FI67939B - Packning av gummi eller liknande material - Google Patents

Description

r „ ,, KU ULUTUSJULKAISU , π ^ 7 _ [β] (11) UTLÄGG ΝΙN GSSKRIFT 6 7939 C (^5) Patentti nySnn;· tty 10 CS 1705 Patent oeddelat V v (51) K.v.lk.*/lnt.Cl.* F 16 L 21/02 SUOMI_FINLAND (21) Patenttihakemus — Patentansökning 7806 1 1 (22) Hakemispäivä — Ansökningsdag 23-02.78 (FI) (23) Alkupäivä — GUtighetsdag 23 02.78 (41) Tullut julkiseksi — Hiivit of tenti ig q8 78

Patentti- ja rekisterihallitus (44) Nähtäväksipanon ja kuul.julkaisun pvm.— ~q no fit.

Patent- och registerstyrefsen V ’ Ansökan utlagd och utl.skriften publicerad Zö ·uz ·°> (32)(33)(31) Pyydetty etuoikeus — Begärd prioritet 25.02.77 Norja-Norge(NO) 7706^*4 (71) A/S Den Norske Remfabrik, Kongeveien *49, 1*410 Kolbotn, Norja-Norge(NO) (72) Per Haaland, Oslo, Norja-Norge(NO) (7*t) Oy Kolster Ab (5**) Kuminen tms. ainetta oleva tiiviste -

Packning av gummi eller liknande material Tämä keksintö koskee kumia tms. ainetta olevaa tiivistettä, jolla tiivistetään saumat kahden yhteenliitettävän osan, esim. putken osien, tiivistyspintojen välillä, jotka osat sisältävät kärki-pään ja muhvipään, jolloin tiiviste asennettaessa kiinnitetään toisen osan tiivistyspinnalle ja osien tiivistyspintoja siirretään pääasiallisesti yhdensuuntaisesti toistensa suhteen tiivisteen puristamiseksi kiinni tiivistyspintojen väliin samalla kun tiivisteen osia siirretään suhteessa sen muihin osiin, jolloin tiivisteen poikkileikkauksen ulkoprofiili on suunnilleen suorakaiteenmuotoinen ja poikkileikkaus on paksumpi kuin tiivistettävän sauman leveys, ja tiivisteessä on sarja yhdensuuntaisia rakoja, jotka muodostavat väliinsä keskinäisesti siirrettäviä lamelleja.

Kun liitetään yhteen pesualtaiden renkaita yms. osia, joissa on kärkipää ja muhvipää, käytetään nykyisin yleisesti vierintätii-visteitä. Liitoksen osia yhteenliitettäessä nämä tiivisteet vierivät pitkin pääasiallisesti koaksiaalisia tiivistyspintoja, joiden välissä ne puristuvat kokoon.

67939

Eräs vaikeus tässä tiivistysmenetelmässä on se, että liitos-osia liitettäessä saattavat vierintätiivistysrenkaat vieriä epätasaisesti, mikä johtaa siihen, että rengas sijoittuu vinosti tii-vistysalueella, kun liitoksen osat on asennettu. Vierintätiivis-teen tällainen vino asento voi aiheuttaa vuotoja liitosalueella.

Tämän vaikeuden voittamiseksi on valmistettu tiivisteitä, jotka kiinnitetään lopulliseen asentoonsa ensimmäisen liitososan kärkipäälle. Kun tiiviste on pantu paikalleen ensimmäiselle liitos-osalle, työnnetään seuraavan liitososan muhvipää, jolle on pantu liukuainetta, sisään ensimmäisen liitososan kärkipään päälle ja siten tämän tiivisteen päälle niin että muhvipäällä oleva tiivistys-pinta liukuu tiivistettä pitkin lopulliseen asentoonsa.

Tähän tiivistysmenetelmään liittyy kuitenkin se ongelma, että tiivisteen ja liitososan välisen kitkan vähentämiseksi on ulkopuolisille liukupinnoille pantava huomattavan paljon sopivaa liukuainetta. Näin on varsinkin betonituotteiden kohdalla, koska muhvi-päiden liukupinnat ovat epätasaiset ja karkeat, niin että verraten isot huokoset ja epätasaisuudet on täytettävä liukuaineella. Asennuspaikalla voivat kuitenkin liukuaineella peitetyt pinnat helposti vetää puoleensa pölyä ja hiekkahiukkasia, mikä huonontaa liuku-ominaisuuksia, samalla kun tiivisteet voivat vahingoittua. Lisäksi liukuaine voi helposti huuhtoutua pois asennuksen jälkeen, jolloin seurauksena on vuoto. Lopuksi voi betoniputkissa väistämättömien toleranssien takia helposti syntyä murtumia muhveissa liian suuren tiivistyspaineen seurauksena.

Amerikkalaisesta pat.selityksestä 3 519 140 tunnetaan rengasmainen tiiviste, jolla on V-muotoinen poikkileikkaus, jonka toinen haara on suunniteltu asetettavaksi putken kärkipään ympärille. Toisen haaran vapaa pää on palteen muotoinen ja kahden haaran välissä muodostuu kiilamainen tasku, johon on tarkoitus sijoittaa voitelu-tai liukuainetta. Kun toisen putken muhvipää pannaan päälle, tämä työntää ulomman haaran paikalleen lopulliseen tiivistävään asentoon, jolloin liukuaine helpottaa tätä siirtoa.

Tällainen tiiviste ratkaisee ei-peitettyjen liukupintaosien aiheuttaman ongelman ja tekee liitettävien osien asennuksen verraten helpoksi. Valmiiksi asennetut osat voidaan kuitenkin myös helposti erottaa toisistaan, koska tiiviste ei juuri suuresti vastusta voimia, jotka pyrkivät pakottamaan liitososat pois toisistaan.

3 67939

Putkiliitoksia koskevassa amerikkalaisessa pat.selityksessä 2 032 492 kuvataan tiivistettä, jossa on tehty taipuisia ulkoripoja ja sisäpuolisia ontelolta. Rivat on tehty siten, että on helpompaa työntää yhteen liitettävät putket kuin vetää ne eroon toisistaan. Tunnettu tiiviste on kuitenkin ajateltu käytettäväksi putkien kanssa, jotka ovat suhteellisen heikkoa ainetta, esim. keramiikkaa tai terrakottaa, joten ulkorivat on tehty mahdollisimman taipuisiksi, jotta ne eivät kohdistaisi putkiseinämiin näitä rikkovaa painetta. Saman pat.selityksen mukaisesti on lisäksi hyvin pehmeän tiivisteen saamiseksi tehty säteittäisiä kanavia tai uria tiivisteessä, jotka ovat huomattava suuria, koska mahdollisimman suuren pehmeyden saamiseksi käytetään mahdollisimman paljon kanavia tai uria. Mainitun patentin mukaisesti käytetään siis pehmeää tiivistettä, jonka on asennettaessa voitava helposti saada muutettu poikkileikkausmuoto ja jossa liitettävien putkipäiden välinen, koossapitävä voima saadaan aikaan ulkopuolisten ripojen avulla.

Mainitun patentin mukaisessa tiivisteessä aikaansaatu poikkileikkauksen pienennys syntyy kuitenkin siten, että kanavien tai urien välinen aine tulee pakotetuksi näihin kanaviin tai uriin tiivisteen aineen taipuessa. Kun aine taipuu, sen tiivistävä vaikutus huononee, koska taivutetun, joustavan osan voima ei anna läheskään samaa tiivistävää vaikutusta kuin voima osasta, joka vain litistetään ilman että se taipuu. Näin ollen tunnettu tiiviste antaa huonon tiivistysvaikutuksen suuremmalla paineella ja useimmissa toteutus-muodoissa tiivisteen ulkopuoliset vinot, taipuisat rivat eivät muuta epäedullista tilannetta, koska sisäinen juokseva paineväliaine voi helposti ohittaa ulkorivat muhviosaa pitkin, tämän osan rivat eivät kohdista mitään vastapainetta. Po. pat.selityksen muissa toteutusmuodoissa on tilannetta hieman parannettu, mutta niitä rajoittaa puolestaan se seikka, että ne on ensin asennettava muhviosaan ennen kuin putken kärki työnnetään tämän sisälle.

Amerikkalaisessa patentissa 3 575 430 kuvataan tiivistettä, joka on pantu muhviosan sisäiseen uraan. Tiivisteellä on kaareva ja epäsäännöllinen poikkileikkausmuoto ja siinä on tehty useita kanavia tai ontelolta, jotka ovat avoimia tiivisteen asentamattomassa tilassa, mutta jotka asennettaessa sulkeutuvat, kun muhviosan urassa tapahtuu kokoonpuristuminen, jolloin tiivisteen aine taipuu verraten suurien onteloiden sisälle ja saa S-muodon. Tässä ovat kysy- 67939

F

myksessä ontelot, joiden avulla tapahtuu viisteen kokoonpuristus muhviosan sisäisessä urassa, koska tiivisteen leveys pienenee tässä täyttämällä ura muhviosassa.

Keksinnön tehtävänä on kehittää johdannossa mainittua tyyppiä oleva tiiviste, jolla on paitsi tunnettujen tiivisteiden hyvät ominaisuudet lisäksi parannettuja tiivistys- ja lukitusominaisuuk-sia. Lisäksi keksinnön tehtävänä on kehittää sellainen tiiviste, jota ei tarvitse panna hylsyn tai liitososan uraan sen tiivistys-ja lukitusominaisuuksien saavuttamiseksi ja jolla on lisäksi yksinkertainen rakenne.

Po. keksinnön mukaisesti nämä tehtävät ratkaistaan siten, että raot on sovitettu suunnilleen kohtisuoraan tiivistyspinnoille, jolloin lamellien välinen etäisyys ei ole suurempi kuin että lamellit joutuvat kulmamuutoksen alaiseksi asennuksen aikana, samalla kun ne pysyvät suorassa, suunnilleen taipumattomassa suhteessa toisiinsa, ja jolloin lamellit liikkeen tapahtuessa päinvastaiseen suuntaan kuin asennusliike, jäykistävät toisiaan ja litistyvät, ennenkuin ne kääntyvät ympäri.

Po. keksinnössä on kehitetty tiiviste, jota ei tarvitse sijoittaa hylsyn tai liitososan uraan ja jossa siinä tehtyjen rakojen tarkoituksena on liukuvan liikkeen saaminen tiiviisti lähekkäin olevien lamellien välillä. Kapeat raot muodostavat siis lamelleja, jotka osaavat asennettaessa liukua vastakkain ilman että niiden välinen tila merkitsevästi muuttuu. Lamellit ovat sekä tiivisteen asen-tamattomassa että asennetussa tilassa kosketuksessa toisiinsa ja tiivisteen paksuuden pieneneminen asennuksen aikana tapahtuu lamellien kulman muuttumisen avulla, samalla kun lamellit pysyvät suorassa, taipumattomassa, yhdensuuntaisessa suhteessa toisiinsa. Kun tapahtuu liike päinvastaiseen suuntaan kuin asennussuunta, jäykistävät lamellit toisiaan, niin että lamellien aine litistyy ennen kuin lamellit voivat keikahtaa vaakasuorasta asennostaan, jossa ne ovat ennen asennusta, mikä on vastakohtana mahdolliselle sisään-taipumiselle onteloihin, jota käytetään edellä mainittujen pat.selitysten tiivisteissä.

Po. keksinnössä saadaan siis aikaan tiiviste, jolla tunnettuihin tiivisteisiin verrattuna on yksinkertaisempi rakenne, mutta silti suurempi lukituskyky, ja joka antaa suuremman tiivistyspaineen.

679 3?

Keksinnön mukainen tiiviste voidaan valmistaa helposti suula-kepuristamalla pitkiä kaistaleita, jotka leikataan sopivan pituisiksi ja sitten mahdollisesti hitsataan yhteen tai vulkanoidaan yhteen päiden kohdalla sopivan kokoisten renkaiden muodostamiseksi. Tiivisteet voidaan myös mahdollisesti valaa valmiiksi muotissa. Tiivisteiden valmistustapa on riippuvainen muodosta, joka on annettava tiivisteen sisäisille raoille.

Keksinnön mukaista tiivistettä voidaan käyttää kaikissa saumoissa, joissa tiivistyspintoja on siirrettävä oleellisen yhdensuuntaisesti. Vaikka sillä tavallisesti on rengasmuoto ja sitä käytetään putkien, allasrenkaiden tms. yhteenliittämiseksi, sitä voidaan myös käyttää muihin tarkoituksiin, esim. laivaluukkujen tiivisteenä.

Yksinkertaisen geometrisen muotonsa vuoksi keksinnön mukainen tiiviste helpottaa lisäksi toisen liitososan muhvipään keskittämistä, kun tämä asetetaan toisen liitososan kärkipäälle. Liukupintoja muodostavien rakoseinämämien välinen kitka voidaan helposti saada mahdollisimman pieneksi pienten liukuainemäärien avulla.

Keksintöä kuvataan seuraavassa lähemmin viitaten piirustukseen, joka esittää keksinnön mukaisen tiivisteen parhaina pidettyjä toteutusmuotoja.

Kuvio 1 esittää poikkileikkausta keksinnön mukaisen tiivisteen ensimmäisestä toteutusmuodosta asennettuna liitososan kärkipäälle ; kuvio 2 esittää poikkileikkausta keksinnön mukaisen tiivisteen toisesta toteutusmuodosta; kuviot 3a ja 3b esittävät poikkileikkauksia keksinnön kolmannesta toteutusmuodosta, jolloin kuvio 3a näyttää tiivisteen poikkileikkauksen ennen asennusta ja kuvio 3b näyttää tiivisteen poikkileikkauksen liitososien asennuksen aikana; kuvio 4 esittää poikkileikkausta kuvioiden 3a, 3b tiivisteen muunnoksesta; ja kuvio 5 esittää suuremmassa mittakaavassa osaa kuvion 4 mukaisen tiivisteen poikkileikkauksesta.

Kuviossa 1 numero 1 osoittaa osaa leikkauksesta, joka on tehty putkimaisen tai rengasmaisen liitososan kärkiosan läpi. 2 osoittaa osaa leikkauksesta, joka on tehty toisen putki- tai rengasmaisen liitososan muhvipään läpi, joka on pantava liitososan 1 päälle. Kärkipäässä tai liitososassa 1, joka voi olla esim. betoniputki, allas- 6 6793? rengas tms., on tehty pystysuora tiivistysosa 3, joka liittyy ylhäällä vaakasuoraan kosketuspintaan 3' ja joka alhaalla muuttuu lähes vaakasuoran portaan 4 kautta väliosaksi 5, jonka läpimitta on hieman suurempi kuin osan 3. Väliosa 5 muuttuu kaarevan ylimeno-osan 5' kautta oleellisen vaakasuoraksi kosketusosaksi 6, joka ulkoreunaansa pitkin liittyy kärkipään ulkoseinään 7. Kuviossa 1 numero 8 osoittaa liitososan 1 sisäseinää.

Toisessa liitososassa 2, joka voi esim. olla betoniputki, jonka muhvipää on sovitettava liitososan 1 kärkipäälle, on sisäseinä 9 ja ulkoseinä 10. Sisäseinä 9 muuttuu alapäänsä kohdalla vaakasuoraksi kosketusosaksi 11, joka puolestaan muuttuu ensimmäiseksi, oleellisen pystysuoraksi liukuosaksi 12. Tämä liittyy kaarevan ylimeno-osan 13 kautta toiseen liukuosaan 14, joka on oleellisen pystysuora ja puolestaan muuttuu toiseksi vaakasuoraksi kosketusosaksi 15. Tämä puolestaan liittyy ulkoreunan kohdalla mainittuun ulkoseinään 10.

Kärkipään 1 pystysuoran tiivistysosan 3 ja portaan 4 alueella on pantu paikalleen tiiviste 16a, joka on kumia tms. ja jolla saadaan aikaan tiivistävä liitäntä muhvipään 2 osien tai pintojen 12, 13, 14 ja kärkipään 1 pintojen tai osien 3 ja 4 välillä, kun nämä osat viedään yhteen kosketukseen mainittuja kosketusosia vasten, so. kun muhvipään 2 osat 11 ja 15 tulevat lopulliseen kosketukseen kärkipään 1 vastaavia osia 3' ja 6 vasten.

Tiivisteen 16a poikkileikkaus on pisaran tai pyöristetyn puo-lisuunnikkaan muotoinen ja siihen on tehty suljettu, rakomainen kanava 25, joka ulottuu koko tiivisteen läpi pituussuunnassa.

Rakomaisessa kanavassa 25 on seinämät, jotka muodostavat pohjasta ylöspäin vinosti ulospäin suunnatun kulman. Vinot seinät muuttuvat ylä ja alareunojensa kohdalla kaareviksi osiksi 26 ja vast.

27 muodostaen pienet ontelot 26' ja vast. 27'. Rakomaisen kanavan 25 vinosti ulospäin suunnattujen seinien ansiosta tiivisteen paksuus pienenee, kun muhvipää vetää mukanaan tiivistettä, kun tämä pää asennetaan kärkipäälle.

Kuvion 2 näyttämää tiivistettä voidaan pitää kuvion 1 tiivisteen muunnoksena, koska kuvion 2 tiivisteen 16b poikkileikkauksessa on rakomainen kanava 28, jonka vaikutus on sama kuin rakomaisen kanavan 25, josta on puhuttu kuvion 1 näyttämän tiivisteen yhteydessä.

Tiivisteellä 16b on timantin tai vinoneliön muotoinen poikkileikkaus, so. sille on annettu kulmikkaampi muoto kuin kuvion 1 toteutusmuo dolle .

7 67939

Molemmissa toteutusmuodoissa tiivisteen paksuus pienenee helposti, kun tiivisteen se osa, joka liitososia asennettaessa koskettaa liukupintaan 14, tulee vedetyksi alaspäin tämän vaikutuksesta.

Näin ollen tiivisteellä on verraten pieni vastavoima muodonmuutosta vastaan, kun siihen vaikuttaa voima kokoonpanosuunnassa. Mikäli osia sen jälkeen, kun ne ovat menneet lopullisiin asentoihin, siirretään vastakkaiseen suuntaan-, niin tiiviste 16a, ja vast. 16b, pyrkii saamaan takaisin alkuperäisen paksuutensa. Raon muodosta johtuen tiivisteen tällainen muodon muutos kuitenkin vaatii suuremman voiman kuin asennuksen aikana.

Kuvioissa 3a ja 3b näytetään toisenlainen toteutusmuoto 16f, jolla vääristämättömässä tilassa on suunnilleen suorakulmainen poik-kileikkausmuoto. Ontelot, joissa mahdollisesti on liukuainetta, koostuvat tässä toteutusmuodossa useista rinnakkaisraoista 40a-40j, jotka ulottuvat oleellisen kohtisuorasti tiivistyspintoihin nähden. Tiivisteen paksuus on hieman suurempi kuin kahden liitososan 1 ja 2 välisen sauman leveys, mutta tiivisteen paksuus pienenee, kun sen ulkopinta 41 rasittuu asennussuunnassa muhviosan 2 tiivistyspinnan 14 ja ulkopinnan 41 välisen kitkan vaikutuksesta. Kuvio 3a näyttää tiivisteen poikkileikkauksen ennen asennusta ja kuvio 3b näyttää tiivisteen asennuksen aikana, jolloin kanavat 40a-40j ja välissä olevat osat 41a-41i asettuvat ulospäin vinoon asentoon asennussuuntaan nähden. Raot 40a-40j on sijoitettu tarkoituksenmukaisesti välimatkalla, joka on pienempi kuin raon ulottuvuus poikittaissuunnassa, mikä saa aikaan sen, että tiivisteen paksuus voi helposti pienentyä, niin että kitka on mahdollisimman pieni, kun liitososa 2 asetetaan liitososalle 1. Ominaisjäykkyys tiivisteen aineessa saa kuitenkin aikaan lamel-lien 41a-41i takaisinjouston, jolloin tiivisteen paksuus ja siten tiivistyspaine ovat taipuvaiset kasvamaan.

Lamellien leveyden ja paksuuden välinen suhde on säädettävissä hyvin laajalla alueella, niin että tiivisteen joustavuutta asennuksen aikana ja lopullista tiivistyspainetta voidaan muuttaa vastaavasti .

Toinen etu kuvioiden 3a ja 3b näyttämässä tiivisterenkaassa on se, että lamellien 41a-41i asennetussa tilassa omaksumasta vi- 67939 nosta kulmasta johtuen saadaan aikaan suuri lukitusvoima liitososien 1 ja 2 välillä, koska lamellit on litistettävä ennen kuin ne voivat kääntyä vaakasuorasta asennostaan. Tämä voima on paljon suurempi kuin voima, joka on tarpeen lamellien taivuttamiseksi asennuksen aikana.

Tämä seikka vaikuttaa myös tiivisteen tiivistysominaisuuksiin, koska sisä- tai ulkopuolinen paine vaikuttaa pintoihin 3', 11 ja vast. 6,15. Jos nämä pinnat siirtyvät pois toisistaan paineen seurauksena, tulevat lamellit 41a-41i litistetyiksi. Tämä merkitsee tiivistyspaineen kasvua.

Kuviot 4 ja 5 näyttävät muunnoksen tiivisteen siitä toteutusmuodosta, jota on kuvattu kuvioiden 3a ja 3b yhteydessä. Kuvio 4 näyttää kaksi samanlaista tiivistettä 42 ja 43, jotka on pantu lii-tosmuhvin 46 vastaaviin sisäuriin 44 ja vast. 45. Tiiviste 42 näytetään lepotilassa eli ennen ensimmäisen putkipään 47 painoa paikalleen muhiviin 46 ja tiiviste 43 näytetään tilassa, jossa se on asennettaessa toista putkipäätä 48 muhviin 46. Muhvin 46 keskiosassa on tehty sisäinen palle 49, joka rajoittaa putk.ipäiden tunkeutumista muhviin.

Samoin kuin kuvioiden 3a, 3b tiivisteessä 16f on tiivisteissä 42, 43 tehty useita rinnakkaisrakoja 50a-50f, jotka ulottuvat tiivisteen koko pituudella oleellisen kohtisuorasti putkien 3a liitosmuhvin tiivistyspintoihin, so. poikittain tiivisteen sivupintojen 52, 53 välissä, niin kuin kuvio 5 näyttää suuremmassa mittakaavassa. Erotukseksi kuvioiden 3a, 3b tiivisteestä 16f on kuvioiden 4,5 tiivisteissä 42,43 tehty kupera päätypinta 51. Lisäksi on lähimpänä kuperaa päätypintaa 51 oleva rako 50g tehty kaarevaksi. Kaarevan päätypinnan 51 3a kaarevan raon 50g kaarevuussäteet ovat suunnilleen samat, ja ne voivat tarkoituksenmukaisesti vastata suunnilleen kaksinkertaista välimatkaa ylimpien rinnakkaisrakojen 50e-50f välillä. Kupera päätypinta 51 ulottuu tasaisesti kohti tiivisteen sivupintoja 52,53 matkalla, joka suunnilleen vastaa rakojen 50a-50f poikittais-ulottumaa ja muuttuu vinosti ulospäin ulkonevik-si huuliosiksi 54,55, joista kutakin rajoittavat sivupinnat 54a, 54b ja vast. 55a,55b, jotka kohtaavat vastaavissa terävissä kulmissa, samalla kun huuliosien 54,55 niillä sivupinnoilla 54a,55a, jotka liittyvät kuperaan päätypintaan 51, on pienempi ulottuvuus kuin sivupinnoilla 54b ja 55b, jotka liittyvät tiivisteen sivupintoihin 52 ja vast. 53.

9 67939

Tiivisteillä 42,43 on samat edulliset tiivistysominaisuudet kuin kuvioiden 3a,3b näyttämällä tiivisteellä 16f, so. se antaa suuren lukitusvoiman liitosmuhvin 46 ja putkipäiden 47,48 välillä, koska rakojen 50a-50g välisiä lamelleja on litistettävä ennen kuin ne voivat kääntyä vaakasuorasta asennostaan (kuvio 4). Lisäksi kupera päätypinta 51 huuliosineen 54,55 antaa suuremman tiivistys-tehon putkien 47,48 sisäiselle paineelle, koska kuperan päätypinnan 51 alueella vaikuttava sisäinen paine pyrkii suoristamaan päätypin-taa, mikä johtaa siihen, että huuliosat 54,55 tulevat painetuiksi kiinni muhvin 46 ja putkipäiden 47,48 tiivistyspintoja vasten. Mitä suurempi sisäinen paine on, sitä lujemmin tulevat huuliosat 54,55 painetuiksi mainittuja tiivistyspintoja vasten. On selvää, että tiivisteet on asennettava niin, että kupera päätypinta 51 on kohti putkien läpi siirrettävää, juoksevaa ainetta. Lisäksi on selvää, että kuvioiden 4,5 näyttämiä tiivisteitä ei tarvitse asentaa liitosmuhvin uraan, vaan niitä voidaan käyttää samalla tavalla kuin on näytetty muissa kuvioissa.

Keksinnön mukaista tiivistettä voidaan käyttää paitsi betoni-putkien ja -altaiden kanssa myös muuta ainetta, esim. muovia, olevien liitososien kanssa. Lisäksi on ymmärettävä, että tiivisteiden ei tarvitse muodostaa suljettuja silmukoita, vaan niitä voidaan myös käyttää halutun pituisiksi leikattuina pätkinä esim. luukkujen yms. tiivistysosina.

Claims (6)

10 6 7 9^° Patenttivaatimukset ^ J ^ y

1. Kumia tms. ainetta oleva tiiviste, jolla tiivistetään saumat kahden yhteen liitettävän osan, esim. putken osien, tii-vistyspintojen välillä, jotka osat sisältävät kärkipään ja muh-vipään, jolloin tiiviste asennettaessa kiinnitetään toisen osan tiivistyspinnalle ja osien tiivistyspintoja siirretään pääasiallisesti yhdensuuntaisesti toistensa suhteen tiivisteen puristamiseksi kiinni tiivistyspintojen väliin samalla kun tiivisteen osia siirretään suhteessa sen muihin osiin, jolloin tiivisteen (16f) poikkileikkauksen ulkoprofiili on suunnilleen suorakaiteen muotoinen ja poikkileikkaus on paksumpi kuin tiivistettävän sauman leveys, ja tiivisteessä on sarja yhdensuuntaisia rakoja (40a-40j), jotka muodostavat väliinsä keskinäisesti siirrettäviä lamelleja (41a — 41i) , tunnettu siitä, että raot on sovitettu suunnilleen kohtisuoraan tiivistyspinnoille, jolloin lamellien välinen etäisyys ei ole suurempi kuin että la-mellit joutuvat kulmamuutoksen alaiseksi asennuksen aikana, samalla kun ne pysyvät suorassa, suunnilleen taipumattomassa suhteessa toisiinsa, ja jolloin lamellit liikkeen tapahtuessa päinvastaiseen suuntaan kuin asennusliike, jäykistävät toisiaan ja litistyvät, ennen kuin ne kääntyvät ympäri.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen tiiviste, tunnet-t u siitä, että rakojen (40a-40j) välinen keskinäinen etäisyys on sovitettu pienemmäksi kuin rakojen ulottuvuus poikittais-suuntaan.

3. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen tiiviste, tunnettu siitä, että sinänsä tunnetut seinäpinnat, jotka muodostavat kapeita, suljettuja rakoja, on varustettu liukuaineella.

4. Jonkin patenttivaatimuksen 1-3 mukainen tiiviste, tunnettu siitä, että tiivisteen toinen päätypinta (51) on muotoiltu kuperaksi ja että lähimpänä kuperaa päätypintaa olevan raon (50g) kaarevuus vastaa suunnilleen kuperan pääty-pinnan kaarevuutta.

5. Patenttivaatimuksen 4 mukainen tiiviste, tunnettu siitä, että kuperan päätypinnan (51) ja kaarevan päätyraon (50g) kaarevuussäde vastaa suunnilleen kahden rinnakkaisen raon (50a-50g) kaksinkertaista välimatkaa. Il 11 67939

6. Patenttivaatimuksen 4 tai 5 mukainen tiiviste, tunnettu siitä, että sinänsä tunnettu tiiviste on varustettu huuliosilla (54,55) tiivisteen siinä päässä, joka on puristus-sivua vasten.