FI70935C - Foerfarande och anordning foer att sortera papper - Google Patents

Description

\*jg*r*\ rBl m KUULUTUSJULKAISU παλ 7 r •SäFff B ^ utläggningsskrift 7u v 55 c (45) tty . Pr jrt mo. ·.'; .lit 27 1,: 10-20 (51) Kv.lk.7int.c1.· D 21 B 1/08 (21) Patenttlhakemu* — Patentansökning 773778 (22) Hakemispäivä — Ansöknlngsdag 1 k . 12.77 (F') (23) Alkupäivä — Glltighetsdag 1^4. 12.77 (41) Tullut Julkiseksi — Blivit offentllg 30.06.78

Patentti- ja rekisterihallitus /44) Nähtäväksipanon Ja kuut.|ulkaisun pvm. — lO 07 86

Patent- och registerstyrelsen ' ' Ansbkan utlagd och utl.skrfften publlcerad (86) Kv. hakemus — Int. ansökan (32)(33)(31) Pyydetty etuoikeus — Begird prioritet 29 · 1 2.76 Kanada(CA) 268802 (71) Reed Ltd., 1*+5 King Street West, Toronto, Ontario, Kanada(CA) (72) Alexander Bialski, Lorettevi11 e, Quebec, Camillo Gentile, Mississauga,

Ontario, Ola Sepal], Quebec, Quebec, Kanada(CA) (7*0 Antti Impola (5*0 Menetelmä ja laite paperin lajittelemi seksi - FÖrfarande och anordning för att sortera papper

Keksinnön kohteena on yleisesti jätepaperin talteenotto (sen hyödyntämistarkoituksessa) seuraavassa selitetyn menetelmän ja laitteen avulla, jotka johtavat ylivoimaisiin taloudellisiin etuihin ennestään tunnettuun käytäntöön verrattuna.

Jätepaperin talteenotto näyttää nykyään tulevan kaupallisesti yhä tärkeämmäksi. Tämä tarkoittaa sitä, että paperin talteenotto pyrkii nyt tähtäämään ohi sen, josta aikaisemmin voitaisiin käyttää sanontaa ,,perus"-talteenotto, jonka mukaan talteenotettu tuote on ollut kaupallisesti hyväksyttävissä ainoastaan ala-arvoisia käyttöjä, esim. kat-tohuovan valmistusta varten, kun sensijaan nykyinen kehityssuunta pyrkii parantamaan talteenotetun tuotteen laatua siten, että sitä mikäli mahdollista voidaan käyttää entistä taloudellisemmin hyödyksi.

On muistettava, että jätepaperi usein tarjotaan tai on käytettävissä talteenottoa varten seoksina, jotka voivat sisältää erilaisia komponentteja aina edullisista kemiallisista voimapapereista alkaen ala-arvoisiin sanomapapereihin asti, jotka kaikki on sekoitettu yhteen mielivaltaisesti heterogeenisina seoksina. Tällaisista seoksista talteenotetun paperin laadun ja tuotoksen parantamiseksi kvalitatiivisessa mielessä on näin ollen ensikädessä välttämätöntä lajitella seokset niiden vastaaviin komponentteihin näiden käsittelemiseksi erikseen toisistaan.

2 70935 Tässä tarkoitettuja jätepaperiseoksia saadaan mitä erilaisimmis-ta lähteistä, jotka kuitenkaan eivät ole tämän keksinnön kannalta o-leellisia, kunhan niistä saatu paperi on kuivaa, niin että sen kosteuspitoisuus ei sanottavasti ylitä 60 %, ja paperi voidaan jauhaa seuraa-vassa selitettävällä tavalla.

Eräs tällainen lähde voi olla jätepaperi, joka päivittäin heitetään pois liiketoimistoissa ja iltaisin kootaan toimiston siivoushenki-lökunnan toimesta. Tällainen jätepaperi voi ilmeisesti sisältää kahta tai useampaa komponenttia, joiden laadut vaihtelevat aina ensiluokkaisesta jätepaperista alkaen heikkoluokkaiseen sanomalehtipaperiin. Nämä eri laadut on perusteellisesti ja lajittelematta sekoitettu toisiinsa, jolloin tuloksena on edellä mainitut seokset. Jätepaperiseokset saadaan yleensä muistakin lähteistä tällaisina.

On selvää, että käytettäessä edellä selitetyn keltaista seosta uudelleen, ei tämän uudelleenkäytön tuloksena saatu tuote voi saavuttaa korkeampaa laatua kuin sen heikoin komponentti, huolimatta siitä, että seos mahdollisesti voi sisältää paljon hienompiakin paperilaatuja. Näin ollen talteenotetusta paperista valmistetun tuotteen pääasiallinen käyttö on rajoittunut alimpiin laatuluokkiin.

Keksinnön eräs yleistarkoitus on näin ollen aikaansaada tehokas menetelmä ja laite tällaisten paperiseosten lajittelemiseksi automaattisesti ja täten näiden seosten eri komponenttien erottamiseksi toisistaan erillistä uudelleenkäyttöä varten. On tietenkin muistettava, että laadullisesti hyvän paperin kokonaislaatuun ei kuitenkaan haitallisesti vaikute kaupallisessa mielessä siihen sattumanvaraisesti sekoittuneet pienet määrät ala-arvoisempaa paperia.

Keksintö perustuu siihen havaintoon ja siihen tosiseikkaan, että määrätyn laadun mukainen paperi voidaan yleisesti sanottuna erottaa toisesta laadusta sen vaikeuden tai helppouden perusteella, jolla nämä laadut voidaan vastaavasti hienontaa, toisin sanoen rikkoa kappaleiksi. Niinpä mekaanisesta massasta tai puuhiokkeesta valmistetut paperit kuten sanomalehtipaperi voidaan yleensä helpommin hienontaa kuin kemialliset massalaadut, kuten voimapaperi.

Keksinnön tarkoituksena on näin ollen yleisesti aikaansaada tehokkaat ja taloudelliset menetelmät ja laitteet selitettyä tyyppiä o-levan paperiseoksen lajittelemiseksi selektiivisesti siten, että seos voidaan erottaa komponentteihinsä sen herkkyyden perusteella, jolla nämä komponentit voidaan hajottaa osiin, jonka ominaisuuden tässä katsotaan olevan suhteessa paperin laatuun.

5 70935

Keksinnön erään toisen ajatuksen mukaan pyritään aikaansaamaan menetelmät ja laitteet voimien tai rasitusten kohdistamiseksi tähän paperiin tarkoituksella murtaa paperi kappaleiksi, ja tähän liittyvänä tavoitteena on muodostuneiden kappaleiden talteenottaminen esilaji-teltuina ja erotettuina laatunsa perusteella.

On tietenkin välttämätöntä saattaa paperiseoksen kaikki komponentit keksinnön mukaisen laitteen käsiteltäviksi siten, että saavutetaan paperikappaleiden maksimituotanto minimiäjassa. Tässä tapauksessa kuitenkin ne toimenpiteet, joiden tarkoituksena on saattaa paperi-seos alttiiksi tällaiselle käsittelylle, myös kohdistavat hienontavia voimia seokseen, mikä myös kuuluu keksinnön kohteisiin.

Keksintö toteuttaa edellä jo mainitut ja muut tavoitteet aikaansaamalla menetelmä ja laite hienontavien voimien kohdistamiseksi selitettyyn paperiseokseen, jolloin seosta sekoitetaan perusteellisesti sekä seoksen pääasiallisesti kaikkien osien saattamiseksi alttiiksi edellä mainituille voimille, että myÖB tarkoituksella myötävaikuttaa suuremmassa tai vähemmässä määrin näiden voimien kehittymiseen, jolloin sekoittamista jatketaan ja seokseen kohdistetaan muita voimia, kunnes ainakin yksi seoksen komponenteista on tullut hienonnetuksi ja poistetuksi seoksesta, minkä jälkeen tietenkin selitettyä käsittelyä voidaan jatkaa seoksen yhden tai useamman muun komponentin hienontamiseksi.

Selitetty hienontamiskäsittely suoritetaan myllyssä, jossa pääasiallisesti on suljetun tilan muodostava väline ja tässä tilassa oleva juoksupyörä, joiden osien väliin paperi sullotaan, ja jossa sitä jauhetaan selitetyllä tavalla, jolloin seokseen kohdistetut voimat ohjelmoidaan seuraavassa selitettävällä tavalla seoksen eri komponenttien hienontamiseksi vuoron perään. Laatuerojensa takia eräät paperi-komponentit hienontuvat helpommin kuin muut, ja keksinnön mukaan otetaan hienontuneet kappaleet talteen jauhatuskäsittelyn yhdessä tai u-seammassa sopivassa vaiheessa niiden ajankohtien välillä, jolloin määrätyn paperilaadun hienontaminen on sujunut loppuun mutta ennen kuin toisen paperilaadun hienontaminen on alkanut. Täsmällinen tarkkuus ei kuitenkaan tässä suhteessa ole kriittisen tärkeä keksinnön toteuttamiseksi, ja tällainen tarkkuus todennäköisesti myös on vaikeasti saavutettavissa.

Keksinnön eräs valittu suoritusesimerkki selitetään elementteineen, osineen ja periaatteineen seuraavassa lähemmin oheisten piirustusten perusteella.

Kuvio 1 näyttää kaaviollisena isometrisenä kuviona myllyä, josta eräät osat on poistettu myllyn eräiden sisäosien rakenteen näyttämi 70935 seksi. Kuviossa on näytetty myllyn pituussuuntaiset jakoviivat, minkä lisäksi eräs suunniteltu lisäys on näytetty katkoviivoin.

Kuvio 2 esittää kuvion 1 viivan 2-2 kohdalta tehtyä leikkausta. Paperia on lisätty myllyyn tämän toiminnan havainnollistamiseksi.

Kuvio 3 näyttää isometrisenä kuviona keksinnön erästä yksityiskohtaa.

Kuvio h esittää keksinnön mukaisen laitteen erään toisen osan muutamia poikkileikkausprofiileja.

Kuvio 5 esittää kaaviollisena ja isometrisenä kuviona keksinnön mukaisen myllyn vaipan osien erästä suoritusmuotoa.

Piirustuksen kuvaama laite on tarkoitettu yhteenvetona havainnollistamaan keksinnön mukaisia välineitä, kun taas keksinnön käytön ja toiminnan seuraavien selitysten tarkoituksena on havainnollistaa eräitä tyypillisiä menetelmiä.

Kuten piirustuksessa on näytetty, toteuttaa keksintö kohteensa kohdistamalla paperiseokseen voimia, jotka tulevat pienentämään seoksen eri komponentit kappaleiksi. Koska eri komponentit ovat eri herkkiä näille hienontaville voimille, voi yksi tai useampi tällainen komponentti normaalin käsittelyn kuluessa melkein täydellisesti jakautua kappaleiksi, ennen kuin muiden komponenttien hienontaminen edes alkaa, jolloin saadut kappaleet otetaan talteen näiden eri hienontamisvaiheiden välillä.

Keksinnön yleisen ajatuksen mukaan käyttövoimat ohjelmoidaan siten, että ihannetapauksessa jokainen eri paperikomponentti tulee vuorossaan suhteellisen täydellisesti jaetuksi kappaleiksi, jolloin jokaisen komponentin kappaleet myös kukin vuorossaan otetaan talteen. Käytännössä tulee kuitenkin jossain määrin tapahtumaan "naapuri^-kompo-nenttien hienonemisen (ja talteenoton) limittymistä, minkä luullaan väistämättömästi tapahtuvan. Seuraavassa käytetyt sanonnat "täydellinen" hienontuminen ja "täydellinen" talteenottaminen tarkoittavat näin ollen myös tällaista käytännössä väistämätöntä limittymistä.

Jauhatuskasittely, jolla saadaan aikaan voimat, joiden avulla paperiseoksen eri komponentit saadaan vastaavasti hienontumaan, voidaan suorittaa myllyssä M, jolloin seoksen kaikki komponentit samanaikaisesti ja toisistaan erottamatta saatetaan alttiiksi näille voimille, ja nämä komponentit vähitellen kukin vuorossaan hienontuvat. Paperi-seosta sekoitetaan sopivasti näiden jauhatuskäsittelyjen aikana siten, että seoksen kaikki komponentit ja osat varmasti saadaan alttiiksi hienontaville voimille, jotka puolestaan suurenevat enemmän tai vähemmän sekoittamisen vaikutuksesta tai sekoittaminen ainakin täydentää 5 ...... . . 70935 naita voimia. ^ Tässä on tähdennettävä, että käytetyllä sanonnalla "sekoittaa" tarkoitetaan kaikkia sellaisia käsittelyjä, joita kohdistetaan paperi-seoksen kääntämiseksi tai pyörittämiseksi siten, että tämän seoksen kaikki osat joutuvat alttiiksi hienontaville voimille, haperiseosta käännettäessä tulee siihen kohdistumaan mitä erilaisimpia mekaanisia käsittelyjä, esim. taivutusta, punontaa, rypistämistä, vatkausta, hierontaa, kitkaa, vetoa, repimistä, ja todennäköisesti muitakin käsittelyjä» jotka yhteisvaikuttavat paperiseoksen komponenttien erottamiseksi ja lopullisesti niiden hienontamiseksi.

Eräs käsittely, jonka keksintö kuitenkin pyrkii välttämään, on paperin hakkaaminen tai leikkaaminen, mikä tulisi vaarantamaan keksinnön välttämätöntä selektiivisyyttä eri komponentteihin nähden, ja lisäksi tulisi lyhentämään paperikuituja ja täten huonontamaan talteenotetun paperin laatua.

Kuvion 1 kaaviollisesti näyttämässä ja tässä yhteydessä esimerkkinä valitussa myllyssä M on juoksupyörä 2, joka on sovitettu pyörimään myllyn vaipassa 4 akselin 6 varassa, joka on laakeroitu vaipan 4 sivujen 10, 10 kohtiin 8, 8. Viitenumero 12 tarkoittaa moottoria, joka voidaan ennestään tunnetulla tavalla kytkeä akseliin 6 juoksupyörän 2 pyörittämiseksi halutulla nopeudella.

Tässä tapauksessa on juoksupyörä 2 joko osittain tai kokonaan ympäröity tukevalla seulaverkolla 14, jonka aukot on mitoitettu sen läpi seulottavien paperikappaleiden koon mukaan.

Seulaverkko 14 on sijoitettu välin päähän juoksupyörästä 2, niin että väliin jää tila 16 paperiseosta ja siipiä 18 varten. Siivet 18 ulottuvat säteittäisesti ulospäin juoksupyörästä, ja ne on sovitettu sopivin välein pitkin tämän juoksupyörän kehää toimimaan kauhoina, jotka tarrautuvat tilassa 16 olevaan paperiseokseen ja liikuttavat tätä juoksupyörän 2 pyöriessä, joten paperi tulee sekoitetuksi edellä selitetyllä tavalla ja myös hangatuksi seulaverkkoa 14 vasten paperin hienontumisen aikaansaamiseksi tai helpottamiseksi.

On selvää, että useat tekijät myötävaikuttavat enemmän tai vähemmän perusteellisesti paperin hienontumisuopeuteen ja -tehokkuuteen myllyssä M tai tämän myllyn vaikutuksesta.

Näistä tekijöistä on ilmeisesti tärkeitä juoksupyörän 2 pyörimisnopeus ja sen ajan pituus, jonka kuluessa paperi on alttiina myllyssä M vaikuttaville hienontaville voimille.

Hienontamisen tehokkuuteen myötävaikuttavat lisäksi tilan 16 leveys juoksupyörän 2 ympärillä, tähän tilaan sullottu paperimäärä, 70935 tämän paperin kosteuspitoisuus, siipien 18 poikkileikkauksen muoto, niiden ulkoneminen tilaan 16, paperin laatu ja muut tämänkaltaiset e-nemman tai vähemmän merkitykselliset tekijät, joihin seuraavassa lähemmin viitataan.

Näiden ja muiden tekijöiden asianomainen tasapainottaminen optimaalisen tuloksen saavuttamiseksi jokaisessa eri tapauksessa, josta tasapainottamisesta tässä käytetään sanontaa "ohjelmointi", varmistaa myllyn M tehokkaimman ja taloudellisimman toiminnan.

Tässä yhteydessä on selitettävä, että seulaverkko 14 tehokkaasti ratkaisee ongelman suljetun tilan muodostamiseksi juoksupyöralle, ja seulaverkossa on lisäksi lukuisia aukkoja, joiden läpi mainittujen voimien hienontamat paperikappaleet 20 voidaan poistaa tästä tilasta ja ottaa talteen. Seulaverkko 14 on ilmeisesti eräs niistä lukuisista reiällisistä välineistä, joita voidaan käyttää suljetun tilan muodostamiseksi juoksupyörän 2 ympärille, ja/äS&illa helpottaa kappaleiden 20 poistamista.

Myllyn M toiminnan ja suorituskyvyn ymmärtämiseksi voidaan esim. olettaa, että määrätyssä paperiseoksessa on kolme eri komponenttia, jotka eroavat toisistaan siinä suhteessa, että ne rikkoutuvat eri tavoin kappaleiksi niiden voimien vaikutuksesta, joita kehittyy myllyssä M, joka on sopivasti ohjelmoitu keksinnön tarkoittamalla tavalla.

Kohdistettaessa jauhatuskäsittelyä tähän paperiseokceen alkaa ensimmäinen sen kolmesta komponentista (joka siis on eniten rikkoutuva hienontavien voimien vaikutuksesta) ensin murtua, jolloin tämän seurauksena syntyvät kappaleet 20 poistuvat seulaverkon 14 läpi, kuten kuviossa 2 on näytetty. Jauhatuskäsittelyn määrätyssä vaiheessa, joka voidaan mitata esim. ajan mukaan, voidaan olettaa ensimmäisen paperi-komponentin teoreettisesti kokonaan hienontuneen ja tulleen talteeno-tetuksi. Käytännön puitteissa on kuitenkin ohjelmoinnin rajoituttava vain yhden paperilaadun hienontamiseen kerrallaan, jotta vältettäisiin talteenotetun tuotteen huonontuminen muita paperilaatuja olevien haja-kappaleiden takia. Joka tapauksessa jatkuva jauhatus tulee tämän jälkeen johtamaan toisen komponentin hienontumiseen, ja tämän sujuttua loppuun ja muodostuneiden kappaleiden tultua otetuksi talteen, tulee myllyssä jäljellä oleva paperi ilmeisesti olemaan seoksen viimeistä komponenttia. Käytännössä voi tietenkinjksi tai useampia muita komponentteja sisältyä seokseen toisen ja viimeisen talteenoton välillä.

Voi tietenkin olla niin, että toinen tai jokin myöhempi komponentti vaatii hienontamistaan varten tarvittavien voimien toista ohjelmointia. Tällaisessa tapauksessa on käytettävissä kaksi ilmeistä 7 70935 vaihtoehtoa, nimittäin (a) joko ohjelmoida voimat uudelleen siten, että ne vaikuttavat tähän toiseen tai myöhempään komponenttiin samassa myllyssä M, tai (b) siirtää hienontumaton paperi myllystä Ma, jossa ensimmäistä komponenttia käsiteltiin, toiseen myllyyn Mb, joka on sopivammin chjelmoitu tätä toista komponenttia varten.

Nämä molemmat vaihtoehdot on näytetty kuviossa 1, jossa mylly M on esitetty pitkänomaisena koneena ja siivet 18 on kiinnitetty juoksu-pyörään 2 kierukkamaisesti kaltevina, jolloin juoksupyörän 2 pyöriessä tämän juoksupyörän 2 ja seulaverkon 14 väliin sulkeutunut paperiseos tulee sekoitetuksi, ja samalla tulee etenemään myllyn M sisäänmenopäästä, joka tässä kuviossa on vasemmalla, kohti toista päätä.

Kuvion 1 mukaan tämä mylly M on jaettu kolmeen yksikköön Ma, Mb ja Mc kahdella parilla katkoviivoja epäjatkuvuuksien osoittamiseksi, jotka osoittavat, että yksiköt Ma, Mb ja Mc tai mitkä tahansa viereiset yksiköt voidaan erottaa toisistaan tai yhdistää yhdeksi yksiköksi. Käytännössä on ilmeistä, että vastaavia yksiköitä ei tarvitse sijoittaa vierekkäin siinä tapauksessa, että ne ovat erillisiä yksiköitä.

Siivet 18 voivat olla kierukkamaiset, kuten tässä kuviossa on näytetty, tai ne voivat olla suoraviivaiset kuvion 3 näyttämällä tavalla. Samoin ne voivat olla jatkuvia juoksupyörän 2 koko pituudelta tai olla erillään toisistaan siten, että väliin jää raot 22, jolloin myllyn M toisiin osiin kiinnitetyt tapit 24 voidaan sijoittaa siten, että ne pääsevät menemään rakojen 22 läpi, kun juoksupyörää 2 pyöritetään, jolloin ne yhdessä vetävät paperia rakojen 22 läpi.

Siivet 18 voivat poikkileikkauksiltaan olla mitä erilaisimpia eri muotoja, kuten kuviossa 4 on esimerkkinä näytetty. Tällöin on pidettävä huoli näiden siipien sellaisesta muotoilusta, että vältetään paperin leikkaaminen.

Mylly M voidaan ilmeisesti keksinnön mukaan muodostaa monella eri tavoin siten, että se tehokkaimmin soveltuu sellaisen paperin hie-nontamiseksi, jota tässä myllyssä mahdollisesti tullaan käsittelemään.

Edellä on jo viitattu siipien rakenteeseen. Lisäksi voidaan vaikuttaa siihen voimaan, jolla paperi hankautuu seulaverkkoa 14 vasten, vaihtelemalla juoksupyörän 2 pyörimisnopeutta, mikä voidaan tehdä millä tahansa ennestään tunnetulla tavalla tai käyttämällä tunnettuja säätimiä, joita kuvion 1 lohkoelementti 25 kaaviollisesti havainnollistaa.

Paperiseos voidaan syöttää myllyyn M esim. ruuvisyöttimen 26 a-vulla, joka toimittaa seoksen juoksupyörän 2 yläpuolella olevaan ko-koojatilaan 28. Syöttönopeus on eräs toinen niistä tekijöistä, joka määrää myllyn toiminnan tehokkuuden, koska se vaikuttaa siihen paperi- 8 70935 määrään, joka tulee sullotuksi tilaan 16.

Vielä eräs toinen tärkeä tekijä on sen ajan pituus, jonka paperi jää myllyyn M.

Minkä tahansa erillisen tekijän tärkeys riippu·· ilmeisesti muistakin tekijöistä.

Niinpä voidaan esim. aikatekijää lyhentää tai pidentää vaihtelemalla juoksupyörän nopeutta tai syöttönopeutta. Voidaan myös vaihdella paperin syöttönopeutta myllyyn il, jolloin muita tekijöitä on sopivasti kompensoitava.

Kaikkien näiden tekijöiden tasapainottamista hienonnettavan määrätyn paperin ja sen kosteuspitoisuuden mukaan sanotaan tässä yleisesti ohjelmoinniksi. Ihannetapauksessa keksintö on tarkoitettu rajoitettavaksi "kuivaan" paperiin, jonka kosteuspitoisuus ei sanottavasti y-litä arvoa 60 %.

Keksintöä sovellettaessa lajiteltava paperiseos syötetään suppiloon H (kuvio 1), josta ruuvikuljetin 26 siirtää seoksen kokoomatilaan 28, jossa pyörivän juoksupyörän 2 siivet 18 tarttuvat seokseen ja vetävät sen alas tilaan 16, jossa seokseen kohdistuu sekä voimakas sekoittuminen että myös hankautuminen seulaverkkoon 14, minkä seurauksena paperi hienontuu kappaleiksi ja nämä kappaleet poistuvat seulaver-kon 14 läpi, jonka silmukkakoko on sopivasti mitoitettu näiden kappaleiden seulomiseksi tämän verkon läpi.

Ilmeisesti on seoksen ne komponentit, jotka helpoimmin rikkoutuvat, ensin poistettava, kuten edellä mainittiin, kun taas muut komponentit tämän jälkeen hienonnetaan ja poistetaan vuoron perään samalla tavoin, sitä mukaa kuin jäännöksen jauhatusta jatketaan joko samaa tai vaihtoehtoista ohjelmointia käyttäen.

Myllyn K selitetty rakenne on rajoittunut pelkästään erääseen perusrakenteeseen, koska tietenkin voi olla lukuisia rakenteellisiä suoritusmuotoja, joihin keksinnön ajatusta voidaan menestyksellisesti soveltaa.

Niinpä on ymmärrettävä, että keksinnön tavoitteet saavutetaan sekoittamalla suhteellisen kuivaa paperia juoksupyörän 2 ja sulkevan välineen, kuten seulaverkon 14 välissä, jonka verkon silmukkakoko on riittävän suuri siten, että silmukoiden läpi voidaan seuloa muodostuneet kappaleet 20, mutta ei ole niin pieni, että nämä kappaleet jäävät suljettuun tilaan edelleen pienennettäviksi. Tässä suoritusmuodossa sekoittaminen suoritetaan ennestään tunnetulla ja ilmeisellä tavalla pyörittämällä juoksupyörää 2 kiinteän seulaverkon 14 sisäpuolella. Sopivissa olosuhteissa voidaan kuitenkin turvautua ilmeisiin vaihtoehto!- 9 70935 hin, joiden mukaan vedetään seulaverkkoa 14 edestakaisin tai pyöritetään sitä sen asemesta, että juoksupyörää pyöritetään, tai tämän lisäksi, varsinkin jos seulaverkko 14 jatkuu koko juoksupyörän 2 ympäri siten, että se sulkee sisäänsä sekä kokoojatilan 28 että tilan 16, kuten kuviossa 2 on katkoviivoin näytetty.

Siivet 18 ovat niitä valinnanvaraisia elementtejä, joiden avulla juoksupyörä 2 voi siepata kokoomatilassa 28 olevan paperin ja siirtää sen tilaan 16, samoin kuin sekoittaa paperia ja hangata sitä seulaverkkoa 14 vasten. On kuitenkin olemassa laaja valikoima siipien 18 poikki-leikkausprofiileje, kuten kuviosta 4 nähdään, ja on myös jonkin verran valinnanvaraa niiden yleiseen muotoon nähden, kuten esimerkkeinä on näytetty;kuvion 5 esittämä epäjatkuva muoto ja kuvion 1 näyttämä sini-mäinen eli kierukkamainen muoto, joka pyrkii kuljettamaan sitä eteenpäin ympäröivän seulaverkon 14 sisäpuolella juoksupyörän 2 pituusuun-nassa tämän pyörän pyöriessä.

Lienee selvää ja ilman muuta ymmärrettävissä, että paperi voidaan toisaalta johtaa kokoomatilaan 28 ja toisaalta saattaa etenemään myllyn M läpi monella eri tavoin, joista ruuvikuljetin 26 ja kierukkamai-set siivet 18 on esitetty perlkkinä esimerkkeinä kuviossa 1.

Niinpä kuviossa 1 on suppilo H näytetty(katkoviivoin) uudelleen sijoitettuna vasemmalle tässä kuviossa, jolloin on selvää, että ruuvikul jetinta 26 voidaan huomattavasti lyhentää sen kuvatusta pituudesta.

Paperin saattaminen etenemään vasemmalta oikealle myllyssä M kuten on kuvattu, voidaan aikaansaada tai etenemiseen myötävaikuttaa sijoittamalla seulaverkkoon 14 kiinnitettyjä kaltevia poikkeutumia 30 enemmän tai vähemmän kuvion 3 näyttämällä tavalla. Paperi voidaan itse asiassa myös saattaa etenemään käyttämällä mitä tahansa ennestään tunnetuista lukuisista keinoista.

Keksintö muodostuu näiden parametrien puitteisiin, jolloin tietenkin ne erikoiset välineet, joiden avulla keksintöä sovelletaan, ovat tekijöitä, jotka yleisesti vaikuttavat lopullisen laitteiston ohjelmointiin.

Väärinkäsitysten välttämiseksi on muistettava, että vaikka tässä on puhuttu täydellisestä hienontamisesta ja muodostuneiden kappaleiden täydellisestä kokoamisesta, on tämä itse asiassa eräs sangen epäkäytännöllinen rajoitus, koska lukuisissa tapauksissa, jolloin määrätyn laatuinen paperi hienontuu kappaleiksi, voi samalla muodostua jonkin toisen laadun hajajätteitä tai kappaleita, jotka sekoittuvat edellisiin. Vaikka asianomainen ohjelmointi tulee rajoittamaan nämä hajakap-paleet siedettäviin rajoihin siten, eitä niiden vaikutus voidaan jättää 10 709 3 5 huomioonottamatta, ei kuitenkaan tässä käytetyllä sanonnalla "täydellinen" hienontamisen Ja talteenoton yhteydessä tarkoiteta mitään absoluuttista täydellisyyttä, eikä tätä sanontaa myöskään saa tulkita näin.

On Jälleen muistettava, että keksinnön mukaan käsiteltävät pa-periseokset voivat olla kotoisin lukuisista eri lähteistä, Joten on ymmärrettävää, että ne voivat sisältää muitakin aineita kuin paperia, Joten edelleen on ymmärrettävä, että tällaiset muut aineet, Joita ei voida hienontaa, on poistettava suljetusta tilasta sen Jälkeen, kun seoksen muut komponentit ovat hienontuneet.

Keksinnön todellinen ajatus selviää näin ollen seuraaviste patenttivaatimuksista.

Claims (19)

1. Menetelmä kuivan paperiseoksen käsittelemiseksi siten, että erotetaan ja otetaan talteen ainakin yksi sen komponenteista seoksen jäljellä olevasta osasta, tunnettu siitä, että - kohdistetaan seoksen kaikkiin komponentteihin samanaikaisesti jauhatuskäsittely, - kohdistetaan voimia tähän seokseen, käsittäen seoksen hankaa-misen pintaa vasten, jolloin ne aiheuttavat mainittujen komponenttien jatkuvasti etenevän hienontumisen, ja - otetaan talteen paperikappaleet, jotka ovat muodostuneet tämän jauhatuskäsittelyn ainakin yhdessä vaiheessa.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että jauhatuskäsittelyyn sisältyy seoksen sekoittaminen sen kaikkien osien saattamiseksi alttiiksi jauhatusvoimille ja näiden voimien ainakin erään osan kehittämiseksi ja kohdistamiseksi.

3. Patenttivaatimuksen 2 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että seoksen sekoittaminen suoritetaan suljetussa tilassa.

4. Patenttivaatimuksen 2 mukainen menetelmä, tu nnettu siitä, että seoksen sekoittaminen suoritetaan suljetussa tilassa, jossa on lukuisia aukkoja, joiden läpi mainitut kappaleet otetaan talteen, ja mainitut voimat on ohjelmoitu hienontamaan pääasiallisesti yhden komponentin kokonaan ja hienontamaan sen kappaleiksi, jotka pääsevät menemään näiden aukkojen läpi, jolloin kappaleet otetaan talteen ennen seoksen jäljellä olevan osan hienontamista.

5. Patenttivaatimuksen 4 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että paperin sekoittaminen suoritetaan juoksupyörän ja sieäänsulkevan välineen välissä, jossa välineessä on mainitut aukot, jolloin ainakin toista näistä osista pyöritetään sekoittumisen aikaansaamiseksi ·

6. Patenttivaatimuksen 3 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että juoksupyörää pyöritetään.

7. Paperimylly (M), jonkin tai joittenkin edellä olevien patenttivaatimusten mukaisen menetelmän toteuttamiseksi, tunnettu siitä, että siinä on - pitkänomainen juoksupyörä (2), - tästä juoksupyörästä välin päässä oleva väline (14) suljetun tilan muodostamiseksi juoksupyörän ympärille, - välineet (H) paperiseoksen syöttämiseksi juoksupyörän ja sieäänsulkevan välineen väliseen tilaan, 1 z 70935 - välineet (12) juoksupyörän Ja sisäänsulkevan välineen välisen suhteellisen pyörinnän aikaansaamiseksi paperiseoksen sekoittamiseksi tässä tilassa, Ja - Juoksupyöräetä säteittäisesti ulkonevat siivet (18) paperi-seoksen sieppaamiseksi Ja sen hankaamiseksi suoraan sisäänsulkevaa välinettä vasten tämän pyörinnän aikana paperiseoksen ainakin yhden komponentin hienontamiseksi, Jolloin suljetun tilan Ja Juoksupyörän välinen tila muodostaa ainakin yhden vapaan kulkutien siinä hangattavalle seokselle.

8. Patenttivaatimuksen 7 mukainen paperimylly (M), tunnettu siitä, että Juoksupyörä (2) on pyörivä.

9. Patenttivaatimuksen 7 mukainen paperimylly (M), tunnettu siitä, että suljetun tilan muodostava väline (14) on reiällinen Ja muodostaa aukot paperikappaleiden poistamiseksi sitä mukaa kuin ne muodostuvat.

10. Patenttivaatimuksen 7 mukainen paperimylly, tunnettu siitä, että suljetun tilan muodostava väline (14) on tehty seulasta.

11. Patenttivaatimuksen 7 mukainen paperimylly, tunnettu siitä, että siivet (18) ovat kierukkamaiset ja pyrkivät saattamaan paperiseoksen etenemään juoksupyörän (2) pituussuunnassa, kun juoksupyörä pyörii.

11 PATENTTIVAATIMUKSET 70935

12. Patenttivaatimuksen 7 mukainen paperimylly, tunnettu siitä, että siivissä (18) on raot (22) ja myllyssä on kiinteät tapit (24), jotka menevät rakojen läpi juoksupyörän pyöriessä.

13. Patenttivaatimuksen 7 mukainen paperimylly, tunnettu siitä, että siinä on juoksupyörän (2) yläpuolella sijaitseva kokoojatila (28), syöttölaite (26) paperiseoksen johtamiseksi tähän kokoojatilaan siten, että juoksupyörä sieppaa seoksen ja siirtää sen suljettuun tilaan.

14. Patenttivaatimuksen 13 mukainen paperimylly, tunnettu siitä, että suljetun tilan muodostama väline (14) on tehty verkosta.

15· Patenttivaatimuksen 14 mukainen paperimylly, tunnettu siitä, että suljetun tilan muodostava verkko myös sulkee kokoojatilan (28) sisäänsä.

16. Patenttivaatimuksen 14 mukainen paperimylly, tunnettu siitä, että syöttölaitteena (26) paperiseoksen siirtämiseksi kokoojatilaan (28) on ruuvikuljetin (26). 13 70935

17· Patenttivaatimuksen 16 mukainen paperimylly, tunnettu siitä, että siinä on myllyn vaippa (4), jossa on suppilo (H) paperiseosta varten, ja mainittu ruuvikuljetin (26) toimii suppilon ja kokoojatilan (28) välillä.

18. Patenttivaatimuksen 16 mukainen paperimylly, tunnettu siitä, että juoksupyörän siivet (18) ovat muodoltaan kie-rukkamaiset ja pyrkivät saattamaan paperiseoksen etenemään juoksu-pyörän (2) pituussuunnassa tämän juoksupyörän pyöriessä.

19. Patenttivaatimuksen 16 mukainen paperimylly, tunnettu siitä, että juoksupyörän siivissä (18) on raot (22) ja myllyssä on kiinteät tapit (24), jotka pääsevät menemään näiden rakojen läpi juoksupyörän (2) pyöriessä. % 14 709 35 PATENTKRAV ' v ^ U