FI68122B - Foerfarande foer aedling av traevaror - Google Patents

Foerfarande foer aedling av traevaror Download PDF

Info

Publication number
FI68122B
FI68122B FI801332A FI801332A FI68122B FI 68122 B FI68122 B FI 68122B FI 801332 A FI801332 A FI 801332A FI 801332 A FI801332 A FI 801332A FI 68122 B FI68122 B FI 68122B
Authority
FI
Finland
Prior art keywords
wood
treatment
bar
timber
weight
Prior art date
Application number
FI801332A
Other languages
English (en)
Other versions
FI68122C (fi
FI801332A (fi
Inventor
Eberhard Giebeler
Bernhard Bluhm
Arnold Alscher
Klaus Moraw
Gerd Collin
Hanspeter Nilles
Original Assignee
Ruetgerswerke Ag
Priority date (The priority date is an assumption and is not a legal conclusion. Google has not performed a legal analysis and makes no representation as to the accuracy of the date listed.)
Filing date
Publication date
Application filed by Ruetgerswerke Ag filed Critical Ruetgerswerke Ag
Publication of FI801332A publication Critical patent/FI801332A/fi
Publication of FI68122B publication Critical patent/FI68122B/fi
Application granted granted Critical
Publication of FI68122C publication Critical patent/FI68122C/fi

Links

Classifications

    • B—PERFORMING OPERATIONS; TRANSPORTING
    • B27—WORKING OR PRESERVING WOOD OR SIMILAR MATERIAL; NAILING OR STAPLING MACHINES IN GENERAL
    • B27K—PROCESSES, APPARATUS OR SELECTION OF SUBSTANCES FOR IMPREGNATING, STAINING, DYEING, BLEACHING OF WOOD OR SIMILAR MATERIALS, OR TREATING OF WOOD OR SIMILAR MATERIALS WITH PERMEANT LIQUIDS, NOT OTHERWISE PROVIDED FOR; CHEMICAL OR PHYSICAL TREATMENT OF CORK, CANE, REED, STRAW OR SIMILAR MATERIALS
    • B27K3/00—Impregnating wood, e.g. impregnation pretreatment, for example puncturing; Wood impregnation aids not directly involved in the impregnation process
    • B27K3/02—Processes; Apparatus
    • B27K3/0207—Pretreatment of wood before impregnation
    • B27K3/0214—Drying
    • B—PERFORMING OPERATIONS; TRANSPORTING
    • B27—WORKING OR PRESERVING WOOD OR SIMILAR MATERIAL; NAILING OR STAPLING MACHINES IN GENERAL
    • B27K—PROCESSES, APPARATUS OR SELECTION OF SUBSTANCES FOR IMPREGNATING, STAINING, DYEING, BLEACHING OF WOOD OR SIMILAR MATERIALS, OR TREATING OF WOOD OR SIMILAR MATERIALS WITH PERMEANT LIQUIDS, NOT OTHERWISE PROVIDED FOR; CHEMICAL OR PHYSICAL TREATMENT OF CORK, CANE, REED, STRAW OR SIMILAR MATERIALS
    • B27K5/00—Treating of wood not provided for in groups B27K1/00, B27K3/00
    • B27K5/0085—Thermal treatments, i.e. involving chemical modification of wood at temperatures well over 100°C
    • B—PERFORMING OPERATIONS; TRANSPORTING
    • B27—WORKING OR PRESERVING WOOD OR SIMILAR MATERIAL; NAILING OR STAPLING MACHINES IN GENERAL
    • B27K—PROCESSES, APPARATUS OR SELECTION OF SUBSTANCES FOR IMPREGNATING, STAINING, DYEING, BLEACHING OF WOOD OR SIMILAR MATERIALS, OR TREATING OF WOOD OR SIMILAR MATERIALS WITH PERMEANT LIQUIDS, NOT OTHERWISE PROVIDED FOR; CHEMICAL OR PHYSICAL TREATMENT OF CORK, CANE, REED, STRAW OR SIMILAR MATERIALS
    • B27K3/00—Impregnating wood, e.g. impregnation pretreatment, for example puncturing; Wood impregnation aids not directly involved in the impregnation process
    • B27K3/02—Processes; Apparatus
    • B27K3/08—Impregnating by pressure, e.g. vacuum impregnation

Landscapes

  • Life Sciences & Earth Sciences (AREA)
  • Engineering & Computer Science (AREA)
  • Wood Science & Technology (AREA)
  • Forests & Forestry (AREA)
  • Physics & Mathematics (AREA)
  • Thermal Sciences (AREA)
  • Chemical And Physical Treatments For Wood And The Like (AREA)
  • Saccharide Compounds (AREA)
  • Electrical Discharge Machining, Electrochemical Machining, And Combined Machining (AREA)
  • Electrotherapy Devices (AREA)
  • Signal Processing Not Specific To The Method Of Recording And Reproducing (AREA)
  • Amplifiers (AREA)
  • Networks Using Active Elements (AREA)

Description

Γ·α8^7] Γβ1 KUULUTUSJULKAISU ^0^00 •SsT® 6 11 UTLÄGGNINGSSKRIFT 68122 ί®/Χΐ· C (45) I-'::·'’- : :ο 7 1</ΰ5 J Ρ:. ΐ: η ι. - ί d ; I s. t (51) Kv.lk.‘/lnt.CI.* F 26 Β 1/00, B 27 K 5/00 SUOMI—FINLAND (21) Patenttihakemus·—Patennnsökning 801332 (22) Hakemispäivä — Ansökningsdag 27* . 04.80 (23) Alkupäivä — Giltighetsdag 24.04.80 (41) Tullut julkiseksi — Blivit offentlig 26.10.80
Patentti- ja rekisterihallitus Nähtäväksipanon ja kuul.julkalsun pvm. -
Patent- och registerstyrelsen ' ' Ansökan utlagd och utl.skriften publicerad 29.03.85 (32)(33)(31) Pyydetty etuoikeus—Begärd prioritet 25.04,79
Saksan Li i ttotasavai ta-Förbunds repub 1i ken Tyskland(DE) P 2916677.6 (/1) Rutgerswerke Aktiengesel1schaft, Mainzer Landstrasse 217, 6000 Frankfurt/ Main 1, Saksan Liittotasavalta-Förbundsrepubliken Tyskiand(DE) (72) Eberhard Giebeler, Duisburg, Bernhard Bluhm, Duisburg, Arnold Alscher, Ladenburg, Klaus Moraw, Duisburg, Gerd Collin, Duisburg, Heinzpeter Nil les, Duisburg, Saksan Liittotasavalta-Förbundsrepubliken Tyskland(DE) (74) Oy Borenius & Co Ab (54) Menetelmä puutavaran jalostamiseksi - Förfarande för ädling av trävaror Keksinnön kohteena on menetelmä puutavaran ja siitä valmistettujen puutuotteiden jalostamiseksi lämpökäsittelyllä suljetussa lämmitettävässä astiassa.
Sienikestoisuuden lisäksi ovat mittojen pysyvyys vaihtelevissa il-mankosteuspitoisuuksissa, sileä pinta ja hyvä työstettävyys tärkeimmät puulta vaaditut ominaisuudet, sillä mittojen muutoksissa ei ole esim. ikkunoiden ja ovien tiivistys- ja eristyskyky enää taattu, ja pintajännityksen alainen ja halkeileva puuaines vaatii runsaasti huoltoa, eikä sitä myöskään voida päällystää tyydyttävästi muoviai-neilla. Päällystyksen jälkeinen sileä pinta edellyttää uudenaikaisissa päällystysmenetelmissä, esim. suulakepuristuksella tapahtuvassa päällystysytekniikassa, käyttöaineen sileää, halkeilematonta pintaa. Myös muovipäällystyksessä on mittojen pysyvyyden ja sieni-kestävyyden oltava taattu, jotta ei tarvitsisi pelätä päällysteen vaurioituessa puun tuhoutumista eikä tätä seuraavaa muovipeitteen irtoamista.
DE-patenttijulkaisusta 2 263 758 on tunnettua, että puutavaran lämpökäsittelyllä voidaan saada aikaan paisunnan vähenemistä puun kosteuden ollessa 15...30 % ja 100...180 oc lämpötiloissa. Paksuissa 2 681 22 puuaineksissa esiintyy kuitenkin näillä kosteuspitoisuuksilla lämpökäsittelyssä helposti puutavaran halkeilua, mikä on sitä selvempi mitä suurempi puutavaran kosteus on ja mitä korkeampia reaktiolämpö-tilat ovat. Tämän syynä ovat jännitykset, jotka kokemuksen mukaan syntyvät liian nopean kuivumisen yhteydessä. Pyökki on tällöin olennaisesti herkempi kuin kuusi tai mänty. Toisaalta pyökin arvo voi nousta olennaisesti halkeilemattoman mittojen stabiloinnin ansiosta. Ohuet puuainekset, kuten esim. viilut, joiden lähtökosteudet ovat yli 10 %, eivät tosin halkeile käsittelyn aikana, mutta ne tulevat käsittelystä voimakkaasti poimuisina. Tämä vaikeuttaa käsittelyn jälkeistä liimausta, sillä tasainen koneellinen liiman levitys on tällöin tuskin mahdollista ja liimaamisessa tarvittavissa puristus-paineissa esiintyy usein halkeilua. Toisena haittana mainittakoon pitkät reaktioajat alle 180 °C:n lämpötiloissa, jolloin menetelmän teollinen hyväksikäyttö kärsii.
DE-hakemusjulkaisusta 2 654 958 on edelleen tunnettua jalostaa puuta monivaiheisen ja monimutkaisen menetelmän avulla vesipitoisissa liuoksissa lisäämällä pinta-aktiivisia aineita ja alkaleja alle 3 barin paineissa ja alle 130 °C:n lämpötiloissa. Tällöin saadaan aikaan puutavaran lujuuden lisääntyminen, ja tämän lisäksi puutavaran sienikestoisuus paranee ja väri tulee yhtenäisemmäksi. Tällöin on kuitenkin kyseessä työläs ja kallis menetelmä etenkin, kun otetaan huomioon vesipitoisten liuosten ympäristönsuojelun edellyttämä käsittely.
Saksalaisessa patenttijulkaisussa 878 553 kuvataan puun käsittelymenetelmä, missä kuivaa puutavaraa, jonka vesipitoisuus on pienempi kuin 10 %, käsitellään painekammiossa kuivalla, kyllästetyllä vesihöyryllä kohtuullisella paineella. Käsittely suoritetaan 1...3 barin paineessa, missä olosuhteissa kyllästetyn, kuivan vesihöyryn lämpötila on 120...143 °C. Näissä suhteellisen alhaisissa lämpötiloissa ja paineissa tapahtuu haluttu puun jalostus toivottua hitaammin.
US-patenttijulkaisusta 1 366 225 tunnetaan vielä puun lämpökäsittelymenetelmä, missä käsittelylämpötila on 193...215 °C. Menetelmän tarkoituksena on aikaansaada muutos lähinnä puun värissä, mutta menetelmä ei tarjoa mahdollisuuksia puun stabilointiin.
Keksinnön tehtävänä on täten esittää menetelmä puutavaran jalostamiseksi edellä mainitut haitat välttäen. Tämä tehtävä ratkaistaan 3 681 22 menetelmällä puutavaran ja siitä valmistettujen tuotteiden kyllästämiseksi lämpökäsittelyllä suljetussa lämmitettävässä astiassa, jolloin lähtömateriaalin vesipitoisuus on alle 10 paino-%, sopivasti 3...8 paino-% ja menetelmä tunnetaan siitä, että käsittely suoritetaan lämpötilassa 160...240 °C ja 3...15 barin paineessa, jolloin käsittelyn kestoaika on 0,5...8 tuntia.
On osoittautunut, että keksinnön mukaisella menetelmällä voidaan jalostaa puuta ilman, että esiintyy haitallista halkeilua paksuissa puuaineksissa tai viilujen korostunutta poimuilua.
Keksinnön menetelmän mukaisesti on edullista toimia 180...230 °C:ssa ja 5...10 barin paineessa.
Käsittelyaika on yleensä sitä lyhyempi mitä korkeampi lämpötila valitaan.
Erikoisen hyviä tuloksia saadaan keksinnön mukaisella menetelmällä käyttämällä suhteellisen paksuja puutavarakokoja, parhaiten sellaisia, joiden läpimitta on vähintään 2 cm, esim. särmättyä puutavaraa, jonka särmäpituus on ainakin 2 cm.
Erittäin hyviä tuloksia, varsinkin jännitysten ja painegradienttien välttämiseksi, voidaan myös saavuttaa rikastamalla reaktioastiässä lämpökäsittelyn yhteydessä puusta haihtuvia tuoteitta. Tämä voidaan saavuttaa esim. reaktorin suuren täyttöasteen avulla, siis reaktori-tilavuuden ja puutilavuuden pienellä suhteella, parhaiten pienemmällä kuin 7, ja/tai lisäämällä puun kondensaattia ja/tai yhtä tai useampaa puun kondensaattiin sisältyvää ainetta.
Puun kondensaattiin sisältyvistä aineista, kuten esim. muurahaishaposta, etikkahaposta, furfuraalista, furfuryylialkoholista, meta-nolista tai myös vedestä, ovat sopivia etenkin etikkahappo ja/tai muurahaishappo. Myös korkeammat alkaanikarboksyylihapot, etenkin sellaiset, joissa on enintään 6 hiiliatomia, tai myös mainittujen happojen anhydridit, esim. etikkahappoanhydridi, tulevat lisäaineina kysymykseen. Lisäaineet voidaan tällöin lisätä ennen lämpökäsittelyä reaktiotilaan, tai ne johdetaan parhaiten käsittelyn aikana reaktoriin ulkoapäin. Eräs toinen mahdollisuus on kostuttaa käsiteltävää puutavaraa ennen käsittelyä lisäaineilla.
Lisäaineiden määrä ei yleensä ole kriittinen. Osapaineiden summan ei yleensä tulisi ylittää 12 baria. Missään tapauksessa ei saa syntyä pitoisuuksia, joissa tapahtuu jo lisäaineiden osakondensaatiota reaktioastiassa.
4 68122
Varmuussyistä ja hapettumisen aiheuttaman puutavaran hajoamisen ehkäisemiseksi happipitoisuuden ei tule ylittää reaktiotilassa 10 tilavuusprosenttia. Jotta varmistettaisiin käsitellyn puutavaran mahdollisimman vaalea värisävy, on tarkoituksenmukaista toimia täysin hapettomassa tilassa. Tällöin käsittely tehdään inertis3ä kaasussa, esim. typessä.
Reaktioastiana (reaktorina) käytetään parhaiten autoklaavia, joka on korroosiota kestävää ainetta, esim. V2A (1.4541-teräs) tai V4A-terästä (1.451-teräs). Koko ja mitoitus määräytyy tällöin käytettävien puutuotteiden koosta, lämmön johto tapahtuu parhaiten reaktioastiaan asennettujen kuumennuskierukoiden kautta tulistetun vesihöyryn avulla, jonka paine on esim. 40 baria. lämmön vaihdon parantamiseksi lämmön-kantimesta kaasuun ja kaasusta puutavaraan on osoittautunut edulliseksi kierrättää kaasua reaktiotilassa, esim. tuulettimen tai puhaltimen avulla.
Keksinnön menetelmän mukaisesti käsitelty puu soveltuu esim. erittäin hyvin ulkokäyttöön, etenkin ovien ja ikkunoiden rakennusmateriaaliksi. Se voidaan omi nai suuks i ensa ansiosta myös erinomaisesti päällystää muoveilla, lähtöaineena voidaan käyttää myös leikkaamatonta raakapuuta. Näin soveltuu kustannuksiltaan edulliseksi raaka-aineeksi esim. pienpuu ta vara, jonka läpimitat ovat korkeintaan n. 15 cm ja jota tähän mennessä tuskin on voitu käyttää ja jota esiintyy suurina määrinä käyttämättömänä. Menetelmän kokonaiskustannusten alentamiseksi on edullista jättää puu kuorimatta ennen käsittelyä. lämpökäsittelyn jälkeen kuori lohkeilee helposti ja se edustaa hyvin jauhettavaa raaka-ainetta, joka soveltuu esim. liiman täyteaineeksi. Keksinnön menetelmän mukaisesti aikaansaatava reaktioaikojen lyhennys on huomattava. Reaktioaika maksimaalisen, n. 5 % jäämäpaisunnan aikaansaanti seksi en esim. 200 °C lämpötilassa 1...2,5 tusitia särmätyn pyökkipuutavaran kohdalla, jonka särmäpituudet ovat 30 mm...50 nm.
Seuraavassa esitetään keksintö lähemmin esimerkkeihin viitaten. Ellei muuta mainita, on lämpötilat esitetty Celsius-asteina, paineet bareina ja %-arvot painoprosentteina. Esimerkeissä esitetyt paisunta-arvot määritettiin DIN 52.1Θ4 mukaisesti.
Esimerkki 1 (vertai luesi merkki)
Alkukosteuden vaikutus viilujen jalostamiseen Välillisesti vesihöyryllä (paine 40 baria) lämmitetyssä autoklaavissa, joka on 1.4571-terästä (läpimitta 500 sm, pituus 1500 mm), käsitellään vaneriviilua, joka on punapyökkiä ja jonka mitat ovat 4 x 200 x 1300 mm, 10 barin paineessa typpikaasussa 1 1/2 tuntia 220 QC:ssa.
s 68122
Autoklaavin lämpöstabiilisuus saavutetaan n. 10 min. kuluttua, koska kaasun kierto edistää lämmön siirtymistä ja lämpötilan tasaantumista. Erien 1 ja 2 olosuhteet eroavat toisistaan vain viilun alkukosteuden perusteella.
Tulokset:
Erä 1 (alkukosteus 20%)
Maksimaalinen paisuntakyky (tangentiaalisessa suunnassa) on vähentynyt 58% (keskiarvo). Viilut ovat kuitenkin voimakkaasti poimuisia (n.
50 mm tason ulkopuolella). Liimapuristimessa halkeilevat viilut tästä syystä toistuvasti kuitujen suunnassa. Viiluista liimaamalla valmistetut levyt ja pintalaminaatit ovat ala-arvoisia tämän halkeilun vuoksi.
Erä 2
Maksimaalinen paisuminen on 5,5%:ssa (keskiarvo) ja se on siten alentunut 56%. Viilut ovat vain hieman poimuisia (10...20 mm tasosta ulospäin). Liima voidaan levittää koneellisesti tasaisesti. Liimapuristi-messa ei synny halkeilua.
Esimerkki 2_
Vesihöyryn osapaineen vaikutus viilujen jalostamiseen
Esimerkissä 1 esitetyssä autoklaavissa käsitellään pyökkipuusta valmistettuja vaneriviiluja (4 x 200 x 1300 mm). Erien 3, 4 ja 5 yhteiset olosuhteet ovat 195 °C:n lämpötila, 10 barin paine ja reaktioaika 21/2 tuntia. Koeolosuhteet eroavat toisistaan seuraavissa kohdissa: erä 3 alkukosteus 0%, typpikaasu erä 4 " 5,2%, " erä 5 " 0%, typestä (8,5 baria) ja vesihöyrystä (1,5 baria) muodostuva atmosfääri, vesi lisättiin ulkoapäin ja höyrystettiin autoklaavissa.
Tulokset:
Kaikissa kolmessa erässä viilut tulevat (14 kl/erä) vähäisesti poimuisina ja halkeilemattomasti liimattavin erästä. Paisuntakyvyn vähentyminen on erässä 3 vain 35%, erässä 4 jo 48% ja erässä 5 52%.
6 68122 Tämä esimerkki osoittaa, että vesihöyryn läsnäolo edistää mittojen pysyvyyttä. Tässä suhteessa on lähes samantekevää, lisätäänkö vettä tai tuleeko se reaktoriin puutavaran sisältämän kosteuden muodossa. Viilujen voimakkaan muodonmuutoksen estämiseksi lisätään kuitenkin parhaiten vesihöyryä.
Esimerkki 3
Paineen vaikutus viilujen jalostamiseen
Esimerkin 1 mukaisesti autoklaavissa käsitellään pyökkipuusta valmistettuja vaneriviiluja 220 °C:ssa typpikaasussa kulloinkin 1 tunti. Viilujen alkukosteus on 5,2%. Olosuhteet erissä 6,7 ja 8 eroavat toisistaan vain kokonaispaineen suhteen, joka on erässä 6 1,7 baria, erässä 7 6 baria ja erässä 8 11 baria.
Tulokset:
Kaikki viilut olivat vähän poimuisia ja hyvin työstettävissä, mutta ne ovat jalostuneet mittojen pysyvyytensä suhteen erilaisesti. 11 barin paineessa (erä 8) paisumiskyky oli alentunut 53%, 6 barissa (erä 7) 44% ja 1,7 barissa (erä 6) enää vain 34%.
Esimerkki 4 (vertailuesimerkki)
Puutavaran alkukosteuden vaikutus särmätyn puutavaran kyllästämiseen Särmättyä pyökkipuutavaraa (50 x 50 x 300 mm) kyllästetään autoklaavissa (vrt. esimerkki 1) 2 1/2 tuntia 200 °C:ssa ja 10 barissa typpi kaasussa. Viidessä eri erässä käytetyt särmätyt puutavarat eroavat toisistaan kosteuspitoisuuksiensa suhteen. Kaikki särmätyt puutavarat olivat ennen käsittelyä halkeilemattomia.
Tulos: Tangenti- aalinen Taivutuslujuus
Kosteus paisunta_N/mm 2_
Erä 9 0 4,8 * 0,7 95-5
Erä 10 5 5,3-0,8 82 - 5
Erä 11 10 4,6 - 0,4 74 - 7
Erä 12 14 5,0 - 0,5 74 ί 7
Erä 13 22 4,9 - 0,4 87 - 6 Käsittelyn jälkeen särmätyt puutavarat, joissa oli 0%:n ja 5%:n alku-kosteus, ovat ulkoisesti ja siäosastaan halkeilemattomia. Särmätyistä puutavaroista, joiden alkukosteus oli 10%, on korkeintaan a- 2C% 7 68122 sisäosastaan halkeilleita ja halkeamien leveys on korkeintaan 1 mm. 30%:ssa särmätyistä puutavaroista, joiden alkukosteus on 14%, on halkeamia, joiden leveys on n. 3 mm. Kaikki särmätyt puutavarat, joiden kosteuspitoisuudet ovat 22%, ovat sisäosastaan erittäin halkeilleita (särön leveys 4...6 mm).
Maksimaalisen jäämäpaisunnan suhteen (ks. taulukko) särmätyt puutavarat, joissa on eri alkukosteus, eroavat toisistaan tuskin lainkaan.
Esimerkki 5 Särmätyn puutavaran vaikutus kyllästämiseen Särmätyt erimittaiset pyökkipuutavarat käsitellään yhdessä esimerkin 1 mukaisessa autoklaavissa 21/2 tuntia 200 °C:ssa typpikaasussa (10 barin paineessa). Alkukosteus on 0%. Käsitellyt, särmätyt puutavarat arvostellaan halkeamien, paisuntakyvyn ja taivutuslujuuden suhteen. Taulukossa on samoin esitetty suhteellisesta paisunnan alenemisesta AQ ja taivutuslujuuden AB suhteellisestia vähenemisestä muodostuva osamäärä, jolla eniten jalostetuissa särmätyissä puutavaroissa on suurin arvo (jalostus ^AQ/AB).
w·^ . Paisuntakyvyn Taivutuslujuu- Έ x suhteell. den suht.
mm Halkeilu väheneminen väheneminen
_AQ%_A B%___AQ/AB
10 x 10 x 300 ei 28 48 0,58 20 x 20 x 300 ei 42 31 1 ,35 30 x 30 x 300 ei 57 17 3,35 50x50x300 ei 66 38 1,74
Esimerkki osoittaa jalostusasteen paranemista poikkileikkaukseltaan neliömäisten särmättyjen puutavarakappaleiden koon suuretessa maksimikokoon asti, joka tässä valituissa olosuhteissa on 30 x 30 mm. Tämä maksimikoko voi muissa olosuhteissa olla toinen.
Esimerkki 6
Kaasumaisten puutavaran kondensaatiotuotteiden vaikutus särmättyjen puutavaroiden jalostamiseen Särmättyä pyökkitavaraa, jonka mitat ovat 30 x 30 x 300mm, jalostetaan 1 1/2 tuntia 200 °C:ssa ja 10 barissa. Käytetyt särmätyt puutavarat ovat täysin kuivia, mutta kaasun koostumusta vaihdellaan autoklaavissa 8 68122 siten, että vettä tai puun kondensaattia annostellaan autoklaaviin ja höyrystetään siellä käsittelyn alussa. Puun kondensaatti. sisältää 80% vettä, 15% etikkahappoa, 2% muurahaishappoa ja 3% muita aineita.
. _ Paisuntakyvyn suht
Osapameet Halkeilu väheneminen 10 baria typpi ei 34 7.5 baria typpi + 2,5 baria vesi el 7.5 baria typpi + 2,5 baria puun konden- el ^ saattia

Claims (9)

  1. 68122 9
  2. 1. Menetelmä puutavaran ja siitä valmistettujen puutuotteiden jalostamiseksi lämpökäsittelyllä suljetussa lämmitettävässä astiassa, jolloin lähtöaineen vesipitoisuus on alle 10 paino-%, sopivasti 3...8 paino-%, tunnettu siitä, että käsittely suoritetaan lämpötilassa 160...240 °C ja 3...15 barin paineella, jolloin käsittelyn kestoaika on 0,5...8 tuntia.
  3. 2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että käsittelylämpötila on 180,..230 °C.
  4. 3. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen menetelmä, tunnet-t u siitä, että käsittelypaine on 5...10 baria.
  5. 4. Jonkin patenttivaatimuksen 1...3 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että käsitellään paksuja puuaineita, joiden läpimitta on ainakin 2 cm.
  6. 5. Jonkin patenttivaatimuksen 1...4 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että reaktoritilavuuden suhde puutilavuuteen on alle 7.
  7. 6. Jonkin patenttivaatimuksen 1...5 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että käsittely tehdään yhden tai useamman puun kondensaatissa olevan aineen läsnäollessa,
  8. 7. Jonkin patenttivaatimuksen 1...6 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että käsittely tehdään muurahaishapon ja/tai etikkahapon läsnäollessa.
  9. 1. Förfarande för att förbättra kvaliteten hos trä och därav framställda träprodukter genom värmebehandling i ett slutet upp-hettbart kari, varvid utgängsmaterialets vattenhalt inte är stör-re än 10 vikt-%, lämpligen 3...8 vikt-%, kännetecknat
FI801332A 1979-04-25 1980-04-24 Foerfarande foer aedling av traevaror FI68122C (fi)

Applications Claiming Priority (2)

Application Number Priority Date Filing Date Title
DE2916677 1979-04-25
DE19792916677 DE2916677A1 (de) 1979-04-25 1979-04-25 Verfahren zur verguetung von holz

Publications (3)

Publication Number Publication Date
FI801332A FI801332A (fi) 1980-10-26
FI68122B true FI68122B (fi) 1985-03-29
FI68122C FI68122C (fi) 1985-07-10

Family

ID=6069198

Family Applications (1)

Application Number Title Priority Date Filing Date
FI801332A FI68122C (fi) 1979-04-25 1980-04-24 Foerfarande foer aedling av traevaror

Country Status (8)

Country Link
US (1) US4377040A (fi)
EP (1) EP0018446B1 (fi)
AT (1) ATE1370T1 (fi)
CA (1) CA1133205A (fi)
DE (2) DE2916677A1 (fi)
FI (1) FI68122C (fi)
NO (1) NO149415C (fi)
YU (1) YU41708B (fi)

Cited By (1)

* Cited by examiner, † Cited by third party
Publication number Priority date Publication date Assignee Title
WO1995015243A1 (en) * 1993-11-30 1995-06-08 Ventral Oy A method for protecting wood and a product protected in this way

Families Citing this family (21)

* Cited by examiner, † Cited by third party
Publication number Priority date Publication date Assignee Title
DE3044221A1 (de) * 1980-11-25 1982-06-03 Rütgerswerke AG, 6000 Frankfurt Verfahren zur dimensionsstabilisierung von pressverdichteten holzwerkstoffen
DE3504898A1 (de) * 1985-02-13 1986-08-14 Rütgerswerke AG, 6000 Frankfurt Verfahren zur verguetung von holz sowie verwendung des vergueteten holzes
FR2604942B1 (fr) * 1986-10-10 1988-12-23 Armines Procede de fabrication d'un materiau ligno-cellulosique par traitement thermique et materiau obtenu par ce procede
FR2609927B1 (fr) * 1987-01-26 1991-08-30 Armines Procede de fabrication d'un materiau agglomere a base d'une matiere ligno-cellulosique et materiau obtenu par la mise en oeuvre de ce procede
FR2654378A1 (fr) * 1989-11-16 1991-05-17 Sennesael Etienne Procede de traitement des bois et dispositif pour sa mise óoeuvre.
ATE198661T1 (de) * 1993-05-12 2001-01-15 Valtion Teknillinen Verfahren zur verbesserung des widerstandes von zellulosehaltigen produkten gegen schimmel und fäulnis
FR2720969A1 (fr) * 1994-06-14 1995-12-15 Herve Montornes Procédé de traitement haute température d'un matériau ligno-cellulosique.
FR2751580B1 (fr) * 1996-07-26 1998-10-16 N O W New Option Wood Procede de retification du bois
FR2751579B1 (fr) * 1996-07-26 1998-10-16 N O W New Option Wood Procede de traitement du bois a etape de transition vitreuse
DE19852827A1 (de) 1998-11-17 2000-05-18 Menz Martin Holzschutzverfahren
FR2846269B1 (fr) * 2002-10-28 2004-12-24 Jean Laurencot Procede pour traiter une charge de matiere ligneuse composee d'elements empiles, notamment une charge de bois, par traitement thermique a haute temperature
NL1026135C2 (nl) * 2004-05-06 2005-11-11 Konink Boogaerdt B V Werkwijze voor het vervaardigen van een houten dek, en houten latten bestemd voor gebruik bij dit dek.
JP4237797B2 (ja) * 2004-05-13 2009-03-11 エルジー・ケム・リミテッド プリプレグ製造用トリータオーブン
US8906466B2 (en) * 2009-06-25 2014-12-09 Eastman Chemical Company Esterified lignocellulosic materials and methods for making them
US20100331531A1 (en) * 2009-06-25 2010-12-30 Eastman Chemical Company Methods for esterifying lignocellulosic material
DE102009047137A1 (de) 2009-11-25 2011-05-26 Institut Für Holztechnologie Dresden Gemeinnützige Gmbh Verfahren zur thermischen Modifizierung oder Vergütung von Holz und Holzprodukten
US20120102693A1 (en) * 2010-10-29 2012-05-03 Royal Antoine method for manufacturing agglomerated material and profile and coffin manufactured with such material
WO2015095900A2 (en) * 2013-12-17 2015-06-25 Rhino Modified Wood (Pty) Limited Timber treatment process
SE540196C2 (en) * 2016-06-15 2018-04-24 Stora Enso Oyj Thermally modified wood product and a process for producing said product
DK179238B1 (en) * 2016-07-15 2018-02-26 Wtt Holding Aps A thermo treatment process for wood
NO20220732A1 (en) 2022-06-27 2023-12-28 Saga Wood Holding As Apparatus and method for modification and preservation treatment of wood

Family Cites Families (8)

* Cited by examiner, † Cited by third party
Publication number Priority date Publication date Assignee Title
US1366225A (en) * 1917-10-06 1921-01-18 Burgess Lab Inc C F Method and apparatus for transforming wood
DE910836C (de) * 1950-06-21 1954-05-06 Hans Wuenscher Dipl Ing Verfahren zum Trocknen, Vergueten, insbesondere Quellvergueten und Durchfaerben von Holz
DE878553C (de) * 1950-09-05 1953-06-05 Mapa S A Verfahren zum Behandeln von Holz
US3685959A (en) * 1969-04-24 1972-08-22 Dow Chemical Co Wood seasoning and modification
US3765934A (en) * 1970-04-28 1973-10-16 Champion Int Corp Process for impregnating porous, cellulosic material by in situ polymerization of styrene-maleic anhydride complex
DE2263758C3 (de) * 1972-12-28 1975-09-18 Bundesrepublik Deutschland, Vertreten Durch Den Minister Fuer Wirtschaft In Bonn, Dieser Vertreten Durch Den Praesidenten Der Bundesanstalt Fuer Materialpruefung (Bam), 1000 Berlin Verfahren zur Herstellung von formbeständigem Holz und daraus erzeugten Holzprodukten, z.B. Furnieren, Spänen
US3971139A (en) * 1973-09-14 1976-07-27 Rochon Marcel A Process and apparatus for decreasing moisture content in wood
US4025663A (en) * 1975-04-07 1977-05-24 James Chester Brandt Method of producing a translucent panel

Cited By (1)

* Cited by examiner, † Cited by third party
Publication number Priority date Publication date Assignee Title
WO1995015243A1 (en) * 1993-11-30 1995-06-08 Ventral Oy A method for protecting wood and a product protected in this way

Also Published As

Publication number Publication date
DE2916677A1 (de) 1980-11-06
NO801193L (no) 1980-10-27
YU111880A (en) 1983-02-28
EP0018446B1 (de) 1982-07-28
CA1133205A (en) 1982-10-12
US4377040A (en) 1983-03-22
DE2963457D1 (en) 1982-09-16
FI68122C (fi) 1985-07-10
NO149415C (no) 1984-04-25
EP0018446A1 (de) 1980-11-12
ATE1370T1 (de) 1982-08-15
FI801332A (fi) 1980-10-26
NO149415B (no) 1984-01-09
YU41708B (en) 1987-12-31

Similar Documents

Publication Publication Date Title
FI68122B (fi) Foerfarande foer aedling av traevaror
CN103481342B (zh) 乙酰化的木材
AU2004202262B2 (en) Methods for esterifying hydroxyl groups in wood
JP3585492B2 (ja) セルロース製品の耐生分解特性および寸法安定性を向上させる方法
EP0680810B1 (en) Process for acetylating solid wood
Ding et al. Influence of steam pressure on physical and mechanical properties of heat-treated Mongolian pine lumber
NO152175B (no) Fremgangsmaate for fremstilling av et antioksydantholdig kondensat og anvendelse av kondensatet for beskyttelse av matvarer og kosmetiske produkter mot oksydasjon
Borrega et al. Effect of relative humidity on thermal degradation of Norway spruce (Picea abies) wood
EP0623433B1 (en) Process for upgrading low-quality wood
RU2719175C1 (ru) Модифицированный древесный материал и способ его получения
FI118139B (fi) Menetelmä massiivipuuta käsittävän puukappaleen käsittelemiseksi
US3894569A (en) Method for plasticizing wood
KR102591692B1 (ko) 아세틸화 목재 및 그의 제조 방법
US3788929A (en) Method for plasticizing wood
NO813990L (no) Fremgangsmaate for dimensjonsstabilisering av pressede trematerialer
WO2021025563A1 (en) Method for modifying wood and products thereof
FI110241B (fi) Menetelmä puristettujen puukappaleiden valmistamiseksi
FI104285B (fi) Menetelmä selluloosapohjaisten tuotteiden biohajoamiskestävyyden ja mittapysyvyyden parantamiseksi
FI91503C (fi) Menetelmä puun pehmentämiseksi etenkin muotoilua varten
US20240116209A1 (en) Method for manufacturing a wood-polymer composite
CA3023215A1 (en) A thermally modified wood product and a process for producing said product
GB2474154A (en) Reducing the shrinking of wood by acetylation
Kang et al. Effects of HTLH and kerfing pretreatement on the drying characteristics of large square red pine timber
Ding et al. Einfluss einer Wärmebehandlung von Schnittholz aus mongolischer Kiefer unter Dampfdruck auf dessen physikalische und mechanische Eigenschaften
CN116806189A (zh) 着色木材的制造方法

Legal Events

Date Code Title Description
MM Patent lapsed

Owner name: RUETGERSWERKE AKTIENGESELLSCHAFT