FI70864B - Flexibel behaollare - Google Patents

Description

τ , ....... 708 64

Joustava säiliö

Keksinnön kohteena on joustava säiliö, joka käsittää ainakin yhden nostosilmukan, mieluimmin kiinteänä 5 rakenteena, sivuseinämät ja pohjan, irtomateriaalin täyt tämistä, kuljetusta ja varastointia varten ja jolloin säiliö on valmistettu ainakin yhdestä perusmateriaalin tasaiseksi kudotusta tai pyöreäksi kudotusta kappaleesta ja säiliön pohja on muodostettu ainakin neljästä, pareina 10 yhtä suuresta siivekkeestä, jotka ovat säiliön sivusei- nämien suoranaisia jatkeita. Kun perusmateriaali liitetään yhteen, voidaan samanaikaisesti tehdä ainakin yksi siihen kiinteästi liittyvä nostosilmukka.

Edellä mainittua tyyppiä olevia säiliöitä, joita 15 nimitetään myös irtomateriaalin välisäiliöiksi, on käytetty jo jonkin aikaa ja ne ovat osoittautuneet moniin tarkoituksiin sopiviksi. Tällaisissa säiliöissä käytetään usein läpäisemättömästä materiaalista valmistettua sisä-vuorausta ja kun ne täytetään vapaasti juoksevalla irto-20 materiaalilla säiliöön ja sisävuoraukseen puhalletaan tavallisesti ensin ilmaa. NO-patentissa nro 138 134 (vastaa DE-patenttia 2 729 155) esitellään tällainen kaksois-pohjan käsittävä säiliö. Se on varustettu edullisesti kahdella siihen kiinteästi liittyvällä nostosilmukalla, 25 joiden kokonaisleveys vastaa suunnilleen puolta säiliön kehästä, niin että nostosilmukat käsittävät kaikki pit-kittäiskuidut säiliössä. Säiliö voidaan täyttää käyttämällä GB-patentissa nro 1 505 583 selostettua laitetta, ja se pysyy sitten pystyssä alustalla ilman lisätukea.

30 Sen nostosilmukat voidaan myös sijoittaa koukkuun tai vastaavaan, ennen kuin säiliöön puhalletaan ilmaa ja se täytetään irtomateriaalilla. Säiliö voidaan tehdä valmiiksi edelleenkuljetusta varten täyttämisen jälkeen. Tähän voi kuulua vuorauksen sulkeminen ja nostosilmukoi-35 den kokoaminen yhteen, niin että muodostuu sopiva silmukka, joka voidaan panna helposti koukkuun tai vastaavaan m nostolaitteeseen puristamalla nostosilmukat yhteen ja 70864 kiinnittämällä ne tähän asentoon. Ennen säiliön täyttämistä irtomateriaalilla se voidaan varustaa pysyvällä nostokahvalla.

Kuitenkin todettiin, että ilman puhaltamiseen 5 säiliöön ennen sen täyttämistä täyttöasemalla, nimenomaan silloin, kun oli täytettävä pölymäistä materiaalia, liittyi joitakin epäkohtia, koska irtomateriaalin on syrjäytettävä ilmaa. Ilma, joka puristuu ulos, sisältää silloin irtomateriaalista lähtenyttä pölyä ja saastuttaa täyttö-10 laitteen lähellä olevan ympäristön. Kun irtomateriaali on pölymäistä, joudutaan sen vuoksi täyttöputkessa käyttämään pölynpoistolaitetta ja pois imetty ilma johdetaan pölysuodattimeen sen puhdistamista varten. Tällainen pö-lynpoistolaite monimutkaistaa kuitenkin täyttölaitteen 15 ja siitä voidaan tuskin tehdä tehokasta laitteen täyttö-kapasiteettia vähentämättä. Koska pölynpoistolaitteilla varustettuja täyttölaitteita ei ole käytettävissä kaikissa niissä paikoissa, joissa tällaisten säiliöiden täyttäminen pölymäisillä irtomateriaaleilla tapahtuu, tämä on 20 näin ollen rajoittanut näiden säiliöiden käyttöä.

Tiedetään, että säiliöt, joissa on pohjassa keskellä sijaitseva sulkemissolmu, voidaan täyttää juoksevalla, pölymäisellä irtomateriaalilla ilman niiden etukäteen suoritettavaa puhaltamista ilmalla ripustamalla säiliöt nos-25 tosilmukoistaan koukkuun ennen täyttämistä. Sulkemissolmun sijainti keskellä tällaisissa säiliöissä varmistaa automaattisesti, että irtomateriaali tulee täyttämisen alkaessa keskelle säiliön pohjaan ja täyttää sen sitten vähitellen kauttaaltaan tasaisesti tekemättä säiliöstä vinokyl-30 kistä.

Yritettäessä täyttää edellä mainitussa NO-paten-tissa selostettu säiliö samalla tavalla, toisin sanoen ilman säiliön etukäteen tapahtuvaa ilmalla täyttämistä, tämä onnistuu joissakin tapauksissa, mutta joissakin tapauksis-35 sa säiliön pohja täyttyy epätasaisesti, niin että koko säiliöstä tulee vinokylkinen. Lisäksi syntyy toinen ongelma ja nimenomaan juoksevan irtomateriaalin ollessa kyseessä, toisin sanoen sisävuoraus puristuu ulos pöhjasiivekkeiden välistä kaksoispohjaan.

3 70864

Koska oli kuitenkin jo saatu laaja kokemus sellaisista säiliöistä, joissa oli niihin kiinteästi liittyvät nostosilmukat, oltiin halukkaita jatkamaan tällaisella säi-liörakenteella, joka oli muotoiltu silloin niin, ettei sitä 5 jouduttu täyttämään täyttöasemalla ilmalla ennen sen täyttämistä irtomateriaalilla. Vaikka keskellä pohjassa olevan sulkemissolmun käsittävät säiliöt sopivatkin hyvin juoksevan, pölymäisen irtomateriaalin pääasiassa pölyttömään täyttämiseen, kun ne riippuvat ilman täyttöasemalla etukäteen 10 tapahtunutta ilmalla täyttämistä nostos.ilmukoistaan koukussa, niihin liittyy kuitenkin myös tiettyjä epäkohtia.

Tyhjennettäessä tällaisia säiliöitä, mikä suoritetaan normaalisti leikkaamalla säiliön pohja auki veitsellä tai vastaavalla, voi tapahtua seuraavaa: 15 a) koko sulkemissolmu jää irtomateriaaliin b) Suhteellisen suuri osa säiliön kuituja jää irtomateriaaliin ja saastuttaa sen säiliömateriaalin tai -kankaan suuren osuuden vuoksi, joka on keskittynyt pohjan keskiosaan.

20 c) Sulkemissolmun ulkopuolelle muodostuu taskuja, jos sitä ei leikata kokonaan pois, niin että säiliön täydellinen tyhjentäminen on suoritettava käsin.

Käsiteltävällä keksinnöllä pyrittiin saamaan aikaan sellainen säiliö, joka voidaan sen ollessa ripustettu-25 na nostosilmukastaan täyttää irtomateriaalilla, joka jakautuu tasaisesti säiliöön, ilman että joudutaan soveltamaan säiliön täyttöasemalla etukäteen tapahtuvaa ilmalla täyttämistä .

Toisena tavoitteena oli, että säiliö pitäisi pys-30 tyä tyhjentämään kokonaan yksinkertaisella tavalla, ilman että suuria määriä kuitua irtoaa säiliömateriaalista irtomateriaalin mukaan, kun säiliön pohja leikataan auki, ja että säiliö voitaisiin tyhjentää sitten kokonaan käyttämättä lainkaan käsin tapahtuvaa lisätyötä.

35 Kun aikaisemmin mainitussa NO-patentissa seloste tun tyyppisiä säiliöitä tutkittiin perusteellisemmin, todet- ___ tr ___7' 4 70864 tiin niiden yhdeksi suurimmista epäkohdista se, ettei irto-materiaali jakautunut täyttämisen aikana tasaisesti, ei ainakaan täyttöprosessin ensimmäisen vaiheen aikana. Jotta irtomateriaali saataisiin suuntautumaan paremmin keskelle 5 säiliötä täytön alkuvaiheessa, keksinnön tekijät yrittivät sen vuoksi muuttaa säiliön muotoa. Sitten todettiin, että suurin teho saatiin aikaan muuttamalla säiliön pohjaa. Jos pohja tehdään niin, että säiliön alaosasta tulee kartion tai suppilon muotoinen, irtomateriaali suuntautuu auto-10 maattisesti keskelle säiliötä jo heti täyttötoiminnon alussa. Kuitenkin haluttiin välttää sulkemissolmun käyttöä, koska siihen liittyi joitakin epäkohtia, kuten jo aikaisemmin mainittiin.

Keksinnön tekijät pystyivät konstruoimaan sellai-15 sen pohjan, joka muodosti suppilon täytön alkuvaiheessa, minkä jälkeen irtomateriaali suuntautui sitten automaattisesti keskelle säiliötä ja täytti säiliön sitten tasaisesti ja asteittain tekemättä sitä vinokylkiseksi. Samanaikaisesti saatiin sellainen pohja, joka tuli varsinkin tyhjennysvai-20 heen lopussa pääasiallisesti suppilon muotoiseksi, niin että säiliö tyhjeni kokonaan ilman käsin suoritettavaa työtä.

Keksinnön mukaisella konstruktiolla vältetään myös säiliö-materiaalin keskittyminen pohjan keskiosaan, niin että vain pieni määrä kuituja voi seurata irtomateriaalin mukana ja 25 saastuttaa sen säiliötä tyhjennettäessä.

Käsiteltävä keksintö on tuloksena tämän hakemuksen jättäjän aikaisemmin mainitun NO-patentin nro 138 134 mukaisen väli-irtomateriaalisäiliön lisäkehittämisestä. Jo tunnetussa säiliössä oli kaksoispohja ja nyt olikin vain kysy-30 mys siitä, kuinka paljon heikompi uusi pohjarakenne, joka ei ole kaksinkertainen, olisi. Yllättäen todettiin, että saadaan pohja, joka on kestävämpi tai ainakin yhtä kestävä kuin aikaisemmin tunnettu kaksoispohja kun säiliön pohjasiivekkeet on muodostettu perusmateriaali-35 kappaleeseen tehtyjen leikkausviivojen avulla ja siten, 5 70864 että kärkikulmat'χ on muodostettu vastaavien leikkausviivojen välillä olevien siivekkeiden avulla ja että kulma / * on muodostettu leikkausviivojen välillä olevan siivekkeen avulla ja että nämä leikkausviivat ovat suunnatut kohti 5 pohjan keskiosaa, ja että siivekkeiden kärkikulmien xl ja ,'Λ summa on pienempi kuin 360°, niin että liitettyjen sii-veikkeiden muodostama säiliön pohja on hieman kartion tai suppilon muotoinen, kun säiliö on täytetyssä tilassa. Poh-jasiivekkeiden kokonaispinta-ala on suurempi kuin tasai-10 sen pohjan muodostamiseen tarvittava pinta-ala, joten säiliön ollessa puhallettu kokonaan täyteen, toisin sanoen täytetty irtomateriaalilla tai ilmalla, sen pohja on vähän kartion tai suppilon muotoinen. Tällainen pohja saadaan, kun siivekkeiden kärkikulmien summa on alle 360°. 15 Suosituin rakenne on sellainen säiliö, jossa on neliön muotoinen pohja ja johon pöhjasiivekkeet muodostetaan sitten leikkaamalla säiliömateriaalin alaosa niitä viivoja pitkin, jotka muodostavat neljä yhtä suurta siivekettä, joiden kärkikulma < = Λ<90°.

20 Säiliön pohja voi olla myös suorakaiteen muotoinen ja käsittää esimerkiksi neljä siivekettä. Silloin kahdessa siivekkeessä on yläkulmat -i ja p, kuten i P> ja (2>+ 2/¾ >360°.

Keksinnön mukaisen säiliön erikoispiirteitä on mää-25 ritetty lisäksi oheisissa epäitsenäisissä patenttivaatimuksissa .

Säiliön rakennetta ja sen valmistusmenetelmää selostetaan seuraavassa viittaamalla piirustuksiin ja esimerkkiin, joka esittää sekä keksinnön mukaisen että jo 30 ennestään tunnetun NO-patentin mukaisen säiliön testaamisen .

Kuvio 1 esittää tasaiseksi kudottua perusmateriaalia sellaisen joustavan säiliön valmistamiseksi, joka käsittää suorakulmaisen pohjan ja neljä pöhjasiivekkettä. 35 Kuvio 2 esittää tasaiseksi kudottua perusmateriaa lia sellaisen joustavan säiliön valmistamiseksi, jossa on kuusikulmainen pohja ja kuusi pöhjasiivekettä.

6 70864

Kuvio 3 esittää tasaiseksi kudottua perusmateriaalia suorakaiteen muotoisen pohjan käsittävän säiliön valmistamiseksi.

Kuvio 4 esittää valmista säiliötä, joka on tehty 5 kuviossa 1 esitetystä perusmateriaalikappaleesta.

Kuvio 5 esittää valmista säiliötä, joka on tehty kuvion 3 mukaisesta perusmateriaalikappaleesta.

Kuvio 6 esittää keksinnön mukaista säiliötä täytettäessä sitä irtomateriaalilla, joka on juoksevassa 10 muodossa.

Kuvio 7 esittää leikkausta riippuvasta, täytetystä säiliöstä.

Kuviossa 1 esitetään taittamaton kappale perusmateriaalia 1, joka on saatu kaksinkerroin taittamalla se 15 taivutusreunan 2 ympäri. Viilto täyttöaukkoa 3 varten ja siivekkeiden 4 leikkaamiseksi leikkausviivoja a,b, c,d, a'b' ja c',d' pitkin on tehty säiliön yläreunaan (taittoreunaan) 2 ja vastaavasti alareunaan ja mieluimmin sitten, kun perusmateriaalikappale on taitettu. Leikkaus-20 viivat a,b, c,d, a',b' ja c',d' muodostavat siivekkeet 4, joissa on kärkikulma X.. Kaikki siivekkeet 4 ovat vhtä suuria, jolloin pohja saa nelikulmiasen muodon.

Kuvio 2 esittää toista kahdesta yhtä suuresta perusmateriaalikappaleen 1 puolikkaasta, jossa on täyttö-25 aukot 3, sivureunat 6 ja aukko 5 nostosilmukan tekemistä varten. Kumpaankin puolikkaaseen on tehty viillot kolmen yhtä suuren ja kärkikulmat <k käsittävän pohjasii-vekkeen 4 muodostamiseksi. Liittämällä yhteen perusmateriaalikappale 1 saadaan kuusikulmainen pohja, ja koska 30 kaikki kulmatoCovat yhtä suuria, saadaan kuusi pohja- saumaa 7. Aina kaksi näistä muodostavat kolme kaltevaa pohjasaumaa, joista yksi on säiliön sivusaumojen 6 suoranainen jatke.

Kuvio 3 esittää toista kahdesta perusmateriaalikap-35 paleen 1 samanlaisesta puolikkaasta suorakaiteen muotoisen pohjan käsittävän säiliön valmistamiseksi. Tässä tyypissä 7 70864 kulmatψ£P ja keskisiiveke 4' on lyhyempi ja leveämpi kuin se pöhjasiiveke, joka on muodostettu kahdesta ul-kosiivekepuolikkasta 4, jolloin saadaan siis suorakaiteen muotoinen pohja, kun siivekkeet 4 ja 4' liitetään 5 yhteen, kuten kuviossa 5 esitetään, jossa kaksi ulkosii-vekepuolikasta 4 on liitetty sivusaumojen 6 alaosasta. Pohjasaumat, jotka liittävät yhteen kaksi ulkosiiveke-puolikasta 4, ovat sitten sivusaumojen 6 jatkeita. Leikkausviivat d ja a muodostavat vastaavilla sivurenoillaan 10 6 siinä kulman x/2 kun taas leikkausviivojen e ja f välinen keskisiiveke 4' muodostaa kulmanp. Jos τί = /^< 90°, saadaan neliömäinen pohja, jossa on yhteensä kuusi pöhjasaumaa, joista kaksi ovat niiden sivusaumojen jatkeita, jotka liittävät kaksi ulkosiivekepuoliskoa 4 yhteen.

15 Kuvio 4 esittää säiliötä, jossa on neliömäinen pohja a joka on tehty tasaiseksi kudostusta perusmateriaa-likappaleesta 1, joka on taivutettu taivutusreunan 2 ympäri ja liitetty yhteen sivusaumoilla 6 ja pöhjasaumoilla 7. Kuten tästä kuviosta voidaan nähdä, kaksi pöhjasaumoista 20 7 ovat sivusaumojen 6 yhtäjaksoisia jatkeita. Jos perus- materiaalikappale 1 käsittää kaksi pystysuorassa suunnassa yhteen liitettyä kappaletta, säiliöön tulee neljä pohja-saumaa 7, jotka ovat pareina vastaavien sivusaumojen 6 jatkeita.

25 Kuvio 6 esittää säiliötä, joka on osittain täytetty juoksevalla materiaalilla, esimerkiksi sementillä, säiliön riippuessa nostosilmukoistaan koukussa 9 ja täytön tapahtuessa putkella 8. Kuten tästä kuviosta voidaan nähdä, säiliön pohja on huomattavasti kartiomainen, ja 30 juokseva materiaali tulee keskelle säiliötä täytön aikana ja jakautuu tasaisesti säiliöön.

Kuvio 7 esittää poikkileikkausta riippuvasta säiliöstä, joka on täytetty vapaasti virtaavalla materiaalilla ja on valmis varastoitavaksi tai kuljetukseen. Kuviosta 35 voidaan todeta, ettei pohja ole tasainen, vaan hieman kartion tai suppilon muotoinen. Esitetty säiliö on tehty käyttämällä neljää siivekettä ja neljää noin 80° kulmaa 8 70864 Säiliö täytettiin ensin noin 950 kilolla vapaasti juoksevaa materiaalia ja pantiin telineessä olevaan koukkuun. Vapaasti virtaavan materiaalin päälle pantiin säiliön sisäpuolelle, joka kiinnitettiin alustaan (lattiaan) teräs-5 tangolla. Terästanko meni vapaasti virtaavan materiaalin ja säiliön pohjan läpi. Koukku voitiin nostaa/laskea hydraulisella sylinterillä. Koukun ja sylinterin väliin oli asennettu punnituskenno, joka rekisteröi säiliöihin kohdistuneen jännityksen. Jännityksen eteneminen rekisteröitiin piir-10 turilla ja maksimikuormitus murtokohdassa esitettiin digitaali- instrument il la .

Säiliöt venytettiin ensin kolme kertaa noin 2/5-lukemaan mahdollisesta murtokuormituksesta ja sitten niitä venytettiin lisää, kunnes murtuminen tapahtui. Murtokuor-15 mitus ja murtopaikka (pohja tai yläpää) esitetään taulukoissa, joissa mainitaan myös eri testisäiliöiden vetolujuus NO-patentin nro 138 134 mukaan valmistettuihin säiliöihin verrattuna. Testisäiliöt 1,3, 1,4, 3,3, 3,4, 3,5 ja 3,6 ovat keksinnön suojapiirin ulkopuolella, koska -β> 90°.

20 Testisäiliöt nro:t 3,11 ja 3,12 ovat sellaisia säiliöitä, joissa on kuusi pohjasaumaa ja =/? = 80°, koska pohjasii-vekkeet on leikattu samalla tavalla kuin kuviossa 3 esitetään. Tällöin saadaan neljä yhtä suurta pöhjasiivekettä (4), joista kaksi on muodostettu ompelemalla yhteen kaksi 25 siivekepuolikasta (4).

Testisäiliöt nro:t 1,1 - 1,6 on valmistettu kudotusta polypropeenikankaasta, jonka mitat ovat 16 0 x 212 cm 3 (tasoleveys x pituus), nettotilavuus oli noin 0,8 m .

Säiliöt nro:t 1,1 ja 1,2 ovat valmistajan standardi-30 säiliöitä NO-patentin nrol38 134 mukaan.

Säiliöt nro:t 1,3 - 1,6 ovat samantyyppisiä säiliöitä, mutta niissä on muunnetut pohjarakenteet, toisin sanoen yksikerrospohja, jossa on vinosuuntaiset pohjasaumat.

Kaikki testisäiliöt nro:t 3,1 - 3,12 valmistettiin 35 tämän hakemuksen tekijän koeasemalla eri tavalla kudotuista 9 70864 polypropeenikankaasta (pp) kuin säiliöt 1,1 - 1,6, mutta samoina mittoina. Kaikissa testatuissa säiliöissä oli pohjat, jotka koostuivat neljästä pöhjasiivekkeestä. Testien tulokset esitetään seuraavassa taulukossa 1.

10 70864

Taulukko I

Säiliö Säiliön Murtumis- Murtumis- Keskimää- Murtumis- nro rakenne kohta kuorma räinen kuorma NO- (kN) murtumis- patentin kuorma nro 138 134 5 (kN) mukaiseen säiliöön _____nähden_ 1.1 NO-paten- Pohja 67,7 tin nro 138 134 „_mukaan_ 67,1 100 % 10 1,2 " " Yläpää 66,6 1,3 Pohja, jos- Pohja 62,9 sa on vino-suun täiset saumat _ _*¥=/£= 9 0°_ 62,3 92,5 % 15 1,4 " " Yläpää 61,8 _ 1.5 Pohja, jos- Yläpää 79,9 saon vino- suuntaiset saumat _°( = β = 80° _ 78,0 116 % 1.6 " " Pohja 76,2 20 --- ---- - -....... ..... .

3.1 NO-patentin Pohja 69,1 nro 138 134 ___mukaan_ 70,2 100 % 3.2 " " Yläpää 71,3 3.3 Pohja, jos- Pohja 56,6 25 sa on vino- suuntaiset saumat _98°__ 59,2 84 % 3.4 " " Pohja 61,8 3.5 Pohja, jos- 63,4 sa on vino- 2q suuntaiset saumat _90°__ 64,8 92 % 3.6 Yläpää 66,3 3.7 Pohja, jos- 75,3 sa on vino- suun täiset 35 saumat _85°__ 76,9 109,5 % 3.8 " " Pohja 78,6 7 0 8 6 4 11

Taulukko I (jatkuu) Säiliö Säiliön Murtumis- Murtumis- Keskimä.ä- Murtumis- nro rakenne kohta kuorma räinen kuorma NO- (kN) murtumis- patentin kuorma nro 138 134 5 (kN) mukaiseen säiliöön ____ _nähden_ 3,9Pohja,jos- Yläpää 78,5 sa on vino-suuntaiset saumat °(=/3 = 80° 75,9 108 % iU 3,10 " " Pohja 73,4 3.11 Pohja, jos- 72,1 sa on vino- suun täiset saumat o(=JS= 80° 15 _6 pohjasaumaa_ 71,3 101,5 % 3.12 " " Pohja 70,5 70864 12

Testitulokset osoittavat selvästi, että uusi pohjarakenne tekee mahdolliseksi keksinnön mukaisen täytetyn, joustavan säiliön kohdistamisen suurempaan kuormitukseen kuin NO-patentin nro 138 134 mukainen tunnettu kuormitus, 5 vastaavasti 8 % - 16 %, pohjarakenteen käsittäessä neljä pohjasaumaa säiliön ollessa ainakin yhtä kestävä, koska on valittu neljä yhtä suurta pohjasiivekettä, joista kaksi on muodostettu kahdesta siivekepuolikkaasta.

Lisäksi testitulokset osoittavat selvästi, että 10 pohjasiivekkeiden yläkulmat on säiliötä konstruoitaessa valittava niin, että yläpään kulmien summa on pienempi kuin 360°, jolloin keksinnön mukaisen joustavan tölkin pohjarakenne voidaan käyttää hyväksi maksimaalisesti. Verrattaessa säiliöitä, joissa on pohjasiivekkeet ja Q( = 90°, 15 keksinnön mukaisiin säiliöihin ja joissa Of = 85° - 80°, nähdään, että keksinnön mukaiset säiliöt voivat kestää 18 - 25 % suuremman kuormituksen kuin ne säiliöt, joissa <Y~- 90°.

Lisäyritykset yläpään kulmien rajojen määrittämi-20 seksi osoittivat, ettei tarkkaa ylärajaa ole. Mainittujen kulmien edullinen alaraja saadaan, kun yläpään kulmien summa on 240° - 280°. Ylärajaa varten todettiin kuitenkin, että positiiviseen vaikutukseen päästiin, kun mainittujen kulmien summa oli alle 360°.

25 Käytännön yritykset juoksevan sementin täyttämisek si keksinnön mukaisiin joustaviin säiliöihin ilman sitä edeltävää säiliön täyttämistä ilmalla täyttöasemalla ovat osoittaneet, että suppilo, jonka säiliön pohja muodostaa täyttämisen alkaessa, syöttää juoksevan sementin automaat-30 tisesti keskelle säiliötä ja täyttää sitten säiliön asteit tain tekemättä sitä vinokylkiseksi, kun säiliö täytetään sen riippuessa vapaasti koukusta, kuten kuviossa 6 esitetään .

Pölyn muodostuminen juoksevaa sementtiä täytettä-35 essä oli tällaisten säiliöiden täytön aikana niin pientä, ettei täyttöputkessa ole välttämätöntä käyttää erityistä pölynpoistolaitetta.

tl 13 70864

Sementillä täytettyjä säiliöitä tyhjennettäessä voitiin todeta, että säiliöt tyhjentyivät kokonaan sanottavaa käsin suoritettavaa työtä käyttämättä, ja että säiliön kuitujen aiheuttama saastuminen oli minimaalista.

5 Keksinnön mukaiset joustavat säiliöt ovat sekä kestävämpiä tai ainakin yhtä kestäviä kuin tämän hakemuksen tekijän patentin nro 138 134 mukaiset säiliöt että myös yksinkertaisempia valmistaa, koska saumojen kokonaispituus ei ole sanottavasti suurempi noin 15 %) eikä uusi pohja-10 rakenne vaadi enempää materiaalia kuin patentin nro 138 134 mukainen pohjarakenne. Koska keksinnön mukainen säiliö pystyy kestämään suurempia kuormituksia, se voidaan valmistaa kevyemmästä ja tällöin huokeammasta materiaalista, niin että lisäsaumojen ylimääräiset kustannukset tu-15 levät riittävästi kompensoiduiksi.

Claims (5)

14 70864

1. Joustava säiliö, joka käsittää ainakin yhden nostosilmukan, mieluimmin kiinteänä rakenteena, sivu- 5 seinämät ja pohjan, irtomateriaalin täyttämistä, kulje tusta ja varastointia varten ja jolloin säiliö on valmistettu ainakin yhdestä perusmateriaalin (1) tasaiseksi kudostusta tai pyöreäksi kudostusta kappaleesta ja säiliön pohja on muodostettu ainakin neljästä, pareina 10 yhtä suuresta siivekkeestä (4), jotka ovat säiliön sivu-seinämien suoranaisia jatkeita, tunnettu siitä, että pöhjasiivekkeet (4,4') on muodostettu perusmateriaa-likappaleeseen (1) tehtyjen leikkausviivojen (a,b, c,d, a',b', c',d', e,f) avulla ja siten, että kärkikulmat on 15 muodostettu vastaavien leikkausviivojen (a,b, c,d, a',b', c',d') välillä olevien siivekkeiden (4) avulla ja että kulma /3 on muodostettu leikkausviivojen (e,f) välillä olevan siivekkeen (4') avulla ja että nämä leikkausviivat ovat suunnatut kohti pohjan keskiosaa, ja että siivekkei-20 den kärkikulmien vja /*summa on pienempi kuin 360°, niin että liitettyjen (7) siivekkeiden (4,4') muodostama säiliön pohja on hieman kartion tai suppilon muotoinen, kun säiliö on täytetyssä tilassa.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen joustava säiliö, 25 tunnettu siitä, että säiliön pohja käsittää neljä yhtä suurta siivekettä (4) , joissa kärkikulmat = ja 70° < <"< < 90°, jolloin säiliön pohjasta tulee muodoltaan neliömäinen.

3. Patenttivaatimuksen 1 mukainen joustava säiliö, 30 tunnettu siitä, että säiliön pohja koostuu kuudesta yhtä suuresta siivekkeestä, joissa on kärkikulmat ot-fi ja 40° _< c%< 60°, jolloin säiliön pohjasta tulee muodoltaan kuusikulmainen.

4. Patenttivaatimuksen 1 mukainen joustava säiliö, 35 tunnettu siitä, että säiliön pohja on suorakulmainen, kun kärkikulmat ^-//3 . is 70864

5. Patenttivaatimuksen 1-4 mukainen joustava säiliö, tunnettu siitä, että jokainen pohjasauma (7) päättyy tietylle etäisyydelle pohjan keskiosasta, niin ettei tietyllä pienemmällä alueella pohjan keski-5 osan ympäri ole saumoja.