FI71369B - Laongnyppress foer pappersmaskin - Google Patents

Description

71 369 1 Paperikoneen pitkänippipuristin Langnyppress för pappersmaskin 5 Keksinnön kohteena en paperi- tai kartonkikoneen pitkänippipuristin, jonka puristusvyöhyke on muodostettu vastatelar tai vastakengän ja pu-ristuskenkäjärjestelyn välille ja jonka puristusvyöhykkeen läpi raina kulkee kahden puristushuovan tai huovan ja puristushihnan välissä, jonka puristushihnan silmukan sisällä sijaitsee mainittu runko-osalla varus-10 tettu puristuskenkäjärjestely ja johon puristimeen kuuluu hydrodynaamiset voitelulaitteet, joiden avulla voiteluainetta syötetään puristus-hihnan sisäpintaan ennen puristusvyöhykettä ja vastaavasti voiteluaineen keräyslaitteet, joilla voiteluaineesta ainakin suurin osa kerätään puristusvyöhykkeen jälkeen, ja joka puristuskenkäjärjestely on siten so-15 vitettu, että puristuspainetta voidaan yhdessä tai useammassa portaassa nostaa rainan kulkusuunnassa ja laskea verraten lyhyellä matkalla maksi-maalisesti puristuspaineesta nollapaineeksi, joka runko-osa on rainan kulkusuuntaan nähden poikittaisella nivelakselilla kiinnitetty puristimen jalustarakenteisiin ja johon runko-osaan on järjestetty ensimmäinen 20 osakenkä jonka jälkeen seuraa olennaisesti välittömästi toinen, osakenkä.

Ennestään tunnettu yleisin tapa poistaa kuiturainoista, etenkin paperi-ja kartonkirainoista vettä on johtaa raina kahden vastakkain olevan telan muodostaman puristusnipin läpi. Tunnetusti vedenpoistonipeissä käy-25 tetään yhtä tai kahta puristuskudosta, jotka kuljettavat rainasta poistuneen veden edelleen ja toimivat rainaa eteenpäin kuljettavana kudoksena .

Paperikoneiden tuotantonopeuksien kasvaessa on nippipuristuksena suori-30 tettava vedenpoisto muodostunut nopeuden nostamista rajoittavaksi pullonkaulaksi. Tämä johtuu siitä, että telaparin muodostamat puristinni-pit ovat puristusalueeltaan lyhyitä, joten suurilla nopeuksilla rainan viipymäaika näissä puristusnipeissä jää lyhyiksi. Etenkin rainan kuitu-struktuurin virtausvastuksen takia vesi kuitenkin tarvitsee tietyn ajan 35 poistuakseen rainasta telan onsipintaan tai puristinkudokseen.

2 71369 1 Ennestään tunnetusti on käytetty useita peräkkäisiä puristir.nippejä, joko ns. kompakteja puristinosia, josta on esimerkkinä hakijan "Sym-Press"-(tavaramerkki) puristinosa tai useita erillisiä peräkkäisiä puristinnippejä. Nippipuristimet ottavat kuitenkin verraten suuren ti-5 lan, etenkin jos käytetään erillisiä peräkkäisiä puristinnippejä. Furistinosien kompakti rakenne puolestaan aiheuttaa vaikeuksia eri osien optimaalisessa sijoittelussa sekä puristimen käytön suhteen esim. paperihylyn poisjohtamisessa. Nippipuristinissa käytetään yleisesti imuteloja, jotka ovat verraten kalliita komponentteja ja jotka 10 kuluttavat imuenergiaa ja aiheuttavat melua. Imuteloissa on käytettävä rei'itettya vaippaa, mikä aikaansaa ongelmia imutelojen mekaanisessa kestävyydessä.

Jos nippipuristxmissa vedenpoistotehoa pyritään kasvattamaan nippipai-15 netta lisäämällä, tietyllä viivapaineella tullaan sille rajalle, jossa nippipaineen lisääminen ei enää auta, sillä rainan struktuuri ja pu-ristinkudokset eivät enää kestä tätä puristuspainetta.

Telanippien aluetta voidaan pyrkiä pidentämään käyttämällä suuremman 20 halkaisijan omaavia teloja ja pehmeitä puristinkudoksia, mutta näissäkin keinoissa tulee nopeasti taloudellisen toteutuksen raja vastaan.

Edellä esitettyjen ongelmien takia ja muista syistä on viimeaikoina keksitty ns. pitkänippipuristimia. Näiden osalta viitataan esimerkkeinä 25 US-patentteihin 3 808 092, 3 808 096, 3 840 429, 3 970 515, 4 201 624 ja 4 229 253 ja GB-patenttihakemukseen 20 57 027.

Lisäksi tekniikan tason osalta viitataan FI-patenttihakemukseen 3554/72 (Beloit Corporation, USA) ja US-patenttiin 3 783 097 (Beloit Corporation, 30 usa). Ensin mainitusta julkaisusta on ennestään tunnettu sellainen paperikoneen puristinrakenne veden puristamiseksi paperirainasta, joka rakenne perustuu taipuisien hihnojen käyttöön, joiden hihnojen kiristyksen avulla saadaan aikaan pitkä puristusvyöhyke, mutta epäkohtana tässä tunnetussa pitkänLppipuristimessa on kuitenkin se, että puristus-35 hihnojen ja niiden johtotelojen mekaaninen lujuus asettaa rajoituksen riittävän tehokkaan vedenpoiston kannalta tarpeeksi suuren puristuksen aikaansaamiselle.

li 3 71369 1 Viimemainitussa US-patenttijulkaisussa on esitetty sellainen pitkänip-pipuristin, jossa käytetään useita peräkkäisiä painekenkiä, joita puristetaan vastassa olevaa hihnaa ja puristintelaa kohti. Epäkohtana tälle ratkaisulle on se, että painekenkien ja sitä vastassa olevan 5 hihnan välinen kitka aiheuttaa huomattavaa energian kulutusta, ja kyseinen hihna ja painekengät ovat hankauksen takia altiita voimakkaalle kulumiselle.

Em. US—patentissa 3 840 429 on esitetty sellainen pitkänippipuristin, 10 jossa puristettava raina kulkee kahden huovan välissä suoraviivaisesti kahden vastakkaisen puristuskengän muodostaman paineväliaineella aikaansaadun puristusvyöhykkeen kautta. Mainittujen huopien silmukoiden sisällä on vielä erityiset nauhat, jotka rajoittavat puristusvyöhvkkei-tä ja välittävät rainaan väliaineen paineen. Tässä pitkänippipuristi-15 tuessa esiintyy puristusvyöhykkeen tiivistysvaikeuksia, joihin tässä viitepatentti ei esitä mitään ratkaisua. Toisena epäkohtana on se, että raina joutuu heti täyden ja pakostakin verraten suuren puristuspaineen alaiseksi. Raina ei kuitenkaan pienen kuiva-ainepitoisuuden omaavana kestä rikkoutumatta tiettyä rajaa suurempaa puristuksen aloituspainet-20 ta. Täten joudutaan puristuspaine pitämään verraten alhaisena. Muutenkaan rainan kuitustruktuurin kannalta ei ole edullista käyttää puristuksen alkupaineessa heti yht'äkkiä nousevia suuria puristuspaineita.

Esillä olevan keksinnön yleistarkoituksena on aikaansaada pitkänippi-25 puristin, jossa suurelta osin vältetään edellä esitetyt epäkohdat ja saadaan aikaan uusi ja useissa suhteissa entistä käyttökelpoisempi kuiturainau pitkänippipuristin.

Esillä olevan keksinnön erityistarkoituksena on aikaansaada pitkänip-30 pipuristin, jossa rainaan voidaan kohdistaa entistä suurempi puristus-työ ja täten saada aikaan joko entistä kuivempi raina tai mahdollistaa entistä suurempien rainan nopeuksien käyttö. Tavoitteena keksinnössä on täten myös osaltaan mahdollistaa paperikoneen tuotannon nostaminen sekä energian säästäminen.

35

Keksinnön erityistarkoituksena on saada aikaan sellainen pitkänippipuristin, jossa on mahdollista verraten laajoissa rajoissa säätää puris- , 71369 4 1 tuspaineen jakautumaa optimaaliseksi puristustapahtuman kannalta. Tässä yhteydessä viitataan tekniikan tason osalta Beloit Corporationin US-patenttiin 3 783 097 ja vastaavaan RE-Issue patenttiin 30 268. Tässä tunnetussa pitkänippipuristimessa on epäkohtana juuri se, että puris-5 tuspaineen jakautumaa ei ainakaan helposti voida säätää.

Edellä esitettyihin ja myöhemmin selviäviin päämääriin pääsemiseksi keksinnölle on pääasiallisesti tunnusomaista se, että mainittu ensimmäinen ja toinen osakenkä ovat toisistaan riippumattomasti säädettäviä, mainit-10 tuun runko-osaan liitettyjä osia, joista toinen osakenkä on puristus- kengän runko-osan kiinteä osa ja näin ollen sen mukana säädettävissä ja ensimmäinen osakenkä runko-osaan nähden irrallinen osa ja siihen, nähden itsenäisesti paineväliainelaittein säädettävissä.

15 Seuraavassa keksintöä selostetaan yksityiskohtaisesti viittaamalla oheisen piirustuksen, kuvioissa esitettyyn keksinnön erääseen sovellutusesimerkkiin, jonka yksityiskohtiin keksintö ei ole ahtaasti rajoitettu.

20 Kuvio 1 esittää kaaviollisena sivukuvana keksinnön mukaisen pitkänippi-puristimen kokonaisjärjestelyä.

Kuvio 2 esittää pitkänippipuristimen puristusvyöhykettä poikkileikkaus-kuvantona.

25

Kuvio 3 esittää puristuspaineen jakautumaa kuvioiden 1 ja 2 mukaisen pitkänippipuristimen puristusvyöhykkeellä.

Kuvio 4 esittää erästä kuviota 2 vastaavalla tavalla toista vaihtoehtois-30 ta puristuskenkäjäijestelyä.

Kuvio 5 esittää kuvion 4 mukaisen puristuskenkäjärjestelyn modifikaati-tiota.

35 Kuvio 6 esittää puristuspaineen jakautumaa kuvioiden 4 ja 5 mukaisella puristusvyöhykkeel]ä.

5 71369 1 Kuvio 7 esittää sellaista keksinnön variaatiota, jossa pyörivä vasta-tela on korvattu stationäärisellä kengällä ja sitä vasten toimivalla puristusnauhalla.

5 Kuvio 8 esittää sellaista keksinnön variaatiota, jossa puristusvyöhyk-keellä käytetään kahta erillistä, peräkkäistä ja stationääriseen kenkään sovitettua listamaista puristuskenkää, jotka ovat paineväliaine-kammioin erikseen kuormitettavissa.

10 Kuvio 9 esittää puristuspaineen jakautumaa kuvion 8 mukaisella puris-tusvyöhykkeellä.

Kuvion 1 mukaisesti paperirainaa W puristetaan telaa 10 vasten puris-tuskengän 20 avulla. Puristusvyöhyke ulottuu telalla 10 sen keskuskul-15 man a alueella. Vastatelalla 10 on onsipinta 11 ja se en varustettu käytöllä 13. Telan 10 jättöpuolella rainan W kulkusuunnassa on veden-keräyskaukalo 12, jonka kiilaosa 12' ulottuu mahdollisimman lähelle pu-ristusvyöhykettä a. Rainan W tuloa puristusvyöhykkeelle a on merkitty viitteellä W ja vastaavasti sen poistumista puristusvyöhykkeeltä 20 viitteellä W ^. Raina W kulkee puristusvyöhykkeen a läpi puristushuo-pien 14,15 välissä. Raina W tuodaan puristusvyöhykkeelle ylemmän huovan 14 varassa. Raina W pyritään puristusvyöhykkeen a jälkeen erottamaan huovista 14 ja 15 mahdollisimman nopeasti rainan W uudelleenkostumisen estämiseksi.

25

Kengän 20 puristuspaine kohdistetaan huovan 15 välityksellä rainaan W tiiviin puristushihnan 16 kautta. Hihna 16 kulkee johtotelojen 17 ogh-jaamana, joista teloista 17 ainakin yksi voi olla varustettu käytöllä 18. Alempi huopa 15, joka toimii hihnaa 16 vasten, ei ole aina tarpeelli-30 nen, koska hihnalle 16 voidaan järjestää sellainen pintakerros, joka on rainaa W vasten, että tämä kerros imee vettä rainasta ja siirtää vettä edelleen. Joka tapauksessa hihna 16 on kokonaisuutena läpäisemätön.

Kuviosta 2 näkyy tarkemmin kuviossa 1 esitetyn puristuskengän 20 rakenne. 35 Puristuspaine puristusvyöhykkeellä a aikaansaadaan kengän 20 kahden osa-kengän 25’ ja 26 avulla. Jälkimmäinen kenkä 26 kuuluu kiinteänä osana puristuskengän 20 runko-osaan 24, jossa on uratila 25 listamaista ensim- 6 71369 1 mäistä kenkää 25' varten. Kenkä 25' on mäntämäinen ja tiivisteillä 25" varustettu. Kengän 20 runko-osa 24 on etuosastaan kiinnitetty rainan W kulkuun nähden poikkisuuntaisella nivelellä 21 puristimen alarunkoon 30 osien 34 välityksellä. Ensimmäistä kenkää 25’ voidaan kuormittaa runko-5 osaan 24 ja kiinteään kenkään 26 nähden paineväliaineella ja paineella , joka paineväliaine johdetaan kanavan 37 kautta männän 25' takana olevaan tilaan 25.

Kenkää 26 kuormitetaan runko-osan 24 välityksellä kuormitussylinterien 10 22 männillä 22’. Kuormitussylintereihin 22, joita on sopivimmin useita rinnakkain rainan W kulkusuuntaan nähden poikkisuunnassa, johdetaan paine p^ putkien 31 välityksellä. Mäntien 22' yläpäädyt 32 on pyöristetty ja ne vastaavat levyosaan 33, joka on kiinnitetty runko-osan 24 alasivuun.

15

Molemmat osakengät 25' ja 26 ovat hydrodynaamisia puristuskenkiä ja voiteluaine syötetään hihnan 16 alapintaan suuttimilla varustetusta putkesta 28, joka ulottuu poikkisuunnassa hihnan 16 koko leveydelle. Voiteluaineen syöttöä on kuvattu nuolin L^. Voiteluaineen syöttöputki 28 on 20 sijoitettu nivelen 21 yläpuolelle suojauksen 35 sisään. Puristusvyöhyk-keen a jälkeen voiteluaine kaavitaan pois kaapimella 36, joka on sijoitettu runko-osassa 24 olevan uratilan 38 yläpuolelle. Uratilan 38 jälkeen on runko-osassa 24 ohjausosa 39, jonka yläpinta ohjaa nauhan 16 kulkua. Uratila 38 on yhdistetty usein kanavin voiteluaineen poistoputkeen 29.

25 Voiteluaineen poistumista kiertoon on kuvattu nuolin L

r out

Voiteluaine syötetään (L ) putken 28 suutinrei'istä nauhan 16 alapinnan ja runko-osan 24 väliseen kitaan. Poistoputki 29 on yhdistetty pumppu-laitteisiin, joiden avulla voiteluaineen kierrätys tapahtuu.

30

Kuten edellä on selostettu kuvioiden 1 ja 2 mukaiset molemmat kengät 25' ja 26 ovat hydrodynaamisesti voideltuja kenkiä. Kitkavoimat siirtyvät alarunkoon 30 nivelien 21 välityksellä. Hydrodynaaminen voitelu tarkoittaa sitä, että voitelu tapahtuu nauhan 16 liikkeen ansiosta eikä 35 varsinaisesti voiteluaineen ylipaineella. Hydrodynaamisen voitelun takia pitkänippipuristin käynnistetään pienehköllä puristuspaineella ja puristuspainetta lisätään sitä mukaa kun voitelu saavuttaa riittävän 7 71369 1 tason. Hydrodynaamisen voitelun etuna on se, että ei esiinny voiteluaineen tiivistysvaikeuksia eikä reunapursuamista. Voiteluaineena voi olla vesi, öljy, puolijuokseva rasva tai vesi-öljyemulsio. Kengän 25' ja kuormitussylinterien 22 voiman aikaansaavana paineväliaineena on so-5 pivimmin hydrauliikkaöljy, jota "tuotetaan" sinänsä tunnetuilla hydrau-liikkapumpuilla esim. säätötilavuuspumpuilla.

Kuviossa 3 on esitetty puristuspaineen p jakautuma puristusvyöhykkeellä a, jonka pituutta tasoon levitettynä on merkitty l:llä. Puristusvyöhyk-10 keen pituus 1 on esim. noin 150.,.300 mm. PUristusvyöhykkeen a alkuvii-valta A alkaen puristuspaine p nousee olennaisesti eksponentiaalisesti tietylle tasolle p^ (esim. noin 20...50 bar) puristuskengän 25' loppu-reunaan mentäessä. Puristuskengän 25' pituutta on kuviossa 3 merkitty l^rlla. Tämän jälkeen kenkien 25' ja 26 saumakohdassa puristuspaine het-15 kellisesti pienenee kasvaen kuitenkin kengän 26 muotoilun ansiosta huip-pupaineeseen p^, jonka paineen suuruus on esim. alueella 60...80 bar. Kengän 26 jättöreunalla alueella 1^ paine varsin jyrkästi laskee 0-pai-neeksi puristusvyöhykkeen a loppuviivalle B mentäessä. Kuviossa 3 on paineennousualuetta merkitty Idillä ja paineenlaskualuetta Ha.

20 Alueiden 1^ ja ^ pituuksia ja niiden suhdetta voidaan keksinnössä helposti vaihdella optimipuristustuloksen aikaansaamiseksi. Yleensä paineennousualueen 1^ pituus on noin 3...6 kertaa paineen laskualueen 1 pituus.

25 Kuvion 3 mukaisesti saadaan aikaan porrasmaisesti nouseva puristuspaine, mikä on edullinen puristustapahtuman ja vedenpoiston kannalta, ennen kaikkea sen vuoksi, että vedenpoisto voidaan aloittaa varovasti verraten pienellä puristuspaineella, jota voidaan nostaa yhdessä tai useammassa portaassa sitä mukaa kun vettä poistuu rainasta huopiin 14 ja 15 30 ja rainan W struktuuri täten kestää rikkoutumatta yhä suurempia puris-tuspaineita. Maksimaalinen puristuspaine p£ pääasiallisesti määrää rainan W loppukosteuden, joten tämä puristuspaine pyritään tekemään niin suureksi kuin pitkänippipuristimen mekaaninen rakenne ja muut seikat sen sallivat.

35

Keksinnön mukaista pitkänippipuristinta, jossa puristuspaineen jakautuma on säädettävissä ja jossa voidaan käyttää varsin suurta maksimaalista 8 71369 1 puristuspainetta puristusvyöhykkeen a loppupäässä, voidaan eräissä tapauksissa, etenkin kun valmistetaan ohuempia paperilaatuja, korvata kaikki telanipit yhdellä keksinnön mukaisella pitkällä nipillä. Täten voidaan säästää myös puristinosan ottamassa tilassa.

5

Kuviossa 3 on havainnollistettu kokoviivalla ja vinoviivotetulla alueella keskimääräistä puristuspaineen jakautumaa. Vivoviivoitetun alueen pinta-ala kuvaa vyöhykkeellä a tehtyä puristustyötä. Katkoviivakäy-rällä on havainnollistettu minimipainetta ja pistekatkoviivakäyrällä 10 maksimipainetta. Puristuspaineen säätö tapahtuu kuten edellä on todettu paineita p^ ja p^ säätämällä. Mainittujen paineiden säätö on järjestetty tapahtuvaksi sopivimmin toisistaan riippumattomasti.

Puristuspainekäyrän muodon säätö on tarpeen valmistettaessa erilaisia 15 paperilaatuja ja eri neliömassan omaavia paperi- tai kartonkilaatuja.

Myös puristusvyöhykkeen leveyttä voidaan säädellä esim. siten, että paine p^ säädetään nollaksi, jolloin puristusvyöhykkeen pituudeksi jää vain pituus 1 - 1 .

o 20 Eräs edullinen toimintatapa keksinnössä on se, että säätämällä eri kuor-mitussylintereihin 22, joita on kuten sanottu useita rinnakkain, erilaiset paineet > voidaan paperirainan W poikittaissuuntaista kosteus-profiilia hallita osakengän 26 avulla. Tässä suhteessa on todettava, ettei kengän 20 pitkänomainen ja verraten hoikka runko-osa 24 ole poikki-25 suunnassa täysin jäykkä.

Kuvioissa 4 ja 5 esitetty pitkänippipuristin toimii pääasiallisesti edellä selostetulla tavalla. Rakenteellisena erona on se, että kuvion 1 ja 2 mukaista ensimmäistä osakenkää 25' vastaa kuvion 4 mukaisesti 30 kengän 20 runko-osaan 40 sovitettu painekammiojärjestely, jonka muodostaa runko-osan 40 uratilassa oleva paineletku 44. Letkun 44 sisätila 45 on paineväliaineen paineen p^ kuormittama. Letkun 44 yläpuolelle on sovitettu taipuisa liukulevy 43, joka on tuettu runko-osan 40 osiin 41 ja 42. Viimemainitun osan 42 jälkeen on edellä selostettu 35 uratila 38 voitelunesteen keräämistä varten. Muuten on kuvioissa 4 ja 5 esitetty rakenne edellä kuvioiden 1,2 ja 3 yhteydessä selostetun kaltainen.

li , 71369 1 Kuviossa 5 esitetty rakenne on muuten kuvion 4 kaltainen paitsi että runko-osan 40 uratilaan on sovitettu neljä rinnakkaista paineletkua 46a,46b,46c,46d, joiden päällä on taipuisa liukulevy 43. Liukulevvn 43 ulkopinta hankaa nauhan 16 sisäpintaa vasten. Kuvion 5 mukaisesti ennen 5 painevyohykettä on voiteluaineen syöttöputki 28, jossa on suutinrako 28', jonka kautta nauhan 16 pinnalle syötetään voiteluainetta esim. puolijuoksevaa rasvaa. Painevyöhykkeen a jälkipuolella on kaksi peräkkäistä kaavaria 36, jotka on kiinnitetty osiin 39 ja 39’. Näillä kaa-vareilla voiteluaine kerätään hihnan 16 sisäpinnalta ja johdetaan ura-10 tiloihin 38 ja sieltä edelleen voiteluaineen kiertoon (nuoli L ).

Kuviossa 6 on havainnollistettu kuvioiden 4 tai 5 mukaisen puristusvyÖ-hykkeen painejakautumaa kuviota 3 vastaavalla tavalla. Kuvioissa 6 ja 3 on käytetty samoja merkintöjä.

15

Telana 10 voidaan edullisesti käyttää nimenomaan taipumakompensoitua tai taipumasäädettyä telaa, koska tällainen tela on helpommin järjestettävissä riittävän kuormituksen kestäväksi verrattuna tavanomaiseen päistään kuormitettuun telaan. Taipumakompensoitua tai taipumasäätöä 20 ei niinkään tarvita poikittaisen paineprofiilin hallinnassa.

Kuvion 7 mukaisesti edellä selostettu puristustela 10 on korvattu sta-tionäärisellä kenkäelimellä, joka yhdessä edellä selostetun kaltaisen puristuskengän kanssa muodostaa puristusvyöhykkeen. Kuviossa 7 esitetty 25 puristuskenkä on samanlainen kuin kuvioissa 1 ja 2 esitetty, joten puristuskengän rakennetta ei ole enää tarpeen selostaa. Stationäärinen vastakenkä käsittää runko-osan 52, jonka puristuskenkää vastassa olevan liukupinnan kautta on järjestetty kulkemaan puristushihna 50. Puristus-hihnan 50 tulopuolelle syötetään suojuksen 54 sisällä olevasta putkes-30 ta 53 voiteluainetta (nuoli L' ). Vastaavasti stationäärisen kengän jättöpuolella on osassa 55 kaavari 56, jolla voiteluaine kaavitaan hihnan 50 pinnalta ja syötetään edelleen voiteluaineen kiertoon (nuoli L' ). Stationäärisen kengän runko-osa 52 on kiinnitetty runkokotelon 51 alalaippaan 51'. Kuviossa 7 esitetyn puristuskenkälaitteen rakenne 35 ja toiminta sekä painejakautuma on olennaisesti samanlainen kuin edellä kuvioiden 1-6 yhteydessä on selostettu.

ίο 713 6 9 1 Kuvio 8 esittää erään vaihtoehtoisen puristuskenkäjärjestelyn. Kuvion 8 mukaisesti alarungon 30 ylälaippaan 30' on sovitettu kengän runko-osa 60, jossa on kaksi vierekkäistä uratilaa 62 ja 64, joiden välillä on uloke-osa 67. Mainittuihin tiloihin 62 ja 64 on syötettävissä putkien 65, 5 vast. 66, kautta paineväliainetta, jonka apineita on merkitty p^tllä ja p^2;iia· Mainitut paineet ovat erikseen toisistaan riippumattomasti säädettävissä. Uratiloihin 62 ja 64 on sovitettu listamaiset tiivistetyt männät 61, vast. 63. Näissä männissä on toisiaan vasten olevat uloke-osat 61' ja 63', joiden väliin jää pieni välys E. voiteluaineen syöttö 10 ja poistaminen hihnan 16 sisäpinnalta tapahtuu edellä selostetulla tavalla. Lisäksi voiteluainetta voidaan syöttää männän 63 liukupintaa varten välyksen E kautta. Kuviossa 9 on havainnollistettu kuvion 8 mukaisen puristuskenkälaitteen puristuspaineen jakautuma puristusvyöhyk-keellä. Kuten kuviosta 9 selviää, on paineen jakautuma kaksihuippuinen 15 ja porrasmainen sen ansiosta, että paineet p^ ja p^0 ovat erikseen säädettävissä.

Useat variaatiot ovat mahdollisia keksinnön puitteissa. Esimerkiksi joh-totelojen 17 yli kulkeva puristushihna 16 voidaan korvata sellaisella 20 ohjatulla puristusrengasjärjestelyllä, joka on esitetty PCT-hakemusjulkaisussa W0 82/02567, julkaisupäivä 5.8.1982.

Seuraavassa esitetään patenttivaatimukset, joiden määrittelemän keksinnöllisen ajatuksen puitteissa keksinnön eri yksityiskohdat voivat 25 vaihdella.

30 35

Claims (7)

11 71369

1. Paperi- tai kartonkikoneen pitkänippipuristin, jonka puristusvvöhyke (a) on muodostettu vastatelan (10) tai vastakengän (52,53,54,55,56) ja 5 puristuskenkäjärjestelyn (20,40) välille ja jonka puristusvyöhykkeen (a) läpi raina (W) kulkee kahden puristushuovan (14,15) tai huovan ja pu-ristushihnan (16) välissä, jonka puristushihnan (16) silmukan sisällä sijaitsee mainittu runko-osalla (24;40) varustettu puristuskenkäjärjes-tely (20;40) ja johon puristimeen kuuluu hydrodynaamiset voitelulaitteet 10 (28,35), joiden avulla voiteluainetta syötetään (L ) puristushihnan (16) sisäpintaan ennen puristusvyöhyketta (a) ja vastaavasti voiteluaineen keräyslaitteet (36,38), joilla voiteluaineesta ainakin suurin osa kerätään puristusvyöhykkeen (a) jälkeen, ja joka puristuskenkäjärjestely on siten sovitettu, että puristuspainetta voidaan yhdessä tai useammassa 15 portaassa nostaa rainan (W) kulkusuunnassa ja laskea verraten lyhyellä matkalla (1^) maksimaalisesti puristuspaineesta (p^ nollapaineeksi, joka runko-osa (24;40) on rainan (W) kulkusuuntaan nähden poikittaisella nivelakselilla (21) kiinnitetty puristimen jalustarakenteisiin (30,34), ja johon runko-osaan (24;40) on järjestetty ensimmäinen osakenkä 20 (2543,44,45), jonka jälkeen seuraa olennaisesti välittömästi toinen osakenkä (26;42), tunnettu siitä, että mainittu ensimmäinen ja toinen osakenkä ovat toisistaan riippumattomasti säädettäviä, mainittuun runko-osaan liitettyjä osia, joista toinen osakenkä (26;42) on puristus-kengän runko-osan (24;40) kiinteä osa ja näin ollen sen mukana säädettä-25 vissä ja ensimmäinen osakenkä (25';43,44,45) runko-osaan (24;40) nähden irrallinen osa ja siihen nähden itsenäisesti paineväliainelaittein (25,37;47,45;46a,46b,46c,46d) säädettävissä.

1 Patenttivaatimukset

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen pitkänippipuristin, tunnettu 30 siitä, että ensimmäinen osakenkä muodostuu puristinkenkäjärjestelyn runko-osaan (24) tehtyyn uramaiseen tilaan sovitetusta listamaisesta männästä (25') tai vastaavista osamännistä, jotka ulottuvat rainan (W) ja puristushihnan (16) olennaisesti koko leveydelle ja että mainittua listamaista mäntää (25') seuraa välittömästi toinen osakenkä (26), joka 35 on mainittujen toisten kuormituslaitteiden (22) kuten hydraulisylinteri-rivin kuormittama. 12 71 369

^ 3. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen pitkänippipuristin, tunnet- t u siitä, että ennen ensimmäistä osakenkää (25';43',44,45;46a...46d) on kotelon (35) tai vastaavan sisällä puristushihnan (16) sisäpinnalle voiteluainetta syöttävät (L^) laitteet (28,28') ja että olennaisesti 5 välittömästi mainitun toisen osakengän (26,42) jälkeen seuraa puristus-kenkä järjestelyn runko-osaan (24;40) tehdyt uratilat, jotka ovat yhteydessä laitteisiin esim. kaavareihin (36), joilla voiteluainetta kerätään puristusnauhan (16) sisäpinnalta ja johdetaan edelleen voiteluaineen kiertoon (L ). out 10

4. Patenttivaatimuksen 1 mukainen pitkänippipuristin, tunnettu siitä, että puristuskenkäjärjestelyn runko-osassa (40) on uratila (45), johon on sijoitettu paineletku (44) tai letkuryhmä (46a...46d) ja että mainitun letkun tai letkujen päällä on puristusvyöhykkeellä puristus- 15 nauhan (16) sisäpintaa vasten toimiva taipuisa liukulevy (43) tai muu vastaava hankauselin (kuviot 4 ja 5).

5. Jonkin patenttivaatimuksen 1-4 mukainen pitkänippipuristin, tunnettu siitä, että ensimmäisen osakengän (25';43) sekä toisten kuor- 20 mituslaitteiden (22) kuormituspaineet (p^ ja p^) ovat toisitaan riippumattomasti siten säädettävissä, että saadaan aikaan puristusvyöhykkeellä ainakin kahdessa portaassa (p^,p2) nouseva puristuspaineen jakautuma (kuviot 3 ja 6) siten, että paine mainituissa portaissa aluksi nousee ja puristusvyöhykkeen (a) loppupäässä puristuspaine lyhyellä mat-25 kalla (1^) laskee nollapaineeksi.

6. Patenttivaatimuksen 5 mukainen pitkänippipuristin, tunnettu siitä, että paineennousualueen (1^) pituus on noin 3...6 kertaa mainitun painelaskualueen (1^) pituus. 30

7. Jonkin patenttivaatimuksen 1-6 mukainen pitkänippipuristin, tunnet tu siitä, että puristusvyöhykkeellä (a) ensimmäisellä osakengällä (25'; 43) aikaansaatu ensimmäinen puristuspaine (p^ on alueella noin 20...40 bar ja että jälkimmäisellä puristusvyöhykkeel- 35 lä toisen osakengän (26;42) avulla aikaansaatu toisen portaan puristuspaine (p2) on alueella 50...80 bar. It 13 713 6 9