kerros pikavyöhykkeen yläpuolella kertaa kerros-15 kasvu (tarkoittaa kerrostasojen välimatka pikavyöhykkeen yläpuolella) jaettuna hissin suurimmalla nopeudella (jolla hissi kulkee, sillä se saavuttaa aina suurimman nopeuden pikavyöhykkeellä). Ellei ole pikavyöhykettä, kone ei ehkä saavuta suurinta nopeutta, mutta aika tulee olemaan hyvin 20 pieni osa kokonaisuudesta, joten siitä syntyvä virhe voidaan jättää huomioimatta. Kutsujen palveluaika on kerros-välien aika plus matkustajien vaihtamiseen kuluva aika kunkin korikutsun kohdalla. Jos oletetaan kuluvan 5 sekuntia hissin siirtymisessä kerroksesta seuraavaan ja 6 sekuntia 25 pysähtyäkseen kerrostasolla palvellakseen kutsua,silloin kutsun palveluaika on 11 sekuntia kunkin kerroksen kohdalla, paitsi alin kutsu, joka saavutetaan edellä annetun ajan kuluessa (ajassa alimman kutsun tavoittamiseksi). Tämä voidaan sen vuoksi käsitellä korikutsujen lukumääränä kertaa 30 il sekuntia, miinus tuo 5 sekuntia, joka tarvitaan alimman korikutsun saavuttamiseksi. Alasajoaika on samantapainen ylösajoajan kanssa ja sisältää pikavyöhykkeen ajoajan ja ajoajan pikavyöhykkeen yläpuolella olevan kerroksen tavoittamiseksi korkimmasta korikutsusta. Ajoaika korkeim-35 masta korikutsusta on korkeimman korikutsun kerros miinus ensimmäinen kerros pikavyöhykkeen yläpuolella kertaa kerros-kasvun välimatka rakennuksen kerrosta kohden jaettuna hissin li 31 72101 suurimmalla nopeudella. Pistäen kaiken tämän yhteen ja yksinkertaistaen sen, menopaluuaika on yhtä kuin kaksi kertaa pikavyöhykkeen ajoaika plus korikutsujen lukumäärä kertaa 11 sekuntia (tai joku muu aikatekijä) miinus 5 sekuntia, 5 kuten edellä selostettu, plus ylimmän ja alimman korikutsujen jen kerrosten summa miinus kaksi kertaa pikavyöhykkeen ensimmäisen kerroksen yläpuolella olevan kerroksen kerrosluku kertaa kerroskasvun välimatka kerroksesta toiseen jaettuna suurimmalla nopeudella. Tämä on tehty askeleessa 3 10 määrätylle korille P, joka on tunnistettu askeleessa 2 asettamalla P-osoitin samaan lähetettävänä olevan korin numeron kanssa. Sen jälkeen askel 4 lisää korilukua (joka on nollattu aina ei-huippujen aikana kuvion 5 askeleella 38), niin että ensimmäinen menopaluuaikalaskelma kohdistuu määrätyn 15 ylöshuipun aikana lähetettyyn ensimmäiseen koriin. Sitten testi 5 määrittelee, onko koriluku suurempi kuin 2 (tarkoittaen, että se on 3) ellei, testi 6 määrittelee, onko se sama kuin 2. Ellei, askel 7 asettaa ensimmäisen korin me-nopaluuaikarekisterin (TM 1) yhteen raenopaluuajan kanssa, 20 joka on laskettu askeleessa 3 ja askel 8 määrittelee, että keskimääräinen aika on yksinkertaisesti tämä ainoa aika, joka on toistaiseksi määritelty, koska ainoastaan yksi kori on lähetetty tämän määrätyn ylöshuipuksi julistetun aikajakson kuluessa. Kun toinen kori on lähetetty ylöshuipun 25 aikana, uusi arvio tehdään sen menopaluuajasta askeleessa 3, askel 4 lisää korilukua, askel 5 tulee olemaan kielteinen, koska luku on nyt 2, mutta askel 6 tulee olemaan myönteinen. Tässä kohdassa aikaosoitin vakiinnutetaan asetuksella 2 juuri edellä kerrottua käyttöä varten. Toiselle ylä-30 huipun aikana lähetettävälle korille asetetaan sitten aika yhteneväiseksi juuri askeleessa 3 lasketun menopaluuajän kanssa askeleissa 9 ja 10, ja askel 11 tarjoaa keskimääräistä aikaa, joka on puolet ajan 1 ja ajan 2 summasta. Jos ylöshuippu jatkuu kauemmin kuin kahden korin lähtöajan (ku-35 ten tapahtuu aina ajastetun ylöshuipun aikana ja monen kuormitukseen aiheuttaman ylöshuipun aikana) seuraava kuvion P5 rutiinin läpikäynti aiheuttaa kolmannen menopaluu- 32 721 01 ajan laskennan vasta lähetetylle korille, korilukua lisätään askeleessa 4, ja koska se nyt asetetaan olevaksi 3, testi 5 on myönteinen. Aikaosoitin korotetaan askeleessa 12 ja testataan testissä 13 toteamiseksi, onko se yhtä kuin 4. Alus-5 tavasti, ellei se ole niin, tavoitetaan askel 14, jossa menopaluuaikaosoittimen viittaamalle aikarekisterille (alkuaan 3) asetetaan yhteneväiseksi edellä askeleessa 3 lasketun menopaluuajän kanssa. Ja keskimääräinen aika (askel 15 on 1/3 yhteenlasketuista rekisteröidyistä ajoista 1, 2 10 ja 3). Missä tahansa peräkkäisessä lähdössä neljäntenä lähetettävä kori aiheuttaa kori luvun olemaan 4, joka on suurempi kuin 2, jolloin testi 5 tulee jatkumaan myönteisenä kaikissa peräkkäisissä lähdöissä. Askel 12 korottaa jatkuvasti aikaosoitinta, testi 13 testaa sen jatkuvasti ja en-15 simmäinen aika, jonka se ennakoi 4:Ile antaen myönteisen tulosteen, niin että askel 16 palauttaa osoittimen l:een. Askel 14 saa aikaan vasta askeleessa 3 kehitetyn menopaluu-ajan varastoimisen Aika l:n välimuistiin jättäen aikaisemmin vakiinnutetut arvot Aika l:lle ja Aika 2:lie. Ja askel 15 20 tarjoaa sen vuoksi uuden keskiarvon, koska Aika l:n arvo on muuttunut. Samanlaisessa muodossa viidennen korin aika asetetaan Ajan 2 rekisteriin,kuudennen korin Aika 3:n rekisteriin ja niin edelleen, niin että jokainen meneillään olevan ylöshuipun aikana lähetetty kori saavat keskiarvo-25 aikansa kahden viimeksi perättäin lähetetyn korin aikoihin.

Kuviossa 8 askel 17 määrittelee keskimääräisen väliajan jonkin askeleiden 8, 11 tai 15 aikojen keskiarvosta (riippuen siitä, onko ylöshuippu vasta alkanut vai onko se jo hyvin vakiintunut) jaettuna ryhmän käytössä olevien ko-50 rien lukumäärällä saadakseen keskimääräisen väliaikaluvun arvioiduksi tiheydeksi, jolla koreja lähetetään, jos jätettäisiin ne omille laitteilleen. Testissä 19 keskimääräinen arvioitu väliaika verrataan jotakin suurinta ennakolta määriteltyä lähetysväliä vastaan, joka saattaa olla 30 se-35 kunnin suuruusluokkaa korien välillä, ja jos se ylittää maksimin, se pakotetaan askeleessa 20 olemaan sama kuin ennakolta määrätty maksimi. Ja sitten kuvion 8 alirutiini 33 721 01 palaa askeleeseen 9 kuvion 7 alirutiinissa. Kuvio 9 esittää toista alirutiinia, jonka kuvion 7 ylöshuippurutiini on kutsunut esiin sen muodostuessa lasketun väliajan rutiinista, joka tavoitetaan kuvion 9 sisääntulokohdan 1 kautta.

5 Testi 2 määrittelee, onko niiden korien kaavio, jotka on lähetetty kuormattuna kaikki nollilla. Jos on, huomioitavana oleva kori, jota ollaan lähettämässä ja jolle on laskettu sen perättäisessä lähdössä käytettäväksi tarkoitettu väliaika, on määritelty lähetettäväksi ajastetulla lähdöllä 10 eikä sen vuoksi, että korit ovat vähintään puoleksi täynnä. Mutta jos testi 2 on kielteinen, tämä tarkoittaa, että korit on lähetetty, koska ne ovat puoleksi täynnä. Kummassakin tapauksessa, riippuen eteisaulassa olevien korien lukumäärästä, lähetysvälejä voidaan kiirehtiä sekuntiraääräl-15 lä, joka on todettavissa taulukossa toimintona, onko senhetkinen kori ajastetussa vai kuormituspohjäisessä lähdössä ja eteisaulassa olevien korien lukumäärä. Esimerkiksi, jos ajastettu lähtö on kysymyksessä, tämä tarkoittaa, etteivät korit yltä puoleen kuormaan lasketun lähetysvälin 20 aikana. Tämä osoittaa heikkoa kysyntää ja sen vuoksi, jos eteisaulassa on useita koreja, niiden lähettämistä tulisi kiirehtiä, niin ettei tarpeettomasti viedä koreja muun rakennuksen käytöstä. Siten nopeutustekijät koreille, jotka ovat lähteneet kuormattuna alle puolen kuorman, ovat kor-25 keampia joka korille kuin niille, jotka ovat lähteneet vähintään puolella kuormalla. Tämä osoitetaan kuviossa 9 sil-mäilemättä askeleen 3 taulukkoa. Mikä tahansa nopeutusarvo valitaan askeleessa 3, askel 4 tarjoaa halutun lasketun väliajan keskimääräiseksi väliajaksi määriteltynä keskimää-50 räisen väliajan alirutiinissa miinus nopeutustekijä määriteltynä askeleessa 3. Ja sitten ylöshuippurutiini jatkuu kuvion 7 testissä 7, kuten kerrottu edellä siirtokohdan 5 avulla.

Viitaten kuvioihin 7-9 ja P 6, on nähtävissä, että 35 lähettäminen tapahtuu lasketun väliajan seurauksena, joka sisältää kuvion 9 nopeutustekijän vähennyksen kuviossa 8 lasketusta arvioidusta keskimääräisestä lähtöäjasta. Ellei 7 9 1 0 1 34 , Ζ \ Ό l koreja ole lastattu ainakin puoleen kuormaan tuon lähtövä-lin kuluessa, silloin kuvio 9 käyttää suurempia nopeutus-tekijöitä vapauttaakseen nopeammin koreja; täten lähettämiseen käytetty vaihteleva väliaika on itseohjelmoiva.

5 Kuviossa 9 tulisi huomata, että erilaiset 5-23 se kunnin nopeutustekijät voidaan muutella minkä tahansa halutun muodon soveltamiseksi lähettämiseen minkälaisessa so-vellutusratkaisussa tahansa, missä tätä keksintöä käytetään. Myöskin keskimääräinen väliaika voidaan alustavasti lyhenit) tää jossain muodossa, kuten vähentämällä määrätty aikamäärä (vastaten 20 s) siitä tai jakamalla se jollakin luvulla (kuten 4) ja suorittamalla sitten siihen lisäykset riippuen korien määrästä alle viiden (esimerkiksi), jotka ovat eteisaulassa. Menopaluuaika voidaan arvioida muissa muodoissa ja 15 lähtöväli voidaan määritellä muillakin menetelmillä. Merkittävä kohta on, että keksintö tarjoaa vaihtuvan väliajan suuresti vaihtelevan ylöshuippuliikenteen hoitamiseksi.

Viitaten nyt kuvioon 10, kori saatavissarutiini saavutetaan sisääntulokohdan 1 kautta. Askeleessa 2 niiden 20 korien kaavio, jotka ovat saatavissa tyydyttämään kysyntää ryhmässä (eivät ole pystymättömiä tai erikoispalveluksessa) ajankohtaistetaan JA-aamalla korit ryhmäkaaviossa (joka on määritelty kunkin korin tiedotuksista ryhmälle, että se on saatavissa ja muodostaa siitä kaavion), korit, joille ryh-25 mä ei ole osoittanut niiden jättäneen vastaamatta sille ja siten olettaen tietoliikennevian esiintyvän sen ja korin välillä sekä saattamalla päätökseen estäen-korit-saatavissa-ryhmään -kaavion. Askeleessa 3 korit-saatavissa-ohjättäväksi -kaavio ajankohtaistetaan niiden kaavioiden JA:na, jot-30 ka osoittavat korien olevan saatavilla ryhmään niiden korien kaavion täydentämisenä, jotka ovat täyteen kuormattu (sillä täyteen kuormatulle korille ei voida antaa uusia tehtäviä) ja saattamisena päätökseen kaavio, joka estää antamasta tehtäviä saatavissa oleville koreille. Askeleessa 4 35 niiden korien kaavio, jotka ovat saatavilla varaukseen, ajankohtaistetaan ohjattavaksi saatavissa olevien korien kaavion loogisena JA:na, niiden korien kaavion täydentämi- 35 7 2 1 01 senä, jotka ovat jäljessä kutsuista (siinä tapauksessa, että tällainen ominaisuus on käytössä korin ylös- tai alas-huippuajan vyöhykeohjauksessa) ja saatavilla olevien korien varaamisen estävän kaavion päätökseen saattamisena.

5 Kuvion 10 askel 5 nollaa vyöhykkeille ohjattujen korien kaavion. Vyöhykenumero ja vyöhykeosoitin on asetettu rakennuksen ylimmälle vyöhykkeelle askeleissa 6 ja 7. Sitten askeleessa 8, askeleissa 6 ja 7 tunnistettu vyöhykkeelle ohjattujen korien kaavio ajankohtaistetaan poistamalla 10 siitä korit, jotka eivät ole enää vyöhykkeellä tai jotka eivät enää ole saatavilla ohjattavaksi. Tämä tehdään muodostamalla looginen JA itse kaaviosta yhdessä tunnistetulla vyöhykkeellä olevien korien kaavion ja ohjattavaksi saatavilla olevien korien kaavion kanssa. Askeleessa 9 vyö-15 hykkeelle Z asettuneeksi todetun korin kaavio ajankohtaistetaan vyöhykkeelle ohjattujen korien, varattavaksi saatavien korien ja niiden korien JA:na, joita ei ole estetty asettumasta vyöhykkeelle. Askeleessa 10 niiden korien kaavio, mitkä on ohjattu kaikkiin yhteen kerättyihin vyöhyk-20 keisiin, ajankohtaistetaan itsensä loogisena TAI:na niiden korien kaavion kanssa, jotka on ohjattu määrätylle huomioitavana olevalle vyöhykkeelle Z. Sitten järjestyksessä seu-raavaksi alempana oleva vyöhyke tunnistetaan alentamalla vyöhykenumero ja kiertämällä vyöhykeosoitin alemmalle vyö-25 hykkeelle askeleissa 11 ja 12, ja jos testi 13 määrittelee, ettei alinta vyöhykettä ole vielä tutkittu, askeleet 8-10 uusitaan kunkin vyöhykkeen kohdalla. Kun kaikkien vyöhykkeiden koritilanne on ajankohtaistettu askeleissa 8-10, testi 14 määrittelee, onko koreja ohjattavaksi. Jos vyöhyk-30 keille määrättyjen korien kaavion täydentäminen ja ohjattavaksi saatavilla olevien korien kaavio ovat kaikki nollassa, silloin ei ole saatavana ohjaamatonta koria, joten testi 14 tulee olemaan myönteinen; mutta jos testi 14 kielteinen, silloin ainakin yksi kori on saatavissa ohjattavaksi, 35 joten ohjaa-korit-vyöhykkeille -alirutiini 15 voidaan suorittaa, kuten jäljempänä selitetään. Kummassakin tapauksessa askel 16 edelleen ajankohtaistaa korit ohjattu vyöhyk- 36 721 01 keille -kaavion TAI-aamalla itsensä korit-ohjattu-vyöhykkeille -pakotuskaavion kanssa. Tätä pakotuskaaviota voidaan käyttää silloin, kun halutaan korien pakottamiseksi korkeimmalle tai alimmalle vyöhykkeelle alas- tai vlöshuipun 5 väliaikoina tai muulloin. Ja ohjaamattomien korien kaavio ajankohtaistetaan TAI-aamalla siihen ohjaamattomien korien pakotustoimintojen kaavio ja JA-aamalla se loogisesti ryhmään saatavissa olevien korien kaavion ja niiden korien kaavion kanssa, joita ei ole estetty ohjaattoman olotilan 10 kaaviosta. Kuvion 10 ohjelman täydentäminen aiheuttaa toimeenpano-ohjelman etenemisen kutsut-koreille tai korit-kut-suihin -ohjelmaan siirtokohdan 18 kautta. Ennen paneutumista tähän ohjelmaan, huomio kohdistetaan ohjaa-korit-vyö-hykkeille alirutiiniin 15 kuvattuna edellä kuvion 10 kohdal-15 la.

Ohjaa-korit-vyöhykkeille -alirutiini on kuvattuna kuviossa 11 ja siihen päästään siirtokohdan 1 kautta. Askeleet 2 ja 3 tunnistavat korkeimmalle numeroidun korin rakennuksessa ja testi 4 määrittelee, voidaanko määrätylle 20 korille antaa tehtävä JAraamalla P-osoitin ohjattavaksi saatavana olevien korien kaavion kanssa ja täydentämällä vyöhykkeille jo ohjattujen korien kaavio (pääpiirteittäin samalla tavoin kuin kuvion 10 testissä 14). Jos korille voidaan antaa tehtävä, askel 4 on myönteinen ja askel 5 25 asettaa vyöhykkeen samaan, missä kori P on juuri ollut, kuten määritelty vyöhykkeellä, jossa korin P numero. Sitten määrittely tehdään, onko kyseinen määrätty vyöhyke jo varattu testissä 6. Jos kori on varattu vyöhyke, silloin sitä ei voi ohjata tälle vyöhykkeelle (ollen siinä jo toinen 30 sinne ohjattu kori). Siten, jos askel 6 on myönteinen, muuta ei tehdäkään tämän määrätyn korin kohdalla. Mutta jos kori on varaukseton vyöhyke, testi 6 on kielteinen ja testi 7 määrittelee, onko vyöhykkeellä, jossa kori on, kori ohjattuna vai ei. Varatun vyöhykkeen ja vyöhykkeen, jolle on 35 ohjattu kori välinen ero määritellään myöhemmin. Ellei vyöhykkeelle ole koria ohjattuna, testi 7 on kielteinen ja askel 8 ajankohtaistaa korin tunnistamiskaavion ohjattuna 11 37 721 01 määrätylle vyöhykkeelle Z kuormittamalla sitä P-osoittimel-la. Sitten vyöhyke-varattu -kaavio vyöhykkeelle Z ajankohtaistetaan P-osoittimella, jos huomioitavana oleva kori on kaaviossa korit-saatavissa-vyöhykkeiden-varaamiseen. As-5 keleessa 10 kaikkien kaikkiin vyöhykkeisiin ohjattujen korien kaavio ajankohtaistetaan TAI-aamalla se P-osoittimen kanssa, koska kori P on juuri ohjattu vyöhykkeelle. Sitten seuraavaksi alemmaksi numeroitu kori järjestyksessä tunnistetaan alentamalla P-numero ja kiertämällä P-osoitin aske-10 leissa 11 ja 12 ja jos testi 13 määrittelee, ettei alinta koria ole vielä huomioitu, toimenpide uusitaan kunkin korin kohdalla järjestyksessä. Kun askel 13 on myönteinen, alirutiini on päättynyt ja palaa askeleeseen 16 kuvion 10 rutiinissa siirtokohdan 14 kautta (kuvio 11).

15 Viitaten nyt kuvioon 12, kutsut-koreille tai korit- kutsuihin -rutiiniin päästään sisääntulokohdan 1 kautta. Testi 2 määrittelee, onko ylöshuipun ajastin mukana tutkimalla kaikki ylöshuippukorien kaavion bitit. Jos kaikki bitit ovat nollilla, testi 2 on myönteinen osoittaen, että 20 ylöshuipputoiminta korien ohjaamiseksi kutsuihin ei ole alkanut. Toisaalta, jos testi 2 on kielteinen, silloin tarvitaan korien-ohjaus-kutsuihin ylöshuipputila ja askel 3 varmistaa, että kutsut-koreille -lippu on nollattu, mikä määrää vyöhyketoiminnan rutiineissa 14-17 (kuvio 3) hoitamaan 25 ylöshuippu. Samalla tavoin, jos testi 3 määrittelee, että alashuipun korien kaavio ei ole kaikki nollilla, silloin testi 3 varmistaa, että toiminta etenee kuvion 3 vyöhyke-rutiinien 14-17 kautta tarkoituksella hoitaa ylöshuipun toimintatila. Mutta jos askeleet 2 ja 4 ovat myönteisiä, sil-30 loin ei ruuhkahuipputoimintaa tarvita.

Kuviossa 12 testi 5 määrittelee, onko eteisaulan koreja tunnustelemalla, onko eteisaulan korien kaavio kaikki nollilla. Ellei, silloin ainakin yksi kori on eteisaulassa, niin että testi 6 määrittelee, onko aulakutsuja tai 35 ei. Tämä tehdään tutkimalla aulakutsujen kaavio, jotta nähtäisiin, onko se nollassa. Jos on, aulakutsuja ei ole, joten askel 3 pyytää korien ohjausta kutsuihin varmistamalla, 38 721 01 että kutsut koreille -lippu on nollattu. Tämä saa aikaan yyöhykerutiinien 14-17 (kuvio 3) tulemisen peliin ja muodostamaan vyöhykevaatimukset pysäköidä kaikki korit jaetusti rakennuksen kaikkiin vyöhykkeisiin. Mutta jos testi 5 on 5 kielteinen, eteisaulassa ei ole koria. Silloin testi 7 määrittelee, onko aulakutsua, joka aiheuttaa korin kutsumisen eteisaulaan. Ellei, testi 8 määrittelee, onko yhtään kori-kutsua ilmennyt eteisaulaan. Testien 5-8 tulostus, ellei ole koria eikä kutsua korille tuomassa sellaista eteisaulaan, 10 on että askel 9 lisää eteisaulan kutsun ylös pakottavien kutsujen kaavioon, joka saa aikaan ryhmävalvonnassa näytön, että eteisaulan kutsu on tehty. Tämä ei ole varsinainen eteisaulan kutsu eikä sitä osoittavaa valoa syty eteisaulassa ellei määrätynlainen toteutus sellaista tarjoa. Mut-15 ta se tulee aiheuttamaan aulakutsun ohjausrutiinin 19 (kuvio 3) ohjaamaan korin eteisaulaan, niin että eteisaulassa tulee olemaan kori, jos kaikki korit ovat pysäköitynä (sen seurauksena, ettei ole ruuhkahuippujaksoa eikä aulakutsuja palveltavana, kuten testeissä 2, 4 ja 6 on osoitettu). Ja 20 tämä tarjoaa eteisaulalle lisäedun ohjattaessa kutsuja koreille, kuten on täydellisemmin kuvattu jäljempänä aulakutsun ohjausrutiinin 19 kohdalla (kuvio 3). Ja koska ylöskut-su on pakotettu askeleella 9, sen jälkeen etenevä ohjelma testin 6 kautta saa aikaan kielteisen vasteen testiin 6, 25 koska aula ylöskutsu, joka on pakotettu askeleella 9, estää askeleen 6 olemasta myönteinen. Tämä aiheuttaa askeleen 10 asettamaan kutsu-koreille -lipun, joka on testattu kuvion 3 testissä 13 ja saa aikaan kutsut-koreille -menetelmän käytön, kuten kuvattu lyhyesti edellä. Koska testi 6 tulee 30 aina olemaan kielteinen, kun on eteisaula-ylöskutsu vastaamattomana, jokainen askeleen 9 läpikäynti tai testin 7 myönteinen tuloste johtaisi suoraan askeleeseen 10, ohittaa testin 6, jos halutaan.

Kuviossa 12, olettaen, että ensimmäinen läpikäynti 35 on määritellyt testien 2, 4 ja 5 olevan myönteisen, testi 7 on kielteinen ja testi 8 on myönteinen, niin että eteisaulan kutsu on pakotettu askeleessa 9, tämän rutiinin ti 39 7 2 1 01 peräkkäinen läpikäynti (kuten 200 millisekuntia myöhemmin) saattaa todennäköisesti todeta, että testi 5 on edelleen myönteinen tarkoittaen, ettei yhtään koria ole saapunut eteisaulaan. Mutta askel 7 tulee myöskin olemaan myönteinen 5 osoittaen, että eteisaulaan on olemassa aulakutsu. Siksi testi 6 on jälleen kielteinen. Tämä jatkuu, kunnes kori saapuu eteisaulaan ja kutsu/kori-aula-pysähdys -vaatimus-rutiini 20 (kuvio 3) nollaa eteisaulan aulakutsun (kuten kuvataan täydellisemmin kuvion 13 kohdalla edellä mainitus-10 sa Bittar-hakemuksessa. Silloin testi 5 tulee olemaan kielteinen, koska eteisaulassa on kori ja testi 6 tulee olemaan myönteinen, koska eteisaulan kutsu (ollen siihen vastattu) on nollattu. Testin 6 ollessa myönteinen, askel 3 aiheuttaa tällöin palaamisen vyöhyketyyppiseen toimintaan, jossa ko-15 rit on ohjattu kutsuihin. Joka tapauksessa, vaikkakin olisi aulakutsuja palveltavana, kuvion G 3 rutiini pakottaa kutsut eteisaulaan silloin, kun ei eteisaulaan ole kutsuja eikä eteisaulassa koreja, niin että tarpeellinen suositum-muus eteisaulan palvelussa olisi voimassa. Kun kuvion 12 20 rutiini on saatettu päätökseen, se palaa kuvion 3 pääohjelmaan paluukohdan 11 kautta.

Samalla tavoin, vaikkakin keksintö on kuvattu ja selostettu sen esimerkin mukaisessa esiintymismuodossa, tulisi alan asiantuntijoiden ymmärtää, että edellä olevat 25 ja monet muut muutokset, poisjättämiset ja lisäykset voidaan siihen tehdä poikkeamatta keksinnön hengestä ja rajoista.

Claims (6)

40 721 01

1. Hissijärjestelmä sisältäen ryhmän hissejä useiden peräkkäisiin vyöhykkeisiin jaettujen kerrostasojen palvele-5 mistä varten rakennuksessa, käsittäen: ryhmävalvontalaitteen (17), johon kuuluu aulakutsu-laitteet (18,19,20) ylös- ja alasuuntautuvien palvelukutsu-jen rekisteröimiseksi kullakin mainitulla kerrostasolla ja merkinantojen käsittelylaitteet (1) kunkin hissin kanssa 10 vaihdettavia merkinantoja varten aulakutsuihin ja korien (3.4) olosuhteita osoittaviin merkinantoihin reagoivat laitteet kunkin korin (3,4) sijaintivyöhykkeen määrittelemiseksi, korien (3,4) ohjaamiseksi vyöhykkeille, tyhjien vyöhykkeiden määrittelemiseksi, kunkin vyöhykkeen ylimmän ja alim- 15 man kerroskutsun kerroksen määrittelemiseksi, vvöhykevaati-musmerkin antamiseksi koreille (3,4) niiden määräämiseksi liikkumaan ylöspäin ja alaspäin rakennuksessa tyhjien vyöhykkeiden täyttämiseksi ohjaamatta olevilla koreilla (3,4) ja saada ohjatut korit (3,4) tavoittamaan kerrokset niitä 20 velvoittavalla vyöhykkeellä, jossa kutsut on rekisteröity ylössuuntautuvan liikenteen ruuhkahuipun määrittelemiseksi, korien (3,4) pakottamiseksi valituilta rakennuksen yläpään vyöhykkeiltä päätetasolle ruuhkahuipun liikennetilannetta vastaten, korien (3,4) lähettämiseksi päätasolta ruuhkahuipun 25 liikennetilannetta vastaavin väliajoin ja pysähdysmääräyk-sen antamiseksi kullekin korille (3,4), joka vastaa kutsuihin ilmaisten korin (3,4) olosuhteita niiden osoittaessa koria (3,4) sitovan kerroksen osuvan yhteen tyhjän vyöhykkeen kerrostason tai kerroskutsun kanssa, johon vyöhykevaa-30 timusmerkki on annettu korille (3,4), kunkin mainituista hisseistä käsittäessä korin (3,4), korin liikuntalaitteet (15,16), joilla aikaansaadaan korin liikkuminen ja pysähtyminen, laitteet korissa (3,4) olevien matkustajien korikutsuina esittämien palveluvaatimusten 35 rekisteröimiseksi ja korinvalvontalaitteet (33,34) korin (3.4) olosuhteita osoittavien merkkien antamiseksi ja korin (3.4) liikuntalaitteiden ohjaamiseksi korin (3,4) liikutta- 41 72101 miseksi valittuun ylös- tai alassuuntaan ja pysähdyttämisek-si vastauksena merkinantoihin, jotka osoittavat korin olosuhteita ja merkinantoihin; jotka tulevat ryhmävalvontalait-teesta (17), 5 tunnettu merkinantoja käsittelevästä laitteesta (1), joka käsittää laitteet korin tarvitseman likimääräisen menopaluuajän määrittämiseksi mistä tahansa rakennuksen päätasolta ruuhkahuipputilanteessa ylös lähetetystä korista (3,4) rekisteröidystä korikutsusta riippuen korikutsujen 10 palvelemiseksi ja korin palauttamiseksi päätasolle ja lähetys-aikojen vaihtelemiseksi likimääräisen menopaluuajän mukaan.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen hissijärjestelmä, tunnettu merkinantoja käsittelevästä laitteesta il), joka käsittää vertailulaitteet ruuhkahuippuliikenteeseen 15 saatavilla olevien korien lukumäärän määrittämiseksi arvioidun lähetysväliaikatiheyden asettamiseksi likimääräisenä menopaluuaikana jaettuna ruuhkahuippuliikenteen palvelemiseen saatavilla olevien korien lukumäärällä ja korien lähettämiseksi päätasolta arvioidusta lähetysväliajasta 20 riippuvin väliajoin.

3. Patenttivaatimuksen 2 mukainen hissijärjestelmä, tunnettu rrerkiranto ja käsittelevästä laitteesta (1) , joka käsittää laitteet likimääräisen menopaluuajän määrittelemiseksi useille päätasolta vastikään lähetetyille ko- 25 reille (3,4) ja arvioidun lähetysväliaikatiheyden, joka vastaa useiden korien (3,4) keskimääräistä menopaluuaikaa, aikaansaamiseksi.

4. Patenttivaatimuksen 1 mukainen hissijärjestelmä, tunnettu merkinantoja käsittelevästä laitteesta (1), 30 joka käsittää laitteet parhaillaan päätasolla olevien korien (3,4) lukumäärän määrittelemiseksi ja lähetysväliajän muuttamiseksi päätasolla olevien korien lukumäärän mukaan.

5. Patenttivaatimuksen 1 mukainen hissijärjestelmä, tunnettu edelleen merkinantoja käsittelevästä lait- 35 teestä (1), joka käsittää laitteet parhaillaan päätasolla olevien korien (3,4) lukumäärän määrittelemiseksi, määrittelemiseksi korien (3,4) tilannetta osoittavista merkinan- 42 721 01 noista kullekin ruuhkahuippuliikenneolosuhteissa päätasolta lähetetylle korille (3,4) tilanne, onko tällainen kori (3,4) osaksi kuormattu, lyhentäen lähetysväliajän pienentämiseksi ensimmäisellä muutosmäärällä riippuen tasolla olevien korien 5 (3,4) lukumäärästä, jos kori (3,4) on osaksi huomattu ja lähetysväliajän lyhentämiseksi toisella muutosmäärällä riippuen tasolla olevien korien lukumäärästä, ellei kori ole osaksi kuormattu, toisen muutosmäärän ollessa suurempi kuin ensimmäinen muutosmäärä määrätylle tasolla olevalle korilu-10 vulle.

6. Minkä tahansa patenttivaatimuksen 1-5 mukainen hissijärjestelmä, tunnettu merkinantoja käsittelevästä laitteesta (1), joka käsittää laitteet ennakolta määritellyn maksimilähetysväliajän vakiinnuttamiseksi ja lä-15 hetysväliajän rajoittamiseksi siten, ettei se ylitä mainittua maksimilähetysväliaikaa. li 43 721 01