FI69526C - Styrning av sedelautomat - Google Patents

Description

ΓΒ1 m/uul-UTUSjULKAISU /QCO/

»tlPl? B ” UTLÄGGNINGSSKRIFT O 7 0 Z O

C i45\ Patentti myönnetty P'tcnt r e Velat 10 CC !0~0 (51) Kv.lk.4/lnt.CI.‘G 07 D 1/00 (21) Patenttihakemus — Patentansökning 781263 (22) Hakemispäivä — Ansökningsdag 24.04. J8 (23) Alkupäivä — Giltighetsdag 24.04.78 (41) Tullut julkiseksi — Blivit offentlig 03.11.78

Patentti- ja rekisterihallitus Nähtäväksipanon ja kuul.julkaisun pvm. - 31.10.85

Patent- och registerstyrelsen ' 1 Ansökan utlagd och utl.skriften publicerad (32)(33)(31) Pyydetty etuoikeus — Begird prioritet 02.05-77 USA(US) 792930 (71) Docutel Corporation, 2218 East Pioneer Parkway, Irving,

Texas 75061 , USA(US) (72) Robert Frederick Swartzendruber, Piano, Texas, USA(US) (74) Oy Koister Ab (54) Seteliautomaatin ohjaus - Styrning av sedelautomat

Setelit jaetaan asiakkaalle ennalta valittuna määränä säilytyskotelosta poistokaukaloon. Setelien luovutus säilytys-kotelosta tapahtuu yksilöllisesti väliasemaan, johon kerätään etukäteen valittua määrää vastaava määrä seteleitä luovutettavaksi asiakkaalle poistokaukaloon. Kuljetustiellä säilytyskotelosta väliasemalle päällekkäin olevat setelit ja peräkkäin kulkevat setelit havaitaan, jotta voitaisiin ohjata seteliautomaattia luovuttamaan väliaseman setelit joko asiakkaalle tai kääntämään väärin lasketut setelit palautuskoteloon. Aluksi säilytyskotelosta tositeasemalle seteleitä kuljettava prosessi käynnistää kuljetusjärjestelmän päämoottorin. Setelit etenevät säilytys-kotelosta kuljetusjärjestelmään ja, jos useampia kuin yksi seteli joutuu kuljetusjärjestelmään, palautetaan kaikki muut yhtä lukuunottamatta säilytyskoteloon. Tarkistuspisteen jälkeistä setelin kulkuaikaa käytetään määrittämään setelien osittain päällekkäin olevan tilan ilmaisemiseen. Kuljetusjärjestelmästä luovutetut setelit kerätään väliasemalle odottamaan seuraavaa poistokaukaloon kuljetusta.

2 69526 Tämän keksinnön kohteena on seteliautomaatti ja erityisesti laite ja menetelmä seteliautomaatista tulevien setelien jaon ohjaamiseksi.

Uusimmat tutkimukset ovat osoittaneet, että yleisö jättää yhä useammin seteliautomaattien tehtäväksi taloudelliset toimintansa. On monia syitä rahatoimenpiteiden yhteydessä edistämässä tätä muutosta tavanmukaisesta setelien jaosta seteliautomaattien käyttöön siirtymiseen. Seteliautomaatin yksi merkittävä etu on kuitenkin 24 tunnin käyttöaika. 24 tunnin käyttöajan sopivuus sekä kyky toimia lukuisissa paikoissa, joissa tällaista palvelua ei muuten voisi toteuttaa, on mahdollista tällaisten koneiden toimiessa automaattisesti, koska ne toimivat asiakkaan käskyn mukaan. Vaikka tällaiset seteliautomaatit ovat "automaattisia’', on järjestelmän oltava tarkka, virheetön ja kykenevä järjestämään seteleitä asiakkaan käskyn mukaan sopivassa muodossa ja asiakkaan valitsemissa määrissä.

Monet tunnetut seteliautomaatit laskevat peräkkäin seteleitä rahan säilytystilasta. Toiset järjestävät valitun määrän seteleitä vetimeen, joka sitten aukeaa, jotta asiakas voi ottaa rahat. Näissä järjestelmissä on mahdollista valita eri määriä rahaa, mutta niissä ei ole tarkkaa maksetun rahamäärän tarkastusmenetelmää, ja kun seteli kerran on jaettu, ei ole mitään keinoa palauttaa seteliä, jos jakeluvirhe on tehty.

On selvää, että seteliautomaatin luotettavuus on tärkeää etenkin, kun laite toimii itsenäisesti ja ilman suoranaista valvontaa. Asiakkaalle koituu huomattavaa harmia, jos seteliautomaatti ei toimi oikein asiakkaan esittäessä luottokorttiaan.

On myös selvää, että ainoastaan oikean setelimäärän asiakkaalle luovuttava seteliautomaatti on hyväksyttävä. Seteleitä järjestelevän pankkikoneen täytyy toimia siten, että asiakkaan valitsemaa määrää suuremmat setelimäärät minimoituvat. Aikaisemmin tunnetut "virheettömät" laitteet lopettivat toiminnan väärän syötön havaittuaan, mutta tällainen ratkaisu aiheuttaa ilmeistä harmia ja koneen palvelun heikkenemistä.

DE-hakemusjulkaisussa 25 38 546 on esitetty setelien syöttäminen kuljetusjärjestelmään ja päällekkäisten setelien palaut 3 69526 taminen·, yhtä lukuunottamatta, rullan avulla, sekä setelien kerääminen väliasemalle ja kerättyjen setelien kuljettaminen poistokaukaloon.

DE-hakemusjulkaisusta 23 54 691 on tunnettua setelien matkan ajoitus päällekkäisten ja puuttuvien setelien havaitsemiseksi kuljetusjärjestelmässä. Samoin US-patenttijulkaisussa 3 937 453 käsitellään setelien sijoittamista kuljetusjärjestelmään .

Tämän keksinnön mukaisen menetelmän ja laitteiston tunnusomaiset erityispiirteet ilmenevät patenttivaatimuksista 1-8.

Tämän keksinnön etuna on setelien järjestelyn ohjaus, joka luotettavasti ja tarkasti järjestää setelit säilytyslokerosta asiakkaalle poistokaukaloon. Yksittäiset setelit ohjataan säi-lytyskotelosta kuljettimelle, joka selektiivisesti palauttaa yhtä lukuunottamatta kaikki setelit säilytyskoteloon ja kuljettaa ainoastaan yhden setelin väliasemalle. Setelin kuljetusaika mitataan, jotta havaittaisiin sellainen tila, jossa setelit kulkevat osittain päällekkäin ja peräkkäin kuljetusjärjestelmän läpi. Toinen päällekkäisten setelien mittaus tehdään setelin tullessa väliasemalle.

Toinen tämän keksinnön eduista on kaikkien väliaseman setelien jako asiakkaalle, kun oikea määrä on kertynyt. Jos havaitaan joko peräkkäisiä seteleitä tai päällekkäisiä seteleitä ajoitustoiminnan päätyttyä, palautetaan kaikki väliaseman setelit palautuskoteloon. Tämä järjestelmä palaa kuitenkin normaaliin toimintaan palautuskierroksen jälkeen.

Tämän keksinnön ja sen etujen ymmärtämiseksi täydellisemmin viitataan nyt seuraavaan selostukseen, jossa viitataan piirustukseen, jossa kuvio 1 on seteliautomaatin setelien jakojärjestelmän kaavio, joka seteliautomaatti jakaa setelit säilytyskotelosta poistokaukaloon väliaseman kautta, kuviot 2a ja 2b ovat kaavioita, joiden mukaan ilmaisinsig-naalit muutetaan prosessoinnin datasignaaleiksi, kuvio 3 on optisen kytkimen ja prosessilogiikan välisen liitännön piirikaavio, ja 69526 kuviot 4a ja 4b ovat logiikkakaavioita, joiden mukaan datasignaalit prosessoidaan ohjaamaan kuvion 2 siirron ohjaus-elementtejä.

Kuviossa 1 syötetään irrotettavan säilytvskotelon 12 osana olevalta nostimelta 10 setelit C poimintalaitteen 14 avulla päättymättömän hihnakuljettimen 16 kautta väliasemalle 18.

Nostimen 10 aseman määrittää nostimen moottoriin 20 kytketty mekaaninen vivusto (ei esitetty), joka moottori on selektiivisesti ohjattu asettamaan setelit C säilytyskotelon 12 päälle ja asentoon, jossa ne voidaan lähettää ilmaisinlaitteen läpi.

Optinen ilmaisin 22 havaitsee, onko seteleitä C nostimella 10 ja lähetää signaalit ohjausyksikköön pysäyttämään laitteen toiminnan, kun säilytyskotelossa 12 ei enää ole seteleitä. Ilmaisimessa 22 on valonlähde 24 ja valoherkkä ilmaisin 26, joka havaitsee valonlähteestä tulevan heijastuneen valon ja määrittää siten, onko nostimella 10 seteleitä. Kun kuljettimella 10 on seteleitä, absorboivat ne valolähteestä 24 tulevaa valoa, eikä valokenno 26 havaitse mitään. Nostimen 10 yhdessä osassa on kuitenkin valolähteen 24 ja valokennon 26 kohdalla 90° kulmaan sijoitettuja kulma peilejä 28, jotka heijastavat valolähteestä tulevan valon valokennoon aina, kun nostimella 10 ei ole seteleitä C. Tämän vuoksi aina valokennon 26 havaitessa peilistä 28 heijastuvan valon, lähetetään signaali ulkoiseen ohjaimeen, joka pysäyttää jakelulaitteen toiminnan.

Setelien asennon ilmaisin 30 ohjaa nostimen käyttämootto-ria 20 nostamaan nostinta 10, kun seteleitä jaetaan. Lyhyesti sanottuna setelien asennon ilmaisimessa 30 on akselin 34 ympäri kiertyvä ja varteen 36 kiinnitetty sanka 32. Varsi 36 on sovitettu kulkemaan valoa emittoivasta diodista ja valonilmaisimesta koostuvan ilmaisimen 38 väliin. Kun setelit C laskevat tietyn tason alle, kääntyy sanka 32 ja siten varsi 36 vastapäivään, ja ilmaisin 38 tuottaa nostomoottorin 20 käynnistävään ohjaimeen signaalin. Tällä tavoin nostin 10 pidetään asennossa, jossa se jatkuvasti syöttää seteleitä hihnakuljettimelle 16.

Setelien C siirtämisessä säilytyskotelosta 12 on ensimmäisenä askeleena käynnistää hihnakuljettimeen 16 vetohihnan 42

II

5 69526 avulla kytketty vetoraoottori 40. Pääkäytön moottori 40 käynnistää myös poimintalaitteen 14 telan 44 avulla, joka pyörä kuuluu myös telan 46 käsittävään telapariin. Tela 44 vetää poimin-talaitetta 14 koskettamalla laakeaa nauhakuljetinta 48, joka pyörii telojen 50 ja 52 ympäri.

Erillään olevat kolmiomaiset varret 54 ja 56 tukevat teloja 50 ja 52. Kolmiomainen varsi 54 kääntyy akselin 58 ympäri, ja kolmiomainen varsi 56 kääntyy akselin 60 ympäri, joka akseli kannattaa myös telaa 44. Kolmiomaiset varret 54 ja 56 kytkee toisiinsa vivusto 62, joka on kytketty vetosolenoidiin 64 vipujen 66 ja 68 välityksellä. Vipu 66 on laakeroitu akseliin 70.

Setelien C syöttämiseksi nostimelta 10 telojen 44 ja 46 väliin ohjataan solenoidi 64 kiertämään poimintalaitetta akselien 58 ja 60 ympäri ja saattamaan laakean hihnakuljettimen 48 kosketuksiin setelien kanssa. Laakea kuljetushihna 48 liikkuu vastapäivään ja kuljettaa setelit nuolen 72 suuntaan telojen 44 ja 46 väliin.

Mekaaninen päällekkäisten setelien ilmaisin 74 on asennettu välittömästi erotustelojen 44 ja 46 jälkeen siten, että telojen 44 ja 46 välistä nuolen 76 suuntaan kulkevat setelit kulkevat päällekkäisten setelien ilmaisimen läpi. Päällekkäisten setelien ilmaisimen 74 lähelle on sijoitettu myös optinen ilmaisin, jossa on valoa emittoiva diodi 78 ja valokenno 80. Nämä elementit on sijoitettu nuolen 76 ilmaisemaa tietä pitkin kulkevan setelin vastakkaisille puolille. Kun seteli tulee optiseen ilmaisimeen, tuotetaan signaali katkaisemaan solenoidin 64 virtapiiri.

Lyhyesti sanottuna päällekkäisten setelien ilmaisimessa 74 on ilmaisimen 84 väliin kääntyvä siipi 82. Siipeä 82 liikutetaan, kun seteli kulkee ilmaisintelojen 86 ja 88 välistä. Kun useampi kuin yksi seteli kulkee telojen 86 ja 88 välistä, havaitsee ilmaisin 84 jokaisen siiven 82 liikkeen, ja ilmaisimessa 84 on valoa emittoiva diodi ja valoanturi. Siiven 82 yhden tai useamman askeleen liike estää ledistä tulevan valon tulemasta valoanturiin, ja silloin synnytetään signaali ohjaimelle, joka käynnistää kytkinlaitteen ja kytkee telat 44 ja 46 selektiivises- 6 69526 ti vetomoottoriin 40. Kun useita seteleitä havaitaan kulkevan ilmaisintelojen 86 ja 88 välistä, telan 46 kytkin kytketään pyörittämään tätä telaa takaisinpäin, jolloin kuljetettavana olevat setelit erottautuvat toisistaan. Samalla kerralla kytketään telan 44 kytkin auki eikä tela enää vedä. Tela 44 on kuitenkin estetty pyörimästä myötäpäivään (normaali pyörintä on vastapäivään) , jolloin syntyy tilanne, jossa tela 44 ei pyöri ja tela 46 pyörii vastapäivään. Pysäyttämällä tela 44 ja pyörittämällä telaa 46 vastapäivään, saadaan aikaan hankaustoiminta, joka erottaa toisiinsa tarttuneet setelit.

Kun siipi 82 ei enää estä valoa tulemasta ilmaisimeen 84, katkaistaan telan 46 kytkimen käyttö, jolloin tämä tela kytkeytyy irti vetomoottorista 40 ja telan 44 kytkin tarttuu uudelleen taas moottorin 40 käytön yhteyteen. Erillinen seteli kulkeutuu nyt nuolen 76 suuntaan päättymättömään hihnakuljettimeen 16.

Kuten kuviosta selviää, on hihnakuljettimessa 16 pääveto-tela 86, joka käyttää päättymättömiä hihnoja 90 ja 91, jotka kumpikin kulkevat ohjaus- ja kääntötelojen määrittämää tietä. Päättömättömän hihnan 91 kulkutien määrittää kääntötela 92 ja kääntötela 94, joka myös ohjaa palautuskotelon kuljettimen 98 päättymätöntä hihnaa 96. Tela 94 on akselilla, jolla on myös kitkarulla 100, joka on kosketuksessa kitkarullaan 102 osana pois-tokuljetinta 104. Kitkatela 100 on myös kitkatelan 106 parina ja kuuluu palautuskotelon kuljettimeen 98.

Päättymättömän hihnan 90 tien määrittävät kääntötelat 108, 110, 112 ja 114, joka viimeksi mainittu on samalla akselilla kuin siipiratas 116,. joka asettaa setelin paikalleen väliasemassa 18.

Kuljettimella 16 etenevä seteli ohjataan hihnojen 90 ja 91 väliin ja seuraavaksi se kulkee ilmaisimen 118 läpi, jossa on valoa emittoiva diodi ja valoanturi. Kun seteli kulkee ilmaisimen 118 läpi, tuotetaan signaali vapauttamaan kitkatelaa 44 käyttävät kytkimet, ja seteliä kuljettavat nyt ainoastaan päättymättömät hihnat 90 ja 91. Tällä hetkellä käynnistetään myös ajoitus-toiminta setelin etureunasta, kun se tulee ilmaisimeen 118.

Koska setelin pituus tunnetaan, voidaan laskea ilmaisimen 118 läpi kulkemiseen tarvittava aika. Siten pitäisi setelin olla

II

7 69526 poissa ilmaisimesta 118 tietyn ajan kuluttua. Jos seteli vielä on ilmaisimessa 118 tämän ennalta asetetun aikavälin jälkeen, ilmaistaan peräkkäisten setelien tila, ts. toinen seteli seuraa välittömästi ensimmäistä seteliä päättymättömien hihnojen 90 ja 92 välissä.

Kun jaettava seteli lähtee ilmaisimesta 118, kitkatela 44 käynnistetään, ja jollei diodin 78 ja ilmaisimen 80 optinen ilmaisin ole peitossa, kytketään myös solenoidi 64 jännitteeseen.

Ilmaisimen 118 etupuoelle on sijoitettu päällekkäisten setelien ilmaisin 120, jossa on kääntövarteen 124 kiinnitetty tela 122, ja kääntövarsi on kytketty siipeen 126. Siipi 126 menee ilmaisimeen 128, joka koostuu valoa emittoivasta diodista ja valoanturista. Osuessaan telan 122 alle, seteli poikkeuttaa siipeä 126 sen verran kuin setelin paksuus edellyttää. Siipi-ilmaisimen liike on sellainen, että yhden setelin kulkiessa telan 122 ali, diodin valo vaikuttaa valoanturiin. Jos kuitenkin useampi kuin yksi seteli kulkee telan 122 ali samalla kertaa, katkaisee siipi 126 valoanturiin tulevan valonsäteen, ja ilmaisin 128 tuottaa päällekkäisten setelien havaitsemissignaalin. Jottei ilmaisin 128 tuottaisi päällekkäisistä seteleistä ilmoittavaa signaalia setelin etureunan ollessa taittuneena, ilmaisimen 128 signaali jätetään ottamatta huomioon, kunnes seteli on lähtenyt ilmaisimesta 118. Siten päällekkäisten setelien ilmaisin 120 toimii setelin poistuttua ilmaisimesta 118.

Jokainen säilytyslokerosta 12 hihnakuljettimelle 16 lähtenyt seteli poistuu hihnakuljettimelta siioirattaan 116 kohdalla ja saapuu väliasemalle 18. Kuljettimen 16 kautta kulkeneiden setelien määrän laskee ilmaisin 118, ja kun valittu määrä seteleitä on kertynyt väliasemalle 18, nämä setelit luovutetaan asiakkaalle.

Väliasemalla 18 on solenoidikäyttöinen portti 130, joka pysäyttää setelit väliasemalle kokoamisprosessin aikana. Setelien oikeaksi kokoamiseksi väliasemalle pyörii etureunasta käytettävä siipiratas 132 siipirattaan 116 mukana.

Väliasemalle 18 kertyneet setelit sijoittaa päättymätön nauhakuljetin 134 poistokuljettimelle 104. Tässä kuljettimessa __ - r e 69526 on päättymätön hihna 136, jota käyttää kitkatelan 102 mukana pyörivä hihnapyörä. Päättymättömän hihnan 136 tien määrittävät lisäksi kääntötelat 138 ja 140, jotka on kiinnitetty kehykseen 142, joka kääntyy solenoidin 146 avulla akselilla 144. Solenoidi 146 on kytketty kehykseen 142 vivun 148 avulla.

Kun oikea määrä seteleitä on kertynyt väliasemalle 18 ja ovat valmiit luovutettaviksi asiakkaalle, kytketään solenoidi 150, ja se kääntää kääntöportin 152 asentoon, jossa väliaseman 18 setelit voivat kulkea poistokuljettimeen 104. Kääntöportti 152 on nivelletty akseliin 154 ja kytketty solenoidiin 150 vivun 156 avulla. Seuraavaksi kytketään signaali porttia 130 ohjaavaan solenoidiin, joka kääntää väliaseman etenemisesteen setelien luovutusasentoon. Samaan aikaan viedään solenoidiin 146 signaali kääntämään päättymättömän hihnan 136 kosketuksiin päättymättömän hihnan 91 kanssa, jolloin kertyneet setelit vedetään poistokuljettimeen 104.

Poistokuljettimessa 104 setelit tulevat teloista 102 ja 158 koostuvan telaparin väliin. Telojen 102 ja 158 mukana pyörii myös päättymättömät hihnat 160 ja 162. Päättymätön hihna 160 pyörii kääntötelojen 164 ja 166 määrittämää rataa pitkin, ja päättymätön hihna 162 kulkee pitkin kääntötelojen 168 ja 170 määrittämää rataa pitkin.

Kun väliasemalta 18 tuleva setelinippu kulkee poistokul-jettimen 104 läpi, kulkee nippu valoa emittoivasta diodista ja valoanturista koostuvan ilmaisimen 172 läpi. Kun nipun etureuna tulee ilmaisimeen 172, käynnistyy ajoitustoiminta. Viiveen lopussa telan 158 toimintaa ohjaava kytkin vapautetaan ja tähän telaan liittyvä jarru kytketään pysäyttämään nipun liike nipun kulkiessa nuolen 174 suuntaan. Kun asiakas ottaa nipun kuljet-timesta 104, paljastuu i3.maisin 172 ja ilmaisee toiminnan päättyneen ja järjestelmä pysähtyy.

Jos päällekkäisten setelien ilmaisin 120 on havainnut päällekkäisiä seteleitä tai jos ilmaisin 118 on havainnut peräkkäisten setelien olemassaolon, kuljetetaan väliaseman 18 setelit pa-lautuskoteloon 176. Setelien palauttamiseksi väliasemalta 18 palautuskoteloon 176, pidetään solenoidin 150 jännite katkais- 9 69526 tuna, ja solenoidi pitää kääntöportin 152 kuvion osoittamassa asennossa, portti 130 kääntyy ääriasentoonsa ja solenoidi 146 saa jännitteen ja kääntää päättymättömän hihnan 136 kiinni päättymättömään hihnaan 91.

Väliaseman 18 setelit kulkevat nyt telojen 100 ja 102 välistä ja kääntyvät portin 152 vaikutuksesta telojen 100 ja 106 väliin. Nämä setelit tulevat nyt palautuskotelon kuljettimeen 98, jossa on päättymättömän hihnan 96 lisäksi päättymätön hihna 178. Päättymätön hihna 96 kulkee kääntötelojen 180 ja 182 määrittämää tietä, ja päättymätön hihna 178 kulkee kääntötelan 184 määrittämää tietä.

Palautuskotelon kuljettimen 98 läpi kulkevat setelit etenevät nuolen 188 suunnassa ilmaisimen 186 läpi. Ilmaisin havaitsee viimeisen setelin ohittaneen valoa emittoivasta diodista valoanturiin tulevan valonsäteen ja tuottaa signaalin, joka käynnistää jälleen halutun setelimäärän keräämisen väliasemaan.

Kuvion 1 kääntöjärjestelmän täydellisempi selostus on hakijan aikaisemmassa suomalaisessa hakemuksessa: "Asiakirjojen jakelulaite keräysjärjestelmällä", jätetty 1 marraskuuta 1977, numero 773274.

Tämän keksinnön kuvion 1 mukaisen palauttimen toimintaa ohjaava ohjausjärjestelmä ottaa vastaan alustavat käskysignaalit keskusohjaimelta, joka ei ole tämän keksinnön osana. Tämä kes-kusohjain voi olla koko seteliautomaatin osana, joka ottaa vastaan asiakkaan ilmoittaman jaettavien setelien määrän. Kun alustavat setelitarkastukset on tehty ja järjestelmä on valmis jakamaan seteleitä kuvion 1 laitteella, tuottaa keskusohjain tämän keksinnön mukaiselle ohjauslaitteelle erilaisia käskyjä.

Kuvioissa 2a ja 2b esitetään piiri, joka muuttaa keskus-ohjaimen käskysignaalit tämän keksinnön järjestelmän ohjaussignaaleiksi. Keskusohjaimelta tulevat käskysignaalit ovat: Käynnistä kuljetusmoottori (TMTRON5) (Turn on Transport Motor) Järjestä setelit väliasemalla (f)Tsi>5) (Dispense Bills to Escrow station)

Vie väliaseman setelit poistokaukaloon (DEL5) ίο 69526 I: (Deliver Bills in Escrow to Exit Throat) Käännä väliaseman setelit palautuskoteloon (DIV5) (Divert Bills in Escrow to Divert Bin)

Avaa järjestimen poistoaukko (OPENTHRT5) (Open Dispenser External Throat)

Viimeksi mainittu signaali ei suorastaan kuulu tämän keksinnön ohjausjärjestelmään, vaan on pikemminkin poistoportin solenoidin käynnistyksen ohjaussignaali. Tämä poistoportti on kuvion 1 nuolen 174 jälkeen.

Käsky DISP5 tuodaan invertoivalle vahvistimelle 190, jonka tulon esijännitteen määrittää vastus 192 ja lähdön esijännitteen vastus 194. Jaon ohjaava signaali (DISP) syntyy invertoivan vahvistimen 190 lähtöön. Setelien viemisen käsky (DELS) tuodaan invertoivaan vahvistimeen 196, jonka tulon esijännitteen määrittää vastus 193 ja lähdön esijännitteen vastus 200. Invertoivan vahvistimen 196 lähtö on viennin ohjaussignaali (DEL) sekä kään-töportin ohjaussignaali (L5C). Kuljettimen moottorin 40 käyn-nistyskäsky (TMTRON5) on vahvistimien 202 ja 204 tulona, ja kummankin tulon esijännitteen määrittää vastus 206. Vahvistimen 202 lähdön esijännitteen määrittää vastus 208, ja vahvistin tuottaa ohjausignaalin (KIC5). Vahvistimen 204 lähdön esijännitteen määrittää vastus 210, ja vahvistin tuottaa moottorin ohjaussignaalin (TMTRON), joka viedään invertoivaan vahvistimeen 212 tuottamaan moottorin ohjaussignaalin (TMTRON). Käsky (DIV5), joka on väliasemalle kertyneiden setelien palautussignaali, on invertoivan vahvistimen 214 tulo, jonka vahvistimen tulon esi-jännitteen määrittää vastus 216 ja lähdön esijännitteen määrittää vastus 218. Invertoivan vahvistimen 214 lähtö on palautuksen ohjaussignaali (DIV). Järjestimen poistoaukon avauskäsky (0PENTHRT5) tuodaan invertoivaan vahvistimeen 220, jonka tulon esijännitteen määrittää vastus 222 ja lähdön esijännitteen vastus 224. Invertoivan vahvistimen 220 lähtö on, kuten selostettiin, poistoporttia ohjaavan solenoidin käynnistyksen ohjaussignaali (L 7 C) .

Kuvioissa 2a ja 2b on myös esitetty piirit, jotka muuttavat eri ilmaisimien lähdöt logiikkatason signaaleiksi. Kuvios- 11 69526 sa 3 on kaaviomaisesti esitetty kuvion 1 kunkin optisen ilmaisimen piiri. Jokaisessa ilmaisimessa on valoa emittoiva diodi 226, jonka esijännitteen määrittää positiiviseen jänniteeseen kytketty vastus 228. Diodista emittoituvan valon havaitsee valoanturi 230, jonka toinen elektrodi on kytketty positiivisen tasasähkön syöttöön ja emitterielektrodi on kytketty esi-jännitteen määrittävään piiriin, joka on esijännitteinen differentiaalivahvistin, kuten kuviot 2a ja 2b esittävät. Kuten kuviossa 3 esitetään, signaali (DSXE) on kuvion 1 laitteen ohjausjärjestelmän kunkin optisen ilmaisimen lähtö, jolloin kirjain "X" on kunkin ilmaisimen identifioiva numero.

Ilmaisimesta 84 valoanturin signaali DS1E viedään vahvistimen 232 invertoivaan tuloon, jonka esijännitteen määrittää vastuksista 234 ja 236 koostuva aseteltava piiri. Vahvistimen 232 ei-invertoivan tulon esijännitteen määrittää vastuksista 238 ja 240 koostuva jännitteenjakaja. Vahvistimen 232 lähdön esijännitteen määrittää vastus 242, ja jännite viedään invertoivan vahvistimen 244 ja ei-invertoivan vahvistimen 246 tuloihin. Invertoivan vahvistimen 244 lähtö ohjaa valonlähdettä 248. Vahvistimen 246 lähdön esijännitteen määrittää vastus 250 ja vahvistin tuottaa ohjaussignaalin DS1.

Ilmaisimen 118 lähtö on signaali DS2E, joka on viety vahvistimen 252 invertoivaan tuloon, jonka tulon esijännite määräytyy samoin kuin vahvistimessa 232. Vahvistimen 252 lähdön esijännitteen määrittää vastus 254 ja lähtöjännite viedään invertoiville vahvistimille 256 ja 258. Invertoivan vahvistimen 256 lähdön jännitetason määrittää vastus 260 ja lähtöjännite on ohjaussignaali DS2. Invertoivan vahvistimen 256 lähtöjännite viedään myös invertoivaan vahvistimeen 264, joka tuottaa ohjaussignaalin DS2. Invertoivan vahvistimen 258 lähtötason määrittää vastus 266, ja vahvistin tuottaa ohjaussignaalin PIKD5.

Väliaseman 18 ilmaisimen 119 lähtö on signaali DS3E, joka on kytketty vahvistimen 268 tuloon, jonka jännitetason määrit-tämispiiri on vastaava kuin vahvistimen 232. Vahvistimen 268 lähtötason määrittää vastus 270 ja lähtösignaali on kytketty invertoivaan vahvistimeen 272, jonka jännitetason puolestaan 12 69526 määrittää vastus 274, ja vahvistin tuottaa ohjaussignaalin ESCR0W5.

Poistokuljettimen 104 ilmaisimen 172 lähtö tuottaa signaalin DS4E, joka on kytketty vahvistimeen 276, jonka tulon jännitetason ohjauspiirit ovat vastaavat kuin vahvistimessa 232. Vahvistimen 276 lähtötason määrittää vastus 278 ja lähtösignaa-li on kytketty invertoiviin vahvistimiin 280 ja 282. Vahvistimen 280 lähtötason määrittää vastus 284, ja vahvistin tuottaa ohjaussignaalin EXIT5. Vahvistimen 282 lähtösignaalin määrittää vastus 286 ja vahvistin tuottaa ohjaussignaalin DS4.

Palautuskotelon kuljettimen 98 ilmaisimen 186 valoanturin lähtösignaali on signaali DS5E, joka tuodaan vahvistimen 288 tuloon, jonka esijännitteen määrittävät vahvistimen 232 kaltaiset piirit. Vahvistimen 288 lähdön esijännitteen määrittää vastus 290 ja sen kääntää vahvistin 292, jonka esijännitteen puolestaan määrittää vastus 294, ja vahvistin tuottaa ohjaussignaalin DIVSEN5, joka ilmaisee palautustoiminnan.

Säilytyskotelon 12 varmistaminen kuvion 1 osoittamaan paikkaan toteuttamaan kontaktikytkimen (ei esitetty) avulla. Tämä kytkin on kytketty liittimien 296 ja 298 väliin ja kärkien sulkeutuminen aikaansaa invertoivalle vahvistimelle 300 tulon, jonka arvon määrittävät vastus 302 ja kytkimen asento. Invertoivan vahvistimen 300 lähdön esijännitteen määrittää vastus 304, ja vahvistimen lähtösignaali on tilasignaali CASSIN5, joka ilmoittaa säilytyskotelon 12 olevan paikoillaan. Vastuksen 302 yli vaikuttava jännite viedään myös vahvistimen 306 tuloon.

Säilytyskotelon 12 ohjaama ilmaisimen 38 lähtösignaali DS6E viedään vahvistimen 308 tuloon, jonka esijännitteen määrittävät vahvistimen 232 piirien kaltaiset piirit. Vahvistimen 308 lähtö on kytketty yhteen vahvistimen 306 lähdön kanssa vastuksen 310 kytkentäpisteeseen ja summajännite viedään invertoivan vahvistimen 312 tuloon. Vahvistimen 312 lähdön esijännitteen määrittää vastus 314 ja lähtösignaali on ohjaussignaali K2C5.

Ilmaisimen 22 lähtösignaali DS7E viedään vahvistimen 316 tuloon, jonka esijännitteen määrittää edellä kuvatun kaltainen piiri, ja lähtö tuotetaan vastuksen 318 napoihin ja viedään vah- 13 6 9 5 2 6 vistimeen 320. Vastus 322 määrittää vahvistimen 320 lähtöjän-nitteen tason, ja tämä jännite on ohjaussignaali MONOUT5, joka tuotetaan, kun kaikki nostimen 10 setelit on jaettu.

Välittömästi erotustelojen 44 ja 46 jälkeen on ilmaisin 78, josta lähtee signaali DS4E vahvistimen 324 tuloon, jonka esijännitepiiri on jälleen vahvistimen 232 yhteydessä kuvatun kaltainen. Vahvistimen 324 lähdön jännitetason määrittää vastus 326, ja lähtösignaali viedään invertoivan vahvistimen 328 kautta, joka vahvistin tuottaa lähtösignaalin DS8.

Ilmaisimen 118 jälkeen havaitaan päällekkäin olevat setelit päällekkäisten setelien ilmaisimessa 128, jossa on sellaisen vahvistimen 330 tuloon signaalin DS9E tuottava valonilmaisin 128, jonka vahvistimen lähtötason määrittää vastus 332 ja lähtö-signaali on kytketty invertoivaan vahvistimeen 334 ja ei-inver-toivaan vahvistimeen 336. Vahvistin 334 käyttää valonlähdettä 338 ja vahvistimen 336 lähtösignaali on ohjaussignaali DS9.

Palautussignaali (divert required) (DIVREQ5) on keskusoh-jaimelle lähetettävä tilabitti. Myöhemmin selostettava piirin tuottama DIVREQ viedään vahvistimen 340 tuloon, jonka vahvistimen toinen tulo on kytketty esijännitepiiriin, jossa on vastukset 342 ja 344 ja kondensaattori 346. Vahvistimen 348 lähdön esi-jännitteen määrittää vastus 348 ja lähtösignaali viedään vahvistimen 350 tuloon. Vahvistimen 350 lähdön esijännitteen määrittää vastus 352 ja lähtösignaali on tilasignaali DIVREQ5.

Kuvioissa 4a ja 4b viedään ne kuvioiden 2a ja 2b piirien tuottamat ohjaussignaalit, joita ei seuraa logiikkatason ilmaisu "5", ajoituslogiikkaan ohjaamaan kuvion 1 laitteen eri ohjaus-elementtejä. Kuvion 1 laitteen toiminnassa on kuusi ajoitus-funktiota: 1. Setelin kulkuaika ilmaisimen 118 läpi.

2. Päällekkäisten setelien ilmaisimen 120 päällekkäisten setelien havaitsemiseen kuluva aika.

3. Ilmaisimesta 172 poistokaukaloon tarvittava siirtoaika.

4. Telan 158 jarrun käytön kestoaika.

5. Telojen 44 ja 46 aikaansaaman erotustoiminnan aika.

6. Solenoidin käytön ohjaus.

14 6 9 5 2 6

Kolmen ensimmäisen funktion on oltava tarkkoja ja toistettavia, ja tämä saadaan aikaan kideoskillaattorin avulla, jossa on vastuksen 356 ja kiteen 354 rinnankytkentä, joka on kytketty invertoivaan vahvistimeen 358 oskillaattoriksi. Vahvistimen 358 periodinen lähtösignaali viedään invertoivaan vahvistimeen 360, jonka lähtö on kytketty EI-TAI-porttiin 362.

Kiteen 354 määrittämä taajuus jaetaan neljässä dekadilas-kimessa 364, jonka ketjun viimeinen laskin on kytketty invertoivan vahvistimen 366 tuloon. Vahvistimen 366 lähtötaajuus on tyypillisesti 400 Hz. Tämä taajuussignaali on kellotaajuus, joka johdetaan tämän keksinnön ohjausjärjestelmän eri ajoitus-piireihin.

Peräkkäisten setelien määrittämiseen käytetään aikaa, joka kuluu setelien kulkemiseen peräkkäisten setelien ilmaisimen 118 läpi. Tämä aika vaihtelee säilvtyskotelon 12 setelien pituuden mukaan, ja se ohjelmoidaan kytkimen 368 ja 370 avulla. Näiden piirien vastusten yli vaikuttavat jännitteet ovat digitaalisten komparaattorien toisen puolen tulona, ja ne edustavat tiettyä laskentaa, joka riippuu setelin pituudesta. Kytkimet 368 kuuluvat digitaaliseen komparaattoriin 372 ja kytkimet 370 digitaaliseen komparaattoriin 374. Kytkimien 368 määrittämä laskenta generoidaan laskimessa 376, joka saa kellotaajuuden portin 378 kautta. Kytkimien 370 määrittämän laskun generoi laskin 380, joka on kytketty portin 382 välityksellä laskimeen 376. Laskimien 376 ja 380 reset-napa saa ohjaussignaalin DS2 invertoivan vahvistimen 256 lähdöstä.

Kun setelin etureuna tulee ilmaisimeen 118, generoidaan ohjaussignaali DS2 kääntämään laskimien 376 ja 380 resetin. Nämä laskimet kumuloivat nyt kellotaajuisen laskentasignaalin invertoivan vahvistimen 366 lähdöstä. Kumuloiva laskenta jatkuu niin kauan kuin seteli kulkee ilmaisimen 118 läpi. Jos kumuloitunut laskenta saavuttaa arvon, joka on asetettu ajoituspiirien 368 ja 370 avulla, indikoidaan peräkkäisten setelien tila, ja tuotetaan peräkkäisten setelien palautussignaali (TBD) linjalle 384. Peräkkäisten setelien palautussignaalia käytetään tuottamaan palautuksen vaativa tilasignaali, joka vaatii ohjainta palautta-

II

,5 69526 maan väliasemalle 18 kootut setelit palautuskoteloon 176.

Toinen kuvioiden 4a ja 4b ajoitusfunktio liittyy päällekkäisten setelien ilmaisimeen 120. Tämän ajoitusfunktion logiikkaan kuuluu laskin 386, joka ottaa vastaan vahvistimen 366 kellotaajuuden portin 388 kautta, joka on kytketty myös vastaanottamaan ohjaussignaalin DS9 invertoivan vahvistimen 336 lähdöstä. Laskimen 386 resetin ohjaa invertoivan vahvistimen 264 signaali DS2.

Dekadilaskimen 386 viimeinen aste on kytketty kiikun 390 C-napaan, ja kiikun resetiä ohjaa portin 392 lähtö. Portin 392 toinen tulo on palautuksen ohjaussignaali DIV invertoivan vahvistimen 214 lähdöstä ja toinen tämän portin tulo on moottorin käyn-nistyssignaali TMTRON vahvistimen 204 lähdöstä. Kiikun 390 Q-napa on kytketty palautusportin 394 toiseen tuloon.

Toinen portin 394 tulo on kiikun 396 lähtö, joka kiikku ottaa vastaan peräkkäisten nippujen ohjaussignaalin (TBD) laskimesta 374. Kiikun reset-napa on kytketty portin 392 lähtöön.

Kun siis joko kiikku 390 tai kiikku 396 asetetaan, antaa portti 394 palautuksen vaativan ohjaussignaalin (DIVREQ), jota puolestaan käytetään aikaisemmin selostetun DIVREQ5 tilasignaalin tuottamiseen, joka tilasignaali saa ohjaimen suuntaamaan väliaseman 18 setelit palautuskoteloon 176.

Kuvioiden 4a ja 4b ajoituslogiikan yksi funktio on solenoidin 64 käytön ohjaaminen. Solenoidiin 64 ohjaussignaalin tuottavassa logiikassa on dekadilaskimet 398 ja 400, jotka on kytketty sarjaan vahvistimen 366 lähdön kellotaajuuden kanssa, joka kellotaajuus tuodaan laskimeen 398 portin 402 kautta.

Laskin 398 on yhteydessä läskimeen 400 portin 404 kautta. Laskimiin 398 ja 400 kumuloitunutta laskua ohjaa invertoivan vahvistimen 406 lähtöön tuotettu reset-signaali. Vahvistinta 406 käyttää JA-portin 408 lähtö, joka portti ottaa toiseen tuloonsa ohjaussignaalin DS8 ja toiseen tuloonsa JA-portin 410 lähdön. JA-portin 410 lähtö on ohjaussignaali L2C, joka ohjaa telan 44 kytkintä.

JA-portin 410 tulosignaalit ovat JA-portin 412 lähtö ja JA-portin 468 lähtö. JA-portti 412 ottaa vastaan vahvistimesta 16 69526 256 ohjaussignaalin DS2 ja vahvistimesta 190 jakelun ohjaussignaalin DISP. JA-portin 468 tulot ovat invertoivasta vahvistimesta 416, jonka tulo on portin 414 DIV:n ja DEL:n looginen TAI ja inverterin 470 lähtö, jonka inverterin tulo on JA-portin 434 lähtösignaali L3C. TAI-portti 414 saa vahvistimesta 214 palautuksen ohjaussignaalin DIV ja vahvistimen 196 lähdöstä nipun poistosignaalin DEL. TAI-portin 414 lähtö on myös solenoidin 146 vetävä ohjausjännite L4C solenoidin kytkemiseksi, ja solenoidille viedään ohjausjännite L9C ohjaamaan porttia 130.

Kun laskimien 398 ja 400 reset-ohjaus poistetaan, näiden laskimien laskenta-arvo kasvaa kellotaajuuden mukana. Kun tämä lasku kumuloituu tiettyyn tasoon, ohjataan ohjaussignaali LIC picker vetämään solenoidin 64 neljännessekunniksi, mikä saa aikaan päättymättömän hihna 48 liikkumaan vasten ensimmäistä seteliä, ja saa sen liukumaan erotustelojen 44 ja 46 väliin. Tämä toiminta jatkuu neljännessekunnin ajan tai kunnes seteli ohittaa ilmaisimen 74, joka silloin tuottaa signaalin, joka palauttaa resetin laskimille 398 ja 400. Ellei seteliä saada siirretyksi, päästetään solenoidi 64 neljännessekunniksi ja prosessi toistetaan.

Kuvioiden 4a ja 4b yhden ajoitusfunktion toteuttavat laskimet 418, 420 ja 422, jotka ohjaavat nostimen moottoria 20. Laskimeen 418 tuodaan kellotaajuus TAI-portin 424 kautta, johon myös tulee vahvistimen 246 lähdöstä ohjaussignaali DS1. Laskimen 418 viimeinen aste on kytketty laskimeen 420 portin 426 kautta, ja laskin 420 on kytketty laskimeen 422 portin 428 kautta. Laskimien 418, 420 ja 422 jokaista reset-napaa ohjaa TAI-portin 430 lähtö. Porttiin 430 tulee moottorin ohjaussignaali TMTRON vahvistimen 204 lähdöstä ja vahvistimen 264 lähdöstä ohjaussignaali DS2.

Laskimen 422 lähtö on kytketty invertoivan vahvistimen 432 kautta EI-JA-portin 434 tuloon. EI-JA-portin 434 toinen tulo on JA-portin 436 lähtö, johon porttiin tulee moottorin ohjaussignaali TMTRON invertoivasta vahvistimesta 212 ja vahvistimesta 246 ohjaussignaali DS1. Tämä logiikkakytkentä ohjaa kytkimen käyttöä, joka kytkin liittyy päällekkäiset setelit erottavaan 17 69526 telaan 46, kun useamman kuin yhden setelin on havaittu kulkevan päällekkäisten setelien ilmaisimen 84 läpi.

Kuvioiden 4a ja 4b piirien yksi ajoitusfunktio on poisto-kaukalon kuljettimen 104 telan 158 poistokytkimen ja poistojarrun ohjaus. Tätä ajoitustoimintaa ohjaa logiikka, jossa on kytkinsarjat 438a ja 440a, joista ensimmäinen on kytketty digitaaliseen komparaattoriin 442 ja jälkimmäinen on kytketty digitaaliseen komparaattoriin 444. Komparaattorissa 442 käytetyn binääriluvun tuottaa laskimen 446 lähdöt, ja digitaalisen komparaattorin 444 komparoinnin binääriluvun tuottaa laskin 448. Kumpikin näistä laskimista palautetaan ohjaussignaalilla DS4 vahvistimen 282 lähdöstä. Laskin 446 saa kellotaajuuden portin 450 kautta, jonka portin toinen tulo on kytketty komparaattorin 444 lähtöön. Laskimet 446 ja 448 on kytketty keskenään portin 452 välityksellä.

Kun väliasemalta 18 tulevan setelinipun etureuna tulee ilmaisimeen 172, poistetaan laskimien 446 ja 448 reset ja näitä laskimia ohjaa silloin kellotaajuus, ja ne tuottavat kasvavan binääriluvun. Tätä binäärilukua verrataan digitaalisissa komparaattoreissa 442 ja 444. Kun laskimien 446 ja 448 arvot ovat samat kuin kytkinsarjoilla 438a ja 440a asetetut arvot, syötetään komparaattorista 442 lähtö invertoivan vahvistimen 454 kautta, joka liipaisee JA-portin 456 ja päästää siten telaa 158 käyttävän kytkimen. Komparaattorin 444 lähtö on myös kytketty JA-porttiin 458, joka kytkee telan 158 jarrun. Niin kauan kuin setelit ovat ilmaisimessa 172, pysyy telan 158 poistokytkin kytkemättömässä tilassa.

Invertoivan vahvistimen 454 lähtö ohjaa myös laskimien 460 ja 462 palautusta. Laskimen kellotaajuus tulee vahvistimen 366 lähdöstä portin 464 kautta, ja laskimet ovat kytketyt toisiinsa portin 466 välityksellä. Kun reset poistetaan laskimista 460 ja 462, ne alkavat laskea ylöspäin kellon taajuudella. Ennalta asetetun ajan kuluttua laskimesta 462 tulee ohjaussignaali, joka poistaa kellotaajuuden laskimilta 460 ja 462 ja vapauttaa myös telan 158 poistojarrun invertoivan vahvistimen 468 kautta, jonka vahvistimen lähtö on kytketty JA-porttiin 458.

18 69526

Kun asiakas ottaa nipun ilmaisimen 174 kohdalta, tuodaan taas reset-signaali laskimiin 446 ja 448, ja poistokytkin käynnistetään taas kytkemään telan 158.

Tämän keksinnön ohjaussysteemin avulla setelit jaetaan säilytyskotelosta 12 käynnistämällä ensin moottori 40 kuljettamaan setelit säilytyskotelosta väliasemalle 18. Kun oikea määrä seteleitä on kertynyt väliasemalle 18, ne siirretään poistokau-kaloon poistokuljettimen 104 avulla. Jos havaitaan peräkkäisten setelien olemassaolo tai päällekkäisten setelien olemassaolo, palauttaa ulkoinen ohjain väliasemalle 18 kertyneet setelit pa-lautuskoteloon 176. Seuraavan kierroksen aloittamiseksi uudelleen on ilmaisimien 119, 172 ja 186 ilmiotettava, ettei niiden kohdalla ole seteleitä. Toisin sanoen seteleitä ei ole väliasemalla 18, poistokuljettimessa 104 tai palautuskuljettimessa 98. Myöskään jakamiskerros ei voi alkaa ellei nostimella 10 ole seteleitä, minkä määrittää ilmaisin 22. Myöskin säilytyslokeron on oltava paikoillaan ennen kuin jakaminen alkaa.

Setelien jakamisen aikana päällekkäin kulkevat setelit havaitsee päällekkäisten setelien ilmaisin 84 ja päällekkäisten setelien ilmaisn 120. Peräkkäiset setelit havaitsee ilmaisin 118. Kukin näistä toiminnoista varmistaa oikean asiakkaalle annettavan setelimäärän.

Kun ainoastaan yksi keksinnön toteutus modifikaatioineen on selostettu yksityiskohtaisesti ja esitetty liitepiirustusten avulla, on selvää, että lukuisat muut modifikaatiot ovat mahdollisia poikkeamatta keksinnön alueesta.

Il

Claims (8)

19 6 9 5 2 6

1. Menetelmä ulkoa tuotettuihin ohjaussignaaleihin reagoivan seteliautomaatin setelien jakelun ohjaamiseksi, johon menetelmään kuuluu esivalitun setelimäärän syöttäminen sarjoit-tain yksi kerrallaan välimatkan päässä toisistaan säilytysloke-rosta (12) kuljetusjärjestelmän kuljetusrataa (76) pitkin, muiden paitsi yhden setelin palauttaminen takaisin säilytyslokeroon (12), kun kuljetusradan alussa (72) havaitaan päällekkäin olevien setelien kulkevan yhdessä, setelien kuljettaminen poisto-kaukaloon (174), kun ei ole havaittu limittäin eikä päällekkäin olevien setelien kulkevan yhdessä kuljetusjärjestelmässä, setelien kuljettaminen palautuslokeroon (176), kun on havaittu setelien olevan limittäin tai päällekkäin kuljetusjärjestelmässä, jolloin kuljetusradan tarkistuspisteen (118) ohittavan setelin kulku ajoitetaan limittäisten setelien tarkkailemiseksi ja kuljetusjärjestelmän läpi yhdessä kulkevien päällekkäisten setelien läsnäolo havaitaan ilmaisimella (120), tunnettu siitä, että ilmaisimen signaali otetaan huomioon vasta setelin lähdettyä tarkistuspisteestä (118), jolloin ilmaisin (120) on sijoitettu tarkistuspisteen (118) jälkeen sellaiselle etäisyydelle, että seteli on osittain ohittanut ilmaisimen (120), kun se poistuu tarkistuspisteestä (118).

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä setelien jakelun ohjaamiseksi, tunnettu siitä, että siihen kuuluu kuljetusjärjestelmän pysäyttämisvaihe, kun setelit ovat osittain kulkeneet poistokaukalon (174) läpi.

3. Patenttivaatimuksen 2 mukainen menetelmä setelien jakelun ohjaamiseksi, tunnettu siitä, että siihen kuuluu kuljetusjärjestelmän jarrutusvaihe, kun setelit osittain ulottuvat poistokaukalon (174) läpi.

4. Laitteisto ulkoa tuotettuihin ohjaussignaaleihin reagoivan seteliautomaatin setelien jakelun ohjaamiseksi, joka se-teliautomaatti sisältää kuljetusvälineet setelien toimittamiseksi säilytyslokerosta (12) kuljetusrataa (76) pitkin, välineet (48) setelien syöttämiseksi sarjoittaan yksi kerrallaan välimatkan ____ - Γ 69526 20 päässä toisistaan säilytyslokerosta kuljetusvälineiden kuljetus-radalle, välineet (104) setelien kuljettamiseksi poistokauka-loon (174), kun päällekkäisten setelien ilmaisin ei ole tuottanut erotussignaalia ja joka lisäksi sisältää välineet (98) setelien kuljettamiseksi palautuslokeroon (176) aina kun päällekkäisten setelien ilmaisin tuottaa erotussignaalin, välineet (118) setelin liikkeen havaitsemiseksi kuljetusrataa (76) pitkin setelin ajoitussignaalin ja setelin laskemissignaalin tuottamiseksi ja päällekkäisten setelien ilmaisin (120), tunnettu siitä, että ilmaisin (120) on sijoitettu havaintovälineiden (118) jälkeen etäisyydelle, joka on lyhyempi kuin setelin pituus.

5. Patenttivaatimuksen 4 mukainen laitteisto setelien jakelun ohjaamiseksi, tunnettu siitä, että se sisältää välineet (152) talletusasemalle (142) kerääntyneiden setelien palauttamiseksi palautuslokeroon (176), kun kerääntyneiden setelien lukumäärä ylittää valitun lukumäärän.

6. Patenttivaatimuksen 4 mukainen laitteisto setelien jakelun ohjaamiseksi, tunnettu siitä, että se sisältää välineet (172) setelien läsnäolon havaitsemiseksi poistokaukalos-sa (174) mainittujen kuljetusvälineiden pysäyttämiseksi ja jarruttamiseksi.

7. Patenttivaatimuksen 4 mukainen laitteisto setelien jakelun ohjaamiseksi, tunnettu siitä, että se sisältää välineet (172) setelien palauttamiseksi palautuslokeroon (176), kun päällekkäisten setelien ilmaisin tuottaa palautuksen vaatiman signaalin.

8. Patenttivaatimuksen 4 mukainen laitteisto setelien jakelun ohjaamiseksi, tunnettu siitä, että se sisältää välineet (172) setelien läsnäolon havaitsemiseksi poistokauka-lossa ja välineet (186) setelien läsnäolon havaitsemiseksi säi-lytyslokerossa (176), jotka molemmat havaitsemisvälineet tuottavat tilanteentarkistussignaalin mainittujen kuljetusvälineiden toiminnan ohjaamiseksi. 21 69526