FI91503C - Menetelmä puun pehmentämiseksi etenkin muotoilua varten - Google Patents

Description

91503

Menetelma puun pehmentåm i seks i etenkin muotoilua vårten

Esillå oleva keksinto koskee patenttivaatimuksen 1 johdannon 5 mukaista menetelmåå puun pehmentåmiseksi etenkin muotoilua vårten.

Keksinto koskee myos muotoiltuja puutuotteita ja menetelmåå tållaisten tuotteiden valmistamiseksi.

10

Huonekaluteollisuudessa tarvitaan menetelmiå, joilla puuaihi-oista voidaan tyoståå halutun muotoisia kappaleita, joita voidaan kåyttåå esim. huonekalujen rakenneosina. Perinteisten tyostomenetelmien ohella puuraaka-ainesta on jo pitkåån 15 muotoiltu taivutus- ja puristuskåsittelyillå. Nåitå menetel miå vårten puu on ensin saatava pehmeåån ja plastiseen olo-muotoon. Tunnetun tekniikan mukaan puuraaka-ainetta on tål-loin imeytetty kuumalla vedellå ja/tai kåsittelemållå sitå kuumalla vesihoyryllå. Kuumavesi- ja hoyryratkaisut vaativat 20 kuitenkin pitkiå kåsittelyaikoja eikå saavutettu muoto ole aina pysyvå esimerkiksi vesiupotuskokeessa.

Puun pehmentåmistå on myos kokeiltu ammoniakkikåsittelyillå. Låhtoaineeseen on tålloin imeytetty vedetontå, nestemåistå 25 ammoniakkia tai ammoniakin vesiliuosta. Puuhun tunkeutunut ammoniakki katkoo niitå vetysidoksia, jotka ovat vastuussa puun luonnollisesta jåykkyydestå. Puu pehmenee ja siile voidaan suorittaa taivutus- ja puristuskåsittelyjå niin kauan, kun kuiturakenteessa on ammoniakkia.

SO

Ammoniakkikåsittelyn etuna on se, ettå puun jåykkå perusra-kenne palautuu ammoniakin haihtumisen jålkeen, jolloin saa-daan dimensiostabiili (eli muotopysyvå) tuote, mikå on tårke-åå etenkin mitå tulee tuotteen kåyttoon huonekaluteollisuu- 3.Π dessa ja sentapaisissa kohteissa, joissa puulta vaaditaan lujuutta.

Tåhån tunnettuun tekniikkaan liittyy kuitenkin eråitå oleel-lisia epåkohtia. Niinpå ammoniakilla on alhainen kiehumis- 2 91503 piste, mikå lisåå menetelmåsså tarvittavan jååhdytys- ja nesteytyslaitteiston tarvetta. On lisåksi huomattava, ettå ammoniakki on myrkyllistå, mistå syystå sen kåsittelysså on aina noudatettava tiettyå varovaisuutta.

5

Patenttikirjallisuudesta tunnetaan veden ja ammoniakin ohella myos eråiden muiden kemikaalien kåytto puun pehmentåmiseen.

FI-patenttijulkaisussa 43008 on kuvattu menetelmå puun plas-10 tisoimiseksi muotoilua vårten, jossa menetelmåsså puuhun imeytetåån hydratsiinia ja puun muotoilun aikana tai sen jålkeen ylimååråinen hydratsiini poistetaan ja otetaan tal-teen. Hydratsiini-imeytyksen jålkeen puuta låmmitetåån muo-toiltavuuden aikaansaamiseksi. Muotoilun jålkeen suoritetaan 15 vielå toinen låmpokåsittely haihtuvien aineiden poistamiseksi ja puun kovettamiseksi. Tåmån menetelmån tårkein haitta on se, ettå hydratsiini on I-luokan myrkky, jonka hoyryt ovat hyvin myrkyllisiå. Lisåksi on huomattu, ettå hydratsiinikåsi-telty puu turpoaa vesiupotuksessa kuten tavallinen puu, 20 joskin hitaammin. Hydratsiini-imeytys ja sitå seuraava puris- tus- ja låmpokåsittely tummentavat puun vårin.

Tunnetun teknikan osalta todettakoon vielå, ettå kemiallisia menetelmiå on myos kåytetty puun dimensiostabiilisuuden 25 parantamiseen.

JP-hakemusjulkaisuissa 89.182.002 ja 89.226.302 on kuvattu maleiinihappo-glyseroli-seoksen kåytto vanerilevyjen dimensiostabiilisuuden parantamiseen. Nåiden julkaisujen mukaan 30 ohuen viilukerroksen pinta kåsitellåån ensin mainitulla . . * seoksella, viilu kiinnitetåån sitten vanerin pintaan, sitå låmmitetåån 170 - 210 °C:n låmpotilassa ja lopuksi vaneri låmpopuristetaan noin 200 °C:ssa laminaatin muodostamiseksi. Nåin valmistettavalla vanerilevyllå on hyvå pintakovuus.

35 JP-hakemusjulkaisuissa ei ole lainkaan kåsitelty massiivisten *· puukappaleiden muotoilua, eikå niisså selostettu tekniikka 3 91503 sovellu puun pehmentåmiseen. Esillå olevan keksinnon yh-teydesså suorittamissamme kokeissa olemme nået volneet todeta, ettå tunnetun tekniikan mukaisesti 170 - 210 °C:n låmpo-tilassa suoritetussa låmpokåsittelysså puu ei pehmene vaan se 5 påinvastoin kovettuu.

Esillå olevan keksinnon tarkoituksena on poistaa tunnettuun tekniikaan liittyvåt epåkohdat ja saada aikaan aivan uuden-lainen menetelmå etenkin massiivisen puun pehmentåmiseksi 10 muotoilua vårten.

Olemme nyt yllåttåen voineet todeta, ettå kyllåståmållå puulåhtoainetta ainakin oleellisesti pintaa syvemmåltå male-iinihapon ja glyserolin seoksella ja saattamalla kyllåstetty 15 kappale låmpokåsittelyyn, jonka låmpotila on oleellisesti maleiinihapon esterointilåmpotilaa alhaisempi (<150 eC), puukappale saadaan pehmenemåån niin paljon, ettå sitå voidaan mekaanisesti muotoilla.

20 Tåsmållisemmin sanottuna keksinnon mukaiselle menetelmålle puun pehmentåmiseksi on pååasiallisesti tunnusomaista se, mikå on esitetty patenttivaatimuksen 1 tunnusmerkkiosassa.

Tuotteelle on puolestaan tunnusomaista se, mikå on esitetty patenttivaatimuksen 9 tunnusmerkkiosassa.

Keksinnon mukaiselle menetelmålle muotoiltujen puutuotteiden valmistamiseksi puuraaka-aineksesta on tunnusomaista se, mikå on esitetty patenttivaatimuksen 10 tunnusmerkkiosassa.

30 • Kåsitteellå "muotoiltu puutuote" tarkoitetaan tåmån keksinnon mukaan puusta valmistettua tuotetta, joka ensin ainakin osit-tain on saatettu muovailtavaan eli plastiseen tilaan. Taval-lisesti tuote on tåsså tilassa muotoiltu haluttuun muotoon, 35 minkå jålkeen tuotteen on annettu kovettua ainakin pinnastaan dimensiostabiiliksi. "Muotoilulla tuotteella" tarkoitetaan tåsså hakemuksesa myos tuotteita, joiden muotoa ei ole muu- 4 91503 tettu kåsittelyn aikana, mutta joiden muotopysyvyyttå ja etenkin pintakovuutta on parannettu. Tåmå voidaan tehdå pehmentåmållå etenkin kappaleen pinta keksinnon mukaisesti maleiinihappo/glyseroli-seoksella ja låmpokåsittelyllå, minkå 5 jålkeen pinnan annetaan kuivua ja kovettua puristuskåsittelyn avulla tai ilman puristuskåsittelyå.

"Massiivisella puutuotteella" tarkoitetaan tåsså hakemuksessa sitå, ettå valmistettavalla tuotteella on ainakin kohtalainen 10 paksuus, joka tavallisesti on suurempi kuin noin 5 mm.

Puutuote voi tålloin olla umpipuusta valmistettu yhtenåinen (massiivinen) puukappale tai se voi kåsittåå puuviiluista tai -lastuista esim. puristamalla muodostetun kerrosmaisen tuot-teen (esim. lastu- tai puukuitulevy). Puutuote voi myos 15 koostua rakenteesta, jossa yhtenåiset puukerrokset on kiinni- tetty toisiinsa laminaatin muodostamiseksi. Massiivisella puutuotteella tarkoitetaan viimeksi mainituissa tapauksissa valmistettavaa kerros- tai laminaattituotetta, joka voidaan kyllåståå joko ennen tuotteeksi muodostamista tai sen jål-20 keen.

Esillå olevan keksinnon yhteydesså on todettu, ettå male-iinihapon ja glyserolin seoksella tapahtuvaan puun pehmentå-miseen liittyy useita reaktioita. Maleiinihappo reagoi sellu- 2.5 loosan primaaristen ja sekundaaristen hydroksyyliryhmien kanssa muodostaen esterisidoksia. Puun, maleiinihapon ja glyserolin vålillå tapahtuu tålloin pååasiassa esteroity-misreaktiota. Muita reaktioita ovat silloittuminen radikaali-en liittyesså maleiinihappojååmån kaksoissidokseen tai hyd-30 roksyyliryhmien vålisten eetterisidosten syntyminen.

Edellå esitetyn perusteella keksinnon mukainen puutuote sisåltåå ainakin jonkin verran esteriyhdisteitå, joiden happo-osat koostuvat oleellisesti maleiinihaposta ja alkoho-35 liosat glyserolista, selluloosasta, hemiselluloosasta tai ligniinistå tai nåiden yhdistelmistå.

5 91503

Keksinnon mukaisen menetelmån avulla saadaan aikaan puutuot-teita, joilla on hyvå dimensiostabiilisuus. Itse asiassa tuotteiden mittapysyvyys on usein parempi kuin puulåhtoai-neen, mikå johtuu silloittumisesta, selluloosan hydroksyyli-5 ryhmien esteroitymisestå ja puun turpoamisesta maleiinihappo- molekyylin korvatessa hydroksyyliryhmåt

Keksinnon edullisen sovellutusmuodon mukaan maleiinihapon ja glyserolin seos valmistetaan maleiinihappoanhydridistå ja 10 glyserolista. Edullisesti nåmå aineet sekoitetaan veteen, jolloin maleiinihappoanhydridi hydrolysoituu vesiliuoksessa maleiinihapoksi.

Keksinnon eråån edullisen sovellutusmuodon mukaan puulåhtoai-15 neeseen imeytetåån maleiinihapon ja glyserolin vesiliuosta, jonka våkevyys on 1 - 99 % ja jossa maleiinihapon ja glyserolin vålinen painosuhde on 1:10 - 10:1. Edullisesti kåyte-tåån kohtuullisen våkevåå vesiliuosta, jonka konsentraatio on noin 20 - 60 paino-% ja jossa maleiinihapon ja glyserolin 20 vålinen painosuhde on noin 1:5 - 5:1.

Imeytettåvån liuoksen mååråå vaihtelee puutuotteen kåyttokoh-teen ja puuraaka-aineen (puulajin, puun tiheyden ja puun kosteuden) mukaan. Keksinnon mukaan puuainekseen imeytetåån ?5 aina niin paljon liuosta, ettå tåmå pååsee tunkeutumaan oleellisesti puutuotteen pintaa syvemmålle. Mekaanisen muo-toilukåsittelyn kannalta on nået tårkeåå, ettå puutuote on myos sisåltå mahdollisimman pehmeå. Niinpå edullisesti imeytetåån kuutiometriå kohti aina våhintåån noin 20 kg, edul-30 lisesti noin 25 - 300 kg ja erityisen edullisesti noin 30 - 140 kg maleiinihappoanhydridin ja glyserolin seosta. Imeytyk-sen yhteydesså puun kosteus pidetåån edullisesti arvossa 5 -30 %, erityisen edullisesti noin arvossa 6 - 7 %.

35 Eråån erityisen edullisen menetelmån mukaan imeytys suorite- taan siten, ettå puuaineksesta poistetaan alipaineisessa :·' paineastiassa ensin ilmaa, minkå jålkeen imeytettåvå neste 6 91503 syotetåån astiaan ja annetaan imeytyå normaalipaineessa tai mahdollisesti ylipaineessa (nk. tyhjopainemenetelmå). Vaih-toehtoisesti puuaines upotetaan imeytysliuokseen niin pitkåk-si aikaa, ettå liuos ehtii imeytyå syvålle puuhun (upotus-5 menetelmå). Milloin maleiinihappo/glyseroli-liuos halutaan saattaa pelkåståån puun pintakerrokseen, imeytys voidaan myos suorittaa pintasivelynå.

Imeytyksen jålkeen puuta låmmitetåån alle 150 °C:n låmpoti-10 lassa, esim. noin 80...120 °C:n låmpotilassa. Låmmitysaika on tyypillisesti muutamasta minuutista muutamaan tuntiin. Taval-lisesti riittåå noin 30...90 minuutin kåsittely. Eråån edullisen sovellutusmuodon mukaan låmpokåsittely suoritetaan hoyryttåmållå normaali-ilmanpaineessa.

15

Imeytyskåsittelyn ja låmmon vaikutuksesta puu pehmenee, jol-loin sitå voidaan taivuttaa haluttuun muotoon ja/tai puristaa kokoon. Puun taipuminen imeytys-låmpo-kåsittelyn jålkeen on huomattava.

20

Taivutukseen voidaan kåyttåå mitå tahansa sinånså tunnettuja laitteistoj a.

Puu kovetetaan taivutuksen jålkeen esimerkiksi låmpokaapissa 25 ainakin noin 150 ‘C:ssa, tavallisesti noin 150...200 *C:ssa, edullisesti noin 170...180 °C:ssa. Jålkikovetusaika on tyypillisesti noin 10 min...3 h. Låmpokåsittelyn yhteydesså haihtuvat aineosat hoyrystyvåt, mikå ediståå puussa tapahtu-via ristisilloitusreaktioita.

30

Keksinnon puitteissa voidaan imeytyksen jålkeinen låmpokåsittely ja puuaineksen muotoiluvaihe ainakin osittain yhdiståå esim. taivuttamalla imeytettyå puukappaletta vanteeksi saman-aikaisesti, kun sitå kåsitellåån kuumalla vesihoyryllå.

35 Vastaavasti voidaan muotoiluvaihe ja kovetusvaihe suorittaa samanaikaisesti puristamalla puuta kokoon esimerkiksi låmpo-.. puristimessa, jolloin se samalla kuivuu. Puun tiheys suurenee « 7 91503 kokoonpuristettaessa, jolloin myos sen kovuus lisååntyy huomattavasti.

Keksintoon liittyy huomattavia etuja. Niinpå keksinnon edul-5 lisessa sovellutusmuodossa kåytetty aine, male- iinihappoanhydridin ja glyserolin seos, on vesiliuokoinen. Prosessissa eikå kåsittelyn yhteydesså ei vapaudu haitallisia kemiallisia aineita, sillå reaktiossa vapautuu vettå ja tyovålineet voidaan pestå vedellå. Puun kåsittely maleiiniha-10 pon ja glyserolin seoksella parantaa tuotteiden mittasta- biilisuutta. Vesiupotuksessa tuotteiden mitat muuttuvat jonkin verran, mutta kuivattaessa puu palautuu låhes entiseen muotoonsa. Kovetetusta puusta aine ei liukene veteen. Kåsi-telty puu ei myoskåån halkeile upotus-kuivatuskoesykleissa, 15 eikå siihen synny puristushalkeamia, kuten normaalissa taivu- tuksessa. Kosteusmuutosten vaikutus puun elåmiseen våhenee.

Rakenne voidaan helposti taivuttaa murtamalla se puristuspuo-lelta poikittain auki.

20 Kåsittely muuttaa puun varia. Vårinmuutos vaihtelee imeytys-aineen måårån, kuumennuslåmpotilan ja kuumennusajan mukaan.

Puu voidaan siten saada vårjåtyksi esimerkiksi jalopuuta muistuttavaksi. Keksinnon mukaisen menetelman avulla voidaan 25 kåsitellå kaikkia tavallisia puulajeja, joita kåytetåån huonekaluteollisuudessa. Kotimaisista raaka-aineista mainit-takoon erityisesti kuusi, månty ja koivu.

Keksintoå ryhdytåån seuraavassa lahemmin tarkastelemaan 30 muutaman ei-rajoittavan sovellutusesimerkin avulla.

Esimerkki 1 35 Dekanterlasiin punnittiin 300 g maleiinihappoanhydridiå ja 100 g glyserolia, jotka aineet sekoitettiin keskenåån. De-kantterilasi peitettiin alumiinifoliolla, minkå jålkeen se 8 91503 asetettiin vesihauteeseen, jossa sitå kuumennettiin 100 eC:ssa seoksen sulattamiseksi. Sulaa sekoitettiin ja låmmi-tettiin kunnes se muuttui homogeeniseksi ruskean-kellertåvåk-sl lluokseksi. Liuosta kuumennettiln vielå 30 minuuttia, 5 minkå jålkeen se kaadettin 600 ml vettå 40 %:sen MG (male- iinihappo-glyseroli) -liuoksen valmistamiseksi.

Esimerkki 2 10 Koivukappaleisiin, joiden koko oli 60 cm (pituus) x 5 cm (le- veys) x 2 cm (paksuus) (kosteus 6 - 7 %), imeytettiin kyllås-tåmållå esimerkisså 1 valmistettua maleiinihappoanhydridin ja glyserolin (MG) 40 %:sta seosta, jonka seossuhde oli 3:1.

Hyvå pehmentåmisefekti aikaansaatiin imeyttåmållå 120 kg 15 (tehoaineen måårå) sanottua liuosta puukuutiometriå kohti.

Imeytettyja koekappaleita hoyrytettiin 40 - 60 minuuttia.

Koekappaleet taivutettiin kåsin kaareksi tai ympyråksi, jonka halkaisija oli 16 cm tai vastaavasti 18 cm. Yksi koekappale 20 taivutettiin pituussuuntaan. Vertailuna oli koekappale, joka kyllåstettiin vedellå ja jota hoyrytettiin 40 minuuttia ja taivutettiin kaareksi. Koekappaleet jålkikovetettiin larnpo-kaappiin sijoitetussa muotissa 180 °C:ssa 2 tuntia.

25 Vertailukokeessa kåsiteltiin koivukappaleita kuumalla vedellå sinånså tunnetulla tavalla.

Saatuihin tuloksiin vaikutti imeytetyn maleiinhappoanhydridi-glyseroliseoksen måårå. Vedellå kyllåstetyn kaaren levyeys 30 muuttui 7 vuorokauden vesiupotuskokeessa 4,7 % ja male- : iinihappoanhydridin ja glyserolin seoksella (MG) kyllåstetyn kaaren leveys 2,1 %. Ympyroiden leveys muuttui 3 %. Paksuuden muutokset olivat vastaavasti vedellå kyllåstetyllå kaarella 7 % ja MG:llå kyllåstetyllå kaarella 6 %. Ympyråksi taivutetun 35 toisen koekappaleen paksuus kasvoi 2 % ja toisen pieneni 2 %.

Pituussuuntaan taivutetun koekappaleen paksuus muuttui 5 vuorokauden upotuskokeen jålkeen 4 % ja leveys 1 %.

9 91503

Vedellå kyllåstetty kaari oikeni 7 vuorokauden upotuskokeessa 53 %. MG:llå kåsitelty kaari oikeni 21 %. Ympyroiden hal-kaisija kasvoi 11 %. Pituussuuntaan taivutetun koekappaleen 5 kaarevuus muuttui 1,1 % 5 vuorokauden upotuskokeen jålkeen.

Upotuskoetta seuranneen kuivatuksen jålkeen kåsitellyt koe-kappaleet palautuivat låhes entisiin mittoihinsa. Vedellå kyllåstetty kaari oli oiennut 40 % alkuperåisestå pituudes-10 taan, kun taas MG:llå kyllåstetty kaari oikeni vain 1 %.

Ympyroiden såteet pienenivåt 1,5 - 4 %. Pituussuuntaan taivutetun koekappaleen kaarevuus oli kuivatuksen jålkeen kasvanut 1,6 %.

15 Esimerkki 2 Månty, kuusi- ja koivukappaleita kåsiteltiin maleiinihappoan-hydridin ja glyserolin 40 %:sella vesiliuoksella. MG-liuos imeytettiin koekappaleisiin joko upottamalla tai painekyllås-20 tåmållå. Koekappaleet puristettiin låmpopuristimessa 180 'C:ssa. MG:llå kåsiteltyjen koivunkappaleiden kovuus kasvoi 35 - 44 % kun 40 %:sen MG:n måårå oli 109 - 457 kg/m3. MG-kåsittely nosti kuusen kovuutta 0 - 31 % imeytetyn MG:n måårån mukaan.

25 Kåsittely pienensi puun elåmistå. Tangentin suuntainen turpo-ama pieneni månnyllå 40 %, kuusella 72 % ja koivulla 87 % ja såteen suuntainen turpoama månnyllå 42 %, kuusella 58 % ja koivulla 30 60 % kåsittelemåttomåån tai vedellå kyllåstettyyn vertai- • ·' lunåytteeseen verrattuna.

Esimerkki 3 33 Koivukappaleisiin imeytettiin 40 %:sta MG-liuosta. Kaksi koekappaletta laitettiin vierekkåin puristimeen ja niiden ♦ 10 91503 kummastakin koekappaleesta. Tuotteeksi saatiin kynnystå muis-tuttava profiili.

Vesiupotuskokeessa yll 50 % kasaanpuristetun kohdan paksuuden 5 muutos oli n. 22 % ja kohdassa, jota oli puristettu kasaan 24 %, oli paksuuden muutos 8 %. Upotusta seuranneessa kuiva-tuksessa ei koekappaleeseen muodostunut halkeamia. Kuivatuk-sessa palautui 24 % kasaanpuristetun koekappaleen paksuus tåysin ennalleen ja 61 % kokoonpuristetusta kohdasta oli 10 paksuus muuttunut 6 % alkutilanteeseen verrattuna.

Keksinnon puitteissa voidaan ajatella edellå esitetyistå kåytånnon sovellutusmuodoista poikkeaviakin ratkaisuja.

Niinpå 1ammitys- ja taivutusvaiheet voidaan yhdiståå ja 15 suorittaa ainakin osittain samanaikaisesti. Esimerkkinå mainittakoon imeytetyn puukappaleen taivutus vanteeksi samanaikaisesti, kun sitå kåsitellåån vesihoyryllå.

Kuten yllå mainittiin, voidaan keksinnon mukaisen menetelmån 20 avulla valmistaa paitsi taivutettuja puuosia myos laminaatti- rakenteita, viilu- ja lastulevyjå. Nåisså tapauksissa pieni-kokoiset puukappaleet imeytetåån kuten yllå ja puristetaan kokoon halutuksi kappaleeksi. Tarvittaessa puristus- ja liimausvaiheet voidaan yhdiståå samaksi tyovaiheeksi.

Claims (14)

91503 Patentt ivaat imukset:

1. Menetelma puutuotteiden pehmentamiseksi etenkin muotoilua vårten, tunnettu siita, etta kasiteltavåan massiivi-5 seen puutuotteeseen tuodaan ainakin oleellisesti sen pintaa syvemmålle maleiinihapon ja glyserolin seosta, minka jalkeen sille suoritetaan lampokasittely korkeintaan noin 150 °C:n lampotilassa.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelma, tunnettu siita, etta kåytetaan maleiinihapon ja glyserolin vesiliuos-ta.

3. Patenttivaatimuksen 2 mukainen menetelma, tunnettu 15 siita, etta maleiinihapon ja glyserolin vesiliuos valmiste- taan muodostamalla maleiinihappoanhydridin ja glyserolin 1:10 - 10:1 -seos, joka liuotetaan veteen sellaisen liuoksen muodostamiseksi, jonka vakevyys on 1 - 99 %.

4. Patenttivaatimuksen 3 mukainen menetelma, tunnettu siita, etta muodostetaan sellainen maleiinihappoanhydridin ja glyserolin vesiliuos, jonka vakevyys on noin 20 - 60 paino-% ja jossa maleiinihappoanhydridin ja glyserolin painosuhde on noin 1:5 - 5:1. 2 5 • ·

5. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelma, tunnettu siita, etta puuainekseen imeytetåån kuutiometria kohti ainakin noin 20 kg, edullisesti noin 25 - 300 kg ja erityisen edullisesti noin 30 - 140 kg maleiinihapon ja glyserolin 30 seosta.

6. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelma, tunnettu siita, etta imeytys suoritetaan tyhjopainemenetelmållå.

7. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelma, tunnettu sita, etta lampokasittely suoritetaan noin 80...120 °C:n lampotilassa. 91503

8. Patenttivaatimuksen 7 mukainen menetelma, tunnettu siitå, ettå låmpdkåsittely suoritetaan hoyryttåmålla norxnaa- li-ilmanpaineessa.

9. Patenttivaatimuksen 1 mukaisella menetelmålla pehmennetty ja muotoiltu puutuote, tunnettu siita, etta se sisaltaa ainakin jonkin verran esteriyhdisteitå, joiden happo-osat koostuvat oleellisesti maleiinihaposta ja alkoho-liosat glyserolista, selluloosasta, hemiselluloosasta tai 10 ligniinistå tai nåiden yhdistelmistå.

10. Menetelma muotoiltujen puutuotteiden valmistamiseksi massiivisesta puuraaka-aineesta, tunnettu seuraavien kasittelyvaiheiden yhdistelmåstå: 15 a) kaytettavaan puuraaka-aineeseen imeytetaan pintaa syvem- malle kuutiometria kohti ainakin noin 20 kg maleiinihapon ja glyserolin vesiliuosta, jonka våkevyys on noin 20 - 60 paino-% ja jossa maleiinihapon ja glyserolin painosuhde on noin 1:5 - 5:1, 20 b) imeytettyå puuainesta kasitellaan noin 80...120 °C:n lampotilassa pehmennetyn ja muotoiltavan puuaineksen muodos-tamiseksi, , . c) pehmennetty puuaines tyostetaån mekaanisesti haluttuun muotoon ja 25* d) haluttuun muotoon tyostetty puuaines saatetaan låmpokåsit- telyyn ainakin noin 150 °C:n lampotilassa sen kovettamiseksi ainakin pinnaltaan.

11. Patenttivaatimuksen 10 mukainen menetelma, t u η n e t - 3'0' t u siita, etta vaiheet (b) ja (c) suoritetaan ainakin osit- tain samanaikaisesti.

12. Patenttivaatimuksen 11 mukainen menetelma, t u η n e t -t u siita, etta imeytetty puukappale taivutetaan vanteeksi 35 samanaikaisesti, kun sita kasitellaan vesihoyryllå. • · ·

13. Patenttivaatimuksen 10 mukainen menetelma, t u η n e t - 91503 t u siitå, ettå vaiheet (c) ja (d) suoritetaan ainakin osit-tain samanaikaisesti, esimerkiksi låmpopuristimessa.

14. Patenttivaatimuksen 10 mukainen menetelmå, t u η n e t -5 tu siita, ettå pehmennetyistå puulastuista tai -viiluista muodostetaan kerrosrakenteita.

10 Patentkrav: