FI68254B - Interpolymerlatexer - Google Patents

Description

68254

Interpolymeerilateksit

Kyseessä oleva keksintö koskee interpolymeerilatekseja, joita voidaan käyttää mm. paperin päällystämiseen.

US-patentti 3 255 276 tekee selkoa interpolymeeristä, joka muodostuu butadieenin ja styreenin kopolymeeristä ja vinyylifosfoniumhapon tai tämän hapon hemi-alkyyliesterin polymeeristä, mikä polymeeri on ainakin osittain verkkoutunut butadieenin ja styreenin kopolymeerin kanssa. Nämä interpo-lymeerit eivät kuitenkaan, kun niitä käytetään sideaineina paperin päällystämiseen tarkoitetuissa vesiseoksissa, anna päällystetyille papereille riittävää repimislujuutta kosteana, mikä ominaisuus on kuitenkin välttämätön papereilla, joita käytetään varsinkin offsetpainatuksessa.

Kyseessä olevan keksinnön tarkoituksena on korjata tämä epäkohta, nimittäin lateksin muodossa olevan interpolymeerin avulla, jolla on parannetut sitovat ominaisuudet, ja joka soveltuu hyvin paperin päällystämiseen antaen paperille hyvin hyvän repimislujuuden kosteana (IGT kosteana).

Keksinnön mukaiset lateksit ovat vesidispersioita, joissa interpolymeerin hiukkasten diametri on etupäässä välillä 0,1-1 ^um, ja interpolymeeri muodostuu pääasiallisesti kopolymeeristä A, joka sisältää butadieeniä, styreeniä ja ainakin yhtä etyleeni-tyydyttämätöntä karboksyylihappoa, ja polymeeristä B, joka sisältää bis-(2-kloorietyyli)-vinyylifosfonaattia, joka on ainakin osittain verkkoutunut kopolymeerin A kanssa.

Interpolymeeri muodostuu edullisimmin 80-99 paino-%:sta kopolymeeriä A ja 20-1 paino-%:sta polymeeriä B.

2 68254

Kopolymeeri A muodostuu myös edullisimmin 25-55 paino-%:sta butadieeniä, 35-74 paino-%:sta styreeniä ja 1-10 paino-%:sta ainakin yhtä etyleenityydyttämätöntä karboksyylihappoa.

Polymeeri B muodostuu samoin edullisimmin 15-100 paino-%:sta bis-(2-kloorietyyli)-vinyylifosfonaattia ja 0f85 paino-%:sta ainakin yhtä etyleenityydyttämätöntä yhdistettä, joka voi kopolymeroitua bis-(2-kloorietyyli)-vinyylifosfonaatin kanssa.

Samoin edustaa interpolymeerin isopropyylialkoholiin liukenematon osa edullisimmin ainakin 75 % interpolymeeristä ja siinä on, verkkoutuneessa tilassa, 0,2-15 paino- bis-(2-kloori-etyyli)-vinyylifosfonaattia.

Keksinnön kohteena olevan lateksin kuiva-ainepitoisuus on tavallisesti välillä 1-70 % ja etupäässä 30-55 %.

Kopolymeeri A:n seoksessa käytettävistä etyleenityydyttämättö-mistä karboksyylihapoista voidaan mainita erikoisesti akryyli-happo, metakryylihappo ja itakonihappo.

Edullisin bis-(2-kloorietyyli)-vinyylifosfonaatin komonomeeri on metyylimetakrylaatti.

Keksinnön mukaisten lateksien valmistusmenetelmä käsittää sen, että valmistetaan kopolymeeri A:n lateksia emulsiopolyme-roimalla butadieenia, styreeniä ja ainakin yhtä etyleenityydyttämätöntä karboksyylihappoa, ja sen jälkeen polymeroidaan kopolymeeri A:n lateksin mukana ollen bis-(2-kloorietyyli)-vinyylifosfonaattia ja mahdollisesti ainakin yhtä etyleenityydyttämätöntä yhdistettä, joka voi kopolymeroitua bis-(2-kloorietyyli)-vinyylifosfonaatin kanssa.

Kopolymeeri A:n lateksia valmistetaan ennestään tunnetulla tavalla polymeroimalla vesiemulsiossa butadieeniä, styreeniä ja ainakin yhtä etyleenityydyttämätöntä karboksyylihappoa, ja mukana on ainakin yhtä reaktiota alulle panevaa ainetta ja ainakin yhtä 68254 emulsoivaa ainetta, ja monomeerien seoksen konsentraatio reak-tioväliaineessa on tavallisesti välillä 20-60 paino-%.

Butadieeni edustaa tavallisesti 15-85 % ja etupäässä 25-55 % polymeroitavien monomeerien kokonaispainosta.

Styreeni edustaa tavallisesti 5-84 % ja etupäässä 35-74 % polymeroitavien monomeerien kokonaispainosta.

Käytettävän karboksyylihapon määrä on tavallisesti 1-10 % polymeroitavien monomeerien kokonaispainosta.

Käytettävät monomeerit voidaan panna reaktioväliaineeseen seoksena tai erikseen ja simultaanisesti, joko ennen poly-merointia yhdellä ainoalla kerralla, tai polymeroinnin aikana peräkkäisinä fraktioina tai jatkuvana.

4 68254

Emulsoivana aineena käytetään klassisia anionisia aineita, joita edustavat varsinkin rasvahappojen suolat, alkyylisul-faatit, alkyylisulfonaatit, aryylisulfaatit, aryylisulfo-naatit, alkyyliaryylisulfaatit, alkyyliaryylisulfonaatit, sulfosukkinaatit, alkalimetalli-alkyylifosfaatit, abietiini-hapon suolat, joko hydratut tai ei-hydratut. Niitä käytetään 0,01-5 % laskettuna monomeerien kokonaispainosta.

Reaktiota alulle panevaa ainetta, joka on vesiliukoinen, edustavat erikoisesti hydroperoksidit kuten vetyperoksidi, kumeeni-hydroperoksidi, di-isopropyylibentseeni-hydroperok-sidi, paramentaani-hydroperoksidi, ja persulfaatit kuten natriumpersulfaatti, kaliumpersulfaatti, ammoniumpersulfaat-ti. Sitä käytetään 0,05-2 % laskettuna monomeerien kokonaispainosta. Nämä reaktiota alulle panevat aineet liitetään mahdollisesti pelkistävään aineeseen, joita ovat esimerkiksi natriumbisulfiitti tai natrium-formaldehydisulfoksylaatti, polyetyleeniamiinit, sokerit: dekstroosi ja sakkaroosi, metallisuolat. Pelkistävän aineen määrät, joita käytetään, vaihtelevat 0-3 %:in laskettuna monomeerien kokonaispainosta .

Reaktion lämpötila, joka on riippuvainen käytetystä reaktiota alulle panevasta aineesta, on tavallisesti 0-110°C ja etupäässä 25-90°C.

Bis-(2-kloorietyyli)-vinyylifosfonaatin ja mahdollisesti jonkin bis-(2-kloorietyylj)-vinyylifosfonaatin kanssa kopoly-meroituvan aineen polymerointi kopolymeeri A:n mukana ollen suoritetaan vesiemulsiossa, jossa on mukana jotakin emulsoi-vaa ainetta tai ilman sitä, jotakin polymerointia alulle panevaa ainetta ja mahdollisesti siirtymistä edistävää ainetta, ja kokonaiskonsentraatio kopolymeeri A + monomeeri(t) reaktioväliaineessa on välillä 20-70 paino-%.

Käytetyn kopolymeeri A:n lateksin määrä on sellainen, että 5 68254 kopolymeeri A edustaa tavallisesti 80-99 % kokonaispainosta kopolymeeri A + monomeeri(t).

Reaktiota alulle paneva aine, joka on identtinen tai erilainen kuin kopolymeeri A:n valmistuksessa käytettävä, valitaan edellä mainituista reaktiota alulle panevista aineista. Sitä käytetään 0,05-6 % laskettuna monomeerin tai monomeerien painosta.

Kopolymeeri A:n lateksissa mukana oleva emulsoiva aine riittää tavallisesti pitämään emulsion stabiilina polymeroin-nin aikana. Joissakin tapauksissa voi kuitenkin olla hyödyllistä lisätä täydennykseksi emulsoivaa ainetta, joko identtistä tai erilaista kuin se, jota käytetään kopolymeeri A:n valmistuksessa. Tämä emulsoiva aine valitaan edellä annetusta luettelosta. Sitä pannaan joukkoon 0-2,5 % kokonaispainosta kopolymeeri A + monomeeri(t) laskettuna.

Siirtoa edistäväksi aineeksi, jota käytetään 0-3 % monomeerin tai monomeerien painosta, valitaan tavallisesti jokin merkaptaani, kuten N-dodekyylimerkaptaani, tert.-dodekyyli-merkaptaani; syklohekseeni; halogenoidut hiilivedyt kuten kloroformi, bromoformi, hiilitetrakloridi. Sen avulla voidaan säätää verkkoutuneen polymeerin osuutta ja verkkoutu-neiden molekyyliketjujen pituutta. Sitä lisätään reaktiovä-1 laineeseen joko ennen polymeeoititiä tai polymeroinnin aikana.

Reaktiolämpötila, joka on riippuvainen bis-(2-kloorietyyli)-vinyylifosfonaatin kanssa kopolymeroituvästa monomeeri s tä. ja käytetystä reaktiota alulle panevasta aineesta, on tavallisesti välillä 0-110°C ja etupäässä välillä 25-90°C.

Keksinnön mukaisia latekseja käytetään varsinkin sideaineina valmistettaessa paperin päällystyksessä ja varsinkin offsetpainatuksessa käytettävän paperin päällystyksessä tarvittavia vesiseoksia.

6 68254

Tiedetään, että paperin päällystykseen käytetyt vesiseokset sisältävät periaatteessa väriaineita ja sideaineita. Kaikkein tavallisimmin käytetty väriaine on kivennäissavi. Samaten voidaan käyttää, hyvin vähäisessä suhteessa kivennäissaven määrään, muita väriaineita kuten kalsiumkarbonaattia, titaanioksidia, satiinivalkoista, hydrargilliittia, talkkia, bariumsulfaattia. Nämä väriaineet dispergoidaan veteen, tavallisesti alkaliseen väliaineeseen, jossa on mukana dis-pergoitumista edistäviä aineita, joista tärkeimmät ovat ter-ranatrium-pyrofosfaatti, natrium-heksametafosfaatti, alhaisen molekyylipainon omaavat polyakrylaatit, ja niiden määrä on välillä 0,2-0,5 % väriaineiden painosta. Nämä väriaineet kiinnitetään paperiin sideaineiden välityksellä. Sideaineiksi tähän tarkoitukseen on ehdotettu synteettisen polymeerin vesilatekseja, kuten butadieenin ja styreenin kopolymeeriä, butadieenin ja styreenin karboksyyliryhmiä sisältävää kopolymeeriä, akryylipolymeeriä tai vinyyliasetaatti-polymee-riä, käytettyinä joko yksinään tai seoksena luonnosta peräisin olevien sideaineiden, kuten tärkkelysten, proteiinien, kaseiinin kanssa, tai synteettisten sideaineiden kuten poly-vinyylialkoholien kanssa. Eräs erikoisen edullinen laji synteettisiä sideaineita ovat butadieenin ja styreenin karboksyyliryhmiä sisältävien polymeerien lateksit, jotka sisältävät 30-50 % butadieenia, 40-68 % styreeniä ja 2-10 % ainakin yhtä etyleenityydyttämätöntä karboksyylihappoa. Samoin on mahdollista yhdistää lateksiin yhdisteitä, jotka pystyvät parantamaan päällystysseosten veden pidätyskykyä, kuten karboksimetyyliselluloosaa ja alginaatteja.

Päällystysseokset voivat vielä lopuksi sisältää muita erilaisia aineita, kuten erikoisesti verkkoutumista edistäviä aineita, vaahtoamista estäviä aineita, sileyttä edistäviä aineita, optisia sinivärejä.

Paperin päällystäminen vesiseoksilla suoritetaan erilaista tekniikkaa käyttävien päällystyslaitteiden avulla, joista laitteista voidaan mainita teollisuudessa seuraavilla nimi- ii 7 68254 tyksillä tunnetut laitteet: ilmakaavin, pintaliimauskone, Champion- ja Massey-päällystyskoneet, raakeli. Päällystyksen jälkeen paperi joutuu kuivausvaiheeseen, jota seuraa tavallisesti kalanteroiminen.

Niistä ominaisuuksista, joita offsetpainatukseen tarkoitetulta päällystetyltä paperilta vaaditaan, on repimislujuus kosteana erikoisen tärkeä. Offsetpainatuksessa, joka perustuu rasvaisten painomusteiden veden hylkimiseen, käytetään vettä. Neliväri-offsetpainatuksessa joudutaan sen vuoksi painamaan toinen, kolmas ja neljäs väri edeltäkäsin kostutettuun kohtaan. Sen vuoksi on tärkeätä, jotta vältettäisiin repeytymiset kosteassa tilassa, jotka ilmenevät offsetpaino-koneen ja -kumikankaan likaantumisena, että paperin repey-tymislujuus kosteana on riittävän hyvä.

Keksinnön mukaisten lateksien avulla saadaan päällystettyä paperia, jonka repeytymislujuus kosteana on paljon parempi kuin vastaavilla kopolymeeri A:n latekseilla saavutettu.

Keksinnön mukaisia latekseja voidaan käyttää myös tekstiiliteollisuudessa sideaineina, erikoisesti ei-kudottujen valmistuksessa.

Seuraavien esimerkkien 1-11 tarkoituksena on valaista keksintöä; niissä esiintyvät osat ovat paino-osia.

Esimerkit 1-11 Kopolymeeri A:n valmistaminen

Ruostumatonta terästä olevaan autoklaaviin, joka on varustettu sekoittajalla, pannaan kussakin esimerkissä taulukon 1 ilmoittama määrä paino-osia butadieeniä ja styreeniä.

Taulukko 1

Esim. Esim. Esim. Esim.

1 _2_ 3-9 10-11

Butadieeni 27 40 43 50

Styreeni 69 56 53 46 8 68254

Samaten lisätään: 100 osaa deionisoitua vettä, 2 osaa akryylihappoa, 2 osaa itakonihappoa, 0,5 osaa natriumlauryylisulfaattia, 0,8 osaa ammonium-persulfaattia.

Reaktioseosta kuumennetaan 75°C:een ja pidetään tämä lämpötila yllä koko reaktion ajan. Kun reaktio on kestänyt 10 h, on muuttumisaste noin 98 %. Reagoimaton butadieeni päästetään kaasuna ulos. Saadun lateksin hiukkasten diametri on noin 0,15 ^um ja kokoomus on lähes ekvivalenttinen käytettyjen aineiden kanssa.

Polymerointi siten, että mukana on kopolymeeriä A Ruostumatonta terästä olevaan, sekoittajalla varustettuun autoklaaviin pannaan taulukossa 2 kutakin esimerkkiä varten ilmoitettu määrä paino-osia kopolymeeri Asta (latfeksin muodossa, joka vastaa edellä valmistettua), bis-(2-kloori-etyyli)-vinyylifosfonaattia ja mahdollisesti metyylimetakry-laattia.

Taulukko 2

Esi- Kopoly- Bis-(2-kloo- Metyyli- Ammonium- merkki meeri A rietyyli)vi-, metakry- persul- nyylifosfo- laatti faa-t-ti __naatti _ 1 97 3 - 0,12 2 95 5 - 0,20 3 98 2 - 0,08 4 97 3 - 0,12 5 96 4 - 0,16 6 95 5 - 0,20 7 90 10 - 0,40 8 90 4 6 0,40 9 90 5,5 4,5 0,40 10 95 5 - 0,20 11 88 5,4 6,6 0,48 9 68254

Samaten lisätään 1 osa natriumhydroksidia.

Reaktioväliaineen lämpötila nostetaan 75°C:een ja lisätään autoklaaviin taulukossa 2 ilmoitettu määrä ammoniumpersulfaattia, joka on liuotettu 10 osaan deionisoitua vettä.

Tämä lämpötila pidetään yllä 4 h ajan, sen jälkeen nostetaan lämpötila 85°C:een ja pidetään sitä 3 h ajan, jonka jälkeen jäähdytetään ympäristön lämpötilaan. Saadaan keksinnön mukaista interpolymeerin lateksia.

Seuraava taulukko 3 ilmoittaa kutakin esimerkkiä varten interpolymeerin lateksin Sisältämien kuiva-aineiden painomää-rän, isopropyylialkoholiin liukenemattoman interpolymeerin osuuden ja verkkoutuneessa tilassa olevan bis-(2-kloorietyy-li)-vinyylifosfonaatin paino-osuuden isopropyylialkoholiin liukenemattomassa interpolymeerissä.

Taulukko 3

Interpolymee- Isopropyylial- Verkkoutuneessa

Esi- rilateksin koholiin liu- tilassa olevan merkki sisältämien kenemattoman bis-(2-kloorietyy- kuiva-aineiden interpolymeerin li)-vinyylifosfo- pitoisuus pai- osuus prosen- naatin osuus painoprosenteissa teissä noprosenteissa iso propyylialkoholiin liukenemattomassa interpolymeerin ________ osassa ___ 1 47,3 92,1 1,1 2 47,8 90,1 4,4 3 47,2 96,4 1,8 4 47,5 94,2 2,1 5 47,7 92,9 2,3 6 47,8 94,9 3,9 7 49,3 92,6 7,5 8 49,3 89 3,5 9 49,1 87 3,7 10 47,8 93,2 3,5 11 49,6 92,3 3,6 68254 10

Isopropyylialkoholiin liukenemattoman interpolymeerin osuus määrätään seuraavalla tavalla: Lähtemällä tutkittavasta lateksista valmistetaan lasilevylle kalvo, jonka paksuus on 15/100 mm (mitattuna kosteassa tilassa) , jonka annetaan kuivua 2 h ympäristön lämpötilassa ja sen jälkeen 2 h kuivausuunissa 50°C:ssa. Tästä kalvosta otetaan interpolymeerinäyte, jonka paino Po on noin 200 mg ja pannaan se pieneen pussiin, joka on valmistettu suodatinpaperista. Interpolymeeriä sisältävä pussi ripustetaan 7 h ajaksi isopropyylialkoholiin, jota kuumennetaan paluu-tislaten. Pussin annetaan valua ja lingotaan se kuivan suodatinpaperin päällä ja poistetaan isopropyylialkoholi pitämällä interpolymeeri-näytettä kuivausuunissa 110°C:ssa 15 h ajan, jonka jälkeen määrätään mainitun näytteen paino P.

Isopropyylialkoholiin liukenemattoman interpolymeerin osuus

P

saadaan suhteessa ilmaistuna prosenteissa.

Verkkoutuneessa tilassa olevan bis-(2-kloorietyyli)-vinyy-lifosfonaatin paino-osuus isopropyylialkoholiin liukenemattomasta interpolymeerin osasta määrätään, mittaamalla alkuaineanalyysin menetelmien mukaisesti mainitussa interpolymeerin osassa oleva fosfori.

Valmistetaan päällystyksessä käytettäviä vesiseoksia ja levitetään paperille käyttäen ilmakaavinta yksi kerros 20 g/m2, ilmoitettuna kuiva-aineina, kaikista mainituista 2 seoksista. Käytetään paperia 60 g/m . Näin päällystetty paperi kuivataan tunneliuunissa lämpötilassa 120°C, jonka jälkeen sille suoritetaan kalanterointi, joka sisältää neljä perättäistä kuljetusta kahden sylinterin välissä, voima 80 kN/m.

Kuivauksen ja kalanteroinnin jälkeen päällystetty paperi ilmastoidaan lämpötilaan 23°C atmosfäärissä, jonka suhteellinen kosteus on 50 %, ja sen jälkeen siitä tutkitaan sen repimislujuus kosteana. Tämä lujuus määrätään IGT-laitteen 11 11 68254 avulla, jonka on kehittänyt "Institut der Grafischen Technik" siten, että päällystetyn paperin näyte, jolle on etukäteen pantu ohut vesikalvo, pannaan kontaktiin painovä-rimoletin kanssa, jonka paino näytteen pintaa vasten säädetään määrättyyn arvoon; painatuksen nopeutta lisätään siksi kunnes havaitaan, että päällystetty kerros alkaa revetä. Repimislujuus kosteana määrätään visuaalisesti vertailemalla muihin näytteisiin. Käytetään painoväriä "3801", jota saadaan kaupallisesti firmasta Etablissements Lorilleux Lefranc. Tulokset ilmaistaa arvosanalla 0-10. Repimislujuus kosteana on sitä suurempi, mitä suurempi on arvosana, siten että arvosana 0 vastaa paperia, jonka lujuus on hyvin huono ja arvosana 10 paperia, jolla on erinomainen repimislujuus.

Mittaus on suoritettu välittömästi päällystetyn paperin valmistuksen jälkeen, osittain näytteestä, jota ei ole kuivattu uunissa ja osittain näytteestä, joka on kuivattu uunissa 5 min ajan 110°C:ssa.

Taulukko 4 ilmoittaa päällystysseosten laadun ja kiinteiden aineosien paino-osuuden kussakin esimerkissä ja kutakin vertailukoetta kohti, jotka on suoritettu käyttäen sideaineena vastaavaa kopolymeeri A:n lateksia.

Päällystysseosten pH on säädetty arvoon 8,5 lisäämällä ammoniakkia. Ne on säädetty lisäämällä vettä sellaiseksi, että ne sisältävät 60 % painosta kuiva-aineita.

Taulukko 4

Vertailu- Esimerkit kokeet 1-11

Kaoliini 100 100

Natrium-heksametafosfaatti 0,3 0,3

Karboksimetyyliselluloosa 0,3 0,3

Kopolymeeri A:n lateksi 12

Interpolymeerin lateksi - 12 68254

Taulukot 5, 6, 7 ja 8 ilmoittavat päällystetyn paperin repi-mislujuusarvot kosteana kussakin esimerkissä ja vastaavissa vertailukokeissa.

Taulukko 5 _Repimisiujuus kosteana_ Näytettä ei ole kui- Uunissa kuivattu vattu uunissa näyte_

Vertailukoe 7 9

Esimerkki 19 9

Taulukko 6 _Repimisiujuus kosteana_ Näytettä ei ole kui- Uunissa kuivattu vattu uunissa näyte_

Vertailukoe 4 5

Esimerkki 29 9

Taulukko 7 _Repimisiujuus kosteana_ Näytettä ei ole kui- Uunissa kuivattu vattu uunissa näyte_

Vertailukoe 3 5

Esimerkki 3 4 5

Esimerkki 46 7

Esimerkki 57 8

Esimerkki 67 9

Esimerkki 75 9

Esimerkki 86 9

Esimerkki 9 5 10

Taulukko 8 _Repimisiujuus kosteana_ Näytettä ei ole kui- Uunissa kuivattu vattu uunissa näyte__

Vertailukoe 3 4

Esimerkki 10 7 9

Esimerkki 11 8 8

It 13 68254

Havaitaan, että vesiseosten avulla, jotka sisältävät sideaineina keksinnön mukaisia interpolymeerin latekseja, saadaan päällystettyä paperia, jolla on parempi repimislujuus kosteana kuin sellaisella paperilla, joka on päällystetty ve-siseoksilla, jotka sisältävät sideaineina vastaavia kopoly-meeri A:n latekseja.

Lopuksi suoritettiin vertailukoe interpolymeerin avulla, joka ei kuulunut keksintöön, ja joka muodostui esimerkkien 3-9 kopolymeeri A:sta ja bis-(etyyli)-vinyylifosfonaatin polymeeristä. Tämä interpolymeeri muodostuu 98 %:sta kopolymeeri A:ta ja 2 %:sta bis-(etyyli)-vinyylifosfonaatin polymeeriä. Sen valmistaminen tapahtui menetelmän mukaan, joka on selostettu edellä olevissa esimerkeissä. Lisättiin ainoastaan 0,08 osaa ammoniumpersulfaattia, joka oli liuotettuna 10 osaan deionisoitua vettä, sen jälkeen kun reaktioväliai-neen lämpötila autoklaavissa (joka sisälsi kopolymeeri A:n ja monomeeri bis-(etyyli)-vinyylifosfonaatin lateksia) oli nostettu 75°C:een.

Interpolymeerilateksin kuiva-aineiden paino-osuus oli 40 % ja isopropyylialkoholiin liukenemattoman interpolymeerin osuus oli 95,4 %. Verkkoituneessa tilassa olevan bis-(etyyli) -vinyylifosfonaatin paino-osuus isopropyylialkoho1iin liukenemattomasta interpolymeerin osasta oli 0,16 %.

Tämä interpolymeerilateksi lisättiin sitten taulukossa 4 edellä ilmoitettuun paperin päällystyksessä käytettävään vesiseokseen.

Tämän vesiseoksen avulla suoritettiin paperin päällystäminen, jota seurasi kuivaus 120°C:ssa, kalanterointi ja ilmastointi 23°C:een atmosfäärissä, jonka suhteellinen kosteus 011 50 %.

Sen jälkeen tutkittiin päällystettyä paperia sen repimislu-juuden suhteen kosteana. Seuraavassa taulukossa 9 ovat koot- 14 68254 tuina paperin repimislujuusarvot kosteana, kun päällystys suoritettiin yhtäältä vesiseoksella, joka sisälsi kopoly-meeri A:n (esimerkit 3-9) ja bis-(etyyli)-vinyylifosfonaa-tin polymeerin muodostamaa interpolymeeriä ja toisaalta vertailun vuoksi vesiseoksella, joka sisälsi yksinomaan kopoly-meeri A:ta.

Taulukko 9 Näytettä ei ole Näyte kuivattu kuivattu uunissa uunissa_

Vesiseos, jossa on ko- polymeeri A:n lateksia 3 5

Vesiseos, joka sisältää kopolymeeri A:n ja bis-(etyyli)-vi- 2 _

nyylifosfonaatin poly- Δ J

meerin muodostamaa in-terpolymeerin lateksia

Todetaan, että päällystykseen käytetyllä vesiseoksella, jossa interpolymeeri sisältää bis-(etyyli)-vinyylifosfonaa-tin polymeeriä, saadaan päällystetylle paperille vielä huonompi repimislujuus kosteana kuin käytettäessä vesiseosta, joka sisältää ainoastaan kopolymeeri A:n lateksia.

Il

Claims (4)

68254

1. Interpolymeerilateksit mm. paperin päällystämiseksi, joiden interpolymeeri muodostuu butadieeni- ja styreeniyksiköi-tä sisältävästä kopolymeeri A:sta ja sen kanssa ainakin osittain verkkoutuneesta polymeeri B:stä, joka on vinyylifosfoniumhappo-johdannainen, tunnetut siitä, että interpolymeeri sisältää 80-99 paino-% kopolymeeri A:ta, jossa on 25-55 paino-% butadieeniä, 35-74 paino-% styreeniä ja 1-10 paino-% ainakin yhtä etyleenityydyttämätöntä karboksyylihappoa, ja 1-20 paino-% polymeeri B:tä, joka on bis-(2-kloorietyyli)-vinyylifosfonaatin ja mahdollisesti etyleenityydyttämättömän komonomeerin polymeeri, jolloin interpolymeerin isopropyylialkoholiin liukenematon osa on ainakin 75 % interpolymeeristä sisältäen verkkoutu-neessa tilassa 0,2-15 % bis-(2-kloorietyyli)-vinyylifosfonaattia.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukaiset lateksit, tunnetut siitä, että polymeeri B sisältää 15-100 paino-% bis-(2-kloorietyyli) -vinyylifosfonaattia ja 0,85 paino-% ainakin yhtä sen etyleenityydyttämätöntä komonomeeriä.

3. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukaiset lateksit, tunnetut siitä, että karboksyylihappo on akryylihappo, metakryyli-happo tai itakonihappo.

4. Patenttivaatimuksen 2 mukaiset lateksit, tunnetut siitä, että etyleenityydyttälnätön komonomeeri on metyylimetakry-laatti.