FI71836C - Foer reglering av gjutning fraon ugnstapphaol laemplig ventil. - Google Patents

Description

71836

Uunin laskurei'istä tapahtuvan valun säätöön sopiva venttiili

Esillä olevan keksinnön kohteena on venttiilimekanis-5 mi, joka sopii säätämään valua astian poistokohdasta kuten uunin laskureiästä, johon mekanismiin kuuluu venttiilirunko, jossa on kiinteä, aukollinen venttiililevy astian poisto-aukon ympärillä ja toinen, liukuva venttiililevy mekanismin sulkemiseksi tai avaamiseksi virtaukselle, jolloin levyt on 10 jousijännitetty sulkusuhteeseen toisiaan vastaan, käyttöelin liukuvan liikuttamiseksi suhteessa kiinteään levyyn ja laite, joka kytkee käyttöelimen liukuvan levyyn.

Kun sulaa metallia tavanomaiseen tapaan lasketaan kaariuunista, sula metalli ja kuona valuvat uunin valunokan 15 yli, kun uunia kallistetaan. Metalli ja kuona valuvat sitten alas kourua pitkin, missä sellaista käytetään, ja keräytyvät valusankoon. Kuonan läsnäolo on huomattava epäkohta.

Sen tähden olisi edullista tyhjentää uuni sulasta metallistaan ja jättää kuona jäljelle.

20 Käyttämällä uunia, jonka laskureikä sijaitsee reilus ti sen yläosan alapuolella, sulaa metallia voidaan valaa yksinään, kun uunia kallistetaan. Jonkinlainen tulppa on tarpeen laskureiän sulkemiseksi, kunnes valu tapahtuu. Vielä parempi olisi milloin tahansa avattava ja suljettava 25 venttiili, sillä tämä helpottaisi useiden valusankojen täyttöä yhdestä uunipanoksesta ja uunia tarvitsisi kallistaa vain kerran tyhjennysvaiheen alussa.

Periaatteessa likukuporttiventtiili voisi tuntua sopivalta säätämään virtausta ulos laskureiästä. Yksikään tunnettu 30 liukuporttiventtiili ei kuitenkaan ole sopiva. Tunnetut venttiilimekanismit vievät huomattavasti tilaa kummallakin puolellaan eli liukuventtiililaatan liikkeen suuntaa pitkin. Uunin laskureiän alueella ei kuitenkaan ole riittävästi tilaa osaksi johtuen valukourusta.

35 Esillä olevan keksinnön eräänä tarkoituksena on ollut soveltaa liukuporttiventtiiliperiaatetta uunin laskureikä- 71836 järjestelmään sopivaksi, ja on keksitty mekanismi, jossa liukuventtiililaatta pakotetaan laskureikää kohti ja sitä siirretään edestakaisin kourun yläpuolelta.

Esillä olevan keksinnön mukaisesti on saatu aikaan 5 uusi venttiilimekanismi metallin virtauksen säätämiseksi astian poistokohdasta, jolle mekanismille on tunnusomaista, että siihen kuuluu käyttövipu, joka kulkee vinosti suhteessa liukuvaan levyyn ja on liitetty kääntyvästi sen toiseen päähän ja pari heilahtelevia kytkentäelimiä, jotka on lii-10 tetty kääntyvästi käyttövivun ja venttiilin tukirakenteen väliin mainitun rakenteen pituussuunnassa toisistaan erillään oleviin kohtiin, jolloin se kytkentäelin, joka liittyy käyttövivun päähän liukulevyä vastapäätä olevassa päässä, käsittää jousia käyttövivun pään jännittämiseksi jatkuvasti 15 ulospäin tukirakenteesta jousijännityksen aikaansaamiseksi venttiililevyjen välille.

Vaikka esillä oleva venttiili on suunniteltu erityisesti uuneja silmällä pitäen, sitä voidaan käyttää myös muihin astioihin. Niinpä venttiilin pieni koko ja sen liuku-20 laattaa jännittävän ja siirtävän rakenteen sijainti astian valuaukon toisella puolella voidaan todeta erittäin käyttökelpoiseksi joitakin valusankoja, valualtaita ja muita astioita varten, joista sulaa metallia valetaan.

Keksintöä selitetään nyt yksityiskohtaisemmin esimer-25 kin avulla viitaten oheisiin piirustuksiin, joissa kuvio 1 on etupystykuva kaariuunista, joka on varustettu keksinnön mukaisella laskureikäventtiilimekanismilla, kuvio 2 on sivukuva kuviossa 1 esitetystä laitteistosta, 30 kuvio 3 on suurennettu pystyleikkaus venttiilijärjes telmästä ja siihen laskureiästä johtavasta kanavoinnista, ja kuvio 4 on venttiilimekanismin kaaviollinen geometrinen analyysi.

35 Tarkasteltaessa ensin kuviota 3 uunin laskureikään on sijoitettu sisäke 10, jossa on poikkileikkaukseltaan soikea virtauskanava. Laskureiän sisäkkeeseen 10 on päittäin kiin- 3 71836 nitetty välijohto 11, jossa on virtauskanava, jonka poikkileikkaus muuttuu soikeasta pyöräksi. Johtoon 11 on kiinnitetty suutinkappale 12, jonka laskureiästä kaukana olevaan päähän on sijoitettu ja kiinnitetty yleisesti numerolla 14 5 merkitty venttiili.

Venttiili 14 käsittää pääosiltaan kiinteän aukollisen, rengasmaisen venttiililaatan 15 ja sitä vasten puristetun kiekkomaisen liukulaatan 16. Pinteet 17 (kuv. 1) kiinnittävät laatan 15 suutinkappaletta 12 vasten. Liukulaatta 16 10 voi liikkua ylöspäin kiinteän laatan aukon 18 paljastamiseksi ja niin ollen laskukanavan avaamiseksi käyttöleimen 20 avulla, joka on myös sovitettu työntämään laatan 16 laattaa 15 vasten. Kun laskukanava avataan kohottamalla liukulaattaa 16, metallia virtaa uunista laskureiän sisäkkeen 10, väli- 15 johdon ja kiinteän laatan 15 kautta, josta se virtaa valu-kouruun 21. Metalli virtaa sen jälkeen kourua alas vastaan-ottoastiaan tai valusankoon.

Kun liukulaattaa 16 siirretään ylöspäin venttiilin 14 avaamiseksi kokonaan, se liikkuu lähes halkaisijansa 20 suuruisen matkan verran. Rengasmaisen laatan 15 leveys, toisin sanoen sen sisä- ja ulkokehien välinen ero, on oleellisesti pienempi kuin edellä mainittu välimatka. Liukulaatan 16 tukemista varten sen liikkuessa ylöspäin on sen tähden järjestetty väline. Mainittu väline on tukilaatta 22, joka 25 on asennettu laatan 15 viereen venttiilin runkoelimelle 23. Tukilaatassa 22 ja kiinteässä laatassa 15 on samantasoiset liukulaatan kosketuspinnat 24, 25.

Venttiilimekanismia selitetään nyt viitaten erityisesti kuvioihin 2 ja 3.

30 Liukulaatan 16 käyttöelimellä 20 on kaksi tehtävää.

Ensiksi se jännittää liukulaatan 16 kiinteää laattaa 15 vasten käyttöelimeen vaikuttavien jousivälineiden 41 ansiosta. Toiseksi se siirtää liukulaattaa 16, kun toimilaitteeseen 26 syötetään sopivasti energiaa. Käyttöelin 20 on palk-35 ki, joka muodostaa niveljärjestelmän 28 osan ja on suunniteltu siten, että sen alapää liikkuu pystysuoralla radalla, kun toimilaitetta 26 käytetään.

4 71836

Kuten piirustuksissa esitetään, käyttöelin 20 on kalteva pystysuoraa ja runkoelintä 23 vastaan, ja sen alapää on kytketty liukulaattaan. Kytkentä käsittää tapin 30, joka on sijoitettu ikeeseen 31, joka on liukulaatan 16 syvennyk-5 seen 33 asennetun kengän 32 osa, ks. kuv. 3.

Käyttöelin 20 on pituutensa välipisteessä kohdassa 37, kiinnitetty kääntyvästä kytkentäelimeen 34, joka on kiinnitetty akselitappiin 35, joka on laakeroitu mekanismin toiseen runkoelimeen 36.

10 Käyttöelin 20 ulottuu kytkentäelimen 34 yli, ja sen yläpää 38 on kytketty runkoelimeen 23. Jousivälineet, jotka muodostuvat jousikytkentäelimen 44, kytkevät palkin runko-elimeen 23 jäykän vivun 39 ja myöhemmin selitettävän polvi-vipusovitelman 50 avulla. Jousikytkentäelin 44 on vastakkai-15 slsta päistään yhdistetty kääntyvästä vipuun 39 ja vastaavasti päähän 38.

Jousikytkentäelin 44 on laite, joka käsittää useita puristusjousia 41, esim. 10-12, jotka on kierretty vastaavaan määrään pultteja, jotka pitävät kahta tukilaattaa 42 20 yhdessä. Kummassakin tukilaatassa 42 on ulkoneva silmukka tai haarukka 43, jolla jousikytkentäelin on kiinnitetty vipuun 39 ja päähän 38. Kuviossa 2 esitetyssä toiminta-asennossa kytkentäelimeen 44 asennetut jouset 41 ovat kokoon-puristuneina, mistä syystä kytkentäelin 44 pyrkii kiertä-25 mään käyttöelintä 20 vastapäivään sen ja kytkentäelimen 34 kääntöliitoksen 37 ympäri. Käyttöelimen 20 alapää taipuu niin ollen laskureikää kohti, ja liukulaatta 16 työnnetään lujaan, tiiviiseen kosketukseen kiinteän laatan 15 kanssa.

Jousikytkentäelimeen 44 asennetut jousivälineet voi-30 si haluttaessa käsittää sarjan belleville-joustolaattoja kierukkajousien sijasta.

Liukulaatan siirtämiseksi sen avoimen (kohotetun) ja suljetun (alaslasketun) asennon välillä toimilaite 26 yhdistetään kämmen 46 välityksellä niveljärjestelmään 28. Kampi 35 46 on toisesta päästään kiinnitetty akseliin 35, jolle myös vipu 34 on kiinnitetty. Toimilaite 26 on yhdistetty käänty-västi kämmen 46 vastakkaiseen päähän, ja kun tätä päätä siirretään ylöspäin, akseli 35 kiertyy myötäpäivään ja kytken- 71836 täelin 34 sen mukana. Tämä toiminta siirtää käyttöelintä 20 ja liukulaattaa 16 ylöspäin venttiilin avaamiseksi.

Kuten piirustuksissa esitetään, toimilaite 26 on hydraulinen tai pneumaattinen sylinteri. Sen männänvarsi 5 47 on yhdistetty kääntyvästi kampeen 46 ja sen männänvar- resta kaukana oleva runko 48 on yhdistetty runkoelimen 23 ulokkeeseen 49.

Tällaisen toimilaitteen käyttö on tavallista liuku-porttialalla, mutta muita toimilaitteita voitaisiin käyt-10 tää sen sijasta. Kampea 46 voitaisiin esimerkiksi käyttää tai se voitaisiin jopa korvata sopivalla käsiohjausvivulla.

Niveljärjestelmä 28, joka käsittää käyttöelimen 20, kytkentäelimen 34 ja jousikytkentäelimen 44, toimii suurin piirtein yhdensuuntaisliikelaitteena. Kytkentäelimen 34 ja 15 jousikytkentäelimen 44 geometria on sellainen, että se pakottaa käyttöelimen 20 liikkumaan oleellisesti itsensä suuntaisesti. Tällä tavoin toimilaitteen alapää liikkuu pystysuunnassa liukulaatan kanssa ja sen liukulaattaan 16 kohdistaman työntövoiman muutokset pysyvät turvallisissa rajoissa jäl-20 kimmäisen liikkuessa pystysuunnassa käyttöelimen 20 avulla.

Jousikytkentäelin 25 toimii kääntönivelenä niveljärjestelmässä 28. Se kääntyy samassa suunnassa kuin kytkentä-elin 34 kiinnityksen 51 ympäri kohdassa 52 runkoelimeen 23 kääntyvästi yhdistetyn vivun 39 vapaassa päässä. Normaali-25 käytössä kuitenkin vipu 39 on jäykkä ja polvivipu 50 estää sitä kääntymästä kääntöpisteen 52 ympäri. Jousikytkentäelimen 44 jousien 41 kehittämä laajenemispyrkimys kohdistaa vipuun 39 voiman, joka kiertää tätä vastapäivään pisteen 52 ympäri. Tällaisen kierron estää kuitenkin polvivipu 50, 30 joka toimii jäykkänä tukena vivun 39 ja runkoelimen 23 välissä sen ansiosta, että polvivipu tukeutuu vasteeseen 53. Polvivivun ylikeskiöinti olisi tarpeen, jos vivun 39 tulisi liikkua vastakkaiseen suuntaan pisteen 52 ympäri, joten tällaista liikettä vastustetaan ja lisäksi se estetään eh-35 dottoman varmasti irrotettavan varmuustapin 52 avulla. Normaalikäytössä osat säilyttävät kuviossa 2 esitetyn muotonsa, kun kiinnitys 51 on kiinnitetty.

71836

Joskus on tarpeen korvata toinen tai kumpikin laatta 15, 16. Jousen laattaan 16 kehittämä työntövoima ylittää normaalisti 5 tonnia venttiilin ollessa suljettuna, ja se on poistettava huoltoa varten. Tämä saadaan aikaan löysää-5 mällä kytkentäelimen 34 kiinnitys 51 polvivipua 50 käyttämällä. Ensin poistetaan varmuustappi 54. Sen jälkeen vivut 55 sijaitsevat polvivivun 50 keskipisteen läpi menevän ja sen keskikääntötapin muodostavan tangon päissä sijaitsevissa navoissa 56. Sen jälkeen vipuja liikutetaan, niin että ne yli-10 keskiöivät polvivivun 50 ja antavat vivun 39 kääntyä vastapäivään kääntöpisteensä 52 ympäri. Tätä liikettä seuraa kytkentäelimen 44 jousivälineiden 41 höltyminen, jolloin jousilai-te voidaan mukavuuden vuoksi kytkeä irti kiinnityksestä 51.

Kun jousen esijännitys on tällä tavoin poistettu, käyttöelin 15 20 voidaan kääntää pois venttiilistä, niin että siihen pääs tään hyvin käsiksi. Jousen esijännityksen palauttaminen tapahtuu pääasiassa edellä mainittujen vaiheiden vastakkaisessa järjestyksessä.

Esillä olevassa suoritusmuodossa niveljärjestelmä on 20 vain suurin piirtein yhdensuuntaisliikelaite. Tämä johtuu siitä, että käyttöelimen 20, kytkentäelimien 34 ja 44 väliset liitokset eivät liiku kaarina, joilla on yhtä suuri säde, akselin 35 ja kiinnityksen läpi menevien keskipisteiden ympäri. Järjestelmän geometria, toisin sanoen kytkentäelimien 25 34 ja jousikytkentäelimen 44 vastaavat pituudet yhdistettynä niiden kohtien 35 ja 31 läpi menevien kääntökeskusten sijainteihin, minimoi käyttöelimen 20 kaltevan asennon muutokset, kun toimilaitetta 26 pidennetään tai supistetaan.

Tämän seurauksena liukulaattaan kohdistuva esijännitysvoima 30 muuttuu, mutta vain turvallisten rajojen puitteissa, ja se on suurimmillaan venttiilin 14 ollessa suljettuna.

Esimerkki

Keksinnön raukaisen laskureikäventtiilijärjestelmän geometria eräs erityinen esimerkki on esitetty piirustus-35 ten kuviossa 4.

Tässä esimerkissä venttiilin liukulaatan halkaisija 7 71836 on 335 mm ja liikkeen pituus 320 mm venttiilin avatun ja suljetun asennon välillä.

Jousikytkentäelin 44, joka käsittää 12 puristus-kierukka jousta 41, on 385 mm pitkä lauenneena ja 260 mm 5 pitkä kokoonpuristettuna. Kuhunkin jouseen 41 kohdistuva kuormitus on 431 kg, ja jouset työntävät tukilaattoja 42 erilleen kokonaisvoimalla 5080 kg.

Käyttäen lähtökohtina runkoelimen 23 vasemmanpuoleista pintaa A ja valukanavan keskiviivaa B mekanisimilla on 10 seuraavat mitat:

Kytkentäelimen 34 kahden kääntöakselin välinen etäisyys on 632 mm ja akselin 35 läpi menevä kääntöakse-seli on keskiöity 600 mm B:n yläpuolella ja 214 mm oikealle A:sta; 15 - normaalitoimintatilassa kiinnityksen 15 läpi menevä kääntöakseli on keskiöity 1116 mm B:n yläpuolelle ja sijaitsee 332 mm:n päässä vasemmalle A:sta; vivun 39 kääntöpiste 52 sijaitsee 80 mm vasemmalle A:sta ja 1368 mm B:n yläpuolella; 20 - polvivipu 50 on yhdistetty kääntötapilla runkoeli- meen 23 kiinnitettyyn ulokkeeseen 58; tappi on keskiöity 80 mm vasemmalle A:sta ja 1017 mm B:n yläpuolella. Polvivivun 50 ja vivun 39 välinen liitos sijaitsee 248 mm:n päässä kääntöpisteestä 52, jolloin 25 jälkimmäisen ja kiinteän kiinnityksen keskipisteen välinen etäisyys on 356 mm. Polvivivun kunkin nivelen kaksi kääntöaukkoa sijaitsevat 125 mm:n päässä toisistaan; ja käyttöelin 20 on 1100 mm pitkä, jolloin kytkentäelin 30 34 on yhdistetty siihen kääntyvästi keskipisteessä, joka sijaitsee 580 mm:n päässä jousikytkentäelimen kiinnityksen keskipisteestä ja 520 mm:n päässä tapista 30, joka yhdistää käyttöelimen 20 liukulaattaan 16; tappi 30 on keskiöity 170 mm vasemmalle A:sta.

35 Kun kytkentäelintä 34 käytössä käännetään myötäpäi vään tai vastapäivään akselilla 35, käyttöelin 20 siirtyy 71836 oleellisesti itsensä suuntaisesti, jolloin sen alapään liike rajoittuu pystytasoon. Kytkentäelimen 34 ja käyttöelimen välinen kääntöliitos liikkuu kaarevaa rataa C pitkin, kun taas jousikytkentäelimen 44 ja toimilaitteen välinen kääntö-5 liitos liikkuu suunnilleen kaarevan radan D suuntaisesti.

Jousikytkentäelimen 44 jousien 41 kohtisuoraan käyt-töelimeen 20 kohdistama voima on suurimmillaan venttiilin suljetussa asennossa. Kun venttiili avataan, normaalivoima pienenee jousikytkentäelimen 44 kääntöliikkeen vaikutuksesta 10 kiinnityksen 51 ympäri, mikä pienentää kytkentäelimen 44 ja käyttöelimen 20 pituusakselin välistä kulmaa. Tästä seuraa, että voima, jonka käyttöelin 20 kohdistaa suoraan tätä akselia vastaan liukulaattaan 16, samoin pienenee, kun venttiili 14 avataan.

15 Seuraava taulukko esittää kohdistettuja voimia, kun liukulaatta kohotetaan venttiilin sulkevasta asennostaan (21) sen liikkeen rajalle (9) tasavälien sijaitsevien väli-asentojen kautta.

20 _____

Asento Jousilaitteen kohtisuo- Kohtisuoraan käyttö- Liukulaattaan k ohraan käyttöelimeen koh- elintä vastaan liuku- distuva, kdhtisuo-distama voima laattaan kohdistettu raan sitä vastaan voima jakautunut työn tövoima __tn_kg__tn_kg__tn_kg_ 25 9 2,59 2631 2,89 2936 2,62 2662 8 3,15 3200 3,51 3566 3,15 3200 7 3,60 3657 4,02 4084 3,55 3607 6 3,98 4043 4,44 4511 3,90 3962 5 4,34 4409 4,84 4917 4,25 4318 30 4 4,60 4674 5,13 5212 4,50 4572 3 4,74 4816 5,29 5375 4,66 4735 2 4,85 4928 5,41 5497 4,80 4877 1 4,94 5019 5,51 5598 4,95 4663 Tässä esimerkissä käyttöelimen 20 mekaaninen hyöty on 580/520 1,115:stä.

35 9 71836

Edellä esitetystä käy ilmi, että laite, joka jännittää liukulaatan 16 tiiviseen kosketukseen kiinteän laatan 15 kanssa ja laite, joka vetää liukulaatan 16 sivuun venttiilin 14 avaamiseksi, on sijoitettu mekanismin yhdelle 5 puolelle ja valukanavan yhdelle puolelle. Venttiilijärjestelmä sopii mihin tahansa tilanteeseen, missä tila valu-kanavan yhdellä puolella on rajoitettu. Järjestelmän käyttö ei niin ollen rajoitu uunin laskuaukon säätöön.

Erilaiset muunnelmat ovat itsestään selviä lukijalle. 10 Toimilaite voisi esimerkiksi toimia muulla tavoin kuin vivun 46 ja akselin 35 välityksellä niveljärjestelmän 28 siirtoa varten. Eräänä mahdollisuutena toimilaite voisi niin ollen olla kytketty tappiin 30. Periaatteessa jousikytkentä-elin 44 voisi vaikuttaa käyttöelimeen 20 missä tahansa pis-15 teessä kytkentäelimen 34 ja liukulaatan 16 välillä, jolloin jousilaite toimisi jännittyneenä. Kytkentäelimen 34 ja jousi-kytkentäelimen 44 sijainteja voitaisiin tällöin vaihtaa keskenään .

Tässä esitetyssä suoritusmuodossa niveljärjestelmä 20 on rakennettu siten, että käyttöelimen 20 alapää liikkuu pystysuoraan. Eräässä muunnelmassa niveljärjestelmä 28 voitaisiin korvata pystysuoralla ohjaimella, jossa käyttö-elimen 20 alapää liikkuu.

Uuni/venttiilijärjestelmässä venttiili 14 ja sen 25 mekanismi sijaitsevat uunin seinän 70 ja kourun 21 välissä, jolloin venttiili on yhdistetty sopivalla johdolla uunin laskureikään. Venttiilimekanismi voidaan kiinnittää uunin seinään eri tavoin, eikä kiinnityksen selitys ole tässä tarpeen.

Claims (4)

10 71 836

1. Venttiilimekanismi astian poistoaukosta tulevan metallin virtauksen säätämiseksi, johon mekanismiin kuuluu 5 venttiilirunko, jossa on kiinteä, aukollinen venttiililevy astian poistoaukon ympärillä ja toinen, liukuva venttiili-levy mekanismin sulkemiseksi tai avaamiseksi virtaukselle, jolloin levyt on jousijännitetty sulkusuhteeseen toisiaan vastaan, käyttöelin liukuvan levyn liikuttamiseksi suh- 10 teessä kiinteään levyyn ja laite, joka kytkee käyttöeli-men liukuvaan levyyn, tunnettu siitä, että siihen kuuluu käyttövipu (20), joka kulkee vinosti suhteessa liukuvaan levyyn (16) ja on liitetty kääntyvästä sen toiseen päähän ja pari heilahtelevia kytkentäelimiä (34,44), jotka 15 on liitetty kääntyvästi käyttövivun (20) ja venttiilin tukirakenteen (23,36) väliin mainitun rakenteen pituussuunnassa toisistaan erillään oleviin kohtiin, jolloin se kytkentäelin (44), joka liittyy käyttövivun (20) päähän liukulevyä (16) vastapäätä olevassa päässä, käsit- 20 tää jousia (41) käyttövivun pään jännittämiseksi jatkuvasti ulospäin tukirakenteesta jousijännityksen aikaansaamiseksi venttiililevyjen (15,16) välille.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen venttiilimekanis-mi, tunnettu siitä, että kytkentäelin (44) on jousi- 25 tukirakenne, johon kuuluu pari vastakkain sijoitettuja levyjä (42) ja useita jousia (41) mainittujen levyjen (42) jännittämiseksi erilleen toisistaan.

3. Patenttivaatimuksen 2 mukainen venttiilimekanismi, tunnett u siitä, että kytkentäelimillä (34,44) on 3. sellainen pituus ja niiden tukirakenteen (23,36) väliset kääntöliitokset (35,51) on sijoitettu venttiililevyjen (15,16) kosketuspintojen tasoon nähden siten, että käyttö-vivun (20) vino asema säilyy venttiilimekanismin toiminnan aikana.

4. Jonkin patenttivaatimuksen 1, 2 tai 3 mukainen venttiilimekanismi, tunnettu siitä, että kytkentä- 718 36 elin (44) on liitetty kääntyvästi tukirakenteeseen (23,36) kokoonmenevällä nivelsysteemillä (39,50), joka selektiivisesti vapauttaa jousien (41) kuormituksen venttiililevyjen (15,16) välisen painejännityksen purkamiseksi. 12 n . .v 71836