FI68959C - Madrassunderlag - Google Patents

Description

•4£te»*l rBl M1.KUULUTUSjULKAISU 6 895 9

i ; UTLÄGGNINGSSKRIFT

C ^ FisUwtt 1 r-.’J-:·.; Lty ID 12 1935 (51) Kv.lk.4/lnt.CI.4 A 47 C 20/08 SUOMI —FINLAND (21) Patenttihakemus — Patentansökning 783333 (22) Hakemispäivä — Ansäknlngsdag 01.11.78 (23) Alkupäivä — Giltigheudag 01.11.78 (41) Tullut Julkiseksi — Blivit offentlig 16.05.79

Patentti- ja rekisterihallitus .... .... , , .....

_ 4 (441 Nahtäväksipanon )a kuul.fulkaisun pvm.— in nf) Qr

Patent- och registerstyreisen v ' Ansökan utlagd och utl.skrlften publicerad J 3 (32)(33)(31) Pyydetty etuoikeus — Begird prioritet ^5·1 1 .77

Sveitsi-Schweiz(CH) 13967/77 (71) Marpal AG, Engadinerstrasse 8, CH-7001 Chur, Sveitsi-Schweiz(CH) (72) Hugo Degen, Seltisberg, Sveitsi-Schweiz(CH) (7b) Oy Kolster Ab (5*0 Patja-alusta - Madrassunderlag

Keksinnön kohteena on patja-alusta makuuhuonekaluja varten, jossa on elastisen päällyspatjän tukemiseksi useita poikittain kulkevia kannatinelementtejä omaava poikittain jaettu kehys pään puoleisen ja jalkojen puoleisen kehysosan muodostamiseksi, jolloin jälkimmäinen muodostetaan olennaisesti kehyksen suuntaisessa tasossa kiinteästä kehyksen poikittaishaaroihin ankkuroitujen kannatinelement-tien avulla ja edellinen on laakeroitu tähän tasoon nähden kallistettavasta pitkittäishaaroihin.

Tunnetaan vuoteita, joiden runkopatjat käsittävät nk. pääosan, joka voidaan saksimaisen rasterimekanismin avulla kiinnittää erilaisiin, rasterin avulla ennalta määrättyihin kulma-asentoihin. Tämän tunnetun rakenteen yhteydessä ei siis ensiksikään kulma-asennon portaaton säätö ole mahdollinen. Painavampi on kuitenkin se epäkohta, että halutun kaltevuuskulman säätö ja kiinnittäminen voi tapahtua ainoastaan nostamisen yhteydessä, ts. pääosan ylöspäin suuntautuvan liikkeen yhteydessä. Jokaisen uuden säädön yhteydessä pienemmälle kaltevuuskulmalle täytyy pääosa - patjan ja tyynyn kanssa -sen vuoksi ensiksi nostaa äärimmäiseen yläasentoonsa saakka ja 2 68959 sen jälkeen laskea täysin alas, minkä jälkeen haluttu kaltevuus voidaan valita. Enimmät ihmiset nukkuvat kokemuksen mukaan vaihdellen kyljellään ja selällään tai vatsallaan ja kukin näistä suosituista nukkuma-asennoista vastaa pääosan tiettyä kaltevuutta, niin että ihannetapauksessa sitä täytyisi säätää useita kertoja yössä. Se ettei tämä jaksottainen säätö, ts. soveltaminen uuteen nukkuma-asentoon tähän asti ole ollut tavallista, johtuu yksinomaan olemassa olevien runkopatjojen rakenteiden puutteista.

Tavanomaisen pääosan rakenteen epäkohtana on edelleen se, että sitä voidaan nostaa ainoastaan runkopatjan muun osan suhteen kulmassa kohoavasti, jota vastoin anatomisia tosiasioita nukkuvan henkilön hartia- ja kaulaosan siirtymäkohdassa sekä kylkiasennossa hartia- ja vartalo-osan siirtymäkohdassa ei oteta huomioon. Nykyään lähes kaikki sivistyneen maailman ihmiset tämän epäkohdan seurauksena käyvät jatkuvaa taistelua tyynyn kanssa etsien levottomasti lepoasentoa, joka sallisi samanaikaisesti kaulaosan sekä myös hartialihasten rentoutumisen.

Esillä olevan keksinnön tehtävänä on sen vuoksi luoda vuoteen runkopatja, jonka pääosaa voidaan vaivattomasti säätää portaattomasti pelkästään painamalla molempiin suuntiin, ts. sekä alaspäin että ylöspäin ja joka sallii edelleen kyljellään makaavan henkilön myös hartian ja pään vaikean anatomisen siirtymäosan levätä rentona ja halutun korjauksen avulla löytää itselleen miellyttävin asento tarvitsematta nousta lepoasennosta, ts. kohottautumatta vuoteessa.

Tämä saadaan keksinnön mukaisesti aikaan siten, että kehyksen poikittaisjako on suoritettu jalkopäästä katsoen hieman päällys-patjalla makaavan henkilön hartiaosan tukemiseksi tarkoitetun alueen alapuolella, että pään puoleisen kehysosan laakerointi koostuu poi-kittaisjaon suhteen päätypuoleen nähden saman suuntaisesti siirretystä kääntöakselista, joka antaa tälle kehysosalle kaksi vastakkaisesti kääntyvää osaa, lyhyemmän hartiaosan tukemiseksi ja pitemmän pään tukemiseksi, ja edelleen säätölaitteesta pään puoleisen kehysosan kääntöakselinsa ympäri tapahtuvan kääntyvyyden säätelemiseksi.

Keksinnön erityissuoritusmuodot on määritelty alipatentti-vaatimuksissa.

Oheisessa piirustuksessa on havainnollistettu keksinnön kohteen suoritusesimerkkiä muutamin rakenteellisin muunnelmin.

li 3 68959

Kuvio 1 esittää yksinkertaistettuna perspektiivisenä esityksenä runkopatjan osaa pääosa kohotettuna.

Kuvio 2 on yhdensuuntaisesti kuvion 1 mukaisen runkopatjan pituusakseliin nähden suoritettu poikkileikkaus.

Kuvio 3 havainnollistaa perspektiivisesti pääosan laakeroinnin yksityiskohtaa.

Kuviot 4-6 esittävät muunnettua suoritusmuotoa kuvioita 1-3 vastaavana esityksenä.

Kuvio 7 esittää kaavamaisesti kyljellään makaavan hekilön aikaansaamaa runkopohjan kuormitusta.

Kuviot 8-11 esittävät pääosasäätölaitteiden erilaisia suoritusmuotoj a.

Kuviot 12-14 havainnollistavat muutamien edullisten suoritusmuotojen rakenteellisia yksityiskohtia.

Kuviossa 1 osakuvantona esitetyssä runkopatjassa on kehys 1, josta on havaittavissa kaksi pitkittäishaaraa 2a ja 2b ja pääty-seinä 3. molempien pitkittäishaarojen sisäpintaan on kiinnitetty sinänsä tunnetulla tavalla joustavia tukielementtejä 4, joihin ei esitetyn päällyspatjän vastaanottamiseksi tarkoitettujen jousisilto-jen 5 päätyosat on laakeroitu.

Etummaisessa, makaavan henkilön pään alueelle kuuluvassa osassa on runkopatjassa pääosa 6, joka on laakeroitu kääntyvästi vaakasuoran akselin A ympäri pitkittäishaaroihin 2a, 2b. Pääosaa voidaan siten nostaa tai laskea kaksoisnuolen 7 suunnassa (kuvio 2) akselin A ympäri, niin että se muodostaa runkopatjan muun osan kanssa kulman oL· Pääosan 6 kiinnittämiseksi kulloiseenkin kulma-asentoonsa on säätölaite 8, jonka rakennetta ja toimintatapaa selitetään vielä jäljempänä.

Pääosassa 6 on kaksi metallista sivuhaaraa 9, jotka nojaavat tukitankojen 10 välityksellä kehyksen 1 molemmille puolille sovitettuihin säätölaitteisiin 8. Kuten kuvio 2 esittää, ei akselia A ole sovitettu pääosan 6 alapäähän, vaan jonkin verran korkeammalle, niin että se jakaa pääosan kahteen osaan 6a ja 6b (katso kaavamaisia esityksiä kuviossa 9). Tällä tavalla pääosa 6 toimii käännettäessä kuin kaksivartinen vipu. Kuten erityisesti kaavamainen esitys kuviossa 9 esittää, laskeutuu pienempi, runkopatjan jalka-päähän F päin oleva osa 6b suurempaa osaa 6a nostettaessa makuu-pinnan L tason alapuolelle. Tämän laskeutumisen määrä u riippuu 4 68959 akselin A sijainnista ja säätökulman <=C suuruudesta. Tämän ratkaisun ansiosta syntyy siten pääosan 6 ylösasettamisen yhteydessä syvennys M (kuviot 7 ja 8), joka voi ottaa vastaan kyljellään makaavan henkilön olkapään S. Vaikea ja helposti jännittymään taipuva siirtymävyöhyke vartalo/hartia ja hartia/pää voidaan tällä tavalla asettaa anatomisesti oikein valitsemalla sopiva säätökulma, johon sopii kulloinkin olkasyvennyksen tietty syvyys.

Pääosan laakeroinnin rakenteellinen ratkaisu esitetään kuvioissa 2 ja 3. Kunkin sivuhaaran 9 alapäähän on sovitettu vipu 11, joka on laakeroitu kiertyvästi akselille 12. Vipu 11 kannattaa kiinnityselimiä 13a, jotka tukielementin 4a asennuksen yhteydessä tunkeutuvat vastaavasti muotoiltuihin loviin 13b ja pitävät siten tukielementin kiinni tunnetulla tavalla. Kuvaillun liikkuvan laakeroinnin vuoksi voi tukielementti 4a mukautua laskuliikkeensä yhteydessä jokaisessa tilassa patjan- ja vastaavasti hartianmuo-toon.

Kuvioissa 4-6, jotka esittävät kuvioiden 1-3 mukaisen suoritusmuodon rakenteellista muunnosta, on samoina pysyneiden osien viitenumerot säilytetty samoina. Vastakohtana kuvioiden 1-3 muunnelmalle ei tässä tapauksessa kunkin sivuhaaran 9 päätä ole varustettu vivulla 11 (kuvio 3), vaan se on niveltyvästä yhdistetty niveltankoon 43. Liitäntä voi tapahtua esim. tapin 44 avulla, joka työntyy niveltangon 43 pitkittäisreikään 45, joka vastaanottaa kääntymisen yhteydessä välttämättä esiintyvän siirtymämatkan. Tässä muunnelmassa on niveltanko 43 laakeroitu pitkittäisreikää 45 vastapäätä olevasta päästään tapin avulla kehykseen 1 kiertyvästi. Mainitun siirtymämatkan voisi kuitenkin vastaanottaa myös niveltangon vapaaseen päähän sovitettu pitkittäisreikä 46 tai sivuhaaran 9 päätyosaan sovitettu (katkoviivoin esitetty) pitkittäisreikä 47.

Laite sallii nyt tosin hartia-alueen laskemisen, mutta kuitenkin siihen liittyisi kuvaillulla tavalla puutteita, jos sitä käytettäisiin tunnettujen, lukittuvien päänalueen säätölaitteiden kanssa. Selitettyä olkapään laskua halutaan makaamisen aikana tilapäisesti aina silloin, kun lepäävä tai nukkuva henkilö kääntyy sekä- tai vatsa-asennosta kyljelleen. Tämä edellyttää sitä, että pääosan taivutusta voidaan vaivattomasti säätää alaspäin portaattomasti, pään, hartioiden tai kyynärpäiden pelkän painon avulla. Sellainen pelkän painon kohdistamisella aikaansaatava säätö, joka li 5 68959 takaa vielä varman kiinnittymisen valittuun kulma-asentoon, voitaisiin ihannetapauksessa ja tietyn tottumisajan jälkeen suorittaa myös puoliunessa.

Tämän päämäärän saavuttamiseksi on pääosan ylemmän, suuremman osan 6a ja runkopatjan kehyksen 1 väliin kytketty säätölaite, jota jäljessä selitetään kolmen suoritusesimerkin yhteydessä.

Kuvioissa 2 ja 12 viitenumerolla 10 merkityt tukitangot on nivelletty toisaalta pääosan 6 kyseiseen sivuhaaraan 9, toisaalta viety jarrumekanismiin 8, joka on sovitettu kiertyvästä kehykselle 1. Pääosaa 6 kohotettaessa vedetään tukitanko 10 siten jarrume-kanismin 8 läpi, joka voi seurata tukitangon jatkuvasti muuttuvaa kulma-asentoa kiertyvän laakerointinsa ansiosta.

Jarrumekanismissa 8, jonka rakenteen esittää kuvion 12 mukainen esitys, on ohjausrata 14 tukitankoa 10 varten, johon viisto-pinnalle 16 siirtyvästi laakeroitu kiila 15 rajoittuu. Kiilan 15 viistopinnasta 16 poispäin oleva sivupinta pidetään ruuvijousen 17 avulla jatkuvasti kosketuksessa tukitangon 10 kanssa. Ruuvijou-seen 17 vaikuttava säätöruuvi 17a mahdollistaa kiilan 15 puristusvoiman säätämisen tukitangolla 10 - ja siten kitkavastuksen säätämisen - tarpeen mukaan.

Kun tukitankoa 10 pääosaa 6 nostettaessa vedetään ylöspäin, niin se ottaa kiilan 15 mukaansa jousivoimaa vastaan yläasentoon. Kiilan ja tukitangon välinen kitkavastus on tällöin hyvin pieni ja pääosaa voidaan sen vuoksi vaivattomasti vetää ylöspäin.

Asianlaite on kuitenkin toisin pääosaa laskettaessa. Tällöin ottaa tukitanko kiilan mukaansa alaspäin kitkan avulla, jolloin se viiston pinnan 16 vuoksi lähenee tankoa ja yrittää jarruttaa tätä. Jarrutusvoima voidaan kiilakulman, kitkakertoimien ja jousen esijännityksen sopivalla valinnalla valita siten, että vaivaton säätö on mahdollinen mutta pääosa ei varmasti anna perään sillä lepäävän pään painon alla.

Jarrulaitteen numerolla 18 merkittyyn perusrunkoon ruuvataan esitetyssä muunnelmassa kansi 19, jonka alajatkeessa on poraus 20 kääntötapin 21 vastaanottamiseksi (kuvio 2).

Pääosaa voidaan siten portaattomasti säätää molempiin suuntiin, ylöspäin ja alaspäin, jolloin ylöspäin säätöön liittyy vähäinen vastus, alaslaskemiseen suurempi vastus. Kuitenkin voidaan myös laskemisvastus säätää siten, että pääosan alaspainaminen siirryttä- 6 68959 essä kylkiasennosta selkäasentoon voi tapahtua vain päätä painamalla tai kädellä tai käsivarrella painamalla ja tietyn tottumisen jälkeen se voidaan suorittaa tavallaan tahattomasti, ts. puoliunessa.

Säätölaitteen erästä toista suoritusmuotoa esittävät kuviot 13 ja 13a. Tässä on pääosan sivuhaaraan 9 kiinnitetty pultti 22, jonka profiili on sen osapituudelta L tehty tasaiseksi ja siten sovitettu aukon 23 poikkileikkauksen mukaiseksi. Tähän aukkoon 23 kiinnitetty pultti 22 on täten varmistettu kiertymistä vastaan.

Pultin osapituudella L on katkokartion muotoinen jarrurengas 24, jarrukuppi 25, säppimekanismi 26, peitelevy 27 ja lattajousi 27. Ainoastaan jarrurengas 24 ja peitelevy 27 on yhdistetty profiili-poraustensa 24a, 27a avulla väännön kestävästi pultin 22 kanssa, kun taas jarrukuppi 25 ja säppimekanismi 26 on laakeroitu iralli-sesti kiertyvästä pultille 22.

Jarrukupissa 25 on kartiomainen jarrupinta F, joka on sovitettu jarrurenkaan 24 sisäpinnan mukaan ja joka voi yhteistoiminnassa sen kanssa aikaansaada jarrutusvaikutuksen. Edelleen on jarru-kupissa jarrupintaa F vastapäätä olevalla sivulla neljä pidikenas-taa 29, jotka toimivat vastehaan 30 irralliseksi pitämiseksi ja ohjaamiseksi. Jousen 31 avulla kevyesti esijännitetty vastehaka 30 voi liikkua ylös- ja alaspäin pidikenastojen 29 sisäpuolella tietyssä määrin, jolloin haanhammas 32 työntyy jarrukupin 25 alalo-ven 33 läpi säppipyörän 34 sisähammastukseen. Säppipyörän sivujatkeelle 34a tarttuu epäkeskisesti tukitanko 35 (kuvio 8), joka puolestaan on nivelletty runkopatjan kehykseen. Kuviossa 13 havainnollisuuden vuoksi erilleen vedetyt yksittäisosat pidetään asentamisen jälkeen yhdessä pultilla 22 mutterin 36 ja laatan 37 avulla.

Pääosaa nostettaessa kiertyy säppipyörä 34 liikkumattomasii, mutta niveltyvästä laakeroidun tangon 35 vaikutuksesta nuolen suunnassa (kuvio 13a). Vastehaka 30 kulkee tällöin esteettömästä säppipyörän sisähammastuksen yli eikä kohdista siten mainittavaa vastusta pääosan säätöä vastaan. Kun pääosaa sitä vastoin lasketaan, niin säppipyörä 34 ottaa vastehaan 30 mukaansa, jonka kiertoliike siirtyy pidikenastojen 29 välityksellä jarrukuppiin 25. Kulloinkin jousen 28 harjoittaman aksiaalisen paineen mukaisesti puristuu nyt jarrukupin jarrupinta F jarrurenkaan 24 sisäpintaa vasten, niin että pääosa voi laskeutua ainoastaan tämän kitkavastuksen voittamalla, kuitenkin myös jälleen portaattomasti.

Il 68959 i 7 Säätölaitteen kolmas muunnos on esitetty kaavamaisesti kuvioissa 11 ja 14. Pääosa on tällöin varustettu takasivultaan edullisesti molemmista sivuhaaroista 9 hammastangolla 38, jonka kanssa tukitangolle 39 kiinnitetty hammaspyörä 40 lomittuu. Hammaspyörä 40 pidetään jousen 41 avulla jatkuvassa tartunnassa hammastangon 38 kanssa. Hammaspyörän 40 kanssa on kytketty väännön kestävästi jar-rumekanismi, joka voi vastata esim. kuvion 13 yhteydessä selitettyä mekanismia. Jarrumekanismin vaikutussuunta on säädettävä siten, että pääosan nostamiseen liittyy vähäinen, sen laskemiseen suurempi vastus .

Keksinnön ajatusta voi ammattimies muunnella monella tapaa patenttivaatimusten puitteissa ja se voidaan, kuten kuvio 10 esittää, luopumatta portaattomasta säädöstä toteuttaa esim. myös tunnetun saksienmuotoisen rasterimekanismin 42 avulla. Kuviossa 12 esitetyn kiilan 15 asemesta voitaisiin käyttää myös toisenlaista jarruelintä, esim. yhtä tai useampaa lieriömäistä rullaa, jotka sovitetaan tukitangon 10 ja ohjausradan 16 väliin, niin että niiden päätypinnat ovat toisaalta tukitankoa 10, toisaalta ohjausrataa 16 vasten.

Claims (5)

8 Patenttivaatimukset 68959

1. Patja-alusta makuuhuonekaluja varten, jossa on elastisen päällyspatjän tukemiseksi useita poikittain kulkevia kanna-tinelementtejä omaava poikittain jaettu kehys pään puoleisen ja jalkojen puoleisen kehysosan muodostamiseksi, jolloin jälkimmäinen muodostetaan olennaisesti kehyksen suuntaisessa tasossa kiinteästi kehyksen poikittaishaaroihin ankkuroitujen kannatinele-menttien avulla ja edellinen on laakeroitu tähän tasoon nähden kallistettavasta pitkittäishaaroihin, tunnettu siitä, että kehyksen (1) poikittaisjako on suoritettu jalkopäästä katsoen hieman päällyspatjalla makaavan henkilön hartiaosan tukemiseksi tarkoitetun alueen alapuolella, että pään puoleisen kehys-osan (6) laakerointi koostuu poikittaisjaon suhteen päätypuoleen nähden saman suuntaisesti siirretystä kääntöakselista (A), joka antaa tälle kehysosalle kaksi vastakkaisesti kääntyvää osaa, lyhyemmän hartiaosan tukemiseksi ja pitemmän pään tukemiseksi, ja edelleen säätölaitteesta (8) pään puoleisen kehysosan kääntö-akselinsa (A) ympäri tapahtuvan kääntyvyyden säätelemiseksi.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen patja-alusta, tunnettu siitä, että pään puoleinen kehysosa (6) kannattaa poikittais jakoon päin olevassa päätyosassaan vipua (11), joka voi kääntyä vapaasti kääntöakselin (A) suuntaan kulkevan akselin (12) ympäri ja joka on varustettu kannatinelementillä (4a, 5).

3. Patenttivaatimuksen 1 mukainen patja-alusta, tunnettu siitä, että pään puoleisessa kehysosassa (6) on poikittais jakoon päin olevassa päätyosassaan sen jalkopään puoleiseen kehysosaan yhdistävä työntönivelsilta (43-47), joka kattaa kulloinkin pään puoleisen kehysosan (6) kaltevuusasennosta johtuvan eri suuruisen raon kehysosien välissä ja että ylimenoalueella pään puoleisen kehysosan päätyosan ja työntönivelsillan välissä on kumpaankin elementtiin laakeroitu kannatinelementti (4a, 5).

4. Jonkin patenttivaatimuksen 1-3 mukainen patja-alusta, tunnettu siitä, että säätölaitteessa (8) on pään puoleisen kehysosan (6) kuhunkin sivuun (5) sekä kehykseen (1) nivelletystä sovitettu tukitanko (10), joka on kytketty jarrumekanismiin, joka kohdistaa jarruvoimaa kohotetun, kallistetun pään puoleisen kehysosan (6) portaatonta alas painamista varten. 9 68959

5. Jonkin patenttivaatimuksen 1-3 mukainen patja-alusta, tunnettu siitä, että säätölaite (8) on muodostettu saksi-mekanismina (42) pään puoleisen kehysosan (6) kaltevuuden portaittaista säätöä varten. 10 _ , 68959