FI69523C - Dental anordning foer roentgenfotografering av hela kaekpartiet - Google Patents

Description

Iu§*r^l ΓΒ1 m^UULUTUSjULKAISU ,λγλ, PJ <ΊΊ' UTLÄGGNINGSSKRIFT Ό y D /L Ο C (45) Patentti myönnetty

Patent r::M alat 10 CC 10CC (51) Kv.ik//lnt.ci.‘ G 03 B 1*2/02, A 6l 6 6/1 1* SUOMI —FINLAND (21) Patenttlhakemu* — Patentamökning 783233 (22) Hakemispäivä — Ansöknlngsdag 2^4.10.78 (Fl) (23) Alkupäivä — Glltighetsdag 2^4.10.78 (41) Tullut julkiseksi — Blivit offentllg 01.05.79

Patentti- ja rekisterihallitus /44) Nähtäväksi panon ja kuul.julkaisun pvm.— 31.10.85

Patent- och registerstyrelsen ' ' Ansökan utlagd ooh utl.skriften publicerad (32)(33)(31) Pyydetty etuoikeus—Begärd prioritet 31.10.77 Japani-Japan(JP) 131076/77 (71) Kabushiki Kaisha Morita Sei sakusho, 680 Higashihama Minami-machi, Fushimi-ku, Kyoto-shi, Japani-Japan(jP) (72) Mi tsuhiko Hotta, Kyoto-shi, Japani-Japan(jP) (7^) Berggren Oy Ab (5*0 Hammas 1 ääk i nnä 1 1 i nen laite koko leukarakenteen röntgenkuvaani! seks i -Dental anordning för röntgenfotografering av hela käkpartiet Tämä keksintö koskee hammaslääkinnällistä laitetta koko leukarakenteen röntgenkuvaamiseksi, johon laitteeseen kuuluu röntgensädeläh-de (x) ja röntgenfilmin pidin (h), jotka ovat kiinnitetyt varteen (a) vastapäätä toisiaan varren pituusakseliin nähden, vähintään kaksi röntgensädelähteen ja filminpitimen välissä sijaitsevaa varren kääntölaakeria, joiden akselit ovat varteen nähden kiinteät ja jotka ovat kulloinkin säädettävissä kumpikin pitkin ennakolta määrättyä pakollista rataa, joista radoista toinen on kaareva, sekä varressa oleva käyttölaite varren kääntämiseksi kääntölaake-riakselien liikeratojen mukaisesti, jolloin liikeradoilla on sellainen muoto, että seuraa hammaskaaren mukainen filminpitimen liike ja että röntgensädelähteestä tuleva röntgensäde leikkaa hammaskaaren kaarella sijaitsevien osumapisteiden viereisissä hampaissa olennaisesti kohtisuoraan.

Niin kuin yleisesti on tunnettua, tämäntyyppiset röntgenkuvausyk-siköt ovat sellaisia, että ne käyttävät hyväkseen kaarevien pinto- 2 69523 jen tomografiaa, jonka avulla käy päinsä tehdä yleinen tutkimus koko leukarakenteesta siitä otetun panoraama-röntgenkuvan ansiosta, niin että ne ovat tulleet korvaamattomiksi ei ainoastaan yksityisten hampaiden tapauksessa vaan. myös koko leukarakenteen kuvaamisessa.

On itsestään selvää, että kuvioiden, joiden kohteena on koko leu-karakenne ja varsinkin yksityinen hammas, pitäisi olla selviä ja teräviä. Tässä suhteessa ennestään käytössä olleissa tavanomaisissa laitteissa esiintyy vielä lukuisia ratkaisemattomia probleemoja. Tässä suhteessa niiden laitteiden joukosta, joissa edellä mainittuun 69523 tapaan käytetään hyväksi kaarevien pintojen tomografiaa, voidaan esimerkkinä mainita rakenteeltaan seuraavanlainen laite: sillä perusteella, että jos kolme ympyränkaarta, joilla kullakin on eri suuri säde, yhdistetään siirtäen niiden keskipisteet toisiinsa nähden, on mahdollista saada aikaan kolmesta ympyränkaaresta koostuva ellip-simäinen kaari. Röntgenfilmi saatetaan siirtymään niin, että se piirtää halutun ensimmäisen ympyränkaaren uran ja sen jälkeen perät-täin toisen ja kolmannen ympyränkaaren urat, vaihtaen keskipisteitä näin siirtyessään. Tältä laitteelta vaaditaan siis pyörintäkeski-pisteen vaihtamista vähintään kolme kertaa kesken kuvausprosessin, mikä välttämättä merkitsee, ei ainoastaan monimutkaista käyttömeka-nismia, vaan myös ennen ja jälkeen keskipisteen vaihtoa otettujen kuvien epäterävyyttä. Hakijan aikaisemmassa röntgenskuvauslaitteessa perusrakenne oli sellainen, että suorassa kulmassa toisiansa leik-kaavat kulkutiet oli kukin kiinnitetty kiinteään alustaan, asianomaisten luistien voidessa liikkua kukin omaa kulkutietään myöten, ja näiden kahden luistin välille ulottuvalla varrella oleva piste piirsi varren kääntyessä ellipsin muotoisen uran minkä johdosta varren toisessa päässä sijaitseva röntgenfilmin pidin joutui siirtymään jatkuvasti ja sujuvasti potilaan hammaskaaren mukaisesti. Tällä laitteella pystyttiin valmistamaan selviä ja teräviä kuvia, koska siinä ei ollut tarvetta vaihtaa pyörintäkeskipistettä niin kuin edellä mainitussa laitteessa. Kuitenkin siinä epäilemättä esiintyi naapurihampaiden kuvien päällekkäisyyttä sen johdosta, että röntgensäde osui hiukan vinossa suunnassa kohteena olevaan yksityiseen hampaaseen, varsinkin naapurihampaiden toisiaan koskettavilla alueilla; ratkaisematta oli jäänyt myös sellainen harmillinen kysymys kuin suurennussuhteen erilaisuus filmille talletettujen yksityisten hampaiden kuvien välillä tai jopa saman hampaan päiden välillä. Ottaen oppia edellä mainituista puutteista hakija kehitti uuden röntgenkuvauslaitteen. Tässä laitteessa alustalle oli muodostettu ympyränkaaren muotoinen kulkutie ja tämän keskipisteen kautta kulkeva suoraviivainen kulkutie, ja näitä kahta kulkutietä myöten siirtyvät luistit, edellisen esimerkin suorassa kalmassa toisiaan leikkaavia kulkuteitä myöten siirtyvien luistien sijasta, niin että varren päässä oleva röntgenfilmin pidin joutui siirtymään jatkuvasti ja sujuvasti potilaan hammaskaaren mukaisesti samoin kuin edellä mainitussa tapauksessa. Tässä laitteessa röntgensäde osui olennaisesti suorassa kulmassa hammaskaaren yksityisiin hampaisiin, varsinkin niiden toisiaan koskettavilla alueilla, niin että tuli mahdol- 4 69523 liseksi minimoida ainakin se virhe, että naapurihampaiden kuvat joutuisivat päällekkäin. Ratkaisematta kuitenkin jäi filmille tallennettujen yksityisten hampaiden tai jopa saman hampaan molempien päiden suurennussuhteen erilaisuuden probleema.

Tämän keksinnön tarkoituksena on uudella järjestelyllä poistaa aikaisemmin ehdotettujen lukuisten laitteiden puutteet ja saada aikaan laite, jolla koko alueella vältetään kuvien kerrostumista päällekkäin ja jossa myös koko alueella suurennuskerroin pysyy vakiona. Tämän saavuttamiseksi on keksinnölle tunnusomaista se, mikä on esitetty oheisissa patenttivaatimuksissa.

Keksinnön mukainen röntgenkuvausmenetelmä selitetään nyt oheisen piirustuksen yhteydessä.

Kuvio 1 havainnollistaa sitä kaarevien pintojen tomografian periaatetta, jota käytetään hammaslääkinnällisessä koko leukarakenteen röntgenkuvauslaitteessa; kuvio 2 havainnollistaa tätä periaatetta käytettynä keksinnön mukaisen laitteen eräässä esimerkissä; kuvio 3 havainnollistaa tätä periaatetta käytettynä keksinnön mukaisen kuvauslaitteen eräässä toisessa esimerkissä; kuvio 4 on ylhäältä nähty tasokuvanto keksinnön mukaisen laitteen eräästä esimerkistä, jossa käytetään kuvion 1 mukaista periaatetta; kuvio 5 on leikkauskuvanto kuvion 4 viivaa V-V myöten; kuvio 6 havainnollistaa keksinnön mukaisen kuvauslaitteen erästä toista periaatetta; kuvio 7 on ylhäältä nähty tasokuvanto keksinnön mukaisen laitteen eräästä toisesta esimerkistä, jossa käytetään kuvion 6 mukaista periaatetta; kuvio 8 on pituussuuntainen leikkauskuvanto, joka on otettu kuvion 7 viivaa VIII-VIII myöten; ja kuvio 9 on pituussuuntainen leikkauskuvanto, joka on otettu kuvion 7 viivaa IX^ - IX2 - IX3 myöten.

69523 5

Esillä olevassa keksinnössä käytetty menetelmä on menetelmä röntgenkuvien ottamiseksi koko leukarakenteesta hammaslääkintätarkoi-tuksia varten, joka on esitetty kuviossa 1 ja jossa röntgensäteiden kehitin (jota tästä lähtien nimitetään röntgensädelähteeksi) x ja röntgenfilmin pidin h on kiinnitetty varren a vastakkaisiin päihin sillä tavoin, että ne suuntautuvat toisiaan kohti varren a keskiviivan aQ suunnassa, säilyttäen asemansa toisiinsa nähden muuttumattomana.

TT -.........------------ 6 69523

Filmin pidin h on sovitettu siirtymään niin, että se piirtää kohteen p hammaskaaren d kanssa analogisen ketjuviivan S, säilyttäen ennaltamäärätyn korrelaation itsensä ja röntgensädelähteen x välillä, samalla kun röntgensädelähteestä x tuleva keskittyvä röntgen-sädekimppu b saatetaan jatkuvasti säteilemään röntgenfilmin piti-messä h olevan, vielä valottamattoman filmin f pintaan, niin että käy mahdolliseksi ottaa tomograafeja hammaskaaren d kaarevista pinnoista. Tällainen on kuvausmenetelmä, joka soveltaa kuvioissa 2 ja 3 tai 6 havainnollistettuja periaatteita.

Kuvioiden 2 ja 3 mukaiseen periaatteeseen perustuva menetelmä on menetelmä röntgenkuvien ottamiseksi koko leukarakenteesta hammaslää-kintätarkoituksia varten, jonka menetelmän tunnusmerkkinä on seuraavanlainen rakenne:

Rinnakkaisiksi filminpitimen h ja röntgensädelähteen x välisen varren a kanssa on sovitettu vähintään kaksi kääntö-tukipistettä 1, 2 asemiin, jotka ovat erillään varren a keskiviivasta aQ ja pysyvät liikkumattomina varteen a nähden. Sitten näillä kääntötukipisteillä 1, 2 annetaan toisistaan riippumattomat käyräviivaiset liikkeet 10, 20.

Näiden kahden käyräviivaisen liikkeen 10, 20 yhteistoiminnallisen säätelyn kautta varsi a saatetaan kääntymään tasossa, joka sisältää varren a keskiviivan aQ, niin että röntgensädekimppu b tulee osumaan ainakin olennaisesti suorassa kulmassa mihin tahansa annettuun hammaskaaren d yksityisen kahden hampaan t kosketuspisteeseen tQ, ja että röntgensäteellä b valotettavan filmin f pinta voi siirtyä analogisesti hammaskaareen d nähden olennaisesti yhtä suurella etäisyydellä hammaskaaren d mistä tahansa hampaasta. (Tässä yhteydessä mainittakoon, että toinen kuvausmenetelmä, jossa sovelletaan kuviossa 6 havainnollistettua periaatetta, selitetään jäljempänä).

Esimerkiksi edellä mainitussa menetelmässä käytetystä laitteesta voidaan ottaa kuvioissa 4 ja 5 esitetty laite. Tiivistäen sanottuna niissä esitetty hammaslääkinnällinen, koko leukarakenteesta röntgenkuvia ottava laite käsittää röntgensädelähteen x ja röntgenfilmin pitimen h, jotka on kiinnitetty varren a vastakkaisiin päihin sillä tavoin, että ne ovat suunnattuina toisiaan kohti mainitun varren a keskiviivan aQ suunnassa säilyttäen keskinäisen asemansa muuttumattomana. Kääntöluisteja 11, 12 on sovitettu varteen a näiden liikkumattomiksi ainakin yksi kummallekin puolelle varren a keskiviivaa aQ, s· 7 69523 puoliväliin röntgensädelähteen x ja röntgenfilmin pitimen h välille; ja alustaan 3 on kiinnitetty käyräviivaiset ohjaustiet 12, 22 toisistaan riippumattomiksi, asianomaisia luisteja 12 ohjaamaan; ja varteen a on kiinnitetty käyttötehonlähde 6; jonka avulla varsi a saatetaan kääntymään ohjaustiellä 12, 22 ohjattujen luistien 11, 21 yhteisohjauksessa, joka liike saattaa filminpitimen h siirtymään kohteen p hammaskaaren d kanssa analogisesti, ja toisaalta röntgen-sädelähteestä x tuleva keskittyvä sädekimppu joutuu osumaan hammas-kaaren d kunkin kahden yksityisen hampaan t kuhunkin sivuamispistee-seen t olennaisesti suorassa kulmassa, samalla kun pitimessä h olevan filmin f pinta, sen valottamista varten röntgensädekimpulla b, joutuu liikkumaan olennaisesti yhtä suuren välimatkan päässä mistä tahansa hammaskaaren d hampaasta.

Näissä kuvioissa esitetty laite on se laite, jossa sovelletaan kuviossa 2 havainnollistettua periaatetta ja menetelmää, kuten edellä on mainittu. Tämän laitteen kääntöluistit 11, 21 on sovitettu kuvion kolmion ABC kärkiä B ja C vastaaviin kohtiin. Syynä tähän on se, että tätä kuvausmenetelmää varten tarvitaan vähintään kaksi tukipistettä 1, 2 kääntymistä varten asemiin, jotka ovat erillään varresta a pysyen liikkumattomina varteen a nähden. Tukipisteet 1, 2 kääntymistä varten määritetään seuraavasti: ensimmäisten kahden etuhampaan t-^, t·^ keskiväli (mediaani)-pisteeseen A’ sovitetaan mielivaltaisen kolmion ABC yksi kärki A, jonka muut kärjet B ja C asetetaan mielivaltaisiin asemiin kahden puolen varren a keskivii-vaa aQ, kun nämä kaksi kärkeä B ja C on tarkoitettu kumpikin kääntymisen tukipisteiksi 1,2. Kun vedetään suora pisteestä A pisteeseen D, jossa suora B-C leikkaa varren a keskiviivaa a0, niin suora A-D yhtenee varren a keskiviivan aQ kanssa, ja kun tämä keskiviiva a myös yhtenee röntgensädekimpun b kanssa, niin suora A-D yhtenee röntgensädekimpun b kanssa. Kun nyt suoralla A-D olevan pisteen A annetaan siirtyä hammaskaaren d standardihammasviivaa d^ myöten, toisin sanoen kun kolmio ABC pakotetaan siirtymään siten, että suora A-D aina on olennaisesti kohtisuorassa standardihammasviivaan d-^ nähden missä tahansa kahden yksityisen hampaan t välisessä koske-tuspisteessä t niin kuin kuviosta 2 näkyy, pisteet B ja C siirtyvät kumpikin perättäin niin, että ne yksi toisensa jälkeen kulkevat pisteiden B1# B2 B3---- tai Clf C2, C3..... kautta pisteen A

siirtymäliikkeen mukana. Yhdistämällä nämä siirtymäpisteet B1# B2... tai C^, C2..... perättäin toisiinsa saadaan viitenumeroilla 10 ja 20 8 69523 merkittyjen kaltaiset käyrät viivat. Nämä käyrät viivat vastaavat edellä mainittujen käyräviivaisten liikkeiden 10, 20 liikeuria toisistaan riippumattomina. Tähän tulee lisäksi se, että käyräviivaiset ohjaustiet 12, 22 edellä esitetyssä laitteessa toimivat liikkeen ohjaimina edellä mainitun käyräviivaisen liikkeen 10, 20 toi-mintaansaattamista varten. Tässä esimerkissä laitteen röntgenfilmin pidin h ja röntgensädelähde x on sovitettu kolmion ABC keskiviivan jatkeille, jolloin kuvien suurennussuhde tulee riippumaan kolmion ABC kärjen A ja filminpitimessä h olevan filmin f pinnan välimatkasta 1. Mitä tämän esimerkin mukaisen laitteen kääntöluisteihin 11, 21 tulee, ne on sijoitettu yksi kummallekin puolelle varren a keskiviivaa aQ. Luistien 11, 21 lukumäärä ei kuitenkaan välttämättä rajoitu kahteen niin kuin tässä tapauksessa. On tietenkin sallittua sijoittaa useampiakin luisteja asianmukaisiin kohtiin, yhteistoimintaan yhtä monen näitä luisteja kutakin erikseen ohjaavan ohjaustien kanssa. Samasta syystä kaarevien ohjausteiden 12, 22 lukumääräkään ei ole rajoitettu kahteen niin kuin tässä esimerkissä on esitetty, ja toisaalta käyräviivaisten ohjausteiden 12, 22 muoto voi vaihdella rajattomasti riippuen kolmion ABC kärkien B ja C mielivaltaisesta sijoituksesta. Esimerkiksi pisteet B ja C kuviossa 2, joka myös on perustana kuvioiden 4 ja 5 mukaiselle laitteelle, on sijoitettu epäsymmetrisesti yksi kummallekin puolelle varren a keskiviivaa aQ ja sijaitsevat varren keskiviivalla aQ toistensa irti liukuessa, minkä johdosta niiden liikeurat saavat viitenumeroilla 10, 20 kuviossa 2 merkityt muodot. Kuviossa 3 esitetyssä toisessa sovellutusmuodossa samanmuotoiset käyräviiva-liikeurat 10, 20 sen sijaan leikkaavat toisiaan, toisin kuin käyräviiva-liikeurat 10, 20 kuviossa 2, kun pisteet B ja C sijaitsevat symmetrisesti toisiinsa nähden, yksi kummallakin puolella varren a keskiviivaa aQ, so. koska käyrän viivan muotoiset ohjaustiet on muodostettava pisteiden B ja C käyrä-viiva-liikeurien 10, 20 mukaisiksi, on luonnollista, että ohjausteiden 12, 22 muoto vaihtelee pisteiden B ja C asianomaisista käyräviiva-liikeurista 10, 20 riippuen. Tässä yhteydessä voidaan sanoa, että jos pisteet B ja C sijoitetaan liian lähelle keskiviivaa aQ on pelättävissä, että saattaa esiintyä sellainen tapaus, jossa varren a kääntymisliikkeen ei voida odottaa olevan sujuva. Tästä syystä on toivottavaa sijoittaa pisteet B ja C varren a keskiviivaan aQ nähden siten, että ne eivät ole liian lähellä eivätkä liian kaukana, niisä puitteissa, että pystytään estämään laitetta tulemasta kooltaan liian suureksi. Ohimennen huomautettakoon, että vaikka kääntö- 69523 luistit 11, 21 on piirustuksessa sijoitettu samaan tasoon toistensa kanssa, ne voidaan sijoittaa eri tasoihinkin, toinen ylemmäksi ja toinen alemmaksi, ja käyräviivaiset ohjaustiet 8, 9 voidaan kumpikin rakentaa omaan tasoonsa.

Selitys kohdistetaan nyt laitteen toiminnan pääkohtiin ja toiminnan vaikutukseen edellä mainittuun, kuvioissa 4 ja 5 esitettyyn laitteeseen. Esimerkiksi, kun rulla 6 pyörii nuolen Z suuntaan liukulavaa k myöten, varsi a kääntyy nuolen a' suuntaan samalla kun varteen a kiinnitetyt kääntöluistit 11, 21 varren a keskiviivan aQ molemmin puolin siirtyvät asianomaisten käyräviivaisten ohjausteiden 12, 22 ohjaamina. Tänä ajankohtana käyräviivan muotoiset ohjaustiet 12, 22 ovat kolmion ABC kärkien B ja C liikeuran muotoiset, jonka kolmion kylki A-D saatetaan siirtymään niin, että se kaikkina ajankohtina asettuu olennaisesti kohtisuoraan standardihammasviivaan d·^ nähden, niin kuin edellä on mainittu. Tämä tietää sitä, että suora A-D yhtenee röntgensädekimpun b suunnan kanssa. Näin ollen röntgensäde-kimppu b aina osuu niin, että se leikkaa olennaisesti suorassa kulmassa standardihammasviivaa d-^ eli tarkemmin sanottuna mitä tahansa yksityisten hampaiden t kosketuspistettä, minkä johdosta naapuriham-paiden päällekkäin osumista voidaan välttää niin paljon kuin mahdollista. Mitä taas kuvien suurennussuhteeseen (-arvoon) tulee, se riippuu kolmion ABC kärjen A ja filminpitimessä h olevan filmin f pinnan välimatkasta £ niin kuin edellä on selitetty. Etäisyyden £ on kuitenkin alunperin edellytetty pysyvän vakiona, niin että filmin f pinta tulee pysymään tietyn välimatkan päässä yksityisistä hampaista t samalla kun se jatkuvasti siirtyy hammaskaaren d kanssa analogisesti. Tämän johdosta filmille talletettujen kuvien suurennussuh-de voidaan pysyttää vakiona, niin että minkä tahansa hampaan t suu-rennussuhteella on olennaisesti sama arvo. Mikä vielä parempaa, tällä laitteella on mahdollista saada selviä ja teräviä kuvia ilman mitään vääristymiä sen ansiosta, että kääntöluistit 11, 21, jotka on sijoitettu erilleen varren a keskiviivasta aQ ja jotka pysyvät liikkumattomina siihen nähden, on sijoitettu sellaiseen asemaan, että ne siirtyvät jatkuvasti ja sujuvasti käyräviivaisia ohjausteitä 20, 22 myöten.

Se kohta, jossa kuviossa 6 sovellettu ja selitetty periaate eroaa tähän mennessä selitetyn esimerkin menetelmästä ja periaatteesta, on se, että kahdesta kääntötukipisteestä 1, 2 yksi (1) sijaitsee varren a keskiviivalla aQ, kun taas toinen (2) sijaitsee erillään 10 69523 varren a keskiviivasta aQ, mutta liikkumattomana varteen a nähden. Toisin sanoen, päinvastoin kuin aikaisemmassa esimerkissä, jossa molemmat tukipisteet 1, 2 sijaitsevat erillään varren a keskiviivasta aQ ja liikkumattomina siihen nähden, kuvion 6 mukainen periaate ja menetelmä on sikäli erilainen, että toinen kahdesta tukipisteestä on sijoitettu juuri varren a keskiviivalle aQ. Tämä kuvausmenetelmä on sellainen koko leukarakenteen röntgenkuvausmenetelmä hammaslää-kintää varten, jossa varsi a saatetaan kääntymään siinä tasossa, joka sisältää itse varren a keskiviivan aQ, yhteistoiminnallisesti ohjaamalla niitä kahta toisistaan riippumatonta ja muodoltaan erilaista käyräviivaista liikettä 10, 20, jotka erikseen annetaan kääntötukipisteelle 1, joka sijaitsee varren keskiviivalla aQ ja kääntötukipisteelle 2, joka sijaitsee erillään varren a keskiviivasta aQ ja liikkumattomana varteen a nähden, niin, että röntgensäde-kimppu b tulee osumaan olennaisesti suorassa kulmassa leikaten ainakin minkä tahansa kahden yksityisen hampaan t kosketuspisteeseen t ja edelleen niin, että röntgensädekimpulle b altiina olevan filmin f pinta voi siirtyä olennaisesti yhtä pitkän matkan päässä mistä tahansa hampaasta t.

Tässä menetelmässä käytetty laite on sitä tyyppiä, joka on esitetty kuvioissa 7, 8 ja 9, nimittäin hammaslääkinnällinen koko leukarakenteen röntgenkuvauslaite, johon kuuluu röntgensädelähde x ja röntgenfilmin pidin h, jotka on kiinnitetty varren a vastakkaisiin päihin sillä tavoin että ne suuntautuvat toisiaan kohti varren a keskiviivaa aQ myöten, säilyttäen keskinäisen asemansa muuttumattomana; johon varteen a liittyy akselin laakeri a^; vähintään yksi haara-varsi a2, joka ulkonee varren a keskiviivasta a0 poikkeavaan suuntaan ja on liikkumaton varteen a nähden; kääntöluisti 21 haaravar-teen a2 kiinnitettynä; varren a yläpuolelle kiinnitetty runko 3, johon varsi a on ripustettu ja jonka keskiosassa on reikä 3J. rungon 3 päällä pyörivä laatta 4, joka on sovitettu kääntymään vapaasti rungossa 3 olevan pisteen 311 toimiessa kääntymäkeskiönä, yhdistys-laite 5, joka yhdistää pyörivän laatan 4 varteen a niiden päällekkäisessä asennossa ja pistää kelluvasti reiän 31 läpi; kääntämis-käyttövoiman lähde 6 varren a alapuolella; ja käyräviivainen oh-jaustie 22', joka sijaitsee rungon 3 alapinnassa tai rungon 3 ja varren a välissä, kääntöluisti 21' ohjausta varten; ja jossa varren a saattaa kääntymään kääntövoimanlähde 6 kääntöluistin 21' ohjatessa sitä käyräviivaista ohjaustietä 22' myöten siten, että se saattaa n 69523 f ilminpitimen. h siirtymään potilaan p hammaskaaren kanssa analogisesti, siten keskittäen röntgensädekimpun b röntgensädelähteestä x niin, että se osuu olennaisesti suorakulmaisesti leikaten hammaskaa-ren d minkä tahansa kahden yksityisen hampaan t väliseen kosketus-pisteeseen, ja jossa lisäksi filminpitimen h pitelemän filmin f röntgensädekimpulle b alttiina oleva pinta voi siirtyä olennaisesti yhtä pitkän matkan päässä hammaskaaren d mistä tahansa hampaasta t.

Tässä esimerkissä esitetty laite on se laite, joka, kuten edellä on mainittu, soveltaa kuviossa 6 esitettyä periaatetta ja menetelmää, jossa ensiksi vedetään normaalisuora hQ, joka kulkee hammaskaaren d kahden ensimmäisen, keskisen etuhampaan t]_, t^ kosketuspisteen t kautta. Tämän normaalisuoran hQ on oltava yhteneväinen varren a keskiviivan aQ kanssa ja myös röntgensäteen b kanssa. Normaalisuo-ralta hQ otetaan mielivaltainen piste fQ jonkin matkan päässä etu-hampaiden t^, t1 kosketuspisteen ulkopuolelta. Tämä mielivaltainen piste fQ toimii filmin f pinnan sijaintipaikkana. Samoin jonkin matkan päästä kosketuspisteen sisäpuolelta normaalisuoralta hQ otetaan mielivaltainen piste gQ. Nyt normaalisuoralla hQ olevaa etu-hampaiden kohtaamispistettä tQ pakotetaan siirtymään hammaskaari-viivaa d^ myöten niin, että se tulee olemaan olennaisesti normaali-suorana hQ hammaskaariviivalla d1 olevalle mille tahansa yksityisten hampaiden t kohtaamispisteelle t joka kerta kun kohtaamispistettä tQ siirretään. Tällöin mainittu toinen mielivaltainen piste gQ siirtyy kohtiin, joita kuviossa on merkitty gQl, gQ2, gQ3...... antaen käyräviivaisen siirtoliikkeen 10. Toisaalta vedetään kiinteä suora iQ pisteestä gQ suorakulmaisesti normaalisuoraan hQ nähden, ja tältä kiinteältä suoralta iD otetaan mielivaltainen piste j . Jos piste jQ pannaan siirtymään kohtiin, joita kuviossa on merkitty jQl, j 2, jQ3...., niin saadaan toinen normaalisuoran hQ käyräviivainen liike 20.

Edellä selitetyn esimerkin mukaisen laitteen käyräviivaisen ohjaus-tien 22 muoto on suunniteltu niin, että se täsmälleen sopii edellämainitun periaatteen mukaiseen käyräviivaiseen liikkeeseen 20. Tässä laitteessa oleva akselinlaakeri a^ on eräänlainen säteettäislaakeri, joka sijoitetaan varresta a reikään a^, joka on porattu varresta a ulkonevaan suurennettuun osaan a^. Tässä esimerkissä aikaisemmin mainittu haaravarsi a2 ulkonee kohtisuoraan suuntaan varren a keskiviivaan a^ nähden liikkumattomana varteen a nähden. Haaravarren 12 69523 keskiviivalle on sovitettu kääntöluisti 21. Runko 3 on kiinnitetty varren a yläpuolelle liikkumattomaksi huoneen seinään tai kattoon tai muuten jollakin sopivalla keinolla. Lähes keskellä runkoa 3 oleva reikä 31 on muodostettu niin, että se ei häiritse yhdistys-kappaleen 5 siirtymisliikettä, joka on sovitettu siirtymään suhteellisesti varren a keskiviivan aQ ja haaravarren a2 keskiviivan leikkauspisteen gQ liikkeeseen nähden tämän liikkuessa piirtäen samaa uraa kuin käyräviivainen liike 10. Kuviossa 6 esitetyn periaatteen mukaisesti haaravarren a2 keskiviivan a21 ja varren a keskiviivan aQ leikkauspiste voidaan tehdä käännön tukipisteeksi. Tässä esimerkissä siinä kohdassa, johon käännön tukipisteen odotetaan muodostuvan, ei kuitenkaan ole luistia, vaan ainoastaan imaginäärinen käyräviivainen ohjaustie 12' kääntöä varten. Tämä siinä tarkoituksessa, että pyritään varren a sujuvampaan kääntymiseen. Tämän mukaisesti voidaan sanoa, että reikä 31 toimii tässä samalla tavoin kuin käyräviivainen ohjaustie. Pyörivän laatan 4 tehtävänä on varren a kannattaminen käytännössä. Runko 3 on kiinnitetty liikkumattomaksi. Yhdistyskappale siirtyy rungossa 3 olevan reiän 31 sisässä. Tässä sovituksessa pyörivä laatta 4 on suunniteltu pyörimään roottorin akselin 311 ollessa pyörintäkeskiönä, sektorialueen puitteissa.

Juuri tästä syystä yhdistyskappale 5 on pantu läpäisemään reikä 31 kelluvasti. Yhdistyskappaleena 5 tässä esityksessä on käytetty pulttia. Edellä mainittu käännön käyttövoimanlähde koostuu moottorista M ja rullasta 61. Rullan 61 liukulava a^ on kiinnitetty liikkumattomaksi säteislaakerin a·^ alapuolelle yhdyskappaleeseen 5.

Tässä yhteydessä edellä mainittu haaravarsi a2 ei ole rajoitettu ulkonemaan ainoastaan suuntaan, joka leikkaa varren a suorassa kulmassa. Haaravarsien lukumääräkään ei ole rajoitettu; niitä voi olla ei ainoastaan yksi kappale vaan useitakin, kunhan ne ovat liikkumattomina varteen a nähden, puhumattakaan mahdollisuudesta mielen mukaan tehdä yhtä monta vastaavaa, riippumatonta ohjaustietä. Kuviossa esitetty ohjaustie 22' on upotettu välittömästi rungon 3 alapintaan, mutta samanlainen ohjausuurre voidaan tehdä myös levykap-paleeseen, joka on kiinnitetty vaakasuoraksi rungon 3 ja varren a väliin (esittämättä). Viitekirjäin R kuvioissa 7 ja 8 tarkoittaa kääntörullaa.

Edellä oleva mielessä pitäen huomio kohdistettakoon nyt toiminnan pääkohtaan ja sen toiminnalliseen vaikutukseen edellä mainitun 13 69523 toisen esimerkin mukaisessa laitteessa. Niin kuin kuvioista 7 ja 8 näkyy, niin, kun vartta pakotetaan kääntymään nuolen a' suuntaan käyttövoiman lähteen 6 vaikutuksesta, röntgenfilmin pitimessä h olevan filmin f pinta siirtyy noudattaen kuvion 7 uraa S sen johdosta, että haaravarrella a2 oleva luisti 21' on käyräviivaisen ohjaus-tien 22' ohjaamana. Tämä siirtymäura on täysin yhdenmukainen sen siirtymäuran kanssa, jonka normaalisuoralla oleva mielivaltainen piste f piirtää aikaisemmin selitetyssä kuviossa 6 esitetyn periaatteen mukaisesti. Kuviossa 6 kahden hampaan välisen kosketuspis-teen tQ ja mielivaltaisen pisteen f , jotka molemmat sijaitsevat normaalisuoralla, välinen etäisyys on joka heti aina määrätty ja muuttumaton, niin että filmin f pinta siirtyy analogisesti hammas-kaareen d nähden pysyttäen välimatkansa jokaiseen hammaskaaren d hampaaseen t yhtä suurena. Toisaalta, koska käyräviivaisen ohjaus-tien 22' muoto tässä laitteessa on määrätty olennaisesti sillä perusteella, että normaalisuora hQ kulkee jokaisen yksityisten hampaiden t välisen kosketuspisteen tQ kautta, on jokaiselle selvää, että varren a, joka kääntyy edellä mainitun käyräviivaisen ohjaustien 22' ohjaamana, keskiviiva aQ, so. itse röntgensädekimppu b, tulee osumaan olennaisesti suorassa kulmassa leikaten jokaiseen yksityisten hampaiden t väliseen kosketuspisteeseen tQ. Näin ollen, samoin kuin ensimmäisen esimerkin mukaisen laitteen tapauksessa, myös tämän toisen esimerkin laitteessa on tehty mahdolliseksi saada hyviä ja teräviä kuvia, joiden suurennussuhde on vakio ja stabiili, ilman mitään päällekkäisyyttä. Lisäksi tulee se, että tässä laitteessa ei tarvita enempää kuin yksi ainoa luisti, mikä tuloksena johtaa varren a kääntymisliikkeen sujuvammuuden varmistamiseen.

Niin kuin edellä olevasta selvästi on käynyt ilmi, keksinnön mukaista menetelmää ja laitetta voidaan pitää erinomaisina ja niiden voidaan katsoa onnistuneen yhdellä iskulla ratkaisemaan tähän asti kyseenalaiset kiistakysymykset.

Joskin keksintö edellä on selitetty oheisessa piirustuksessa esitettyjen sovellutusmuotojen yhteydessä, tarkoituksena ei ole rajoittaa keksintöä millään selityksen yksityiskohdilla ellei toisin mainita, vaan keksintö on tarkoitettu ymmärrettäväksi laajasti oheisissa patenttivaatimuksissa määritellyissä puitteissa.

Claims (5)

69523 14

1. Hammaslääkinnällinen laite koko leukarakenteen röntgenkuvaa-miseksi, johon laitteeseen kuuluu röntgensädelähde (x) ja röntgen-filmin pidin (h), jotka ovat kiinnitetyt varteen (a) vastapäätä toisiaan varren pituusakseliin nähden, vähintään kaksi röntgen-sädelähteen ja filminpitimen välissä sijaitsevaa varren kääntö-laakeria, joiden akselit ovat varteen nähden kiinteät ja jotka ovat kulloinkin säädettävissä kumpikin pitkin ennakolta määrättyä pakollista rataa, joista radoista toinen on kaareva, sekä varressa oleva käyttölaite varren kääntämiseksi kääntölaakeri-akselien liikeratojen mukaisesti, jolloin liikeradoilla on sellainen muoto, että seuraa hammaskaaren mukainen filminpitimen liike ja että röntgensädelähteestä tuleva röntgensäde leikkaa hammas-kaaren kaarella sijaitsevien osumapisteiden viereisissä hampaissa olennaisesti kohtisuoraan, tunnettu siitä, että toinen liikerata tai liikeradat (10 vast 20) on samoin kaarevanmuotoinen, että korkeintaan yksi kääntölaakeriakseli (1) sijaitsee varren (a) pituusakselilla (aQ) ja muut kääntölaakeriakselit (2) sijaitsevat kulloinkin eri etäisyydellä varren pituusakselista, ja että liikeradat (10, 20) ovat siten muodostetut, että sellaisen kolmion sivujen pituudet, jonka yksi kulmapiste (A) on hammas-kaaren (d) ja röntgensäteen (b) leikkauspiste ja kaksi muuta kulmapistettä (B, C) ovat kahden kääntölaakeriakseiin (1, 2) määräämät, ovat vakioita riippumatta varren (a) kulloisestakin kääntöasennosta hammaskaareen (d) nähden.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen laite, tunnettu siitä, että kulloinkin kääntölaakeriakselit (1, 2) muodostaa varren (a) pituusakselin (aQ) molemmin puolin sijaitsevaa liuku-kappaletta (11, 21) on kumpikin ohjattu toisessa kahdesta kaarevasta ohjauksesta (12, 22), jotka määräävät kaarevat liikeradat (10, 20).

3. Patenttivaatimuksen 2 mukainen laite, tunnettu siitä, että molemmat ohjaukset (12, 22) sijaitsevat yhteisessä tai eri tasoissa, jotka vuorostaan ulottuvat yhdensuuntaisina varren (a) pituusakselin (aQ) sisältävän tason kanssa.

4. Patenttivaatimuksen 2 tai 3 mukainen laite, tunnettu siitä, että molemmat ohjaukset (12, 22) ovat muodostetut kiinteässä perustassa (3) oleviksi uriksi. 69523 15

5. Patenttivaatimuksen 1 mukainen laite, tunnettu siitä, että toinen kääntölaakeriakseli (1) muodostuu varteen (a) asennetusta akselilaakerista (a^), että varteen (a) on jäykästi kiinnitetty ainakin yksi sivuvarsi (a2>, joka ulottuu varren (a) pituusakselin (aQ) suunnasta poikkeavaan suuntaan sekä on varustettu liukukappaleella (21'), joka muodostaa toisen kääntölaakeriakselin (2), että varren (a) yläpuolelle on sovitettu vartta kannattava, laitteeseen nähden kiinteä perusta (3), joka on keskiosaltaan varustettu toista liikerataa (10) vastaavalla aukolla (31), että perustan (3) yläpuolelle on sovitettu levy (4), joka on vapaasti kääntyvä perustaan (3) järjestetyn kierto-akselin (31) varassa, että aukon (31) läpi ulottuu riippuva liitososa (5), johon levy (4) on kiinnitetty ja johon varsi (a) on kiertyvästi laakeroitu, ja että perustan (3) alapuolelle tai perustan ja varren (a) väliin on sovitettu laitteeseen nähden kiinteä, kaareva ohjaus (22') 1lukukappaleelle (21'). 16 69523