FI70177C - Foerfarande och apparat foer pressbearbetning av arbetsstycken - Google Patents

Description

70177

Menetelmä ja laite työkappaleitten puristintyöstämiseksi

Keksintö koskee menetelmää työstökappaleiden tai työstettävän materiaalin puristustyöstön suorittamiseksi 5 ja laitetta menetelmän toteuttamiseksi. Puristustyöstöllä tarkoitetaan mitä tahansa sellaista toimintoa kuten esim. lävistämistä, vetämistä, valamista suljettuun muotiin, suulakepuristusta, briketointia tai ruiskupuristusta, jossa metallisia tai ei-metallisia kappaleita tai mate-10 riaalia työstetään viemällä niihin ko. työstä varten tarvittava määrä energiaa.

Ennestään tunnetaan menetelmiä energian vapauttamiseksi puristintyöstössä, missä energia akkumuloidaan ja siirretään työkappaleeseen vain kerran puristimen 15 työiskun aikana.

Entuudestaan tunnetaan myös puristimia tunnettujen menetelmien suorittamiseksi, joissa puristimissa on vauhtipyörä niiden moottorien energian akkumuloimiseksi, kytkin ja kampi-, epäkesko- tai nokkapyörämekanismi yhdes-20 sä liukukappaleen kanssa tarvitun energiamäärän yksinkertaiseksi vapauttamiseksi ja siirtämiseksi työkappaleeseen.

Ennestään tunnetaan hydraulisia puristimia tunnettujen menetelmien suorittamiseksi, joissa puristimissa on hydraulinen voimalaite, hydraulinen akku ja hydraulinen 25 voimasylinteri tarvitun mekaanisen energiamäärän kerralla vapauttamiseksi metallia, muovia, puristusmuovausjauhetta, -raetta jne. olevaan työstettävään kappaleeseen tai materiaaliin. Lisäksi tunnetaan FR-patenttijulkaisusta 2063995 lämpöpuristin. Tämä puristin perustuu tangon 30 lämpölaajenemiseen, kun sitä lämmitetään siten, että sen toinen pää toimii lämpövipuna samalla, kun toista päätä pakotetaan sopivasti, jolloin se vaikuttaa mäntään, joka on ohjattu kulkemaan pitkin tangon pituusakselia ja jolla on pienempi poikkileikkaus kuin tangolla, jolloin 35 sen työtökappaleeseen kohdistama voima saadaan suuremmaksi .

70177

Yleinen epäkohta yllä mainittujen valmistusprosessien suorittamiseen käytettävissä tunnetuissa menetelmissä on se, että kun enemmän energiaa tarvitaan erityisen kappaleen puristintyöstämiseen, on pakko käyttää kal-5 liimpaa ja tehokkaampaa ja siksi järeämpää puristinta.

Puristimissa, jossa on vauhtipyörä tai elastisesti muotoaan muuttava elin, on pakko käyttää kalliimpaa, voimakkaampaa ja raskaampaa voimakonetta työiskun lyhyydenkin vuoksi.

10 Edellä mainittujen vauhtipyörällisten koneiden haittaina on, että ne työskentelevät iskuin eikä työkap-paletta voida pitää niissä komprimitoituna lisälämpö-käsittelyn kohdistamiseksi siihen, minkä johdosta turvaudutaan kalliimpiin hydraulisiin puristimiin.

15 Muita näiden puristimien epäkohtia ovat, että on mahdollista ottaa niiden vauhtipyörästä liukukappaleen yhden työiskun aikana vain pieni osa vauhtipyörään varastoituneesta suuresta liike-energian kokonaismäärästä, ja lisäksi niiden varsinainen voimaisku, so. niiden ko-20 konaisiskun se osa, jossa ne voivat vapauttaa nimellis-voimansa, on verraten lyhyt ja nopeasti ohimenevä.

Yllä mainittujen mekaanisten puristimien yksi haitta on, että voimaisku on verrattain lyhyt, niiden apuisku on vielä lyhyempi ja voima kohdistetaan työkap-25 paleeseen pienenevän voimafunktion mukaan, suhteessa jännityksen vähenemään energian purkautuessa elastisesti muotoaan muuttavasta elimestä. Kaikki tämä kaventaa näiden puristimien käyttöalaa.

Hydraulisten puristimien epäkohtana on, että ne 30 ovat vielä raskaampia, kalliimpia, monimutkaisempia ja vähemmän luotettavia sekä hitaampia ja pienempituottavuuk-sisia kuin edellä mainitut, ne vaativat suuremman lattiapinta-alan ja niillä on pienempi energiahyötysuhde toistuvan energiamuuntamisen ja säätöhäviöiden vuoksi.

35 Vapautuneiden energiamäärien samanaikainen hallinta, siirrot ja nopeudet eivät käytännöllisesti katsoen ole toteutettavissa .

3 70177

Myös lämpöpuristin aiheuttaa ongelmia. Ennen kaikkea se on energiankulutukseltaan epätaloudellinen sen lämpöenergian suhteen, joka tarvitaan riittävän lämpölaajenemisen aikaansaamiseen suhteellisen massiivisessa tan-5 gossa.

Yllämainitut sekä vauhtipyörää että hydraulisia puristimia käyttäen aikaansaatujen iskujen avulla suoritettavat toiminnot ovat tyypillisesti epäedullisia siinä, että kitkakerroin työstökappaleen tai työstettävän mate-10 riaalin ja työstötyökalun välillä kasvaa, kun työstötyökalu on levossa liikkeensä jälkeen. Tämä johtaa puutteellisuuksiin valmiissa tuotteessa, kuten myös seuraavassa puristusvaiheessa käytettävän puristusvoiman pienenemiseen .

15 DE-kuulutusjulkaisussa 2918074 on esitetty paran nettu mekaaninen puristustyöstömenetelmä, jossa energialähteestä saatu puristustyöstöenergia siirretään työstö-kappaleeseen tai materiaaliin useissa vaiheissa. Menetelmä on toteutettu mekaanisen puristimen avulla, jossa 20 on käyttönokka ja käyttövoimalaitteet sen käyttämiseksi, tela, jota käyttönokka koskettaa ja joka on kiinnitetty nelikulmaiseen (neliniveliseen) vipuun vivun yhteen liitoskohtaan, saranalaitteet, jotka liittävät nelikulmaisen vivun sen toisessa liitoskohdassa olevaan ensimmäiseen 25 jäykkään kannattimeen, elastisesti muotoutuva elementti, kuten esim. tanko tai lattajousi, joka yhdistää vivun kolmannen liitoskohdan toiseen jäykkään kannattimeen, ja laitteet, jotka yhdistävät vivun sen neljännestä liitoskohdasta yksikköön, joka kannattaa laitteen työstötyö-30 kalua ja voi suorittaa edestakaisliikettä. Käyttönokas-sa on ainakin yksi sektori, joka ollessaan kosketuksissa telaan huolehtii siitä, että energiaa varastoituu elastisesti muotoutuvaan osaan, ja toinen sektori, joka ollessaan kosketuksissa telaan huolehtii energian vapauttami-35 sesta elastisesti muotoutuvasta elementistä aikana, joka on lyhyempi kuin aika jona energian varastointi tapahtuu.

4 70177

Puristimen nelikulmainen (nelinivelinen) vipu toimii siten, että se siirtää voimaa suhteessa siihen tuotuun voimaan tavalla, jota voidaan kutsua "suhteelliseksi voimansiirroksi". Termiä nelikulmainen vipu käytetään tässä yh-5 teydessä sen tavanomaisessa merkityksessä tarkoittamaan vipua, joka on mukana neljässä kinemaattisessa liitoksessa t.s. siihen yleensä kohdistetaan neljä voimaa eri kohtiin, jolloin vivun jokainen tukipiste muodostaa vastavoiman. Tällaisessa puristimessa voima jälleen vapautetaan 10 yhdellä ainoalla kerralla työstettävään kappaleeseen tai materiaaliin. Tämä vapautuminen on kuitenkin pidennetty työjakson kokonaiskeston suhteen ja tapahtuu toivotulla tavalla säännönmukaisesti nokan profiilin ja sitä käyttävien moottoreiden käytön määräämällä tavalla. Jos kuiten-15 kin on tarpeellista jatkaa puristusta, täytyy koko työjakso viedä läpi, jolloin työkappaleeseen kohdistuva paine laskee siksi ajaksi kun energiaa varastoituu elastiseen elementtiin ja sen jälkeen nousee samalla kuin työs-tötyökalun ja työkappaleen välille toistuvasti muodostuu 20 kitkaa, mikä aiheuttaa puutteellisuuksia tuotteessa.

Tämän keksinnön tarkoituksena on aikaansaada laite työstökappaleen tai materiaalin puristustyöstön suorittamiseksi, jonka laitteen avulla voidaan minimoida kitka-kertoimen muodostumispyrkimys työstökappaleen tai mate-25 riaalin ja työstötyökalun välille aikana, jona työkalu siirtyy liikkeestä lepoon. Keksinnön tarkoituksena on myös aikaansaada puristustyöstölaite, jossa on pitempi säädettävä apuisku ja jonka avulla työstökappaleeseen tai materiaaliin voidaan vapauttaa nimellisvoima iskun 30 kokonaiskestoon nähden pitemmän ajan kuluessa ja jossa työstökappaleeseen tai työstettävään materiaaliin käyt-töiskun aikana siirrettävä voima on vakio tai kasvaa käyttöiskun vaikutuksen aikana.

Keksinnön yhtenä päämääränä on aikaansaada mene-35 telmä työstökappaleen tai työstettävän materiaalin puristustyöstön suorittamiseksi siirtämällä puristustyöstöener- 5 701 77 giaa työstökappaleeseen tai materiaaliin useissa vaiheissa, joka menetelmä on tunnettu siitä, että jokaiseen vaiheeseen kuuluu suhteellisen lyhyen ajan kestävä suurienerginen vaihe, jonka aikana elastisesti muotoutuva energian-5 kantaja vapauttaa ennalta varastoitua potentiaalienergiaa, ja pidemmän ajan kestävä pienienerginen vaihe, jonka aikana apuenergialähde syöttää pienitehoisempaa energiaa, jolloin elastisesti muotoutuvan energiankantajän uudelleenvaraus potentiaalienergialla valmiiksi työstökappaleen tai mate-10 riaalin puristustyöstön seuraavan vaiheen suurienergistä vaihetta varten tapahtuu pienienergisen vaiheen aikana, ja että näin aiheutuvat energian syötöt ja työkalusiir-tymät vastaavat työstökappaleille tai työstettävälle materiaalille sekä energiansyötön suuruuden että eri vaihei-15 den välisten suhteiden suhteen ennalta määrättyjä suhteita, niin että syntyy tasaiset siirtymät vaiheiden välille ja että työstävän työkalun siirtymisnopeus pienienergisen vaiheen aikana puristustyöstön aikaansaamiseksi on riittävä estämään työstötyökalun ja työstökappaleen tai materi-20 aalin välisen kitkakertoimen yhtäkkinen suureneminen, ja että työstävän työkalun siirtymisnopeus ei muuta etumerk-kiään työstökappaleen tai materiaalin työstön loppuun mennessä.

Keksinnön toisena päämääränä on aikaansaada puris-25 tuslaite käytettäväksi työstökappaleen tai materiaalin puristustyöstön suorituksessa, jossa laitteessa on käyttö-nokka, voimalaitteet käyttönokan käyttämiseksi, tela, jota käyttönokka koskettaa ja joka on kiinnitetty nelikulmaiseen vipuun vivun yhteen liitoskohtaan, saranalaitteet, jotka 30 liittävät nelikulmaisen vivun sen toisessa liitoskohdassa olevaan ensimmäiseen jäykkään kannattimeen, elastisesti muotoutuva elementti, joka yhdistää vivun kolmannen liitoskohdan toiseen jäykkään kannattimeen, ja laitteet, jotka yhdistävät vivun sen neljännestä liitoskohdasta yksik-35 köön, joka kannattaa laitteen työstävää työkalua ja voi suorittaa edestakaisliikettä, jolloin käyttönokassa on ai- 6 70177 nakin yksi sektori, joka ollessaan kosketuksissa telaan huolehtii siitä, että energiaa varastoituu elastisesti muotoutuvaan osaan, ja toinen sektori, joka ollessaan kosketuksissa telaan huolehtii energian vapauttamisesta 5 elastisesti muotoutuvasta elementistä aikana, joka on lyhyempi kuin aika jona energian varastointi tapahtuu. Puristuslaite on tunnettu siitä, että saranaliitostanko yhdistää yksikön nelikulmaiseen vipuun, että nelikulmaisen vivun ja ensimmäisen jäykän kannattimen, elastisesti 10 muotoutuvan elementin ja saranaliitostangon väliset liitoskohdat sijaitsevat siten, että nelikulmainen vipu on toiminnallinen, voimaa muuttava elementti, joka pystyy aikaansaamaan potentiaalienergian varastoinnin elastisesti muotoutuvaan elementtiin, kun käyttönokan mainittu yk-15 si sektori on kosketuksissa telan kanssa, ja potentiaalienergian vapautumisen vivun välityksellä saranaliitostankoon, kun käyttönokan mainittu toinen sektori on kosketuksissa telan kanssa, ja että liitosta on tankopuolis-kon ja tankopuoliskon välillä oleva sarana on liitetty 20 käyttölaitteeseen tankopuoliskojen välisen kulman käyttö-muutoksen aikaansaamiseksi, jolloin käyttölaitetta voidaan käyttää niin, että se ottaa vastaan työstävää työka-luosaa kannattavan yksikön samalla nopeusetumerkillä, kun elastisesti muotoutuva elementti on vapauttanut kai-25 ken potentiaalisen energiansa, ja mahdollistaa yksikön siirtymisen jatkumisen samalla nopeusetumerkillä, kun lisää potentiaalienergiaa on varastoitu elastisesti muotoutuvaan elementtiin.

Tämän keksinnön mukaiseen puristuslaitteeseen kuu-30 luu nelikulmainen vipu, jonka voimansiirron työstötyöka-lua kannattavaan yksikköön tulisi olla säädettävissä nelikulmaisen vivun liitoskohtien erityistä sijaintijärjestelyä varten, josta syystä kulma saranatangon liitoskohdan alimman asennon, ensimmäisen jäykän kannattimen ja sara-35 nan aseman välillä, saranatangon sen pään, joka on kauempana nelikulmaisen vivun liitoskohdasta, ollessa kiinnitet- 7 70177 tynä työstötyökalun kannattavaan yksikköön, on alle 90°, mutta kuitenkin suurempi kuin nelikulmaisen vivun edes-takaisliikkeensä aikana tekemä pyörimiskulma, kun taas nelikulmaisen vivun ja elastisesti muotoutuvan elementin 5 välisen liitospisteen, ensimmäisen jäykän kannattimen ja elastisesti muotoutuvan elementin ja toisen jäykän kannattimen välisen liitospisteen välinen kulma on suurempi kuin kulma, jonka nelikulmainen vipu edestakaisliik-keensä aikaan tekee.

10 Puristuslaite käsittää edullisesti kaksiosaisen, työstötyökalua kannattavan yksikön.Nämä kaksi osaa on yhdistetty keskenään ruuvilaitteella, joka on vaikutus-yhteydessä käyttölaitteeseen esim. ruuviin liitetyn mutterin avulla, jossa käyttölaitteessa on sopiva alennus-15 vaihde jonka avulla kahden osan välistä etäisyyttä voidaan muuttaa.

Puristuslaitteessa voi olla ohjelmaohjauslaite, joka ohjaa laitteen toimintaa ennaltamäärättyjen sääntöjen mukaisesti. Erityisesti voidaan käyttönokan käyttö-20 laitetta käyttää ohjelmaohjauslaitteella siten, että käyttönokan sektoreiden ja saranaliitostangon asemointi voidaan koordinoida työstökappaleen tai materiaalin luonnetta ja sille suoritettavaa puristustyöstöä vastaavasti. Saranaliitostanko sinänsä voidaan helposti asemoida, jos 25 kahden tankopuoliskon välinen sarana on muodostettu mutterista, joka voidaan yhdistää käyttävään ruuviin käyttö-laitteineen ja sopivine välityksineen. Ohjelmaohjauslait-teen avulla voidaan käyttää myös kaksiosaisen, työstötyökalua kannattavan yksikön käyttölaitetta osien välisen 30 etäisyyden säätämiseksi työstökappaleen tai materiaalin luonnetta ja sille suoritettavaa puristustyöstöä vastaavasti .

Puristinlaitteessa voi useita ryhmiä, joihin kuhunkin kuuluu nelikulmainen vipu, elastisesti muotoutuva ele-35 mentti ja saranaliitostanko ja jotka on asetettu symmetrisesti työstötyökalua kannattavan yksikön ympärille, jolloin näitä ryhmiä käyttää yksi ainoa keskellä sijaitseva 70177 käyttönokka. Tankopuoliskojen saranakohtiin yhdistetyissä käyttävissä ruuveissa voi tällöin olla vasemmalle ja oikealle kulkevat kierteitykset.

Puristuslaitteen eräässä edullisessa suoritusmuo-5 dossa lieriömäinen sarana yhdistää saranaliitostangon tan-kopuoliskot ja poikittaisvipu yhdistää saranan käyttävään vipuun, joka toisesta päästään on säädettävän saranapiti-men kannattama ja jonka toinen pää on liitetty aputelaan, joka on pakkokosketuksessa apunokkaan. Apunokka on samaa 10 kappaletta käyttönokan kanssa tai on sovitettu liikkumaan synkronisesti sen kanssa ja siinä on ensimmäinen sektori, jolla on säde, joka pyörimissuunnassaan pienenee maksimiarvosta minimiarvoon, ja jota seuraa toinen sektori, jolla on pyörimissuunnassa minimiarvosta maksimiarvoon kasvava 15 säde. Sektorit vastaavat vaiheensa ja kokonsa puolesta käyttönokan sektoria, joka telan kanssa kosketuksissa ollessaan huolehtii energian varastoinnista elastisesti muotoutuvaan elementtiin. Apunokassa on vakiosäteinen sektori, joka vaiheensa ja kokonsa puolesta vastaa käyttönokan 20 sektoria, joka telan kanssa kosketuksissa ollessaan huolehtii energian vapauttamisesta elastisesti muotoutuvasta elementistä. Säädettävä saranankannatin on kaltevan tason yli siirtyvä ja omaa lukituslaitteet pysyäkseen ennalta määrätyssä asennossa, samalla kun sitä samanaikaisesti 25 kannattaa siirtyvä vipu niin, että taso on samansuuntainen kuin käyttävän vivun suuntaus sen radan pääteasennos-sa, kun liitostanko on suora.

Keksinnön mukaisen puristuslaitteen etuna on, että vaikkakin siinä on pienempitehoiset moottorit, sillä sa-30 maila on edullisesti alhaisempia paino, pieni lattiatilan tarve ja alhaisempi kokonaishinta, koska voimakkaasti energiaa vaputtavien lyhyiden jaksojen välissä on pitempiä jaksoja, joiden aikana elastisesti muotoutuvaan elementtiin varastoitua energiaa ja vain pieni määrä energiaa 35 siirtyy työkappaleeseen, jolloin työprosessiin ei tule keskeytyksiä. Lisäksi työstötyökalun ja työstökappaleen tai työstettävän materiaalin välinen kitkakerroin ei pysty 9 70177 nousemaan siihen arvoon, joka sillä olisi, jos työstö-työkalu olisi lepotilassa. Puristuslaitteen em. ominaisuuksista huolimatta sen tuottavuus kuitenkin on verrattavissa tähän asti käytettyjen painavampien koneiden 5 tuottavuuteen. Tämä johtuu seuraavista tekijöistä: 1. Koneen nettoaika paljon energiaa vaativia työs-tökappaleita tai -materiaalia työstettäessä on lyhyt suhteessa siihen lisäaikaan, jonka työstökappaleiden tai -materiaalin vieminen laitteeseen tai puristettujen tuot- 10 teiden poistaminen siitä vaatii, ja 2. Eri moottorit yhdessä ohjelmaohjauslaitteen kanssa voidaan joustavasti sovittaa työstötyökaluun vaikuttavien kuormitusten ja työstettävien kappaleiden ja materiaalin mukaisesti.

15 Puristuslaitteilla on hydraulisiin puristimiin näh den se etu, että sen lisäksi, että puristinlaitteen apu-isku on nopeampi ja sen säätö ei aiheuta energiahäviöitä, vältytään käyttämästä pitkää hydraulisylinteriä, joka pystyy kehittämään suuren voiman vain iskun lopussa, 20 ja jolla on paljon öljyä vaativa suuri läpimitta ja tilavuus ja joka lisäksi on toiminnaltaan hidas ja teholtaan huono.

Esillä olevan keksinnön eräs toiminnallinen etu tunnettuihin mekaanisiin puristimiin verrattuna on, että 25 keksinnön mukainen laite on siinä mielessä joustava, että tarvittaessa pientä puristusvoimaa on mahdollista työskennellä käyttäen pitemmän iskun pienempää voimaa viistoa-malla lävistin tai pienentämällä poistettavan aineen poikkileikkausta .

30 Keksinnön ymmärtämisen helpottamiseksi ja sen toteut tamisen havainnollistamiseksi viitataan esimerkinomaisesti oheisiin piirustuksiin, joissa kuvio 1 esittää esimerkkinä "energia Ew - aika T"-

M

kaavion, joka perustuu energian toistetun vapautuksen 35 menetelmään, jossa käytetään työkappaleeseen vaikuttavaa elastisesti muotoaan muuttavaa elintä ja apukäyttöä, 10 701 77 rinnan "energia E&k - aika T" - kaavion kanssa, joka on esimerkkinä menetelmästä, jossa tapahtuu energian akku-mulaatio moottorilla elastisesti muotoaan muuttavaan elimeen , 5 kuvio 2 esittää esimerkkinä työstöelimen "voima Q - isku H" - kaavion, kuvio 3 esittää työkalun suositellun sovelman, kun on kyseessä lävistäminen keksinnön menetelmän mukaan, kuvio 4 esittää esimerkkinä vertikaalirakenteisen 10 puristinlaitteen konemaattisen kaavion, kuvio 5 esittää esimerkkinä elastisesti muotoaan muuttavan elimen "voima Q. - muodonmuutos H" - kaavion 4 4 sisäänmenokohdassa nelikulmaiseen vipuun, joka toimii funktionaalisena voimamuuttoelimenä, ja "kiertokangen ak-15 sellin kohdistuva voima - voimaisku Η?" - kaavioon nelikulmaisen vivun yhdessä heilahdusiskussa, kuvio 6 esittää esimerkkinä työkalun suositetun sovelman, kun on kyseessä muovin ruiskupuristus keksinnön menetelmällä; 20 kuvio 7 esittää puristinlaitteen kinemaattisen sys teemin sovelman puristinlaitteen ollessa varustettu apu-nokkamekanismilla nivelteisten kiertokankien käyttämiseksi ja säädettävällä apumoottorilla, jossa on ruuvimekanis-mi kaksiosaisen, edestakaisin liikkuvan työstöelimen mo-25 lempien osien välimatkan säätämiseksi, ja kuvio 8 esittää kuvion 7 laitteen pää- ja apunok-kien suositetun sovelman.

Kuviosta 1 nähdään, että elastisesti muotoaan muuttava elin siirtää työkappaleeseen tietyn energiamäärän 30 Em lyhyessä ajassa . Tätä seuraa suhteellisen pitkä aika Ύ^, jonka kuluessa työkappaleeseen siirretään pieni määrä energiaa apukäytön toimesta, samalla kun pääkäytön toimesta elastisesti muotoon muuttavaan elimeen akkumu-loituu uusi energiamäärä Ε&^» joka seuraavassa aikavälis-35 sä siirretään vuorostaan työkappaleeseen jne. ja johtaa ajan kuluttua puristintyöstöön, ja sitä seuraavan aikavälin kuluessa voi mahdollisesti esiintyä tauko apu-toiminnoissa ilman energian vapautumista.

n 70177

Kuvio 2 esittää esimerkin vakiosta puristusvoimasta Q, joka kohdistetaan työkappaleeseen, ja työstöelimen yhteenlasketusta työiskusta H, joka koostuu osista (jotka tapahtuivat aikavälien aikana, jolloin vapautui 5 paljon energiaa elastisesti muotoaan muuttavan elimen toimesta) ja osista (jotka tapahtuivat välissä olevina aikaväleinä Tpienillä nopeuksilla ja hyvin pienellä energian vapautuksella apukäytön toimesta). Sen jälkeen tapahtuu avaava apupaluuisku H (voima Q muuttaa suuruu-10 tensa ja merkkinsä) ja lopuksi työkappaleen vaihtamiseksi ja suora apusulkemisisku .

Kuviossa 4 esitetty keksinnön mukaisesti toimiva puristinlaite käsittää yhden tai useampia vaihteella varustettuja pieninertiamoottoreita 5 nokan 2 käyttämi-15 seksi, jonka kosketuksessa on rulla 1, joka on liitetty kvaternääriseen vipuun eli nelikulmaiseen vipuun 3, joka on yhdestä nivelestään liitetty kiinteään kannattimeen, so. runkoon 6, ja elastisesti muotoaan muuttavaan elimeen 9, joka voi olla esim. vetotanko, ja joka nelikulmainen 20 vipu 3 on neljännestä nivelpisteestään 7 liitetty elimeen 10, joka vuorostaan liittyy edestakaisin liikutettavaan työstöyksikköön 14, 18, joka kannattaa työkalun liikkuvaa puoliskoa 19. Nokassa 2 on lisäksi ainakin yksi sektori energian akkumuloimiseksi (esim. sen akselin vakiol-25 la vääntömomentilla) elastisesti muotoaan muuttavaan elimen ja yksi sektori energian vapauttamiseksi halutun lain mukaan.

Edestakaisin liikkuvaan työstöyksikköön 14, 18 liittyvä elin on saranaliitostanko 10, 13, jolloin nelikul-30 maisen vivun 3 nivelpisteiden keskinäinen järjestely rungon 6, elastisesti muotoaan muuttavan elimen 9 ja sarana-liitostangon 10, 13 suhteen on sellainen, että nelikulmainen vipu 3 on funktionaalinen voimanmuuntoelin, ja saranaliitostanko 10, 13 koostuu kahdesta nivel-liitäntäisestä 35 tankopuoliskosta 10 ja 13, jolloin tankopuoliskon 10 ja tankopuoliskon 13 välinen nivel 11 on muodostettu mutte- 12 701 77 riksi, joka on liitetty käyttävään ruuviin 12, jota säädettävä apumoottori 8 voimansiirtolaitteen (vaihteen) avulla käyttää. Nelikulmaisen vivun 3 voimansiirtotoimin-ta on säädettävissä sen nivelten 4, 6 ja 7 keskinäistä 5 järjestelyä muuttelemalla, jolloin tässä nelikulmaisessa vivussa nivelen 7 alkuaseman, rungon 6 ja sen nivelen 17, josta saranaliitostanko 10, 13 on liitetty työs-töelimeen 14, 18, välinen kulma on pienempi kuin 90°, mutta suurempi kuin nelikulmaisen vivun 3 heilahduslii-10 kekulma, kun taas elastisesti muotoaan muuttavan elimen 9 nivelen 4, rungon 6 ja elastisesti muotoaan muuttavan elimen 9 toisen liitäntäpisteen 21 välinen kulma on suurempi kuin nelikulmaisen vivun 3 heilahdusliikkeen kulma.

Edestakaisin liikkuva työstöyksikkö 14, 18 on kak-15 siosainen yksikkö ja sen osa 14 on liitetty osaan 18 käyttävällä ruuvista ja mutterista muodostuvalla ruuvimeka-nismilla 16, joka on liitetty alennusvaihteiseen apumoot-toriin 15, joka on säädettävä.

Nokan 2 sektorien ja saranaliitostankojen 10, 13 20 asentojen tai käyttävän ruuvin 16 asentojen keskinäinen koordinointi tapahtuu ohjelmaohjauslaitteella.

Nelikulmaisia vipuja 3, elastisesti muotoaan muuttavia elimiä 9 ja saranaliitostankoja 10, 13 voi olla enemmän kuin yksi sarja. Ne voidaan järjestää symmetri-25 sesti ja varustaa keskuskäytöllä 8, ja ruuveissa 13 voi olla vasen- ja oikeakätiset kierteet.

Kuviossa 7 esitetty puristinlaitteen sovelma on avorunkokone, jossa on yksi elastisesti muotoaan muuttava elin 9, yksi nelikulmainen vipu 3, yksi käyttönokka 30 2, mutta saranaliitostankojen 10 ja 13 sarana 11 on tässä tapauksessa lieriönivel, joka on liitetty poikittaisen vivun 22 toiseen päähän, joka vipu 22 on toisesta päästään liitetty käyttävään heilahdusvipuun 23. Tätä vipua 23 kannattaa säädettävä saranankannatin 24, jota voidaan 35 siirtää tasoa 32 pitkin, joka on yhdensuuntainen vivun 23 kanssa tämän ollessa pääteasennossaan, jolloin liitos- 13 701 77 tanko 10, 13 on suora. Kannatin 24 on varustettu lukitsi-mella 33 sen paikoittamiseksi tasoon 32 nähden ja sarana-liitostankojen 10, 13 rajakulman suuruuden säätämiseksi niiden nivelpisteessä työkalun 19 erisuuruisen avautuman 5 saamiseksi. Heilahdusvivun 23 toisessa päässä on aputela 25, joka on pakkokosketuksessa apunokkaan 26, joka on muodostettu päänokan 2 sisäiseksi apu-uraksi eli on synk-ronismissa sen kanssa. Pää- eli käyttönokkaan 2 on kosketuksessa ulkopuolinen päätela 1, joka on liitetty veto-10 vipuun, joka on toisesta päästään liitetty nelikulmaiseen vipuun 3 (kohta 35) ja toisesta päästään lisärullaan 36, joka on jäykkien johteiden ohjaama päätelan 1 tarpeettomien vapausasteiden välttämiseksi. Edestakaisin liikkuvan kaksiosaisen työstöelimen ylempään osaan 14 on asen-15 nettu säädettävä, vaihteella varustettu moottori 15, joka käyttää ruuvimekanismia 16 yläosan 14 ja alaosan 18 välisen etäisyyden muuttamiseksi.

Käyttönokka 2 ja sisäinen apunokka 26 on esitetty erikseen kuviossa 8. Apunokassa on sektori 28, jolla on 20 pienenevä säde maksimikoosta miminikokoon ja jota seuraa toinen sektori 27, jonka säde suurenee miminikoosta maksimikokoon. Nämä kaksi sektoria vastaavat vaiheeltaan ja kooltaan käyttönokan 2 sektoria 29, jonka säde suurenee halutun lain mukaan ja jota kutsutaan potentiaalienergian 25 akkumulaatiosektoriksi, joka akkumulaatio tapahtuu tämän halutun lain mukaan elastisesti muotoaan muuttavaan elimeen 9. Apunokassa 26 on vielä loppusektori 30, jolla on vakio säde keskiöön nähden ja jota kutsutaan lepokaareksi. Tätä sektoria 30 vastaa vaihteeltaan ja suuruudeltaan 30 käyttönokan 2 loppusektori 31, joka säteeltään lyhenee toisen halutun lain mukaan ja jota kutsutaan halutun lain mukaiseksi energian vapautumissektoriksi elastisesti muotoaan muuttavasta elimestä 9 saranaliitostankoon 10, 13.

Laitteen toiminta keksinnön mukaisen menetelmän 35 mukaan kuviossa 4 esitettynä on seuraava.

Pieni-inertiaiset moottorit 5 panevat käyttönokan 2 pyörimään ja rullat 1 kiipeävät ylös sen akkumulaatiosek- 14 701 77 toria 29 pitkin. Tällöin elastisesti muotoaan muuttavat elimet 9 pitenevät ja niihin akkumuloituu potentiaalienergiaa. Samalla apumoottori 8 käyttää vasen- ja oikea-kätisellä kierteellä varustettua ruuvia 12, liitostanko-5 jen saranat 11 niissä olevine muttereineen lähestyvät toisiaan ja edestakaisin liikkuva työstöyksikkö 14, 18 kohoaa, mikä vastaa työkalun 19 avautumista. Jos syöttö ei ole automaattinen, on mahdollista järjestää tauko kytkemällä irti moottorit 5 ja 8 työkappaleitten vaihtamiseksi, jos se 10 on, apumoottorin 8 käyntisuunta vaihdetaan ja työkalu suljetaan niin pitkäksi ajaksi kuin tapahtuu lisäenergian akkumuloitumista elastisesti muotoaan muuttaviin elimiin 9. Kuvatun avausiskun Hq ja sulkemisiskun päätyttyä seuraa työisku aikavälillä , jonka aikana nokka 2 15 pyörähtää sen vapautussektorin mennessä teloja 1 kohti, jolloin tämä sektori muotoillaan halutun energianvapau-tuslain mukaan. Nelikulmaiset vivut 3 kääntyvät vastakkaiseen suuntaan elastisesti muotoaan muuttavien elimien 9 vaikutuksesta, jotka lyhenevät ja voima siirretään sarana-20 liitostankojen 10, 13 avulla työstöyksikön ylempään osaan 14. Tänä aikana voidaan käyttö 8 kytkeä pois. Työkalu 19 suorittaa työiskun työkappaletta kohti. Jos tämä isku ei ole riittävä, niin silloin ohjelmaohjauslaite (jota ei ole esitetty piirustuksissa) antaa käskyn moottorille 25 5 ja 8 ja uusi energiamäärä akkumuloidaan elastisesti muo toaan muuttaviin elimiin 9, jolloin saranaliitostankojen 10, 13 liitäntäpisteet 7 nelikulmaisiin vipuihin 3 kohoavat vaihteella varustetun säädettävän apumoottorin 8 ja vasen- ja oikeakätisellä kierteellä varustetun käyttöruu- 30 vin 12 vaikutuksesta, jolloin työstöyksikkö 14, 18 vie työkalun liikkuvan osan 19 työkappaleeseen hyvin hitaalla (ryömintä-) nopeudella lisäsyvyyteen pitkän aikavälin T2 aikana, niin että työkalu ei pysähdy eikä voi tapahtua vahingollista vaikutusta sen työkappaleen välisen lepokit-35 kakertoimen kasvun johdosta verrattuna liikekitkakertoi-meen. Ohjelmaohjauslaitteen käskystä seuraa uusi työisku uusi lyhyt isku jne. työkappaleen lopulliseen työstöön 15 701 77 asti. Ohjelmaohjauslaite saa tuotantoprosessin eri parametreja koskevaa informaatiota ao. antureilta (joita ei ole esitetty piirustuksissa) ja sitä voidaan mahdollisesti ohjata myös kiinteällä ohjelmalla.

5 Ryömintänopeudet, joiden aikana - aikaväli T- tapahtuu energian akkumulaatiota, voidaan periaatteessa toteuttaa alennusvaihteisella apumoottorilla 15 ja käyttävällä ruuvilla 16/ jotka vastaavasti liikuttavat kaksiosaisen edestakaisin liikkuvan yksikön osia 14 ja 18. Yleensä 10 jälkimmäistä mekanismia, so. ruuvimekanismia 16, käytetään asetteluun, so. laitteen suljetun korkeuden asetteluun työkappaleitten eri korkeuksien mukaan.

Puristinlaitteen kuviossa 7 esitetyn sovelman, jonka nokat on esitetty kuivossa 8, toiminta on saman-15 lainen. Nokat on esitetty sillä hetkellä, kun apusulke- misisku päättyy ja työisku on alkamassa, so. sarana-liitostangot 10, 13 ovat suorassa asennossa. Tällöin työkalu 10 melkein koskettaa materiaalia (piirustuksessa esitetään eismerkkinä lävistystyökalu ja levymateriaali). Ai-20 kavälin kuluessa tela 1 vierii käyttönokan 2 vapautus-sektorin 31 yli (käyttönokan pyöriessä esitetyssä esimerkissä myötäpäivään) elastisesti muotoaan muuttavan elimen, joka on tanko 9) lyhenemisen vuoksi, mitä seuraa siihen akkumuloituneen energian vapautuminen, ja nivelet 4, 7, 25 11 ja 17 laskeutuvat (tämä tapahtuu iskun aikana), sa malla kun aputela 25 vierii lepokaaren yli so. apunokan 26 sektorin 30 yli, tällöin heilahdusvipu 23 ja poikittainen vipu 22 pysyvät kuitenkin liikkumattomina. Seuraavan aikavälin kuluessa aputela 25 lähestyy sektorin 28 yli 30 kulkiessaan apunokan 26 akselia, heilahdusvipu 23 pyörii tukensa 24 ympäri ja siirtää poikittaisvipua 22 vasemmalle yhdessä liitostangon saranan 11 kanssa, jolloin työstö-elimen yläosaa 14 nostetaan. Tänä aikana tela vierii käyttönokan 2 akkumulaatiosektorin 29 yli ja elastisesti muo-35 toaan muuttavaan elimeen akkumuloidaan potentiaalienergiaa päämoottorin 5 toimesta, jolloin ohjelmaohjauslaite ohjaa apumoottoria 15 siten, että kaksiosaisen työstöyksi- 16 701 77 kön alaosa 18 ei ainoastaan liiku ylöspäin, vaan myös työkalu 19 jatkaa tunkeutumistaan materiaaliin ryömintänopeu-della. Sitten aputela 25 alkaa liikkua poispäin apunokan 26 akselilta sektorin 27 yli, tankopuoliskot 10, 13 mene-5 vät jälleen suoraan asentoon, yläosa 14 liikkuu alaspäin, apumoottorin 15 käyntisuunta päinvastaistetaan ja osien 14 ja 18 välinen etäisyys lyhenee samalla kun työkalu 19 jatkaa tunkeutumistaan materiaaliin ryömintänopeudella telan 1 vieriessä yhä akkumulaatiosektorin 29 yli. Sitten 10 prosessi toistetaan useita kertoja kunnes lävistys on suoritettu loppuun (tässä oletetaan levymateriaalin olevan paksua ja lävistyspitimen viistetty). Sitten apumoottori 15 pyörii siihen suuntaan, että molemmat osat 14 ja 18 lähestyvät toisiaan, samalla kun aputela 25 vierii avaussekto-15 rin 28 yli ja suoritetaan apuisku Hq, uusi materiaali syötetään työstöpaikkaan (pysäyttämällä tai ei puristinlaite tämän iskun lopussa) ja sitten seuraa työkalun uusi sulkeminen apuiskulla , jolloin tela 25 vierii sulkemis-sektorin 27 yli.

20 Huom. Jos ohutta materiaalia työstettäessä elasti sesta muotoaan muuttavan elimen 9 energia riittää lävistyksen suorittamiseen nokkien 2 ja 26 yhden kierroksen aikana eikä siis tarvitse käyttää ko. menetelmää, silloin kytketään pois apumoottori 15 (sitä käytetään vain asetus-25 tarkoituksiin työkalujen 19 ollessa eri pituisia), ja avaamisen Hq ja sulkemisen apuiskut suoritetaan vain kinemaattisilla elimillä; apunokka 26 - aputela 25 - hei-lahdusvipu 23 - poikittaisvipu 22 - sarana 11. Näiden apuiskujen suuruuden määrittää tässä tapauksessa vain se 30 asema, johon säädettävä tuki 24 on lukitsimellaan 33 lukittu tason 32 suhteen, joka on niin suunnattu, että asennosta huolimatta liitostangon saranan 11 oikeanpuoleinen pääteasema on aina sama joka on se asema, kun rulla 26 vierii apunokan 26 leposektorin, so. sektorin 30 yli, 35 jolloin tarkoituksena on suorittaa työisku heilahdus-vivun 23 ollessa liikkumatta.

17 701 77

Mitä alemmaksi säädettävä tuki 24 kiinnitetään, sitä enemmän tankopuolikkaat 10, 13 kääntyvät liitän-täsaranassaan 11 ja sitä enemmän työkalua avataan. Tämä on tarkoituksenmukaista isoja työkappaleita työstettäessä 5 (esim. levymetalliosia rivoitettaessa). Säädettävä pää-moottori 5 pyörii silloin kuitenkin hitaammin, mikä helpottaa apumoottorin toimintaa.

Kuviossa 6 esitetyssä esimerkissä, joka on muovin ruiskupuristukseen käytettävä laite, työkalun 19 liikku-10 va osa on muodostettu puristusmännäksi, joka pakottaa materiaalin sylinterin läpi (jota piirustuksessa esittämättömät kuumentimet ympäröivät) muottiin 20. Jos elastisesti muotoaan muuttavan elimen 9 energia on riittävä muotin 20 täyttämiseksi materiaalilla, sitä seurai-15 si avausisku ja uuden tyhjän muotin pano täytetyn muotin tilalle, muussa tapauksessa täyttö täytyisi suorittaa useissa peräkkäisissä vaiheissa selostetun menetelmän mukaisesti. Jos on pakko pitää muotti 20 puristetun tuotteen kanssa paineen alaisena määrätyn ajan (esim. tuotteen lisä-20 lämpökäsittelemiseksi muotissa), silloin moottorit 5 ja 8 kytketään pois täksi ajaksi ja paine kehitetään elastisesti muotoaan muuttavien elimien 9 jännityksellä.

Nelikulmaisten vipujen 3 nivelien selostetulla järjestelyllä päästään siihen, että energian vapautumi-25 sen aikavälin aikana nivelien 4 projektiot jäykkien kannattimien, so. runkojen 6, kautta kulkevassa hori-sontaalitasossa liikkuvat poispäin näiltä nivelkannatti-milta. Voimien muutoskohdat, joissa elastisesti muotoaan muuttavat elimet 9 yrittävät kääntää nelikulmaisia 30 vipuja 3 alaspäin, suurenevat, samalla kun nämä voimat pienenevät. Samanaikaisesti liitoskohtien 7 projektiot, joiden liitoskohtien kautta nelikulmaiset vivut 3 siirtävät työstövoiman saranaliitostahkoihin 10, 13, viedään lähemmäksi liitoskohtia 6. Niinpä siitä huolimatta, 35 että energian vapautumisaikavälin aikana liitoskohdan 4 sisäänmenofunktio "voima - muodonmuutos " kasvaa (ks. kuviota 5), jolloin nelikulmaisen vivun 3 ulostulo- 18 701 77 funktio sen liitoskohdassa 7 "voima - isku H7" voi olla joko vakio tai luonteeltaan kasvava, mikä on suositeltavaa useimpien tuotantoproessien kattamiseksi.

Nelikulmaisen vivun 3 tämä ominaisuus on samanai-5 kaisesti myös edellytyksenä sille, että kuviossa 4 esitetty laite voi työstää keksinnön menetelmän mukaan aikavälien T2 aikana. Silloin työkalu tunkeutuu työkappa-leeseen pieneen syvyyteen alhaisella nopeudella ja pienellä energialla apukäytön toimesta, jolloin liitoskoh-10 tiin 7 kohdistuu nimellinen työstövoima. Apumoottorit eivät kuitenkaan auta päämoottoreita 5 juuri sen vuoksi, että nämä selostetut nelikulmaiset vivut ovat toiminnallisilta ominaisuuksiltaan voimanmuuttoelimiä 3. Näin voi tapahtua vain silloin, jos suunnanmuutosvoima ylit-15 tää rajan Qy kuviossa 5 esitetyn yläosassa, ja tätähän ohjaa ohjelmaohjauslaite.

Claims (10)

70177

1. Menetelmä työstökappaleen tai työstettävän materiaalin puristustyöstön suorittamiseksi siirtämällä puristustyöstöener- 5 giaa, jota syötetään energialähteestä (5), työstökappaleeseen tai materiaaliin useissa vaiheissa, tunnettu siitä, että jokaiseen vaiheeseen kuuluu suhteellisen lyhyen ajan kestävä suurienerginen vaihe, jonka aikana elastisesti muotoutuva energiankantaja (9) vapauttaa ennalta varastoitua potentiaa-10 lienergiaa, ja pidemmän ajan kestävä pienienerginen vaihe, jonka aikana apunenergialähde (15 ja/tai 8) syöttää pienitehoi-sempaa energiaa, jolloin elastisesti muotoutuvan energiankanta-jan (9) uudelleenvaraus potentiaalienergialla valmiiksi työstö-kappaleen tai materiaalin puristustyöstön seuraavan vaiheen suu-15 rienergistä vaihetta varten tapahtuu pienienergisen vaiheen aikana, ja että näin aiheutuvat energian syötöt ja työkalusiirty-mät vastaavat työstökappaleille tai työstettävälle materiaalille sekä energiansyötön suuruuden että eri vaiheiden välisten suhteiden suhteen ennalta määrättyjä suhteita, niin että syntyy tasai-20 set siirtymät vaiheiden välille ja että työstävän työkalun (19) siirtymisnopeus pienienergisen vaiheen aikana puristustyöstön aikaansaamiseksi on riittävä estämään työstötyökalun (19) ja työstökappaleen tai materiaalin välisen kitkakertoimen yhtäkkisen suurenemisen, ja että työstävän työkalun siirtymisnopeus ei muuta etumerkkiään 25 työstökappaleen tai materiaalin työstön loppuun mennessä.

2. Puristuslaite käytettäväksi työstökappaleen tai materiaalin puristustyöstön suorituksessa, jossa laitteessa on käyt-tönokka (2), voimalaitteet (5) käyttönokan käyttämiseksi, tela (1), jota käyttönokka koskettaa ja joka on kiinnitetty nelikul- 30 maiseen vipuun (3) vivun yhteen liitoskohtaan, saranalaitteet, jotka liittävät nelikulmaisen vivun sen toisessa liitoskohdassa (6) olevaan ensimmäiseen jäykkään kannattimeen, elastisesti muotoutuva elementti (9), joka yhdistää vivun kolmannen liitoskohdan (4) toiseen jäykkään kannattimeen (21), ja laitteet, jotka 35 yhdistävät vivun sen neljännestä liitoskohdasta (7) yksikköön (14) , joka kannattaa laitteen työstävää työkalua (19) ja voi 20 701 77 suorittaa edestakaisliikettä, jolloin käyttönokassa on ainakin yksi sektori, joka ollessaan kosketuksissa telaan huolehtii siitä, että energiaa varastoituu elastisesti muotoutuvaan osaan, ja toinen sektori, joka ollessaan kosketuksissa telaan (1) huo-5 lehtii energian vapauttamisesta elastisesti muotoutuvasta elementistä (9) aikana, joka on lyhyempi kuin aika, jona energian varastointi tapahtuu, tunnettu siitä, että saranaliitos-tanko (10, 13) yhdistää yksikön (14) nelikulmaiseen vipuun (3), että nelikulmaisen vivun (3) ja ensimmäisen jäykän kannattimen, 10 elastisesti muotoutuvan elementin (9) ja saranaliitostangon väliset liitoskohdat (4, 6, 7) sijaitsevat siten, että nelikulmainen vipu (3) on toiminnallinen, voimaa muuttava elementti, joka pystyy aikaansaamaan potentiaalienergian varastoinnin elastisesti muotoutuvaan elementtiin (9), kun käyttönokan (2) mainittu yksi 15 sektori on kosketuksissa telan (1) kanssa, ja potentiaalienergian vapautumisen vivun (3) välityksellä saranaliitostankoon (10, 13), kun käyttönokan (2) mainittu toinen sektori on kosketuksissa telan kanssa, ja että liitostangon tankopuoliskon (10) ja tanko-puoliskon (13) välillä oleva sarana (11) on liitetty käyttölait-20 teeseen (15 ja/tai 8) tankopuoliskojen (10) ja (13) välisen kulman käyttömuutoksen aikaansaamiseksi, jolloin käyttölaitetta (15 ja/tai 8) voidaan käyttää niin, että se ottaa vastaan työstävää työkaluosaa (19) kannattavan yksikön (14) samalla nopeus-etumerkillä, kun elastisesti muotoutuva elementti (9) on vapaut-25 tanut kaiken potentiaalisen energiansa, ja mahdollistaa yksikön (14, 18) siirtymisen jatkumisen samalla nopeusetumerkillä, kun lisää potentiaalienergiaa on varastoitu elastisesti muotoutuvaan elementtiin (9).

3. Patenttivaatimuksen 2 mukainen puristuslaite, t u n -30 n e t t u siitä, että jotta nelikulmaisen vivun (3) voimasiirto yksikköön (14) olisi säädettävissä nelikulmaisen vivun (3) liitoskohtien (4, 6 ja 7) erityistä sijaintijärjestelyä ajatellen, on kulma liitoskohdan (7) alimman asennon ensimmäisen jäykän kannattimen (6) ja saranan (17) aseman välillä, jolloin tanko-35 puoliskon (13) se pää, joka on kauempana liitoskohdasta (7), on kiinnitetty yksikköön (14), alle 90°, mutta kuitenkin suurempi kuin nelikulmaisen vivun edestakaisliikkeensä aikana tekemä pyö- 2i 70177 rimiskulma, kun taas nelikulmaisen vivun (3) ja elastisesti muotoutuvan elementin (9) välisen liitospisteen (4), ensimmäisen jäykän kannattimen ja elastisesti muotoutuvan elementin ja toisen jäykän kannattimen välisen liitospisteen (21) välinen 5 kulma on suurempi kuin kulma, jonka nelikulmainen vipu edesta-kaisliikkeensä aikana tekee.

4. Patenttivaatimuksen 2 tai 3 mukainen puristuslaite, tunnettu siitä, että työstävää työkaluosaa (19) kannattava yksikkö muodostuu kahdesta osasta (14, 18), jotka on yh- 10 distetty ruuvilaitteella (16) , joka on vaikutusyhteydessä käyttölaitteeseen (15) osien välisen etäisyyden muuttamisen mahdollistamiseksi .

5. Jonkin patenttivaatimuksen 2-4 mukainen puristuslaite, tunnettu siitä, että käyttönokan käyttölaitetta (5) voi- 15 daan käyttää ohjelmanohjauslaitteella niin, että käyttönokan (2) sektoreiden ja saranaliitostangon (10, 13) asemointi voidaan koordinoida työstökappaleen tai materiaalin luonnetta ja sille suoritettavaa puristustyöstöä vastaavasti.

6. Patenttivaatimusten 4 ja 5 mukainen puristuslaite, 20 tunnettu siitä, että ohjelmanohjauslaitteella voidaan käyttölaitetta (15) käyttää niin, että osien (14, 18) välinen etäisyys voidaan säätää työstökappaleen tai materiaalin luonnetta ja sille suoritettavaa puristustyöstöä vastaavasti.

7. Jonkin patenttivaatimuksen 2-6 mukainen puristuslaite, 25 tunnettu siitä, että tankopuoliskojen (10, 13) välinen sarana (11) on mutteri, joka on yhdistettävissä käyttävään ruuviin (12), johon kuuluu käyttölaite (8).

8. Jonkin patenttivaatimuksen 2-7 mukainen puristuslaite, tunnettu siitä, että siinä on lukuisia ryhmiä, joihin 30 kuhunkin kuuluu nelikulmainen vipu (3), elastisesti muotoutuva elementti (9) ja saranaliitostanko (10, 13), jotka on sovitettu symmetrisesti yksikön (14) ympärille, jolloin laitteeseen on sovitettu yksi ainoa käyttönokka nelikulmaisten vipujen (3) samanaikaisen siirtymisen aikaansaamiseksi.

9. Patenttivaatimusten 7 ja 8 mukainen puristuslaite, tunnettu siitä, että tankopuoliskojen (10, 13) väliset 22 7 0 1 77 toisiaan vastapäätä sijoitetut saranat (11) on mutterien kautta yhdistetty yhteen ainoaan käyttävään ruuviin (12) , jolla on sekä vasemmalle että oikealle kulkevat kierteitykset.

10. Jonkin patenttivaatimuksen 2-6 mukainen puristuslaite, 5 tunnettu siitä, että siihen kuuluu lieriömäinen sarana (11), joka yhdistää tankopuoliskot (10, 13), poikittaisvipu (22), joka yhdistää saranan (11) siirtyvään vipuun (23), jota kannattaa toisesta päästä säädettävä sarananpidin (24) ja jonka toinen pää on liitetty aputelaan (25), joka on pakkokosketuksessa apu-10 nokkaan (26), joka on samaa kappaletta käyttönokan (2) kanssa tai on sovitettu liikkumaan synkronisesti sen kanssa ja jossa on ensimmäinen sektori (28), jolla on säde, joka pyörimissuunnassaan pienenee maksimiarvosta minimiarvoon, ja jota seuraa toinen sektori (27), jolla on pyörimissuunnassa minimiarvosta maksimiarvoon 15 kasvava säde, jolloin sektorit vaiheensa ja kokonsa puolesta vastaavat käyttönokan (2) sektoria (29), joka telan (1) kanssa kosketuksissa ollessaan huolehtii energian varastoinnista elas-tisesti muotoutuvaan elementtiin (9), jolloin apunokassa on vakio-säteinen sektori (3 0) , joka vaiheensa ja kokonsa puolesta vastaa 20 käyttönokan sektoria (31), joka telan (1) kanssa kosketuksissa ollessaan huolehtii energian vapauttamisesta elastisesti muotoutuvasta elementistä (9), säädettävä saranankannatin (24) on kaltevan tason (32) yli siirtyvä ja omaa lukituslaitteet (33) pysyäkseen ennalta määrätyssä asennossa, samalla kun sitä saman-25 aikaisesti kannattaa siirtyvä vipu (23) niin, että taso (32) on samansuuntainen kuin käyttävän vivun suuntaus sen radan pääte-asennossa, kun liitostanko (10, 13) on suora. 70177 2 3