FI77830B - Hoegproduktiv klordioxidprocess. - Google Patents

Description

77830

Suurisaantoinen klooridioksidiprosessi Käsiteltävänä oleva keksintö koskee klooridioksidin valmistamista. Klooridioksidia voidaan tunnetusti valmistaa 5 pelkistämällä hapan natriumkloraattivesiliuos metanolilla, kuten on kuvattu US-patentissa n:o 2 881 052. Prosessi toimii kuitenkin varsin hitaasti, siinä joudutaan käsittelemään suuria määriä nestepäästöjä ja sen saanto on pieni. Äskettäin on julkistettu US-patentti n:o 4 081 520, jossa 10 tekniikan tason prosessin ongelmat on ratkaistu käyttämällä yhdestä astiasta muodostuvaa generaattori-haihdutin-kitey-tintä. US-patentissa kuvattu prosessi toimii suurisaantoi-sesti, siinä ei muodostu nestepäästöä ja sen tuotantotahti on tyydyttävä.

15 On havaittu, että toteutettaessa US-patentin n:o 4 081 520 prosessi kaupallisesti voi klooridioksidin tuotannossa silloin tällöin esiintyä vaihtelevamääräistä laskua. Tämän ilmiön oletetaan johtuvan hivenmäärinä esiintyvien kloridi-ionien täydellisestä loppumisesta seurauksena tunte-20 mattomasta muutoksesta reaktioväliaineen prosessiolosuh-teissa.

Kaikissa klooridioksidia synnyttävissä prosesseissa tapahtuu tunnettu reaktio, jossa kloraatti toimii seuraavan yhtälön mukaan 25 cl03~ + cl~ + 2H+ -> cl02 + 1/2C12 + H20 US-patenttien n:o 2 881 052 ja 4 081 520 prosesseissa käytetyt kloridi-ionit syntyvät in situ metanolin reagoidessa prosessissa muodostuvan kloorin kanssa, joten sivu-30 tuotteena ei synny merkitseviä määriä klooria ja tästä syystä klooridioksidi sisältää vähän tai ei lainkaan klooria prosessin kokonaissaannosta riippuen. Jos siis kaikki kloridi-ionit ovat jostain syystä kuluneet yllä kuvatussa reaktiossa, lakkaa klooridioksidin muodostuminen siksi, 35 kunnes on muodostunut kloridi-ioneja metanolin pelkistäessä kloraattia. Tätä silloin tällöin esiintyvää vaihteleva- 2 77830 määräistä klooridioksidituotannon laskua kutsutaan tässä "häipymiseksi".

Käsiteltävänä olevan keksinnön mukaisesti US-paten-tissa n:o 4 081 520 esiintyvä häipymisongelma eliminoidaan, 5 mutta säilytetään patentissa esitetyt muut edut ja erityisesti suurisaantoisuus, lisäämällä jatkuvasti kloridi-ioneja reaktioväliaineeseen. Lisäämällä reaktioväliaineeseen tarkoituksellisesti kloridi-ioneja voidaan varmistautua kloridi-ionien jokahetkisestä läsnäolosta ja tällä tavoin 10 häipymisen mahdollisuus eliminoituu.

Kloridi-ionien jatkuvan lisäämisen aikaansaamien hyvien tulosten ohella lisääminen ei aiheuta mitään merkitsevää haittaa. US-patentissa n:o 4 081 520 saavutettava klooridioksidin suurisaantoinen muodostuminen kloraatti-15 ioneista on ennallaan ja klooridioksidin tuotantotahti on samoin tyydyttävä. Kloridi-ionien lisääminen reaktioväliaineeseen synnyttää klooridioksidin ohella hieman klooria, mutta tällainen kloorin keramuodostuminen on massatehtaan ympäristössä tavallisesti siedettävissä ja usein toivot-20 tavaa.

Yllä mainitussa US-patentissa 4 081 520 esitetään, että toimivuuden ylläpitämiseksi on hapon kokonaisnormaali-suuden oltava vähintään 9 normaalinen, koska on aikaisemmin todettu, että tämän minimiarvon alittava kokonaishappo-25 normaalisuus ei johda suurisaantoisuuteen. Tähän päätelmään johtaneet kokeet suoritettiin laboratoriomittakaavassa ja kokeissa käytettiin sellaista reaktioväliaine-tilavuutta, että haihtumisnopeus oli 10-20 naulaa kaasu-faasia (vesihöyryä, klooridioksidia ja klooria) /h/neliö- 30 jalka reaktioväliaineen pinta-alaa (n. 0,4 - 0,8 kg 2 kaasufaasia/h/m pinta-alaa).

Näistä arvoista poiketen on nyt yllättäen havaittu, että klooridioksidia voidaan täysimittaisissa tehdasolo-suhteissa valmistaa suurisaantoisesti kokonaishapponormaa-.- 35 lisuuden ollessa alle 9 ja alaspäin n. 7 normaaliseen saakka ja siten keksinnön prosessi toteutetaan kokonais-happonormaalisuudessa vähintään n. 7.

Il 3 77830 Käsiteltävänä oleva keksintö koskee jatkuvatoimista prosessia klooridioksidin valmistamiseksi suurisaantoisesti pelkistämällä natriumkloraatti metanolilla vesipitoisessa happoreaktioväliaineessa, jolloin natriumkloraatin vesiliu-5 osta ja rikkihappoa syötetään jatkuvasti kiehuvaan vesipitoiseen happoreaktioväliaineeseen reaktiovyöhykkeessä, jossa paine ylläpidetään normaalipainetta alempana, metanolia syötetään jatkuvasti väliaineeseen määrä, joka on riittävä klooridioksidin muodostamiseksi reaktioväliaineesta, kloori-10 dioksidia poistetaan jatkuvasti reaktiovyöhykkeestä vesihöyryn kanssa muodostuvana kaasuseoksena, joka liuotetaan veteen muodostamaan klooridioksidin vesiliuos ja hapanta nat-riumsulfaattia saostuu jatkuvasti vesipitoisesta väliaineesta reaktiovyöhykkeessä. Prosessille on tunnusomaista, että 15 joko I: a) reaktioväliaineeseen syötetään rikkihappoa siten, että ylläpidetään kokonaishapponormaalisuutta, joka on ainakin noin 7 normaalinen, ja b) reaktioväliaineeseen syötetään jatkuvasti kloridi-20 ioneja vesiliuoksenaan siten, että kloridi-ionien konsen- traatio reaktioväliaineessa on noin 0,002 - noin 0,3 molaa-rinen; : tai II: reaktioväliaineeseen syötetään rikkihappoa siten, 25 että ylläpidetään kokonaishapponormaalisuutta, joka on noin 7 - alle 9 normaalinen.

Klooridioksidin tuotantoprosessin käyttöparametrit voivat vaihdella laajasti. Reaktanttien konsentraatiot säädellään yleensä reaktiovyöhykkeeseen tulevan natriumkloraat-30 tivesiliuoksen, rikkihapon ja metanolin virtausnopeuksilla. Reaktiovyöhyke muodostuu tyypillisesti yhdestä yksikammioi-sesta astiasta, joka toimii generaattorina, haihduttimena ja kiteyttimenä.

Kuten edellä mainittiin pidetään rikkihapon kokonais-35 happonormaalisuus reaktioväliaineessa arvossa vähintään n.

7, joka arvo voi vaihdella n. 12 normaaliseen saakka. Klo-raatti-ionien konversioaste klooridioksidi pyrkii hieman laskemaan kokonaishapponormaalisuuden laskiessa ja 4 77830 siksi on suositeltavaa käyttää rikkihapon kokonaishappo-normaalisuutta, joka on alueella n. 9 - n. 10. Rikkihappo syötetään yleensä väkevänä (93 %) reaktioväliaineeseen.

Klooridioksidi voidaan kaupallisessa mittakaavassa 5 muodostaa suurisaantoisesti kokonaishapponormaalisuuden ollessa alle 9, mikä poikkeaa US-patentissa n:o 4 087 520 julkistetuista tiedoista. Samalla kun voitiin havaita saannon paranevan pienemmällä happamuudella voitiin myös havaita reaktioväliaineessa olevan natriumkloridin konsen-10 traation merkitsevän kasvun, joka tyypillisesti oli n. 0,2 moolia. Tätä käyttäytymiseroa ei ole voitu tyydyttävästi selittää, mutta uskotaan sen johtuvan reaktioväliaineen huomattavasti suuremmasta tilavuudesta, joka on tarjolla tehdasmittakaavaisessa reaktiossa, ja tämän seurauksena 15 tehollisen viipymisajan pidentymisestä ja reaktioväliaineessa olevan metanolin tehokkaammasta käytöstä, mikä merkitsee pienempää haihtumishukkaa.

Toimiminen suuremmassa mittakaavassa, jolloin pystytään erittäin tehokkaasti tuottamaan klooridioksidia pie-20 nemmällä kokonaishapponormaalisuudella, merkitsee myös suurempaa haihtumisnopeutta eli n. 50 - n. 500 naulaa kaasuja/h/neliöjalka reaktioväliaineen pinta-alaa (n. 2 -n. 20 kg kaasuja/h/neliömetri pinta-alaa). Haihtumisnopeus määräytyy reaktiovyöhykkeessä olevasta nestetilavuudesta 25 ja nesteen kierrätysnopeudesta.

Käsiteltävänä olevan keksinnön toisessa toteutus-muodossa tällainen klooridioksidin tuottaminen kaupallisessa mittakaavassa voidaan toteuttaa kokonaishapponormaalisuuden ollessa noin 7 - alle 9 normaalinen ja jättämällä 30 pois kloridi-ionien jatkuva lisääminen reaktioväliaineeseen.

Natriumkloraatin konsentraatio keksinnön prosessin reaktioväliaineessa vaihtelee tavallisesti alueella n. 0,2 -n. 1,5 moolinen, mieluiten n. 0,9 - n. 1,1 moolinen. Natriumkloraatti syötetään reaktioväliaineeseen vesiliuok-35 sensa muodossa, jonka konsentraatio on tavallisesti n. 5 -n. 7 moolinen.

s 77830

Kuten yllä mainittiin kloridi-ioneja esiintyy reak-tioväliaineessa normaalikäyttöolosuhteissa sen seurauksena, että metanoli pelkistää in situ klooria. Syötettäessä tämän keksinnön mukaisesti natriumkloridia jatkuvatoimisesti 5 reaktioväliaineeseen kloridi-ionien konsentraatio reaktio-väliaineessa ei ole merkitsevästi suurempi kuin ilman tällaista natriumkloridilisäystä, koska lisätyt kloridi-ionit muuttuvat reaktiovyöhykkeessä klooriksi. Kloridi-ionikonsentraatio reaktioväliaineessa vaihtelee tavallisesti 10 alueella n. 0,002 - n. 0,3 moolinen kokonaishapponormaali-suuden ollessa alueella n. 9 - n. 12. Kun kokonaishappo-normaalisuus on alle 9, vaihtelee kloridi-ionikonsentraatio reaktioväliaineessa tavallisesti alueella n. 0,1 - n. 0,3 moolinen.

15 Reaktioväliaineeseen lisätyt kloridi-ionit ovat yleensä natriumkloridin vesiliuoksen muodossa, joka konsen-traatioltaan on n. 5 moolinen. Natriumkloridi voidaan lisätä osana natriumkloraattiliuoksesta. Reaktioväliaineen kloridi-ionien lähteenä voidaan myös käyttää kloorivety-20 happoa tai kloorivetyä.

Metanoli voidaan syöttää reaktioväliaineeseen 100 %:isena metanolina tai metanolin vesiliuoksena, joka sisältää vähintään 1 paino-% metanolia, mutta on suositeltavaa, että metanolipitoisuus on vähintään n. 30 paino-% 25 estämään liiallisen vesimäärän pääsyn prosessiin.

Reaktiolämpötila vaihtelee tavallisesti alueella n.

60 - n. 90°C, mieluiten n. 70 - n. 75°C. Korkeammat reaktio-lämpötilat johtavat yleensä suurempaan reaktionopeuteen ja siten suurempaan tuotantotahtiin, mutta klooridioksidin 30 hajoaminen liian korkeissa lämpötiloissa alentaa klooridioksidin saantoa.

Klooridioksidista, joka on klooridioksidigeneraatto-rissa reaktioväliaineesta syntyneessä kaasuvirtauksessa, valmistetaan klooridioksidivesiliuos käytettäväksi valkaisu-35 aineena tavallisesti siten, että kaasuvirtaus jäähdytetään ensin höyryn olennaisen osan tiivistämiseksi ja saatetaan 6 77830 sitten kosketukseen tilavuudeltaan riittävän vesivirran kanssa kaiken klooridioksidin liuottamiseksi. Kaksivaiheinen tiivistys- ja liuotusprosessi voidaan toteuttaa siten, että ensin tiivistetään jäähdyttämällä lämpötilaan n. 3 - n.

5 60°C, mieluiten n. 7 - n. 60°C, ja liuotetaan sitten saat tamalla tiivistysvaiheesta tuleva jäähdytetty kaasuvirta kosketukseen veden kanssa, jonka lämpötila on n. 0 - n. 22°C, mieluiten n. 3 - n. 10°C. Riippuen veden virtausnopeudesta suhteessa klooridioksidin muodostumiseen ja tiivistymiseen 10 ja liuotusveden lämpötilaan syntyy klooridioksidiliuos, jonka klooridioksidipitoisuus on alueella n. 6 - n. 20 g/1, mieluiten n. 10 - n. 15 g/1.

Syötettäessä käsiteltävänä olevan keksinnön mukaisesti natriumkloridia jatkuvatoimisesti reaktioväliainee-15 seen muodostuu klooridioksidin ohella klooria. Tämä kloori liukenee klooridioksidiliuokseen, jossa sen määrä on n. 0,1-n. 2,0 g/1, mieluiten n. 0,1 - n. 0,5 g/1.

Reaktiovällaineeseen lisättävän natriumkloridin tai muun kloridi-ionilähteen kuten kloorivetyhapon määrä ei saa 20 ylittää määrää, joka klooridioksidin ohella synnyttää klooria yli sen määrän, joka liukenee klooridioksidiliuokseen. Tällä tavoin vältytään erilliseltä kloorinliuotuslaitteis-tolta.

Reaktioväliaineesta saostuva hapan natriumsulfaatti 25 on tavallisesti natriumvetysulfaatin (NaHSO^) tai natrium-seskvisulfaatin (Na^HfSO^^) muodossa. Tämän happaman nat-riumsulfaatin happamuus voidaan hyödyntää muuttamalla hapan sulfaatti neutraaliksi natriumsulfaatiksi käsittelemällä vedellä ja metanolilla, kuten on kuvattu US-patentissa n:o 30 4 325 934, ja tällä tavoin syntynyt rikkihappo kierrätetään ; reaktiovyöhykkeeseen. Vaihtoehtoisesti voidaan hapan nat riumsulfaatti lisätä toisen klooridioksidia tuottavan prosessin reaktioväliaineeseen, jossa natriumkloraatin ja natriumkloridin ja/tai vetykloridin annetaan reagoida 35 happamassa vesiväliaineessa, jonka kokonaishapponormaalisuus on alle n. 4,8, jolloin hapan natriumsulfaatti tyydyttää 7 77830 tällaisen prosessin hapontarpeen kokonaan tai osaksi, kuten on kuvattu US-patentissa n:o 3 789 108.

Tavallisesti hapan natriumsulfaatti poistetaan reak-tioastiästä reaktioväliaineen kanssa muodostuvana liettee-5 nä, hapan natriumsulfaatti erotetaan reaktioväliaineesta ja reaktioväliaine kierrätetään takaisin reaktiovyöhykkee-seen, tavallisesti tuoreiden reaktanttien lisäämisen jälkeen.

Tiedetään, että klooridioksidi räjähtää spontaanisti sen osapaineen ollessa suuri. US-patentin n:o 4 081 520 10 prosessissa klooridioksidi laimennetaan höyryllä, joka syntyy reaktioväliaineen ja tämän höyryn kiehuessa, ja toiminnan aikana pidetään paine pienenä, tyypillisesti 100 mmHg, ja tällä tavoin klooridioksidi pidetään räjähtävän konsentraation alapuolella. Tällaisessa pienessä paineessa 15 klooridioksidin, joka on absorptiotornin alapäässä, jossa klooridioksidi liuotetaan veteen muodostamaan klooridioksi-divesiliuos, konsentraatio pysyy turvallisella tasolla.

Mutta prosessi voidaan kuitenkin toteuttaa korkeammassa, joskin yhä normaalipaineen alittavassa paineessa 20 syöttämällä riittävästi huuhteluilmaa pitämään klooridioksidin osapaine alle 90 mmHg. Todellinen paine toiminnan aikana riippuu suuresti reaktioväliaineen lämpötilasta ja voi vaihdella laajasti alueella n. 60 - n. 400 mmHg, mieluiten n. 90 - n. 190 mmHg. Käyttöpaineen muuttaminen 25 huuhteluilman kontrolloidun määrän avulla on eduksi tilanteissa, joissa klooridioksidia valmistava tehdas, joka on suunniteltu toimimaan korkeammassa normaalipaineen alittavassa paineessa, käytetään klooridioksidin valmistamiseksi pelkistämällä natriumkloraattia metanolilla, esim. tehdas, 30 joka on suunniteltu käsittelemään suuria määriä klooridioksidin ohella syntynyttä klooria.

Seuraavat esimerkit valaisevat keksintöä.

Esimerkki 1 Käytettiin päivässä 15 tonnia klooridioksidia tuotta-35 vaa klooridioksidigeneraattoria, jossa natriumkloraatti- liuosta pelkistettiin metanolilla ja reaktioväliaine kiehui 8 77830 normaalipaineen alittavassa paineessa. Reaktioväliaineeseen syötettiin jatkuvatoimisesta natriumkloraattia 5 moolisena vesiliuoksena, joka oli valmistettu kiteisestä natrium-kloraatista, virtausnopeudella 35 1/min, jolloin kloraatin 5 konsentraatio reaktioväliaineessa pysyi 1 moolisena. Reaktioväliaineeseen syötettiin jatkuvatoimisesti myös rikkihappoa 93 %:isena H2SC>4:nä virtausnopeudella 7 1/min, mikä riitti pitämään reaktioväliaineen happamuus n. 9 - 10 normaalisena. Metanolia syötettiin jatkuvatoimisesti reaktio-10 väliaineeseen 50 p/p-%:isena vesiliuoksena virtausnopeudella 3 1/min. Generaattorissa olevan nesteen lämpötila oli keskimäärin n. 80°C ja generaattorista poistettiin natrium-seskvisulfaattikiteitä.

Generattoria käytettiin olennaisesti vakio-olosuh-15 teissä klooridioksidin tuottamiseksi ensin lisäämättä harkitusti natriumkloridia ja sitten lisäten jatkuvatoimisesti 1,9 1/min 5-m natriumkloridiliuosta. Poistokaasut generaattorista jäähdytettiin lämpötilaan 30°C höyryn tiivistämiseksi ja jäähtyneet kaasut liuotettiin veteen absorptiotornissa 20 käyttäen vettä, jonka lämpötila oli 10°C. Kussakin tapauksessa määritettiin kloraatti-ionien konversioaste kloori-dioksidiksi.

Havaittiin, että kemiallinen hyötysuhde oli n. 96 % sekä ajossa, jossa ei harkitusti lisätty natriumkloridia, 25 että ajossa, jossa harkitusti lisättiin natriumkloridia. Ajanjaksona, jona natriumkloridia lisättiin harkitusti, sisälsi saatu klooridioksidiliuos n. 10 g/1 klooridioksidia ja n. 0,7 - 0,8 g/1 klooria. Ensimmäisessä ajossa, jossa ei lisätty natriumkloridia, sisälsi klooridioksidiliuos n.

30 10 g/1 klooridioksidia ja n. 0,5 - 0,6 g/1 klooria. Lisäksi voitiin havaita klooridioksidin tuotantotahdin kasvaneen ajanjaksona, jolloin reaktioväliaineeseen lisättiin harki-tusti natriumkloridia.

Esimerkki 2 35 Käytettiin päivässä 14 tonnia klooridioksidia tuot tavaa klooridioksidigeneraattoria, jossa natriumkloraatti- 9 77830 liuosta pelkistettiin metanolilla ja reaktioväliaine kiehui normaalipaineen alittavassa lämpötilassa. Reaktioväliainee-seen syötettiin jatkuvatoimisesti natriumkloraattia 5 mooli-sena vesiliuoksena, joka oli valmistettu kiteisestä natrium-5 kloraatista, virtausnopeudella 35 1/min, jolloin kloraatin konsentraatio reaktioväliaineessa pysyi 1 moolisena. Reak-tiovällaineeseen syötettiin jatkuvatoimisesti myös rikkihappoa 93-%:isena I^SO^snä sellaisella virtausnopeudella, että reaktioväliaineessa säilyi haluttu happamuus. Metano-10 lia syötettiin jatkuvasti reaktioväliaineeseen 50 p/p-%:isena vesiliuoksena virtausnopeudella 3 1/min. Generaattorissa olevan nesteen lämpötila oli keskimäärin n. 80°C ja generaattorista poistettiin natriumseskvisulfaattikiteitä.

Generaattoria käytettiin olennaisesti vakio-olosuh-15 teissä klooridioksidin tuottamiseksi vaihdellen kokonais-happonormaalisuuksia. Poistokaasut generaattorista jäähdytettiin lämpötilaan 30°C höyryn tiivistämiseksi ja jäähtyneet kaasut liuotettiin veteen absorptiotornissa käyttäen vettä, jonka lämpötila oli 10°C. Kussakin tapauksessa määri-20 tettiin kloraatti-ionien kemiallinen konversioaste kloori-dioksidiksi.

Tulokset ilmenevät alla olevasta taulukosta I.

Taulukko I

Ajo n:o 25 12 3

Kokona i shappo- normaalisuus (N) 7,3-8,7 9-10 7,8-8,8

Ajon kesto (h) 12 12 8,5

Hyötysuhde (%) 98 >99 >99 30

Yllä olevan taulukon I tuloksista ilmenee, että toiminta tapahtui suurisaantoisesti, kun kokonaishappo-normaalisuus oli alle 9.

Tämän julkistuksen tiivistelmänä voidaan todeta, 35 että käsiteltävänä oleva keksintö koskee parannuksia suurisaantoisten klooridioksidiprosessien toiminnassa ilman haitallista vaikutusta tähän suurisaantoisuuteen. Muunnokset ovat keksinnön piirissä mahdollisia.

Claims (6)

10 77830

1. Jatkuvatoiminen prosessi klooridioksidin valmistamiseksi suurisaantoisesti pelkistämällä natriumklo- 5 raatti metanolilla vesipitoisessa happoreaktioväliainees-sa, jolloin natriumkloraatin vesiliuosta ja rikkihappoa syötetään jatkuvasti kiehuvaan vesipitoiseen happoreak-tioväliaineeseen reaktiovyöhykkeessä, jossa paine ylläpidetään normaalipainetta alempana, metanolia syötetään jat- 10 kuvasti väliaineeseen määrä, joka on riittävä klooridioksidin muodostamiseksi reaktioväliaineesta, klooridioksi-dia poistetaan jatkuvasti reaktiovyöhykkeestä vesihöyryn kanssa muodostuvana kaasuseoksena, joka liuotetaan veteen muodostamaan klooridioksidin vesiliuos ja hapanta natrium- 15 sulfaattia saostuu jatkuvasti vesipitoisesta väliaineesta reaktiovyöhykkeessä, tunnettu siitä, että joko I: a) reaktioväliaineeseen syötetään rikkihappoa siten, että ylläpidetään kokonaishapponormaalisuutta, joka 20 on ainakin noin 7 normaalinen, ja b) reaktioväliaineeseen syötetään jatkuvasti kloridi-ioneja vesiliuoksenaan siten, että kloridi-ionien kon-sentraatio reaktioväliaineessa on noin 0,002 - noin 0,3 molaarinen; 25 tai II: reaktioväliaineeseen syötetään rikkihappoa siten, että ylläpidetään kokonaishapponormaalisuutta, joka on noin 7 - alle 9 normaalinen.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen prosessi, 30 tunnettu siitä, että rikkihapposyöttö ylläpitää kokonaishapponormaalisuutta, joka on noin 9 - noin 12 nor--· maalinen.

3. Patenttivaatimuksen 1 mukainen prosessi, tunnettu siitä, että rikkihapposyöttö ylläpitää 35 kokonaishapponormaalisuutta, joka on alle 9 normaalinen, ja että kloridi-ioneja syötetään jatkuvasti reaktioväli- . : aineeseen vesiliuoksenaan siten, että kloridi-ionien kon- sentraatio on noin 0,1 - noin 0,3 molaarinen. 11 77830

4. Patenttivaatimuksen 2 tai 3 mukainen prosessi, tunnettu siitä, että kloridi-ionien vesiliuoksena on natriumkloridivesiliuos, jonka kloridi-ionipitoisuus on noin 5 molaarinen.

5. Patenttivaatimuksen 1 mukainen prosessi, tun nettu siitä, että reaktioväliaineen annetaan kiehua siten, että haihtumisnopeus on noin 2 - noin 25 kg kaasu-2 seosta/h/m reaktioväliaineen pinta-alaa.

6. Jonkin patenttivaatimuksista 1-5 mukainen proses-10 si, tunnettu siitä, että reaktiovyöhyke pidetään normaalipaineen alittavassa paineessa noin 60 - noin 400 mmHg reaktioväliaineen kiehumispisteessä ja reaktiovyöhyk-keeseen syötetään ilmaa ylläpitämään kaasuseoksessa kloori-dioksidin osapaine alle noin 90 mmHg. 12 77830