FI70249C - Foerfarande och anordning vid sugsintring - Google Patents

Description

7 024 9

Imusintrausmenetelmä ja -laite Tämä keksintö kohdistuu menetelmään suuren läpäisevyyden ja stabiilin rakenteen omaavan panoksen valmistamiseksi imusintrausarinalle tai kiinteään tai liikkuvaan imusintraus-pannuun, joka menetelmä käsittää sintrattavan kostean mate-riaaliseoksen kokoon puristamisen, sopivimmin yhden painekuor-mitetun valssiparin välissä, koossa pysyvän kakun valmistamiseksi, jolloin kakun muodostavat hiukkaset pysyvät koossa pääasiassa kapillaarivoimien vaikutuksesta, ja kakun murtamisen palasiksi, joiden koko on sopiva imusintrauspanoksen muodostamiseksi. Keksintö kohdistuu myös laitteeseen menetelmän suorittamiseksi.

Imusintrausta käytetään ensisijaisesti hienojakoisen rauta-oksidimateriaalin agglomeroimiseksi muotoon, joka on sopiva masuuniin syöttämistä varten, ja se merkitsee melkoista kustannusta raakaraudan valmistuksessa. Näin ollen on tärkeätä, että voidaan valmistaa mahdollisimman paljon sintteriä arinan pintayksikköä kohti investointi-, ylläpito-, polttoaine- ja sähköenergiakustannusten vähentämiseksi.

Sintrauskapasiteettiin nähden tärkein tekijä on panoksen läpäisevyys. Mitä enemmän kaasua imetään panoksen läpi aikayksikössä, sitä vähemmän aikaa tarvitaan tyydyttävän sintrausope-raation aikaansaamiseen. Panoksen läpäisevyyttä voidaan lisätä usealla eri tavalla. Tavallisin menetelmä tätä varten on lisätä panokseen sekoitettavan karkearakeisen palautussintte-rin määrää. Suuret määrät karkearakeista palautussintteriä lisäävät kuitenkin lopullisen sintterin painoyksikköä kohti tarvittavaa polttoainemäärää ja aiheuttavat myös käsittelystä johtuvia lisäkustannuksia. Edelleen on määrätyissä tapauksissa pakko murskata lopullinen sintteri palautussintterin tarvittavan määrän saamiseksi. Eräs toinen usein käytetty menetelmä on saattaa panosseos rumpujälkikäsittelyyn. Vaikkakin panoksen 2 70249 läpäisevyys paranee tietyssä määrin tämän käsittelyn johdosta, on pakko tarkkaan säätää kosteuspitoisuutta, ja tavallisesti tarvittava vesimäärä on suurempi kuin mitä sintrauksen terminen tapahtuma halutulla alhaisella polttoaineen kulutuksella edellyttää. Sekapanoksen pyörittäminen rummussa ei myöskään anna stabiilia panosta. Sen sijaan panos pyrkii pakkautumaan imusintrauksessa käytettäessä sellaista suurta alipainetta, joka on toivottavaa kapasiteettiin nähden sintrat-taessa hienojakoista materiaalia.

Eräissä tapauksissa on yritetty lisätä panoksen läpäisevyyttä mikropelletoimalla yhtä tai useampia panoksen muodostavista rautaoksidituotteista. Tämä menetelmä edellyttää kuitenkin kalliin pelletointilaitteen»kuten rumpu- tai pannupelletointi-laitteen hankkimista. Vain erittäin hienojakoista materiaalia voidaan mikropelletoida, ja tavallisesti on pakko käyttää sideainetta sekä tarkkaan säädettyä veden lisäämistä, jolloin tuloksena voi olla laskeutumista panoksen alemmissa osissa sintrausprosessin kuluessa, eli pohja-alueella hiukkaset tarttuvat toisiinsa adheesiolla. Toinen epäkohta on, että panoksen aineosat eivät sekoitu keskenään riittävän perusteellisesti, jotta haluttu kuonanmuodostus tapahtuu sintraus- ja masuuni-prosessissa .

Eri tahoilla maailmassa rikastetaan rautaoksidia pitkälle ensinnäkin rautapitoisuuden lisäämiseksi ja toiseksi epäpuhtauksien, kuten fosforin poistamiseksi. Rikastamisen suorittamiseksi malmi on jauhettava niin pieneen hiukkaskokoon, että saatu hieno rikaste ei sovellu imusintrattavaksi. Esimerkkejä tällaisista rikasteista ovat Keski-Ruotsin ja Pohjois-Ruotsin rikasteet, jotkci on puhdistettu fosforista ja jotka täten ovat hyvin hienojakoisia. Markkinoiden löytämiseksi tällaisille tuotteille on valittu niiden pelletointi. Sintratut pelletit eivät kuitenkaan ole ihanteellisia agglomeraatteja masuunissa käsiteltäviksi, ei muotoon eikä kemialliseen koostumukseen nähden, ja monessa tapauksessa suositaan imusintrausprosessilla saatua sintteriä,ei vähiten koska se voidaan tehdä itsesulavak-si, ts. sintteriin voidaan sisällyttää masuunissa tarvittavat aineosat.

Il 70249 3

Hienojakoisten malmirikasteiden ohella on olemassa useita hienojakoisia rautapitoisia materiaaleja, joita ei voida agglomeroida imusintraustekniikalla. Esimerkkejä tällaisista materiaaleista ovat kiisupasutteet, happipuhalluspöly ja muut hyvin hienojakoiset metallurgiset välituotteet.

Eräs yritys hienojakoisen sintrauspanoksen ratkaisun löytämiseksi on kuvattu ruotsalaisessa patenttijulkaisussa 212 742, jonka mukaan kosteaan panosseokseen kohdistetaan suuritaajui-nen tärytys koossa pysyvän kakun muodostamiseksi, joka palasina sijoitetaan sintrausarinalle ja sintrataan. Mainitut palaset lajitellaan sihdillä niin, että panoksen karkeampi osa on lähimpänä arinaa ja hienompi jae on karkeamman jakeen päällä. Tämän menetelmän toteuttaminen kohtasi kuitenkin vaikeuksia. Tarvittiin suhteellisen suurta kosteuspitoisuutta kakun muodostamiseen tarvittavan plastisuuden aikaansaamiseksi. Kun hiukkasmateriaalia tärytettiin, kakun pinnat kostuivat, minkä johdosta kakku takertui sitä kannattavaan pintaan. Lisäksi oli vaikeata saada aikaan suurtaajuinen tärytys riittävällä tunkeutumissyvyydellä.

Tämän keksinnön tarkoituksena on saada aikaan uusi ja edullinen menetelmä erittäin läpäisevän ja stabiilin rakenteen omaavan imusintrauspanoksen valmistamiseksi, jolla menetelmällä edellä mainitut epäkohdat voidaan ainakin pääasiassa poistaa.

Tätä tarkoitusta varten ehdotetaan aluksi esitettyä lajia oleva menetelmä, joka on tunnettu siitä, että materiaaliseoksen vesipitoisuus säädetään sellaiseksi, että saadaan olennaisesti pienin mahdollinen polttoaineen kulutus halutussa sintrauslämpö-tilassa, ja että puristuspainetta säädetään siten säädettyyn vesipitoisuuteen nähden, että syntyvän kakun huokostilavuus ei ole kokonaan seokseen sisältyvän veden täyttämä. Tällä tavalla edellä mainitut vaikeudet voidaan ohittaa yksinkertaisella tavalla. Imusintrattaessa keksinnön mukaisesti muodostettua patjaa muodostuu, kun patja sytytetään, sen yläpinnalla palamiskerros, joka on ohut suhteessa patjan paksuuteen ja joka siirtyy alaspäin koko patjan läpi, kun ilmaa imetään 70249 patjan läpi. Tähän kerrokseen syötetään jäähdyttäessään jo kuumennettua, päällä olevaa patjan osaa esilämmennyttä ilmaa, samalla kun palamiskerroksesta tuleva kaasu kuivattaa ja lämmittää lähinnä alempana olevaa patjan osaa. Tällöin vesi-pitoisuudella on suuri merkitys sintraustapahtumaan nähden, sillä aikayksikössä syötetyn ilmamäärän ollessa vakio, vesi-pitoisuus määrää nopeuden, jolla palamiskerrosrintama siirtyy patjassa alaspäin. Toisaalta palamiskerrosta seuraavan jäähdytyskerroksen nopeus, jossa jäähdytyskerroksessa tuleva ilma jäähdyttää sintrattua panosmateriaalia, määräytyy patjassa saavutetun korkeimman lämpötilan ja sen läpi imetyn ilma-määrän mukaisesti, ja palamiskerroksen nopeus on vakio kun syötetty ilmamäärä on vakio ja korkein lämpötila on vakio. Palamiskerros ja jäähdytyskerros siirtyvät kuitenkin samalla keskinäisellä nopeudella vain silloin, kun käytetään keksinnön mukaisen menetelmän mukaista vesipitoisuutta, jolloin kuten mainittu saadaan aikaan haluttu ohut palamiskerros, joka antaa olennaisesti pienimmän mahdollisen polttoaineen kulutuksen halutussa sintrauslämpötilassa. Jos vesipitoisuutta vähennetään, kasvaa palamiskerroksen, mutta ei jäähdytyskerroksen etenemisnopeus, minkä johdosta kahden kerroksen rintamat eroavat toisistaan ja saadaan paksu palamiskerros, joka tarvitsee enemmän polttoainetta halutun palamislämpötilan saavuttamiseksi. Syy, minkä vuoksi tässä tapauksessa vähennetty vesi-pitoisuus johtaa suurempaan polttoaineen kulutukseen, on, että sintteri sisältää enemmän jäännöslämpöä palamiskerroksen saapuessa arinalle. Jos toisaalta vesipitoisuutta lisätään yli sen arvon, jolla palamis- ja jäähdytyskerrokset etenevät samalla nopeudella, pienenee palamisvyöhykerintaman etenemisnopeus. Jäähdytyskerroksen etenemisnopeus on kuitenkin muuttumaton. Tästä syystä sintrauslämpötila alenee asteettain ja se saattaa jopa saavuttaa sellaisen tason, että panos sammuu, ja täten suurempi vesipitoisuus täytyy kompensoida lisäämällä syötettyä polttoainemäärää. Näin ollen jokaisella määrätyllä sintrauslämpötilalla on määrättävissä vesipitoisuus, joka keksinnön mukaisen menetelmän mukaan on säädetty antamaan 70249 5 pienimmän mahdollisen polttoaineen kulutuksen. Materiaalia keksinnön mukaisella tavalla kokoonpuristettaessa saatu kakku ei kuitenkaan saa sisältää vapaata kosteutta pinnallaan, sillä tällöin kakun palaset tulevat takertuviksi ja paakkuun-tuvat arinalle sijoitetussa panoksessa, ja valmistettaessa kakkua valssaamalla esiintyy valssien luistoa kakun suhteen ja saadaan mekaanisesti heikko kakku. Jos muodostetun kakun huokoset eivät kykene sisältämään pienimmän mahdollisen polttoaineen kulutuksen aikaansaamiseksi tarvittavaa vesimäärää, jolloin pintaan tulee vettä puristettaessa materiaalia kakuksi, vesimäärää voitaisiin ilmeisesti vähentää. Tämä merkitsee kuitenkin sitä, että täytyy syöttää enemmän polttoainetta.

Näin ollen on keksinnön mukaan todettu, että kakun huokostila-vuutta on säädettävä säätämällä puristuspainetta niin, että kakku kykenee pidättämään tarvittavan vesimäärän. Huokosten täyttöaste ei kuitenkaan saa olla hyvin pieni, sillä kapillaarivoimat pitävät suureksi osaksi kakun koossa. Tähän nähden on todettu, että puristetun kakun huokoset tulee täyttää ainakin 60 %:iin, sopivimmin 60-90 %:iin.

Sintrauspanosta tavanomaiseen tapaan valmistettaessa on monessa tapauksessa todettu tarpeelliseksi lisätä enemmän vettä kuin termiseltä näkökannalta olisi tarpeen, jotta saadaan läpäisevä panos, mikä merkitsee sitä, että kuluu enemmän polttoainetta. Tämä ei ole tarpeen valmistettaessa sintrauspanosta keksinnön mukaisella menetelmällä, mikä on hyvin tärkeä etu.

Jos puristettu kakku on liian paksu, on vaara tarjolla, että polttoainetta,tavallisesti koksimurskaa, tulee sidotuksi niin, että polttoaineen syttyminen viivästyy. Tästä syystä kakun paksuuden ei tulisi ylittää 12 mm eikä alittaa 4 mm, sillä muuten kakku tulee liian heikoksi murskattavaksi ennalta määrätyllä tavalla palasiksi, joiden muoto on sopiva imusintraus-panoksen muodostamiseen. Edelleen, hyvän kaasunjakelun ja kaasun ja sintrauspanoksessa olevan materiaalin välisen lämmönsiirron aikaansaamiseksi puristettu kakku tulisi murskata palasiksi, joiden suurin dimensio on enintään 20 mm ja sopivimmin enintään 15 mm.

70249

Kahden hiukkaskoon muodostaman seoksen imuvastus on suurempi kuin molempien erillisten hiukkasluokkien yhteenlaskettu imu-vastus. Tästä syystä on todettu edulliseksi, että puristettu kakku murskaamisen jälkeen lajitellaan sihtilaitteessa suhteellisen karkearakeiseen jakeeseen, joka sijoitetaan lähimmäksi arinaa, ja hienojakoiseen jakeeseen, joka sijoitetaan karkearakeisen jakeen päälle. Tätä silmällä pitäen on erikoisen edullista, että lajittelu suoritetaan siten, että materiaalin pääosa, sopivimmin noin 2/3 siitä, sisältyy lähinnä arinaa olevaan karkearakeiseen jakeeseen. Se seikka, että panoksen yläkerros käsittää hienommat hiukkaset, helpottaa panoksen sytyttämistä. Tämä edistää myös materiaalin ja kaasun välistä lämmönsiirtoa sintrausprosessin tässä vaiheessa, jossa on toivottavaa stabiloida palamisvyöhykkeen rintama. Lisäksi voidaan säästää polttoainetta sekoittamalla hienojakoista lisä-polttoainetta hienompijakoiseen jakeeseen, sillä tällöin voidaan käyttää vähemmän polttoainetta panoksen muuhun osaan.

Kuten edellä on mainittu, keksintö kohdistuu myös laitteeseen hyvän läpäisevyyden ja stabiilin rakenteen omaavan panoksen valmistamiseksi liikkuvalle imusintrausarinalle tai liikkuvaan tai kiinteään imusintrauspannuun, joka laite käsittää välineet kostean materiaaliseosvirran puristamiseksi kokoon koos-sapysyvän kakun muodostamiseksi, joka sitten murskataan palasiksi, joiden koko on sopiva imusintrauspanoksen muodostamiseen, joka laite edelleen käsittää keksinnön mukaan välineet puristus-paineen säätämiseksi siten suhteessa materiaaliseoksen vesipitoisuuteen, että muodostetun kakun huokostilavuus ei ole kokonaan materiaaliseokseen sisältyvän veden täyttämä. Tämä järjestelmä mahdollistaa keksinnön mukaisen tarkoituksen saavuttamisen rakenteeltaan yksinkertaisilla välineillä.

Muut keksinnön mukaisen laitteen tunnusomaiset piirteet ja edut esitetään oheisissa patenttivaatimuksissa ja selostetaan jäljempänä.

li 70249

Keksintö esitetään seuraavassa lähemmin viittaamalla oheiseen piirustukseen, jossa kuva 1 esittää kaaviollisesti keksinnön ensimmäistä sovellu-tusmuotoa, kuva 2 esittää kaaviollisesti keksinnön toista sovellutus-muotoa, ja kuva 3 esittää kaaviollisesti keksinnön kolmatta sovellutus-muotoa, jossa patjan kerrokset muodostetaan toistensa päälle valssiparien avulla, jotka on sijoitettu vierekkäin samaan runkorakenteeseen.

Kuvassa 1 viitemerkki 10 tarkoittaa liikkuvaa imusintrausarinaa, josta vain osa on esitetty, jolloin sen alla sijaitsevan imu-laatikon 11 pohja on merkitty 12. Arinan 10 päällä on ahjo-kerros 13, joka käsittää karkearakeista materiaalia ja jonka tarkoituksena on arinan 10 ylikuumenemisen ehkäiseminen imusint-rausprosessin kuluessa. Piirustuksesta näkyy, että arinan siirtyessä hitaasti eteenpäin nuolen 15 suuntaan, arinalle 10 muodostuu asteettain imusintrattava materiaalipatja 14.

Arinan yläpuolelle on sijoitettu välineet kuljettimella 17 tulevan kostean materiaaliseoksen 18 puristamiseksi kokoon koossa pysyvän kakun 19 muodostamiseksi, jotka välineet esitetyssä sovellutusmuodossa muodostuvat valssilaitteesta, joka on kokonaisuutena merkitty 16. Kostea materiaaliseos voi esimerkiksi käsittää hienojakoista rautamalmirikastetta, hienojakoisia rautapitoisia metallurgisia välituotteita, koksimurskaa ja kuonanmuodostajia, jolloin polttoainepitoisuutta ja vesipitoisuutta säädetään siten toistensa suhteen, että mahdollisimman vähän polttoainetta kuluu tarvittavassa sintrauslämpötilassa. Kuljetin 17 on varustettu punnituslaitteella 20 ja sitä käytetään sellaisella nopeudella, että valssilaitteeseen 16 syötetään aikayksikössä vakio materiaalimäärää. Valssilaitteeseen tulevaa materiaalikerrosta tasoitetaan kaavinelimellä 21 niin, että tämän kerroksen tai materiaalivirran paksuus on yhdenmukainen valssilaitteen valssien 22 ja 23 niillä osilla, jotka saavat aikaan materiaalin kokoonpuristamisen.

8 70249

Valssiparin 22, 23 poistopuolelle on sijoitettu liukulevy 24, jolla on tasainen pohja ja joka muodostaa alaspäin viettävän kannatinlevyn valssien 22, 23 muodostaman kakun 19 vastaanottamiseksi ja ohjaamiseksi arinan 10 yläpuolella sijaitsevaan kohtaan. Kakun 19 kulkiessa levyn 24 alareunan 25 yli, se murtuu painon vaikutuksesta palasiksi, joiden koko on sopiva imusintrauspanoksen muodostamiseen. Saatujen palasten kokoa voidaan säädellä säätämällä muun muassa aikayksikössä syötetyn materiaaliseoksen 18 määrää ja valssipuristusta, jotka parametrit määräävät kakun paksuuden ja sen mekaanisen lujuuden, ainakin jossakin määrin. Levy 24 voi olla aseteltavissa erilaisiin kulmiin vaakatason suhteen. Levyn kaltevuus- kulman vaakatason suhteen tulee kuitenkin olla riittävän pieni, * jotta levyn ja kakun 19 välinen kitka estää kakun murtumisen levyn päällä kakkuun vaikuttavien painovoimien vaikutuksesta, ennen kuin kakku saavuttaa reunan 25, jonka kohdalla kakku murtuu.

Valsseja 22, 23 käytetään synkronisesti kukin omalla moottorilla (ei esitetty) tai yhteisellä moottorilla, ja ne on laakeroitu vaissipukkiin, joka esitetyssä sovellutusmuodossa on imusintrauslaitteen sisältävän rakennuksen katon kannattama, josta katosta osa on esitetty kohdassa 26. Kuvassa 1 on esitetty vain yksi valssipukki 27. Toisen valssipukin rakenne on pääasiassa samanlainen. Alempi valssi 23 on laakeroitu kunkin valssipukin osaan 28, kun taas toinen valssi 22 on kummastakin päästään laakeroitu saman valssipukin 27 kaksivartisen vivun toiseen varteen 29, joka vipu on kääntyvästi laakeroitu vastaavan valssipukin 27 kohtaan 30, jolloin vivun toinen varsi on merkitty 31. Toiseen varteen 31 vaikuttaa hydraulisy-linteri 32, joka pyrkii kääntämään vipua sellaiseen suuntaan, että valssi 22 painuu valssia 23 vasten. Valssin 22 kutakin päätä varten on sovitettu kaksivartinen vipu siihen kuuluvine sylinterilaitteineen. Vivut ovat edullisesti jäykästi yhdistetyt toisiinsa niin, että ne kääntyvät synkronisesti. Sovi-telma on lisäksi sellainen, että valssien 22, 23 akselit sisältävä taso on pääasiassa kohtisuora levyä 24 vastaan niin, että kakku 19 tulee levyn 24 kannattamaksi heti kun se jättää vals-

II

70249 siparin 22, 23, jolloin poistetaan se vaara, että kakku saattaisi tarkoituksetta murtua liian aikaisin.

Levystä 24 alaspäin kalteva ohjauslevy 33 on yhdistetty levyn 24 alareunaan 25, jonka kohdalla kakku saatetaan murtumaan, joka levy 33 on sovitettu ohjaamaan kakun palaset lajittelu-laitteeseen 34, jossa palaset jaetaan suhteellisen karkearakeiseen jakeeseen, joka sijoitetaan lähimmäksi arinaa 10 ahjo-kerroksen 13 päälle muodostamaan panospatjan 14 alemman kerroksen 35, ja suhteellisen hienojakoiseen jakeeseen, joka sijoitetaan kerroksen 35 päälle muodostamaan patjan 14 ylemmän kerroksen 36. Tällä tavalla kakun palasten lajittelu sovitetaan sellaiseksi, että kerros 35 tulee käsittämään noin 2/3 tai enemmän patjaan sisältyvän materiaalin kokonaismäärästä.

Esitetyssä sovellutusmuodossa lajittelulaite 34 muodostuu rummusta, jossa on poikkileikkaukseltaan monikulmion muotoinen vaippa, joka on varustettu sihtirei'illä. Rummun koko pituutta pitkin ulkonevat pääasiassa säteen suuntaiset siivet 37. Sihtireiät voivat olla rakoja, jotka ulottuvat kehän suunnassa kulloinkin kahden viereisen siiven 37 välillä. Rakojen leveys voi edullisesti olla noin 10 mm. Rumpua pyöritetään myötäpäivään moottorilla (ei esitetty), jolloin ohjauslevyltä 33 putoavat karkeat kakun palaset eivät läpäise sihtireikiä, vaan siirtyvät siipien 37 kuljettamina kuvassa 1 oikealle ja putoavat arinalle 10, kuten kohdassa 38 on esitetty, muodostamaan patjakerroksen 35. Pienemmät kakun palaset putoavat sihti-reikien kautta rummun sisään ja kulkevat suoraan rummun läpi muodostamaan suhteellisen hienorakeisen materiaalivirran 39, jotka hienommat palaset johdetaan arinalle jo muodostetulle kerrokselle 35 muodostamaan ylemmän panoskerroksen 36. Kuten kuvassa 1 on esitetty, voidaan ylempään kerrokseen 36 homogeenisesti sekoittaa haluttuja hienojakoisia lisäaineita, kuten hienojakoista lisäpolttoainetta. Tätä varten on sovitettu kuljetin 40, jolla hienojakoista lisäainetta 41 johdetaan lajitte-lulaitteeseen 34, jonka kautta mainittu lisäaine saatetaan kulkemaan sekoittuen samalla hienompaan materiaalijakeeseen, joka tulee ohjauslevyltä 33. Kuten kohdassa 42 on esitetty, 10 70249 kuljetin 40 on yhteistoiminnassa punnituslaitteen kanssa rumpuun johdettavan lisäaineen oikeata annostelua varten, ja kaapimen 43 kanssa lajittelulaitteeseen 34 kulkevan lisäaine-virran tasoittamiseksi niin, että sen paksuus on yhdenmukainen yli koko leveyden.

Jotta valssaamalla muodostetun kakun 19 ominaisuudet tulisivat oikeiksi on sovitettu yleisesti viitemerkillä 44 merkitty säätölaite, jonka avulla valssien puristusta voidaan automaattisesti säätää ja valvoa niin, että kakku 19 saa oikean huokoisuuden suhteessa seokseen 18 sisältyvään kosteusmäärään, sopi-vimmin niin, että kakun 19 huokoset tulevat täytetyiksi määrättyyn asteeseen, joka on alueella 60-90 tilavuus-%, jolloin kakku saa halutun mekaanisen lujuuden. Säätölaite käsittää pumpun 45, jonka imupuoli on yhdistetty hydraulinestesumppuun 46 ja painepuoli on yhdistetty johdolla 47 jokaiseen hydraulisylin-teriin 32. Paluujohto 48 johtaa johdosta 47 takaisin sumppuun 46, johon paluujohtoon 48 on sovitettu säädettävä kuristusvent-tiili 49, jolloin venttiilin 49 kuristusaste määrää kunkin sylinterin 32 varteen 31 kohdistaman paineen ja täten valssien puristuksen. Venttiiliä 49 säätää sinänsä tunnettu vertailu-piiri 51 säätöjohtimen 50 kautta, joka piiri saa tulojohtimen 52 kautta signaalin, joka vastaa kakun 19 haluttua paksuutta. Vertailupiiri 51 vastaanottaa tulojohtimen 53 kautta kakun 19 paksuutta tunnistavasta anturista 54 tulevan signaalin, joka vastaa kakun kulloistakin todellista paksuutta, jolloin vertailupiiri 51 vertailee johtimien 52 ja 53 antamat signaalit ja kun johtimesta 53 tuleva signaali poikkeaa kakun 19 haluttua paksuutta vastaavasta arvosta, johtimeen 50 menevää ulostulosignaalia säädetään niin, että venttiilin kuristusastetta joko lisätään tai vähennetään valssien puristuksen muuttamiseksi sellaiseksi, että saadaan haluttu kakun paksuus.

Kuten on selvää, lajittelulaite 34 ja kuljetin 40 voidaan jättää pois kuvassa 1 esitetystä laitteesta, kun ei ole tarpeen lajitella kakkua 19 murskattaessa saatuja palasia eikä tarvita lisäainetta 41. Edelleen on tietenkin mahdollista säätää n 11 70249 sintrauspanoksen valmistusta esitetystä tavasta poikkeavalla tavalla. Sintrausarina 10 voi tietenkin olla paikoillaan ja sintrauspanoksen muodostamiseksi tarkoitettu laite voi olla sovitettu siirtymään arinaa pitkin.

Hienompien palasten muodostaman materiaalijakeen 39 sijoittamiseksi tarkemmin arinalle lajiteltaessa materiaalia lajittelu-laitteella 34 lajittelurummun sisään on sijoitettu ohjauslevy 55, joka päätykappaleiden 56 välityksellä on laakeroitu lajit-telurummun akselille 57 ja jonka kaltevuuskulmaa voidaan muuttaa kiertämällä sitä akseliin 57 nähden.

Toistensa kanssa samanlaiset tai pääasiassa toisiaan vastaavat elementit on kuvissa 1, 2 ja 3 merkitty samoilla viitenumeroilla, joten niitä ei kuvata tarkemmin kuvien 2 ja 3 seuraavassa selostuksessa, jotka kuvat esittävät kuvan 1 mukaisen laitteen ensimmäistä ja toista muunnelmaa.

Kuvassa 2 esitetyssä sovellutusmuodossa kannatinlevyn 24 yläpuolelle ja sen alareunan kohdalle on sovitettu sopivimman vaihdeltavalla nopeudella käytetty piikkitela 58, joka on tarkoitettu tekemään murto-osoituksia kakkuun 19 tai kokonaan murskaamaan kakun,jolloin kakun palasten koko määräytyy piikkien välimatkojen ja telan kehänopeuden mukaisesti. Havainnollisuuden vuoksi piikkitelaa 58 käyttävää moottoria ja sitä kannattavia elimiä ei ole esitetty kuvassa 2. Saadut kakun palaset putoavat levyn 24 alareunalta virraksi 59, joka muodostaa patjan 14 ylemmän kerroksen 60 arinalle 10 ja ahjokerrokselle 13 aikaisemmin muodostetun patjakerrokser 61 päälle. Patja-kerros 61 voidaan muodostaa toisen valssiparin avulla (ei esitetty), joka sijaitsee kuvassa 2 oikealla puolella esitetystä valssiparista, ja kerroksen 61 materiaalin koostumus tai hiukkaskoko voi olla erilainen kuin kerroksessa 60.

Kuten edellä esitetyn perusteella lienee selvää, sovellettaessa keksintöä kuvassa 2 esitetyllä sovellutusimiodolla tarvitaan kaksi välimatkoin sijoitettua erillistä valssiparia 22, 23 siihen kuuluvine laitteineen patjakerrosten 60, 61 muodostami- 12 70249 seksi arinalle 10. Vaikkakin tällainen järjestelmä voi olla täysin tyydyttävä, se tarvitsee melko paljon tilaa ja varusteita. Kuvassa 3 esitetään keksinnön sovellutusmuoto, jossa tarvittavaa tilaa on vähennetty yhdistämällä kaksi valssi-paria yhteiseksi, kompaktiksi yksiköksi.

Kuvassa 3 esitetään näin ollen liikkuva imusintrausarina 10, jolle patjakerrokset 60, 61 muodostetaan kahden valssiparin 22, 23 ja 22', 23' avulla, jotka on sijoitettu yhteiseen avoimeen runkorakenteeseen 62 ja täten ei tarvitse järjestää kahta välimatkoin sijaitsevaa, erillistä kerroksen muodostusasemaa, joten tarvittava tila pienenee. Kuten kuvassa on esitetty, avoin runkorakenne käsittää kaksi välimatkoin sijaitsevaa pyst.yelementtiä 63, kattoon 26 kiinnitetyt vaakasuuntaiset yläelementit 64 ja vaakasuuntaiset pohjaelementit 65, jolloin kuvassa näkyy kulloinkin vain yksi tällainen ylä- ja pohja-elementti .

Kuvan 3 mukaisessa sovellutusmuodossa valssiparit 22, 23 ja 22', 23' on sovitettu vierekkäin siten, että valssiparien tulopuolet ovat toisiaan päin. Kuten kuvasta 3 näkyy, kunkin valssiparin tulopuoli sijaitsee yhteisessä varastosäiliössä 66, johon sintrattavaa materiaalia syötetään yhdeltä ainoalta kuljettimelta 17. Kuten edellä esitetyissä sovellutusmuodois-sakin kuljetin on yhteistoiminnassa kaavinelimen 21 kanssa kuljettimen 17 kuljettaman materiaalin 18 tasaamiseksi. Kummankin valssiparin 22, 23 ja 22', 23' poistopuoleen liittyy kanna-tinlevy 24, joka on asetettu sellaiseen kaltevuuskulmaan, että samalla kun se mahdollistaa kakkukerroksen siirtymisen alaspäin levyä 24 myöten sen voiman vaikutuksesta, joka kohdistuu siihen valssiparista ulos tulevan kakun toimesta, se ei ole niin suuri, että kakku voi painovoiman vaikutuksesta liukua niin nopeasti levyä alas, että se voisi ennenaikaisesti murtua.

Kuten kuvassa 3 on esitetty, kummankin levyn 24 yhteyteen ja lähelle sen valssiparista poispäin olevaa päätä on sijoitettu piikkitela 58, joka on sovitettu pyöriväksi pystyelementin 63 kannattamaan pitimeen 67. Vastaavalla tavalla kuin kuvan 2

II

13 70249 mukaisessa sovellutusmuodossa poikkitelojen 58 tarkoitus on murtaa levyllä 24 olevan yhtenäinen kakku halutun kokoisiksi palasiksi, joiden koko riippuu telojen piikkien välimatkoista ja telojen kehänopeudesta.

Kuvan 3 mukaisen sovellutusmuodon valssiparit 22, 23 ja 22', 23' on järjestetty kuvien 1 ja 2 mukaisten sovellutusmuotojen valssiparien 22, 23 asennusta muistuttavalla tavalla. Niinpä valssipukin ylempi valssi 22 tai 22' on pyöriväksi laakeroitu kiinteään kannattimeen 28, kun taas vastaavan valssipukin alempi valssi 23 tai 23' on laakeroitu kiinteään kannattimeen 28 kohtaan 30 kääntyväksi laakeroidun kaksivartisen vivun toiseen varteen 29. Kaksivartisen vivun toinen varsi 31 on nivel-tyvästi yhdistetty sylinterilaitteen 32 männän varteen, joka sylinteri pyrkii kääntämään vipua niin, että valssit 23, 23' puristuvat valsseja 22, 22' vasten. Kuten edellä esitettyjen sovellutusmuotojen valssiparissa järjestelmä on sellainen, että valssien 22, 23 ja 22', 23' akselit sisältävät tasot ovat pääasiassa kohtisuoraan vastaavaa levyä 24 vastaan.

Vaikkakaan tätä ei ole esitetty kuvassa 3, kutakin valssi-paria ohjataan säätölaitteella 41, joka on samanlainen kuin kuvassa 1 esitetty.

Sen varmistamiseksi, että säiliössä 66 oleva raemainen materiaali 1.8 on riittävän mureneva joutumaan kummankin valssiparin valssien väliin, on sovitettu välineet säiliössä 66 olevan materiaalin sekoittamiseksi, joko jatkuvasti tai määrätyin välein. Esitetyssä sovellutusmuodossa sekoitusvälineet käsittävät ainakin yhden sylinterilaitteen, jonka männäntangon 68 vapaassa päässä on tanko 69, joka on yhdensuuntainen valssien akselin kanssa ja sovitettu siirrettäväksi säiliössä 66 olevaan mate-riaalikasaan 18 ja siitä ulos. Tanko 69 on varustettu sen muotoisilla ja kokoisilla pinnoilla, että materiaali sekoittuu tangon tunkeutuessa kasaan ja poistuessa siitä, jolloin paak-kuuntuminen estetään ja mureneva massa varmistetaan. Kuten kuvassa on esitetty, sylinterilaitteen sylinteri 70 on kiinnitetty pitimellä 71 runkorakenteeseen 62. Käytössä materiaalia 70249 18 syötetään säiliöön 66 kuljettimella 17 ja pidetään murenevassa olotilassa edestakaisin liikkuvan tangon 69 avulla. Materiaali 18 joutuu sitten valssipareihin 22, 23 ja 22', 23' puristuen niissä kokoon muodostaakseen koossa pysyvän kakun, jolla on haluttu huokoisuus, jota säädetään samalla tavalla kuin kuvan 1 mukaisessa sovellutusmuodossa mainituilla säätö-elimillä. Kumpikin kakku siirtyy alaspäin vastaavaa levyä 24 myöten piikkitelan 58 kohdalle, joka piikkitela murskaa kakun määrätynkokoisiksi palasiksi. Palaset putoavat arinalle 10 muodostamaan joko kerroksen 60 tai kerroksen 61 riippuen sen levyn 24, jolta palaset putoavat, asemasta arinan 10 liikkumis-rataan nähden, kuten kuvasta selvästi näkyy. Suhteellisen karkearakeisen patjakerroksen 61 aikaansaamiseksi valssipariin 22', 23' liittyvän piikkitelan 58 piikit voivat olla kauempana toisistaan kuin toisen telan 58 piikit.

Lienee selvää, että keksinnön mukaista laitetta voidaan muunnella muullakin tavalla keksinnön puitteissa. Niinpä valssi-parit voidaan sijoittaa vinosti arinan pituussuuntaan nähden tai valssilaitteet voivat sijaita erillään imusintrausarinas-ta, jolloin valmista sintrauspanosmateriaalia syötetään arinalle sopivilla kuljetinlaitteilla, edullisesti syöttö-tai varastosäiliön kautta.

Keksinnöllä saavutettu edullinen tulos ilmenee seuraavista esimerkeistä, joissa kaikki esitetyt määrät ovat painoprosentteja.

Esimerkki 1

Materiaaliseokseen, joka käsitti noin 60 % Grängesberg- rikastetta GAC (hienojakoista rikastetta, jolla on suuri rauta- 2 pitoisuus ja jonka ominaispinta-ala oli 550 cm /g), noin 32 % toista rikastetta, jolla oli alhaisempi rautapitoisuus, ja noin 8 % kuonanmuodostajaa, josta 4 % oli poltettua kalkkia, sekoitettiin 5 % koksimurskaa, 8 % kalkkikiveä ja noin 25 % palautussintteriä, jonka hiukkaskoko oli alle 6 mm, imu-sintrauspanoksen muodostamiseksi. Tämä seos, joka oli kokoonpantu antamaan korkeaemäksisen sintterin, kostutettiin 7 %:n li 70249 15 vesipitoisuuteen. Kostea seos valssattiin kakun muodostamiseksi, jonka huokoset olivat noin 85 tilavuus-%:iin täytetyt vedellä ja joka sitten murskattiin ja lajiteltiin kuvaan 1 viitaten selostetulla ja mainitussa kuvassa esitetyllä tavalla, jolloin käytettiin valsseja, joiden läpimitta oli 350 mm ja puristuspaine noin 400 kp valssin tehokasta pituutta kohti. Lajittelurummun lajittelureikien leveys oli 10 mm, jolloin noin 30 % materiaalista läpäisi lajittelurummun muodostamaan panos-patjan ylemmän hienomman kerroksen, jonka korkeus ulottui noin 320 mm ahjokerroksen yläpuolelle, jonka korkeus oli 200 mm. Sintraus suoritettiin alipaineessa, joka oli 1500 mm vesipila-ria. Sintrausaika oli noin 10 minuuttia (johon sisältyi 2 minuutin vakiolisäaika), jolloin saatiin noin 42,5 tonnin tuotan-2 to arinan m ja 24 tuntia kohti. Saatu sintteri, joka oli kovaksi poltettu, antoi rumpukäsittelykokeessa arvoksi noin 60 %. Tämä tulos oli useiden sintrauskokeiden yhteistulos, kun oli saavutettu ilmoitettu noin 25 %:n tasapaino sisääntule-van ja poistuvan palautussintterin välillä. (Rumpukäsittelykokeessa käytettiin pyöritysrumpua, jonka pituus oli 900 mm ja läpimitta 990 mm. Panos käsitti 20 kg sintrattua materiaalia, jonka hiukkaskoko oli 20-40 mm, ja rumpua pyöritettiin 200 kierrosta 8 minuutissa. Pyöritetyn materiaalin, jonka hiukkaskoko ylitti 6 mm, painoprosenttiosuus mitattiin.)

Sama panoskoostumus, mutta valmistettuna tavanomaiseen tapaan ilman valssausta, antoi kaikkien muiden sintrausolosuhteiden ollessa samoja noin 33 tonnin tuotannon arins.n m ja 24 tuntia kohti, siis tuotannon, joka oli lähes 30 % pienempi kuin keksinnön mukaista menetelmää käytettäessä.

Esimerkki 2

Materiaaliseokseen, joka käsitti noin 60 % Grängesberg-rikas- tetta GPC (pelletti-sintrausrikaste, jolla oli suuri rautapi- 2 toisuus ja jonka ominaispinta-ala oli 1600 cm /g), noin 32 % toista rikastetta, jolla oli alhaisempi rautapitoisuus, ja noin 8 % kuonanmuodostajaa, josta 4 % oli poltettua kalkkia, sekoitettiin imusintrauspanosseoksen muodostamiseksi 4 % koksimurs-kaa, 8 % kalkkikiveä ja noin 22 % palautussintteriä (<. 6 mm).

16 70249 Tämä seos kostutettiin 7 %:n vesipitoisuuteen ja valssattiin esimerkin 1 mukaisesti kakun muodostamiseksi, jonka huokoset olivat noin 80 tilavuus-%:iin täytetty vedellä, minkä jälkeen kakku murskattiin poikkitelalla kuvan 2 mukaisesti ja laskettiin sintrausarinalle ilman lajittelua muodostamaan patjan, jonka korkeus oli noin 350 mm ahjokerroksen yläpuolella, jonka korkeus oli 20 mm.

Kuivaamisen jälkeen poikkitelalla murskatun materiaalin näyte osoitti seuraavan partikkelijakautuman:

Partikkelikoko (mm) Pitoisuus (%) >8 12,2 8-6 26,2 6-4 16,5 4-2 16,3 2-1 11,9 1-0,2 10,8 <0,2 6,1

Sintrausoperaatio suoritettiin täysin samalla tavalla kuin esimerkissä 1 on esitetty ja sen kesto oli 13 minuuttia (mukaanluettuna edellä mainittu 2 minuutin vakiolisäaika), jolloin kun noin 22 %:n palautustasapaino oli saavutettu saa-töin noin 42 tonnin tuotanto arinan m ja 24 tuntia kohti. Esimerkissä 1 esitetty rumpukäsittelykoe antoi tulokseksi noin 65 %.

Lienee selvää, että niin hienoa rikastetta kuin Grängesberg GPC voidaan sisällyttää vain erittäin pieniä määriä valmistettaessa sintrauspanosta tavanomaiseen tapaan.

Esimerkki 3

Materiaaliseokseen, joka käsitti noin 60 % Malmberget-rikastet-ta MPC 3 (pelletti-sintrausrikaste, jolla oli suuri rautapitoisuus ja jonka hienous oli likimain sama kuin Grängesberg GPC-rikasteella), noin 32 % toista rikastetta, jolla oli pienempi rautapitoisuus, ja noin 8 % kuonanmuodostajaa, josta 4 % oli

II

70249 poltettua kalkkia, sekoitettiin imusintrauspanoksen muodostamiseksi 4 % koksimurskaa, 8 % kalkkikiveä ja noin 23 % palau-tussintteriä (< 6 mm). Seos kostutettiin 7 %:n vesipitoisuuteen ja valssattiin esimerkin 1 mukaisesti muodostamaan kakun, jonka huokoset olivat noin 80 tilavuus-%:iin täytetty vedellä, minkä jälkeen kakku murskattiin piikkitelalla kuvan 2 mukaisesti ja laskettiin sitten sintrausarinalle ilman lajittelua muodostamaan patjan, jonka korkeus ulottui noin 350 mm ahjoker-roksen yläpuolelle, jonka korkeus oli 20 mm.

Sintraus suoritettiin täysin esimerkin 1 mukaisesti ja sen kesto oli 13,5 minuuttia (mukaanluettuna 2 minuutin vakiolisä-aika), jolloin noin 23 %:n palautustasapainon saavuttamisen jälkeen saatiin noin 39,5 tonnin tuotanto arinan m ja 24 tuntia kohti. Esimerkin 1 mukainen rumpukäsittelykoe antoi tulokseksi noin 63 %.

Lienee selvää, että niin hienoa rikastetta kuin Malmberget-rikaste MPC 3 voidaan sisällyttää vain erittäin pieniä määriä valmistettaessa imusintrauspanoksia tavanomaiseen tapaan.

Edellä esitetystä selityksestä ja esimerkeistä ilmenee, että keksintö tarjoaa uuden menetelmän ja uuden laitejärjestelmän, joilla voidaan saavuttaa seuraavat edut: 1. Voidaan saada aikaan suurempi panoksen läpäisevyys ja täten suurempi tuotanto arinan pinta-alayksikköä kohti riippumatta syötetyn materiaalin partikkelikoosta.

2. Panosseoksen kosteuspitoisuus voidaan pitää optimaalista termistä tapahtumaa varten tarvittavalla alhaisella tasolla, jolloin säästetään polttoainetta.

3. Sintrauksessa voidaan ylläpitää pieni alipaine ja saavuttaa samalla suuri tuotanto, ja täten voidaan puhaltimien käyttämiseen tarvittavaa energiaa pienentää.

4. Panos pysyy stabiilina eikä painu kokoon sintrausoperaa-tiossa.

18 70249 5. Sintraus voidaan suorittaa sekoittamatta panokseen muuta materiaalia kuin palautussintteriä.

6. Voidaan käyttää vain vähän sytytyspolttoainetta ja sintrauspanokseen sekoitettua polttoainetta käyttämällä suurta panospatjän korkeutta.

7. Voidaan sintrata erittäin hienojakoista materiaalia, kuten teräksen valmistusprosesseista saatua pölyä, hiilen polttamisesta saatua tuhkaa jne.

8. Puristettaessa panosseosta kokoon valsseilla tarvitaan vain pientä puristuspainetta, esimerkiksi 150-1000 kp:n, sopi-vimmin 200-800 kp:n lineaarista painetta valssin pituuden cm kohti, jolloin valssien kulumista voidaan tuntuvasti vähentää.

Claims (11)

19 70249

1. Menetelmä suuren läpäisevyyden ja stabiilin rakenteen omaavan panoksen (14) valmistamiseksi liikkuvalle imusintraus-arinalle tai liikkuvaan tai kiinteään imusintrauspannuun, jossa menetelmässä sintrattavaa kosteata materiaaliseosta (18) puristetaan kokoon, sopivimmin ainakin yhdellä painekuormitetulla valssi-parilla koossapysyvän kakun (19) muodostamiseksi, joka kakku pysyy koossa pääasiassa kapillaarivoimien vaikutuksesta, ja joka kakku sen jälkeen murskataan palasiksi (38, 39), joiden koko on sopiva sintrauspanoksen muodostamiseen, tunnettu siitä, materiaaliseoksen (18) kosteuspitoisuus säädetään tasolle, joka tarkoitetussa sintrauslämpötilassa antaa pienimmän mahdollisen polttoainekulutuksen, ja että puristuspainetta säädetään siten suhteessa säädettyyn kosteuspitoisuuteen, joka vastaa pääasiassa pienintä mahdollista polttoainekulutusta, että syntyvän kakun (19) huokostilavuus ei ole kokonaan seokseen sisältyvän veden täyttämä ja että kakun murskauksessa syntyneet säädetyn kosteuspitoisuuden omaavat palaset johdetaan arinalle (10) vastaavasti pannuun.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että kokoon puristetun kakun (19) paksuus on 4-12 mm.

3. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen menetelmä, tunnet-t u siitä, että materiaaliseosta (18) puristetaan kokoon muodostamaan huokoisen kakun (19), jonka huokostilavuus on 60-90 %:iin veden täyttämä.

4. Jonkin patenttivaatimuksista 1-3 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että puristettu kakku (19) murskataan palasiksi, joiden suurin koko on enintään 20 mm, sopivimmin enintään 15 mm.

5. Jonkin patenttivaatimuksista 1-4 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että puristetun kakun (19) palasiksi murskaamisen jälkeen palaset lajitellaan lajittelulaitteessa (34) muodostamaan suhteellisen karkearakeisen materiaalijakeen (38), joka sijoitetaan lähimmäksi arinaa (10), ja hienorakeisem-man materiaalijakeen (39), joka sijoitetaan karkearakeisen 20 70249 materiaalijakeen päälle, jolloin lajittelulaite sopivimmin on sovitettu siten, että materiaalin suurin osa, sopivammin 2/3 siitä, sisältyy karkearakeiseen materiaalijakeeseen (38).

6. Patenttivaatimuksen 5 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että hienorakeisempaan materiaalijakeeseen (39) sekoitetaan hienojakoista lisäainetta (41), kuten hienojakeista polttoainetta .

7. Laite suuren läpäisevyyden ja stabiilin rakenteen omaavan panoksen (14) valmistamiseksi liikkuvalle imusintrausarinalle (10) tai kiinteään tai liikkuvaan imusintrauspannuun, joka laite käsittää välineet (16) muodostuen ainakin yhdestä painekuormite-tusta valssiparista, jotka ovat sileitä tai vain pinnaltaan uritettuja valsseja (22, 23) sintrattavan kostean materiaaliseos-virran (18) puristamiseksi kokoon pääasiassa kapillaarivoimien vaikutuksesta koossa pysyväksi kakuksi (19), joka sen jälkeen murskataan palasiksi, jotka suuruudeltaan sopivat imusintraus-panokseen ja välineet (17, 20) aineseoksen (18) johtamiseksi etukäteen määrätyssä määrin aikayksikössä ja etukäteen määrätyssä kosteuspitoisuudessa mainittuun kokoonpuristusvälineeseen (16), tunnettu välineistä (54) kakun (19) paksuuden tunnistamiseksi sekä välineistä (29-32, 44) puristuksen lisäämiseksi tai vähentämiseksi riippuen tunnistetun kakun paksuuden poikkeamisesta säädetystä määräarvosta jossa puristuksessa muodostetun kakun huokoset ovat vain osittain veden täyttämät, minkä ohella valssiparin (16) poistopuolelle liittyy siitä alaspäin viettävä kannatinlevy (24) vastaanottamaan ja ohjaamaan valssien välissä muodostettua kakkua (19) kohtaan, joka sijaitsee sopivimmin välittömästi imusintrausarinan (10) tai imusintrauspannun yläpuolella, jossa kohdassa kakku murskataan, jonka kannatinlevyn (24) kaltevuuskulma on niin pieni, että levyn ja kakun välinen kitka estää kakun murtumisen painovoiman vaikutuksesta sen vielä ollessa levyn päällä, ja että valssipari (22-23) on sovitettu siten, että molempien valssien akselit sisältävä taso muodostaa pääasiallisesti suoran kulman kannatinlevyn kanssa. 21 70249

8. Patenttivaatimuksen 7 mukainen laite, jossa puristus-välineet käsittävät kaksi painekuormitettua valssiparia (22, 23; 22', 23'), tunnettu siitä, että valssiparit (22, 23; 22', 23') on sijoitettu vierekkäin avoimeen runkorakenteeseen (62), joka on yhteinen molemmille valssipareille niin, että valssiparien syöttöpuolet ovat toisiaan päin, että kukin syöttö-puoli sijaitsee säiliössä (66), joka on sovitettu vastaanottamaan puristettavaa materiaalia (18), ja että molempien valssiparien poistopuolella olevat kannatinlevyt (24) sijaitsevat siten arinan (10) suhteen, että yhdeltä kannatinlevyltä (24) putoavat kakun palaset muodostavat arinalle (10) ensimmäisen patjakerroksen (61) ja toiselta kannatinlevyltä (24) putoavat kakun palaset muodostavat arinalle toisen patjakerroksen (60) ensimmäisen patjakerroksen (61) päälle.

9. Patenttivaatimuksen 8 mukainen laite, tunnettu välineistä (68, 69, 70) säiliössä (66) olevan materiaalin (18) sekoittamiseksi sen pitämiseksi murenevana massana.

10. Jonkin patenttivaatimuksista 7-9 mukainen laite, tunnettu käytetystä piikkitelasta (58), joka on sijoitettu kannatinlevyn (24) yläpuolelle sen alapään kohdalle, joka tela sopivimmin on vaihtelevalla nopeudella pyörivä tela, joka on tarkoitettu kakun (19) murskaamiseksi palasiksi, joiden koko määräytyy piikkien välien ja poikkitelan kehänopeuden mukaisesti.

11. Jonkin patenttivaatimuksen 7-10 mukainen laite, tunnettu siitä, että siihen lisäksi kuuluu laite (34), joka sijaitsee arinan (10) tai pannun yläpuolella ja sopivimmin on pyörivän sihdin muodostama, mainittua kakkua murskattaessa syntyvän tuotteen lajittelemiseksi suhteellisen karkearakeiseen jakeeseen ja suhteellisen hienorakeiseen jakeeseen, ja karkearakeisen jakeen (38) sijoittamiseksi lähimmäksi arinaa ja hienorakeisen jakeen (39) sijoittamiseksi karkearakeisen jakeen päälle, jolloin mahdollisesti on myös sovitettu välineet (40, 42, 43) hienojakoisen lisäaineen (41), kuten hienojakoisen polttoaineen, syöttämiseksi erikseen laitteeseen (34) sekoitettavaksi hienojakoiseen jakeeseen (39). 22 70249