FI66269B - Anordning foer avstaemning av en mottagare till en radiofrekvent baervaog - Google Patents

Description

[B] ^jKUULUTUSJULKAISU

lJ 1 * UTLAGGNI NGSSKRIFT OOZt9 C*5) Patent a;due la t ^ (51) K*.fc!/lm.a.3 H 03 j 7/28, H 0¾ N 5/50 SUOMI —FINLAND (21) Pu«nttih*k«i»ia*-P«t«nt»»öknin| 763252 (22) H»fc«mhpiM — Aiaekniopdaf 12.11.76 (23) Alkuplhr·—GlKlgtocadag 12.11.76 (41) TulM |«lklMkal — MMt offamNf 15.05.77

Pentti, j· rekisteri h»llittlt NMMfee 1· Μ***» pwe.-

Petent- och registerstyrelsen ' AmBkan titledeeh MiJkrifkwt puMmratf 31.05.8^ (32)(33)(31) Pyydetty msoHms·—Begird prtoritet 14.1 1 .75 USA(US) 632060 (71) RCA Corporation, 30 Rockefeller Plaza, New York, N.Y. 10022, USA(lb) (72) John Goodchilde Norie Henderson, Princeton, New Jersey, USA(US) (7*0 Oy Kolster Ab (5*0 Laite vastaanottimen virittämiseksi radiotaajuiselle kantoaallolle -Anordning för avstämning av en mottagare tili en radiofrekvent bärväg Tämän keksinnön kohteena on laite vastaanottimen virittämiseksi radiotaajuiselle kantoaallolle, joka liittyy määrättyyn vi-ritysasemaan ja jolla on joko standarditaajuus tai standardista poikkeava taajuus, joka on mielivaltaisen lähellä standarditaajuut-ta, johon laitteeseen kuuluu säädetty oskillaattoriosa paikallis-oskillaattorisignaalin synnyttämiseksi, suhteellisen vakaan taajuuden omaavan signaalin lähde ja sekoitinosa radiotaajuisen kantoaallon ja paikallisoskillaattorisignaalin yhdistämiseksi välitaa-juussignaalin synnyttämiseksi, jossa on vähintään yksi tietoa kuljettava kantoaalto, jonka taajuudella on standardiarvo.

Yhdysvalloissa jakaa television langattomasti tapahtuvien lähetyksien kantoaaltotaajuudet VHF (very high frequency) sekä UHF (ultra high frequency) kanaville Liittovaltion tiedonvälityskomi-sio (FCC). Tällaisen yleisradiotyyppisen lähetyksen aikana täytyy tällaiset taajuudet ylläpitää suurella tarkkuudella.

Viime aikoina on ehdotettu taajuuden syntetisoijia, joihin sisältyy vaihelukittu silmukka (phase locked loop = PLL), jotta 2 66269 tarkoin kehitettäisiin paikallisoskillaattorisignaalit määrätyillä taajuuksilla vastaten erilaisia kanavia, joita katselija saattaa valita. Esimerkiksi kuvataan virityslaitteistoa käyttäen vaihelukittua silmukkaa Digital Integrated Circuits Application Note ICAN-6716 julkaisussa nimeltään "Low-Power Digital Frequency Synthesizer Utilizing COS/MOS IC's" kirjoittanut R.E. Funk, julkaistu 1972 RCA Solid State Databook on COS/MOS Digital Integrated Circuits (SSD-203), minkä on julkaissut RCA Corporation.

Tunnetaan myös muita tyyppejä televisiovastaanottimen virittämiseksi standarditaajuuksille. Eräässä tyypissä, jota on kuvattu US-patenttijulkaisussa 3,818,363 nimitykseltään "Automaattinen vi-rityslaitteisto, jolla on kaksi taajuuden pyyhkäisyosaa", keksijänä Sakamoto, myönnetty 18 keräkuuta 1974, sisältää systeemi kaksi oskillaattoria, jotka pyyhkäistään vuorotellen ja portaattaisesti e-sitaajuudelta tietyn paikallisoskillaattorin taajuuksien alueen yli lähetettävällä yleisradiokanavalla. Kun lasketaan niitten kertojen lukumäärä, mitä pyyhkäisy ja oskillaattorin pysähtyminen esiintyy, on mahdollista määritellä milloin ennakoiva paikallisoskillaattorin säätöjännite lähellä mutta hieman pienempänä kuin mitä on se säätöjännite, mikä on oikea kyseisen kanavan virittämistä varten on saavutettu. Tämän jälkeen apuna oleva pyyhkäisypiiri lisää säätö-jännitettä oikeaan viritysjännitteeseen.

Taajuuden syntetisoijän tyyppinen virityslaitteisto standar-ditaajuista yleisradiolähetyksien kantoaaltoja varten on täten tunnettu. Kaikkia televisiosignaaleja ei kuitenkaan lähetetä standardeilla yleisradiotyyppisillä kantoaalloilla. Tietyissä television jakelusysteemeissä, kuten esimerkiksi kerrostaloissa ja hotellia-sennuksissa kytketään televisiosignaaleja vastaanottimiin kaapeleiden välityksillä. Näissä ja muissa systeemeissä, joissa käytetään kaapelia (tai jopa mikroaaltolinkkejä) saatetaan moduloitu yleisra-radion kantoaalto demoduloida ja sitten uudelleen moduloida erilaiselle kantoaallolle, joka on satunnaisesti lähellä standardia yleisradion kantoaaltoa ennenkuin tämä kytketään vastaanottimeen. Tämän johdosta on toivottavaa aikaansaada laitteisto vastaanottimien virittämiseksi tällaisille poikkeaville kantoaalloille.

Nyt kuvataan laitteistoa, jota voidaan käyttää televisiovastaanottimen virittämiseksi sekä standarditaajuisille kantoaalloille jotka liittyvät tavanomaisiin VHF sekä UHF kanaviin sekä poikkeava- 66269 taajuisille kantoaalloille, jotka sijaitsevat mielivaltaisesti lähellä standarditaajuisia kantoaaltoja. Tämä keksinnönmukainen laite on tunnettu säädettävissä olevasta laskulaitteesta, joka laskee paikallisoskillaattorisignaalista ja/tai vakaan taajuuden omaavasta signaalista riippuvaisesti ennalta määrätyn suhteellisen taajuus-suhteen aikaansaamiseksi paikallisoskillaattorisignaalin ja vakaan taajuuden omaavan signaalin välille, ensimmäisestä ohjauslaitteesta, joka on kytketty säädettävissä olevan laskulaitteen ja säädetyn os-killaattoriosan välille paikallisoskillaattorisignaalin tajuuden säätämiseksi mainitun ennalta määrätyn suhteellisen taajuussuhteen mukaisesti, laskulaitteen ohjauslaitteesta, joka on kytketty säädettävissä olevaan laskulaitteeseen säädettävän kertoimen määräämiseksi, joka ilmoittaa paikallisoskillaattorisignaalin ja vakaan taajuuden omaavan signaalin taajuuksien suhteen, jolloin säädettävällä kertoimella on nimellisarvo, joka liittyy radiotaajuuskantoaallon standarditaajuuteen, ja toisesta ohjauslaitteesta säädettävän kertoimen asettamiseksi erilleen sen nimellisarvosta ennalta määrätyissä rajoissa olevan määrän, jotka rajat määräytyvät standardista poikkeavan taajuuden ja standarditaajuuden odotetun poikkeaman mukaan, ja tämän jälkeen paikallisoskillaattorisignaalin taajuuden säätämiseksi tietoa kuljettavan kantoaallon ja standardiarvon taajuuksien välisen poikkeaman pienentämiseksi.

Oheisissa piirustuksissa esittävät:

Kuvio 1 esittää lohkokaavion muodossa kanavan virityslait-teistoa, joka on valmistettu tämän keksinnön mukaisesti ja jota käytetään televisiovastaanottimissa.

Kuvio 2 esittää logiikkakaaviota tietyn osan kuviossa 1 esitetystä virityslaitteistosta toteuttamiseksi.

Kuvio 3 esittää osittain kaavamaisesti ja osittain logiikka-kaavion muodossa suoritusmuotoja toisia kuviossa 1 esitetyn viri-tyslaitteiston osia varten.

Kuviot 4 ja 5 esittävät graafisia esityksiä jännitteen ja taajuuden välisistä ominaiskäyristä liittyen kuviossa 1 esitetyn virityslaitteiston osiin.

Kuvio 6 esittää taulukkoa, mikä on käyttökelpoinen pyrittäessä ymmärtämään kuviossa 1 esitetyn virityslaitteiston toimintaa.

Kuviossa 1 esitetään televisiovastaanottimen yleinen järjestely, joka käyttää kanavan virityslaitteistoa valmistettuna tä- 66269 män keksinnön mukaisesti. Radiotaajuuksia (RF) vastaanotetaan antenniin 12 ja ne vahvistetaan radiotaajuusvahvistimella 14. Vahvistetut RF signaalit kytketään sekoittimeen 16, missä ne yhdistetään paikallisoskillaattorisignaaliin, jolla on sopiva taajuus ja mikä on aikaansaatu valitun kanavan mukaisesti, kuten tullaan myöhemmin kuvaamaan, niin että muodostetaan välitaajuinen (vt) signaali. Nämä vt-signaalit vahvistetaan vt-vahvistimellä 18 ja kytketään tämän jälkeen video-ilmaisimeen 20. Videonilmaisin 20 saa aikaan videosignaaleja sisältäen esimerkiksi värikkyys-, valotiheys- ja tahti-signaalikomponentit näistä vahvistetuista vt signaaleista. Videosignaalit kytketään videon käsittely-yksikköön 22, johon sisältyy esimerkiksi kanavat värikkyys-, valotiheys- ja tahtisignaalikompo-nenttien käsittelemiseksi tästä videosignaalista muodostaen kuvan kuvaputkelle 24.

Tähän mennessä kuvattu yleinen järjestely saattaa käyttää niitä komponentteja, joita käytetään CTC-68 tyyppisessä väritelevi-siovastaanottimessa, mikä on esitetty esimerkiksi RCA väritelevision huoltotiedotteessa FILE 1974 C-5, julkaissut RCA Corporation, Indianapolis, Indiana, USA

Havainnollistetussa laitteistossa katsoja syöttää sisään kanavan valintatiedon kanavan valintanäppäimistön 26 kautta. Näppäimistö 26 sisältää esimerkiksi laskintyyppisen näppäimistön, jolla VHF tai UHF kanavia voidaan valita desimaalimuodossa. Näppäimistö 26 saattaa sisältää esimerkiksi matri isipiirin, jolla muunnetaan de-simaalitieto binäärikoodattuun desimaaliseen (BCD) muotoon. Binäärikoodatut signaalit edustaen kanavan tietoa kytketään kanavan numeron muistiin 28 usean johtimen reittiä 30 pitkin.

Muisti 28 muuntaa binäärisen kanavan valintatiedon muiksi binäärisiksi signaaleiksi edustaen numeroa"N", joka vastaa sillä hetkellä valittua kanavaa. Tätä tarkoitusta varten saattaa muisti 28 esimerkiksi sisältää lukumuistin (ROM), johon "N" numeroinformaatio varastoidaan myöhempää käyttöönottoa varten seurauksena binääristen signaalien sisääntulosta näppäimistöstä 26.

Binääriset signaalit edustaen numeroaN kytketään monijohdin-tietä 32 pitkin ohjelmoitavissa olevaan taajuusjakajaan 34, joka on järjestetty jakamaan sisääntulevien signaalien taajuuden numerolla N. Jakajalaite 34 on järjestetty vaihelukitun silmukan (PLL) kytkentään yhdessä jänniteohjatun paikallisoskillaattorin 50, esivalit- 5 66269 simen taajuuden jakolaitteen 52, kidekäyttöisen vertailuoskillaat-torin 40, ohjelmoitavissa olevan luvulla "R" jakajan 38, vaiheen-ilmaisimen 36 sekä alipäästösuodinvahvistimen 46 kanssa. Tämän vaihelukitun silmukan järjestely yhdistelmänä kanavan valinnan laitteiston kanssa muodostaa taajuuden syntetisoijän, joka on yllämainitussa RCA Application Note lehtisessä kuvattua tyyppiä ja soveltuu televisiovastaanottimen virittämiseksi standarditaajuisille kantoaalloille.

Suurin osa loppuosasta kuviossa 1 esitettyä lohkokaaviota suuntautuu laitteistoon, jolla automaattisesti viritetään vastaanotin poikkeavan taajuuden kantoaalloille, jollaisia saattaa esiintyä esimerkiksi keskusantennitelevision ja vastaavissa (CATV ja MATV) systeemeissä. Yksityiskohtaisempi logiikka- ja lohkokaavio tällaista laitteistoa varten on esitetty kuvioissa 2 ja 3. Mitä tulee kuitenkin kuvioissa 2 ja 3 esitetyn toeutusmuodon selitykseen sitä ei yksityiskohtaisesti anneta, koska tällaisen sovellutuksen ymmärtää alan asiantuntija alempana olevan kuvion 1 vastaanottimen virityslaitteiston selityksen perusteella. Tätä tarkoitusta varten osia kuviossa 2 ja 3 esitetystä toteutusmuodosta ja niiden välisistä kytkennöistä on merkitty samoilla viitemerkinnöillä kuin kuviossa 1. Myöskin kuvioiden 2 ja 3 suoritusmuotojen kohdistamiseksi kuvioon 1 nähden tullaan seuraavassa olevassa kuvion 1 selityksessä viittaamaan loogisiin "O" sekä "1" signaaleihin, jotka kohdistuvat ohjaussignaaleihin liittyen tähän virityslaitteistoon. Nämä loogiset "O” ja "1" signaalit vastaavat jännitteitä vastaavasti lähellä maadoitusta ja likimain +12 V tasajännitettä kuvioiden 2 ja 3 logiikkapiireissä, jotka saatetaan esimerkiksi muodostaa COS/MOS integroiduista piireistä, joissa tällaisia jännitteitä käytetään.

Kuvion 1 televisiovastaanottimen virityslaitteisto toimii kahdella toimintatavalla. Ensimmäisessä eli pyyhkäisemättömässä toimintatavassaan, se tahtoo sanoa standarditaajuisen kantoaallon vastaanottamiseksi, joka on nimetty valitulle kanavalle, asetetaan ohjelmoitavissa oleva luvulla N jakaja 34 sekä ohjelmoitavissa oleva luvulla R jakaja 38 vastaavasti ennakolta määrättyihin arvoihin.

Toiminnan ollessa pyyhkäisemättömällä toimintatavalla, jota käytetään vastaanottimen virittämiseen taajuudeltaan standardeille kantoaalloille sijoitetaan pyyhkäisyn toimintatavan mahdollistava kytkin 54, jota katsoja käyttää, avoimeen asentoon (kuten on esi- 6 66269 tetty) niin, että kytkimen logiikkayksikköön 56 tuodaan SALLI PYYH-KÄISY säätösignaali (looginen tila "1" mikä edustaa SALLI PYYHKÄISY ohjaussignaalin puuttumista eli komplementtia) johtimen 58 kautta ja tuodaan laskennan esivalinnan logiikkayksikköön 62 johtimen 60 kautta niin, että saatetaan pois toiminnasta se laitteisto, mikä liittyy poikkeiavastandardisten kantoaaltojen vastaanottamiseen alla kuvattavaan tapaan.

Seurauksena tästä SALLI PYYHKÄISY ohjaussignaalista kehittää logiikkayksikkö 56 lopeta pyykäisy 1 ohjaussignaalin (looginen tila "O"), joka yhdistetään kellon päälle saatavaan yksikköön 68 johtimen 90 kautta estämään kellopulsseja tulemasta luvulla A jakajasta 66 ja saavuttamasta kellon sisääntuloa (johtimessa 114) laittessa, joka on ylös ja alas laskeva laskin 42. Tästä seurauksena laskin 42 ei muuta jakajalaitteen 38 jakajalukua R, kuten se tekee pyyhkäisevällä toimintatavalla, jota myöhemmin tullaan kuvaamaan.

Kummassa tahansa toimintatavassa valitsee katsoja kanavan painamalla tai muutoin käynnistämällä asiaankuuluvat näppäimet kanavan valintanäppäimistössä 26. Kanavan numeron muisti 28 vastaanottaa binääriset signaalit, jotka edustavat kanavan valinnan tietoa näppäimistöstä 26 ja se saa muististaan binääriset signaalit, jotka edustavat numeroa N, joka vastaa valittua kanavaa. Binäärinen tieto, joka edustaa numeroa N syötetään sisään ohjelmoitavissa olevaan luvulla N jakajaan 34 niin että se jakaa sisääntulevien signaalien taajuuden luvulla N.

Sen lisäksi että muistista otetaan binääriset signaalit edustaen numeroa N kun valitaan uusi kanava oltiin sitten pyyhkäise-mättömällä tai pyyhkäisevällä toimintatavalla, kehittää kanavan numeron muisti 28 myös KÄYNNISTYSPULSSI ohjaussignaalin (looginen tila "1"), joka yhdistetään kytkimen logiikkayksikköön 56 johdinta 78 pitkin palauttamaan kiikut 5612 ja 5614 (jotka on esitetty kuviossa 3) ja joiden toimintaa tullaan myöhemmin kuvaamaan. Seurauksena mainitusta KÄYNNISTYSPULSSI ohjaussignaalista kehittää kytkimen logiikkayksikkö 56 ohjaussignaalin (looginen tila "O" johtimessa 88), jonka vaikutuksesta syntetisoijan/AFT kytkin 48 kytkee u-lostulon (johdin 122) alipäästösuodin- ja vahvistinyksiköstä 46 yhteen VCO osan 50 ohjauskytkinnapaan johdinta 128 pitkin muodostaakseen vaihelukitun silmukan rakenteen, jota yllä on kuvattu.

KÄYNNISTYSPULSSI ohjaussignaali yhdistetään myös laskennan esivalinnan logiikkayksikköön 62 palauttamaan se ennen uuden tiedon 7 66269 sisäänsyöttöä kanavan numeron muistista 28.

Kanavan numeron muisti 28, sen lisäksi että se kehittää a-siaankuuluvan numeron N ohjelmoitavissa olevaan jakajaan 34 ja kehittää KÄYNNISTYSPULSSI ohjaussignaalin, aikaansaa myös kolmen alueen kytkennän ohjaussignaalit (logiikkatilat "1") jotka ovat UHF ohjaussignaali kun kanava on UHF alueella (esim. kanavilla 14 - 83), LOV ohjaussignaali kun kanava on valittu alemmalta VHF alueelta (esim. kanavat 2-6) ja HIV ohjaussignaali kun on valittu kanava ylemmältä VHF alueelta (esim. kanavat 7 - 13). Toiminta-alueen kytkennän ohjaussignaalit yhdessä SALLI PYYHKÄISYTOIMINTA ohjaussignaalin kanssa yhdistetään laskennan esivalinnan logiikkaan 62 minkä vaikutuksesta se valitsee asiaankuuluvan numeron R.

Nämä toimintakaistan kytkimen ohjaussignaalit yhdistetään myös soveliaalla tunnetulla tavalla (mitä ei ole esitetty) jännitteillä säädettyihin viritysosiin, kuten esimerkiksi varaktoridio-deihin, VCO osassa 50 ja K:lla jakavassa esijakajassa 52 niin että säädetään sisääntulosignaalin taajuus luvulla N jakajassa 34 sen taajuuskaistan mukaisesti, joka valitulla kanavalla on.

Lukujen N ja R arvot vastaanottimen virittämiseksi standardi-taajuisille kantoaalloille esitetään taulukkoriveillä otsikoilla "N" sekä "R ei pyyhkäisya" kuvion 6 taulukon sarakkeissa. Tämän taulukon arvot vastaavat toteutusmuotoa, jossa kideoskillaattorin 40 taajuus on 5 MHz ja esijakaja 52 jakaa ulostulosignaalin taajuuden jänniteohjatusta oskillaattorista 50 (VCO) luvulla 256. Voidaan todeta, että lukujen N arvot ovat yhtäsuuria kuin ne taajuudet megahertseinä paikallisoskillaattorin ulostulosignaaleissa VCO laitteesta 50, joita tarvitaan, kun ne sekoitetaan vastaaviin vastaanotettuihin standarditaajuuksien kantoaaltoihin, jotta kehitettäisiin taajuusero vt-signaaleihin, joiden kuvakantoaallon taajuus on 45,75 MHz (standardisuuruinen vt-kuvakantoaalto useimmissa Yhdys-taltojen vastaanottimissa).

Aluksi kun katsoja on valinnut kanavan ja ohjelmoitavissa olevalla luvulla N jakaja 34 ja ohjelmoitavissa olevalla luvulla R jakaja 38 on saatettu toimintaan, värähtelee VCO 50 mielivaltaisella taajuudella (esim. jossakin välialueen pisteessä valitulla kaistalla) . VCO:n 50 toimintataajuus muunnetaan tasajännitteisten ohjaussignaalien perusteella alipäästösuotimesta ja vahvistinyksi-köstä 46 kunnes virhettä ilmaiseva ulostulosignaali, jonka vaiheen- 8 66269 ilmaisin 36 aikaansaa, osoittaa, ettei esiinny mitään vaiheen tai taajuuden eroitusta ulostulosignaalien välillä ohjelmoitavissa o-levästä luvulla N jakajasta 34 sekä ohjelmoitavissa olevasta luvulla R jakajasta 38. Tänä ajanhetkenä vaihelukittu silmukka joka vastaa VCO osaa 50, K:11a jakavaa esijakajaa 52, ohjelmoitavissa olevaa luvulla N jakajaa 34, vaiheenilmaisinta 36, ohjelmoitavissa olevalla luvulla R jakajaa 38, kideoskillaattoria 40 ja alipäästö-suodin- ja vahvistinyksikköä 46 kehittää paikallisoskillaattori-signaalin VCO:n 50 ulostuloon, jonka taajuus fLQ riippuu taajuudesta fxosc kideoskillaattorin 40 ulostulosignaalissa seuraavan lausekkeen mukaan f = NKf rLO R ^OSC '1}

Tulisi todeta, että matalapäästösuotimen vahvistinyksikön 46 ulostulosignaalin tulisi amplitudialueeltaan olla riittävä, jotta paikallisoskillaattorisignaalia voitaisiin vaihdella tietyllä taajuuskaistalla tiettyä aluetta varten ylittäen vierekkäisten kanavien keskeisen välimatkan ja edullisimmin riittävän suuren sallimaan vastaanottimen virittyminen kaikille kanaville kyseisellä kaistalla. Täten esimerkiksi alemmalla VHF alueella saattaa ali-päästösuodin- ja vahvistinyksikkö 46 aikaansaada ohjausjännitteitä toimialueella tietyn kahden eri jännitteen välillä, jotka ovat riittäviä virittämään vastaanottimen mille tahansa kanavista 2, 3, 4, 5 tai 6.

Paikallisoskillaattorin ulostulosignaali VCO osasta 50 kytketään sekoittimeen 16, jossa se yhdistetään tavanomaiseen tapaan RF vahvistimen 14 ulostulosignaaliin muodostamaan vt-signaali, johon sisältyy kuvan kantoaalto taajuudella (esim. 45,75 MHz) joka on yhtä suuri kuin ero vastaanotetun kantoaallon ja paikallisoskil-laattorisignaalin taajuuksien välillä. Tämän vt-signaali vahvistetaan käyttäen vt-vahvistinta 18 ja videon tieto saadaan siitä ulos käyttäen videoilmaisinta 20. Videosignaalit käsitellään signaalinkäsittely-yksiköllä 22 muodostaen kuvan kuvaputken 24 pinnalle .

Kun katsoja valitsee haluavansa vastaanottaa signaaleja poikkeavan taajuuden kantoaallon jakelusysteemistä (esim. käyttäen kes-kusantennin tai suuralueantennin kaapelisysteemiä) sijoitetaan pyyh-käisyn toimintatavan mahdollistava kytkin 54 suljettuun asentoonsa, 9 66269 mikä täten kehittää toimintaan SALLI PYYHKÄISY ohjaussignaalin (looginen tila "0") sijoittaen virityslaitteiston toiseen eli pyyhkäisevään toiminnan toimintatapaan. Tässä toisessa eli pyyhkäisevässä toimintatavassa poikkeavan taajuisen kantoaallon vastaanottamisen aikana, joka on mielivaltaisen lähellä (esim. alueella +_ 2 MHz) siihen liittyvän standarditaajuisen kantoaallon taajuutta saatetaan ohjelmoitavissa oleva luvulla N jakaja 34 jälleen toimintaan kiiniteällä luvulla vastaten valittau kanavaa. Kuitenkin asetetaan luvulla R jakaja 38 aluksi tietylle jakajasuhteelle, joka numeroarvoltaan on pienempi kuin se jakosuhde eli arvo, joka vastaa siihen liittyvää standarditaajuista kantoaaltoa (johon ohjelmoitavissa olevalla luvulla R jakaja 38 asetettaisiin ensimmäisen toimintatavan aikana) ja tämän jälkeen sitä asteettain lisätään toista suhdetta kohden, joka on suurempi kuin mikä vastaa siihen liittyvää standarditaajuista kantoaaltoa, kunnes aikaansaadaan virittyminen taikka kunnes saavutetaan toinen arvo kuten tullaan yksityiskohtaisemmin alla esittämään.

Pyyhkäisevällä toimintatavalla (kuten myös pyyhkäisemättömäl-lä toimintatavalla) toimittaessa valitsee katsoja kanavan painamalla alas asiaankuuluvat näppäimet kanavan valintanäppäimistössä 26 ja tämän seurauksena binäärinen tieto edustaen numeroa N syötetään ohjelmoitavissa olevaan luvulla N jakajaan 34. Edelleen kehittää kanavan numeron muisti 28 myös KÄYNNISTYSPULSSI ohjaussignaalin (looginen tila "1"), joka yhdistetään kytkimen logiikkayksikköön 56 palauttamaan kiikut 5612 sekä 5614 nollatilaan. Seurauksena KÄYNNISTYSPULSSI ohjaussignaalista kytkimen logiikkayksikkö 56 kehittää ohjaussignaalin (looginen tila "0" johtimessa 88) jonka vaikutuksesta syntetisoijan/AFT kytkin 48 aluksi yhdistää alipäästösuotimen ja vahvistimen yksikön 46 ulostulon kytkinnavan VCO osan 50 ohjauskyt-kinnapaan. Tämän lisäksi KÄYNNISTYSPULSSI ohjaussignaali myös palauttaa laskennan esivalinnan logiikkayksikön 56 ennen uuden tiedon sisäänsyöttöä kanavan numeron muistista 28. Toimittaessa pyyhkäise-mättömällä toimintatavalla kehittää kanavan numeron muisti 28 myöskin joko UHF, LOV tai HIV ohjaussignaalin riippuen siitä taajuuskaistasta, millä valittu kanava sijaitsee.

Joko HIV tai LOV ohjaussignaalien perusteella jotka kanavan numeron muisti 28 on muodostanut ja SALLI PYYHKÄISY ohjaussignaalin, jonka kytkin 54 on muodostanut yhdistää laskennan esivalinnan lo- 10 66269 giikkayksikkö 52 binäärisiä signaaleja ylös ja alas laskevaan laskimeen 42 edustaen ensimmäistä ennalta valittua arvoa sen arvon alapuolelta, johon luku R asetettaisiin samaa kanavaa varten, jos se valittaisiin pyyhkäisemättömän toimintatavan aikana. Ensimmäiset esivalitut arvot vastaten erilaisia kanavia, joihin arvoihin joudutaan ylös ja alas laskimella 42 pyyhkäisevän toimintatavan aikana osoitetaan"ALKU R" sarakkeessa kuvion 6 taulukossa.

Laskennan esivalinnan logiikkayksikkö 62 kehittää myös HIV ja LOV ohjaussignaalien komplementit HIV sekä LOV. Nämä komplement-tisignaalit yhdistetään pyyhkäisynpysäytyslogiikkayksikköön 70 moni-johdintietä 64 pitkin saattaen sen toiseen kahdesta ennalta valitusta arvosta (riippuen siitä onko valittu kanava ylemmällä tai alemmalla VHP alueella) sen lukuarvon yläpuolelta, johon luku R asetettaisiin pyyhkäisemättömällä toimintatavallaan. Toinen ennakolta valittu arvo vastaa sitä suurinta lukua, johon luku R voiaisiin lisätä pyyhkäisevän toimintatavan aikana. Toinen ennalta valittu arvo vastaten eri kanavia osoitetaan "LOPPU R" sarakkeessa kuvion 6 taulukossa .

Seurauksena SALLI PYYHKÄISY ohjaussignaalista kehittää kytkennän logiikkayksikkö 56 PYYHKXlSYN LOPPU ohjaussignaalin (looginen tila "1" mikä osoittaa PYYHKÄISYN LOPPU ΦΦ 1 ohjaussignaalin puuttumista eli komplementtia) sallien kellosignaalin luvulla A jakajalaitteesta 66 saapuvan kellon sisääntuloon ylös ja alas laskevan laskimen 42 kohdalla. Seurauksena näistä kellosignaaleista lisää ylös ja alas laskeva laskin 42 lukua R sen ensimmäisestä ennalta valitusta arvosta kohden toista ennalta valittua arvoa. Toinen ennalta valittu arvo vastaten eri kanavia on osoitettu "LOPPU R" sarakkeessa kuvion 6 taulukossa.

Toiminnassa ollessaan vaihelukittu silmukka muodostuen VCO osasta 50, luvulla K esivalitsimesta 52, ohjelmoitavissa olevasta luvulla N jakajasta 34, vaiheenilmaisimesta 36, kideoskillaattoris-ta 40, ohjelmoitavissa olevasta luvulla R jakajasta 38 sekä ali-päästösuodin ja vahvistinyksiköstä 46 toimii kuten myös pyyhkäisemättömän toimintatavan aikana säätäen taajuutta f^Q paikallisos-killaattorin signaalissa jo edellä esitetyn yhtälön 1 mukaisesti. Sitä mukaa kuitenkin kun kukin peräkkäinen kellopulssi kellosignaalin ulostulosta luvulla A jakajasta 66 saavuttaa ylös ja alas laskevan laskimen 42, lisätään lukua R asteettain ennalta valitun 66269 määrän verran kuten on osoitettu "<3R" sarakkeessa kuvion 6 taulukossa, ja luvun R askelkoot eri kanavia varten kun luku A valitaan yhtä suureksi kuin 2, ovat myös 2. Tästä seurauksena paikallisos-killaattorisignaalin taajuus pienenee (toisin sanoen pienentyy por-taattaisesti). Paikallisoskillaattorisignaalien aloituksen ja lopetuksen taajuudet ja taajuuden askelkoot eri kanavia varten on osoitettu "fLQALKU", "f^LOPPU" sekä " " sarakkeissa kuvion 6 tau lukossa toteutusta varten silloin kun luku A valitaan olemaan 2.

Paikallisoskillaattorin ulostulosignaali VCO osasta 50 yhdistetään kuten myös pyyhkäisemättömällä toimintatavalla RF vahvistimen 14 ulostulosignaaliin sekoittimessa 16 niin, että aikaansaadaan moduloitu vt-signaali, jonka kantoaallon taajuutta lisätään suoraan riippuvaisena toimialueella vastaten taajuusaluetta paikallisoskillaattorin signaalissa. Pyyhkäisyalue kutakin kanavaa varten valitaan riittävän laajaksi, jotta se sisältäisi tarvittavan pai-kallisoskillaattorisignaalin kun tämä yhdistetään vastaanotettuun poikkeavataajuiseen kantoaaltoon sekoittimessa 16, jotta aikaansaataisiin moduloitu vt-signaali, jonka kuvan kantoaalto on ennalta määrätyllä taajuudella, esim. 45,75 MHz.

Sitä mukaan kun vt kantoaaltoa pienennetään kehittää automaattinen hienosäätävä (AFT) taajuuden diskriminaattoriyksikkö 92, joka on kytketty vt vahvistimeen 18, jännitteen, joka riippuu taa-juuspoikkeamasta vt kantoaallon taajuuden sekä 45,75 MHz välillä. Kuvio 4 esittää graafista esitystä S-muotoisesta jännitteen ja taajuuden välisestä riippuvaisuudesta ominaiskäyränä 412, joka liittyy AFT-piiriin 92, jolla on tyypilliset jännitteen ja taajuuden arvot kuviossa 2 ja 3 esitettyä toteutusmuotoa varten. Voidaan todeta, että S-muotoinen ominaiskäyrä 412 on amplitudialueeltaan tietyn mi-nimisuuruisen ja maksimisuuruisen amplitudin välillä vastaten taa-juuspoikkeamaa (+ 25 kHz) joka on murto-osa taajuusvälyksestä kanavien välillä (6 MHz). Se suunta, johon moduloidun vt-kantoaallon taajuutta pyyhkäistään on esitetty kuviossa 4.

Ulostulosignaali kehitettynä AFT piirin 92 merkillä (+) esitettyyn ulostulokytkinnapaan yhdistetään johdinta 104 pitkin kyn-nysarvoilmaisimeen 82 missä sitä valvotaan. Kynnysavoilmaisin 82 kehittää KYNNYSARVO ohjaussignaalin (looginen tila "1") kun jännite ulostulon (+) kytkinnavassa AFT piiristä 92 nousee tietyn ennalta määrätyn kynnysarvon 414 yläpuolelle. Tämä KYNNYSARVO ohjaussignaa- 66269 li yhdistetään kytkimen logiikkayksikköön 56 johdinta 106 pitkin, missä se saattaa päälle kytkimen logiikkayksikön 56 kiikku 5612.

Eräs AFT vahvistin 94 vahvistaa sitä AFT signaalia, joka kehitetään (-) kytkinnapaan AFT piirissä 92 ja on yhdistetty johdinta 124 pitkin sinne. Tämän AFT vahvistimen vahvistinkerroin valitaan siten, että vahvistettu AFT signaali on amplitudialueeltaan oleellisesti sama tietyn ensimmäisen ja toisen jännitteen välillä kuten on myös ulostulosignaali alipäästösuotimesta ja vahvistinyksiköstä 46. Tämä tahtoo sanoa että vahvistetun ulostulosignaalin amplitudia-lueen AFT vahvistimesta 94 tulisi aikaansaada oleellisesti sama jännite valittua kanavaa varten yhdistettynä VCO osaan 50 kuin mitä tekee myös alipäästösuodin- ja vahvistinyksikön 46 ulostulosignaali. Voidaan todeta, että vahvistetun AFT signaalin molemmat eri jännitteet vastaavat taajuuspoikkeamia välitaajuuskantoaallossa niiden poikkeamien välillä, jotka liittyvät maksimisuuruiseen ja minimi-suuruiseen jännitteeseen taajuusdiskriminaattorin ominaiskäyrällä, joka liittyy ATF piiriin 92.

Graafinen esitys jännitteen ja taajuuden välisestä ominais-käyrästä 512 vahvistetussa AFT ulostulosignaalissa AFT vahvistimesta 94 esitetään kuviossa 5, missä on tyypilliset jännitteen ja taajuuden väliset arvot kuviossa 2 ja 3 esitettyä toteutusmuotoa varten. Moduloidun vt-kantoaallon taajuuden pyyhkäisyn suunta esitetään myös. Samoin esitetään likimääräiset tasot ohjausjännitteille, joita syötetään VCO osaan 50 vastaten kanavia alemmalla VHF taajuusalueella. On ymmärrettävä, että samanlaiset ominaisriippuvuudet liittyvät kanaviin myös ylemmällä VHF-alueella. Kuviossa 5 on myös esitetty osittainen graafinen esitys portaanmuotoisesta aaltomuodosta 514, joka on samantapainen kuin ulostulosignaali alipäästösuodin- ja vahvistinyksiköstä 46, minkä vaikutuksesta moduloidun vt kantoaallon taajuus lisääntyy.

Vertailija 84 vertailee ulostulosignaalia alipäästösuodin ja vahvstinyksiköstä 46 (aaltomuoto 514) kytkettynä sinne johdinta 100 pitkin, verraten sitä ulostusignaaliin AFT vahvistimesta 94 (aaltomuoto 512) mikä on kytketty sinne johdinta 98 pitkin ja se kehittää VERTAILU ohjaussignaalin (looginen tila "1") kun näiden jännitteet ovat keskenään yhtäsuuria. VERTAILU ohjaussignaali yhdistetään kytkimen logiikkayksikköön 56 johdinta 102 pitkin, ja se saattaa kytkimen logiikkayksikön 56 kiikun 5614 päälle.

13 66269

Kun kiikku 5612 on saatettu päälle seurauksena KYNNYSARVO ohjaussignaalista ja kiikku 5614 on saatettu päälle seurauksena VERTAILU ohjaussignaalista kehittää kytkimen logiikkayksikkö 56 ohjaussignaalin (looginen tila "1" johtimessa 88) kytkien irti ulos-tulokytkinnavan alipäästösuodin- ja vahvistinyksiköstä 46 ohjaus-kytkinnavassa VCO osan 50 ohjauskytkinnapaan. Tämän jälkeen vahvistettu AFT signaali säätää paikallisoskillaattorisignaalin ulos-tulotaajuutta VCO osasta 50.

Mikäli paikallisoskillaattorisignaalin taajuus siirtyy läm-pötilamuutosten, komponenttien arvomuutosten tai vastaavien johdosta siitä taajuudesta, joka on aikaansaatu silloin kun ohjaussisään-tulosignaali VCO osaan 50 kytkettiin alipäästösuodin- ja vahvistin-yksikön 46 ulostulosignaalista vahvistettuun AFT signaaliin toimii AFT piiri 92 toteuttaen negatiivisen takaisinkytkennän ja aikaansaaden vahvistetun AFT signaalin mikä vastustaa taajuusmuutosta, joka siirtymästä aiheutuu.

KYNNYSARVO ohjaussignaali osoittaa, että vahvistettu AFT signaali muuttuu oikeaan suuntaan aikaansaaden AFT säädön. Kynnysarvo 414 kuviossa 4 vastaa kynnysarvoa 516 kuviossa 5. Mikäli kytkin 48 yhdistää vahvistetun AFT signaalit tästä AFT piiristä 92 suoraan VCO osaan 50 ennenkuin vahvistettu AFT saavutti kynnysarvon 516 ei saavutettaisi AFT säätöä koska säätöjännite syötettynä VCO osaan 50 muuttuisi tällöin väärään suuntaan, toisin sanoen pitkin kaltevaa osuutta 518 ominaiskäyrässä 512 sen sijaan että se muuttuisi pitkin kaltevaa osuutta 520.

VERTAILU ohjaussignaali osoittaa, että vahvistettu AFT signaali kehittää säätöjännitteen, joka kytkettynä VCO osaan 50 saa VCO osan 50 kehittämään paikallisoskillaattorisignaalin, jonka taajuus on riittävän lähellä sitä paikallisoskillaattorisignaalin taajuutta, joka liittyy valittuun kanavaan. Esimerkiksi olettaen että kanava 4 on kyseessä oleva valittu kanava niin mikäli kytkin 48 kytketään yhdistämään ulostulokytkinnapa AFT vahvistimesta 94 VCO osan 50 ohjaussisääntuloon kun vahvistetun AFT signaalin jännite on tasolla 516, vastaisi se ohjausjännite, mikä syötettäisiin VCO osaan 50, kanavaa lähellä kanavaa 2 sen sijaan että se vastaisi sitä ohjausjännitettä, joka tarvitaan kanavaa 4 varten.

Täten VCO osan 50 ohjaus kytketään vaihelukitun silmukan ohjauksesta AFT ohjaukseen kun sekä KYNNYSARVO että VERTAILU ohjaussignaalit ovat päällä. Tämän lisäksi kun KYNNYSARVO ja VERTAILU oh- 14 66269 jaussignaalit on jo aikaansaatu kehittää kytkimen logiikkayksikkö 56 LOPETA PYYHKÄISY 1 ohjaussignaalin (looginen tila "0" johti-messa 90) estääkseen kellosignaaleja saapumasta kellon sisääntuloon ylös ja alas laskevassa laskimessa 42 estääkseen ohjelmoitavissa olevan luvulla R jakajan 38 lisäämisen ja lopettaakseen tämän johdosta pyyhkäisytoimenpiteen.

Mikäli ei mitään AFT ohjausta toteuteta ennenkuin luku R saavuttaa lopullisen arvonsa ("LOPPU R" kuvion 6 taulukossa) kehittää pyyhkäisyn lopetuslogiikkayksikkö 70. LOPETA PYYKÄISY ίψ 2 ohjaussignaalin (looginen tila"0" johtimessa 108) estääkseen kellosignaaleja saapumasta kellosisääntuloon ylös ja alas laskevassa laskimessa 42 lopettaen pyyhkäisyn. Tänä hetkenä näkee katselija huonolaatuisen kuvan ja saattaa valita toisen kanavan tai aloittaa uuden pyyhkäisyn aikavälin valitsemalla ensin uuden kanavan ja valitsemalla sitten uudestaan jo aluksi valitun kanavan.

Nyt voidaan todeta, että moduloidun IF kantoaallon taajuutta siirretään pienentämällä paikallisoskillaattorisignaalin taajuutta. Tämä on toivottavaa jotta ensimmäisenä saavutettava kantoaalto olisi haluttu kuvan kantoaalto sen sijaan että se olisi viereisen kanavan äänikantoaalto. Tämä välttää tai saa virheellisen virittämisen minimiinsä.

Tulisi todeta, että mikäli kanavan numeron muistin 28 avulla on kehitetty UHF ohjaussignaali, niin vaikkakin pyyhkäisyn toimitavan päällesaattava kytkin 54 olisikin suljettuna mahdollistaakseen vastaanottimen virittämisen poikkeavataajuisille kantoaalloille tulee kytkimen logiikkayksikkö 56 seurauksena UHF ohjaussignaalista aikaansaamaan PYYHKÄISYN LOPPU ΨΨ 1 ohjaussignaalin estääkseen kellosignaaleja luvulla A jakajalaitteesta 66 saapumasta kellosisääntuloon ylös ja alas laskevassa laskimessa 42 kellon päälle-saattavan yksikön 68 kautta. Tämän johdosta luku R ohjelmoitavissa olevassa luvulla R jakajalaitteessa 38 ei lisäänny kun on valittu UHF kanava oli sitten pyyhkäisyn toimintatavan mahdollistava kytkin alaspainettuna tai ei. Tämä järjestely on toteutettu koska useimmat televisiojakelujärjestelmät eivät muunna uudestaan UHF kantoaaltojen taajuuksia jakelua varten muilla UHF taajuuksilla ja tämän johdosta pyyhkäisevää toimintatapaa ei tarvita kun valitaan UHF kanava. Kuitenkin tulisi todeta, että virityslaitteisto voidaan muuntaa pyyhkäisemään myös poikkevataajuisia UHF kantoaaltoja.

Vaikkakaan mitään yksityiskohtaista selityskuvausta kuviois- 15 66269 sa 2 ja 3 esitetyistä suoritusmuodoista ei olekaan annettu jo aikaisemmin mainituista syistä voidaan todeta, mitä tulee kuivoissa 2 ja 3 esitettyyn logiikan toteutusmuotoon, että CD4027 integroitu piiri, joka sisältyy ohjelmoitavissa olevaan luvulla R jakajaan 38 on kiikku, joka jakaa tämän integroidun piirin CD4059 laskimen u-lostulosignaalin taajuuden, mikä viimemainittu myös sisältyi jakajaan 38, jakaen sen luvulla 2. Tästä seurauksena numerot, jotka on asetettu integroituihin laskimeen CD4029, jotka muodostavat ylös ja alas laskevan laskimen 42, ovat ainoastaan puolet vastaavista luvun R arvoista, jotka on esitetty kuvion 6 taulukossa. Sitä paitsi ainoastaan binääriset signaalit edustaen tiloja "1", "2" ja "4" niiden numeroiden eniten merkitsevän numeron (MSD) muodostamiseksi, vastaten kymmenten lukumäärää, sekä vähiten merkitsevän numeron (LSD) muodostamiseksi, vastaten ykkösten lukumäärää, jotka vastaavat "LOPPU R" lukuja yhdistetään pyykäisyn lopetuksen logiikkayk-sikköön 70 koska MSD sekä LSD edellämainittua "LOPPU R":ää vastaavissa numeroissa eivät tarvitse numeroa "8" muodostamiseensa. Tämän lisäksi binäärisiä signaaleja satojen numeron muodostamiseksi niistä luvuista, jotka aikaansaadaan ylös ja alas laskevalla laskimella 42, ei ole yhdistetty pyyhkäisyn lopetuksen logiikkayksikköön 70, koska numero satojen luvussa on sama sekä alemmalle VHF että ylemmälle VHF alueelle, eikä sitä näissä lisätä.

Vaikkakin kuvioon 1 viitaten moduloiden vt-kantoaallon lisääminen onkin toteutettu vähentämällä ohjelmoitavissa olevaa luvulla R jakajaa 38 tulee todeta, että vt-kantoaallon taajuutta voidaan vaihtoehtoisesti myös pienentää pienentämällä sen luvun arvoa, joka syötetään ohjelmoitavissa olevaan luvulla N jakajaan 34, kuten on osoitettu monijohdintiellä 126, joka on yhdistetty ylös ja alas laskevan laskimen 42 ohjelmoitavissa olevan luvulla N jakajan 34 väliin. Sitäpaitsi vaikkakin kuvion 1 virityslaitteisto onkin kuvattu pienentämässä vt-kantoaallon taajuutta jotta tällöin vältettäisiin vastaanottimen virittäminen viereisen kanavan äänikanto-aallolle on huomattava, että vt-kantoaallon taajuutta voidaan myös kasvattaa.

Claims (8)

16 66269

1. Laite vastaanottimen virittämiseksi radiotaajuiselle kantoaallolle, joka liittyy määrättyyn viritysasemaan ja jolla on joko standarditaajuus tai standardista poikkeava taajuus, joka on mielivaltaisen lähellä standarditaajuutta, johon laitteeseen kuuluu säädetty oskillaattoriosa (50) paikallisoskillaattorisignaalin synnyttämiseksi, suhteellisen vakaan taajuuden omaavan signaalin lähde (40) ja sekoitinosa (16) radiotaajuisen kantoaallon ja pai-kallisoskillaattorisignaalin yhdistämiseksi välitaajuussignaalin synnyttämiseksi, jossa on vähintään yksi tietoa kuljettava kantoaalto, jonka taajuudella on standardiarvo, tunnettu säädettävissä olevasta laskulaitteesta (34, 38), joka laskee paikallis-oskillaattorisignaalista ja/tai vakaan taajuuden omaavasta signaalista riippuvaisesti ennalta määrätyn suhteellisen taajuussuhteen aikaansaamiseksi paikallisoskillaattorisignaalin ja vakaan taajuuden omaavan signaalin välille, ensimmäisestä ohjauslaitteesta (36, 46), joka on kytketty säädettävissä olevan laskulaitteen ja säädetyn os-killaattoriosan välille paikallisoskillaattorisignaalin taajuuden säätämiseksi mainitun ennalta määrätyn suhteellisen taajuussuhteen mukaisesti, laskulaitteen ohjauslaitteesta (42, 66, 68), joka on kytketty säädettävissä olevaan laskulaitteeseen säädettävän kertoimen määräämiseksi, joka ilmoittaa paikallisoskillaattorisignaalin ja vakaan taajuuden omaavan signaalin taajuuksien suhteen, jolloin säädettävällä kertoimella on nimellisarvo, joka liittyy radiotaa-juuskantoaallon standarditaajuuteen, ja toisesta ohjauslaitteesta (62, 56) säädettävän kertoimen asettamiseksi erilleen sen nimellisarvosta ennalta määrätyissä rajoissa olevan määrän, jotka rajat määräytyvät standardista poikkeavan taajuuden ja standarditaajuuden odotetun poikkeaman mukaan, ja tämän jälkeen paikallisoskillaatto-risignaalin taajuuden säätämiseksi tietoa kuljettavan kantoaallon ja standardiarvon taajuuksien välisen poikkeaman pienentämiseksi.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen laite, tunnettu siitä, että ensimmäinen ohjauslaite (36, 46) synnyttää ensimmäisen säätösignaalin paikallisoskillaattorisignaalin taajuuden säätämiseksi, että toisessa ohjauslaitteessa on diskriminaattori (92, 94) toisen säätösignaalin synnyttämiseksi, joka edustaa välitaajuussignaalin ja standardiarvon välistä taajuuspoikkeamaa paikallisos-killaattorisignaalin taajuuden säätämiseksi, ja että toisessa oh- 17 66269 jauslaitteessa on kytkin (48) ensimmäisen säätösignaalin kytkemiseksi ensin säädettyyn oskillaattoriosaan (50) ja toisen säätösignaalin kytkemiseksi sen jälkeen säädettyyn oskillaattoriosaan.

3. Patenttivaatimuksen 2 mukainen laite, tunnettu siitä, että diskrirainaattorissa (92, 94) on ennalta määrätty taa-juudensäätöalue ja että kytkin (48) kytkee toisen säätösignaalin säädettyyn oskillaattoriosaan silloin kun tietoa kuljettavan kantoaallon ja standardiarvon taajuuksien välinen poikkeama on diskrimi-naattorin ennalta määrätyn taajuudensäätöalueen sisällä.

4. Patenttivaatimuksen 3 mukainen laite, tunnettu siitä, että laskulaitteen ohjauslaite (42, 66, 68) on riippuvainen toisen säätösignaalin ennalta määrätyistä olotiloista säädettävän kertoimen muuttamiseksi tietoa kuljettavan kantoaallon ja standardi-arvon taajuuksien välisen poikkeaman pienentämiseksi.

5. Patenttivaatimuksen 4 mukainen laite, tunnettu siitä, että säädettävissä olevassa laskulaitteessa on ensimmäinen (34) ja toinen (38) ohjelmoitava laskin, joka ensimmäinen ohjelmoitava laskin on kytketty säädetyn oskillattoriosan (50) ja ensimmäisen ohjauslaitteen (36, 46) välille taajuuden jakamiseksi ensimmäisellä säädettävällä kertoimella taajuudeltaan jaetun paikallis-oskillaattorisignaalin synnyttämiseksi, ja joka toinen ohjelmoitava laskin on kytketty vakaan taajuuden omaavan signaalin lähteen (40) ja ensimmäisen ohjauslaitteen välille vakaan taajuuden omaavan signaalin taajuuden jakamiseksi toisella säädettävällä kertoimella vertailutaajuussignaalin synnyttämiseksi, ja että ensimmäisessä ohjauslaiteessa on vaiheenilmaisin (36) ensimmäisen säätösignaalin synnyttämiseksi taajuudeltaan jaetun paikallisoskillaattorisignaa-lin ja vertailutaajuussignaalin taajuuksien poikkeamasta riippuvaisesti .

6. Patenttivaatimuksen 5 mukainen laite, tunnettu siitä, että ensimmäinen ohjelmoitava laskin (34) on riippuvainen toisen säätösignaalin ennalta määrätyistä tiloista.

7. Patenttivaatimuksen 5 mukainen laite, tunnettu siitä, että toinen ohjelmoitava laskin (38) on riippuvainen toisen säätösignaalin ennalta määrätyistä tiloista.

8. Patenttivaatimuksen 1 mukainen laite, tunnettu siitä, että toinen ohjauslaite (62, 56) siirtää aluksi säädettävän kertoimen erilleen nimellisarvosta, niin että tietoa kuljettavan kantoaallon taajuus siirtyy standardiarvoa korkeampaan arvoon. 18 66269