FI70828C - Faergstraoleskrivare - Google Patents

Description

FSIRl ΓΒ1 (11) KUULUTUSJULKA.su J U UTLAGGN,NGSSKR,FT / V O j£ o

c (45) ,A

(51) Kv.lk.*/lnt.Cl.* B 2*1 J 3/0¾ SUOMI —FINLAND (21) Patenttihakemus — Patentansökning 793993 (22) Hakemispäivä — Ansökningsdag 19-12.79 (23) Alkupäivä — Giltighetsdag 19-12.79 (41) Tullut julkiseksi — Blivit offentlig 22.06.8 0

Patentti- ja rekisterihallitus .... ...... ... .......

’ (44) Nahtavaksipanon ja kuul.julkaisun pvm.- ,o (-.7 o/

Patent- och registerstyrelsen ' Ansökan utlagd och utl.skriften publicerad IÖ.U/.ÖD

(86) Kv. hakemus — Int. ansökan (32)(33)(31) Pyydetty etuoikeus — Begärd prioritet 21 .12.78 USA(US) 971967 Toteennäytetty-Styrkt (71) International Business Machines Corporation, Armonk, N.Y. 1050¾. USA(US) (72) Donald Lee Janeway III, Broomfield, Colorado, Eugene Thomas Kennedy, Longmont, Colorado, USA(US) (7¾) Oy Kolster Ab (5¾) Mustesuihkukirjoitin - Färgsträleskrivare Tämä keksintö liittyy mustesuihkukirjoittimeen, johon sisältyvät suutinkammio, johon mustetta syötetään paineen alaisena venttiilillä varustetun tuloputkijohdon kautta ja josta muste virtaa suuttimen (suuttimien) kautta, välineet kirjoittimen toi-mintakäyrän ilmaisemiseksi, ja valvontaelimet, jotka reagoivat ilmaistuun toimintakäyrään aikaansaamalla ohjaussignaalin tämän käyrän poiketessa ennalta määrätystä arvosta.

On usein toivottavaa huoltaa tai analysoida laitetta virheettömän toiminnan mahdollistamiseksi ja/tai vianilmaisun saamiseksi siitä. Usein sellainen laite on itsekorjaava laitteen käyttäessä automaattisesti vianilmaisut tarpeellisten korjausten tekemiseksi, missä se vain on mahdollista.

Varmuus laitteen virheettömästä toiminnasta on erityisen tärkeää monissa tapauksissa, mukaan luettuna varmuus kirjoitin-laitteessä olevan mustesuihkupään virheettömästä toiminnasta. Sellaisessa laitteessa yleensä avataan venttiili musteen päästämiseksi kulkemaan painesäiliöstä mustesuihkupäähän mistä seu- 70828 rauksena on paineen kohoaminen mustesuihkupäässä. Venttiilin toiminnan nopeus ja mustesuihkupäässä paineen kohoamiseen vaadittava aika ilmaisevat venttiilin ja mustesuihkupään yleisen kunnon. Jos venttiilin toiminta on hidasta (tai jos venttiili jää aukeamatta) ja/tai jos paineen kohoaminen suihkupään sisällä on hidasta, tämä voi olla osoituksena virheellisestä toiminnasta ja ilmeisesti voi johtaa huonoon kirjoituksen laatuun.

Aikaisemmin tunnetun tekniikan esittäessä erilaisia mustesuihkupään käynnistysmenetelmiä (katso esimerkiksi US-patentit 3 618 858 ja 3 891 121) sekä, musteenkeskityksen ohjausta (katso esimerkiksi US-patentit 3 771 568, 3 920 258 ja 3 828 172) ei ole tiedossa mitään sellaista, joka aikaisemmassa tekniikassa esittäisi järjestelmää tai menetelmää mustesuihkupään automaattiseksi dynaamiseksi vianmääritykseksi tai vian korjaamiseksi siinä.

Tämä keksintö esittää laitteen mustesuihkukirjoittimen toiminnan analysoimiseksi ja sen vikojen määrittämiseksi sekä korjaus-toimenpiteiden aloittamiseksi siellä, missä se on mahdollista, kun vian olemassaolo on määritetty. Erityisesti tämä keksintö esittää järjestelmän mustesuihkupään toiminnan analysoimiseksi ja venttiilitoiminnasta ja/tai paineen kohoamisesta johtuvien vikojen määrittämiseksi siinä sekä näihin liittyvien korjaustoimintojen aloittamiseksi siellä missä se on mahdollista.

Sen tähden tämän keksinnön eräänä tavoitteena on esittää elektroninen järjestelmä ja menetelmä mustesuihkukirjoittimen toiminnan valvomiseksi.

Tämän keksinnön toisena tavoitteena on esittää elektroninen järjestelmä ja menetelmä korjaustoimenpiteiden aloittamiseksi siellä missä se on mahdollista, jos laitteessa on määritetty vika.

Edelleen eräs tämän keksinnön tavoite on esittää järjestelmä mustesuihkukirjoittimen toiminnan analysoimiseksi ja vikojen määrittämiseen siinä.

Vielä eräs tämän keksinnön tavoite on esittää mustesuihkukir joittimen toiminnan analysointijärjestelmä, joka sisältää laskureita, vertailijoita ja mikroteitokoneen.

Tämän keksinnön yllä mainitut ja muut piirteet ja tavoitteet on saavutettu oheisissa patenttivaatimuksissa esitetyillä 3 70828 rakenteilla. Ne tulevat havainnollisemmiksi ja itse keksintö parhaiten ymmärretyksi viittaamalla seuraavaan keksinnön suoritusmuotojen kuvaukseen, joka on esitetty oheisten piirustusten a-vulla, joissa kuvio 1 on lohkokaavio mustesuihkupäätä käyttävästä kir-joitinlaitteesta, johon sisältyy tämän keksinnön mukainen analysointijärjestelmä, kuvio 2 on lohkokaavio, joka havainnollistaa tämän keksinnön mukaista analysointijärjestelmää, kuvio 3 on vuokaavio, joka havainnollistaa kuviossa 2 esitetyn mikroprosessorin toimintaa, kuvio 4 esittää kolmella esimerkillä käynnistyspaineen aaltomuotoa tämän keksinnön analysoimana, ja kuvio 5 on vianmääritystaulukko.

Viitaten piirustuksiin, joissa kuvio 1 osoittaa lohkokaavion muodossa kirjoitinlaitetta 7, johon sisältyy musteusihkupää 9. Mustesuihkupään sisältäviä kirjoitinlaitteita tunnetaan aikaisemmassa tekniikassa ja tämä kuvaus rajoitetaan sen tähden niihin osiin, joita käytetään tämän keksinnön analysointijärjestelmän yhteydessä.

Kuten kuviossa 1 on esitetty, mustesuihkupää on yhdistetty painemustesyöttöön 11 venttiilin 13 kautta. Vaikka mustesyötön on esitetty olevan paineistettu, voitaisiin käyttää erillistä painelähdettä ainoastaan sen ollessa välttämätöntä, että aiheutetaan paineenkohoamistapahtuma mustesuihkupäässä musteen ollessa siellä, jotta muste suihkuaa mustesuihkupäästä aineelle 15 (tavallisesti paperia) musteella kirjoittamiseksi musteenlevitys-alueelle, kuten on tavallista mustesuihkupäätä käyttäville kirjoi tinlaitte il le .

Venttiili 1 3 on edullisesti sähkömagneettisesti toimiva venttiili, jota venttiilinohjausyksikkö 17 säätää venttiilinoh-jaimen 19 kautta. Kuten hyvin tiedetään, sellainen venttiili voidaan avata venttiilin ohjausyksiköstä lähtevällä ohjaimen (tai vahvistimen) 19 kautta venttiiliyksikölle syötettävällä sähköisellä herätesignaalilla. Kuten kuviossa 1 on osoitettu, sähköinen lähtösignaali venttiilinohjausyksiköltä 17 kytketään myös tuntojärjestelmään 21.

4 70828

Kuten myös kuviossa 1 on osoitettu, mustesuihkupäässä 9 on paineherkkä muutin 23, joka tunnustelee paineenkohoamista mustesuihkupäässä. Muutin 23 on mielellään pietsosähköinen kide ja on mielellään sama kide, jota käytetään impulsoimaan mustesuihkupäätä mustevirran katkaisemiseksi pisaroiksi.

Pietsosähköisen kiteen 23 lähtösuure on sähköinen signaali, joka on verrannollinen hetkelliseen musteen paineeseen kidettä 23 vastaan mustesuihkupäässä. Tämä signaali kytketään tämän keksinnön mukaiseen tuntojärjestelmään 21.

Tuntojärjestelmässä 21 määritetään aikaväli, joka tarvitaan paineen kokoamiseen ennalta määrättyyn tasoon, ja sitä osoittavat lähtösuureet kytketään mikrotietokoneeseen 25 mustesuihkupään (yhdessä siihen liittyvän venttiilikoneiston kanssa) toiminnan analyysiä varten.

Käynnistyksen aloituksen (antamalla lähtösignaali venttiilin säätöyksikostä 17) ja mustesuihkupään paineen kohoamisen todellisen alkamisen välinen aika osoittaa venttiilikoneiston yleisen kunnon. Jos tämä käynnistyshetken alku on sietorajojen ulkopuolella, mikrotietokone 25 sytyttää ohjaustaulun valon 24 osoittamaan, että vent-tiilikoneisto pitäisi tarkistaa.

Määrittämällä myös paineen toiminta-arvoonsa kohottamiseen tarvittava aika voidaan mustesuihkupään yleinen kunto määrittää, kuten voidaan mustesuihkupäästä musteella kirjoitettavalle aineelle suihkutettavien mustesuihkujen siistin käynnistyksen todennäköisyys. Riippuen paineen kohoamisesta tai nousuajasta, mikrotietokone 25 vaikuttaa kirjoituksen ohjaukseen 26 käynnistäen kirjoitustoimin-nan tai käynnistäen mustesuihkupään itsekorjaus- ja puhdistustoi-minnot. Kirjoituksen ohjaus 26, joka ei ole tämän keksinnön osa edustaa kirjoittamiselle välttämättömiä toimintoja, jotka käsittävät mustesuihkupään ja kirjoitusaineen keskinäisen liikkeen ohjauksen, tietojen tahdistuksen ja mustepisaroiden poikkeutuksen sekä mustesuihkupäälaitteen 9 itsekorjaustoiminnat.

Kuvio 2 havainnollistaa lohkokaavion muodossa tämän keksinnön mukaisen tuntojärjestelmän 21 toteutusta. Kuten on esitetty, portti 29 vastaanottaa sähköisen signaalin venttiilinohjausyksiköl-tä 17 eräänä tulosuureenaan. Portti 29 vastaanottaa myös toisen 5 70828 tulosuureen kellolta 31 saatavissa olevalla kellotaajuudella (esimerkiksi taajuudella 16 MHz).

Kun signaali kytketään venttiilinohjausyksiköltä 17 virran kytkemiseksi venttiilille 13 'kvaamaan" venttiili, signaali kytketään myös portille 29 päästämään kellosignaali sen läpi. Portin 29 lähtö on yhdistetty viivelaskuriin 33 ja kun portti 29 antaa lähtösuureen, tämä saa viivelaskurin 33 aloittamaan laskennan portin 29 kellotulon taajuuden ohjaamalla nopeudella.

Kun muste kulkee venttiilin 13 kautta mustesuihkupäähän 9, paine mustesuihkupäässä alkaa kohota. Paineen kasvu mustesuihku-päässä aiheuttaa pietsoschköisen kiteen 23 muodon muuttumisen ja tämä synnyttää kiteestä hetkellisen sähköisen lähtösignaalin (joka voidaan vahvistaa), jonka pulssinkorkeus on verrannollinen paineeseen. Kiteellä 23 on taajuusvaste, joka on riittävän herkkä tunnusteltaville paineennousuajoille. Esimerkkejä tunnusteltavista nousuajoista selostetaan myöhemmin kuvioiden 3, 4 ja 5 yhteydessä. Vaihtoehtoisesti voidaan pietsosähköisestä kiteestä 23 erillään oleva tasavirtapaineenmuutin sijoittaa kirjoituspään 9 mustesuihku-onteloon syöttämään painesignaalit tuntojärjestelmälle 21.

Koska pietsosähköinen kide 23 on mielellään myös impulssi-kide pisaranmuodostusta varten mustesuihkupäässä, kide 23 on kuvion 2 esittämällä tavalla yhdistetty kytkimeen 35 kiteen kytkemiseksi kahden eri käyttötilan välillä (so. kiteen impulssointi kiteen ohjausyksikön 37 avulla ja paineen kohoamisen tunnustelu mustesuihkupäässä) ulkoisella käyttötilan ohjauksen tulosignaalilla, joka ohjaa kytkintä.

Kun kytkin 35 on tunnustelutilassa (kuten kuviossa 2 on osoitettu) , kide 23 on yhdistetty tuntojärjestelmän 21 vertaili joihin 39 ja 41 synnyttämään niiden toisen tulosuureen. Tämä vertaili-joiden tulosuure osoittaa paineen kohoamisen määrää mustesuihkupäässä .

Vertailija 39 vastaanottaa toisena tulosuureena vertailu-signaalin tai -jännitteen, joka on juuri riittävä osoittamaan paineen kohoamisen alun mustesuihkupäässä. Kun paine alkaa nousta mustesuihkupäässä, pietsosähköiseltä kiteeltä 23 vertailijaan 39 kytketty signaali kasvaa. Kun taso ylittää vertailutason, annetaan vertailijasta 39 lähtösuure ja tämä lähtösuure kytketään viivelaskuriin 33 päättämään sen laskenta (laskenta, jonka venttii- 70828 linohjausyksikön 17 aktivoimalta portilta 29 tuleva signaali on aloittanut käynnistyksen alussa).

Vertailijan 39 lähtösignaali kytketään myös portille 43 sen toisena tulosuureena. Portti 43 vastaanottaa toisena tulosuu-reenaan kellosignaalin kellolta 31, jotta kun vertailijan 39 läh-tösuure vastaanotetaan (ilmaisten paineen kohoamisen alun muste-suihkupäässä), kellosignaali kytketään portin 43 kautta nousuaika-laskurille 45 käynnistämään laskurin 45 laskenta kellon taajuuden määräämällä nopeudella.

Pietsosähköinen kide 23 on yhdistetty myös vertailijaan 41 kytkemään sinne tulosuure, joka osoittaa painetta mustesuihku-pään sisällä. Vertailija 41 vastaanottaa myös toisena tulosuureena toisen vertailutasosignaalin tai -jännitteen. Tämä toinen vertailu-taso on suurempi kuin vertailijaan 39 kytketty ensimmäinen vertai-lutaso, ja on valittu osoittamaan mustesuihkupään sisällä tasoa, joka on melkein syöttö- tai käyttötaso. Kun painetaso mustesuihku-päässä ylittää toisen vertailutason, vertailija 41 synnyttää läh-tösuureen ja tämä lähtösuure kytketään nousuaikalaskurille 45 päättämään sen laskenta.

Kuten myös on kuviossa 2 esitetty, viivelaskurin 33 lukema kytketään logiikkaportin 49 ja tietoväylän 51 kautta muistin 55 viiverekisteriin 53 mikrotietokoneessa 25, joka mikrotietokone sisältää myös mikroprosessorin 57. Tämä lukema talletetaan viive-rekisteriin 53 ja käytetään laskettaessa aikaviivettä tai -väliä venttiilin ohjausyksikön 17 kytkemisen ja mustesuihkupään paineen kohoamisen alun välillä.

Samalla tavalla nousuaikalaskurin 45 lukema kytketään logiikkaportin 59 ja tietoväylän 51 kautta nousuaikarekisterille 61 mikrotietokoneen 25 muistissa 55. Tämä lukema edustaa pulssin nousunopeutta, so. paineen nousuaikaa mustesuihkupäässä.

Kuten kuviossa 2 on esitetty, lukemien siirtoa laskureilta 33 ja 45 ohjaa osoitteentulkintayksikkö 63. Kun mikroprosessori 57 synnyttää osoitteen viiverekisterille 53, osoitteentulkintayksikkö 63 synnyttää aktivointisignaalin logiikkaportille 49.

Kun mikroprosessori 57 synnyttää osoitteen nousuaikarekisterille 61, osoitteentulkintayksikkö 63 synnyttää aktivointisignaalin logiikkaportille 59. Portit 49 ja 59 siirtävät aktivoitaessa viive-lukeman ja nousuaikalukeman vastaaviin rekistereihin 53 ja 61.

7 70828

Laskureiden 33 ja 45 lukemien mikrotietokoneen 25 muistire-kistereihin siirtämisen jälkeen suoritetaan tarpeelliset laskelmat, päätökset ja rekisteröinnit tätä tietoa hyväksikäyttäen. Luke-matietoja voidaan käyttää esimerkiksi päivittämään mikroprosessorin vianmäärityslokien tilastoa, joka koskee samanlaisia lukemia esittävien venttiilin käynnistysten esiintymistiheyttä täten synnyttäen käynnistysnopeuksien tiheysjakauman. Tieto, käytettynä mikroprosessorin synnyttämän koneen venttiilien kehitystilaston yhteydessä, voi myös osoittaa uhkaavat kirjoituspään venttiiliviat ja on sen tähden hyödyllinen laitteen huollossa.

Kuvio 3 on vuokaavio, joka havainnollistaa mikroprosessorin 57 toimintaa. Kuten on esitetty, ensiksi määritetään, onko viiverekiste-rin 53 tieto yhtä suuri tai suurempi kuin arvo X^ (joka on tyypillinen venttiilin avautumisajan alaraja ja voi olla esimerkiksi 3 ms). Ellei näin ole, tuotetaan lähtösuure aktivoimaan ilmaisu (kuten ohjaustaulun valo 24 - kuvio 1) ilmaisemaan venttiilin huoltotarve. Samalla venttiilin iskun numero ja viive voidaan tallentaa muistiin 55.

Jos viiverekisterin 53 tieto on suurempi kuin arvo ja se on myös suurempi tai yhtäsuuri kuin arvo X2 (joka on tyypillinen venttiilin avautumisajan yläraja ja voi olla esimerkiksi 5 ms), niin silloin ilmaisu (so. valo 24) aktivoidaan osoittamaan venttiilin huoltotarve samalla tavoin kuin jos arvo olisi pienempi kuin arvo X-^.

Jos rekisterin 53 tieto on suurempi tai yhtä suuri kuin arvo , mutta pienempi kuin arvo X2, niin silloin tieto saadaan nou-suaikarekisteriltä 61. Myös jos venttiilin huolto on ilmaistu, mikroprosessori saa vielä nousuaikatiedon. Jos nousuaika on rajojen sisällä kirjoitustoiminta voi jatkua, vaikka venttiilin toiminta on sietorajojen ulkopuolella.

Nousuajan esiintymistiheysjakauma päivitetään seuraavaksi.

Jos nousuaika on suurempi tai yhtä suuri kuin arvo X^,(joka on nousuajan yläraja ja voi olla esimerkiksi 5 ms), niin silloin laitteelle annetaan ohje aloittaa itsekorjaustoiminto, jonka jälkeen käyn-nistystoiminto automaattisesti toistetaan.

Jos nousuaika on pienempi kuin arvo X^, ja se on pienempi kuin arvo X4 (esimerkiksi 2 ms), silloin laitteelle annetaan ohje 8 70828 syöttää mustetta aineelle ja täten käynnistää kirjoitustoiminta.

Jos nousuaika olisi suurempi tai yhtä suuri kuin arvo X^ ja pienempi kuin arvo (joka ilmaisee, että kirjoituspäässä on ilmaa) , laitetta viivästetään arvolla Z (joka on mustesuihkupään musteessa olevan, ei-toivotun ilman liuottamiseen tarvittava viiveaika), jonka jälkeen laite alkaa kirjoittaa.

Viitaten nyt kuvioon 4 esitetään kolme esimerkkiä kiteen 23 pulssin nousevasta reunasta. Käynnistysajat t^ ja nousuajat t2 tunnistetaan kullakin aaltomuodolla alaviritteestä A, B ja C vastaten aaltomuotoja A, B ja C. Aaltomuoto A edustaa normaalia käynnistymistä, jossa venttiili toimi sietorajojen sisällä ja paineen nousuaika t2^ osoittaa sopivaa mustesuihkun käynnistymistä.

Aaltomuoto B on esimerkki, jossa venttiilin toiminta oli sietorajojen sisällä, mutta paineen kohoaminen on liian hidasta. Hitaan paineen kohoamisen todennäköisenä seurauksena on, että mustetta suihkuaa mustesuihkupäälaitteen muille osille. On hyvin todennäköistä, että onnistunutta kirjoitustoimintaa ei esiintyisi ja sen tähden tulisi aloittaa korjaustoiminto.

Aaltomuoto C on esimerkki, jossa käynnistysaika osoittaa, että venttiilin toiminta on sietorajojen ulkopuolella, mutta kuitenkin käynnistyttyään paineen nousuajän kohoaminen on normaalia. Tässä tilanteessa voisi olla odotettavissa normaali kirjoitustoiminta mutta venttiili merkittäisiin huoltoa varten tulevan vian varalta.

Vianmääritystaulukko kuviossa 5 esittää mikroprosessorin 57 käyttämien arvojen X^, X2, X3 ja X^ valintakriteerioita, kuten kuvion 3 vuokaaviossa on selostettu.

Kun käynnistymisaika on pienempi kuin X^ tai suurempi tai yhtä suuri kuin X2, venttiili on sietorajojen ulkopuolella ja vent-tiilihäiriötä voidaan odottaa tulevaisuudessa. X^:tä pienempi nousuaika saattaa johtua siitä, että venttiili on pois asetuksestaan tai venttiilin iskutoiminta on liian lyhyt kytkettäessä ja katkaistaessa mustevirta.

Käynnistysaika, joka on suurempi tai yhtä suuri kuin X2, voi olla osoituksena siitä, että venttiilikoneisto on hidas, koska se mahdollisesti on likainen. Se voi myös osoittaa, että venttiilin solenoidin elektroninen ohjaus on heikko tai mahdollisesti itse solenoidi on huono. Aaltomuoto C kuviossa 4 on esimerkkinä käyn-nistysajasta, joka on suurempi kuin X2- 70828

Nousuaika t^r joka on suurempi tai yhtä suuri kuin Xon osoituksena siitä, että paineen kohoaminen oli liian hidasta. Tässä tilanteessa on hyvin todennäköistä, että mustesuihku kastelee mustesuihkupäälaitteen. Tämän saattaa aiheuttaa liiallinen määrä ilmaa kirjoituspään musteontelossa tai häiriö musteen paineistus-järjestelmässä. Aaltomuoto B kuviossa 4 on esimerkkinä nousuajasta, joka on suurempi kuin X^.

Nousuaika, joka on suurempi tai yhtä suuri kuin Xy, mutta pienempi kuin X^ on osoituksena siitä, että musteen paineen kohoaminen kirjoituspäässä oli hidasta, mutta ehkä ei niin hidasta että se aiheuttaisi kirjoituspäälaitteen kastumisen käynnistyksen aikana. Tämä voi osoittaa, että mustesuihkuvirtaa saattaisi olla vaikea ohjata, mutta että kirjoitustoiminta voi todennäköisesti jatkua menestyksellisesti. Eräs mahdollinen syy normaalia hitaampaan nou-suaikaan on kirjoituspäässä oleva ilma. Sallimalla viivejakso ennenkuin kirjoitustoiminta alkaa, voidaan tämä ilma poistaa liuottamalla se musteeseen. Tietysti toinen hitaan nousuajän aiheuttaja saattaisi olla alhainen musteen paine. Tässä tapauksessa mustevirta voi olla vaikeasti ohjattavissa.

Jos nousuaika t2 on pienempi kuin X^, paineen kohoaminen kirjoituspäässä on normaalia ja voidaan odottaa hyvää kirjoitus-toimintaa. Aaltomuodot A ja C ovat esimerkkejä sopivista nousuajoista.

Koska eräitä käynnistysaikoja ja nousuaikoja on aikaisemmin annettu esimerkkeinä, tekniikkaan perehtynyt arvostaa sitä, että hyväksyttävä nousuaika ja hyväksyttävä käynnistysaika riippuvat mustesuihkukirjoitusjärjestelmästä. Arvot X^, X2 , X3 ja X^ voidaan valita ja vaihtaa helposti ohjelmoimalla mikroprosessori uudelleen. Käytetyt arvot riippuvat mustesuihkulaitteesta, jota keksinnön järjestelmä valvoo.

Täten suurta lukemaa rekisterissä 53 voidaan käyttää ilmaisemaan venttiilin huoltotarve, kun taas suuri lukema rekisterissä 61 voi jättää koneen "ei valmis"-tilaan liottamaan sulkeutunut ilma ja täten varmistamaan oikea pisaranmuodostustoiminta. Suurten lukemien merkitystä voidaan myös käyttää aloittamaan eritasoisia koneen itsekorjaustoimintoja, kuten ilman poisto kirjoituspäästä, venttiilin uudelleen käynnistysyritykset tai poikkeutuselektrodin puhdistus .

•--- ι: __________ 10 70828

Joskaan ei erityisesti ole esitetty, on myös arvostettava sitä, että järjestelmää ja menetelmää voitaisiin myös käyttää mittaamaan paineen laskun nopeutta venttiilin sulkeutuessa mustesuih-kupäässä samalla tavalla kuin mitä yllä selostettiin käynnistyksen suhteen. Sellaista tietoa voidaan tietysti myös käyttää määrittämään mustesuihkupään ja siihen liittyvien venttiilikoneisto-jen oikea toiminta.

Kuten edellä olevasta voidaan arvioida, tämä keksintö esittää järjestelmän ja menetelmän sellaisen laitteen kuin mustesuihkupään automatisoiduksi dynaamiseksi analysoimiseksi ja se voi esimerkiksi ilmaista kiinnijuuttuneen venttiilin, ilman syötön venttiilin jaksojen aikana, epätäydellisen ilman poiston kirjoituspään vaihdon jälkeen ja/tai ilmavuodot mustejärjestelmässä.

Samalla kun olemme kuvailleet ja selostaneet keksintömme ensisijaista suoritusmuotoa, on ymmärrettävä, että emme rajoitu tässä esitettyihin tarkkoihin rakenteisiin ja oikeus pidätetään kaikkiin muutoksiin ja muunnelmiin, jotka kuuluvat keksinnön suo-japiiriin mukana seuraavien patenttivaatimusten määrittelemällä tavalla.

Claims (13)

1. Mustesuihkukirjoitin, johon sisältyvät suutinkammio, johon mustetta syötetään paineen alaisena venttiilillä varustetun tuloputkijohdon (13) kautta ja josta muste virtaa suuttimen (suuttimien) kautta, välineet (21) kirjoittimen toimintakäyrän ilmaisemiseksi, ja valvontaelimet (25), jotka reagoivat ilmaistuun toimintakäyrään aikaansaamalla ohjaussignaalin tämän käyrän poiketessa ennalta määrätystä arvosta, tunnettu siitä, että ilmaisuvälineet (21) käsittävät muuttimen (23) signaalin kehittämiseksi riippuvaisesti suutinkammiossa olevan musteen paine-kohoamiskäyrästä sillä aikaa kun ja heti sen jälkeen kun tulo-putkijohdossa oleva venttiili (13) on siirtynyt suljetusta tilasta avoimeen tilaan, ja että valvontaelimet (25) käsittävät ensimmäiset välineet (39, 41, 45) sen nousuaikavälin (t2) , jonka kammiossa oleva paine tarvitsee kohotakseen ensimmäisestä ennalta määrätystä arvosta toiseen ennalta määrättyyn arvoon, vertaamiseksi ensimmäiseen referenssiaikaväliin.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen kirjoitin, tunnet-t u siitä, että valvontaelimet lisäksi käsittävät toiset välineet (33) venttiilin aloitusoperaation ja suutinkammiossa tapahtuvan, ensimmäistä ennalta määrättyä arvoa vastaavan painekohoa-misen välillä olevan käynnistysaikavälin (t^) vertaamiseksi toiseen referenssiaikaväliin.

3. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen kirjoitin, tunnettu siitä, että käynnistyksen (t-j, t2) aikana piet-sosähköinen kide kytketään toimimaan paineenkohoamiskäyräsignaa-lin kehittävänä muuttimena (23).

4. Patenttivaatimuksen 1, 2 tai 3 mukainen kirjoitin, tunnettu siitä, että ensimmäiset vertailuvälineet käsittävät ensimmäisen ja toisen vertailupiirin (39, 41), jotka tuottavat ensimmäisen vast, toisen vertailusignaalin, kun mustepaine saavuttaa ensimmäisen ja toisen ennalta määrätyn arvon, ja ensimmäisen laskurin (45), jonka toiminnan aloittaa ensimmäinen vertailusignaali ja lopettaa toinen vertailusignaali.

5. Patenttivaatimuksen 4 mukainen kirjoitin, tunnettu siitä, että toiset vertailuvälineet käsittävät toisen laskurin (33), jonka toiminta aloitetaan samanaikaisesti kuin 70828 venttiilitoiminta, ja jonka toiminnan lopettaa ensimmäinen ver-tailusignaali.

6. Patenttivaatimuksen 5 mukainen kirjoitin, tunnet-t u siitä, että kyseinen ensimmäinen ja toinen laskuri (45, 33) on yhdistetty ensimmäiseen vast, toiseen porttipiiriin (43, 29), jotka vastaanottavat yhteisen kellosisääntulosignaalin, jolloin ensimmäiset vertailusignaalit valmistavat ensimmäisen porttipii-rin (43), ja mainittu toinen porttipiiri (29) valmistetaan vent-tiilitoiminnan aloittamisen jälkeen.

7. Jonkin patenttivaatimuksen 1...6 mukainen kirjoitin, tunnettu siitä, että siihen sisältyvät välineet elpymis-prosessin aloittamiseksi virheen perusteella, joka vastaa omi-naiskäyräpoikkeamaa, jonka mainitut valvontaelimet ilmaisevat.

8. Patenttivaatimuksen 7 mukainen kirjoitin, tunnet-t u siitä, että mainitut välineet mainitun elpymisprosessin a-loittamiseksi käsittävät mikrotietokoneen (25, kuv. 2), jossa on muisti (55) virheindikaatioiden vastaanottamiseksi mainituista valvontaelimistä, ja mikroprosessorin (57).

9. Patenttivaatimuksen 8 mukainen kirjoitin, tunnet-t u siitä, että siihen sisältyy ilmaisin (24, kuv. 1) venttiili-huollon tarpeen ilmaisemiseksi, ja että mikrotietokone (25) ohjaa mainitun ilmaisimen aktivoinnin riippuvaisesti muistista tulevasta, venttiilivian osoittavasta lähtösignaalista.

10. Patenttivaatimuksen 8 tai 9 mukainen kirjoitin, tunnettu siitä, että mainittu mikrotietokone (25) pitää voimassa ja päivittää ensimmäistä taulukkoa nousuaikavälin tiheys jakautumasta ja toista taulukkoa käynnistysaikavälin tiheys-jakautumasta.

11. Patenttivaatimuksen 10 mukainen kirjoitin, tunnettu siitä, että mainittu mikrotietokone saa mainitun kirjoittimen aloittamaan painamisen, kun nousuaikaväli on pienempi kuin ensimmäinen referenssiaikaväli.

11 70828

12. Patenttivaatimuksen 10 mukainen kirjoitin, tunnettu siitä, että mainittu mikrotietokone saa mainitun kirjoittimen aloittamaan painamisen ennalta määrätyn aikaviiveen jälkeen, kun käynnistysaikaväli on pienempi kuin ensimmäinen ennalta määrätty arvo, joka osoittaa maksimaalisen sallitun käynnistysaikavälin, ja on suurempi tai yhtä suuri kuin toinen ennalta määrätty arvo, joka osoittaa suutinkammiossa olevassa musteessa olevan ilman.

13 Paten tkrav: 7 0 8 2 8