FI65877C - Anordning foer att i en televisionsmottagare avstaemma mottagaren till en radiofrekvensbaervaog - Google Patents

Description

2 65377 groitujen piirien sovellutusjulkaisussa ICAN-6716 nimitykseltään "pienen tehon digitaalinen taajuussyntetisoija käyttäen COS/MOS integroituja piirejä" kirjoittanut R.E. Funk, joka on julkaistu 1972 julkaisussa RCA Solid State Databook on COS/MOS Digital Integrated Circuits (SSD-203), jonka kirjasen on julkaissut RCA Corporation.

Erästä PLL piirityyppiä television virityslaitteistoa varten, jota on kuvattu yksityiskohtaisesti US-patenttijulkaisussa 3,821,650 säädetään viritysjännitteellä, joka saadaan vaiheilmai-simesta joka toimii erotusten perusteella välitaajuus (I.F.) signaalin kuvakantoaallon ja vertailutaajuuden välillä. Säätösilmukka katkaistaan kanavia vaihdettaessa niin, että valinnaisesti siirretään viritysjännitettä ylöspäin tai alaspäin kunnes saavutetaan seuraava kanava. Tänä ajanhetkenä kytketyy välitaajuussignaali jälleen vaiheenilmaisimeen niin että ylläpidetään viritys uudelle valitulle kanavalle. Mukana on myös järjestelyt, joilla erotetaan vi-deokantoaallot ja äänikantoaallot, jotta estetään piirin virheellinen virittäminen äänikantoaallolle.

Vaikkakin tällainen taajuussyntetisoija on tunnettu standar-ditaajuisten yleisradiolähetysten virittämistä varten ei kaikkia televisiosignaaleja lähetetä standardeilla yleisradiotaajuuksilla. Eräissä television jakelusysteemeissä, kuten sellaisissa, joita käytetään kaapelitelevisiossa (CATV) tai kerrostalojen ja hotellien keskusantenneissa (MATV) kytketään televisiosignaalit vastaanottimiin kaapeleita pitkin. Tällaisessa kaapelisysteemissä standardille yleisradiokantoaallolle moduloitu tieto voi siirtyä taajuudeltaan ennenkuin se siirretään vastaanottimeen. Näin tuloksena oleva kantoaalto ei ehkä sovikaan taajuusstandardeihin, esim. keskusan-tennitapauksissa virhe saattaa olla niinkin paljon kuin _+ 2 MHz standardista kantoaaltotaajuudesta. Tämän johdosta on toivottavaa aikaansaada laitteisto vastaanottimien virittämiseksi standardeista poikkeavan taajuisille kantoaalloille, kuten myös standarditaa-juisille kantoaalloille. Eräs tällainen laitteisto on kuvattu GB-patenttijulkaisussa 1,561,544, jossa keksijänä on John G.N. Henderson.

Nyt kyseessä olevan keksinnön mukaiselle viristyslaitteistol-le televisiovastaanottimen virittämiseksi radiotaajuiselle kantoaallolle, on tunnusomaista, että se käsittää kytkennänohjauselimet, jotka toimivat paikallisoskillaattorisignaalin ja välitaajuussig- 3 65877 naalin perusteella aikaansaaden valinnaisesti joko ensimmäisen signaalin, jonka taajuus on sama kuin paikallisoskillaattorisignaalin taajuus jaettuna ensimmäisellä luvulla(K, N) joka vastaa valittua kanavaa, tai toisen signaalin, johon sisältyy taajuuskomponentti, joka on verrannollinen välitaajuuskuvakantoaaltoon vaihevertailija-elinten toiseen sisääntuloon, jolloin paikallisoskillaattorisignaa-lin taajuuden ja mainitun ensimmäisen luvun suhde on oleellisesti yhtä suuri kuin mainitun taajuuskomponentin nimellisarvo, ja elimet, jotka on kytketty kytkennänohjauselimiin säätösignaalien syöttämiseksi niihin kun signaaleilla, jotka on kytketty vaihevertailija-elinten ensimmäiseen ja toiseen sisääntuloon on ennalta määrätty vaihe- ja taajuusriippuvuus ja taajuuskomponentin taajuus sijaitsee tietyllä ennalta määrätyllä poikkeama-alueella sen nimellisarvosta, jolloin kytkennänohjauselimet ensin kytkevät ensimmäisen signaalin vaihevertailijaan ja sen jälkeen irrottavat ensimmäisen signaalin vaihevertailijasta ja kytkevät toisen signaalin vaihevertailijaan vasteina ohjaussignaaleihin.

Oheisissa piirustuksissa:

Kuvio 1 on lohkokaavio televisiovastaanottimesta sisältäen esillä olevan keksinnön mukaisen virityslaitteiston.

Kuvio 2 on logiikkakaavio osalle kuvion 1 kanavanvalinta-yksikköä 32.

Kuvio 3 on logiikkakaavio kuvion 1 vaiheenvertailijalle 72, aktiiville alipäästösuotimelle 112 ja lukintailmaisimelle 124.

Kuvio 4 on diagramma kuvion 1 heikon signaalin ilmaisimesta 128.

Kuvio 5 on diagramma kuvion 1 etäällä sijainnin ilmaisimesta 136.

Kuvio 6 on diagramma kuvion 1 äänen lukinnan estoyksiköstä 162.

Kuvio 7 on logiikkakaavio kuvion 1 toimintatavan säätöyksi-köstä 194.

Kuvio 8 on graafinen esitys ajoituskaaviosta, joka on käyttökelpoinen ymmärrettäessä kuvion 1 laitteiston toimintaa.

Kuvio 9 on logiikkakaavio synkronisen toimintatavan kytkimestä 68 kuviossa 1.

Kuvio 10 on logiikkakaavio luvulla B jakajasta 142 kuviossa

Kuvio 11 on logiikkakaavio luvulla K jakajasta 84 kuviossa 1.

1 .

4 65877

Kuviossa 1 esitetyssä vastaanottimessa on vastaanotin systeemi 12 järjestetty vastaanottamaan standarditaajuisia yleisradio-signaaleja, kuten myös standardista poikkeavia MATV tai CATV muita taajuudeltaan muunnettuja signaaleja.

Vastaanotetut moduloidut radiotaajuiset kantoaallot tuodaan sekoittimeen 16. Sekoitin 16 yhdistää vahvistetun radiotaajuisen kantoaallon paikallisoskillaattorisignaaliin, joka tuodaan siihen joko pitkin johdinta 18 tai johdinta 20 paikallisoskillaattorista (LO) 116 niin että muodostetaan välitaajuisen (I.F.) signaali kuva-kantoaaltoineen ennakolta määrätyllä kiinteällä taajuudella, esim.

45,75 MHz. Joko VHF osuus 116a tai UHF (ula-alueen) osuus 116b paikallisoskillaattorista 116 saatetaan toimintaan valitun kanavan taajuuskaistan mukaisesti niin että aikaansaadaan sopiva taajuusalue .

Saatu I.F. signaali vahvistetaan I.F. vahvistimella 22, jonka ulostulo tuodaan videoilmaisimeen 24. Videoilmaisin 24 demoduloi vahvistetun I.F. signaalin muodostaen esim. valotiheys - värikkyys-ja tahtisignaalikomponentit, jotka tuodaan vastaavasti videon käsittely-yksikköön 26 ja synkronisoinnin käsittely-yksikköön 28.

Äänen käsittelylaitteisto (jota ei ole esitetty) kytkettynä I.F. vahvistimeen 22 on myös järjestetty mukaan.

Tähän mennessä kuvatut vastaanottimen osat vastaavat tavanomaisia piirejä, jotka saattavat esim. olla sitä tyyppiä, jota käytetään CTC-68 tyypin väritelevisiovastaanottimessa, jota kuvataan RCA väritelevision huoltotiedotteessa "File 1974 C5", minkä on julkaissut RCA Corporation, Indianapolis, Indiana, U.S.A.

Jäljellä oleva osuus kuvion 1 vastaanottimesta sisältää laitteiston, jolla automaattisesti viritetään vastaanotin valitulle kanavalle tuli sitten vastaanottimen systeemiin 12 moduloitu kantoaalto standardilla tai standardista poikkeavalla taajuudella.

Katselija valitsee kanavan käyttäen kanavan valintayksikköä 32, joka sisältää esim. laskintyyppisen näppäimistön, jolla muunnetaan desimaaliset kanavan numerot binäärikoodatuiksi desimaali-(BCD) signaaleiksi. Nämä BCD signaalit tuodaan näyttöyksikköön 186 niin että voidaan osoittaa näyttönä valittu kanava.

Nämä BCD kanavannumerosignaalit tuodaan myös iohdintietä 34 pitkin kanavan numeron vertailijaan 36 luvulla N jakavassa ohjausyksikössä, jota yleisesti on merkitty viitenumerolla 38. Kuten tulee käymään ilmeiseksi, yksikkö 38 sen lisäksi, että se toteuttaa 5 65877 virityslaitteiston vaihelukitun silmukkaosan luvulla N jakamisfunk-tion, suorittaa myös muita tehtäviä, kuten kaistan vaihdon ohjauksen, toisin sanoen kehittää ohjaussignaaleja siitä taajuuskaistasta riippuen, jolla valittu kanava kulloinkin sijaitsee. Luvulla N jakava ohjausyksikkö 38 on yksityiskohtaisesti kuvattu samanaikaisessa US-patenttijulkaisussa 4,009,439 nimitykseltään "Divide by N Control Circuit for a Television Synthesizer".

Luvulla N jakava ohjausyksikkö 38 sisältyy toiseen kahdesta vaihelukitusta silmukasta virityslaitteistossa. Ensimmäinen virityksen vaihelukittu silmukka, jolla aikaansaadaan paikallisoskil-laattorisignaali, jonka taajuudet vastaavat nimellistä eli stan-darditaajuista kantoaaltoa, joka on varattu eri kanaville sisältää vertailutaajuusoskillaattorin 80, luvulla R jakajayksikön 76, vai-heenvertailijän 72, aktiivisen alipäästösuotimen 112, paikallisos-killaattorin 116, luvulla K jakavan esivalitsimen 84 sekä luvulla N jakavan ohjausyksikön 38. Toinen eli tarkkuusivirittävä vaihelukitun silmukan rakenne, jolla säädetään paikallisoskillaattorisignaalia niin että saatetaan minimiinsä taajuuspoikkeama todellisen kuvakan-toaallon I.F. sigaanlin ja I.F. kuvakantoaallon nimellistaajuuden (esim. 45,75 MHz) välillä sisältää vertailutaajuusoskillaattorin 80, luvulla R jakajalaitteen 76, vaiheenvertailijän 72, aktiivisen alipäästösuotimen 112, paikallisoskillaattorin 116, sekoittimen 16, I.F. vahvistimen 22, vahvistimen 150, luvulla A jakajalaitteen 146 sekä luvulla B jakajalaitteen 142.

Voidaan todeta, että mainitut kaksi silmukkaa sisältävät yhteisinä osinaan vertailutaajuusoskillaattorin 80, luvulla R jakaja-laitteen 76, vaiheenviertailijän 72, aktiivisen alipäästösuotimen 112 sekä paikallisoskillaattorin 116. Jäljellä olevat osuudet näistä kahdesta silmukasta yhdistetään valinnaisesti näihin yhteisiin osiin synkronisen toimintatavan kytkimen 68 kautta seurauksena sää-tösignaaleista, joita kehitetään toimintatavan säätöyksiköllä 194. Toimintatavan ohjausyksikkö 194 puolestaan toimii säätösignaalien perusteella lukinnan ilmaisimesta 124, heikon tason ilmaisimesta 128, etäällä sijainnin ilmaisimesta 136 ja ääneen lukittumisen esto-yksiköstä 162, joiden toimintaa tullaan kuvaamaan myöhemmin.

Kun katselija valitsee tietyn kanavan yhdistää kanavanvalin-tayksikkö 32 MUUTOS ja MUUTOKSEN ILMAISU pulssisignaalit toimintatavan ohjausyksikköön 194 johtimia 188 ja vastaavasti 180 pitkin palauttaen toimintatavan ohjausyksikön 194 lähtötilaan. Seurauksena 6 65877 toimintatavan ohjausyksikkö 194 yhdistää ohjaussignaalin (johdinta 172 pitkin) synkronisen toimintatavan kytkimeen 68, minkä vaikutuksesta kytkin 68 yhdistää luvulla N jakajalaitteen ohjausyksikön 38 ulostulosignaalin (johtimessa 66) erääseen sisääntuloon vaiheenver-tailijassa 72 (johdinta 70 pitkin).

Toinen sisääntulo vaiheen vertailijaan 72 syötetään ohjelmoitavissa olevan luvun R jakajalaitteen 76 ulostulosta johdinta 74 pitkin. Luvulla R jakajalaite 76 jakaa sen vertailusignaalin taajuuden, minkä vertailuoskillaattori 80 kehittää luvulla, joka riippuu siitä kaistasta, jolla valittu kanava sijaitsee seurauksena kaistanvalinnan ohjaussignaalista 104 ja 108, joita kaistanilmaisin 44 luvulla N jakajan ohjausyksikössä 38 aikaansaa.

Vaiheenvertailija 72 kehittää virhesingaalin, joka muodostuu sarjasta pulsseja, joiden keskimääräinen amplitudi riippuu vaiheen ja taajuuden poikkeamsta luvulla N jakajan ohjausyksikön 38 ulostulosignaalin sekä luvulla R jakajayksikön 76 ulostulosignaalin välillä. Vaiheen vertailijän 72 ulostulosignaali tuodaan johdinta 110 pitkin aktiiviseen alipäästösuotimeen 112 missä se suodatetaan ja vahvistetaan niin että aikaansaadaan DC ohjausjännite jänniteohja-tun oskillaattorin 116 VHF ja UHF osuuksia varten vastaavien johtimien 118 ja 120 kautta.

Riippuen siitä millä kaistalla valittu kanava sijaitsee ainoastaan toinen kahdesta paikallisoskillaattorin 116 osasta saatetaan toimintaan riippuvaisesti ohjaussignaaleista, joita siihen yhdistetään luvulla N jakavan ohjausyksikön 38 tehoyksiköstä 114 johtimia 98 ja 102 pitkin.

Paikallisoskillaattorin VHF osan 116a sekä UHF osan 116b ulostulokytkinnavat yhdistetään luvulla K jakavan esivalitsimen 84 erillisiin sisääntulonapoihin vastaavia johtimia 90 ja 88 pitkin. Esivalitsin 84 jakaa VHF paikallisoskillaattorisignaalien taajuuden luvulla 16 ja UHF paikallisoskillaattorisignaalien taajuuden luvulla 64 (toisin sanoen luvulla 4 x 16). Luku K valitaan aikaansaamaan luvulla N jakavaan ohjausyksikköön 38 signaaleja, joiden taajuudet soveltuvat yhteen sen toimintaominaisuuksien kanssa.

Esivalitsimen 84 ulostulosignaali tuodaan luvulla N jakavaan ohjausyksikköön 38 johdinta 86 pitkin. Luvulla N jakava ohjausyksikkö 88 jakaa esivalitsimen 84 ulostulosignaalin taajuuden luvulla N, joka on yhtä suuri kuin valittua kanavaa vastaavan paikallisos-killattorisignaalin taajuus megahertzeinä. Tällaisessa rakenteessa 65877 kun valittua kanavaa vastaava paikallisoskillaattorisignaali yhdistetään standardiradiotaajuiseen kantoaaltoon, saadaan aikaan I.F. signaali, jolla kuvakantoaalto sijaitsee nimellisellä taajuudella (esim. 45,75 MHz).

Vertailuoskillaattori 80 saattaa tyypillisessä tapauksessa sisältää 4 MHz kideoskillaattorin. Tässä tapauksessa kun valittu kanava on alemmalla VHF kaistalla (kanavat 2-6) tai ylemmällä VHP kaistalla (kanavat 7-13) asetetaan luvulla R jakaja 76 jakamaan luvulla 64 niin että aikaansaadaan ulostulo 62,5 kHz taajuudella. Valittua kanavaa varten UHF kaistalla (kanavat 14-83) asetetaan luvulla R jakajalaite 76 jakamaan luvulla 4 x 64 eli 256 niin että saadaan ulostuloksi 15,65 kHz.

Aluksi kun katsoja valitsee tietyn kanavan ja ohjelmoitavissa oleva luvulla N jakava ohjausyksikkö 38 ja ohjelmoitavissa oleva luvulla R jakaja 76 on asetettu, alkaa paikallisoskillaattori värähdellä mielivaltaisella taajuudella (esim. tietyssä keskialueen pisteessä valitulla kaistalla) . Paikallisoskillaattorin toimintataajuutta muutetaan seurauksena DC ohjaussignaalista, joka kehitetään aktiivilla alipäästösuotimella 112 kunnes vaiheenvertailijän 72 muodostama virhesignaali osoittaa, että ei esiinny oleellisesti mitään vaihe- tai taajuusoeroa luvulla N jakavan ohjausyksikön 38 sekä luvulla R jakajan 76 ulostulosignaalien välillä. Tänä ajanhetkenä ensimmäinen vaihelukittu silmukka aikaansaa paikallisoskillaattori-signaalin sekoittimeen 16 taajuudeltaan fLQ mikä riippuu siitä ver-tailutaajuudesta fjyjp* jonka vertailuoskillaattori 80 aikaansaa a-lempana esitettävän lausekkeen mukaisesti: f = -N— f (1)

Mikäli radiotaajuinen kantoaalto aikaansaatuna vastaanottavalla systeemillä 12 on riittävän lähellä (esim. +_ 50 kHz) standardia kantoaaltotaajuutta, joka liittyy valittuun kanavaan (kuten on asianlaita standardille yleisradiovastaanotolle) on ensimmäisen vaihelukitun silmukan toiminta riittävää paikallisoskillaattorin virittämiseksi. Tämä ensimmäinen vaihelukittu silmukka kehittää tyypillisessä tapauksessa I.F. signaalin, jonka kuvakantoaalto on + 10 kHz puitteissa nimelliseen kuvakantoaaltoon (esim. 45,75 MHz) nähden. Mikä tahansa poikkeama on ensisijaisesti osoitettavissa ver-tailukideoskillaattorin 80 taajuustoleranssiin.

8 65877

Kun tiettyjä ylimääräisiä olosuhteita esiintyy, kuten tullaan alempana myöhemmin esittämään, kehittää toimintatavan ohjausyksikkö 194 seurauksena ohjaussignaaleista, jotka saadaan lukinnan ilmaisimesta 124, etäällä sijainnin ilmaisimesta 136, heikon tilanteen ilmaisimesta 128 sekä ääneen lukkiintumisen estoyksiköstä 162 ohjaussignaalin, jonka vaikutuksesta synkronisen toimintatavan kytkin 68 yhdistää luvulla B jakajan 142 ulostulon yhteen vaiheenvertailijas-sa 72 sisääntuloon. Tässä tapauksessa toinen vaihelukittu silmukka säätää paikallisoskillaattoritaajuutta vastaanottimen automaattiseksi hienovirittämiseksi, toisin sanoen varsinaisen I.F. kuvakanto-aallon nimellisen I.F. kuvakantoaallon (esim. 45,75 MHz) välisen taajuuspoikkeaman pienentämiseksi.

Toisessa vaihelukitussa silmukassa ulostulo I.F. vahvistimesta 22 yhdistetään johdinta 154 pitkin vahvistimen 150 kautta luvulla A jakajaan 146. Luvulla A jakaja 146 jakaa suureita R

ja K varten, joita esimerkkitapauksina tässä selityksessä käytetään, vahvistetun I.F. signaalin taajuuden luvulla 4 ja yhdistää tämän jaetun signaalin johdinta 148 pitkin luvulla B jakajaan 142. Luvulla B jakaja 142 jakaa suureiden fREF» R, K ja A arvoja varten, luvulla A jakajaan 146 ulostulotaajuuden luvulla 183 kun valittu kanava on VHF kaistalla ja luvulla 732 (toisin sanoen luvulla 4 x 183) kun valittu kanava on UHF kaistalla. Luvulla B jakajan 142 kerroin on säädettävissä kaistanvaihdon ohjaussignaalien perusteella, jotka on yhdistetty siihen johtimia 156 ja 160 pitkin kaistadekooderista 144, joka on luvulla N jakajan ohjausyksikössä 38 samaan tapaan kuin luvulla R jakajan 76 kaistanvaihdon ohjaus.

Voidaan todeta, että suureiden K, N, A ja B arvot valitaan siten, että suhde ίΕ0/Κ x N sekä I.F. kuvakantoaallon nimellisarvon (esim. 45,75 MHz) ja tulon A x B suhde ovat kumpikin yhtä suuria kuin vertailutaajuussignaalin ja luvun R suhde kun paikallisoskil-laattori on oikein hienoviritettynä.

Vaiheenvertailija 72 kehittää virhesignaalin, joka edustaa vaiheen ja taajuuden poikkeamaa luvulla R jakajan 76 ulostulosignaalin luvulla B jakajan 142 ulostulosignaalin välillä, joka signaali suodatetaan ja vahvistetaan aktiivisella alipäästösuotimella 112 niin että säädetään paikallisoskillaattorin taajuutta.

Jotta aloitettaisiin toisen vaihelukitun silmukan toiminta lukinnanilmaisin 124 on yhdistetty vaiheenvertailijaan 72 monijoh-dintietä 122 pitkin ja lukinnanilmaisin kehittää LUKINTA ohjaussignaalin kun toi- 65877 minnan silmukka on lukittu (toisin sanoen kun virhesignaali on pienempi kuin tietty ennakolta määrätty taso) ja kehittää LUKINTA signaalin (joka on looginen komplementti signaalille LUKINTA) kun tämä lukinta ei ole tapahtuneena, ja nämä signaalit yhdistetään toimintatavan ohjausyksikköön 194 monijohdintietä 126 pitkin.

Heikon tilanteen ilmaisin 128 on yhdistetty videoilmaisimen 24 ulostuloon johdinta 132 pitkin sekä tahtisignaalin käsittely-yksikön 28 ulostuloon johdinta 134 pitkin ja se määrittelee milloin videosignaalissa läsnäolevan kohinan keskimääräinen määrä pystysuuntaisen paluuaikavälin kuluessa on tietyn ennakolta määritellyn kynnysarvon tason alapuolella, jotta se täten aikaansaisi osoituksen signaalin voimakkuudesta. Heikon tason ilmaisin 128 aikaansaa HEIKKO ohjaussignaalin toimintatavan ohjausyksikköön 194 johdinta 130 pitkin kun vastaanotettu radiotaajuinen signaali on amplitudiltaan esim. yli tason 50 mikrovolttia. Heikon tason ilmaisin 128 estää toisen vaihelukitun silmukan toiminnan heikon signaalin olosuhteiden vallitessa, koska luvulla A jakaja 146 ja luvulla B jakaja 142 eivät toimi oikein kun I.F. signaalissa on läsnä suhteellisen suuria määriä kohinaa.

Voidaan todeta, että kun vastaanotetaan kaapelitelevision tai muita kaapeloituja signaaleja on radiotaajuisen signaalin amplitudi suhteellisen korkea, mikä tyypillisessä tapauksessa on alueella 1 millivoltti ja näissä olosuhteissa aikaansaa heikon tehon ilmaisin 128 HEIKKO ulostulosignaalin. Voidaan edelleen todeta, että kun vastaanottojärjestelmällä 12 aikaansaadaan muita kuin yleisradion kantoaaltoja saatetaan tällöin kehittää HEIKKO signaali, mikä täten estää toisen vaihelukitun silmukan rakenteen toiminnan. Näissä olosuhteissa kuitenkaan ei toista vaihelukittua silmukan rakennetta tarvita, koska kantoaallot ovat standardeilla taajuuksilla.

Kaukana sijainnin ilmaisin 136 on yhdistetty luvulla R jakajan 76 ulostuloon johdinta 140 pitkin sekä luvulla B jakajan 142 u-lostuloon johdinta 144 pitkin ja se määrittelee onko todellinen ku-vakantoaalto I.F. signaalissa ennalta määrätyllä alueella standardista I.F. kuvan kantoaallosta vai eikö se sitä ole. Etäällä sijainnin ilmaisin 136 kehittää ETÄÄLLÄ ja ETÄÄLLÄ ohjaussignaalit kun I.F. kuvakantoaalto on esim. suhteessa suuremmalla tai pienemmällä kuin 2 MHz etäisyydellä standardista I.F. kuvakantoaallosta. Nämä ohjaussignaalit tuodaan toimintatavan ohjausyksikköön 194 monijohdintietä 138 pitkin.

10 65877 Äänen lukittumisen estoyksikkö 162 yhdistetään heikon tason ilmaisimeen 128 johdinta 164 pitkin sekä synkronisoinnin käsittely-yksikköön 28 johdinta 166 pitkin sen määrittämiseksi liittyykö se signaali jonka luvulla B jakaja 142 aikaansaa äänikantoaaltoon vaiko kuvakantoaaltoon. Mikäli luvulla B jakajan 142 kehittämä signaali perustuu äänikantoaaltoon kuten esim. alempaan vieressä olevaan äänikantoaaltoon, kehittää ääneen lukittumisen estoyksikkö 162 ÄÄNEEN LUKITTUMISEN ohjaussignaalin, joka tuodaan toimintatavan ohjausyksikköön johdinta 168 pitkin.

Kuten jo aikaisemmin on todettu niin katsojan valitessa tietyn kanavan ohjaa ensimmäinen vaihelukittu silmukkarakenne paikal-lisoskillaattorin 116 taajuutta sitä nimellistä paikallisoskillaat-torin taajuutta kohden, joka vastaa sitä standardia taajuuskanto-aaltoa, johon valittu kanava liittyy. Kun lukinta aikaansaadaan mikä määritellään vaiheenvertailijän 72 ulostulon avulla, kehittää lukinnan ilmaisin 124 LUKINTA ohjaussignaalin. Tänä ajanhetkenä ohjaussignaalia etäällä sijainnin ilmaisimesta 136 tarkastellaan toimintatavan ohjausyksikössä 194.

Edellyttäen nyt LUKINTA ohjaussignaalin läsnäoloa osoittaa ETÄÄLLÄ ohjaussignaali, että saattaa olla olemassa I.F. kantoaalto + 2 MHz etäisyydellä arvosta 45,75 MHz. Edellyttäen sekä LUKINTA että ETÄÄLLÄ ohjaussignaalien läsnäoloa tarkastellaan seuraavaksi heikon tilanteen ilmaisimesta saatuja signaaleja toimintatavan ohjausyksikössä 194. Tällöin HEIKKO ohjaussignaali osoittaa joko, ettei ole olemassa mitään signaalia taikka että vastaanotinsysteemi 12 muodostaa ainoastaan heikon yleisradiotyyppisen signaalin. Molemmissa tapauksissa on virittämisen toimenpide valmis ja toisen vaihelukitun silmukan toimintaa ei aloiteta.

Nyt kuitenkin osoittaa HEIKKO ohjaussignaali yhdessä sekä LUKINTA että ETÄÄLLÄ ohjaussignaalin kanssa, että vastaanotinsys-teemillä 12 vastaanotetaan voimakasta kaapeloitua yleisradio- tai taajuusvirheelle altista MATV tai CATV signaalia. Tässä tapauksessa viritystoimenpide siirretään sen toiseen toimintatapaan. Toimintatavan ohjausyksikkö 194 saa nyt luvulla N jakajayksikön ohjausyksikön 38 ulostulon (johtimessa 66) kytkeytymään irti vaiheenvertaili-jasta 72 ja se yhdistää tämän sijaan luvulla B jakajan 142 ulostulon tähän. Tämän jälkeen toinen eli hienovirittävän vaihelukitun silmukan rakenne säätää paikallisoskillaattorin taajuutta niin että saadaan minimiinsä taajuuspoikkeama varsinaisen I.F. kuvakantoaal- 11 65877 lon ja taajuuden 45,75 MHz välillä.

Tulisi todeta, että vaikkakin yllä sanottiin että ETÄÄLLÄ ohjaussignaali kehitetään milloin kantoaalto sijaitsee _+ 2 MHz päässä 45,75 MHz taajuudesta niin mikäli vastaanottimessa käytetään vi-rityslaitteistoa, missä I.F. piirien taajuusvaste on epäsymmetrinen 45.75 MHz määrän ympärillä siten, että yli 45,75 MHz taajuuskompo-nentit vaimentuvat verrattuna taajuuskomponentteihin 45,75 MHz alapuolella ja mikäli etäällä sijainnin ilmaisin 136 on kehittänyt ETÄÄLLÄ ( sen sijaan että se olisi kehittänyt ETÄÄLLÄ) ohjaussignaalin on jäljellä kaksi mahdollisuutta. Joko +_ 2 MHz etäisyydellä 45.75 MHz taajuudesta ei ole mitään kuvakantoaaltoa, johon valitun kanavan paikallisoskillaattori voitaisiin virittää tai kuvakanto-aalto sijaitsee tämän yläpuolella esim. kohdassa 46,25 MHz mutta silti taajuuden 47,75 MHz alapuolella. Viimemainitun mahdollisuuden huomioonottamiseksi niin milloin LUKINTA ja ETÄÄLLÄ ohjaussignaalit on aikaansaatu kehittää toimintatavan ohjausyksikkö 194 ohjaussignaalin ASKELLUS ja yhdistää sen luvulla 7 jakajaan 52 luvulla N jakajan ohjausyksikössä 38 pitkin johdinta 178.

ASKELLUS ohjaussignaali saa luvun N pienentymään kahdella. Koska toisen vaihelukitun silmukan toimintaa ei tässä vaihessa vielä ole aloitettu on luvulla N jakajan ohjausyksikön 38 ulostusignaa-li edelleen yhdistettynä vaiheenvertailijaan 72 ja ensimmäinen vaihelukittu silmukka säätää nyt paikallisoskillaattorin taajuutta sellaiseen taajuuteen, joka vastaa kantoaallon taajuutta 2 MHz pienempänä kuin se standarditaajuinen kantoaalto, joka liittyy valittuun kanavaan. Tästä seurauksena siirretään kaikkia I.F. kantoaaltoja taajuudeltaan alaspäin 2 MHz ja kuvakantoaalto, joka on ollut välillä 46,25 MHz ja 47,75 MHz on nyt I.F. piirien päästökaistan puitteissa. Sen jälkeen kun tämä karkeavirittäminen on toteutettu kehittää lukinnan ilmaisin 124 jälleen LUKINTA ohjaussignaalin.

Tässä vaiheessa mikäli varsinainen kuvakantoaalto olisi ollut läsnä I.F. alueen ylemmällä osuudella kehittäisi heikon tason ilmaisin 128 ohjaussignaalin HEIKKO ja etäällä sijainnin ilmaisin 136 kehittäisi ETÄÄLLÄ ohjaussignaalin. Seurauksena mainituista LUKINTA, HEIKKO sekä ETÄÄLLÄ ohjaussignaaleista toteuttaa toimintatavan ohjausyksikkö 194 luvulla B jakajan 142 ulostulosignaalin kytkemisen vaiheenvertailijän 72 sisääntuloon sen sijaan että näin tehtäisiin luvulla N jakajan säätöyksikön 38 ulostulosignaaleille. Sen 12 65877 jälkeen toinen eli hienovirittävä vaihelukittu silmukka säätää pai-kallisoskillaattorin taajuutta niin että saatetaan minimiinsä taa-juuspoikkeama varsinaisen I.F. kuvakantoaallon ja taajuuden 45/75 MHz välillä.

On mahdollista/ että äänikantoaalto (joka liittyy joko valittuun kanavaan tai viereiseen alempaan kanavaan) väliaikaisesti saattaisi saavuttaa riittävän suuren amplitudin ja tämän johdosta voisi hienovirityksen vaihelukittu silmukka virheellisesti virittää tämän vastaanottimen tällaiseen äänikantoaaltoon. Kuten on aikaisemmin todettu, kehittää äänen lukittumisen estoyksikkö 162 ÄÄNILUKITUS ohjaussignaalin kun toinen vaihelukittu silmukka on virittänyt vastaanottimen äänikantoaallolle. Seurauksena tästä ÄÄNILUKITUS ohjaussignaalista toimintatavan ohjausyksikkö 194 aloittaa uudestaan virittämisen estämällä hienovirittävän vaihelukitun silmukan toiminnan ja aloittamalla uudestaan ensimmäisen vaihelukitun silmukan toiminnan. Tällä tavoin on se tilanne, joka on saattanut aikaansaada väliaikaisen suuren amplitudin äänikantoaaltoon, jo ehtinyt mennä ohi ja oikea virittäminen jo yllä aikaisemmin esitettyyn tapaan voidaan nyt toteuttaa.

Lähetyksen poikkeamat johtuen esim. lentokoneiden aiheuttamasta värinästä ja kytkeytymisestä toiselta lähettimeltä toiselle sen lisäksi, että ne hetkellisesti saavat äänikantoaallon saavuttamaan riittävän korkean amplitudin, jotta tämän vaikutuksesta toinen vaihelukittu silmukka lukitsisi paikallisoskillaattorin tähän saattavat myös aikaansaada lukinnan katoamisen. Tämän vahvistaa lukin-nan ilmaisimen 124 LUKINTÄ ohjaussignaalin kehittäminen. Seurauksena tästä lukINTÄ ohjaussignaalista aloittaa toimintatavan ohjausyksikkö 194 uudestaan virittämisen estäen toisen vaihelukitun silmukan toiminnan ja aloittaen ensimmäisen vaihelukitun silmukan toiminnan.

Kun kanava on viritetty aikaansaa ensimmäinen ohjauksen siirto hienovirittävälle vaihelukitulle silmukalle ASKELLUS ohjaussignaalin 178 tilan talletuksen toimintatavan ohjausyksikössä 194. Täten mikäli jostain syystä kuten esim. signaalin häviämisen johdosta virittäminen joudutaan aloittamaan uudestaan virittää karkeavirit-tämisen vaihelukittu silmukka muistissa olevan ASKELLUS ohjaussignaalin 198 tilan mukaisesti eikä tällöin sallita mitään ASKELLUS ohjaussignaalin tilan muutosta. Tämä tila säilytetään kunnes uusi ka-navapyyntö on syötetty sisään. Tämä tilan säilyttäminen saattaa mi- 13 65877 nimiinsä virityksen palautusajan ja pienentää virheellisen virittämisen mahdollisuutta.

Tulisi todeta, että sinä ajanhetkenä kun ensimmäisen vaihe-lukitun silmukan toiminta estetään ja hienovirittävän vaihelukitun silmukan toiminta aloitetaan saattaa lukinnan ilmaisin 124 kehittää merkin LUKINTA. Tämä ei välttämättä osoita virhetilannetta eikä sen tulisi aikaansaada virittämisen toimenpiteen uudelleen aloittamista. Tämän johdosta kytkennän aikavälin kuluessa ei toimintatavan säätö-yksikkö 194 toimi LUKINTA ohjaussignaalin perusteella. Tämän lisäksi sen sijaan että käytettäisiin lukinnan ilmaisinta 124 kytkennän aikavälin kuluessa ensimmäisen ja hienovirittävän vaihelukitun silmukan välillä käytetään etäällä sijainnin ilmaisinta 136 määrittelemään mikäli lukinnan häviäminen on tapahtunut jonkun häiriön vaikutuksesta. Koska ennen toiminnan aloittamista hienovirittävällä vaihelukitulla silmukalla täytyy muodostaa ETÄÄLLÄ ohjaussignaali niin mikäli kytkennän aikavälin kuluessa kehitetään ETÄÄLLÄ ohjaussignaali mikä osoittaa että varsinainen kuvakantoaalto on siirretty (ohimenevän ilmiön tai vastaavan vaikutuksesta) etäämmälle kuin 2 MHz päähän taajuudesta 45,75 MHz estetään hienovirittävään vaihelukitun silmukan toiminta ja ensimmäisen vaihelukitun silmukan toiminta aloitetaan uudestaan.

Edelleen koska UHF signaalit eivät ole alttiita kaapelilähe-tyksien taajuuden siirtymävirheille, ohjaussignaali, joka osoittaa, että UHF kanava on valittu, tuodaan toimintatavan ohjausyksikköön 194 luvulla N jakajalaitteen ohjausyksiköstä 38 johdinta 196 pitkin estämään toisen vaihelukitun silmukan toiminnan aloittaminen kun on valittu UHF kanava.

Jotta aluksi voitaisiin synkronisoida toisen vaihelukitun silmukan toiminta ensimmäisen vaihelukitun silmukan toimintaan kun tämän toisen vaihelukitun silmukan toiminta aloitetaan, yhdistetään sivuunasettelun sovituspulssi synkronisen toimintatavan kytkimeen 68 johdinta 192 pitkin. Synkronisen toimintatavan kytkin 68 synkronisoi myös aluksi ensimmäisen vaihelukitun silmukan toiminnan toisen vaihelukitun silmukan toiminnan kanssa kun ensimmäisen vaihelukitun silmukan toiminta saatetaan alkuun toisen vaihelukitun silmukan toiminnan jälkeen.

Tämä synkroninen kytkentätoiminta voidaan ymmärtää helpommin kun viitataan samanaikaisesti kuvioihin 8, 9, 10 ja 11. Kuvio 8 e-sittää erilaisia aaltomuotoja, jotka liittyvät synkroniseen toiminta- 14 65877 tavan kytkimeen 68. Kuviot 9, 10 ja 11 esittävät vastaavasti logiik-kasovellutuksia synkronisen toimintatavan kytkimelle 68, luvulla B jakajalle 142 sekä esivalitsimen luvulla K jakajalle 84.

Kuviossa 8 esitetään kuvion 1 virityslaitteiston toiminnan kolme aikaväliä, nimittäin ensimmäisen vaihelukitun silmukan ollessa lukittuna (nimitetty karkean toimintatavan lukituksi vaiheeksi), kun toinen vaihelukittu silmukka siirtyy lukitsemattomasta lukittuun tilaansa (mitä on nimitetty hienosäädön toimintatavan lukitsemattomasta lukittuun siirtymävaiheeksi) sekä aikaväli, jolloin ensimmäinen vaihelukittu silmukka virittää paikallisoskillaattorin sen jälkeen kun kanava on muutettu (mitä nimitetään karkean virityksen toimintatavan tapaukseksi kanavan vaihdoksen jälkeen). Kun ensimmäinen vaihelukittu silmukka on lukittuna luvulla N jakajan ja luvulla R jakajan ulostulosignaalien nousureunat ovat synkronisia keskenään kun taas luvulla B jakajan ja luvulla R jakajan ulostulosignaalien nousureunat eivät keskenään ole synkronisia. Tämä johtuu siitä, että ensimmäisen vaihelukitun silmukan ollessa käynnissä suljettuna silmukkana mitä tulee vertailuoskillaattoriin 80 niin toinen vaihe-lukittu silmukka toimii avoimena silmukkana mitä tulee vertailuoskillaattoriin 80. Tämän johdosta mikäli luvulla B jakajan ulostulosignaali yhdistettäisiin vaiheenvertailijaan 72 ilman että aluksi hetkellisesti toteutettaisiin synkronisointi luvulla B jakajan ulostulosignaalin ja luvulla R jakajan ulostulosignaalin välillä on ajateltavissa ja todennäköistä, että viritysjännite, joka paikallisos-killaattoriin 116 kehitetään vaiheenvertailijalla 2 aikaansaisi tarpeettoman viiveen ennenkuin toinen vaihelukittu silmukka aikaansaisi lukinnan. Tämän johdosta synkronisen toimintatavan kytkimen 68 logiikka synkronisoi silmänräpäyksellisesti luvulla B jakajan ulostulosignaalin ensimmäisen pulssin nousureunan, joka pulssi syötetään vaiheenvertailijaan 72 luvulla N jakajalaitten ulostulosignaalin nousureunaan nähden (mikä tänä ajanhetkenä edelleen on synkroninen luvulla R jakajan ulostulosignaalin kanssa) kun toisen vaihelukitun silmukan toiminta nyt aloitetaan.

Luvulla B jakajan ulostulosignaalin silmänräpäyksellinen synkronisointi luvulla N jakajan ulostulosignaaliin kun toisen vaihelukitun silmukan toiminta aluksi käynnistetään toteutetaan alempana kuvattavaan tapaan. Ensimmäisen vaihelukitun silmukan toimiessa on D-tyyppisen kiikun 916 ulostulo Q synkronisen toimintatavan kytkimestä 68 loogisessa "1" tilassa kun taas sen Q ulostulo on loo- 15 65877 gisessa tilassa "O". Nämä D-tyyppisen kiikun 916 ulostulot Q ja Q yhdistetään "ja" portteihin 924 ja vastaavasti 926. Tästä seurauksena ulostulosignaali luvulle N jakajan ohjauspiiristä 38 (johti-messa 66) tuodaan sallitun "ja" portin 924 kautta vaiheenvertaili-jaan 72 kun taas ulostulosignaali luvulla B jakajasta (johdinta 190 pitkin) estetään saapumasta vaiheenvertailijaan 72 koska se kulkisi estetyn "ja" portin 926 kautta. Edelleen on "ja ei" portin 912 sisääntulo 920 synkronisen toimintatavan kytkimessä 68 loogisessa tilassa "1" koska se on yhdistetty D-tyyppisen kiikun 916 ulostuloon Q.

Kun oikeat tilanteet toisen vaihelukitun silmukan toiminnan aloittamiseksi, kuten asia jo edellä on kuvattu, havaitaan toimintatavan ohjausyksikössä 194, tuodaan looginen tila "1" toiseen sisääntuloon 918 tästä "ja ei" portista 912 sekä synkronisen toimintatavan kytkimen 68 ristikytketyn asetus-palautus kiikun 914 asetus-sisääntuloon 928. Seurauksena kehittää asetus-palautus kiikku 914 loogisen tilan "0" mikä tuodaan D-tyyppisen kiikun 916 sisääntuloon D. Kuitenkaan ei D-tyyppisen kiikun 916 tila muutu ennenkuin tuodaan sisään seuraava positiiviseen suuntaan siirtyvä pulssi sen kello-sisääntuloon (CK) .

Koska tänä ajanhetkenä sisääntulot 918 ja 920 mainitusta "ja ei" portista 912 ovat molemmat loogisessa tilassa "1" kun positiiviseen suuntaan siirtyvä SIVUUNASETTAMISEN SOVITUS pulssi tuodaan kolmanteen sisääntuloon 922 mainitusta "ja ei" portista 912, kehitetään nyt negatiiviseen suuntaan siirtyvä pulssi "ja ei" portilla 912 ja tuodaan looginen tila "0" johdinta 174 pitkin luvulla B jakajaan 142. Tämän seurauksena luvulla B jakaja 142 tyhjennetään ja se lopettaa laskemisensa.

Kun negatiiviseen suuntaan siirtyvä pulssi, jonka "ja ei" portti 912 on kehittänyt, päättyy seurauksena SIVUUNASETTAMISEN SOVITUS pulssin päättymisestä se looginen tila "0", joka aikaisemmin on tuotu johtimeen 174 poistuu ja luvulla B jakaja 142 alkaa jälleen laskea. Ulostulopulssit luvulla B jakajasta 142 eivät kuitenkaan joudu kytketyksi synkronisen toimintatavan kytkimen 68 kautta vaiheenvertailijaan 72 koska tässä vaiheessa D-tyyppisen kiikun 916 ulostulo Q on edelleen loogisessa tilassa "1" kun taas tämän laitteen Q ulostulo on loogisessa tilassa "0". Tästä seurauksena tuodaan luvulla N jakajan ulostulosignaali edelleen synkronisen toimintatavan kytkimen 68 ulsotuloon.

16 65877

Koska synkronisen toimintatavan kytkimen 68 ulostulo (joh-timessa 70) on kytketty D-tyyppisen kiikun 916 sisääntuloon CK, seuraava luvulla N jakajan ulostulosignaalin positiiviseen suuntaan siirtyvä reuna aikaansaa D-tyyppisen kiikun 916 sisääntulossa D olevaan signaalin loogisen tilan "O" syöttämisen sisään. Seurauksena tästä siirtyy Q ulostulo D-tyyppisestä kiikusta 916 loogiseen tilaan "O" ja tämän O ulostulo siirtyy loogiseen tilaan "1". Tämän seurauksena "ja" portti 926 sallitaan ja toinen "ja" portti 924 estetään, mikä täten kytkee luvulla N jakajan ulostulosignaalin irti vaiheenvertai-lijasta 72 ja yhdistää luvulla B jakajan ulostulosignaalin vaiheen-vertailijaan 72 tämän sijaan.

ylläkuvattu aluksi toteutettava silmänräpäyksellinen luvulla B jakajan ulostulosignaalin synkronisointi luvulla N jakajan ulostulosignaaliin kun toisen vaihelukitun silmukan toiminta lopetetaan on havainnollistettuna kuviossa 8 katkoviivoilla, jota on merkitty "vaihto karkeasta hienosäätävään toimintatapaan". Voidaan nähdä että luvulla B jakajan ulostulosignaali on synkroninen luvulla N jakajan ulostulosignaaliin nähden sinä ajanhetkenä, jolloin ensimmäisen vaihelukitun silmukan toiminta lopetetaan ja toisen vaihe-lukitun silmukan toiminta aloitetaan. Koska luvulla N jakajan ulostulosignaali on jo ollut synkronisoituna luvulla R jakajan ulostulosignaaliin ensimmäisen vaihelukitun silmukan toiminnan kuluessa on luvulla B jakajan ulostulosignaali aluksi synkronisena luvulla R jakajan ulostulosignaalin kanssa. Tämän jälkeen luvulla B jakajan ulostulosignaalin ja luvulla R jakajan ulostulosignaalin synkronisointi tapahtuu toisen vaihelukitun silmukan säädön alaisena, kuten jo aikaisemmin on kuvattu. Tämä on havainnollistettu siinä kuvion 8 osassa, jota on merkitty "hienosäädön toimintatavan lukitsemattomasta lukittuun siirtyminen".

Synkronisen toimintatavan kytkin 68 synkronisoi aluksi sil-mänräpäyksellisesti luvulla N jakajan ulostulosignaalin luvulla R jakajan ulostulosignaaliin kun ensimmäisen vaihelukitun silmukan toiminta aloitetaan ja toisen vaihelukitun silmukan toiminta estetään, jotta vältettäisiin sitä tarpeetonta viivettä, mikä aiheutuu aluksi väärästä virhesignaalista seuraavaan tapaan. Toisen vaihelukitun silmukan ollessa toiminnassa on D-tyyppisen kiikun 916 ulostulo Q loogisessa tilassa "0" ja luvulla B jakajan ulostulosignaali tuodaan sallitun "ja" portin 926 kautta vaiheenvertailijaan 72.

17 65877

Edelleen looginen tila "O" tämän D-tyyppisen kiikun 916 ulostulossa Q tuodaan palautus(CLR)sisääntuloon JK kiikussa 1112 luvulla K jakavassa esivalitsimessa 84. Tästä seurauksena ei mitään sisääntulo-pulssia syötetä luvulla N jakajan ohjausyksikköön 38 toisen vaihe-lukitun silmukan toiminnan kuluessa ja luvulla N jakajan 38 ulostulo pysyy loogisessa tilassa "1".

Kun katselija valitsee uuden kanavan tai kun on tapahtunut väliaikainen lukittumisen häviäminen seurauksena väliaikaisesta huonontumisesta yhdistää toimintatavan ohjausyksikkö 194 loogisen tilan "0" asetus sisääntuloon 928 asetus-palautus-kiikusta 914 pitkin johdinta 172. Tämän seurauksena asetus-palautuskiikun 928 se ulostulo, joka on yhdistetty D-tyyppisen kiikun 916 sisääntuloon D, siirtyy loogiseen tilaan "1". Tämän D-tyyppisen kiikun 916 sisääntulo D loo-gisine tiloineen "1" ei tule sisään ennen seuraavaa positiiviseen suuntaan siirtyvää pulssin syöttämistä kello(CM)sisääntuloon tässä D-tyyppisessä kiikussa 916. Koska tänä ajanhetkenä vaiheenvertaili-jan 72 (johtimessa 70) sisääntulo ja tämän johdosta D-tyyppisen kiikun 916 kellosisääntulo on edelleen yhdistettynä luvulla B jakajan 142 ulostuloon seuraava positiiviseen suuntaan siirtyvä pulssi, joka syötetään D-tyypin kiikun 916 D sisääntuloon, aikaansaadaan 916 luvulla B jakaja ulostulosignaalin avulla.

Kun D-tyyppisen kiikun 916 sisääntulossa D oleva looginen tila "1" tuodaan sisään seurauksena positiiviseen suuntaan siirtyvästä pulssista luvulla B jakajan ulostulosignaalissa siirtyy D-tyyppisen kiikun 196 ulostulo Q loogiseen tilaan "1” ja D-tyyppisen kiikun 916 ulostulo Q siirtyy loogiseen tilaan "O". Tämän seurauksena poistetaan palautussignaali luvulla K jakavasta esivalitsimesta 84 ja luvulla N jakajan ulostulopiiri 38 alkaa jälleen laskea sisääntulo-signaalin pulsseja. Samanaikaisesti saatetaan "ja" portti 924 päälle sekä "ja" portti 926 suljetaan mikä täten yhdistää luvulla N jakajan ulostulosignaalin vaiheenvertailijaan 72 ja irroittaa luvulla B jakajan ulostulosignaalin vaiheenvertailijasta 72. Täten luvulla N jakajan ulostulosignaali aloitetaan ja yhdistetään samanaikaisesti vaiheenvertailijaan 72 synkronisena luvulla B jakajan ulostulosignaalin ensimmäisen pulssin kanssa sen jälkeen kun toimintatavan ohjausyksikkö 194 on kehittänyt käskysignaalin, minkä vaikutuksesta ensimmäinen vaihelukittu silmukka aloittaa toimintansa. Tämä synkroninen kytkentätoiminta on havainnollistettu kuvion 8 siinä osassa, jota on merkitty "karkean virityksentoimintatapa kanavanvaihdon jäi- 18 65877 keen".

Viitaten nyt kuvioon 2 siinä on esitetty kanavanvalintayk-sikön 32 osan logiikkasovellutus. Kun katselija valitsee uuden kanavan kehittää toinen osa (jota ei ole esitetty) kanavan valinnan yksiköstä 32 VALINNAN SYKÄYS pulssin, jota käsitellään niin että siitä muodostetaan sen komplementti VALINNAN SYKXYS sekä toinen pitempikestoinen pulssi MUUTOS. Nämä pulssit tuodaan toimintatavan ohjausyksikköön 194 ja heikon tilanteen ilmaisimeen 128 näitten logiikan palauttamiseksi lähtötilaan. Kuviossa 2 esitetty sovellutus-tapaus käyttää tavanomaista loogista invertteriä ja integroitua mo-nostabiilia multivibraattoria.

Kuviossa 3 on esitetty logiikkasovellutukset vaiheen vertaili jalle 72, aktiiville alipäästösuotimelle 112 ja lukinnan ilmaisimelle 124. Vaiheenvertailija 72 muodostuu kahdesta D-tyypin integroidusta kiikusta. Nämä D-tyypin kiikut toimivat ulostulosignaalien perusteella luvulla R jakajasta 76 ja vastaavasti ulostulosignaalin perusteella synkroonisen toimintatavan kytkimestä 68 ja on ne järjestetty siten, että niiden ulostulot on yhdistetty yhteenlaskupis-teeseen (johtimessa 110) niin että aikaansaadaan pulssisignaali, jossa pulssit leveydeltään riippuvat hetkellisestä vaiheen ja taajuuden erosta luvulla R jakajan 76 ulostulosignaalin sekä synkronisen toimintatavan kytkimen 78 ulostulosignaalin välillä. Pulssi-signaali integroidaan aktiivilla alipäästösuotimella 112, joka sisältää esim. integroidun operaatiovahvistimen, jollaisen voi ostaa RCA Corporationilta ja jonka tyyppinumero on kuvassa osoitettu, ohjausjännitteen muodostamiseksi paikallisoskillaattorille 116.

Ne signaalit, jotka on kehitetty vaiheenvertailijän 72 muodostavan D-tyyppisten kiikkujen Q ulostuloihin yhdistetään lukinnan ilmaisimen 124 EI-TAI porttiin 312, joka laskee nämä yhteen. Näin tuloksena oleva summasignaali invertoidaan ja sen huippu ilmaistaan huipunilmaisimella 314. Mikäli näin tuloksena oleva summasignaali sisältää pulsseja, joiden kestoaikasignaali on riittävän pitkä varatakseen huipun ilmaisimen 314 kondensaattorin, yhdistetään positiiviseen suuntaan siirtyvä pulssi D-tyyppisen kiikun 316 sisääntuloon D. Tietoja tuodaan D-tyyppiseen kiikkuun ja se saatetaan tämän mukaisesti päälle kerran summasignaalin kunakin jaksona, joka aikaansaadaan EI-TAI portilla 312. Täten mikäli summasignaalit sisältävät pulsseja, joilla on riittävän pitkä kestoaika, mikä osoittaa, että lukintaa ei ole aikaansaatu, saatetaan Q ulostulo loogiseen tilaan 19 65877 "O" kun taas mikäli summasignaali ei sisällä pulsseja, joilla olisi riittävän pitkä kestoaika, mikä osoittaa että lukinta on aikaansaatu, Q ulostulo saatetaan loogiseen tilaan "1".

Kuviossa 4 on esitetty sovellutusmuoto heikon tilanteen ilmaisimesta 128. Heikon tilanteen ilmaisimen 128 integraattori 412 on yhdistetty synkronisoinnin käsittely-yksikön 28 erääseen ulostuloon, mikä aikaansaa epätäydellisen yhdistetyn tahtisignaalin, johon sisältyy ainoastaan pysty- ja vaakatahtipulssit yhdistetystä videosignaalista, mikä saadaan videoilmaisimesta 24. Integraattori 412 integroi epätäydellisen yhdistetyn tahtisignaalin kehittäen pulssin, joka vastaa pystypulssia kun kuvakantoaalto on vastaanottimen väli-taajuusosan päästökaistalla. Integraattorin 412 ulostulo yhdistetään monostabiiliin multivibraattoriin, joka kehittää PORTITUS PULSSI signaalin, joka alkaa välittömästi pystypulssin jälkeen.

Heikon tilanteen ilmaisin 128 toimii myös sen videosignaalin perusteella, joka aikaansaadaan videoilmaisimella 124. Videon ulostulosignaali vahvistetaan ja päästökaista suodatetaan piirillä 414 niin että siitä poistetaan tahti- ja värikomponentit. Seurauksena PORTITUKSEN PULSSI signaalista yhdistetään likimäärin kolme vaakasuuntaista juovaa päästökaistalla suodatetusta videosignaalista pystysuuntaisen sammutusaikavälin kuluessa heikon tilanteen ilmaisimen piiriin 416. Mikäli radiotaajuinen signaali on voimakas on videosignaalin kohinapitoisuus suhteellisen pieni ja huipultaan ilmaistu signaali aikaansaatuna piirillä 416 on amplitudiltaan suhteellisen alhainen. Mikäli kuitenkin radiotaajuinen signaali on heikko on kohinapitoisuus suhteellisen korkea ja huipultaan ilmaistu signaali aikaansaatuna huippuilmaisinpiirillä 416 on amplitudiltaan suhteellisen suuri. Mikäli huipultaan ilmaistulla signaalilla on riittävän pieni amplitudi joutuu se D-tyyppinen kiikku, jonka D sisääntulo on yhdistetty huipun ilmaisimen 416 ulostuloon Q ulostulostaan loogiseen tilaan "1" mikä ilmaisee voimakkaan signaalin (HEIKKO). Täten määrittelemällä läsnäolevan kohinan määrän PORTITUKSEN PULSSI aikavälin aikana aikaansaa heikon tilanteen ilmaisin 128 osoituksen siitä, onko läsnä voimakas vai heikko videosignaali.

Kuvio 5 esittää suoritusmuoto etäällä sijainnin ilmaisimesta 136, joka toimii sisääntulosignaalien perusteella luvulla R jakajan laskimesta 76 (johdinta 140 pitkin) sekä luvulla B jakajan laskimesta 142 (johdinta 144 pitkin). "Poissulkeva tai" portti 512 kehittää taajuuskomponentteja, jotka ovat verrannollisia taajuuteen sen si- 20 6 5 8 7 7 sääntulosignaalien välillä. Piiri 514 sisältää alipäästösuotimen, invertoivan vahvistimen sekä invertterin. Ulostulosignaali invert-teristä muodostaa positiiviseen suuntaan siirtyviä pulsseja, joiden toistotaajuus on erotaajuus luvulla R jakajan ulostulosignaalin ja luvulla B jakajan ulostulosignaalin välillä. Positiiviseen suuntaan siirtyvät osuudet pulsseista käynnistävät uudelleen Hipaistavissa olevan monostabiilin multivibraattorin, joka kehittää omaan Q ulostuloonsa positiiviseen suuntaan siirtyvän ennalta määrätyn levyisen pulssin. Tämä leveys valitaan siten, että mikäli monostabiili palautuu ennen seuraavaa positiivista siirtymää sen sisääntulossa erotaajuus I.F. kantoaallon ja 45,75 MHz taajuuden välillä on tällöin pienempi kuin 2 MHz. Ulostulosignaali monostabiilista multivibraatto-rista koestetaan D-tyyppisellä kiikulla, joka ajostetaan samoilla pulsseilla jotka Hipaisevat monostabiilin multivibraattorinkin. Tämän D-tyyppisen kiikun ulostulo Q on ETÄÄLLÄ ohjaussignaali, jonka tila "1" osoittaa, että I.F. kantoaalto on enemmän kuin 2 MHz siirtyneenä taajuudesta 45,75 MHz.

Kuvio 6 esittää logiikkasovellutusta ääneen lukittumisen es-toyksiköstä 162. Ääneen lukittumisen estoyksikkö 162 itse asiassa vertaa PORTITUKSEN PULSSI signaalin toistotaajuutta, jonka signaalin heikon tilanteen ilmaisin 128 kehittää, tavanomaisen pystysammutus-pulssin toistotaajuuteen, jonka synkronisoinnin käsittely-yksikkö 28 kehittää. Mikäli vastaanotin on viritettynä kuvan kantoaallolle ovat PORTITUKSEN PULSSIN ja vastaanottimen aikaansaaman pystysammu-tuspulssin toistotaajuudet keskenään yhtä suuria. Mikäli kuitenkin vastaanotin on lukittuna äänikantoaaltoon näiden vastaavat toisto-taajuudet ovat keskenään erisuuria ja kehitetään useampia kuin yksi PORTITUKSEN PULSSI kutakin pystysammutuspulssia kohden. Täten ääneen lukittumisen estoyksikkö 162 sisältää laskurin 612, joka ajastetaan PORTITUKSEN PULSSI signaalin perusteella ja palautetaan lähtötilanteeseen seurauksena pystysammutuspulssista. Mikäli lasketaan kolme PORTITUKSEN PULSSIA palautuksien välillä asetetaan D-tyyppisen kiikun 614 ulostulo Q loogiseen tilaan "1" (ÄÄNEEN LUKITTUMINEN) mikä täten osoittaa että vastaanotin on lukittuna äänikantoaaltoon.

Kuvio 7 esittää toimintatavan ohjausyksikön 194 suoritusmuodon, jossa käytetään tavanomaisia logiikkaosia, D-tyypin kiikkuja sekä monostabiilia multivibraattoria. Toimintatavan ohjausyksikön 194 tehtävä on jo aikaisemmin selitetty yksityiskohtaisesti sen sisääntulo- ja ulostulosignaalien avulla ja mitään yksityiskohtaista 21 65877 sen logiikan toiminnan kuvausta ei tulla toteuttamaan, koska alan asiantuntija pystyy sen helposti ymmärtämään tarkastellen sen sisääntulo- ja ulostulosignaaleja.

Tulisi huomata, että vaikkakin tämän keksinnön mukainen vi-ritysjärjestely on kuvattu viitaten erityiseen suoritusmuotoon, joka on esitetty kuviossa 1 ja sen tiettyjen osuuksien toteutusmuotoihin, joita on havainnollistettu kuvioissa 2-7 sekä 9-11 sisältyvät muunnokset tästä järjestelystä ja sovellutusmuodoista nyt kyseessä olevan keksinnön puitteisiin.

Kuvioissa 2-7 ja 9- 11 logiikkaosat, joita on saatavissa integroidun piirin muodossa yhtiöltä Texas Instruments Corporation, ovat kuvioissa tunnistettavissa kaupallisilla tyyppinumeroillaan. Kuviossa 11 luvulla 4 jakaja voidaan toteuttaa Plessey SP8616B integroidulla piirillä ja luvulla 8 jakaja voidaan toteuttaa SP8600B integroidulla piirillä yhdessä SP8604B integroidun piirin kanssa.

Luvulla R jakaja 76 saattaa esim. sisältää tyypin 74393N integroidun laskurin, jollainen on saatavissa Texas Instruments Corporation yhtiöltä.

Vaikkakin nyt kyseessä olevassa virityslaitteistossa sitä on kuvattu viitaten NTSC standardeihin, joita Yhdysvalloissa käytetään tulisi silti ymmärtää, että muunnokset virityslaitteistosta, jotka tekevät sen soveliaaksi muissa maissa käytettyihin standardeihin sisältyvät nyt kyseessä olevan keksinnön puitteisiin.

Edelleen tulisi huomata, että vaikkakin nykyisen virityslait-teiston kahta vaihelukittua silmukkaa on kuvattu siten, että niillä on yhteisenä vertailuoskillaattori 80, luvulla R jakaja 76 sekä vai-heenvertailija 72 voidaan virityslaitteisto valmistaa nyt kyseessä olevan keksinnön mukaisesti myös siten, että kahdella vaihelukitulla silmukalla on muitakin yhteisiä osia. Esim. voidaan paikallisos-killaattorisignaali ja I.F. signaali valinnaisesti kytkeä taajuus-jakajan sisääntuloihin, jonka ulostulo puolestaan on yhdistetty vaiheenvertailijaan. Tässä tapauksessa tätä jakajaa säädetään ensimmäisen vaihelukitun silmukan toiminnan aikana niin että paikallis-oskillattorisignaalin taajuus (jollainen signaali on luvulla N jakajan 38 osuus) säädetään valitun kanavan perusteella. Toisen vaihe-lukitun silmukan toiminnan aikana tätä jakajaa säädetään (jollainen nyt on luvulla B jakaja 142) niin että kuvakantoaaltokomponentin taajuus jaetaan luvulla siten, että vaihelukittuun vaiheenvertaili-jaan yhdistetty signaali toisen vaihelukitun silmukan toiminnan ai- 22 65 877 kana on taajuudeltaan oleellisesti sama kuin se signaali, joka aikaansaadaan vaiheenvertailijaan ensimmäisen vaihelukitun silmukan toiminnan aikana.

Tämän lisäksi kyseiset kaksi vaihelukittua silmukkaa saattavat käyttää signaaleja, joita kehitetään muualla tässä vastaanotti-messa, vertailutaajuussignaaleina. Esim. 3,58 MHz vertailusignaali, jota käytetään värisignaalien käsittelyn yhteydessä saattaa olla käytössä. Kun värivertailusignaalia käytetään taajuusvertailuna vaihelukituissa silmukoissa tulisi luku A edullisimmin valita luvuksi 4, luku B valita luvuksi 4026, luku K valita luvuksi 352 ja luku R valita luvuksi 1260 sekä UHF että VHF kanavia varten.

Claims (19)

65877 23

1. Laite televisiovastaanottimen vastaanottimen virittämiseksi radiotaajuiselle kantoaallolle, joka liittyy valittuun kanavaan, joka laite sisältää elimet (76, 80) vertailutaajuussignaa-lin muodostamiseksi, vaihevertailijaelimet (72) , joihin sisältyy ensimmäinen (74) ja toinen sisääntulo (70) sekä taajuudenohjaus-ulostulo (110), jolloin vertailutaajuussignaali on yhdistetty ensimmäiseen sisääntuloon (74), oskillaattorielimet (116) yhdistettynä taajuudenohjausulostuloon (110) paikallisoskillaattorisignaa-lin kehittämiseksi, ja elimet (16), jotka toimivat paikallisoskil-laattorisignaalin ja radiotaajuisen kantoaallon perusteella kehittäen välitaajuussignaalin, johon sisältyy kuvakantoaalto, tunnettu siitä, että se käsittää kytkennänohjauselimet (38, 68, 84, 142, 146), jotka toimivat paikallisoskillaattorisignaalin ja välitaajuussignaalin perusteella aikaansaaden valinnaisesti joko ensimmäisen signaalin, jonka taajuus on sama kuin paikallisos-killaattorisignaalin taajuus jaettuna ensimmäisellä luvulla (K, N) joka vastaa valittua kanavaa, tai toisen signaalin, johon sisältyy taajuuskomponentti, joka on verrannollinen välitaajuuskuvakanto-aaltoon, vaihevertailijaelinten (72) toiseen sisääntuloon (70), jolloin paikallisoskillaättorisignaalin taajuuden ja mainitun ensimmäisen luvun (N) suhde on oleellisesti yhtä suuri kuin mainitun taa-juuskomponentin nimellisarvo, ja elimet (32, 124, 128, 136, 194), jotka on kytketty kytkennänohjauselimiin (38, 68, 84, 142, 146) säätösignaalien syöttämiseksi niihin kun signaaleilla, jotka on kytketty vaihevertailijaelinten ensimmäiseen (74) ja toiseen (70) sisääntuloon on ennalta määrätty vaihe- ja taajuusriippuvuus ja taajuuskomponentin taajuus sijaitsee tietyllä ennalta määrätyllä poikkeama-alueella sen nimellisarvosta, jolloin kytkennänohjauselimet (68) ensin kytkevät ensimmäisen signaalin vaihevertailijaan (72) ja sen jälkeen irrottavat ensimmäisen signaalin vaihevertai-lijasta (72) ja kytkevät toisen signaalin vaihevertailijaan vasteina ohjaussignaaleihin.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen laite, tunnettu siitä, että kytkennänohjauselimet (38, 68, 84, 142, 146) sisältävät ensimmäiset jakajaelimet (38, 84) paikallisoskillaattorisig-naalin taajuuden jakamiseksi mainitulla ensimmäisellä luvulla (K, 65877 24 N) vastaten valittua kanavaa ensimmäisen signaalin kehittämiseksi, toiset jakajaelimet (142, 146) välitaajuussignaalin jakamiseksi toisella luvulla (A, B) toisen signaalin kehittämiseksi, jolloin paikallisoskillaattorisignaalin taajuuden ja ensimmäisen luvun (K, N) välinen suhde on oleellisesti yhtä suuri kuin kuvakantoaallon nimellisarvon ja toisen luvun (A, B) suhde, ja elimet (68) ensimmäisten ja toisten signaalien valinnaiseksi kytkemiseksi vaihever-tailijaelinten (72) toiseen sisääntuloon (70).

3. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen laite, tunnet-t u siitä, että elimiin (32, 124, 128, 136, 194) ohjaussignaalien tuomiseksi kytkennänohjauselimiin (38, 68, 84, 142, 146) sisältyy kanavanvalintaelimet (32) ensimmäisen luvun (K, N) säätämiseksi valitun kanavan mukaisesti ja kanavanmuutosohjaussignaalin kehittämiseksi kun valitaan uusi kanava, ensimmäiset ilmaisinelimet (124) lukitusohjaussignaalin kehittämiseksi kun vaihevertailijaelinten (72) ensimmäiseen (74) ja toiseen (70) sisääntuloon kytketyillä signaaleilla on ennalta määrätty vaihe- ja taajuusriippu-vuus, toiset ilmaisinelimet (136) lähiohjaussignaalin kehittämiseksi kun kuvakantoaallon taajuus sijaitsee ennalta määrätyn taajuus-poikkeaman sisällä sen nimellisestä taajuusarvosta, ja kolmannet ilmaisinelimet (24, 28, 128) voimakkaan ohjaussignaalin kehittämiseksi kun radiotaajuuskantoaallolla on suhteellisen suuri amplitudi, jolloin kytkennänohjauselimet (38, 68, 84, 142, 146) ensin kytkevät ensimmäisen ohjaussignaalin vaihevertailijaelimiin vasteena kanavan muutosohjaussignaalin ilmenemiseen ja tämän jälkeen Irrottavat ensimmäisen ohjaussignaalin vaihevertailijaelimistä ja yhdistävät toisen ohjaussignaalin vaihevertailijaelimiin pelkästään vasteena kaikkien mainittujen lukitus-, heikon ja voimakkaan ohjaussignaalin ilmenemiseen.

4. Patenttivaatimuksen 3 mukainen laite, tunnettu siitä, että kytkennänohjauselimet (38, 68, 84, 142, 146) irrottavat toisen signaalin vaihevertailijaelimistä ja yhdistävät ensimmäisen signaalin vaihevertailijaelimiin vasteena kanavanmuutosohjaussignaalin ilmenemiseen, lukitusohjaussignaalin puuttumiseen tai lähiohjaussignaalin puuttumiseen.

5. Patenttivaatimuksen 3 tai 4 mukainen laite, tunnet-t u siitä, että elimillä (16) välitaajuussignaalin aikaansaamiseksi on vastaava amplituditaajuuspäästökaista, ja että kytkennän- 25 65877 ohjauselimet (38, 68, 84, 142, 146) kehittävät askelohjaussignaa-lin vasteena lukitusohjaussignaalin ilmenemiseen ja lähiohjaussig-naalin puuttumiseen, jolloin paikallisoskillaattorin taajuutta muutetaan ennalta määrätyn määrän verran, joka on riittävä tuomaan kuvakantoaallon mainitun päästökaistan sisälle vasteena askelohjaus-signaaliin.

6. Patenttivaatimuksen 3, 4 tai 5 mukainen laite, tunnettu siitä, että paikallisoskillaattorisignaalin taajuutta vähennetään mainitulla ennalta määrätyllä määrällä.

7. Patenttivaatimuksen 2, 3 tai 6 mukainen laite, tunnettu siitä, että ensimmäiset jakajaelimet muuttavat ensimmäisen luvun arvoa vasteena mainitun askelsignaalin ilmenemiseen.

8. Patenttivaatimuksen 5, 6 tai 7 mukainen laite, tunnettu siitä, että kytkennänohjauselimet (38, 68, 84, 142, 146. irrottavat toisen signaalin vaihevertailijaelimistä, kytkevät ensimmäisen signaalin vaihevertailijaelimiin ja lopettavat askel-ohjaussignaalin vasteena kanavanmuutosohjaussignaalin ilmenemiseen ja että kytkennänohjauselimet irrottavat toisen signaalin vaihevertaili jaelimistä, kytkevät ensimmäisen signaalin vaiheohjauselimiin ja ylläpitävät askelohjaussignaalia lukitusohjaussignaalin puuttumisen perusteella.

9. Patenttivaatimuksen 4 mukainen laite, tunnettu siitä, että kytkennänohjauselimet (38, 58, 84, 142, 146) sisältävät synkronisointielimet (kuvio 9) toisen signaalin tahdistamiseksi taajuusvertailusignaalin suhteen lukitus-, lähi- ja heikkojen ohjaussignaalien ilmenemisen perusteella.

10. Patenttivaatimuksen 9 mukainen laite, tunnettu siitä, että ensimmäiset jakajaelimet (38, 84) aikaansaavat ensimmäisen pulssisignaalin, että toiset jakajaelimet (142, 146) aikaansaavat toisen pulssisignaalin, että synkronisointielimet (kuvio 9) on yhdistetty toisiin jakajaelimiin (142, 146) vaikutuksen toisten jakajaelimiin saamiseksi kohdistamaan toisen pulssisignaalin ensimmäisen pulssin kehittämisen sen jälkeen kun on kehitetty lukitus-, lähi- ja voimakkaat ohjaussignaalit ensimmäisen pulssi-signaalin ensimmäisen pulssin kanssa, joka kehitetään lukitus-, lähi- ja voimakkaan ohjaussignaalin kehittämisen jälkeen, ja että kytkennänohjauselimet kytkevät toisen pulssisignaalin mainittuun piiripisteeseen ja irrottavat ensimmäiset pulssisignaalit mainitusta piiripisteestä synkronisesti ensimmäisen pulssisignaalin ensim- 26 65877 mäisen pulssin kanssa, joka kehitetään lukitus-, lähi- ja voimakkaan ohjaussignaalin kehittämisen jälkeen.

11. Patenttivaatimuksen 9 mukainen laite, tunnettu siitä, että synkronisointielimet ensin synkronisoivat ensimmäisen signaalin taajuusvertailusignaaliin nähden vasteena kanavanmuutos-ohjaussignaalin ilmenemiseen.

12. Patenttivaatimuksen 11 mukainen laite, tunnettu siitä, että ensimmäiset jakajaelimet (38, 84) aikaansaavat ensimmäisen pulssisignaalin että toiset jakajaelimet (142, 146) aikaansaavat toisen pulssisignaalin, että synkronisointielimet (kuvio 9) on yhdistetty ensimmäisiin jakajaelimiin ensimmäisten jakajaeli-mien saamiseksi synkronisoimaan ensimmäisen pulssisignaalin kehitys sen jälkeen kun on kehitetty kanavanmuutosohjaussignaali toisen pulssisignaalin ensimmäisen pulssin kanssa, joka on kehitetty kanavanmuutosohjaussignaalin kehittämisen jälkeen ja että kytken-nänohjauselimet (38, 68, 84, 142, 146) kytkevät ensimmäisen pulssisignaalin mainittuun piiripisteeseen ja irrottavat toisen pulssisignaalin mainitusta piiripisteestä synkronisena toisen pulssi-signaalin ensimmäisen pulssin kanssa, joka on kehitetty kanavanmuutosoh jaussignaalin kehittämisen jälkeen.

13. Patenttivaatimuksen 3 mukainen laite, tunnettu siitä, että mainittu ennalta määrätty taajuuspoikkeama on yhteydessä suurimpaan odotettavissa olevaan taajuuspoikkeamaan standar-ditaajuisen kantoaallon, joka on osoitettu mainitulle valitulle kanavalle, ja standardista taajuudeltaan poikkevan kantoaallon välillä, joka liittyy valittuun kanavaan.

14. Patenttivaatimuksen 3 mukainen laite, tunnettu siitä, että siihen sisältyy neljännet ilmaisinelimet (162) ääni-lukitusohjaussignaalin kehittämiseksi kun toisen signaalin taajuus on suoraan verrannollinen äänikantoaallon taajuuteen, joka kuului yhteen välitaajuussignaalin kanssa toisen luvun käänteisarvon mukaisesti, samalla kun toinen signaali on kytketty vaihevertailu-elimiin (72), jolloin kytkennänohjauselimet (38, 68, 84, 142, 146) irrottavat toisen signaalin vaihevertailuelimistä (72) ja kytkevät ensimmäisen signaalin vaihevertailuelimiin vasteena äänilukitus-signaaliin.

15. Patenttivaatimuksen 3 mukainen laite, tunnettu siitä, että ensimmäinen ilmaisin on yhdistetty vaihevertailuelimiin. 27 65877

16. Patenttivaatimuksen 3 mukainen laite, tunnettu siitä, että toiset ilmaisinelimet (136) määräävät taajuusriippu-vuuden toisen signaalin ja vertailutaajuussignaalin välillä, jolloin vertailutaajuuden taajuus liittyy kuvakantoaallon taajuuden nimellisarvoon.

17. Patenttivaatimuksen 3 mukainen laite, tunnettu siitä, että kolmannet ilmaisinelimet (24, 28, 128) sisältävät elimet (416) radiotaajuisen kantoaallon amplitudin ilmaisemiseksi.

18. Patenttivaatimuksen 17 mukainen laite, tunnettu siitä, että kolmannet ilmaisinelimet (24, 28, 128) sisältävät vi-deoilmaisinelimet (24) jotka toimivat välitaajuuden perusteella kehittäen videosignaaleja, jotka on sijoitettu synkronisointisig-naalien väliin, ja elimet (416) videosignaaleissa olevan kohinan amplitudin ilmaisemiseksi.

19. Patenttivaatimuksen 18 mukainen laite, tunnettu siitä, että kolmannet ilmaisinelimet (24, 28, 128) sisältävät elimet (28) videosignaalien erottamiseksi synkronisointisignaaleista resultoivan signaalin muodostamiseksi, josta videosignaalit puuttuvat, edelleen elimet (412) resultoivan signaalin integroimiseksi veräjäsignaalin muodostamiseksi ja elimet (416) videosignaaleissa olevan kohinan huippuamplitudin ilmaisemiseksi veräjäsignaalin aikana jolloin voimakas ohjaussignaali kehitetään kun huippuampli-tudi laskee ennalta määrätyn tason alapuolelle. 28 6 5 S 7 7