FI70551B - Skrapanordning - Google Patents

Description

70551

RAAPPALAITE

Keksintö kohdistuu laitteeseen partikkelimuodossa olevan materiaalin, kuten puuhakkeen, bagassinkuoren, silputun jätteen yms. , kokoamiseksi ja kuljettamiseksi kauem-5 pana olevaan paikkaan käsittelyä varten. Se kohdistuu erityisesti puomi- ja raappapyörälaitteeseen materiaalin irrottamiseksi kasan pinnalta, keräämiseksi ja sekoittamiseksi ja sen ottamiseksi välineeseen, kuten kauhapyörään tai kuljetinhihnalle, siirrettäväksi kauempana olevaan 10 pisteeseen jatkokäsittelyyn.

Tekniikan tason valaisemista varten viitataan seuraa vi i n pa tentti julkaisuihin.

15 S E- 188 139 esittää laitetta varastoidun materiaalin taiteenottamiseksi kasasta ja käsittää kehyksen sovitettuna syötettäväksi kasan pintaa vastaan, josta materiaalin otto voi tapahtua. Tähän kehykseen on sovitettu pyörivä kasan pintaa vastaan kohtisuorassa pystytasossa liikkuva 20 kauhapyörä sekä kehyksen kannattama kuohkeutuselin , joka on yhteistoiminnassa kauhapyörän kanssa ja saatetaan otteeseen kasan pintaan kauhapyörää ylempänä, minkä lisäksi on sovitettu toisia elimiä kauhapyörän ja kuohkeutuselimen samanaikaiseksi siirtämiseksi edestakaisin pitkin varasto-25 kasan pintaa.

SE-kuulutusjulkaisu 410 099 tarkoittaa vierivän materiaalin käsittelylaitosta esim. hiilen, mineraalien tai sentapaisen käsittelemiseksi. Laitteessa on portaaliraken-ne, jonka vaakasuorassa osassa on siirtoelimiä ja joka on 30 rengasmaisen siipirattaan ympäröimä. Päätavoitteena on mah dollistaa suurien siipirattaiden , läpimitaltaan esim. 12 metriä, käyttö.

DE-hakemusjulkaisu 26 55 779 esittää laitosta vierivää materiaalia sisältävien erikorkuiSten kasojen jatku- 2 70551 vaa tyhjentämistä eri korkeustasoihin sovitettavissa olevan raappakauhalaitteen avulla.

Mikään yllämainituista viitejulkaisuista ei kuitenkaan tarkoita useiden pyörivien raappa pyöri en käyttämistä 5 asennettuina saranoiden varassa kääntyvään ristikkopalk-kiin, joka on asennettu edestakaisin poikittain materiaa-likasaan nähden liikkuvaan alustaan.

3 70551

Keksinnön laite käsittää raappavaunun, joka on asennettu raapparistikkopalkille liikkumaan sillä edestakaisin. Suositetussa sovelmassa käytetään useampaa kuin yhtä raap-papuomia, jolloin jokainen raappapuomi on toisesta pääs-5 tään kääntyvästi kiinnitetty raappavaunuun toisen pään ojentuessa ulospäin. Jokaiseen puomiin on asennettu useita raappapyöriä toisistaan riippumattomasti käännettäviin varsiin, niin että jokainen pyörä voi hieman kääntyä mu-kautuakseen vaihteluihin kasan sen pinnan muodossa, jolla 10 ne työskentelevät. Jokaisessa raappapyörässä on joukko ulokkeita (varsinaisia raappoja), jotka lähtevät pääasiassa säteittäisesti ulospäin kiinnityskohdastaan kukin läheltä pyörän kehää. Jokainen raappapyörä pyörii materiaalia alaspäin kasan viettävää sivupintaa pakottavaan suun-15 taan sen viemiseksi alhaalla olevan kauhapyörän kokoamaksi. Lähellä puomien ulkopäitä sijaitsevat raappapyörät pyörivät hitaammin kuin lähinnä raappavaunua sijaitsevat raappapyörät, niin että ne mukautuvat irrotettuun ja kasan pohjaa kohti raapattuun kumulatiiviseen materiaali-20 volyymiin.

Raappapuomit on liitetty raappavaunuun, joka vuorostaan on asetettu pitkällä, siltamaisella raapparistik-kopalkilla oleville kiskoille. Suositetussa sovelmassa raappavaunuun on kiinnitetty kaksi puomia, yksi sen kum-25 mallekin puolelle, jolloin molemmat ovat käännettävissä ylös ja alas lähellä vaunun alaosaa olevan horisontaali-akselin ympäri. Raappavaunu liikkuu edestakaisin raappa-ristikkopalkkia myöten.

Raapparistikkopalkki on kiinnitetty kummastakin 30 päästään tukirakenteeseen, joihin myös kauhapyörän ris-tikkopalkki, joka on samanlainen kuin raappapyörän ris-tikkopalkki, on kiinnitetty raapparistikkopalkin alle ja pääasiassa samapituiseksi ja yhdensuuntaiseksi sen kanssa. Ristikkorakenne, johon raappa- ja kauhapyöräristikkopalkit 35 on kiinnitetty, on vuorostaan asetettu näiden ristikko- palkkien kummankin pään kohdalla oleville kiskoille liikkumaan suorassa kulmassa raappa- ja kauhapyöräristikko- 70551 ι+ palkkien pituussuuntaa vastaan.

Kauhapyöräristikkopalkin sisäpuolella on päätön kuljetinhihna. Pyörivä kauhapyörä on vuorostaan asennettu pyörimään kauhapyöräristikkopalkin ympäri, niin että pyö-5 rivien raappapyörien kauhapyörään ohjaama ja raappavaunun siirtämä materiaali lasketaan kuljettimelle kuljetettavaksi ristikkopalkkien luota kauempana olevaan paikkaan.

Ristikkorakenne, jonka varaan raappavaunu ja kauha-pyörä ja niitä kannattavat ristikkopalkit ovat asennetut, 10 liikuttavat näitä ristikkopalkkeja poikittain materiaali- kasaan nähden, jolloin vaunu ja kauhapyörä liikkuvat yhdessä edestakaisin ristikkopalkkiensa tehollista pituutta pitkin. Näin ollen raappapyörät kattavat kasan koko pinta-alan. Puomi, joka sijaitsee vaunun eri puolella kuin 15 kasa (so. takapuolella ristikkopalkin liikesuuntaan näh den), voidaan nostaa lepoasentoon. Niinpä vain ne raappapyörät, jotka ovat vaunun ja ristikkopalkin/palkkien liikesuunnan etupuolella, koskettavat kasan materiaalia ja raap-paavat sitä alaspäin mukana kulkevan kauhapyörän liikera-20 dalle.

Koska kauhapyörä on niin sijoitettu, että sen kauhat pääasiassa poistavat puuhakkeen maan tasolta, ja koska ristikkopalkit vievät raappapyöräpuomit hakekasaan, puomin työskentelykulma kasaan nähden voi pysyä kiinteä-25 nä, muutamaa astetta kasatun materiaalin luonnollista viet-tokulmaa pienempänä. Puomeja ei tarvitse laskea muutoin paitsi huoltoa varten. Puomin työasennon pitäminen kiinteänä edistää myös työtehokkuutta, koska materiaalin raap-paustehokkuus laskee puomin ala-asennoissa.

30 Kummankin puomin kummallakin sivulla olevat raap papyörät on asetettu kulma-asentoon eteenpäin vaunun kulkusuuntaan nähden niiden tehokkuuden lisäämiseksi.

Kun vaunu ja kauhapyörä ovat yhdessä kulkeneet kumpikin oman ristikkopalkkinsa toiseen päähän, niin liike-35 suunnat muutetaan. Tämä synkroni raappavaunun ja kauhapyörän edestakaisliike jatkuu kunnes laite on kulkenut koko materiaalikasan läpi raappa- ja kauhapyöräristikkopalkkien 70551 liikesuunnassa, jolloin kuljetinhihna on kuljettanut pois kaiken materiaalin.

Laitteen normaalien työskentelyjen aikana kasaa täydennetään laitteen takapuolella, joten kun raappa- ja 5 kauhapyöräristikkopalkit saavuttavat niille tarkoitetun kulkumatkan pään (suorakulmainen kasa), niiden liikesuunta päinvastaistetaan, jolloin raappapyorät käyvät käsiksi vastamuodostettuun kasaan ja koko proseduuri toistetaan uuden kasan osalta, joka muodostetaan nyt liikesuunnalle) taan muutettujen raappa- ja kauhapyöräristikkopalkkien taakse.

Niinpä esillä olevan keksinnön tavoitteena on saada aikaan raappapurkainlaite, jossa käytetään vähintään yhtä pyörivää raappapyörää, joka on asennettu puomiin, 15 joka toimii sellaisen välineen kuin kauhapyörän yhteydessä materiaalin keräämiseksi ja siirtämiseksi kauempana olevaan paikkaan.

Esillä olevan keksinnön toisena tavoitteena on saada aikaan raappapurkainlaite, jossa on useita yksilclli-20 sesti käännettäviä ja erikseen käytettyjä raappapyöriä.

Yhtenä tavoitteena on saada aikaan raappapurkainlaite, jossa joukko raappapuomeja, joissa kussakin on joukko raappapyöriä, on asennettu liikkuvalle ristikkopal-kille, joka vuorostaan liikkuu yhdessä välineistön kanssa 25 materiaalin kokoamiseksi ja pois kuljettamiseksi.

Vielä yhtenä tavoitteena on saada aikaan raappapurkainlaite, jossa on ainakin yksi puomi, joka on liitetty vaunuun, joka liikkuu edestakaisin ristikkopalkilla samassa tahdissa välineen kanssa, joka kerää materiaalia puo-30 miin asennetuilta useilta pyöriltä, jotka ovat selektiivi sesti vietävissä kasatun materiaalin kosketukseen.

Keksinnön vielä yhtenä tavoitteena on saada aikaan laite, joka saavuttaa minkä tahansa ja kaikki yllä mainituista tavoitteista ja joka toimii pääasiassa automaatti-35 sesti.

Se, miten asetettuihin tavoitteisiin päästään, sekä keksinnön tunnusmerkit ja edut käyvät ilmi oheisista patenttivaatimuksista ja 6 70S51 keksinnön suositetun sovelman yksityiskohtaisesta selostuksesta oheisten piirustusten yhteydessä, joissa

Kuvio 1 on päällä kuva suorakaidemaisesta, ylhäältä avoimesta varastosiilosta, jonka kahden yhdensuuntaisen 5 sivun päällä ovat kiskot, ja se esittää kahta vastakkaista raappapuomia, jotka on asennettu vaunuuni

Kuvio 2 on etukuva vaunusta ja raappa- ja kauha-pyöräristikkopalkeista raappapuomin ollessa esitetty taustalla jotakuinkin kaaviollisesti ja etupuolisen puomin ol-10 lessa selvyyden vuoksi jätetty pois;

Kuvio 3 on päällikuva kuviossa 2 esitetystä laitteesta esittäen molempia raappavaunusta lähteviä raappa-puomeja j

Kuvio b on päätykuva kuvion 2 laitteesta kauhapyörä-15 kuljettimen purkauspäästä}

Kuvio 5 on päätykuva kuviossa 2 esitetyn laitteen toisesta päästä}

Kuvio 6 on leikkauskuva kuvion 2 linjalta B - B} Kuvio 7 on päällI kuva raappavaunusta esittäen tähän 20 asennettuja puomeja ja raappapyöriä}

Kuvio 3 on sivupro j ekti okuva 'Linjalta A - A kuvion 7 raappavaunusta esittäen kääntyviä puomeja ja vaunun käyttöä}

Kuvio 9 on päällikuva raappavaunusta esittäen eri 25 moottoreita tehon syöttämiseksi laitteeseen}

Kuvio 10 on päällikuva pyöreästä varastosiilosta, jossa on pyörivä ristLkkopalkki}

Kuviot 11A ja 11B ovat sivukuvia kuviossa 10 esitetystä pyöreästä varastosiilosta} 30 Kuvio 12 on yksityiskohtaisempi sivukuva kuvioissa 11A ja 11B esitetystä pyörivän kauhapyörän ristikkopalkis-ta esittäen ohjauslevyä ja konsolia, jossa lähestymiskyt-kimet ovat}

Kuvio 13 on kuva kuviossa 12 esitetyn kauhapyörän 35 ristikkopalkin nivelliitäntäpäästä}

Kuvio lk on kaaviokuva järjestelmästä, joka ohjaa kauhapyörän ajonopeutta} ? 70551

Kuvio 15 on käyrä, joka kuvaa kauhapyörää kannattavan vaunun ajonopeutta suorakaidemaisen materiaali kasan leveyden suhteen;

Kuvio 16 on käyrä, joka kuvaa kauhapyörää kannatta-5 van vaunun ajonopeutta pyöreän materiaalikasan säteen suhteen, ja

Kuvio 17 on graafinen esitys, jossa ajomoottorien nestevirtauksen teoreettinen käyrä on asetettu ajomoottorien nesteen todellisen virtauksen porrasmaisen li.ikera-10 dan päälle tämän virtauksen kulkiessa ohjattavien aukkojen läpi.

Kuvio 1 esittää laitemuodon, jossa on kaksi yhdensuuntaista betonisivuseinää 1^- ja kaksi yhdensuuntaista päätyseinää 16, jotka muodostavat ylhäältä avoimen suora-15 kaidemaisen rajan materiaali-, kuten puuhakekasalle 8.

Kasa voidaan muodostaa millä tahansa lukemattomista tavoista, kuten käyttämällä liikutettavaa kuljetinsyöttöis-tä pyörrejakelulaitetta (eräänlainen syöttölinko). Tällaiset kasaamismenetelmät ja -laitteet ovat teollisuudessa 20 hyvin tunnettuja eikä niistä siksi puhuta tässä lähemmin.

Raappapurkainlaite, kokonaisuudessaan merkitty viitenumerolla 10, on järjestetty liikkumaan edestakaisin kaksipäänuolen 22 osoittamissa suunnissa raapparistikko-palkilla, joka on asennettu kauhapyörän ristikkopalkin 25 päälle, jolloin nämä molemmat palkit on kokonaisuudessaan merkitty numerolla 12. Raappa- ja keuhapyöräristikkopalkit ovat vuorostaan uloimmista päistään A-pukkimaisten pääte-tukirakenteiden varassa, jotka ovat pyörien varassa, jotka kulkevat yhdensuuntaisten sivuseinien lh päällä ole-30 villa kiskoilla 31· Raappa- ja kauhapyöräristikkopalkki-rakenne 12 vuorostaan liikkuu edestakaisin sivuseinien lh päällä olevilla kiskoilla 31 kaksipäänuolen 2b suunnissa sivu- ja päätyseinien lh, 16 rajaaman alueen kokonaisuudessaan kattamiseksi.

35 Toisen sivuseinän Ib pituussuunnassa on sivukulje tin l8, joka ottaa vastaan raappalaitteen 10 haaliman materiaalin ja kuljettaa sen nuolen 26 suunnassa toiseen s 70S51 päähän, jossa se lasketaan toiselle kuljettimelle 20 tullakseen edelleen käsitellyksi kauempana olevassa paikassa nuolen 23 suuntaan mentäessä.

Kuten kuvioissa 2 - 6 esitetään, kaksi raapnapuo-5 mia 52, 37 on asennettu raappavaunuun 39, joka vuonostaan on asennettu liikkumaan vaakasuorasi! raapoaristik-kopalkilla 32. Raappavaunussa on neljä juoksupyörää 62, joiden varassa raappavaunu on pystyasennossa raapparis-tikkopalkin 3? ylempien kotelopalkkien yhdensuuntaisilla 10 yläjohteilla 36. Lisäksi, kuten kuvioissa 2 ja 6 esitetään, kahdeksan sivujohtorullaa 78 tukeutuu mainittua kahta ylempää yhdensuuntaista kotelopalkkia 33 vasten ja raapparistikkopalkln kahta alempaa kotelopalkkia 35 vasten raappavaunun johtamiseksi vaakasuorasii raapparistik-15 korakennetta 3? pitkin.

Raappavaunun toisella sivulla on hydrauliikkamoot-tori 50, joka käyttää käyttöpyörää 51, joka on rynnössä hammastankoon 63·, joka on asennettu raapparistikkoraken-teen 32 kummankin kotelopalkin 33 alle. Nämä hydrauliikka-20 moottorit 50 ovat vuorostaan raappavaunun yläosassa olevan sähkömoottorin 3!+ (kuvio 9) käyttämät, joka käyttää hydraulista pumppua tehon täyttämiseksi tavalliseen tapaan.

Raapparistikkopalkki 32 on kummastakin päästään 25 asennettu A-pukkimaisen päätetukirakenteen 30 varaan, kuten selvimmin kuvioista 3- ja 5 nähdään. Kaksinopeuksinen vaihdemoottori 38 on asennettu raapparis tikkopalkin 32 mo-lemissa päissä olevan A-pukin kummankin jalan alaosaan. Jokainen näistä neljästä vaihdemoottorista 38 käyttää pyö-30 rää 39, joka on asetettu kiskolle 31, joka on kummankin sivuseinän 13- päällä.

Suoraan raapparistikkopalkin 32 alapuolella on kauhapyöräristikkopalkki 3*+, jolla on kolrrdkulmainen tai suorakulmainen poikkileikkausmuoto. Tämä kauhapyöräris-35 tikkopalkki 33- riippuu kummastakin päästään A-pukista kahdella levyllä 3-2, 3-3- ja 3-1, 33, vastaavasti vasemman-ja oikeanpuoleisessa päässä, kuten kuviosta 2 nähdään, 9 70551 kummassakin levyssä olevan kolmen itseasennoituvan laakerin avulla sellaisen joustavan nivelistön aikaansaamiseksi, joka kykenee mukautumaan näiden ristikkopalkkien vinoa sennoitumiseen A-pukkipäätetukien suhteen. Kauhapyörä-5 ristikkopalkin sisäpuolella on kauhapyöräkuljetin ho, joka myös riippuu levyistä ^-2, *+1 ja ulottuu kauhapyöräris-tikkopalkin 3lf toisesta päästä toiseen ja liikkuu nuolen *+5 suunnassa. Kuljettimelle ^0 myöhemmin kuvattavalla tavalla tuleva materiaali kuljetetaan ja puretaan sivukul-10 jettimelle 18, jolla se kuljetetaan kauemmaksi jatkokäsittelyä varten.

Kauhapyörä *+7 riippuu raappavaunusta *+9 ja on johdatettu raapparistikkopalkilla. Niinpä kauhapyörä saa si-vuttaisliikevoimansa ristikkopalkkiaan pitkin samoilta 15 hydrauliikkamoottoreilta 50, jotka antavat raappavaunulle sivuttaisliikkeen ristikkopalkkiaan pitkin.

Kauhapyörä *+7 muodostuu pääasiassa useista kauhoista 65, jotka ovat kiinnitetyt pyörörungon kehälle. Pyörivän liikkeen antaa kauhapyörälle ketjukäyttö 69, joka on 20 rynnössä pyöränrunkoon kiinnitetyn ketjupyörän hampaisiin ja jota käyttää hydrauliikkamoottori moottorin Hb käyttämän pumpun avulla tavanomaiseen tapaan. Kauhat ovat kään-töasennuksiset, niin että ne voivat kääntyä ja toimivat samalla tapaa molemmissa suunnissa, kun kauhapyörän pyö-25 rimissuuntaa muutetaan.

Viitaten selvimmin kuvioissa 6-9 esitettyihin raappapyöräpuomeihin 52 ja 37, nämä ovat samanlaiset lukuunottamatta myöhemmin mainittavia kohtia, joten vain toista puomia ja yhtä kääntyvää raappapyörää lähemmin se-30 lostetaan, jolloin on ymmärrettävä, ettei toinen puomi ja se tapa, jolla kaikki kääntyvät raappapyörät, kuten raap-papyörä 58 ja suoraan sen alapuolelle asennettu pyörä 60, on asennettu sille ja käytetään, ovat pääasiassa samanlaiset. Siksi eri komponenttien viitenumerot kummassakin raap-35 papyöräpuomissa ovat samat.

Raappapyöräpuomit 52, 37, jotka on esitetty kuvioissa 1, 2, 3, 6, 7 ja 8, ovat kääntyvästä asennetut 10 70551 raappavaunun vastakkaisille sivuille käännettäviksi akselin 90 ympäri, jolla ne on liitetty vaunuun. Tämä akseli 90 on yhdensuuntainen vaunun *+9 liikesuunnan 22 Kanssa. Kummassakin puomissa on raappapyörä 60, joka on myös pää-5 asiassa yhdensuuntainen vaunun liikesuunnan kanssa. Toisin sanoen, raappapyörän 60 pyörimis taso on kohtisuorassa vaunun 9-9 liikesuuntaa 22 vastaan.

Muut raappapyörät. 59, 56, 58 ovat kääntyvästi asennetut puomiin 52. Tämä on selvimmin esitetty kuviossa 8, 10 jossa yksi kääntöasennuksinen raappapyörä ja sen kääntö-laite esitetään yksityiskohtaisesti yhdessä Kääntymättömän pyörän 60 Kanssa. Puomin ristikkorakenteeseen on asennettu hydraulii.kkasylinteri 76, joka on ulonnettavasta päästään nivelletty kääntövarteen 96, joka on käantyväs-15 ti kiinnitetty puomiin. Kääntövarren 96 kääntyvä pää on kiinnitetty vipuvarteen 97, niin että hydraul L ikkasy Un-terin männanvarren edes takai.nen liike panee vipuvarren 97 kääntymään kääntymispisteen 91 ympäri. Haappapyöriä 59-, 56 ja 58 kannattavat ja kääntävät hydrauliikkasylLn-20 terit saavat liikevoimansa moottorin 85 käyttämältä pumpulta. Raappapyörä 58 on asennettu vipuvarren 97 kääntymättömään päähän neste- eli hydrauliikkamoottorin 103 napaan, joka moottori saa käyttövoimansa moottorin 83 (kuvio 9) käyttämältä pumpulta tavanomaiseen tapaan. Muut 25 kääntöasennuksiset raappapyörät 59-, 56 ja kiinteäasennuk-sinen pyörä 60 ovat samalla tapaa hydrauliikkamoottorien 101, 102 ja 109· käyttämät.

Kuten selvimmin kuviossa 7 on esitetty, kääntö-asennuksiset raappapyörät 59·, 56 ja 58 on liitetty puo-30 meihin siten, että ne pyörivät pystytasoissa samoin kuin tekee kiinteäasennuksinen raappapyörä 60. Molempien puomien kummallakin sivulla olevat kääntyvät raappapyörät ovat kuitenkin kallistetut eteenpäin siihen suuntaan, jolla puomi liikkuu, kun se on työasennossa raappapyörien 35 ollessa kasatun materiaalin kosketuksessa. Toisin sanoen, kuten kuviossa 7 esitetään, kääntöasennuksiset raappapyörät puomin 52 ylemmällä sivulla B on kallistettu suunta- u 70551 nuolta 22B kohti ja puomin 52 alemmalla sivulla A olevat kääntöasennuksiset raappapyörät on kallistettu suuntanuol-ta 22A kohti. Lisäksi raappapyörien 5^, 56, 53, 60 sirkulää-riset pyörintaradat peittävät toisiaan, niin että pyörien 5 5*+, 56 ja 58 pyörintä tasot ovat asetetut välimatkan päähän toisistaan ja pääasiassa yhdensuuntaisiksi. Niinpä kun raappapuomi on työkosketuksessa kasattuun materiaaliin ja raappavaunu liikkuu nuolen 22A suuntaan, uloin raappapyö-rä 5^ puomin 52 sivulla A on kosketuksessa kasan materiaa-10 liin ja sen pyörimisliikevoiman suunnassa 71 (kuvio 6) alaisena oleva materiaali pakotetaan sen ulokkeitten 73 (raappojen) vaikutuksesta alaspäin (sisäänpäin raappavau-nua *+9 kohti) viereistä sisempää raappapyörää 56 kohti, jonka pyörivät ulokkeet 73 pyörivät tasossa, joka sijait-15 see viereisen ulomman raappapyörän 5^ tason takana vaunun liikesuunnan 22B (kuvio 7) suhteen. Näin ollen, kuten kuviossa 6 esitetään, raappapyörät pyörivät ja koskettavat materiaalia ulokkeillaan (raapoillaan) ja pakottavat sitä sisäänpäin seuraavaa, siihen nähden sisempää raappapyörää 20 kohti ja alaspäin kasan pohjaa kohti. Kumpikin puomi on asennettu raappavaunun alaosaan kääntymään akselin 90 ympäri, joka on yhdensuuntainen vaunun liikesuunnan 22 kanssa. Puomit siis kääntyvät pystytasossa ja ne lasketaan kunnossapitoa varten moottorikäyttöisillä vinttureilla 66, 25 jotka ovat vaijereilla 68 liitetyt puomien päihin.

Tekemällä molemmat puomit ulkopäistään sisäpäitään leveämmiksi, kummankin puomin kummallakin sivulla A, B olevat kääntöasennuksiset raappapyörät ovat helposti asetettavissa sivusuunnassa välimatkan päähän toisistaan ja kal-30 listettavissa eteenpäin vaunun vastakkaisen liikesuunnan 22A ja 22B suhteen kuvion 7 mukaan. Jos vaunu *+9 liikkuu suuntaan 22A, hydrauliikkasylinterit 72, 7*+, 76 työskentelevässä puomissa, joka työntyy etusivullaan materiaali-kasaan, saatetaan lepotilaan (so. niiden ulonnettava män-35 nänvarsi vedetään sisään) raappapyörien laskemiseksi ma- teriaalikasaan ja tämän kosketukseen niiden omalla painolla 12 70551 ja materiaalin alaspäin raappaamiseksi eli kaapimiseksi. Saman puomin toisella sivulla olevat hydrauliikkasylinte-rit pannaan toimimaan (so. niiden männänvarsi ulonnetaan) raappapyörien kohottamiseksi lepoasentoonsa materiaalin 5 yläpuolelle. Kummankaan puomin, työskentelevän ja joutilaana olevan, asentoja ei tarvitse eikä niitä muuteta ja ne pidetään kulmassa, joka on hieman·pienempi kuin kasan muodostavan erityisen materiaalin luonnollinen vietto-kulma. Puomin kulma voi siis muuttua n. hO°:sta n. 60°:een, 10 kun kasa muodostuu vastaavasti puuhakkeesta tai bagassista.

Toiminnan suhteen kuvioihin 1 ja 3 viitaten raappa-vaunun 1+9 voidaan ajatella sijaitsevan raapparistikkopal-kin 32 toisen pään kohdalla lähellä oikeanpuoleista sivu-seinää 19·. Kuvaamismielessä kuvioon 1 viitaten voidaan 15 olettaa, että raappavaunu sijaitsee myös lähellä alempaa päätyseinää l6. Raappavaunu ajetaan sitten moottoreillaan 50 pois oikeanpuoleiselta seinältä 19. Pyörivien raappa-pyörien raappaelimien päät pakottavat kasan materiaalia alaspäin kasan viereistä sivupintaa pitkin uloimman raap-20 papyörän 5*+ kohdalta sisimmän raappapyörän 60 kohdalle.

Kaikki raappapyörät pyörivät samaan suuntaan. Vaunun liikkuessa sivusuunnassa raapparistikkopalkkia 32 pitkin raappapyörät joutuvat kasan materiaalin kosketukseen, kaapivat sitä irti, sekoittavat muuhun kasan materiaaliin ja pakot-25 tavat sen alaspäin kasan pohjaa kohti.

Kun vaunu on saavuttanut vasemman sivuseinän ll+ sivulla A olevat nestesylinterit pannaan toimimaan raappapyörien nostamiseksi lepoasentoon ja sivulla B olevat neste-sylinterit päästetään paineesta niiden raappapyörien las-30 kemiseksi työasentoon kasattua materiaalia vasten, minkä jälkeen vaunun liikesuunta 22 muutetaan päinvastaiseksi. Puomin 37 molemmilla sivuilla A, B olevia nestesylinterei-tä ei välttämättä tarvitse panna toimimaan, koska sen raap-papyörillä ei ole materiaalikasaa raapattavanaan. Siki jou-35 tilaan puomin pyörät ovat mieluimmin ala-asennossaan. Raappavaunu 98 liikkuu siis edestakaisin puomin 52 ao. sivuilla A, B olevien sylinterän 72, 7^, 76 ollessa lepoasennossa, 13 70551 so. paineettomina, niin että raappapyörät lasketaan työasentoon, missä ne ovat vaunun etusivulla sen liikesuunnan suhteen. Jokaisessa peräkkäisessä läpiajossa ris tikkopalk-keja siirretään vähän eteenpäin poistetun materiaalimäärän 5 mukaan. Tämä tapahtuu käynnistämällä vaihdemoottorit 38 ristikkopalkkien ulkopäissä alhaalla A-pukkipäätetukien siirtämiseksi eteenpäin ajopyörillään 39. A-pukkien liikematka on suhteutettu haluttuun materiaaliottomäärään.

Kun raapparistikkopalkki 32 liikkuu ylöspäin ku-10 vion 1 mukaan sivu- ja päätyseinien rajaaman alueen toista päätä kohti, jonkinlainen laite, ei esitetty, mutta teollisuudessa hyvin tunnettu, kuten pyörre- eli linko-tyyppinen kuljetinstakkeri, täydentää materiaalivarastoa liikkuvan raapparistikkopalkin takana. Kun vaunu on saa-15 vuttanut rajatun alueen toisen pään ja raappapyörät sijaitsevat lähellä tätä päätyseinää 16, raapparistikkopalkin kulkusuuntaan 2kk (kuvio 3) kiskoilla 31 liikkuvien voimakäyttöisten A-pukki päätytuki en avulla pysäytetään ja raapparistikkopalkki pannaan liikkumaan suuntaan 2*+B. 3a-20 manaikaisestl poistetaan paine puomin 52 molempien sivujen nestesylintereiltä samoin kuin tehdään puomin 37 etusivulla olevien nestesylinterien osalta, minkä johdosta puomin 37 raappapyörät laskeutuvat työasentoon kasatun materiaalin pinnan yhteyteen ja raappavaunua ajetaan poikittaises-25 ti edestakaisin raapparistikkopalkkia 32 pitkin. Tämä tapahtuu ja puomi 37 työskentelee samalla tavalla ristikko-palkkien liikkuessa suuntaan 2kB kuin puomi 52 teki ristikkopalkkien liikkuessa suuntaan Pk-A.

Kuten kuviossa 2 esitetään, kauhapyöräristikkopalk-30 ki 2,k on asennettu A-pukkimaisten päätetukien varaan heti raapparistikkopalkin 32 alapuolelle. Suositellaan kauha-pyörän keskiviivan asettamista samaan linjaan raappapyö-rän 60 keskipyörimistason kanssa. Tästä syystä kauhapyörä k7 on kiinteästi ripustettu raappavaunun *+9 alle.

35 Materiaalin haalimiseksi tehokkaasti kauhapyörään huolimatta siitä, liikkuuko puomi suuntaan 22A tai 223, molempien puomien raappapyörä 60 on laakeroitu pyörimään ---— ------ 11+ 70551 akselin ympäri, joka on pääasiassa yhdensuuntainen liikesuunnan 22 kanssa. Pyörän 60 ulokkeitten tai raappojen ympyrämäinen liikerata tulee lähelle pohjaa materiaalin ajamiseksi kauhapyörän kauhoihin. Näin ollen tarvitaan vain 5 yksi raappapyörä 60 kumpaankin puomiin.

Koska kauhapyöräristikkopalkki on myös asennettu A-pukkimaisten päätetukien varaan, se liikkuu poikittai-sesti raapparistikkopalkin kanssa suunnissa 2kA, 3. Kuvioista 2 ja 6 voidaan nähdä, että kauhapyörä aina liik-10 kuu yhdessä raappavaunun kanssa niiden kulkiessa edestakaisin ristikkopalkkejaan pitkin.

Pyörivän kauhapyörän kauhoihin syöttää siis materiaalia yksi sarja toisessa raappapuomissa olevia raappa-pyöriä riippuen raappa- ja kauhapyöräristikkopalkkien poi-15 kittaisesta liikesuunnasta 2>+A, 2*+B ja raappavaunun ja kauhapyörän liikesuunnasta 22A, 22B ristikkopalkeillaan.

Pyörivän kauhapyörän kauhat 65 keräävät siis materiaalia liikeratansa alakohdassa ja kuljettavat sitä ylöspäin.

Lähellä kauhojen 65 ympyrämäisen liikeradan lakea niiden 20 pyöriessä suuntaan 70 materiaali putoaa pois kauhoista kuljettimelle *+0, joka liikkuu kauhapyörän keskiön läpi.

Kauhat 65 ovat kääntyvästä kiinnitetyt kauhapyörään, joten ne toimivat samalla tavalla, kun kauhapyörän pyörimissuunta muutetaan siirryttäessä liikesuunnasta 2*+A suun-25 taan 2*+B.

Raappapuomien 52, 37, raappavaunun k-9, kauhapyörän V7 liikkeen sekä A-pukkimaisten päätetukien 30 sivuseinien 19- päällä olevia kiskoja pitkin tapahtuvan edestakais-liikkeen koordinaatio suoritetaan automaattisesti käyttä-30 mällä kytkimiä, joita nämä komponentit ohjaavat liikkeit-tensä pääteaseman saavuttaessaan. Tämäntyyppiset kytkimet, kuten rajakytkimet, ja tapa, jolla ne on liitetty moottorien ohjaukseen, ovat alan ihmisten hyvin tuntemia eikä niistä siksi puhuta tässä lähemmin.

35 Niinpä kun A-pukkimai. set päätetuet saavuttavat lii kematkansa pään lähellä päätyseiniä 16, ne koskettavat kytkintä, joka vaihtaa niiden ajomoottorjen 38 suunnan, 70551 ly kun puomi, joka silloin on työasennossa, saavuttaa sen sivuseinän, jota kohti se on liikkumassa. Tämä tilanne aktivoi silloin raappavaunun vastakkaisella puolella olevan puomin ko. sivulla sijaitsevien kääntöasennuksisten raap-5 papyörien nestesylinterit ja käyttömoottorit näiden raap-papyörien viemiseksi työasentoon ja poistaa toiminnasta työnsä juuri lopettavan puomin nestesylinterit ja käyttö-moottorit, minkä jälkeen raappa- ja kauhapyöräristikko-palkkien liikesuunta vaihdetaan A-pukkimaisissa pääte-10 tuissa olevien vaihdemoottorikäyttöjen 33 siirtäessä niitä vastakkaista päätyseinää kohti. Tämä jakso toistuu, kun ristikkopalkit ja A-pukit liikkuvat edestakaisin.

Kun raappa- ja kauhapyöräristikkopalkit ovat pää-teasemiensa ja päätyseinien läheisyydessä, raappavaunun 15 ja kauhapyorän edestakaisiaiketta niiden omilla ristikko-palkeilla ohjaavat lähellä niiden ristikkopalkkien päitä sijaitsevat kytkimet, jotka vaihtavat niiden liikesuunnan sekä nostavat ja laskevat ao. puomeja, niin että etu-puolinen puomi, kun ajatellaan sekä raappa- ja kauhapyörä-20 ristikkopalkkien että raappavaunun liikesuuntaa, on työasennossa. Kun puomi on työasennossaan, tämän puomin yksilöllisten raappapyörien käyttömoottorit 101, 102, 103 ja 10*+ käynnistetään raappapyörien pyörittämisen aloittamiseksi. Kunkin moottorin nopeutta ohjataan erikseen, 25 niin että kummankin puomin raappapyörien nopeuksia voidaan muuttaa sitä mukaa kuin liikkuvan materiaalin määrä suurenee tai pienenee sitä vedettäessä kasan päältä alemmaksi. Uloimman raappapyörän 5*+, jonka halkaisija on n.

2,2 m, nopeus voi tyypillisesti olla n. l6 r/min, kun 30 taas sisimmän raappapyörän 60 nopeus voi olla n. 30 r/min. Halkaisijaltaan n. 3,7 m kauhapyorän pyörimisnopeus voi tyypillisesti olla n. 5...6 r/min.

Kun puomit lasketaan työasentoon ja raappapyörät menevät kasatun materiaalin kosketukseen, kääntöasennuk-35 siset raappapyörät 5^, 56 ja 58 pakotetaan materiaalia vasten kukin omaa kääntövarttansa 93, 95, 97 kääntävien nestesylirterien 72, 7^, 76 aikaansaamalla voimalla ja 16 70551 siten vastaavien vipuvarsien 93, 95, 97 kääntämiseksi, niin että raappapyörät ovat joustavassa kosketuksessa kasattuun materiaaliin huolimatta paikallisista vaihteluista yksilöllisten raappapyörien alla olevan pinnan muodos-5 sa. Normaalitoimissa nestesylintereitä käyttää moottori 85, joka käyttää pumppua tavalliseen tapaan, ja raappa-pyörät käännetään kääntöpisteiden 98, 99 ja 91 ympäri ulottumaan suunnilleen puoliväliin niiden täysin kohotettuja ja täysin ulonnettuja sijaintikohtia. Ne voivat siis 10 helpommin liikkua joko ylös- tai alaspäin materiaalikasan muotoa seuraten.

Lopuksi, mitä tulee vaunun edestakaiseen liikkeeseen ristikkopalkkiaan pitkin, vaunun liikenopeus muuttuu kulkumatkansa aikana funktiona sen sijaintipaikasta ris-15 tikkopalkin päästä laskettuna. Tämä tapahtuu kasan korkeuden muuttumisen, materiaalin kulma-asennon sekä sen "leikkaus syvyyden" vaihtelun johdosta, johon raappapyörien täytyy tunkeutua kulkiessaan kasatun materiaalin poikkileikkaukseltaan kolmikulmaisen etupinnan läpi.

20 Vaunun ajomoottorien nopeuden tälläinen muuttelu voidaan ohjelmoida ja ohjata joko elektronisesti, kuten ajastimella ja laskurilaitteella, tai mekaanisesti, kuten nokkaohjauksisella kytkimellä. Kumpaa tapaa sitten käytetäänkin, moottorien nopeutta muutetaan muuttamalla ajo-25 moottoreihin virtaavan hydrauliikkanesteen määrää. Näiden ohjauslaitteiden suositettua rakennetta selostetaan lähemmin tuonnempana.

Seuraavassa käsitellään keksinnön raappapurkain-laitteen suositetun sovelman muita muotoja. Suorakulmaisen 30 varastoalueen sijasta voitaisiin käyttää esim. pyöreää, kuvioissa 10 ja 11 esitettyä varastoaluetta. Varastoalueen ollessa pyöreä tultaisiin toimeen vain yhdellä ympärys-seinällä, jolloin raappa- ja siltaristikkopalkeilla olisi yksi päätetuki niiden ollessa asennettu kääntymään käänto-35 keskiön ympäri ja niiden ulkopään ollessa liitetty pääte-tukeen, joka liikkuu pyöreän ulkoseinän päällä olevalla kiskolla samalla tavalla kuin edellä selostetut A-pukki- 17 70551 päätetuet liikkuvan suorakaidemaisen varastoalueen sivu-seiniä lk- pitkin. Raappa- ja kauhapyöräristikkopalkkien liike pyöreässä varastossa voisi tapahtua koko ajan toiseen suuntaan, koska suunnanvaihtoa ei tarvita. Tämä eli-5 minoisi puomin raappavaunun takapuolelta. Niinpä jonkinlainen tunnettu kasan täydennyslaite, kuten syöttö!inko--hihnakuljetin-stakkeri ^+, esitetty kuvioissa 10 ja 11, voisi toimia raappapurkainlaitteen takana kasan täydentämiseksi jatkuvasti samalla kun raappa- ja kauhapyörälaite 10 ottaa siitä materiaalia. Raappavaunun ja kauhapyörän edestakainen liike on sama kuin suorakulmaisen varastoalueen päälle asennettujen ristikkopalkkien kanssa. Ristikko-palkkien pyyhkäisy 3^0° saa tehokkaasti aikaan pyörivien raappapyörien vinoasentoisen kosketuksen kasan materiaali liin, niin että raappapyöriä ei tarvitse asettaa kulma--asentoon itse puomiin nähden. Niinpä kääntöasennuksiset raappapyörät pyörivät samassa tasossa tai yhdensuuntaisissa tasoissa kiinteäasennuksisen raappapyörän 60 kanssa. Raappa- ja kauhapyöräristikkopalkkienkin liike kasan peit-20 tämän alueen yli on sama lukuunottamatta sitä, että ne ovat toisesta päästään kääntyvästi asennetut päätetukeen-sa niiden toisessa päässä olevan päätetuen ollessa johdatettuna pinoa rajaavan seinän ulkokehällä. Tämä merkitsee, että jokainen pyöreän seinän kannattaman ulkopäätetuen 25 askellusliike saa aikaan kauhapyörän ristikkopalkin liikkumisen kasan "piirakanviipaleen" muotoisen osan verran. Kytkimien käyttö puomien, raappavaunun ja kauhapyörän ohjaamiseksi olisi myös samanlainen kuin edellä selostettiin suorakulmaisen varastomuodon yhteydessä. Vastaavat ele-30 mentit on merkitty vastaavilla viitenumeroilla.

Vaikkakin pyöreällä muodolla odotetaan olevan suurempaa teollista käyttöä, tässä on lähemmin kuvattu suositellun sovelman suorakulmaista muotoa, koska se on monimutkaisempi järjestelyltään ja sen rakenne ja toiminta 35 ovat geneerisiä sekä pyöreälle että suorakaidemaiselle materiaalin varastomuodolle.

Materiaalia halutaan ottaa kasasta mieluimmin mah- 18 70551 dollisimman tasaisesti. Tätä varten täytyy raappavaunun ja kauhapyörän nopeutta lisätä niiden lähestyessä kasan reunoja huolimatta siitä, onko kasa muodoltaan pyöreä tai suorakulmainen. Tämä sen takia, että kasan pystyleik-5 kauksen korkeus pienenee kasan reunojen viettäessä maata kohti. Sillä alueella, jossa kasan korkeus on pääasiassa vaakasuora, kauhapyörän sivuttainen si irtymisliike on oleellisen vakio. Tämän kasarnuodon sivukuva on esitetty kuviossa 11A.

lö Kun kasa viettää maata kohti, raappapyörät tar vitsevat vähemmän aikaa siirtyäkseen kasan laelta sen pohjalle. Vähemmän materiaalia joudutaan silloin ottamaan jokaisessa tällaisessa pystysuorassa "leikkauksessa" kasan läpi, joten raappapyöriä ja kauhapyörää täytyy siir-15 tää sivuttain ristikkopalkkejaan pitkin nopeammin kauha-pyörän kauhoman ja kuljettimelle luovuttaman materiaalin pitämiseksi tilavuudeltaan pääasiassa tasasuuruisena.

Tämän siirtymisnopeuden automaattiseksi muuttamiseksi ilman koneenkäyttäjän apua ajomoottorien nopeutta 20 ohjataan sarjalla sähkömagneettisia lähestymiskytkimiä, jotka toimivat erikoisten, raappa-kauhapyoräristikkopalk-kiin liitettyjen ohjauslevyjen kanssa vastaavan ohjaus-venttiilisarjan aktivoimiseksi, jotka venttiilit avaavat ja sulkevat virtausaukot hydrauliikkajohdossa, joka on 25 liitetty pumppuun 81, joka syöttää nestettä hydraulisten ajomoottorin 50 käyttämiseksi. Kuvioihin 12 ja 13 viitaten, ohjauslevy 106 on kiinnitetty kauhapyörän ristikko-palkkiin 3*+ sen kummankin pään läheisyyteen ja sen suuntaiseksi. fksinkertaisuuden vuoksi vain toinen ko. ris-30 tikkorakenteesta on esitetty kuviossa 12. Kummassakin oh-jauslevyssä 106 on joukko rakoja 108, jotka on järjestetty neljään pystysuunnassa ryhmitettyyn vaakasuuntaiseen riviin. Raot ovat eripituiset ja alkavat ohjauslevyn eri kohdissa. Neljä vastaavaa sähkömagneettista lähestymis-35 kytkintä 110A, HOB, HOC ja 110D on asennettu raappavau-nussa *+9 olevalle konsolille 120 ja siksi ne liikkuvat kauhapyöräristikkopalkilla kauhapyörän mukana. Jokainen 19 7 0 5 51 kytkin on asetettu kulkemaan ohjauslevyn erityisen raon yli. Lähestymiskytkimet 110 aktivoidaan, kun ne ovat ohjauslevyn metallin läheisyydessä ia passivoidaan, kun ne joko eivät ole ohjauslevyn päällä tai ovat ohjauslevyssä 5 olevan raon päällä. Mukavuuden vuoksi ohjauslevyn alareuna on porrasmaisesti lovettu 11?, 113, Hlf rakoja vastaavien loveamien siihen muodostamiseksi. Root ja Ιον eamat muodostavat tehokkaasti aukrcoja levyihin ja näiden levyjen itsensä tehtävänä on sijaita siellä, missä lähes-10 tyrniskytkimet toimivat kauhapyörän ristikkopalkin pituuden varrella. Ohjauslevyn sisäpäässä oleva olakemainen loveama 112 ottaa siis kahden raon paikan. Rakojen tai loveamien pituus näin ollen määrittää sen ajan, jonka halutut kytkimet ovat toiminnassa.

15 Jokainen lähestymiskytkin 110A, B, C ja D ovat sähköisesti liitetyt vastaavaan ohjausventtiiliin ΙΐδΑ, B, C ja D sen hydrauliikkajohdon ohjausaukkoryhmässä 116, joka on pumpun 3l ja vaununajomoottien 50 välissä, joihin se syöttää nestettä (kuvio lk). Kun lähestymiskytkl n ak-20 tivoidaan, se lähettää signaalin vastaavaan ohjausventtiiliin tämän avaamiseksi ja hydrauliikkanesteen päästämiseksi sen ohjaaman aukon läpi ajomoottorien 50 nopeuden lisäämiseksi siten määrällä, joka vastaa erityisen aukon kokoa ja sen läpikulkeman hydrauliikkanesteen määrää. Yh-25 della aukolla 136 ei ole ohjausventtiiliä ja se on kooltaan valittu sellaiseksi, että se päästää lävitseen hydrauli ikkanesteen halutun minimivirran moottorin käyttämiseksi niin, että nämä siirtävät kauhapyörää sivuttaises-ti ao. ristikkopalkkia pitkin ennalta määrätyllä alhaiselle 30 nopeudella. Tämä on pienin haluttu ajonopeus. Kutakin neljää muuta aukkoa ohjaa sen oma ohjausventtiili. Yksi näistä ohjausventtiiliohjatuista aukoista on myös pienikokoinen pienen nestevirran päästämiseksi ajomoottoreihin 50. Jokainen muu ohjausventtiiliohjattu aukko on mitoitettu 35 päästämään läpi kaksikertaisen nestevirran muihin ohjaus-venttiiliohjattuihin aukkoihin verrattuna, niin että eri ohjausventtiiliyhdistelmiä avaamalla ja sulkemalla voidaan.

20 70551 hydrauliikkanesteen virtaa pumpusta vaunun ajomoottoreihin muuttaa ja melko hyvin hallita. Esim. pienin aukko voidaan valita päästämään lävitseen 1,5 litraa/min hyd-rauliikkanestettä. Pienin ohjausventtiiliohjattu aukko 5 voi olla samankokoinen kuin ei-ohjausventtiiliohjattu aukko, mutta näin ei tarvitse olla. Niinpä kun pumppu syöttää nestettä raappavaunua liikuttaville nestemootto-reille ja kaikki ohjausventtiilit ovat suljetut (so. kun lähestymiskytkimet ovat ohjaamattomat, siis eivät toimi-10 asennossa), kauhapyörä yhä siirtyy kasaa myöten hitaim-malla halutulla nopeudella, joka vastaa tilavuusvirtaa (esim. 1,5 l/min) viidennen ei-ohjausventtiiliohjatun aukon läpi. Siispä jos esim. tilavuusvirta olisi 1,5 1/m.in ensimmäisen aukon läpi, 3 l/min toisen aukon läpi, 6 1/ 15 min. kolmannen aukon läpi ja 12 l/min neljännen aukon läpi, raappavaunun ja kauhapyorän ajomoottorien 50 nopeutta voitaisiin muuttaa suhteessa 16/1 (2^+/1,5) pienin inkre-mentein.

Tämän nopeusohjauksen kaaviollinen piirros on esi-20 tetty kuviossa 1^. Sähkömoottori 8ä käyttää pumppua 8l, joka syöttää hydrauliikkanestettä säiliöstä 77 hydrauliikka johdon 131 läpi ohjausventtiilien ΙΐδΑ, B, C ja J ohjaamien aukkojen 136 sarjaan 116. Kun kaikki aukot ovat avoimet, neste virtaa esteettä tilavuusvirralla 2b l/min 25 (käytettäessä yllä selostettuja tilavuusvirta-arvoja) kuhunkin raappavaunua käyttävään hydrauliikkamoottoriin. Hydrauliikkaneste palaa säiliöön johdon 133 läpi. Silloin raappavaunu liikkuu huippunopeudellaan.

Kun lähestymiskytkimet 110A, B, G ja D eivät ole 30 metallin läheisyydessä, mikä tapahtuu raappavaunun ja kau-hapyörän ollessa ristikkopalkkinsa keskikohdassa, jossa ei ole ohjauslevyä 106, tai lähestymiskytkimien ollessa ohjauslevyjen rakojen 108 tai loveamien 11b päällä, ne eivät synnytä signaalia, joten niitä vastaavat ohjausvent-35 tiilit 118a, B, C ja 0 ovat suljetut ja raappavaunu ja kauhapyörä liikkuvat ristikkopalkeillaan alhaisimmalla nopeudella, joka vastaa aina auki olevan aukon kokoa eikä 2i 705 51 pumpun ja vaunun ajomoottorlen välinen ohjausventtiil1 ohjaa ni ». l. ä.

Vaunun nopeus on siis vakio kasan keskialueella, jossa kasan harja on suhteellisen vaakasuora. Lähellä ka-5 san reunoja, joissa se alkaa viettää maahan, lähestymis-kytkimet kulkevat ohjauslevyn 106 yli. Loveamat 112, I13 ja 11Λ ja raot 103 on sijoitettu ohjauslevyyn sellaiseen paikkaan ja tehty niin pitkiksi, että ne aktivoivat ne erityiset lähestymiskytkimet, jotka avaavat aukkoryhmän 10 vastaavat ohjausventtiilit, niin että ajomoottoreihin ^0 menevää hydrauliikkanestevirtaa muutetaan siten, että kauhapyörän kulkunopeus kasvaa materiaalikasan kaltevuuden funktiona kauhapyörän vastaanottaman ja sen kuljetsimelle ä-0 laskeman materiaalit!lavuuden pitämiseksi, päa-15 asiassa vakiona.

Kuvio 15 esittää ohjausaukkojen läpi kulkevan tilavuusvirran (joka vastaa kauhapyörän kulkunopeutta ris-tikkopalkkiaan pitkin) ihannekäyrän 132 suorakaidemaisen materiaalikasan (kuvio 1) leveyden suhteen poikki leikkaus-20 tasossa katsottuna.

Kuvio l6 on samanlainen käyrä, jossa vaunun nopeus on esitetty suhteessa etäisyyteen kauhapyörän ristikko-palkin pyörimiskeskipisteestä pyöreän materiaalikasan ollessa kyseessä. Tässä nähdään kaksi käyrää kuvaamassa vä-25 häisiä eroja vaunun nopeudessa sen mukaan, liikkuuko vaunu samaan suuntaan kuin purkuku1 jetin k-0 tai vastakkaisesti tämän kuljettimen liikesuuntaan nähden. Niinpä jos kau-hapyörä kulkee pyörimiskeskipistettä kohti samaan suuntaan kuin purkukuljetin (käyrä 126), se ei kulje niin nopeasti 30 otetun materiaali tilavuuden pitämiseksi samassa määrässä kuin vaunun kulkiessa poispäin kauhapyörän ristikkopalkin pyörimiskeskiöstä (käyrä 128). Katkoviivalla osoitettu käyrä 130 edustaa käyrät 126 ja 128 yhdistävää komposiit-tikäyrää.

35 Kuvio 17 esittää todelliset porrastetut nopeus- muutokset, jotka saavat aktivoitaessa ja passivoitaessa aikaan lähestymiskytkimet hydrauliikkanesteen virtauksen 22 70551 ohjaamiseksi ohjausventtiilien ohjaamien aukkojen läpi. Tämä käyrä kuvaa myös kauhapyörän kulkua kuviossa 16 esi-tetynlaisen pyöreän kasan poikkileikkauksen läpi. Kuvioiden 16 ja 17 käyrien kaarevuusmuutos heijastaa muutosta 5 siinä materiaalin tilavuusmäärässä, jonka raappapyörät ja kauhapyörä kohtaavat pyöreässä kasassa sen johdosta, että ne kohtaavat muodoltaan kekomaisen tai piirasmaisen materiaalin pyöreän seinän, eli johteen varaan asennetun kauhapyöräristikkopalkin ulkopään jokaisella askellus -10 liikkeellä. Ilmeisestikin piirakan viipaleen muodossa oleva materiaalikaistale on sisäpäästään ulkopäätään kapeampi, joten kauhapyörän ajo- eli kulkunopeutta täytyy lisätä lähellä sisäpäätä. Niinpä huolellisesti valitsemalla ohjauslevyjen loveamien ja rakojen pituus ja paik-15 ka lähestymiskytkimet aktivoidaan ja passivoidaan haluttujen ajanjaksojen valituissa yhdistelmissä hycirauliik-kanesteen virtauksen ohjaamiseksi raappavaunun ajomoot-toreihin 5') kuviossa 17 esitetyssä porrastetussa käyrässä, joka läheisesti approksimoi teoreettista käyrää. Esim. 20 kuvion 17 vasemmalla puolella, joka vastaa pyöreän kasan sisäpuolta, kauhapyörän kulkunopeus on suurimmillaan Kaikkien ohjausventtiilien ollessa auki ja hydrauliikka-nesteen virratessa 2*+ l/min. Kun kauhapyörä liikkuu ulospäin, lähestymiskytkin passivoidaan sen kulkiessa ohjaus-25 levyssä olevan raon yli ja vastaava ohjausventtiili sulkeutuu ajomoottoreihin menevän tilavuusvirran vähentämiseksi esim. 3 litralla/min. Yhä ulommaksi edetessä suljetaan yksi tai useampia ohjausventtiileitä eri yhdistelmissä sitä mukaa kuin lähestymiskytkimet kulkevat ohjaus-30 levyn loveamien tai rakojen yli hydrauliikkanesteen virtauksen ohjaarni seksi porrastettua viivaa 122 pitkin sen läheisesti saattamiseksi vastaamaan kuviossa 17 esitettyä teoreettista käyrää 12Ϊ1. Kun konsoli 120, johon lähestymisky tkimet on sijoitettu, ohittaa sisemmän ohjaus-35 levyn, ei luonnollisesti aktivoida yhtäkään lähestymis-kytkintä, joten kaikki ohjausventtiiliohjatut aukot ovat suljetut ja hydrauliikkanestettä syötetään ajomoottoreihin 23 70551 vain yhden aukon läpi, jota ei ohjausventtiili ohjaa. Tämän osoittaa alin vaakasuora viiva kuvion 17 porrasmaisessa käyrässä.

Kun kauhapyörä on vielä kauempana kauhapyörän ris-5 tikkopalkin pyörimiskeskipisteestä, konsolilla 120 olevat lähestymiskytkimet 120 kohtaavat toisen ohjauslevyn lähellä kauhapyörän ristikkopalkin ulkopäätä, missä kasa alkaa viettää maahan. Tällöin toimintasarja alkaa päin-vastaistua samalla tavalla. Yhden tai useamman lähesty-10 miskytkimen lähestyminen ohjauslevyä aktivoi vastaavat ohjausventtiUit, jotka avautuvat ja päästävät enemmän hyarauliikkanestettä haluttujen aukkojen läpi kauhapyörän kulkunopeuden kiihdyttämiseksi läheisesti vastaamaan haluttuja käyriä.

15 Tässä esimerkissä käytetään neljää 1ähestymiskyt- kintä neljän vastaavan rako- ja loveamasarjan kanssa.

Myös nopeutta ohjataan 1,5 l/min tilavuusvirran lisäys-ja vähennysinkrementtten funktiona. Lähes tyrni, s kytki mi en ja inkrementtien lukumäärää voidaan tietysti muuttaa sa-20 moin kuin nesteen tilavuusvirtaa jokaisessa inkrementis-sä. Näitä parametreja voitaisiin muuttaa laitteiston mittojen, halutun seurattavan käyrän ja halutun liikenopeu-den mukaan.

Tällä tavalla automaattisesti ohjataan raappavau-25 nun ja kauhapyörän nopeutta materiaali kasan leveyden yli laitteen kohtaaman pienenevän materiaalitilavuuden kompensoimiseksi sitä mukaa kuin kasa viettää maahan kummallakin sivullaan. Tämä ainutlaatuinen automaattinen ajo-nopeusohjaus eliminoi koneenkäyttäjän tarpeen ja laite 30 voi pääasiallisesti itsekseen toimia edellä selostettujen rajakytkimien kanssa, joiden tehtävänä on muuttaa edestakaisin liikkuvien komponenttien, kuten raappavau-nun ja kauhapyörän ristikkopalkin, liikesuuntaa.

Syöttölinko-hihnakuljetin-stakkeri, joka täydentää 35 kasan, tekee tämän työn joka kerta pääasiassa niin yhtäläisellä tarkkuudella, että kasa aina saa saman yleismuodon ja -koon sekä sijaintipaikan, niin että ohjauslevyjen 2h 70551 aseman kauhapyörävaunulla tehtävänä on suhteuttaa se kohta, missä kasa alkaa viettää maahan, kauhapyörän asemaan ristikkopalkillaan. Kauhapyörä alkaa siis nopeuttaa siirtymisliikettään ristikkopalkkiaan pitkin silloin, kun 5 kasa alkaa viettää maahan.

Eräät laitteen modifikaatiot ovat ilmaisia. Esim. raappa- ja kauhapyöräristikkopalkit voitaisiin yhdistää yhdeksi ristikkopalkiksi (kuvio 11), jolle sekä raappa-vaunu että kauhapyörä ovat asennetut. Etenkin ympyrämäi- 10 sessä varastosiilomuodossa voitaisiin hyvinkin käyttää yhtä puomia, jolla olisi asennettu yksi tai useampia käännettäviä raappapyöriä. Kaikki nämä muodot ovat suositetun sovelman variaatioita ja sisältävät samat peruskomponentit ja ovat toiminta- ja ohjausperiaatteiltaan 15 samanlaisia.

Il

Claims (6)

25 705 51

1. Laite materiaalin taiteenottamiseksi sellaisen ma teriaalin varastoidusta kasasta (8), käsittäen: pituussuuntaisen ristikkopalkki1 aitteen (12), 5 elimiä liikkuvasti kannattaen ristikkopalkki1 ait- teen (12) ainakin toista päätä (30) sen siirtämistä varten varastoidun materiaalikasan (8) suhteen, ristikkopalkki laitteeseen (12) liikkuvasti sovitetun raappavaunun (49) sovitettuna edestakaista liiket-10 tä varten tämän pituussuunnassa, kauhapyörän (47) pyörivästi ja siirrettävästi sovitettuna ristikkopalkkilaitteeseen (12) edestakaista liikettä varten tätä pitkin varastoidusta kasasta (8) poistettavan materiaalin kokoonkeräämiseksi , 15 kauhapyörää (47) pyörittäviä elimiä, raappavaunua (49) ja kauhapyörää (47) edestakaisessa liikkeessä ristikkopalkkilaitetta pitkin (12) siirtäviä elimiä, ainakin yhden raappapyöräpuomin (52) sovitettuna 20 raappavaunuun (49) ja ulottuen tästä ulospäin, kuljettimen (40), joka ulottuu olennaisesti samoin kuin ris tikkopalkki1 aite (12), vastaanottaakseen materiaalia kauhapyörästä (47) ja sen poistamiseksi laitteesta, tunnettu useahkosta raappapyörästä (54 ;56 ;58 ;60) 25 sovitettuina jokaiseen raappapuomiin ainakin yhden raappa-pyörän ollessa pyörivästi sovitettuna siihen, ja ainakin yhden (58) kussakin puomissa olevista raappapyöristä ollessa kääntyvästi asennettuna siihen ollakseen sen kautta käännettävissä kääntönivelen (91) ympäri olemaan koske-30 tuksessa materiaaliin ja seuratakseen sen ääriviivan muutoksia, ja elimiä jokaisen pyöritettävissä olevan raappa-pyörän pyörittämiseksi suuntaan, jonka kautta allaolevan kasan (8) jokaiseen osaan kohdistuu käsittely siinä olevan materiaalin pakoittamiseksi alaspäin kohti kasan poh-35 jaa, jossa pyörivä kauhapyörä (47) voi kerätä sen kokoon. 70551 26

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen laite, tun nettu siitä, että ristikkopalkki1 aitteen (12) ainakin toisen pään liikkuvaa kannattamista varten ristikko-palkkilaite käsittää kaksi yhdensuuntaista vastakkaista 5 päätetukirakennetta (30), joiden liikesuunta on kohtisuorassa raappavaunun edestakaisen liikkeen suuntaa (22) vastaan, niin että poikittainen liike on aikaansaatavissa ristikkopalkki1 aitetta siirrettäessä varastoidun materiaalin (8) kasan ylitse.

3. Patenttivaatimuksen 1 mukainen laite, tun nettu siitä, että elimet ristikkopa 1 kki1 aitteen (12) pään (30) liikkuvaa kannattamista varten käsittävät toisessa päässä olevan käännettäväksi sovitetun ristikko-palkiston ja toisessa päässä olevan pyörin (39) kanna-15 tetun pääteristikkopalkiston ,niin että kiertoliike aikaansaadaan ristikkopalkistolaitetta siirrettäessä varastoidun materiaali kasan (8) yli.

4. Patenttivaatimuksen 2 tai 3 mukainen laite, tunnettu siitä, että kauhapyörävaunua (49) varten 20 on säätöelimiä käsittäen elimiä kauhapyörävaunun (49) ajonopeuden lisäämiseksi sen lähestyessä kauhapyöräristikko-palkiston (34) jompaakumpaa päätä (30), niin että pitkin kauhapyöräristikkopalkiston (34) pituutta kerätty materi-aalimäärä on olennaisesti vakio toisesta päästä toiseen.

5. Patenttivaatimuksen 4 mukainen laite, tun nettu siitä, että siinä on kauhapyörävaunun (49) ete-nemis- ja palautumisnopeuden lisäämiseksi elimiä käsittäen rei'itetyn levyn (106) sovitettuna palkiston kumpaankin päähän (30) ja useita ohjausventtii1ejä (118) vastaten 30 1ähetymiskytkimi in (110) ja jotka vastaanottavat merkke jä näistä aukkojen (116) valikoivaksi avaamiseksi ja sul-kemi seksi. 27 70551

6. Patenttivaatimuksen 2 tai 3 mukainen laite, tunnettu siitä, että siinä on elimiä jokaisen raappapyörän riippumattomaksi käyttämiseksi ja jokaisen jokaisessa raappapuomissa olevan jokaisen raappapyörän 5 pyörittämiseksi eri nopeudella, jolloin puomin (52) uloin raappapyörä (54) pyörii hitaammalla nopeudella kuin samassa puomissa (52) oleva sisin raappapyörä (60), niin että materiaalin pakoittuessa kasan huipulta alemmalle tasolle mukautumista tapahtuu siirtymiseen kuhunkin kas-10 vavaan materiaaliti 1avuuteen.