FI68336B - Upphaengningskorrektor anvaendbar i laosta slingavstaemningssystem - Google Patents

Description

FBI m.KUULUTUSJULKAISU , * 11) utlaggn,ngsskr,ft _ 0 v ° c ^ Patentti oyönnotty 12 08 1985 i Patent oeddelat (51) Kv.lk.*/lnt.CI.4 H 03 L 7/06 (21) Patenttihakemus — Patentansöltning 791^^2 (22) Hakemlsp&ivi — Ansöknlngsdag 04.05.79 (23) Alkupäivä — Giltighetsdag 0^4.05 -79 (41) Tullut julkiseksi — Bllvlt offentllg 12.11 .79

Patentteja rekisterihallitus /44) Nihtäviksipanon ja kuul.julkaisun pvm. — 30.0A.85

Patent- och registerstyrelsen ' ' Ansfikan utlagd och utl.skriften publicerad (32)(33)(31) Pyydetty etuoikeus — Begird prioritet 1 1 .05.73 USA(US) 90A8A8 (71) RCA Corporation, 30 Rockefeller Plaza, New York, New York 10022, USA(US) (72) Robert Morgan Rast, Noblesville, Indiana, USA(US) (7A) Oy Kolster Ab (5A) Asettumi skorjaaja, joka on käyttökelpoinen lukitun silmukan viritys-systeemissä - Upphängningskorrektor användbar i lasta slingavstäm-ningssystem Tämä keksintö kohdistuu suljetun silmukan systeemien alalle sekä laitteisiin, joilla estetään tällaisten systeemien virheellinen lukittuminen seurauksena komponenttien väliaikaisista virhetoiminnoista tämän silmukan sisällä.

Televisiovastaanottimien valmistajat ovat viime aikoina alkaneet hyväksyä vaihelukitun silmukan (PLL) systeemejä televisiovastaanottimien virittämiseksi, koska ne kykenevät aikaansaamaan paikallis-oskillaattorisignaaleja, joilla on suhteellisen tarkat ja stabiilit taajuudet. Tämän lisäksi paikallisoskillaattorisignaalien taajuudet ovat helposti ohjelmoitavissa binääristen merkkien perusteella, jotka edustavat kanavien numeroita. Yleisesti sisältyy PLL-virityssysteemeihin vertailuoskillaattori, vertailun jakajalaite, jolla jaetaan vertailuoskillaattorin ulostulosignaalin taajuus, esivalitsin pai-kallisoskillaattorin ulostulosignaalin taajuuden jakamiseksi tietyllä 2 68336 ennakolta määritellyllä tekijällä, ohjelmoitavissa oleva jakajalai-te , jolla jaetaan esivalitsimen ulostulosignaalin taajuus tekijällä, joka määräytyy sillä hetkellä valitusta kanavasta, vaiheen vertaili ja, jolla aikaansaadaan sarja pulsseja edustaen valheen ja/tai taajuuden poikkeamaa vertailun jakajalaitteen ulostulosignaalin ja ohjelmoitavissa olevan jakajalaitteen ulostulosignaalin välillä sekä alipäästösuodin, millä aikaansaadaan säätöjännite paikallisoskillaat-toria varten seurauksena vaiheen vertailijasta muodostetuista pulsseista .

Valitettavasti saattavat PLL-systeemit niiden suljetun silmukan rakenteiden vaikutuksesta virheellisesti lukittua tiettyyn tilanteeseen, mikä vastaa jompaa kumpaa säätöjännitteen kahdesta ääriarvosta, joita alipäästösuotimella aikaansaadaan yhden tämän silmukan komponenteista väliaikaisen virhetoiminnan vaikutuksesta. Esim. voidaan säätöjännite pakottaa ja pitää toisessa sen kahdesta ääriarvosta, kun paikallisoskillaattorisignaalin amplitudi on esivalitsimen laskentakynnyksen alapuolella. Tällaisessa tapauksessa esivalitsin ei laske oikein ja saattaa itse asiassa itsevärähdellä ja täten peittää paikallisoskillaattorisignaalin todellisen taajuuden.

Vaikkakin suljetun silmukan virhetoiminnan ilmaisimet, jotka ilmaisevat ja pyrkivät korjaamaan väliaikaiset häiriötoiminnat komponenteissa tämän silmukan puitteissa ovatkin jo tunnettuja (vrt. esim. US-patenttia 3 971 991 - Tanaka), eivät nämä ilmaisimet ole erityisen soveliaita PLL-systeemeihin eivätkä ne kykene korjaamaan kaikkia mahdollisista virheellisistä lukinnoista, joita tämän jälkeen tullaan kutsumaan "äärilukittumisen" tai "ääritarttunnan" tilanteiksi, joita tällaisissa systeemeissä kohdataan.

Tämän keksinnön erään suoritusmuodon mukaisesti suljetun silmukan systeemi, esim. vaihelukitun silmukan systeemi on tunnusomaista ajastuselimistä ennalta määrättyä aikaväliä vastaavan ajastusig-naalin synnyttämiseksi, ja korjauselimistä, joihin ajastuelimet ja ilmaisinelin on kytketty, korjaussignaalin kytkemiseksi säädettävään oskillaattorielimeen ajastussignaalin lopussa lukitussignaalin puuttuessa, jolloin korjauselimet sisältävät suunnanmäärityselimet sää-tösignaalin muutoksen suunnan ilmaisemiseksi ajastussignaalin lopussa, jolloin korjaussignaalilla on päinvastainen muutossunta säätö-signaaliin verrattuna ajastussignaalin lopussa niin, että poikkeama pienenee.

*3 68336

Oheisissa piirustuksissa nähdään:

Kuvio 1 esittää lohkokaavion muodossa televisiovastaanotinta, joka käyttää vaihelukitun silmukan tyyppistä television virityssys-teemiä, jossa on tämän keksinnön mukaiset äärilukittuman korjailu-piirit.

Kuviot 2-5 esittävät logiikkakaavion muodossa suoritusmuotoja eri osista virityssysteemiä, joka on esitettynä kuviossa 1.

Kuvio 6 esittää graafisena esityksenä erilaisia aaltomuotoja, jotka ovat käyttökelpoisia helpotettaessa tämän äärilukittumisen korjaustoiminnan ymmärtämistä kuviossa 1 esitetyssä virityssystee-missä.

Kuviossa 1 esitetyssä vastaanottimessa radiotaajuinen yksikkö 12 sisääntuloa varten suodattaa ja vahvistaa siihen tuotuja radiotaajuisia merkkejä. Nämä radiotaajuiset signaalit voidaan yhdistää radiotaajuuden sisääntuloyksikköön 12 tavanomaisesta antennipiiris-tä (jota ei ole esitetty) tai kaapelijärjestelmästä (jota ei ole esitetty). Kun sisääntulo radiotaajuusyksikköön 12 on tavanomainen antennijärjestelmä, kytketään yleisradiotaajuisia kantoaaltoja, joilla on vakiotaajuudet, tähän radiotaajuuden sisääntuloyksikköön 12. Kun sisääntulo radiotaajuuden sisääntuloyksikköön 12 on kaapeli-järjestelmä, voidaan standardista poikkeavan taajuisia radiotaajuisia kantoaaltoja, joiden taajuudet ovat taajuudeltaan siirtyneitä vastaavista standarditaajuisista radiotaajuisista kantoaalltoista, yhdistää tähän radiotaajuuden sisääntuloyksikköön 12. Esim. kun käytetään yleisantennin televisiosysteemiä (MATVj voivat tähän radiotaajuiseen sisääntuloyksikköön 12 yhdistetyt radiotaajuiset kantoaallot olla taajuudeltaan siirrettyjä vastaaviin standardin taajuuden radiotaajuisiin kantoaaltoihin verrattuna niinkin paljon kuin - 2 MHz.

Ulostulosignaalit radiotaajuisesta sisääntuloyksiköstä 12 yhdistetään sekoittimeen 14, missä ne yhdistetään paikallisoksillaat-torisignaaliin, jonka taajuus soveltuu sen kanavan virittämiseen, minkä katsoja on valinnut, jotta aikaansaataisiin välitaajuisia signaaleja, joissa on kuvan kantoaalto kiinteällä taajuudella, esim. 45,74 MHz sekä tähän liittyvät äänen ja värin kantoaallot. Välitaa-juiset signaalit suodatetaan ja vahvistetaan välitaajuusyksiköllä 16 ja ne yhdistetään signaalinkäsittely-yksikköön 20. Signaalikäsit- 4 68336 tely-yksikkö 20 aikaansaa singaalit, jotka edustavat video-, väri-ja ääni-informaatiota näistä välitaajuisista signaaleista. Seurauksena niistä signaaleista, joita on käsitelty signaalinkäsittely-yksiköllä 20 aikaansaadaan kuvaputkella 22 kuva, ja ääni toistetaan kovaäänisellä 24.

Paikallisoksillaattorisignaali aikaansaadaan virityssysteemil-lä 28. Virityssysteemi 28 aikaansaa paikallisoksillaattorisignaalit standardien, kuten myöskin standardista poikkeavien taajuisten radiotaajuisten kantoaaltojen virittämistä varten. Virityssysteemi 28 on samankaltainen kuin se virityssysteemi, joka on kuvattuna US-pa-tentissa 4 031 549.

Virityssysteemiin 28 sisältyy vaihelukittu silmukka (PLL), joka sisältää jänniteohjatun paikallisoskillaattorin 30, esivalitsi-men 32, ohjelmoitavissa olevan jakajalaitteen 36, V/U jakajalaitteen 40, vaiheen vertailijan 42, vertailuoskillaattorin 44, vertailun jakajalaitteen 46 sekä alipäästösuotimen 50. Paikallisoksillaattoriin 30 sisältyy varaktoridiodijärjestelyt kutakin television paikallis-oskillaattorin taajuuskaistoista varten, esim. toimittaessa Amerikan Yhdysvalloista, taajuuskaistat kanavaia 2-6, 7-13 sekä 14-83 varten. Kunkin kaistan sisällä kyseessä oleva erityinen värähtelytaajuus paikallisoksillaattorille 30 määrätään ohjausjännitteellä, joka tuodaan siihen alipäästösuotimesta 50. Esivalitsin 32 jakaa paikallis-oskillaattorisignaalin taajuuden tekijällä K, mikä on valittu ottaen huomioon ohjelmoitavissa olevan jakajalaitteen 36 taajuuden ylära-joitukset. Esim. kanavia 2-13 varten VHF alueella on K suuruudeltaan 64 ja kanavia 14-83 varten UHF alueella on K suuruudeltaan 256 (toisin sanoen 4 x 64). Sisääntulokytkin 34, jonka tehtävä tullaan kuvaamaan alla, yhdistää valinnaisesti ulostulosignaalin esivalitsimesta 32 ohjelmoitavissa olevaan jakajalaitteeseen 36. Ohjelmoitavissa oleva jakajalaite 36 jakaa ulostulosignaalin taajuuden esivalitsimesta 32 ohjelmoitavissa olevalla tekijällä N. Ohjelmoitavissa oleva tekijä N määritellään kanavan valitsimella 38 katselijan valitseman kanavan mukaisesti. V/U jakajalaite 40 jakaa ulostulosignaalin taajuuden (CHAN) ohjelmoitavissa olevasta jakajalaitteesta 36 tekijällä 4, kun valittu kanava on VHF alueella ja tekijällä 1, kun valittu kanava on UHF alueella. Ulostulosignaali V/U jakajalaitteesta 40 5 68336 (4/1 OUT) yhdistetään yhteen vaihevertailijän 42 sisääntuloon.

Se kaista, millä valittu kanava sijaitsee, määritellään kaistan valitsimella 39. Kaistan valitsin 39 on yhdistetty paikallisos-killaattoriin 30, jotta määriteltäisiin, mikä varaktoridiodin järjestely saatetaan toimintaan ja myöskin esivalitsimeen 32 ja V/U jakajalaitteeseen 40, jotta määriteltäisiin näiden jakamistoiminnan tekijät.

Vertailun oskillaattori 44 on kidesäädetty ja aikaansaa täten ulostulosignaalin, jolla on suhteellisen stabiili taajuus. Ulostulosignaali vertailun oskillaattorista 44 yhdistetään vertailun jakaja-laitteeseen 46, joka aikaansaa erilaisia ajoitussignaaleja viritys-systeemille 28. Eräs ajoitussignaaleista aikaansaadaan vertailun ja-kajalaitteella 46, jota käytetään vertailun taajuuden (R) signaalina. Vertailun taajuuden signaali yhdistetään vaiheen vertailijan 42 toiseen sisääntuloon.

Vaiheen vertailija 42 vertailee vaiheen ja taajuuden poikkeamaa R- ja 4/1 OUT-signaalien välillä ja aikaansaa sarjan pulsseja, joiden napaisuudet ovat verrannollisia vaiheen ja taajuuden poikkeaman etumerkkiin ja leveydet ovat verrannollisia vaiheen ja taajuuden poikkeaman suuruuteen. Kun 4/1 OUT on taajuudeltaan pienempi kuin R, kehitetään negatiiviseen suuntaan siirtyviä pulsseja vaiheen vertaili jalla 42. Vastaavasti, kun 4/1 OUT on taajuudeltaan suurempi kuin R, aikaansaadaan positiiviseen suuntaan siirtyviä pulsseja vaiheen vertailijalla 42. Pulssin ulostulosignaali (0 OUT) vaiheen vertaili-jasta 42 yhdistetään toimitavan kytkimen 48 kautta, jonka tehtävä tullaan kuvaamaan alla alipäästösuotimeen 50. Alipäästösuodin 50 suodattaa pulssisignaalit aikaansaaden ohjausjännitteen paikallis-oskillaattoria 30 varten. Alipäästösuodin 50 sisältää invertoivan vahvistimen. Täten säätöjännite lisääntyy seurauksena negatiiviseen suuntaan siirtyvistä pulsseista ja pienentyy seurauksena positiiviseen suuntaan siirtyvistä pulsseista. Sitä mukaa kuin säätöjännite kasvaa, paikallisoksillaattorisignaalin taajuus kasvaa ja säätöjän-nitteen pienetessä paikallisoksillaattorisignaalin taajuus pienentyy.

Kun sisääntulon kytkin 34 ja toimitavan kytkin 48 ovat sellaisissa asennoissa, että esivalitsiraen 32 ulostulosignaali tuodaan jatkuvasti ohjelmoitavissa olevan jakajalaitteen 36 sisääntuloon ja vaiheen vertailijan 42 ulostulo yhdistetään jatkuvasti alipäästösuotimen 68336

50 sisääntuloon sanotaan virityssysteemin 28 toimivan suljetun silmukan PLL eli syntetisoivan toimitavan mukaan. Tässä toiminnan toimitavassa säätöjännitteet muuttuvat saattaen minimiinsä vaiheen ja taajuuden poikkeaman R sekä 4/1 OUT signaalien välillä, johon pisteeseen PLL-piirin sanotaan olevan lukitun. Kun PLL on lukittuna jakamisen tekijäin ollessa yllä esitettyjen mukaan riippuu paikallisos-killaattorisignaalin taajuus vertailun taajuuden merkistä fR

seuraavan lausekkeen mukaan:

fLO = 256NfR

Voidaan todeta, että mikäli fR tehdään suuruudeltaan yhtä suureksi kuin 3,90625 kHz, on ohjelmoitavissa olevalla tekijällä N kokonais-lukuarvoja, jotka ovat suuruudeltaan samoja kuin se paikallisoskil-laattorisignaalien taajuus MHz:nä lausuttuna, joka tarvitaan standardien television radiotaajuisten kantoaaltojen virittämiseen.

Jotta voitaisiin virittää standardista poikkeava radiotaajuinen kantoaalto tuodaan ulostulosignaali AFT (automaattinen hienosäätö) diskriminaattorista 52 edustaen taajuuden poikkeamaa todellisen välitaajuisen kuvan kantoaallon ja sen nimellisarvon esim. 45,75 MHz välillä, mikä aiheutuu taajuuden siirtymästä standardista poikkeavan taajuisilla radiotaajuisilla kantoaalloilla vastaaviin standardin taajuisiin radiotaajuisiin kantoaaltoihin verrattuna, valinnaisesti toimitavan kytkimellä 48 alipäästösuotimeen 50 vaiheen vertailijan 42 ulostulosignaalin sijasta seurauksena saadusta AFT käskymerkistä, joka aikaansaadaan toimitavan säätöyksiköllä 54. Tämän toiminnan toimitavan aikana, jota tämän jälkeen tullaan kutsumaan AFT toimitavaksi asetetaan paikallisoksillaattorisignaalin taajuus sivuun siitä nimellisarvosta, joka aikaansaadaan syntetisoinnin toimitavan aikana seurauksena ulostulosignaalista AFT diskriminaattorista 52, jotta pienennettäisiin taajuuden poikkeamaa todellisen välitaajuisten kuvan kantoaallon ja 45,75 MHz taajuuden välillä. Ennen kuin kuitenkaan syntetisoinnin toimitapa lopetetaan ja AFT toimitapa aloitetaan, on tarpeen määritellä, että paikallisoskillaattorin taajuus on riittävän lähellä sen nimellistaajuutta, toisin sanoen, että vaiheen ja taajuuden poikkeama R- ja 4/1 OUT-signaalien välillä on pienempi kuin tiet- 7 68336 ty ensimmäinen ennakolta määritelty poikkeamataso niin, että voidaan välttää vastaanottimen virittäminen kantoaallolle, jota ei haluta, kuten esim. äänen tai värin kantoaallolle valittua tai tämän viereistä kantoaaltoa varten. Lukinnan ilmaisin 56 toteuttaa tämän tehtävän .

Lukinnan ilmaisin 56 tarkastelee HI (paikallisoskillaattorin taajuus ylätilassa) sekä LO (paikallisoksillaatorin taajuus alhaalla) pulssien leveyksiä, joita aikaansaadaan vaiheen vertailijalla 42, jotta se säätäisi vaiheen vertailijän 42 ulostulon pulssien napaisuutta ja leveyttä. Kun leveydet laskevat tietyn ennakolta määritellyn arvon alle, joka määritellään ajoitussignaaliin 8R verrattuna muodostetaan lukinnan ilmaisimella 56 lukintasignaali. Sen jälkeen, kun tämä lukintasignaali on muodostettu, odottaa toimitavan säädin 54 tietyn aikavälin verran, jonka aikana lukintasingaalia täytyy jatkuvasti aikaansaada, tämän aikavälin ollessa riittävän pitkä, jotta taattaisiin, että vaiheen ja taajuuden poikkeama R ja 4/1 OUT-signaalien välillä on itse asiassa saatettu minimiinsä. Kuten tullaan kuvaamaan alempana käytetään lukinnan ilmaisinta 56 myöskin määrittelemään milloin virityksen systeemin 28 PLL-osuus on "äärilukinnan" tilanteessa, kuten jo aikaisemmin on kuvattu ja aikaansaamaan tämän jälkeen ääritartunnan korjailijän 58 kanssa asiaankuuluvan korjailevan toiminnan.

Kuvatun AFT toimitavan aikana on toivottavaa määritellä kuinka pitkälle paikallisoksillaattorisignaalin taajuutta on ohjattu seurauksena AFT diskriminaattorin 52 ulostulosignaalista sen nimellisarvoon verrattuna, joka aikaansaatiin syntetisoinnin toimitavan aikana, jotta vältettäisiin systeemiin virittämistä kantoaallolle, joita ei haluta. Jotta määriteltäisiin, kuinka pitkälle paikallisoskillaatto-risignaalin taajuus on aseteltu sivuun sen nimellisarvoon verrattuna tämän AFT toimitavan aikana, irrottaa sisääntulon kytkin 34 esivalit-simen 32 ulostulosignaalin ohjelmoitavissa olevan jakajalaitteen 36 sisääntulosta laskentasignaalin vaikutuksesta, joka aikaansaadaan sisääntulon kytkimen säätöyksiköllä 60. Tämä laskentasignaali on jaksoittainen neliöaaltosignaali, joka saadaan toisesta kahdesta ajoitussignaalista (1/2 R ja R), joita aikaansaadaan vertailun jaka-jalaitteella 46 ja yhdistetään sisääntulon kytkimeen 34 seurauksena AFT käskysignaalista. Ohjelmoitavissa olevaan jakajalaitteeseen 36 68336 keräytynyttä laskentasummaa laskentasignaalin positiivisen puolijak-son kuluessa verrataan tiettyyn ennakolta määriteltyyn lukuun, joka määritellään valitun kanavan mukaisesti käyttäen tähän vertailuun sivuunasettumisen ilmaisinta 62. Jotta laskennan jakojäännös ei aikaansaisi virhettä taajuuden sivuunasettelun määritykseen aikaansaadaan RSDET-(uudelleen asettelun ilmaisu) signaali laskentasignaalin negatiivisen puolijakson kuluessa sisääntulon kytkimen säätimellä 60, jotta palautettaisiin ohjelmoitavissa oleva jakajalaite 36 ennen laskennan aikaväliä. Mikäli kasautunut laskentasumma ei ole tietyn ennakolta määritellyn alueen puitteissa, aikaansaadaan sivuunasette-lumerkki käyttäen sivuunasettelun ilmaisinta 62.

Seurauksena tästä sivuunasettelumerkistä toimitavan säätöyksik-kö 54 lopettaa AFT käskysignaalin ja saattaa täten tapahtumaan syntetisoinnin toimitavan uudelleen aloittamisen. Tämän lisäksi lukua N lisätään yksiköllä, jotta aloitettaisiin standardista poikkeavan taajuisen radiotaajuisen kantoaallon hakeminen vastaavan standardin taajuisen radiotaajuisen kantoaallon yläpuolelta. Kun PLL on lukittuna, aloitetaan tämä AFT toimitapa jälleen uudestaan. Mikäli positiivisesti sivuunaseteltua radiotaajuista kantoaaltoa ei löydetä, josta on ilmaisuna toisen sivuunasettelun signaalin muodostaminen, aloitetaan syntetisoinnin toimitapa uudestaan ja lukua N pienennetään yksiköllä, jotta aloitettaisiin standardista poiKkeavan taajuisen kantoaallon hakeminen vastaavan standardin taajuisen radiotaajuisen kantoaallon alapuolelta. Kun PLL jälleen kerran on lukittuna, aloitetaan AFT jälleen uudestaan.

Laskenta- sekä RSDET-signaaleja, joita käytettiin AFT-toimita-van aikana, jotta määriteltäisiin kuinka kauas paikallisoskillaatto-risignaalin taajuus on ohjattu sen nimellisarvoon verrattuna, käytetään myöskin ääritartunnan korjailun toimitavan kuluessa, jota tullaan kuvaamaan alla.

Kun virityssysteemi 28 on toiminnan syntetisoinnin toimitavassa, on mahdollista, kuten jo aikaisemmin on todettu, että säätöjän-nite ohjataan virheellisesti joko ylempään tai alempaan rajakohtaan ja että se sitten jää sinne pakottaen virityssysteemin 28 nk. "ääri-tartunnan” tilanteeseen. Tämä äärilukittumisen tilanne riippuu pai-kallisoksillaattorin 30 ja esivalitsimen 32 toiminnan ominaisarvoista. Jännitesäädetyille paikallisoksillaattoreille, joihin sisältyy ii 9 68336 varaktoridiodit, on tyypillistä, että säätöjännitteellä juuri alimman viritysjännitteen alapuolella vastaten alinta kanavaa tietyllä erityisellä kaistalla (esim. kanavaa 2 kaistalla 2-6) ja tietyllä säätöjännitteellä juuri korkeimman viritysjännitteen yläpuolella vastaten tämän kaistan ylintä kanavaa (esim. kanavalla 6, kun kyseessä on 2-6 kaista), tämä paikallisoksillaattori saattaa lopettaa värähtelyn tai paikallisoskillaattorisignaalin amplitudi saattaa olla liian pieni, jotta sitä laskettaisiin suuren nopeuden jakajalaitteel-la, jollainen on esivalitsin 32. On mahdollista, että säätöjännite ylittää säätöjännitteen normaalit toiminta-alueet alhaisimman ja korkeimman viritysjännitteen välillä ylitysten ja itsevärähtelyn johdosta, jotka normaalisti liittyvät PLL-laitteen ohimenevään vasteeseen, kun valitaan uusi kanava ja koska vaikkakin viritysjännitteen normaalit toiminta-alueet näille kolmelle television kaistalle yleensä sijaitsevatkin päällekkäin, eivät näiden alueiden eli kaistojen rajat yleisesti ottaen ole keskenään identtisiä. Täten, kun vastaanottimen viritystä muutetaan tietyltä kanavalta tietyllä kaistalla toiselle kanavalle toisella kaistalla saattaa viritysjännite, joka oli normaalin toiminta-alueen puitteissa ensimmäisellä kaistalla aluksi olla normaalin toiminta-alueen ulkopuolella jälkimmäisellä kaistalla. Tämän lisäksi suuren nopeuden jakajalaite saattaa itsevä-rähdellä, kun sen sisääntulosignaali puuttuu tai on amplitudiltaan riittämätön. Pitäen paikallisoskillaattorin 30 ja esivalitsimen 32 nämä haitalliset ominaisuudet mielessä voidaan nyt kuvata erilaisten ääritartunnan tilanteiden tarkka luonne.

Kun olosuhteet ovat sellaisia, että esivalitsin 32 itseväräh-telee niin, mikäli säätöjännite on halutun säätöjännitteen alapuolella valitulle kanavalle ja mikäli esivalitsimen 32 ulostulon taajuus näistä itsevärähtelyistä aiheutuen on halutun paikallisoskillaattori-taajuuden yläpuolella, ohjautuu säätöjännite virheellisesti sen alempaan rajakohtaan ja jää sinnte. Tämä alemman tason ääritartuna muodostuu, koska esivalitsimen 32 itsevärähtelyn taajuus saa ohjelmoitavissa olevan jakajalaitteen 36 ulostulosignaalin taajuuden olemaan liian korkea, minkä vaikutuksesta PLL virheellisesti alentaa säätö-jännitettä, joka jo aikaisemmin oli liian alhainen täten alentaen paikallisoskillaattorin taajuutta. Vastaavasti, mikäli säätöjännite on halutun säätöjännitteen yläpuolella ja mikäli esivalitsimen 32 10 68336 itsevärähtelyn taajuus sijaitsee halutun paikallisoskillaattorin taajuuden alapuolella/ säätöjännite ohjataan ja pidetään virheellisesti sen ylemmässä rajakohdassa minkä vaikutuksesta PLL on ylemmän tason ääritartunnan tilanteessa. Olettaen, että esivalitsin ei itse-värähtele, niin mikäli paikallisoksillaattorin 30 taajuus on riittävän korkea, niin, että paikallisoksillaattorisignaalin amplitudi, mikä on yhdistetty tähän, laskee esivalitsimen 32 laskennan kynnysarvon alapuolella, on esivalitsimen 32 ulostulosignaalissa vähemmän jaksoja kuin mitä siinä tulisi olla, ja säätöjännite ohjautuu virheellisesti korkeammaksi kohottaen paikallisoskillaattorisignaalin taajuutta, joka jo aikaisemminkin oli liian korkea. Tästä seurauksena säätöjännite lopulta ohjautuu sen ylempään raja-arvoon ja PLL on ylemmän rajan ääritartunnan tilanteessa.

Kuten on aikaisemmin todettu, käytetään virityssysteemissä 28 ääritartunnan korjailijaa 58 yhdessä vaiheen vertailijan 42 ja lukin-nan ilmaisimen 56 kanssa havaitsemaan ja korjaamaan ääritartunnan tilannetta. Lyhyesti sanottuna, kun valitaan uusi kanava (joka ilmaistaan muodostamalla muutosmerkki kanavan valitsimella 38) ja toiminnan ollessa syntetisoinnin toimitavalla, joka aluksi on muodostettu tai kun syntetisoinnin toimitapa toiminnalle aloitetaan uudestaan AFT toimitavan lopettamisen jälkeen, tarkastellaan tietyn ennakolta määritellyn aikavälin kuluttua lukinnen ilmaisimen 56 ulotulosignaa-lia, jotta määriteltäisiin, onko vaiheen ja taajuuden poikkeama vertailun taajuuden signaalin R ja ulostulosignaalin 4/1 OUT saatuna V/U jakajalaitteesta 40 välillä on tietyn ensimmäisen ennakolta määritellyn arvon alapuolella. Erityisesti sanoen, mikäli ajoitussignaa-lin HUPCK2 (ääritartunnan kello 2) aikana, joka esiintyy suhteellisen pitkän ajoitussignaalin HUPCK1 lopussa, lukinnan ilmaisin 56 muodostaa lukinta-merkin, toisin sanoen lukintamerkin loogisen komplementin, mikä ilmaisee, että PLL ei ole lukittuna, aikaansaa ääri-tartunnan korjailuja 58 HUP (ääritartunta) signaalin, joka aloittaa ääritartunnan korjailun toimintatavan.

Kun PLL on ääritartunnan tilanteessa, on vaiheen vertailijalla 42 kehitetyillä pulsseilla kaikilla sama, mutta virheellinen napaisuus. Seurauksena HUP-signaalista, irrottaa toimitavan kytkin 48 vaiheen vertailijan 42 ulostulon pulssit alipäästösuotimeri 50 sisääntulosta ja yhdistää alipäästösuotimen 50 sisääntuloon tämän sijaan 11 68336 vastakkaisen napaisuuden pulsseja, joilla on kiinteä toimijakson pituus ja toistotaajuus aikaansaatuna ajoitussignaaleista, joita muodostetaan vertailun jakajalaitteella 46. Erityisesti HI ja LO signaalit, joita vaiheenvertailija 42 aikaansaa, tuodaan ääritartun-nan korjailijaan 58 ja seurauksena HUP-signaalin muodostamisesta niitä käytetään ääritartunnan korjailijassa 58 muodostamaan signaali HUPLAT (ääritartunnan salpa) ja sen looginen komplementtiarvo HUPLAT, jotka signaalit tuodaan toimitavan kytkimeen 48, jotta määriteltäisiin kiinteän taajuuden, kiinteän toimijakson korjailupuls-sin napaisuus.

Sitä mukaa kuin säätöjännite nousee pois siitä ääriarvosta, mihin se ohjattiin ja missä sitä pidettiin, valvotaan lukinnan ilmaisimen 56 ulostulosignaalia, jotta määriteltäisiin milloin vaiheen ja taajuuden poikkeama vertailun taajuuden signaalin ja V/U jakaja-laitteen 40 ulostulosignaalin välillä on tietyn toisen ennakolta määritellyn raja-arvon alapuolella. Ääritartunnan korjailun toimi-tavan kuluessa käyttää lukinnan ilmaisin 56 ajoitussignaalia 32R, jotta määriteltäisiin milloin HI ja LO merkkien leveydet aikaansaatuna vaiheen vertailijalla 42 laskevat toisen ennakolta määritellyn raja-arvon alapuolelle. Ajoitussignaalin 32R taajuus on neljä kertaa suurempi kuin mitä on ajoitussignaalin 8R taajuus, jota käytetään lukinnan ilmaisimessa 56 syntetisoinnin toimitavan kuluessa. Tämän johdosta, kun aikaansaadaan lukintamerkki ääritartunnan korjailun toimitavan kuluessa, tarvitsee vaiheen ja taajuuden poikkeaman R ja 4/1 OUT signaalien välillä olla neljä kertaa pienempi kuin mitä on vaiheen ja taajuuden poikkeaman vaatimus 4/1 OUT ja R signaalien välillä, kun lukintasignaali aikaansaadaan syntetisoinnin toimitavan kuluessa. Tämän lisäksi, kun lukintasignaali aikaansaadaan ääritartunnan korjailun toimitavan kuluessa, on paikallisoskillaattorisig-naain taajuus äärimmäisen lähellä sen oikeaa taajuutta.

Lukintasignaalin perusteella saa ääritartunnan korjailija 58 toimitavan kytkimen 48 irrottamaan kiinteän toimintajakson ja kiinteän taajuuden korja.ilupuissit alipäästösuotimesta 50 ja yhdistämään jälleen uudestaan vaiheen vertailijan 42 ulostulopulssit alipäästö-suotimeen 50. Jotta voitaisiin aikaansaada ylimääräinen varmistus siitä, että PLL ei uudestaan palaudu ääritartunnan tilanteeseen, kun ääritartunnan korjailu lopetetaan aikaansaadaan pieni vaiheen 12 68336 virhe vaiheen vertailijan 42 sisääntulojen väliin (kuten tullaan kuvaamaan alempana), jotta väliaikaisesti pidettäisiin säätöjänni-tettä muuttumassa samaan suuntaan kuin mitä se muuttui ääritartunnan korjailun aikana.

Ääritartunnan korjailun toimitavan kuluessa PLL toimii avoimen silmukan rakenteena, se tahtoo sanoa, ulostulon pulssit vaiheen vertaili jasta 42 on irrotettu alipäästösuotimesta 50. Jotta aikaansaataisiin vaiheen vertailun piste siten, että merkityksellinen taajuuden poikkeaman määrittely voidaan toteuttaa vaiheen vertailijalla 42 yhdessä lukinnan ilmaisimen 56 kanssa tämän ääritartunnan korjailun toimitavan kuluessa on laskentamerkki, joka synkronisena vertailun taajuuden signaalin R kanssa, käytössä ääritartunnan korjailun toiminta-tavan kuluessa, jotta se jaksoittaisesti irrottaisi esiva-litsimen 32 ulostulosignaalin ohjelmoitavissa olevan jakajalaitteen 36 sisääntulosta irti. Tämän lisäksi ohjelmoitavissa oleva jakaja-laite 36 sekä V/U laskin 40 palautetaan lähtötilaan seurauksena RSDET-signaalista, joka aikaansaadaan ennen laskentasignaalia, niin että laskennan jakojäännös näissä jakajalaitteissa ei vaikuta taajuuden poikkeaman arvosteluun. Jotta estettäisiin virityssysteemiä 28 jäämästä ääritartunnan korjailun toimintatapaan virheellisen ääri-tartunnan korjailun tapauksessa, joka ei päättyisi yllä kuvattuun tapaan, niin mikäli ääritartunnan korjailun toimintatapaa ei ole yllä kuvattuun tapaan lopetettu, se lopetetaan HUPCK2 ajoituspuls-silla, joka esiintyy seuraavaksi sen HUPCK2 ajoituspulssin jälkeen, joka aloitti ääritartunnan korjailun toimitavan. Tämän lisäksi tarkastellaan ääritartunnan korjailun lopettamisen jälkeen lukinnan ilmaisimen 56 ulostuloa seuraavan HUPCK1 ajoituspulssin lopussa, jotta taattaisiin, että ei ole muodostunut toista ääritartunnan tilannetta ennen kuin AFT toimintatapa aloitetaan. Edelleen sen jälkeen, kun on valittu seuraava kanava niin joka kerta, kun AFT toimintatapa lopetetaan ja syntetisoinnin toimintatapa aloitetaan uudestaan, tarkastellaan lukinnan ilmaisimen 56 ulostuloa HUPCK1 ajoi-tusmerkin lopussa, jotta määriteltäisiin tarvitaanko ääritartunnan korjailua.

Yksityiskohtaisempi ääritartunnan korjailun toimitavan ymmärtäminen virityssysteemin 28 toiminnasta helpottuu alempana olevan virityssysteemin 28 erlaisten osien toteutustapojen selityksen avul-

II

68336 la, joka systeemi on esitetty kuvioissa 2-5, jotka kohdistuvat ääri-tartunnan korjailuun. Selvyyden kannalta niitä virityssysteemin 28 osia, mitkä eivät suoraan kohdistu ääritartunnan korjailuun, ei tulla kuvaamaan yksityiskohtaisesti. Nämä osat on kuitenkin yksityiskohtaisesti kuvattu jo aikaisemmin mainitussa US-patentissa 4 031 549.

Vertailun jakajalaitteen 46 toteutus, mikä on esitetty kuviossa 2, sisältää kolmentoista vaiheen binäärisen laskimen 212, joka muuttaa tilojaan seurauksena vertailun oskillaattorin 44 ulostulosignaalin peräkkäisistä pulsseista. Ulostulosignaalit ennakolta määritellyistä vaiheista laskimessa 212 (joita ei ole esitetty) yhdistetään 1/2 R, R, 2R, 8R ja 32R ajoitussignaaleiksi, jotka ovat taajuuksiltaan siten toisiinsa verrattuina kuin niiden numerokertoimet osoittavat. Esim. käytetään kymmenennen vaiheen signaalia aikaansaamaan vertailun taajuuden merkki R. Tästä seurauksena, mikäli vertailun oskillaattorin 44 taajuus on 4 MHz, on R taajuudeltaan 3,90625 kHz.

Vertailun jakajalaitteeseen 46 sisältyy myös palaututettavissa oleva laskin 214, joka muuttaa tilojaan seurauksena 500 kHz ulostulosignaalista saatuna laskimesta 214 (edellyttäen, että vertailun oskillaattorin 44 taajuus on 4 MHz). Laskin 214 palautetaan seurauksena muutossignaalista, joka aikaansaadaan kanavan valitsimella 38, kun valitaan uusi kanava. Ajoitussignaalit HUPCK1 ja HUPCK2 aikaansaadaan laskimen 214 eri vaiheiden ulostulosignaaleista, kuten kuviossa on osoitettu. Sisäisen portituslogiikan (mitä ei ole esitetty) avulla saatetaan laskin 214 pois laskemasta tietyn ennakolta määritellyn ajan kuluttua (se tahtoo sanoa tietyn ennakolta määritellyn laskentasumman saavuttamisen jälkeen).

Tämä ennakolta määritelty aika, esim. väliltä 5 ja 7 sekuntia, valitaan riittävän pitkäksi, jotta virityssysteemi 28 olisi kiertänyt koko virityksen algoritminsa läpi, toisin sanoen syntetisoinut nimellisen paikallisoskillaattorin taajuuden sekä kytkeytynyt AFT toimitavalle, syntetisoinut nimellisen paikallisoskillaattorin taajuuden lisättynä 1 MHz määrällä ja kytkeytynyt AFT toimitavalle, syntetisoinut nimellisen paikallisoskillaattorin taajuuden vähennettynä 1 MHz määrällä ja kytkeytynyt AFT toimitavalle, kuten jo aikaisemmin on kuvattu. Tämän ennakolta määritellyn ajan kuluessa, jolloin laskin 214 laskee, on KUPCK1-signaali neliöaalto, jolla on 512 millisekunnin jaksonpituus ja HUPCK2-signaali on sarja negatiiviseen suun- 14 68336 taan siirtyviä pulsseja, joista kukin on kestoajaltaan 32 millisekuntia ja jotka esiintyvät kunkin HUPCK1-signaalin 256 millisekunnin puolijakson lopussa välittömästi ennen seuraavaa HUPCK1-signaalin puolijaksoa.

Sisääntulon kytkimen säätöyksikön 60 toteutustapa on esitettynä kuviossa 3. Logiikka on järjestetty siten, että signaalit laskenta ja RSDET ovat jaksoiltaan ja toiintajaksoiltaan, kuten kuviossa 6 on esitetty. Tämän lisäksi logiikka on järjestetty siten, että laskenta-ja RSDET-signaalit aikaansaadaan, kun muodostetaan joko HUP tai AFT-signaali.

Vaiheen vertailijan 42 toteutustapa, joka on esitettynä kuviossa 4, on reunaliipaistu muistin tyyppinen vaiheen vertailija. joka on samankaltainen kuin se "vaiheen vertailija 2" vaihevertailija, mitä käytetään CD4046 integroidussa PLL-piirissä, jota on saatavissa RCA Corporationilta ja mitä on kuvattu yksityiskohtaisesti "RCA Solid State '74 Data Book Series, SSD-203B, COS/MOS Digital Integrated Circuits" kirjassa, joka on saatavilla RCA Corporation yhtymältä, Somerville, New Jersey, USA. Lyhyesti ottaen sisältyy vaiheen vertai-lijaan 42 kaksi paria ristiinkytkettyjä päälleasettavia ja palautettavia kiikkuja, jolloin 414 ja 416 muodostavat yhden parin sekä 418 ja 420 muodostavat toisen parin. Kukin pari on järjestetty päälaite-orjaiaite rakenteeseen. Ulostulosignaali V/U jakajalaitteesta 40, mikä on signaali 4/1 OUT, yhdistetään kiikun (FF) 414 sisääntuloon. Vertailun taajuuden signaali R invertoidaan invertter.illä 412 niin, että muodostetaan sen komplemenetti R, mikä taas puolestaan yhdistetään kiikun (FF) 418 sisääntuloon. Ulostulosignaalit vaiheen vertai-lijasta 42 ovat HI ja LO pulssisignaaleja.

Olettaen aluksi, että sekä HI että LO-merkit ovat loogisella alatilan tasolla (toisin sanoen O) saa ensimmäinen positiivinen siir-tymäkohta joko R-- tai 4/1 OUT-singaalista vastaavan ulostulosignaalin siirtymään loogiseen ylätilan tasoon (toisin sanoen 1 tasolle). Esim. mikäli ensimmäinen positiivinen siirtymäkohta esiintyy R-sig-naalissa, siirtyy LO-signaali loogiselle tasolle 1 ja mikäli ensimmäinen positiivinen siirtymäkohta esiintyy 4/1 OUT-signaalissa, siirtyy HI-signaali loogiselle tasolle 1. Ulostulosignaali loogisella 1 tasolla pysyy tässä, kunnes vaiheen vertailija palautetaan positiivisella siirtymällä toisessa sisääntulosignaalissa, minä ajanhetkenä molemmat ulostulon merkit saadaan siirtymään niiden loogiselle tasol- n 15 68336 le 0. Täten osoitetaan vaiheen ja taajuuden virheen napaisuus näiden vaiheen vertailijan 42 kahden sisääntulosignaalin välillä sillä mikä ulostulosignaaleista on sen loogisella tasolla 1 ja vaiheen ja taajuuden virheen suuruus näiden kahden sisääntulosignaalin välillä osoitetaan sen ulostulosignaalin pulssin kestoajalla tai leveydellä, joka on loogisella tasolla 1.

Positiiviseen suuntaan siirtyvä RS0 (palauta vaiheen vertailuja) -signaali aikaansaadaan ristiinkytketyllä päälleasettavalla ja palautettavalla kiikulla FF 421 seurauksena positiiviseen suuntaan siirtyvien pulssien nousureunoista RSDET-signaalissa ja se lopetetaan seurauksena nousureunasta positiiviseen suuntaan siirtyvässä puoli-jaksossa laskenta-signaalissa (vrt. kuviota 6). Mainittua RS0 pulssia käytetään vaiheen vertailijan 42 palauttamiseen niin, että sekä Hiettä LO-signaalit ovat niiden loogisella tasolla 0 taajuuden poikkeaman arvostelun jakson alussa tämän ääritartunnan korjailun toimitavan kuluessa. Kuten tullaan kuvaamaan myöhemmin, tuo ääritartunnan korjailuja 58 signaalin SET0 (aseta vaiheen vertailija) vaiheen vertaili jaan 42 tiettyjen olosuhteiden vallitessa, kun ääritartunnan toimi-tapa lopetetaan.

Toimitavan kytkimen 48 suoritusmuodot, jotka myös on esitettynä kuviossa 4, sisältävät kuusi EI-JA-porttia 422, 424, 426, 428 438 ja 440 sekä kolme siirtoporttia 430, 432 ja 434, joilla valinnaisesti yhdistetään alipäästösuotimeen 50 joko HI- tai LO-signaalit, jotka aikaansaadaan vaiheen vertailijalla 42, AFT-diskriminaattorin 52 ulostulosignaalilla tai kiinteä taajuuden, kiinteän toimijakson ääritartunnan korjailun signaalilla saatuna ajoituksen merkeistä R ja 2R käyttäen EI-TAI-porttia 425.

Kun virityssysteemi 28 on syntetisoinnin toimitavassa, on HUP loogisella tasolla 1 ja AFT-signaali on loogisella tasolla 0 ja sen komplementti AFT on loogisella tasolla 1. Vastaavasti on EI-JA-portit 438 ja 440 saatettu pois toiminnasta, siirtoportti 434 on johtamattomana sekä EI-JA-portit 422 ja 424 on saatettu toimintaan yhdistämään joko HI- tai LO-pulssit EI-JA-porttien 426 ja 428 kautta, näiden toimiessa negatiivisina TAI-portteina tuoden merkit siirtoportteihin tai kytkimiin 430 ja vastaavasti 432. Kun HI-pulsseja aikaansaadaan vaiheen vertailijalla 42, saatetaan siirtoportti 430 johtavaksi täten tuoden positiiviseen suuntaan siirtyviä pulsseja alipäästösuotimeen 50. Vastaavasti, kun vaiheen vertailijalla 42 aikaansaadaan LO-puls- 16 68336 seja, saatetaan siirtoportti 432 johtavaksi, mikä täten tuo negatiiviseen suuntaan siirtyviä pulsseja alipäästösuotimeen 50. Kuten on esitettynä kuviossa 4, sisältää alipäästösuodin 50 operaatiovahvistimen, mikä on rakennettu invertoivaan toimitapaan. Tästä seurauksena tämä aikaansaa positiiviseen suuntaan siirtyvistä pulsseista säätö-jännitteen, mikä siirtyy negatiivisen syöttöjännitteen -V suuntaan ja seurauksena negatiiviseen suuntaan siirtyvistä pulsseista tämä aikaansaa säätöjännitteen, mikä muuttuu poisitiivisen syöttöjännitteen +V suuntaan.

Kun virityssysteemi 28 on AFT-toimitavassa on signaali HUP loogisella tasolla 1, signaali AFT on loogisella tasolla 1 ja tämän komplementti AFT on loogisella tasolla 0. Tämän mukaisesti siirtopor-tit 430 ja 432 ovat molemmat johtamattomina ja siirtoportti 434 on johtavana, mikä täten tuo AFT diskriminaattorin 52 ulostulosignaalin emitteriseuraajatyyppisen puskurivahvistimen 436 kautta alipäästösuo-timen 50 sisääntuloon.

Kun virityssysteemi 28 on ääritartunnan korjailun toimitavassa, on signaali HUP loogisella tasolla 0, signaali AFT on loogisella tasolla 0 ja sen komplementti AFT on loogisella tasolla 1. Tämän johdosta EI-JA-portit 422 ja 424 on saatettu pois toiminnasta, siirtoportti 434 on virtaa johtamattomana ja ääritartunnan korjailun merkki, jonka taajuus on yhtä suuri kuin vertailun taajuuden signaalin R taajuus ja minkä toimintajakso on 25 % vertailun signaalin R toimintajaksosta yhdistetään EI-JA-porteille 438 ja 440. Niiden pulssien napaisuus, jotka aikaansaadaan alipäästösuotimelle 50, riippuu siitä, kumpi EI-JA-porteista 438 ja 440 on saatettu toimintaan. EI-JA-portti 440 saatetaan toimintaan, kun signaali HUPLAT on loogisella tasolla 1 ja EI-JA-portti 438 saatetaan toimintaan, kun HUPLAT-signaali on loogisella tasolla 1.

Lukinnan ilmaisimen 56 toteutusmuoto, joka on esitettynä kuviossa 5, sisältää D-kiikun 512. HI ja LO-signaalit vaiheen vertailijasta 42 tuodaan D-(data) sisääntuloon kiikussa 512 käyttäen EI-TAI-porttia 514. Kun jompi kumpi signaaleista HI ja LO on loogisella tasolla 1, on looginen taso D-sisääntulossa 0. Muutoin looginen taso D-sisään-tulossa on 1. Valintajärjestely sisältäen EI-TAI-pottit 516, 518 ja 520 yhdistää valinnaisesti joko 8R tai 32R-ajoitussignaalit CK-(kello) sisääntuloon kiikussa 512 seurauksena HUP- ja HUP-signaaleista. Kun virityksen systeemi 28 on syntetisoinnin toimitavassa on signaali HUP

17 68336 loogisella tasolla 0 ja sen komplementti HUP on loogisella tasolla 1. Päinvastainen tilanne pätee ääritartunnan korjailun toimitavan kuluessa. Tämän seurauksena tuodaan syntetisoinnin toimitavan kuluessa 8R-ajoitussignaali CK-sisääntuloon kiikussa 512 ja ääritartunnan korjailun toimitavan kuluessa tuodaan 32R ajoitussignaali CK-sisääntuloon kiikussa 512. Kullakin positiivisella siirtymäkohdalla signaalissa, joka on yhdistetty CK-sisääntuloon kiikussa 512 siirretään looginen taso D-sisääntulosta kiikussa 512 ulostuloon Q-kiikussa 512, missä aikaansaadaan lukintasignaali. Mikäli HI ja LO-pulssit ovat kapeampia kuin mitä on aikaväli positiivisten siirtyminen välillä siinä signaalissa, joka tuodaan CK-sisääntuloon, esiintyy looginen 0-tason signaali aikaansaatuna D-sisääntuloon kiikussa 512 seurauksena joko HI-tai LO-pulsseista positiiviseen suuntaan siirtyvien siirtymäkohtien välillä siinä signaalissa, joka tuodaan CK-sisääntuloon kiikussa 512, ja Q-sisääntulo pysyy loogisella tasolla 1. Täten aikaansaadaan, kuten jo aikaisemmin on todettu, lukintasignaali, kun HI- ja LO-pulssit, aikaansaatuna vaiheen vertailijalla 42, ovat leveydeltään pienempiä kuin mitä on tietty ensimmäinen ennakolta määritelty leveys, joka määritellään 8R ajoitussignaalin taajuuden perusteella syntetisoinnin toimitavalla ja pienempiä kuin tietty toinen ennakolta määritelty leveys, joka määritellään 32R ajoitussignaalin taajuuden perusteella ääritartunnan korjailun toimitavan kuluessa.

Ääritartunnan korjailijan 58 toteutustapa, joka myös on esitettynä kuviossa 5, sisältää ristiinkytketyn päälleasetettavan ja palautettavan kiikun 522, joka viivyttää Q-ulostulosignaalin kiikusta 512 lukinnan ilmaisimessa 56 tarkastelua tietyn muutos- tai AFT-signaalin aikaansaamisen jälkeen aina negatiiviseen suuntaan siirtyvän HUPCK2-pulssin esiintymiseen saakka juuri ennen positiiviseen suuntaan siirtyvää jaksonpuoliskoa HUPCK1-signaalista, toisin sanoen, jakson pituudeltaan 256 - 32 = 224 millisekuntia. Negatiiviseen suuntaan siirtyvän HUPCK2~pulssin aikana, joka kestää 32 millisekuntia, niin mikäli lukintasignaali ei pysy loogisella tasolla 1, aikaansaa EI-TAI-portti 524 positiiviseen suuntaan siirtyvän SETHUP (aseta ääritartunnan tilanne)-korjailusignaalin, joka puolestaan aikaansaa ristiinkytketyn kiikun 526 saattamisen toimintaan, niin että HUP-signaali, joka muodostetaan sen päällesaatettuun ulostuloon, on nyt loogisella tasolla 1.

18 68336

Seurauksen HUP-signaalista, irrotetaan, kuten jo aikaisemmin on todettu, 8R-ajoitussignaali kiikun 512 sisääntulosta CK ja 32R--ajoi-tussignaali yhdistetään tähän sen sijaan. Tämän lisäksi seurauksena loogisesta tasosta 0 saadussa HUP-signaalissa, joka on looginen komplementti HUP-signaalille, estetään HI- ja LO-signaaleja saavuttamasta ristiinkytkettyä päälleasettavaa ja palautettavaa kiikkua 528 sisääntulojen EI-JA-porttien 529 ja vastaavasti 530 kautta. Kiikkua 528 käytetään aikaansaamaan HUPLAT-sekä HUPLAT-signaalit. Mikäli vaiheen vertailija 42 kehittää HI-pulsseja, kun HUP muodostetaan, joka täten virheellisesti pienentää säätöjännitettä, asetetaan HUPLAT-signaali loogiselle tasolle 1. Mikäli vaiheen vertailija 42 aikaansaa LO-puls-seja, kun HUP muodostetaan, mikä täten virheellisesti pienentää pai-kallisoksillaattorin taajuutta, asetetaan HUPLAT-signaali loogiselle tasolle 1. Kuten jo aikaisemmin on todettu, niin kun HUPLAT on loogisella tasolla 1, muodostetaan kiinteän taajuuden, kiinteän toiminta-jakson ääritartunnan korjailun signaalille negatiiviseen suuntaan siirtyviä pulsseja, jotka lisäävät säätöjännitettä. Vastaavasti, kun HUPLAT on loogisella tasolla 1, ääritartunnan korjailun signaali saadaan muodostamaan positiiviseen suuntaan siirtyviä pulsseja, jotka pienentävät säätöjännitettä. Täten seurauksen HUP-signaalin muodostamisesta, siirretään säätöjännite ennakolta määritellyllä nopeudella suuntaan, joka on vastakkainen sille suunnalle, mihin sitä oli ohjattu ääritartunnan tilanteen kuluessa. Tämän nopeus, joka määräytyy korjailun pulssien toimintajaksosta, valitaan tuomaan paikallisoksillaat-torisignaalin taajuus suhteellisen lyhyessä ajassa oikealle taajuudelle, mutta saattamaan minimiinsä ylitysmäärän, kun oikea taajuus on saavutettu ja ääritartunnan korjailu lopetetaan.

Jotta voitaisiin paremmin ymmärtää jäljellä oleva osuus kuviossa 5 esitetystä ääritartunnan korjailijan 58 suoritusmuodosta, tulisi samanaikaisesti viitata kuvioon 6, joka edustaa graafisesti erilaisia aaltomuotoja, joita sisältyy ääritartunnan korjailuun sekä alhaisen tason ääritartunnassa että ylemmän tason ääritartunnassa. Kuviossa 6 esitetyt aaltomuodot alkavat sinä ajanhetkenä, jolloin ääritartunnan HUP-signaali muodostetaan.

Kuten jo aikaisemmin on todettu, niin kun HUP-signaali siirtyy loogiselle tasolle 1, saatetaan laskenta- ja RSDET-signaalien muodostaminen toimintaan sisääntulon kytkimen säätöyksiköllä 60. Signaalia RSDET käytetään palauttamaan ohjelmoitavissa oleva laskin 36, V/U ja- 19 68336 kajalaite 40 ja vaiheen vertailija 42 negatiivisen puolijakson kuluessa laskentasignaalista, kun ulostulosignaali esivalitsimesta 32 on irrotettuna ohjelmoitavissa olevan jakajalaitteen 36 sisääntulosta, mutta juuri ennen laskentasignaalin positiivista puolijaksoa. Positiivisen puolijakson kuluessa laskentasignaalista yhdistetään esi-valitsimen 32 ulostulo jälleen ohjelmoitavissa olevan jakajalaitteen 36 sisääntuloon. Tämän lisäksi joutuu HUP-signaalin muodostamisen jälkeen lukinnan ilmaisimen 56 ulostulo jaksoittain tarkastelluksi seurauksena jaksoittaisesta ajoitussignaalista SMPCK (koestuskello), joka aikaansaadaan logiikkapiirillä 531, jotta määriteltäisiin, milloin ääritartunnan korjailu tulisi lopettaa.

Kuviossa 6 havainnollistetussa alhaisen tason äärilukittumisen tilanteessa on säätöjännite ohjattu alimman paikallisoskillaattoria 30 ylläpitävän jännitteen alapuolelle ja esivalitsin 32 värähtelee taajuudella, joka on halutun taajuuden yläpuolella. Juuri HUP-signaalin aloittamisen jälkeen, aikavälillä P1, on kulunut riittämättömästi aikaa, jotta äärilukittumisen korjailija olisi pystynyt korjaamaan tilanteen. Tämä tilanne käy ilmi CHAN-signaalista laskentasignaalin positiivisen puolijakson kuluessa. Mikäli PLL ei olisi joutunut ääri-tartuntaan, muodostui neljä CHAN-pulssia positiivisen puolijakson aikana laskentasignaalista. Vastaavasti saataisiin muodostettua yksi 4/1 OUT-pulssi laskentasignaalin positiivisen puolijakson kuluessa.

Kun kuitenkin esiintyy alhaisen tason ääritartunnan tilanne, kuten on havainnollistettu, aikaansaadaan useampia kuin neljä CHAN-pulssia laskentasignaalin positiivisen puolijakson kuluessa ja tästä seurauksena 4/1 OUT-pulssi on eri vaiheessa negatiiviseen suuntaan siirtyvän reunan (jota on osoitettu nuolella) kanssa signaalista R. Tämä saa muodostumaan suhteellisen leveän HI-signaalin, joka alkaa 4/1 OUT-pulssin positiiviseen suuntaan siirtyvästä reunasta ja päättyy R-puls-sin negatiiviseen suuntaan siirtyvään reunaan. Seurauksena tämän HI-pulssin muodostamisesta laskee lukintasignaali loogiseen tasoon 0. Koska HI pysyy loogisella tasolla 1 kunkin kellopulssin kuluessa, jotka syötetään CK-sisääntuloon D-kiikussa 512 laskentasignaalin positiivisen puolijakson loppuosan aikana, on lukintasignaalilla looginen taso 0 loppuosan positiivisesta puolijaksosta kuluessa tästä laskentasignaalista. Voidaan todeta, että laskentasignaalin positiivisen puolijakson päättymisen kohdalla HI-signaali laskee loogiselle tasolle 0. Lukintasignaali ei kuitenkaan nyt nouse loogiselle tasolle 1, 68336 20 koska R-signaalia käytetään saattamaan toimintaan EI-TAI-portti 533, joka salpaa D-kiikun 512 siihen tilanteeseen, mihin se oli asetettu laskentasignaalin positiivisen puolijakson kuluessa, eli tässä tapauksessa loogiselle tasolle 0. Täten, kun SMPCK-pulssi esiintyy seuraa-van neljännesjakson kuluessa laksentasignaalin positiivisen puolijak-son jälkeen, on lukintasignaali edelleen loogisella tasolla 0 ja vi-rityssysteemi 28 pysyy äärilukinnan korjailun toimintatavassa.

Lopulta saa korjailupulssi säätöjäännitteen nousemaan sellaiseen pisteeseen, missä paikallisoksillaattori 30 alkaa värähdellä. Tämä osoitetaan tapahtumaan kuvion 6 aikavälillä P2. Tästä voidaan todeta, että paikallisoskillaattorin 30 taajuus alkaa muuttua ja esivalitsi-men 32 itsevärähtelyn taajuus ei enää peitä paikallisoksillaattorin 30 todellista taajuutta. Tässä pisteessä on paikallisoskillaattorin 30 taajuus alhaalla ja muodostetaan vähemmän kuin neljä CHAN-pulssia laskentasignaalin positiivisen puolijakson kuluessa.

Lopuksi kuvion 6 jaksolla P3 on paikallisoksillaattorin taajuus oleellisesti oikea ja aikaansaadaan neljä CHAN-pulssia laskentasignaalin positiivisen puolijakson kuluessa. Tämä merkitsee, että juuri ennen laskentasignaalin positiivisen puolijakson päättymistä 4/1 OUT-signaali nousee ylätilaan. Tässä pisteessä paikallisoksillaattorisig-naalin taajuus on vain hieman korkeampi kuin mitä sen tulisi olla, ja 4/1 OUT-pulssin nousureuna esiintyy juuri hieman ennen R-pulssin negatiiviseen suuntaan siirtyvää reunaa. Vaiheen vertailija havaitsee tämän ja aikaansaa suhteellisen kapean HI-pulssin.

Koska niiden pulssien nousureunat, jotka on yhdistetty CK-si-sääntuloon D-kiikussa 512, esiintyvät molemmilla puolilla kapeaa HI-pulssia, mutta eivät esiinny sen kestoajan kuluessa, pysyy lukintasignaali loogisella tasolla 1 koko sen aikavälin kuluessa, jolloin seuraava SMPCK-pulssi esiintyy. Tämän seurauksena logiikkajärjestely 532 toteuttaa RSHUP1 (palauta äärilukinnan korjailija 1) -signaalin muodostamisen, joka taas puolestaan saa vuorottelijän 526 palauttamaan HUP-signaalin loogiselle tasolle 0, ja ääritartunnan korjailun toimitapa lopetetaan.

Kun HUP-signaali laskee loogiselle tasolle 0, nousee laskenta-signaali loogiselle tasolle 1, mikä täten yhdistää esivalitsimen 32 ulostulosignaalin jatkuvasti ohjelmoitavissa olevan jakajalaitteen 36 sisääntuloon. Koska kuitenkin on olemassa jonkin verran viivettä ennen kuin jakajalaitteen 36 ja 40 alkavat laskemisen, ei ensimmäinen

II

21 68336 CHAN-pulssi esiinny välittömästi. Tästä seurauksena R-pulssin lasku-reunan tulee olla hieman 4/1 OUT-pulssin nousureunan edellä. Toisin sanoen vaiheen vertailijän 42 kannalta näyttää nyt siltä, että pai-kallisoskillaattorin taajuus olisi hieman alhaisena. Tästä seurauksena vaiheen vertailija 42 aikaansaa LO-pulsseja, jotka tuodaan toimi-tavan kytkimen 48 kautta tilanteena 0 OUT, mikä saa säätöjännitteen lisääntymään lyhyen ajan kuluessa tämän syntetisoinnin toimitavan uudelleen aloittamisen jälkeen. Koska korjattu ääritartynnan tilanne oli alhaisen tason ääritartunnan tilanne, tämä takaa, että systeemi ei palaudu alemman ääritilan äärilukinnan tilanteeseen.

Ylemmän tilan äärilukinnan tilanteen kuluessa, joka on havainnollistettu kuviossa 6, on säätöjännite ohjattu ja se on pidetty tasolla, missä paikallisoksillaattorin 30 ulostulopulssit vaimentuvat eikä niitä tämän johdosta lasketa. Tämä on havainnollistettu sen tosiasian vaikutuksesta, että laskentasignaalin positiivisen puolijakson kuluessa ensimmäisellä P1 välillä ääritartunnan tilanteesta aikaansaadaan alle neljä CHAN-pulssia eikä muodosteta mitään 4/1 OUT-pulsseja. Tämän seurauksena muodostuu suhteellisen leveä LO-pulssi alkaen silloin, kun esiintyy R-pulssin negatiiviseen suuntaan siirtyvä reuna ja päättyen RSDET-pulssin positiiviseen suuntaan siirtyvään reunaan. Seurauksena tästä suhteellisen leveästä LO-pulssista, on lukintasignaali loogisella tasolla 0, kun SMPCK-pulssi esiintyy.

Jaksolla P2 on ääritartunnan korjailijan 52 toiminnan vaikutuksesta paikallisoksillaattorisignaalin taajuus pienentynyt sellaiseen pisteeseen, jossa paikallisoskillaattorisignaalin pulsseilla on riittävä amplitudi laskemiseen. Tässä pisteessä paikallisoskillaattorisig-naalin taajuus on suhteellisen korkealla ja esiintyy useampia kuin neljä CHAN-pulssia laskentasignaalin positiivisen puolijakson kuluessa. Tämän johdosta aikaansaadaan vähintäin yksi 4/1 OUT-pulssi laskentasignaalin positiivisen puolijakson kuluessa. Tämän johdosta aikaansaadaan suhteellisen leveä HI-pulssi, minkä vaikutuksesta lukintasignaali on loogisella tasolla 0, kun SMPCK-pulssi esiintyy.

Lopuksi jaksolla P3, kun paikallisoksillaattorisignaalin taajuus pienentyy, tulee HI-pulssi niin kapeaksi, että lukintasignaali on loogisella tasolla 1, kun SMPCK-pulssi esiintyy. Tässä pisteessä lopetetaan ääritartunnan korjailu. Tässä vaiheessa voidaan todeta, että pa.ikallisoskillaattorin taajuus on hieman korkeampia kuin mitä on oikea taajuus.

22 683 3 6

Kun ääritartunnan korjailu lopetetaan, niin samoin, kuten alhaisen pään ääritartunnan tilanteessa, ei viiveen kuluessa laskenta-signaalin alas laskeutumisen ja SMPCK-pulssin välillä ohjelmoitavissa oleva jakajalaite 36 eikä V/U jakajalaite 40 suorita laskemista. Tämän viiveen vaikutuksesta R-signaalin laskureuna on hieman 4/1 OUT-signaalin edellä, mikä täten aikaansaa ilmeisen osoituksen siitä, että paikallisoskillaattorin taajuus on liian alhainen. Tästä seurauksena, kun syntetisoinnin toimitapa aloitetaan uudestaan, voi säätö-jännite ohjautua takaisin ylemmän tason ääritartunnan tilannetta kohden. Jotta estettäisiin toinen ylemmän tason äärilukittuminen, muodostetaan positiiviseen suuntaan siirtyvä SET0 käyttäen EI-TAl-port-tia 534, kun RSHUP1- ja HUPLAT-signaalit nousevat loogisella tasolle 1. Tätä SET0 -signaalia käytetään asettamaan vaiheen vertailija 42 siten, että se aikaansaa väliaikaisesti suhteellisen leveän HI-puls-sin tämän äärilukittumisen korjailun lopettamisen jälkeen. Tästä seurauksena säätöjännite ohjautuu yhä edelleen alemmaksi lyhyen jakson kuluessa sen jälkeen, kun ylemmän tilan äärilukittumisen korjailu on lopetettu.

Mikäli äärilukittumisen korjailua ei lopeteta edellä kuvattuun tapaan seuraavan HUPCK2-pulssin esiintyessä, muodostetaan RSHUP2-pulssi käyttäen EI-TAI-porttia 536, joka suorittaa äärilukittumisen korjailun toimitavan lopettamisen, kuten jo aikaisemmin on todettu.

Logiikkajärjestely 532 asettaa kaksi vaatimusta, jotka täytyy tyydyttää vuorojärjestyksessä, jotta tuloksena olisi RSHUP1-signaalin muodostaminen ja täten äärilukittumisen korjailun lopettaminen. Ensiksi täytyy SMPCK-pulssin olla esiintynyt, jona aikana lukinta oli loogisella tasolla 0 ja toisekseen ensimmäisen vaatimuksen lisäksi täytyy olla esiintynyt SMPCK-pulssi, jolle lukinta oli loogisella tasolla 1. Ensimmäisen ehdon tarkoituksena on taata, että liian aikaista äärilukinnan palautusta ei esiinny äärilukittumisen korjailun aloittamisen kuluessa. EI-TAI-portti 537 tulkitsee ensimmäisen ehdon ja asettaa asetettavan ja palautettavan kiikun, joka muodostuu EI-TAI-porteista 538 ja 539 tämän tiedon varastoimiseksi. EI-JA-portti 540 ja FI-TAI-portti 541 tulkitsevat toisen ehdon ja aikaansaavat RSHUP1-signaalin.

Yllä esitetyssä esimerkissä palautettiin äärilukittumisen korjailu, kun viritysjännite tulee mielivaltaisen lähelle haluttua viri- 68336 tysjännitettä. On myös mahdollista, että tämä palautus esiintyy, kun viritysjännite ylittää sen kynnysarvon, jolla paikallisoksillaattori 3C alkaa toimia oikein ja esivalitsin 32 alkaa laskea oikein paikal-lisoksillaattorin ulostuloa. Koska tämän kynnyskohdan ylittämisen ajoitus tapahtuu asynkronisesti ääritartunnan korjailijan 58 ajoitukseen nähden, saattaa esiintyä laskentajakso, jonka kuluessa ohjelmoitavissa oleva jakajalaite 36 laskee yhdistelmän virheellisiä esivalit-simen ulostulojaksoja ja oikeita esivalitsimen ulostulojaksoja. Tämä yhdistetty laskentasumma saattaa aikaansaada lukintatilanteen, joka on loogisella tasolla 1 samanaikaisesti kuin on SMPCK-pulssi, ja tämä aikaansaa liian aikaisen RSHUP1-signaalin. Tahallisen vaihevirheen muodostaminen signaalien 4/1 OUT sekä R välille, jotta saataisiin viritysjännite jatkamaan ojausta sellaiseen suuntaan, joka on poispäin ääritartunnan tasolta ja kohden haluttua viritysjännitettä, takaa, että kynnysarvon alue ohitetaan turvallisesti ja että systeemi ei palaudu takaisin äärilukittumiseen.

On tyypillistä PLL-systeemissä, että viritysjännite "värähtelee" sen asettuessa haluttuun arvoon, toisin sanoen, että ohimenevä vaste viritysjännitteessä muodostuu sarjasta ylitystilanteita halutun arvon alle ja sen yli, kunkin peräkkäisen ylityksen ollessa amplitudiltaan yhä pienemmän. Mikäli viritysjännitteen kynnysarvo oikeaa toimintaa varten paikallisoksillaattorille 30 on riittävän lähellä haluttua viritysjännitettä, on mahdollista, että ylityskohta tämän jännitteen asettuessa ääritartunnan korjailun palauttamisen jälkeen uudelleen ylittää tämän kynnysarvon ja saa systeemin palautumaan takaisin ääri-lukittumisen tilanteeseen. Äärilukittumisen korjailemisen palauttaminen tarkoituksellisella vaiheen virheellä aikaansaatuna 4/1 OUT ja R-merkkien välille niin, että saadaan viritysjännite ohjautumaan poispäin äärilukittumisen tasolta takaa, että alkuperäinen ylitys tapahtuu sellaiseen suuntaan, joka on poispäin paikallisoksillaattorin 30 virhetoiminnan jännitteen kynnysarvolta ja koska ensimmäinen ylitys-arvo on suurin, saattaa tämä minimiinsä mahdollisuuden, että systeemi palautuisi takaisin äärilukittumiseen.

Claims (10)

24 68336

1. Laitteisto, johon sisältyy vertallutaajuussignaalin syöttö-lähde, säädettävissä oleva oskillaattorielin, jolla aikaansaadaan signaali, jonka taajuutta säädetään säätösignaalin avulla, säätö-elimet säätösignaalin muodostamiseksi säädetyn taajuuden signaalin ja vertallutaajuussignaalin välillä esiintyvän vähintään yhden joko vaihe- tai taajuuspoikkeaman suuruuden ja suunnan perusteella, ja ilmaisinelin (56) lukitussignaalin synnyttämiseksi kun poikkeama on pienempi kuin ennakolta määritelty arvo, jolloin poikkeama normaalisti pienennetään ennakolta määriteltyyn arvoon viimeistään ennalta määrätyn aikavälin kuluttua laitteiston toiminnan käynnistämisestä, ja korjailuelin (58), joka on kytketty säädettävään oskillaattoriin, tunnettu ajastuselimistä (46) ennalta määrättyä aikaväliä vastaavan ajastusignaalin synnyttämiseksi, ja korjaus-elimistä (48,58), joihin ajastuselimet ja ilmaisinelin on kytketty, korjaussignaalin kytkemiseksi säädettävään oskillaattorielimeen ajastussignaalin lopussa lukitussignaalin puuttuessa, jolloin kor-jauselimet sisältävät suunnanmäärityseiimet (48) säätösignaalin muutoksen suunnan ilmaisemiseksi ajastussignaalin lopussa, jolloin korjaussignaalilla on päinvastainen muutossuunta säätösignaaliin verrattuna ajastussignaalin lopussa niin, että poikkeama pienenee.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen laitteisto, tunnettu siitä, että korjauselimet yhdistävät aluksi säätösignaalin säädettävissä olevaan oskillaattorielimeen, yhdistävät korjaussignaalin säädettävissä olevaan oskillaattorielimeen, kun lukitussignaalia ei ole muodostettu ennakolta määritellyn aikavälin kuluttua ja yhdistävät jälleen säätösignaalin säädettävissä olevaan oskillaattorielimeen, kun kyseinen lukitussignaali muodostetaan.

3. Patenttivaatimuksen 2 mukainen laitteisto, tunnet-t u siitä, että korjauselimiin sisältyy osat, joilla jaksoittain aikaansaadaan tietty ennakolta määritelty vaiheriippuvaisuus säädettävän taajuuden signaalin ja vertallutaajuussignaalin välille, kun korjaussignaali on yhdistettynä säädettävissä olevaan oskillaattorielimeen .

4. Patettivaatimuksen 3 mukainen laitteisto, tunnettu siitä, että korjauselimiin sisältyy laitteet, joilla väliaikaisesti saadaan kyseisen säätösignaalin muutossuunta samaksi kuin kor- li 25 6 8 3 3 6 jaussignaalin suunta, kun tämä säätösignaali jälleen uudestaan yhdistetään säädettävissä olevaan oskillaattorielimeen kyseisen lu-kitussignaalin muodostamisen jälkeen.

5. Patenttivaatimuksen 4 mukainen laitteisto, tunnettu siitä, että ilmaisinelin aikaansaa lukitussignaalin, kun poikkeama on pienempi kuin tietty ensimmäinen ennakolta määritelty arvo, kun säätösignaali on yhdistettynä säädettävissä olevaan oskillaattorielimeen ja että se aikaansaa lukitussignaalin, kun kyseinen poikkeama on pienempi kuin tietty toinen ennakolta määritelty arvo, joka on pienempi kuin ensimmäinen ennakolta määritelty arvo, kun korjaus-signaali on yhdistetty säädettävissä olevaan oskillaattorielimeen.

6. Patenttivaatimuksen 2 mukainen laitteisto, tunnettu siitä, että korjauselimet yhdistävät uudestaan säätösignaalin säädettävissä olevaan oskillaattorielimeen, kun lukitussignaalia ei ole muodostettu toisen ennakolta määritellyn aikavälin loppuun mennessä tämän ensimmäisenä mainitun, ennakolta määritellyn aikavälin jälkeen.

7. Patenttivaatimuksen 3 mukainen laitteisto, tunnettu siitä, että säädettävissä olevaan oskillaattorielimeen sisältyy pai-kallisoskillaattori, jolla aikaansaadaan paikallisoskillaattorisig-naali, jotta vastaanotin viritettäisiin tietylle radiotaajuiselle kantoaallolle , joka liittyy valittuun kanavaan, seurauksena säätö-signaalista, esivalitsinelimet, joiden avulla jaetaan paikkallisos-killaattorisignaalin taajuus ainakin eräällä ennakolta määritellyllä tekijällä sekä ohjelmoitavissa oleva jakajaelin, jolla jaetaan esi-valitsinelimien ulostulosignaalin taajuus tietyllä ohjelmoitavissa olevalla jakajatekijällä, joka määräytyy valitusta kanavan numerosta, jolloin säädettävän taajuuden signaali saadaan kyseisen ohjelmoitavissa olevan jakajan ulostulosignaalista.

8. Patenttivaatimuksen 7 mukainen laitteisto, tunnettu siitä, että säädettävissä olevaan oskillaattorielimeen sisältyy se-koitinelin, jolla yhdistetään paikallisoskillaattorisignaali radiotaajuiseen kantoaaltoon niin, että saadaan välitaajuinen signaali, johon sisältyy tietoa sisältävä kantoaalto nimellistaajuuksineen, diskriminaattorielin, jolla aikaansaadaan diskriminaattorisignaali, joka edustaa taajuuden poikkeamaa tietoa sisältävän kantoaallon ja nimellistaajuuden välillä, sekä toimitavan kytkinelin diskriminaat-torisignaalin yhdistämiseksi paikallisoskillaattorielimeen seurauk- 26 68336 sena lukitussignaalista, ja korjaussignaalin yhdistämiseksi säädettävissä olevaan oskillaattorielimeen, kun lukitussignaalia ei ole muodostettu kyseisen ennakolta määritellyn aikavälin loppuun mennessä .

9. Patenttivaatimuksen 8 mukainen laitteisto, tunnettu siitä, että säädettävissä olevaan oskillaattorielimeen sisältyy si-sääntuloelin yhdistettynä ainakin yhteen, joko paikallisoskillaat-torielimeen, esivalitsenelimiin tai ohjelmoitavissa olevaan jakaja-elimeen, jotta valinnaisesti estettäisiin säädetyn taajuuden signaalin muodostaminen seurauksena ennakolta määritellystä osuudesta las-kentasignaalissa, joka on saatu vasteena vertailutaajuussignaalista, jolloin laskentasignaali muodostetaan, kun joko korjaussignaali tai diskriminaattorisignaali on yhdistetty paikallisoskillaattorielimeen, sivuunasetteluelin, jolla aikaansaadaan sivuunasettelusignaali, kun diskriminaattorisignaali on yhdistettynä paikallisoksillaattorieli-meen, kun esivalitsinelimien ulostulosignaalin jaksojen se lukumäärä, joka esiintyy tämän laskentasignaalin kyseisen ennakolta määritellyn osuuden aikana poikkeaa tietyn ennakolta määritellyn laskentamäärän verran siitä jaksojen lukumäärästä, joka on esivalitsinelimien ulostulosignaalissa vastaavan aikavälin kuluessa, kun säätösignaali on yhdistettynä tähän paikallisoskillaattorielimeen, jolloin säätösignaali jälleen yhdistetään paikallisoskillaattorielimeen seurauksena tästä sivuunasettelusignaalista.

10. Patenttivaatimuksen 3 mukainen laitteisto, tunnettu siitä, että säätöelimiin sisältyy laitteet, joilla aikaansaadaan virhesignaali, joka muodostuu sarjasta pulsseja, kunkin näistä pulsseista määräytyessä napaisuudeltaan poikkeaman etumerkistä ja määräytyessä leveydeltään tämän poikkeaman suuruudesta, ja alipäästö-suodin, jolla aikaansaadaan säätösignaali virhesignaalin perusteella, että ilmaisinelin aikaansaa lukitussignaalin, kun pulssien leveys virhesignaalissa on pienempi kuin tietty ennakolta määritelty leveys ja että korjaussignaali sisältää sarjan pulsseja, jotka esiintyvät tietyllä ennakolta määritellyllä taajuudella, kunkin näistä pulsseista ollessa leveydeltään ennakolta määritellyn suuruinen ja napaisuudeltaan vastakkainen kyseisen virhesignaalin pulssien napaisuudelle, ja että korjaussignaali kytketään alipäästösuotimeen, kun lukitus-signaalia ei ole muodostettu ennakolta määritellyn aikavälin loppuun mennessä. 27 o . .v 68336