FI71290B - Foerfarande och anordning foer kontinuerlig framstaellning av klordioxid - Google Patents
Foerfarande och anordning foer kontinuerlig framstaellning av klordioxid Download PDFInfo
- Publication number
- FI71290B FI71290B FI822572A FI822572A FI71290B FI 71290 B FI71290 B FI 71290B FI 822572 A FI822572 A FI 822572A FI 822572 A FI822572 A FI 822572A FI 71290 B FI71290 B FI 71290B
- Authority
- FI
- Finland
- Prior art keywords
- chlorine
- reactor
- hydrochloric acid
- reaction
- chlorine dioxide
- Prior art date
Links
Classifications
-
- C—CHEMISTRY; METALLURGY
- C01—INORGANIC CHEMISTRY
- C01B—NON-METALLIC ELEMENTS; COMPOUNDS THEREOF; METALLOIDS OR COMPOUNDS THEREOF NOT COVERED BY SUBCLASS C01C
- C01B11/00—Oxides or oxyacids of halogens; Salts thereof
- C01B11/02—Oxides of chlorine
- C01B11/022—Chlorine dioxide (ClO2)
- C01B11/023—Preparation from chlorites or chlorates
- C01B11/025—Preparation from chlorites or chlorates from chlorates without any other reaction reducing agent than chloride ions
Landscapes
- Chemical & Material Sciences (AREA)
- Organic Chemistry (AREA)
- Life Sciences & Earth Sciences (AREA)
- General Life Sciences & Earth Sciences (AREA)
- Geology (AREA)
- Inorganic Chemistry (AREA)
- Electrolytic Production Of Non-Metals, Compounds, Apparatuses Therefor (AREA)
- Pharmaceuticals Containing Other Organic And Inorganic Compounds (AREA)
- Containers Having Bodies Formed In One Piece (AREA)
- Physical Vapour Deposition (AREA)
- Table Devices Or Equipment (AREA)
- Organic Low-Molecular-Weight Compounds And Preparation Thereof (AREA)
- Food Preservation Except Freezing, Refrigeration, And Drying (AREA)
- Saccharide Compounds (AREA)
Description
71290
Menetelmä ja laite klooridioksidin valmistamiseksi yhtäjaksoisesti
Keksinnön kohteena on menetelmä ja laite klooridioksidin valmistamiseksi, etenkin käyttämällä klooria raaka-aineena.
Jo yli 30 vuotta on niin kutsuttu Munchenin menetelmä (Kesting, DE-patenttijulkaisut 831 542, 924 689, 971 285) ollut tunnettu, minkä menetelmän mukaisesti valmistetaan klooridioksidia erittäin ympäristöystävällisesti ja ilman jäteaineita ja suuressa mittakaavassa. Siten saatetaan elektrolyysin avulla natriumkloridiliuoksesta yhtälön (1)
NaCl + 3 H20 -*· NaC103 (1) mukaisesti valmistettu kloraattiliuos reagoimaan suolahapon kanssa 5- - 6-pohjaisessa kaskadikolonnissa yhtälön (2)
NaC103 + 2 HC1 ->C102 + 1/2 Cl2 + NaCl + H20 (2) mukaisesti klooridioksidiksi ja klooriksi, jolloin ylläpitämällä määrätyt olosuhteet voidaan ehkäistä pitkälti yhtälön (3)
NaCl03 + 6 HC1 -> 3 Cl2 + NaCl + 3 H20 (3) mukainen ei-toivottu sivureaktio. Reaktiokolonnista virtaa-va liuos palautetaan kloraattielektrolyysilaitteistoon ilman mitään lisäkäsittelyä. Yhtälön (2) ja (3) mukaisesti saadusta ja ilmalla ohennetusta kaasuseoksesta otetaan klooridioksidia talteen kylmällä vedellä tapahtuvan absorption avulla yhdessä liuenneen kloorin kanssa erotuskolon-nissa ja nämä johdetaan esim. selluloosan valkaisun kloori-dioksidi liuoksiin.
Reaktiokolonnissa yhtälön (2) ja (3) mukaisesti tuotetun 2 71290 kaasuseoksen ohennus on tarpeellista turvallisuussyistä, jotta klooridioksidin osapaine ei ylitä olennaisesti 0,15 baaria. Tämän paineen yläpuolella tulee kaasuseoksesta lisääntyvästi epävakaa, etenkin lämpötilannousussa, ja se voi hajota tällöin räjähdysmäisesti. Tähän osapaineeseen asti on myös klooridioksidin mahdollisessa hajaantumisessa vapautuva lämpömäärä tarpeeksi alhainen, jotta se ei aiheuta prosessinkulun ja laitteiston tuhoavia häiriöitä. Tämä pätee etenkin silloin, kun menetelmä suoritetaan kaskadireaktorissa, koska tällöin kaasutilat on erotettu toisistaan.
Reaktiokolonnissa tai vast, kaskadireaktorissa yhtälöiden (2) ja (3) mukaisesti muodostuneen sisäisen kloorin suurin määrä saatetaan erotuskolonnin läpikulun jälkeen -yhdessä ohennusilman kanssa - suolahappo-synteesiuunissa reagoimaan yhtälön (1) mukaisesti tuotetun elektrolyysive-dyn kanssa HCltksi. Ohennusilmaan sisältyvä happi kuluttaa tällöin pitkälti elektrolyysivedyn muodostaen vettä.
Miinchenin menetelmän kokonaisreaktio voidaan selittää vastaavasti yhtälön (4) HC1 + 20. , . . . -> CIO-, + 1/2 H0 (4) elektrolyysi 2 ' 2 mukaisella yksinkertaistetulla määrityksellä. Käytännön olosuhteissa muodostuu kuitenkin pieni vety-ylimäärä -^“kuluttavien sivureaktioiden ja yhdessä C102:n kanssa poistetun kloorin johdosta.
Yhtälön (4) mukaisesti tarvitaan Miinchenin menetelmän mukaiseen klooridioksidivalmistukseen yksinomaan suolahappoa (ja absorptiovettä). Tämä menettelytapa on kuitenkin tavanomainen ja sopiva, kun HCl:a on helposti käytettävissä.
Selluloosanvalmistuslaitteistoissa on silloin tällöin klooria helpommin käytettävissä kuin suolahappoa. Tällöin on valmistettava erillisessä synteesilaitteistossa suolahappoa Cl2:sta ja H2:sta, jotka otetaan talteen esim.
3 71290 kloorialkalielektrolyysilaitteistolla.
Kun siis Cl2:a voidaan valmistaa taloudellisesti edullisemmin kuin HCl:a, tulisi käyttää paremmin primäärisesti - yhtälön (1) mukaisesti - kloorielektrolyysissä valmistettua vetyä, yhtälön (5) 1/2 Cl2 + 2 Oelektrolyysi -> CIO, (5) mukaisen yksinkertaistetun määrityksen mukaisesti.
Tämä saadaan aikaan tunnetussa menetelmässä (eurooppalainen patenttihakemus 0 018 670, Metallgesell-schaft) siten, että reaktoriin johdettu ilmavirta korvataan ainakin osittain kloorikaasuvirralla. Tällöin mitoitetaan reaktioon johdettu kloorikaasumäärä siten, että se riittää reaktioiden (2) ja (3) kloorivetytarpeen kattamiseksi .
Ulkoisesti reaktioon johdettua kloorikaasua ei voida tässä menetelmässä johtaa suoraan HCl-uuniin, yhdessä erotusko-lonnista poistuvan, sisäisen kloorikaasun kanssa, koska C102:n ohentamiseksi tarvittavan ilmamäärän johdosta (kork. 0,15 baarin osapaineen saavuttamiseksi Cl02~reakto-rissa) elektrolyysissä muodostunut vesimäärä ei riitä palamiseen. Ulkoinen kloorikaasu on johdettava reaktoriin ohen-nusilman määrän vähentämiseksi. Tällöin sisältää tässä menetelmässä reaktorista poistuva kaasuseos suunnilleen kaksi kertaa enemmän klooria kuin klooridioksidia, minkä johdosta kaasuseoksen aineosien erotus erotuskolonnista vaikeutuu ja vastaavasti erotuskolonnista Cl2:n mukana poistettu C102~osuus kohoaa. Samoin korkeampi klooripitoisuus kloori-dioksidivedessä ei ole erittäin toivottua selluloosan valkaisussa, koska se muodostaa liukoisia kloorattuja tuotteita, jotka lisäävät jätevesiongelmia.
Erään toisen tunnetun menetelmän mukaisesti (CA-patentti-julkaisu 1049950) suoritetaan prosessi klooridioksidige-neraattorissa ilman ilmansyöttöä alennetussa paineessa, siis yksittäisreaktorissa ilman sisäistä lämpötilanlaskua.
4 71290
Tuotettu kaasuseos sisältää klooridioksidia, klooria ja vesihöyryä ja se on vapaa ilmasta. Kiteistä NaClra saostuu haihdutettaessa liuos tyhjössä, joka erotetaan omassa erotusvaiheessa, pestään ja syötetään veteen suoritetun liuottamisen jälkeen kloraattielektrolyysilaitteistoon.
Tämä monimutkainen työtapa on siitä syystä tarpeellinen, koska syötettäessä reaktioliuos suoraan klooridioksidige-neraattorista (single vessel) viedään liian paljon reagoimatonta suolahappoa kloraattielektrolyysiin, missä se saisi aikaan vaarallisen korkeita kloorikonsentraatioita vedyssä (klooriräjähdyskaasua), ellei sitten neutraloida näitä suolahapon ei merkityksettömiä määriä (kalliilla) natron-lipeällä ja hylätä tällöin muodostunutta keittosuolamäärää. Yksittäisreaktorissa jää nimittäin normaalissa ajotavassa n. 60°C:ssa jäljelle n. 40-60 g HCl:a reaktioliuoksen litraa kohden, vielä alemmissa reaktiolämpötiloissa on HC1-osuus vastaavasti suurempi. Jos C102:n tuottaminen suoritetaan yksittäisreaktorissa korkeammassa lämpötilassa, siis 60-100°C:ssa, niin saanto vähenee yhtälön (2) mukaisesti ja ei-toivottu reaktio (3) kasvaa. Suolan saostuma yksittäisreaktorissa voi johtaa tämän lisäksi tukkeumiin poistossa, mistä muodostuu suurempi hajaantumisten vaara. Erittäin vaarallista on myös HCl-kaasun syöttö klooridioksi-digeneraattoriin suoraan HCl-laitteistosta, koska ylimäärä-vedyn mukanakulkeutumista ei voida välttää, minkä johdosta syntyy huomattavia räjähdysvaaroja.
Keksinnön perustana on tästä syystä tehtävä saada aikaan menetelmä ja laite klooridioksidin valmistamiseksi yhtäjaksoisesti, jotka mahdollistavat kloorin - kuten esim. nestekloorista tai jätekloorista peräisin olevan kloorin - valinnaisen käytön suolahapon sijasta ilman esitettyjä haittoja ja ilman huomattavaa laitepanosta.
Tämä tehtävä ratkaistaan keksinnön mukaisesti menetelmällä klooridioksidin valmistamiseksi yhtäjaksoisesti suolahapon 5 71290 ja alkalikloraattiliuoksen reaktion avulla, joka valmistetaan elektrolyysilaitteiston avulla menetelmässä kiertävästä, alkalikloridia sisältävästä kloraattiliuoksesta yhdessä katodisesti muodostuneen vedyn kanssa kaskadi-reaktorissa johtamalla reaktioon ilmaa, mikä menetelmä on tunnettu siitä, että alkalikloraattiliuoksen reaktio suolahapon kanssa suoritetaan alennetussa paineessa ja reaktiotuotteesta erotettu kloorikaasu saatetaan reagoimaan katodisesti muodostuneen vedyn kanssa lisäämällä ulkoista kloorikaasua suolahapon tarvittavaksi määräksi.
Mieluummin säädetään alennettu paine siten, että työpaine kaskadireaktion tuoteulostulossa saavuttaa 0,2-0,3 baarin alipaineen.
Keksinnön mukaisen menetelmän käyttöä varten tarvitaan kaskadireaktori, jossa lämpötilat kohoavat 5-6 pohjalla asteittain reagoineen seoksen kiehumislämpötilaan asti vastaavasti 30 - 35°C 1. pohjan yläpuolella 48 - 52 2.
65 - 72 3.
78 - 82 4.
kiehumispiste 5. ja 6. pohjan yläpuolella.
Siten saadaan aikaan, että klooridioksidilla on korkein konsentraationsa 1. pohjan yläpuolella, siis suhteellisen alhaisessa lämpötilassa. Siten saadaan ClC^n optimaalisia saantoja; tämän lisäksi voidaan täysin sulkea pois klooridioksidin tuhoavan hajoamisen vaara, kuten se esiintyy korkeammissa lämpötiloissa yksittäisreaktorissa.
Ilman syöttö tapahtuu tarkoituksenmukaisesti kaskadireak-torin 4. pohjalla ja vastaavasti alennetun paineen säätö.
5. ja 6. pohja ovat sitä vastoin normaalipaineessa, minkä ansiosta saavutetaan - tyhjöstä riippumatta 1. - 4. pöh- 6 71290 jalla, 105-110°C:n kiehumislämpötila ja jäämäsuolahappo saatetaan 2-4 g:n pitoisuuteen/1 reagoineessa liuoksessa. Tämä on täysin vapaa kiintoaineesta ja se syötetään suoraan kloraattielektrolyysilaitteistoon. Sen HCl-pitoisuus riittää juuri pH-arvon pitämiseksi 6,2-6,6-nimellisalueel-la. 5. ja 6. pohjasta poistuva höyry johdetaan lauhdutti-men kautta, minkä avulla poistetaan konsentroidun HCl:n läpi viety vesiosuus osittain; jäljelle jäävä reaktiokaasu kloorista, klooridioksidista ja vesihöyrystä saapuu ilman kanssa sekoittuneena 4. pohjaan.
Keksinnön erään parhaimpana pidetyn suoritusmuodon mukaisesti sovitetaan kaskadireaktoriin johdettu ilmamäärä kloo-ridioksidi-tuotevirtaan sellaiseksi, että se vastaa tilavuusvir-tana lasketun klooridioksidivirran 2,3 - 3,2-kertaista määrää. Siten on mahdollista yksinkertaisella tavalla ja ilman huomattavaa säätöteknistä panosta suorittaa ClC^-valmistuksen prosessi kaskadireaktorissa aina varmalla alueella 0,15 baarin osapaineen alapuolella ja toisaalta huolehtia HCl-synteesiuunissa riittävän suuresta vähintään 10 %:n vety-ylimäärästä, joka tarvitaan mm. korroosioiden ja materiaalikulutuksen välttämiseksi. Vety-ylimäärän on oltava riittävän suuri myös menetelmä- ja turvallisuusteknisistä syistä prosessinkulussa tapahtuvien vaihteluiden kompensoimiseksi, esim. ohennettaessa voimakkaammin klooridioksidi-reaktiokaasua, joka tulee kaskadireak-torista, suunnilleen 0,13-0,14 baarin osapaineeseen.
Kaskadireaktori voidaan suunnitella ilman huomattavaa panosta 0,3 baarin alipaineeseen asti 1. pohjan yläpuolella, Suurempi alipaine vaatisi vahvistettua rakennetta, josta aiheutuisi suuremman materiaalipanoksen, etenkin titaanin tarpeen johdosta huomattava hankintakustannusten nousu.
Paineensäätämiseksi on osoittautunut hyväksi järjestää 7 71290 erotuskolonnin tuotepoistoon pumppu alipaineen tuottamiseksi ja säätää kulloinkin kyseessä oleva työpainekorkeus säätämällä ilman tuloa reaktoriin, mikä voi tapahtua esimerkiksi ilmansyöttöputkessa olevan vastaavan venttiilin avulla, jota ohjataan työpaineella reaktorin ulostulossa. Reaktorin ohennusilmana käytetään mieluummin klooridioksi-din varastosäiliöstä imettyä huuhteluilmaa. Ulkoisesti syötetyn klooritilavuuden määrää voidaan sitten puolestaan säätää laitteistosta otetun ClC^-määrän riippuvaisuudessa.
Ilman ja HCl:n lisäksi johdetaan kaskadireaktoriin alkali-kloraattiliuosta suoraan elektrolyysistä, tarkoituksenmukaisesti liukenemattomien sakkojen poissuodattamisen jälkeen. Parhaimpana alkalina pidetään natriumia. Kun ylläpidetään yllä selitetyt parhaimpana pidetyt olosuhteet, niin tarvitaan menetelmää varten yksinomaan ulkoa johdettua (ulkoista) klooria, lisäksi absorptiovettä ClC^ra varten.
Keksinnön toisena kohteena on laite keksinnön mukaisen menetelmän suorittamiseksi, mikä laite sisältää vähintään yhden kloraattielektrolyysilaitteiston 1, kaskadireakto-rin 2, erotuskolonnin 3 ja suolahappo-synteesiuunin 4, jotka on yhdistetty menetelmän ohjauksen mukaisesti putkilla keskenään, mikä laite on tunnettu siitä, että reaktorin 2 ilmansyöttöputkessa on venttiili 5, jota säädetään reaktorin tuotepoistossa olevan paineen mukaisesti.
Kuten jo mainittiin, on kaskadireaktorissa mieluummin 5-6 pohjaa, jolloin ilmansyöttöputki on yhdistetty neljänteen pohjaan ja ilmapitoista tuotevirtaa varten oleva poistoputki on järjestetty ensimmäisen pohjan yläpuolelle.
Keksinnön mukaista menetelmää ja sen suorittamiseen tarkoitettua laitetta selitetään seuraavassa lähemmin oheisen piirustuksen avulla: 0 71 290
O
Kloraattielektrolyysilaitteistossa 1 tuotetaan alkaliklo-raattia ja vetyä yhtälön 1 mukaisesti. Kloraattiliuos annostellaan putken 9 kautta esimerkiksi 6-pohjaisen kaska-direaktorin 2 ylimpään reaktiotilaan ja saatetaan siellä reagoimaan konsentroidun suolahapon kanssa, joka johdetaan putken 10 kautta. Reaktorin alimmasta pohjasta poistuva köyhtynyt kloraattiliuos virtaa takaisin elektrolyysi-laitteistoon 1 putken 17 kautta.
Reaktorin 4.pohjan kaasutilaan imetään säätöventtiilin 5 kautta ohennusilmaa, joka sekoittuu pohjien 5 ja 6 höy-ryyn ja virtaa reaktorin ylempien pohjien läpi. Reaktorista 2 0,2-0,3 baarin alipaineessa poistuva kaasuseos, joka muodostuu ClC^'.sta, C^-vesihöyrystä ja ohennusilmasta, johdetaan putken 15 kautta erotuskolonniin 3 ja saatetaan siinä liuokseksi putkesta 13 tulevan absorptioveden kanssa, joka liuos virtaa kohdan 14 kautta varastotankkiin 7. Ei-absorboitunut jäämäkaasuseos, joka sisältää ohennus-ilman lisäksi etupäässä klooria, saapuu kaasupumpun 6 avulla lisäämällä ulkoisesti johdettua klooria, joka johdetaan säätöventtiilin 8 kautta, synteesiuuniin 4. Siinä se poltetaan elektrolyysilaitteistosta 1 johdon 11 kautta johdetun vedyn kanssa HCl:ksi ja IVOiksi, jotka poistetaan lisäämällä edelleen absorptiovettä (kohdan 16 kautta) konsentroituna HClrna.
Keksinnön mukaisesti on mahdollista saada aikaan ilman suurehkoa laitepanosta klooridioksidin valmistus lisäämällä klooria, kuten esim. nestekloorista tai jätekloorikaasus-ta peräisin olevaa klooria suolahapon sijasta ilman tunnetuissa menetelmissä esiintyviä yllä selitettyjä haittoja.
Suoritusesimerkki
Laitteistossa, jonka kapasiteetti on 7,5 tato klooridiok-sidia, otetaan talteen kloraattielektrolyysistä 95,6 %:n virtasaaliissa ja 885 kA:n virranotossa joka tunti n.
9 71 290 3 353 Nm käyttökelpoista vetyä. Kaskadireaktorissa saatetaan joka tunti 560 kg NaClO^ra ja 460 kg HCl:a reagoimaan 320 kg:ksi klooridioksidia ja 280 kg:ksi klooria, jotka 3 on ohennettava vähintään 475 Nm :11a ilmaa, jotta ei ylitetä 15 %:n C102-pitoisuutta vesihöyryllä kyllästetyssä kaasuseoksessa. Erotuskolonnista poistettu kaasu, joka sisältää vielä 245 kg klooria ja 7 kg klooridioksidia 3 ohennusilman lisäksi, kuluttaa 281 Nm vetyä. Koska HC1-uunia on käytettävä pelkistävissä olosuhteissa ja menetel-mäteknisistä syistä tarvitaan vety-ylimäärä suhteessa ilman jäämätyppipitoisuuteen, tarvitaan käyttökelpoinen vety tässä työtavassa käytännöllisesti katsoen kokonaan.
Jos menetellään kuitenkin keksinnön mukaisesti, niin tarvitaan esimerkiksi 0,2 baarin alipaineessa reaktiopohjan 1 yläpuolella enää vain 331 Nm ohennusilmaa, jotta kloori-dioksidin 0,15 baarin osapainetta ei ylitetä reaktiokaasu-seoksessa. Siten on mahdollista polttaa mukana HCl-syn-teesiuunissa lisäksi vähintään 202,2 kg klooria, joka syötetään ulkoisesti kaasuna. Tämän kloorimäärän avulla täytetään HCl:n koko omatarve klooridioksidiksi tapahtuvaa muuntoa varten elektrolyysivedystä. Ilman keksinnön mukaista oppia on tähän asti ollut tuotettava prosessiin tarvittava suolahappo erillisessä HCl-synteesiuunissa, esimerkiksi H2:sta ja Cl2:sta, jotka ovat peräisin kloorialkali-elektrolyysistä.
Claims (9)
1. Menetelmä klooridioksidin valmistamiseksi yhtäjaksoisesti suolahapon ja alkalikloraattiliuoksen reaktion avulla, joka saadaan elektrolyysilaitteiston avulla menetelmässä kiertävästä, alkalikloridia sisältävästä kloraattiliuok-sesta yhdessä katodisesti muodostuneen vedyn kanssa kaska-direaktorissa johtamalla ilmaa reaktioon, tunnettu siitä, että alkalikloraattiliuoksen reaktio suolahapon kanssa suoritetaan alennetussa paineessa ja reaktiotuotteesta erotettu kloorikaasu saatetaan reagoimaan katodisesti muodostuneen vedyn kanssa johtamalla ulkoista kloori-kaasua suolahapon tarvittavaksi määräksi.
2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnet-t u siitä, että kaskadireaktorin ulostulossa säädetään 0,2-0,3 baarin alipaine.
3. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että kaskadireaktoriin johdetaan ilmavirta, joka vastaa tilavuusvirtana lasketun kloori-dioksidi-tuotevirran 2,3-3,2-kertaista määrää.
4. Jonkin edellä olevan patenttivaatimuksen mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että ilmavirta syötetään kaskadireaktoriin kokonaan tai osittain klooridioksidi-varastosäiliöstä imetyn huuhteluillaan avulla.
5. Jonkin edellä olevan patenttivaatimuksen mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että työpaine kaskadireaktorin ulostulossa säädetään säätämällä ilmansyöttöä reaktoriin.
6. Jonkin edellä olevan patenttivaatimuksen mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että suolahapposyntee-siin syötettävä kloorimäärä säädetään klooridioksidin val-mistuslaitteistossa poistetun klooridioksidimäärän riippuvaisuudessa . n 71290
7. Laite patenttivaatimusten 1-6 mukaisen menetelmän suorittamiseksi, mikä laite sisältää vähintään yhden kloraat-tielektrolyysilaitteiston (1), kaskadireaktorin (2), ero-tuskolonnin (3) ja suolahappo-synteesiuunin (4), jotka on yhdistetty menetelmän ohjauksen mukaisesti putkien kanssa keskenään, tunnettu siitä, että reaktorin (2) ilmansyöttöputkessa on venttiili (5), jota säädetään reaktorin tuoteulostulossa olevan paineen mukaisesti.
8. Patenttivaatimuksen 7 mukainen laite, tunnettu siitä, että ulkoisen kloorin syöttöputkessa synteesiuuniin (4) on venttiili (8), joka säätää kloorinsyöttöä reaktoriin (2) johdetun ilmavirran riippuvaisuudessa.
9. Patenttivaatimuksen 7 tai 8 mukainen laite, tunnettu siitä, että kaskadireaktorissa on 5-6 pohjaa, ilmansyöttöputki on yhdistetty neljänteen pohjaan ja ilma-pitoisen tuotevirran poistoputki on sijoitettu ensimmäisen pohjan yläpuolelle. i2 71 290
Applications Claiming Priority (2)
Application Number | Priority Date | Filing Date | Title |
---|---|---|---|
DE3128817 | 1981-07-21 | ||
DE19813128817 DE3128817A1 (de) | 1981-07-21 | 1981-07-21 | Verfahren und vorrichtung zur herstellung von chlordioxid |
Publications (4)
Publication Number | Publication Date |
---|---|
FI822572A0 FI822572A0 (fi) | 1982-07-20 |
FI822572L FI822572L (fi) | 1983-01-22 |
FI71290B true FI71290B (fi) | 1986-09-09 |
FI71290C FI71290C (fi) | 1986-12-19 |
Family
ID=6137394
Family Applications (1)
Application Number | Title | Priority Date | Filing Date |
---|---|---|---|
FI822572A FI71290C (fi) | 1981-07-21 | 1982-07-20 | Foerfarande och anordning foer kontinuerlig framstaellning av klordioxid |
Country Status (8)
Country | Link |
---|---|
US (1) | US4543243A (fi) |
EP (1) | EP0070542B1 (fi) |
AT (1) | ATE9677T1 (fi) |
BR (1) | BR8204218A (fi) |
CA (1) | CA1212076A (fi) |
DE (2) | DE3128817A1 (fi) |
FI (1) | FI71290C (fi) |
NO (1) | NO158056C (fi) |
Families Citing this family (9)
Publication number | Priority date | Publication date | Assignee | Title |
---|---|---|---|---|
DE3545973A1 (de) * | 1985-02-23 | 1986-08-28 | Webasto-Werk W. Baier GmbH & Co, 8035 Gauting | Fuer den einbau geeignetes hebe- und/oder schiebedach |
US5618440A (en) * | 1989-11-20 | 1997-04-08 | George L. Williamson | Method and apparatus for treating and disinfecting water and/or wastewater |
US5324497A (en) * | 1992-02-26 | 1994-06-28 | Westerlund G Oscar | Integrated procedure for high yield production of chlorine dioxide and apparatus used therefor |
US5433938A (en) * | 1992-10-23 | 1995-07-18 | Vulcan Chemicals | Chlorine-destruct method |
ES2693119T3 (es) * | 2012-05-07 | 2018-12-07 | Erich Schmid | Procedimiento y dispositivo para la generación de dióxido de cloro |
EP3578510A1 (de) | 2018-06-08 | 2019-12-11 | Erich Schmid | Verfahren zur bereitstellung von verdünnungsgas bei der herstellung von edukt- und nebenproduktfreiem chlor und chlordioxid |
EP3578509B1 (de) | 2018-06-08 | 2021-09-01 | Erich Schmid | Vorrichtung zur kontinuierlichen herstellung von edukt- und nebenproduktfreiem chlor und chlordioxid |
EP3795538A1 (de) | 2019-09-23 | 2021-03-24 | Erich Schmid | Vorrichtung zur herstellung von chlordioxid und/oder chlor |
EP3992144A1 (de) | 2020-10-29 | 2022-05-04 | Bertram Schmid | Vorrichtung und verfahren zur herstellung von chlordioxid |
Family Cites Families (12)
Publication number | Priority date | Publication date | Assignee | Title |
---|---|---|---|---|
DE831542C (de) * | 1948-10-02 | 1952-02-14 | Dr Edelbert Kesting | Verfahren zur Herstellung von Chlordioxyd |
US2664341A (en) * | 1951-04-26 | 1953-12-29 | Edelbert E Kesting | Continuous method and apparatus for the production of chlorine dioxide |
DE924689C (de) * | 1951-04-27 | 1955-03-07 | Edelbert Dr Kesting | Kontinuierliches Verfahren und Anlage zur Herstellung von Chlordioxyd |
DE971285C (de) * | 1951-06-06 | 1959-01-08 | Dr Edelbert Kesting | Verfahren und Anlage zur Aufarbeitung der bei der Herstellung von Chlordioxyd aus Chlorat und Saeure anfallenden Mutterlauge durch Elektrolyse |
NL6906359A (en) * | 1969-01-29 | 1970-07-31 | Continuous preparation of chlorine dioxide | |
FR2163818A5 (fi) * | 1970-06-10 | 1973-07-27 | Electric Reduction Cy Ca | |
CA1049950A (en) * | 1974-05-22 | 1979-03-06 | John D. Winfield | Integrated system for the production of chlorine dioxide |
CA1223715A (en) * | 1976-10-26 | 1987-07-07 | David N. Glew | Production of chlorine dioxide |
JPS5951481B2 (ja) * | 1977-06-08 | 1984-12-14 | クロリン エンジニアズ株式会社 | 二酸化塩素の製造方法 |
US4191620A (en) * | 1978-11-13 | 1980-03-04 | Union Oil Company Of California | Electrochemical conversion of sulfur-containing anions to sulfur |
DE2849250A1 (de) * | 1978-11-14 | 1980-06-04 | Metallgesellschaft Ag | Verfahren zur herstellung von chlordioxid, alkalilauge und gegebenenfalls chlor |
DE2917132A1 (de) * | 1979-04-27 | 1980-11-06 | Metallgesellschaft Ag | Verfahren zur herstellung von chlordioxid |
-
1981
- 1981-07-21 DE DE19813128817 patent/DE3128817A1/de not_active Withdrawn
-
1982
- 1982-07-15 US US06/398,506 patent/US4543243A/en not_active Expired - Fee Related
- 1982-07-16 AT AT82106433T patent/ATE9677T1/de active
- 1982-07-16 DE DE8282106433T patent/DE3260901D1/de not_active Expired
- 1982-07-16 EP EP82106433A patent/EP0070542B1/de not_active Expired
- 1982-07-16 CA CA000407488A patent/CA1212076A/en not_active Expired
- 1982-07-20 NO NO822499A patent/NO158056C/no unknown
- 1982-07-20 FI FI822572A patent/FI71290C/fi not_active IP Right Cessation
- 1982-07-20 BR BR8204218A patent/BR8204218A/pt not_active IP Right Cessation
Also Published As
Publication number | Publication date |
---|---|
FI822572L (fi) | 1983-01-22 |
EP0070542B1 (de) | 1984-10-03 |
NO158056C (no) | 1988-07-06 |
EP0070542A1 (de) | 1983-01-26 |
NO158056B (no) | 1988-03-28 |
DE3260901D1 (en) | 1984-11-08 |
DE3128817A1 (de) | 1983-02-10 |
CA1212076A (en) | 1986-09-30 |
ATE9677T1 (de) | 1984-10-15 |
NO822499L (no) | 1983-01-24 |
FI822572A0 (fi) | 1982-07-20 |
BR8204218A (pt) | 1983-07-12 |
US4543243A (en) | 1985-09-24 |
FI71290C (fi) | 1986-12-19 |
Similar Documents
Publication | Publication Date | Title |
---|---|---|
US20070178021A1 (en) | Method and Apparatus for Generating Gaseous Chlorine Dioxide-Chlorine Mixtures | |
DK2234927T3 (en) | PROCESS FOR THE TREATMENT OF WATER WITH Dioxide | |
US9743670B2 (en) | Method of treating water with chlorine dioxide | |
US5006326A (en) | Gaseous generator system for preparing chlorine dioxide | |
FI81555B (fi) | Framstaellning av klordioxid. | |
KR20110103963A (ko) | 이산화염소를 사용한 파이프라인에서의 수 및 수성 시스템 처리 방법 | |
FI71290B (fi) | Foerfarande och anordning foer kontinuerlig framstaellning av klordioxid | |
FI72107B (fi) | Framstaellning av klordioxid under anvaendande av en syrablandning saosom inmatning | |
US3607027A (en) | Process for preparing chlorine dioxide | |
FI83208C (fi) | Foerfarande foer framstaellning av klordioxid. | |
CA2946016A1 (en) | An integrated method and system for the chlorine dioxide production coupled with a relatively independent sodium chlorate electrolytic production | |
CA1149132A (en) | Process of producing chlorine dioxide | |
US4578261A (en) | Method to reduce the potential salt cake content of chlorine dioxide generator spent acids | |
EP0186722B1 (en) | Process for the manufacture of hypochlorous acid | |
EP0178358A1 (en) | Method to reduce the potential salt cake content of chlorine dioxide generator spent acids | |
FI122623B (fi) | Menetelmä klooridioksidin valmistamiseksi | |
FI77830B (fi) | Hoegproduktiv klordioxidprocess. | |
CA1049950A (en) | Integrated system for the production of chlorine dioxide | |
US4584178A (en) | Apparatus for the manufacture of hypochlorous acid | |
FI111706B (fi) | Menetelmä klooridioksidin valmistamiseksi | |
FI80436C (fi) | Foerfarande foer generering av klordioxidgas. | |
CA2135046C (en) | Plug flow process for the production of chlorine dioxide | |
NZ209995A (en) | Method of generating chlorine dioxide |
Legal Events
Date | Code | Title | Description |
---|---|---|---|
MM | Patent lapsed | ||
MM | Patent lapsed |
Owner name: FROEHLER, HANNS |