FI70161C - Foerfarande foer avkylning av staenger vid staonggjutning av staol - Google Patents

Description

701 61 1.....

MENETELMÄ TANKOJEN JÄÄHDYTTÄMISEKSI TERÄKSEN TANKOVALUSSA

Tämä keksintö koskee menetelmää tankojen jäähdyttämiseksi teräksen tankovalussa patenttivaatimuksen 1 johdanto-osan mukaisesti.

Melkoisessa määrässä terästuotteita, esimerkiksi runsashiilisissä teräslangoissa, huononevat teknologiset ominaisuudet tuntuvasti suotautumien johdosta. Nämä suotautumat voivat sellaisten lankojen nykyään yleisesti käytetyssä patentoinnissa valssauskuumuudesta johtaa suotautumakohdissa hauraiden faasien muodostumiseen, joita kutsutaan yleisesti "martensiitiksi" ja jotka alentavat hyvin voimakkaasti langan vetolujuutta.

Kun harkkovalussa suotautumat sijaitsevat harkon ylemmässä kolmanneksessa ja ne voidaan poistaa sopivalla valupään poistolla harkosta, jakautuvat suotautumat tanko-valussa koko tankopituudelle eikä niitä voida poistaa katkaisemalla. Niiden negatiiviset vaikutukset ovat niin kutsutussa pienimuotoisessa tankovalussa -100-400 mm reunapituuden omaavat koot - suurempia kuin suurimuotoisessa tankovalussa - eli 200-300 mm reunapituuden omaavat raakatankokoot -, koska muokkaus valmiiksi valssituotteeksi on vähäisempää pienillä valusuuruuksilla. Ammattimiehet ovat jo ponnistelleet huomattavasti, jotta vähennettäisiin suotautumia tankovalussa tai niiden negatiivisia vaikutuksia valssituotteeseen. Tällöin on yleisesti muodostunut käsitys, että niin kutsuttu globuliit-tinen rakenne on liitetty vähäisiin suotautumiin ja dendriit-tinen rakenne kuitenkin voimakkaisiin suotautumiin. Globu-liittisella rakenteella ymmärretään tällöin rakennetta, jossa kiteillä ei ole mitään edullista kiteenkasvun suuntaa, vaan ne ovat jakautuneet epäsäännöllisesti poikkileikkauksen yli. Kuvio 1 esittää tankovalun raakakangen rakennetta, jossa on suuri määrä sellaisia globuliittisia rakenteita. Dendriitti-sellä rakenteella ymmärretään sitävastoin rakennetta, jossa kiteiden vallitseva kasvusuunta kulkee kohtisuoraan tangon yläpinnan suhteen metallin sisään. Kuvio 2 esittää tankovalun raakakangen hiontakuvaa, jossa on suuri määrä dendriittisiä rakentei ta.

- · · '2 · · '· ·- ·:·· *··· -:-- -:- 701 61

Sen käsityksen johdosta, että dendriittinen rakenne suosisi suotautumia ja globuliittinen rakenne vähentäisi niitä, ovat ammattimiehet keskittäneet ponnistuksensa globuliit-tisen rakenteen osuuden kohottamiseen. Tässä takoituksessa on kokeiltu erilaisia menetelmiä.

Eräs kehityssuunta on se, että juoksevaa terästä sekoittamalla kovettuvassa tangossa estetään dendriittisen rakenteen muodostuminen ja siten suotautumat (katso esimerkiksi DE-C-1.783·060). Sekoitusvaikutus aikaansaadaan yleensä sähkömagneettisella sekoituslaitteella. Joka tapauksessa tarvitaan kalliita laitteita.

Eräs toinen kehityssuunta globuliittisen rakenteen saavuttamiseksi lähtee siitä, että pidetään valulämpötila hyvin alhaisena. Tällöin syntyy käytännössä vaikeuksia siten, että valusuuttimet pyrkivät tukkeutumaan.

Patenttijulkaisusta US-3-771.584 tunnetaan menettelytapa, jossa tankovalukokillista ulostyöntyvä tanko jäähdytetään sekundäärijäähdytysvyöhykkeessä päällesuihkute-tun jäähdytysnesteen avulla kaksivaiheisesti ensin voimakkaasti ja sitten vähennetyllä jäähdytysnopeudella. Jäähdytys säädetään tällöin siten, että tangon kuori ensimmäisessä jäähdytysvaiheessa saa riittävän lujuuden voidakseen kestää metallostaattista painetta. Tätä varten poistetaan ensimmäisessä vaiheessa lämpömäärä 27,5 Wh/kg jäähdytysnopeudella 82 Wh/(kg.min). Toisessa vaiheessa vähennetään jäähdytystä niin voimakkaasti - jäähdytysnopeudella 21 Wh/(kg.min) poistetaan lämpömäärä 3,5 Wh/kg - että pylväskiteen poikittaissuuntainen kasvu estyy ja tangon ytimessä kiteen kasvua edistetään pystysuorilla komponenteilla.

Laajat tutkimukset sellaisella päämääräasetuksella, että vähennetään suotautumia alaisessa lämpötilassa tapahtuvalla valamisella tai sähkömagneettisella sekoituksella 0,4-1,0 $6 hiiltä sisältävillä teräksillä, antoivat tulokseksi, että voidaan tosin saavuttaa suotautumien heikko väheneminen, mutta ettei tämä väheneminen riitä aikaansaamaan teknologisten ominaisuuksien merkittävää parannusta tuotettaessa valssilankaa sellaisista teräksistä. Sähkömagneettista sekoitusta käytettäessä havaittiin jopa "martensiitin" yleistä 701 61 3 esiintymistä. Menettelytapa, jossa sekundääri jäähdytys-vaiheessa poistetaan vain US-patenttijulkaisun 3-771.584 mukaisia lämpömääriä, ei 0,4-1,0 % hiiltä sisältävällä teräksellä johda toivottuun tulokseen.

Keksinnön tehtävänä on valmistaa 0,4-1,0 painoprosentin hiilipitoisuuden omaavaa terästä varten olevalla teräksen tankovalumenetelmällä vähemmän suotautumia omaavia raakakankia, joista voidaan valmistaa edullisesti valssilankaa, joka on varustettu parannetuilla mekaanisilla ja teknologisilla ominaisuuksilla. Erityisesti on parannettu olosuhteita pienimuotoisessa tankovalussa, eli reunapituuden mittaan 140 mm asti. On myös estettävä se, että raakakangesta valssatun valssilangan nuorrutuksessa syntyy suotautumakoh-dissa "martensiittia".

Tehtävä ratkaistaan patenttivaatimuksen 1 tunnus-merkkiosassa määritellyllä tavalla. Keksinnön muut tunnusmerkit on esitetty alivaatimuksissa.

On ilmennyt, että vastoin vallitsevaa käsitys 0,4-1,0 $ hiilipitoisuuden omaavalla teräksellä voidaan suotautumia huomattavasti vähentää, jos ilmoitettujen rajojen sisäpuolella jäähdytetään kaksivaiheisesti. Tämä vaikutus on havaittavissa myös korkeilla valulämpoti loilla ja valunopeuk-silla. Suotautumien vähenemismäärä riittää parantamaan olennaisesti siten saadusta tankovalun raakakangesta valmistetun valssilangan teknologisia ominaisuuksia. Myös martensiitin esiintyminen suotautumakohdissa valssauskuumuudesta tapahtuvan valssilangan nuorrutuksen jälkeen vähenee ratkaisevasti.

Kaksivaiheisessa jäähdytyksessä patenttivaatimuksissa määriteltyjen rajojen sisäpuolella ei esiinny säröjä raakakangen päälipinnassa tai raakakangen sisällä. Raaka-kangen päälipintaan muodostuu hyvin hienorakeinen kerros, joka vähentää raakakangen herkkyyttä särönmuodostuksen suhteen valssauksessa. Kuviossa 3 esitetty neljännekseenjaetun raakakankilevy makrosyövytys esittää tämän hienorakeisen kerroksen, joka voimakkaalla jäähdytyksellä tunkeutuu keskimäärin noin 4-10 mm raakakangen sivupinnoilla ja jopa 25 mm raakakangen reunoilla.

Keksintöä selitetään lähemmin viittaamalla oheisiin pi irustuksiin.

"4 ..... 70161

Kuvio 1 esittää rikkivedosta raakakangen keskiakselin läpi otetusta pituusleikkauksesta, jossa on suuri määrä globuliittisia rakenteita.

Kuvio 2 esittää rikkivedosta raakakangen keskiakselin läpi otetusta pituusleikkauksesta, jossa on suuri määrä dendriittisiä rakenteita.

Kuvio 3 esittää neljännekseenjaetun raakakankilevyn makrosyövytystä, joka levy on voimakkaasti jäähdytettyä materiaalia, jossa on hienorakeinen globuliittinen reunavyöhyke .

Kuvio 4 esittää kaaviollisesti laitetta menetelmän toteuttamiseksi.

Kuvio 4 esittää kaaviollisesti terästankovalulaitetta keksinnön mukaisen menetelmän toteuttamiseksi. Valusuppi-losta 1 valetaan juokseva teräs värähtelevään, jäähdytettyyn tankovalukokilliin 2, jossa ulkopinta metallitangon hitaan alaspäin tapahtuvan liikkeen aikana kovettuu. Kokil-lin taakse on järjestetty kaksi jäähdytysvaihetta 3 ja 4, joissa tankoa suihkutetaan vedellä tasaisesti sen koko kehältä. Metallitangon juoksevaa sulaa on merkitty viitenumerolla 5 ja kovettunutta metallikuorta viitenumerolla 6.

Kaikki alasvaluva suihkutusvesi kerätään keräysjohtoon 7, ja johdetaan vesisäiliöön 8. Jäähdytysvaiheisiin 3 ja 4 johdetaan suihkutusvettä keräyssäiliöstä 8 pumppujen 9 ja 10 avulla johtojen 11 ja 12 kautta. Suihkuveden keräysjohtoon 7 on järjestetty laite 13 jäteveden lämpötilan TA ja vesitilavuusvirtauksen Va toteamiseksi ja vaiheisiin 1 ja 2 on järjestetty laitteet 14 ja 15 vesilämpötilan, vesitilavuusvirtauksen ja vesipaineen Τ^,ν^,Ρ^ tai T2,V2,P2 toteamiseksi kyseisten vaiheiden sisäänmenossa. On lisäksi järjestetty ei-esitettyjä ohjaus- ja säätöelimiä, jotta mainittuja suureita voidaan muuttaa. Jako molempiin vaiheisiin ilmoitetaan siten, että mitataan kerran jäteveden vesitilavuusvirta Va ja lämpötila Ta molempien vaiheiden ollessa käytössä ja kerran vain yhden vaiheen 1 ollessa käytössä.

Tankovalun tavallisessa valmistusmenetelmässä, jolloin toimitaan hiilialueella 0,4-1,0 % , esimerkiksi 120 mm reu-napituudella varustetulla neliömäisellä muodolla ja valuno-peudella 2,4 m/min, suihkutetaan tankoa kokillin alapuolella vedellä vedentulopaineella, joka on tavallisesti 3 bar, maksimaalisesti kuitenkin 8 bar, ja vesimäärällä, joka on noin 20-30 m^/h·tanko.

5 70161

Keksinnön mukaisessa menetelmässä vahvistetaan jäähdytystä lämmönsiirtokerrointa kohottamalla tehostamalla vesi-jäähdytystä raakakangen yläpinnalla. Täten aikaansaadaan suotautumien väheneminen.

5 Hyvin tehokas jäähdytys johtaa tunnetusti särövaaraan tangon pinnassa. Nämä säröt vältetään siten, että hyvin tehokas jäähdytys ma initulla raakakankimuodolla ja mainitulla valunopeudella 2,4 m/min rajoitetaan 2 m pituiselle matkalle kokillin alapuolella, eli tangon pitoaikaa, joka 10 on noin 40-60 sek. Silloin tulee tangon pintalämpötilaksi noin 6500C-950°C. Tällä alueella, jota seuraavassa merkitään vaiheeksi 1, tangosta poistetaan lämpöä 50-90 Wh/kg, vastaava jäähdvtysnopeus noin 65-100 Wh/(kg*min). Tähän hyvin tehokkaaseen jäähdytykseen liittyen jäähdytetään tankoa 30-50s 15 pitoajalla (annetulla muodolla) vähäisemmällä tehokkuudella. Poistettu lämpömäärä tällä alueella, jota seuraavassa merkitään vaiheeksi 2, on kaarevalla tanko-ohjauksella varustettua tankovalulaitosta varten annetuilla ehdoilla 20 Wh/kg -40 Y/h/kg, mikä nostaa jäähdytysnopeutta noin 30 Wh/(kg*min) 20 -60 Wh/(kg«min). Suoralla tanko-ohjauksella varustetussa tankovalulaitoksessa ovat arvot poistetulle lämpömäärälle 20 wh/kg-80 Y/h/kg, siis hieman korkeammat.

Poistettu lämpömäärä (Wh) on todettavissa suihkutetusta vesimäärästä ja sen lämpötilakohoamisesta tulokohdasta 25 poistokohtaan, eli V-j «Cty· (T-j-T^.) vaiheelle 1 ja V2*Cw· (T2~^a) vaiheelle 2, jolloin Cw merkitsee veden ominaislämpöä £ 1,163 Wh/(0C»kg vettä )^] . Tähän lämpömäärään on lisättävä se lämpömäärä, joka poistetaan jäähdytysveden höyrystä-misellä. Laskun perustaksi asetetaan se, että 3,5 % suih-30 kutetusta vedestä höyrystetään, jolloin höyrystetyn veden kuumentamiseen lämpötilasta 20°C lämpötilaan 100oc tarvitaan 93 Wh/kg vettä ja höyrystyslämpö on 627 Wh/kg vettä. Suihkujäähdytyksellä aikaansaadun pakollisella konvektiolla tapahtuvan lämmönpoiston ohella poistetaan tangosta muita 35 lämpömääriä säteilemällä, vapaalla konvektiolla ja lämmönjohtumisella, esim. ohjausrullissa. Molemmat viimeiset osuudet voidaan tankovalulaitoksessa jättää huomioonottamatta .

6 70161 Säteilyosuus mukautuu tangon pintalämpötilan mukaan ja pienenee siksi suihkujäähdytyksen tehokkuuden lisääntyessä suhteellisesti ja ehdottomasti. Se kuljettaa keksinnön mukaisen voimakkaan jäähdytyksen ensimmäisessä vaiheessa noin 5 6 % ja toisessa vaiheessa noin 10 % koko lämmönpoistosta, kun taas se tavallisessa jäähdytyksessä on 15-35 % koko-naislämmönpoistosta.

Edullisesti suihkujäähdytys suoritetaan suljetussa kammiossa. Tässä tapauksessa myös lämmönpoiston säteilyosa 10 poistetaan lopuksi jäähdytysveden kautta ja se on sisällytetty siten vesimäärän ja vedenlämpötilan kohoamisen ilmaisemiin arvoihin. Tässä tapauksessa on siis poistetun jäähdytysveden ilmoittamiin arvoihin otettava huomioon ainoastaan vielä jäähdytysveden höyrystämisellä poistettu lämpö-15 määrä, joka on tavallisesti välillä 3,0 ja 4,0 % suihkutetusta vesimäärästä.

Jos siirrytään muihin valunopeuksiin tai muihin tanko-muotoihin, niin täytyy jäähdytys sovittaa siten, että jääh-dytysnopeus, ilmoitettuna yksikössä Wh/(kg»min), ja molem-20 mistä jäähdytysvaiheista poistetut lämpömäärät pysyvät suunnilleen vakioina.

Ellei tapahdu tangon oikaisua, niin vaihetta 2 voidaan pidentää ja siten tässä vaiheessa poistettua lämpömäärää kohottaa.

25 Korkeat, sekundäärijäähdytysvyöhykkeen ensimmäisessä vaiheessa poistetut lämpömäärät saavutetaan, jos tavalliseen työtapaan verrattuna korotetaan jäähdytysveden painetta ja/ tai määrää. Taloudellisesti edulliselta vaikuttaa jäähdytysveden esipaine Pi 15-30 bar.

30 Tällä tavalla tuotetun tankovalumateriaalin rakentees sa on suuri osuus dendriittistä rakennetta, vastaten suunnilleen kuviota 2.

Tällä tavalla valmistetun raakakangen reunavyöhykkeessä on erittäin hienorakeinen "globuliittinen" rakenne, ku-35 ten kuvio 3 esittää. Reunavyöhykkeen paksuus on vähintään 4 mm tavallisesti esiintyvään 1 mm verrattuna. Täten aikaansaadaan, että raakakanget ovat olennaisesti vastustus-kykyisempiä särönmuodostusta vastaan valssauksen korkeissa 7 70161 rasituksissa, koska dendriittinen rakenne, joka on herkkä raerajojen repeytymiselle, ei ulotu niin pitkälle päälipin-taan.

Kun valssataan tällä tavalla valmistettu, 0,4-1,0 % 5 hiilipitoisuuden omaava tankovalun raakakanki esimerkiksi valssilangaksi, niin todetaan, että suotautumat vähenivät olennaisesti alussa kuvattuun työtapaan verrattuna. Mainitun hiilipitoisuuden omaavilla langoilla arvioitiin suotau-tumia valssilangassa tavan mukaisesti firman Bekaert ohje-10 luvun mukaan. Ohjeluvun keskimääräistä arvoa voidaan 5,5 mm langalla mainitulla hiilialueella laakea kuvatulla toimintatavalla arvosta 1,1 arvoon 0,6. Nuorrutuksessa vals-sauskuumuudesta ei teräksen tavallisella mangaanipitoisuudella 0,9 % asti ja tavallisella jäähdytysnopeudella 15 °C/ 15 sek asti myöskään tällä tavalla valmistetun langan jäljellejääviin suotautumakohtiin synny enää lisää majrtensiittia.

Tekninen edistysaskel on siinä, että tällä tavalla voidaan pienimuotoisesta tankovalusta valmistaa vähäisillä suo-tautumilla varustettua valssilankaa, jota voidaan muokata 20 korkeilla vetonopeuksilla ja jolla vetämisen jälkeen on niin kutsutussa taivutuskokeessa ja niin kutsutussa vääntökokees-sa korkeat arvot, eli sillä on hyvä plastinen ja elastinen käyttäytyminen. Tämä valssilanka voidaan nuorruttaa suurilla jäähdytysnopeuksilla valssauskuumuudesta ilman, että 25 ,,martensiitti,, muodostaa mainittua haurasta faasia suotautumakohtiin.

Materiaali on lisäksi suurissa rasituksissa valssauksessa vähemmmän taipuvainen särönmuodostukseen päälipinnas-sa kuin normaali tankovalumateriaali, ja tämä vahvistavan 30 globuliittisen reunavyöhykkeen ansiosta.

Suoritusesimerkki:

Teräs, jossa on 0,65 % C, 0,27 % Si, 0,68 % Mn, 0.012 % P, 0,013 % S, 0,05 % Cu, 0,02 % Cr ja 0,01 % Mo, valettiin tankovalussa. Valulämpötila tankovalulaitoksen valu-35 suppilossa 1 oli 1530°C ja siten 50°C sulamispisteen yläpuolella. Teräs valettiin kaarevalla tanko-ohjauksella varustetussa tankovalulaitoksessa neliömäisiksi tangoiksi, joiden reunapituus oli 120 mm. Tämän laitoksen tanko jääh- 70161 dytettiin kahdella vaiheella 3 ja 4 varustetussa sekundääri-jäähdytysvyöhykkeessä. Valunopeus oli 2,5 m/min. Vahvistetun jäähdytyksen ensimmäinen vaihe 3 ulotettiin kokillis-ta 2 tangon valusuunnassa 1,9 m pituisen matkan, mikä vas-5 taa tangon 46 sekunnin viipymisaikaa. Tässä jäähdytettiin tanko 22 bar esipaineella P-j suihkusuuttimien edessä vesimäärällä 31 m3/h. Tällöin esiintyi tangon päälipinnassa lämmönsiirtokerroin (konvektiolla ja säteilyllä) 1500 W/ (m2.K) - 1700 W/(m2.K). Tämä vastaa jäähdytysnopeutta 10 91 Wh/(kg»min) ja poistettua lämpömäärää 70 Wh/kg. Sätei lyllä poistetun lämpömäärän osuus on tällöin emissiivisyy-delle € =0,8 laskettuna 3,9 Wh/kg, eli 5,6 %. Sen jälkeen seurasi vähennetyllä vesijäähdytyksellä varustettu toinen vaihe 4, jonka pituus oli 1,6 m vastaten viipymisaikaa 38 15 sek. Tässä oli esipaine P2.suuttimien edessä 7 bar ja vesimäärä 12 m^/h. Lämmönsiirtokerroin oli tässä 800 W/(m^«K) - 900 W/(m2.K), jäähdytysnopeus 47 Wh/(kg»min) ja poistettu lämpömäärä 30 Wh/kg, jossa säteilyosuus oli 2,8 Wh/kg, eli 9,4 % 20 Rinnakkain kulkevilla tangoilla jäähdytettiin vertai lun vuoksi eräässä ensimmäisessä vaiheessa tavalliseen tapaan vesipaineella 3 bar ja vesimäärällä 14 m3/h tankoa kohti. Tämä vesimäärä tuotiin sekundäärijäähdytysvyöhyk-keessä samoin 46 sekunnin viipymisajalla. Tämä vastaa jääh-25 dytysnopeutta 50 Wh/(kg«min) tai poistettua lämpömäärää 38 Wh/kg, jossa säteilyosuus on 9,7 Wh/kg, eli 25,5 %. Lämmönsiirtokerroin oli noin 500 W/(m2«K) - 700 W/(m^.K).

Materiaali valssattiin kaksijuovaisessa langanvalssaus-laitoksessa 5,5 mm valssilangaksi. Valssilangan tutkiminen 30 hiontakuvassa ja hionnan arviointi firma Bekaert'in ohjearvojen mukaan antoi keksinnön mukaisesti voimakkaasti jäähdytetylle materiaalille keskimääräisesti arvon 0,6 ja tavalliseen tapaan jäähdytetylle materiaalille arvon 1,4. Kun voimakkaasti jäähdytetystä raakakangesta valmistettu lanka oli 35 vapaa "martensiitista", löydettiin normaalisti jäähdytetyistä raakakangista valmistetuista langoista 12 % "martensiit-tia”. Keksinnön mukaisesti valmistetun materiaalin vetolujuus oli 1050 N/mm2 ja se vedettiin lankavetämössä 6-vaihei- 9 701 61 sen vetokoneen avulla läpimittaan 2,3 mm. Sillä oli sen jälkeen vetolujuus 1743 N/mm2 ja se voitiin taivuttaa säteellä 7,5 mm 23 kertaa, kun taas vertailumateriaali pääsi vain 17 taivutukseen. Lopuksi kylmävalssattiin materiaali 5 paksuuteen 1,7 mm yhdessä puristuksessa ilman välihehkutus-ta. Voimakkaasti jäähdytetyllä materiaalilla ei syntynyt mitään puutteita, kun taas normaalisti jäähdytetty materiaali 1,7 mm paksuuteen tapahtuneen kylmävalssauksen jälkeen ei omannut enää mitään riittäviä teknologisia ominaisuuk-10 siä. Laatuero ilmenee siitä, että keksinnön mukaisesti valmistettua materiaalia olevan nauhan tasamäärälaajenemi-nen oli 2,9 %t kun taas se vertailumateriaalilla oli vain 1,8 %.

Näistä panoksista tuotettujen lankojen suotautumistun-15 nusluvut ja mekaanis-teknologiset arvot ovat verrattavissa sekä voimakkaasti jäähdytetyn materiaalin että vertaulumate-riaalin suhteen edelläkuvattuihin arvoihin.

Keksinnön mukainen menetelmä on erityisesti käytettävissä teräkseen, jolla on patenttivaatimuksissa 9. ja 19.

20 mainittu koostumus.

Claims (10)

701 61

1. Menetelmä tankojen jäähdyttämiseksi tankovalettaessa terästä, jonka hiilipitoisuus on 0,4 - 1,0 jossa menetelmässä tankovalukokillista ulostuleva tanko jäähdytetään sekundääri jäähdy tysvyöhykkeessä päällesuihkutetun jäähdytysnesteen avulla kaksivaiheisesti, ensin voimakkaasti ja sitten vähennetyllä jäähdytysnopeudella, tunnettu siitä, että jäähdytysnesteen lämpötilat (T^, Ί2)> tilavuusvirrat (Vi , V2) ja paineet (P1, P2) valitaan siten, että sekundääri-jäähdytysvyöhykkeen ensimmäisessä vaiheessa (3) poistetaan lämpömäärä 50 Wh/kg - 90 Wh/kg, jolloin jäähdytys tapahtuu jäähdytysnopeudella 65 Wh/(kg-min) - 100 Wh/(kg*min) ja tähän liittyneessä toisessa vaiheessa (4) poistetaan lämpömäärä 20 Wh/kg - 80 Wh/kg jäähdytysnopeuden ollessa 30 Wh/(kg-rain) - 60 Wh/(kg*rain).

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnet- t u siitä, että sekundäärijäähdytysvyöhykkeen ensimmäisessä vaiheessa (3) poistetaan lämpömäärä 50 Wh/kg - 80 Wh/kg.

3. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että ensimmäisessä vaiheessa (3) jäähdytys-nopeus on 75 Wh/(kg*min) - 90 Wh/(kg*min).

4. Jonkin patenttivaatimuksen 1-3 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että sekundäärijäähdytysvyöhykkeen toisessa vaiheessa (4) poistetaan lämpömäärä 30 Wh/kg - 60 Wh/kg.

5. Jonkin patenttivaatimuksen 1-4 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että toisessa vaiheessa (4) jäähdytysno-peus on 35 Wh/(kgMnin) - 45 Wh/(kg*min).

6. Jonkin patenttivaatimuksen 1-5 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että vesipaine ensimmäisessä vaiheessa (3) suihkusuuttimien edessä on ainakin 15 bar. ” 70161

7- Jonkin patenttivaatimuksen 1-6 mukaisen menetelmän käyttö raakakankien terästankovalussa.

8. Jonkin patenttivaatimuksen 1-7 raukaisen menetelmän käyttö valettaessa terästankoja, joiden poikkileikkaus on pyöreä, soikiomainen, suorakulmainen tai neliömäinen ja koko 2500 mm^ _ 20000 mm2, jolloin akselisuhde soikealla poikkileikkauksella ja sivusuhde suorakulmaisella poikkileikkauksella on enintään 2:1.

9· Jonkin patenttivaatimuksen 1-8 mukaisen menetelmän käyttö teräkselle, jossa on 0,4 - 1»0 paino-# hiiltä, 0,2 - 1,7 paino-# mangaania, 0,1 - 0,7 paino-# piitä, 0 -1,7 paino-# kromia, 0 - 0,5 paino-# nikkeliä, 0 - 0,3 paino-# rikkiä, loput rautaa ja yleisiä epäpuhtauksia.

10. Patenttivaatimuksen 9 mukaisen menetelmän käyttö teräkselle, jossa on 0,4 - 1,0 paino-# hiiltä, 0,3 - 0,9 paino-# mangaania, 0,15- 0,4 paino-# piitä, 0 - 0,25 paino-# kromia, 0 - 0,30 paino-# nikkeliä, 0 - 0,04 paino-# rikkiä, loput rautaa ja yleisiä epäpuhtauksia. PATENTKRAV 7 0161