FI67489B - Reglersystem vid en anlaeggning med roerlig suganordning foer sugning av suspenderbart material - Google Patents

Description

|Μ9*”·Ί M (ii)KliU.LUTUSJUL*A,SU /C7/QQ

jST(6 l J ' 1 UTLÄCCNINGSSKIUFT O / 407 ^ ^ ($1) Kr-Mu/taXI.3 B 01 D 21/24 SUOM I—FIN LAND <*) 780929 (22) η·Ιιι·ι^β»·—-^iiininugiin 28.03.78 (FI) (23) Aftupaivt—GNc%H«cadag 28.03-78 (41) TuftK |·ΜμΜ — Bihrtt ofands 01.10.78 futmtr och Kfhteritymlin ^ AmMu* od> 31.12.8^* (32)(33)(31) utolfcm»—Bflrd yrtortft 31.03.77

Ruotsi-Sverige(SE) 7703749"7 (71) Ingenjörsfirman N.A. Sandbergs Industrikonstruktioner AB, Fredentorpsgatan 15, S-281 00 Hässleholm,

Trelleborg AB, Nygatan 102, S-231 00 Trelleborg, Ruotsi-Sverige(SE) (72) Nils Arne Sandberg, Hässleholm, Ruotsi-Sverige(SE) (74) Oy Jalo Ant-Wuorinen Ab (54) Suspendoituvan aineen imu 1 aitteiston liikkuvan imulaitteen säätöjärjestelmä - Reglersystem vid en anläggning med rörlig suganord-ning för sugning av suspenderbart material Tämä keksintö koskee menetelmää ja laitetta pumpulla varustetun imulaitteiston säätämiseksi säätöpiirin avulla ilmaan tai nesteeseen suspendoituvan aineen poisimemiseksi pohjasta, kuten sedimentointialtaasta tai vastaavasta, johdon (5) kautta imuväli-neen (3, 4) avulla, joka on kannatusköyden (2) tai vastaavan taipuisan kannattimen kannattama hissilaitteen (14) avulla, jota puolestaan kannattaa laite (18) hissilaitteen ja imuvälineen siirtämiseksi ainakin yhtä vaakasuoraa akselia pitkin, jolloin imuväli-ne on korotettavissa ja alennettavissa hissilaitteen (14) avulla. Keksintö koskee varsinkin sen tyyppisen säätöjärjestelmän edelleenkehittämistä ja parantamista, joka on esitetty ruotsalaisessa patenttijulkaisussa 384 452 sekä suomalaisessa patenttijulkaisussa 62465.

Suomalaisen patenttijulkaisun 59496 mukaan tunnustellaan ainakin yhtä imulaitteen käytölle tunnusomaista suuretta, joka 67489 vaihtelee riippuen sisäänvirtausmäärästä aikayksikössä suuttimes-sa, jolloin tämän suureen vaihteluita määrättyjen rajojen yli käytetään signaaleina ainakin laitteen tiettyjen liikkeiden ohjaamiseksi.

On osoittautunut, että automaattisessa käytössä voi tietyissä tapauksissa esiintyä häiriöitä huolimatta siitä, että suut-timessa tapahtuva sisäänvirtausmäärä aikayksikössä säädetään hyvin tarkasti. Tämän ongelman pitkäaikaisen tutkimisen ja laajojen kokeiden jälkeen on osoittautunut, että nämä tietyissä olosuhteissa esiintyvät ongelmat ovat poistettavissa, jos sisäänvirtausmää-rää parametrinä käyttävän ohjauksen ohella käytetään myös ohjausta, jossa parametrina on kiintoainepitoisuus ja samalla säädetään liikkuvan imulaitteen sijainti niin, että tämä pyrkii pitämään virtaus- ja/tai kiintoainepitoisuusmäärää aikayksikössä tietyissä rajoissa patenttivaatimuksen 1 tunnusmerkkiosan mukaisesti.

Esillä oleva keksintö on siis suuri edistysaskel FI-patent-tijulkaisuun 594Θ6 verrattuna.

Keksinnön muut tunnusmerkit ilmenevät oheisista patenttivaatimuksista 2-13.

Keksintöä selvitetään lähemmin seuraavassa viitaten oheiseen piirustukseen, jossa kuvio 1 esittää kaaviokuvaa keksinnön mukaisesta säätöjärjestelmästä siirtosiltaan taipuisan köyden avulla ripustetun, imu-suuttimella ja pumpulla varustetun imulaitteiston liikkeen ohjaa-miseks i.

kuvio 2 esittää imulaitteistoa, joka on varustettu säädettävällä painolastilla ja kannatinköydellä, jossa on painon tai vetojännityksen tunnustelulaite, joka voi kuulua kuvion 1 säätöjärjestelmään ja korvata tai täydentää köyden kaltevuuden tunnustelu-laitetta .

kuvio 3 on kaaviopiirros, joka esittää siirtosillan liikeno-peuden mahdollista vaihtelukäyrää keksinnön mukaisessa säätöjärjestelmässä.

kuvio 4 esittää kaaviomaisesti pitkittäisleikkausta sedi-mentointialtaasta, jossa on rajakatkaisija kuvion 1 mukaista siir-tosiltaa varten ja joka kuvio esittää nopeuden säädön kaaviokuvan, ja kuviot 5 ja 6 esittävät kaaviomaisesti taso- ja pystyleikkaus-ta altaasta, jossa on kiinteät rajakatkaisijat siirtosiltaa varten.

Kuviossa 1 on kohdassa 1 esitetty köyteen ripustettu imulait-teisto 2, joka käsittää imusuuttimen 3 ja pumpun 4. Pumpun imupuo- 67489 3 li on liitetty imusuuttiineen 3 ja sen painepuoli nousuputkeen 5, joka on taipuisaa paineletkua, josta vain osa on esitetty, mutta joka on viety viivaa 5' pitkin, joka symbolisoi sen jatko-osaa. Letku johtaa esimerkiksi sedimentointiältään vedenpinnan yläpuolella olevaan kokooma-astiaan 6. Putken 5 yläosaan, joka vastaa viivaa 5', on asennettu virtausmäärän mittari tai kiintoainepitoisuu-den tunnustelulaite 7, jossa on signaalianturi, esimerkiksi magneettinen virtausmäärän mittari tai tunnetun tyyppinen nk. TS-mittari, sekä sähkömagneettisesti ohjattava säätöventtiili 8. Mittarin 7 sähkösignaalin menopuoli on liitetty rajakatkaisijaan 9 ja vaihtokytkimeen 10, joka voidaan kytkeä esitetystä asennosta toiseen asentoon, jossa se liitetään säätöpiiriin 11 venttiilin 8 säätämiseksi sopivimmin esisäädettävän säätimen 12 kautta. Kuviossa 1 esitetyssä asennossa on vaihtokytkin 10 liitetty sopivimmin esisäädettävään säätimeen 13, joka puolestaan on liitetty aika-releeseen R (jonka toimintatapa selvitetään seuraavassa) sekä sähkömoottoriin M ^ hissilaitteiston 14 käyttämisek- 67489 si, jonka avulla laitteistoa 1 voidaan nostaa ja laskea köyden 2 avulla riippuen mittarista 7 säätimeen 13 lähetetyistä signaaleista.

Kuviossa 1 oleva ympyrä 15 tarkoittaa köysikulman tunnustelu-laitetta/signaalianturia, joka on sopivimmin patenttijulkaisussa 62 465 esitetyn tyyppinen ja joka tunnustelee köyden 2 kaltevuuden ja lähettää siitä riippuvia sähköisiä säätösignaaleja signaalipiiriin 16. Aikarele T on liitetty signaalipiiriin 16 elektronisen rajakat-kaisijan 17 kautta, joka on sovitettu aikareleen kautta vaikuttamaan hissimoottoriin laitteiston 1 nostamiseksi pakollisesti kun köyden 2 kulma-arvo on tietyn ajan ylittänyt ennaltamäärätyn arvon.

Ennenkuin kuvion 1 selostamista jatketaan, on mainittava että hissilaite 14 on vaunun kannattama (ei esitetty), joka liikkuu poik-kisuunnassa siirtosiltapalkkien suhteen palkkien pituussuunnassa liikkuvan siirtovaunun varassa. Siirtosilta kaksine vaunuineen on esitetty vain symbolisesti vetopyörän 18 avulla ja sitä voidaan liikuttaa altaan pituussuunnassa. Ruotsalaisessa patenttijulkaisussa 384 452 on esitetty siirtosilta siirtovaunuineen, jota voidaan käyttää hissilaitteen 14 kannattamiseksi ja sen siirtämiseksi kahdessa suorassa kulmassa toisiaan vastaan olevassa suunnassa vaakatasossa, jonka laitteen avulla laitteiston 1 korkeutta voidaan säätää.

Signaalipiiriin 16 on lisäksi liitetty sopivimmin esisäädettä-vä säädin 20 siirtosillan nopeuden lisäämiseksi ja alentamiseksi köyden 2 kaltevuusasennon mukaan. Säätimen 20 signaalin ulosmeno on liitetty selektiivivalitsijän S sisääntuloon 21 ohjaussignaalien yhtenäistämiseksi siirtosillan nopeudensäätöä varten. Selektiivivalitsijassa S on lisäksi toinen sisääntulo 22, joka muodostaa säätimestä 23 tulevan signaalin sisääntulon joka, jotta siirtosillan nopeutta voitaisiin lisätä tai alentaa (kts. seuraavaa selostusta) suuttimen 3 työtasosta ja epäsuorasti lietekerroksen korkeudesta riippuen, on liitetty tuntoelimeen 24, jonka tarkoituksena on tunnustella hissi-laitteesta 14 uloslasketun köyden 2 pituus ja sen avulla, mahdollisesti yhdessä tunnustellun köyden kaltevuuden kanssa, suuttimen 3 työtaso. Valitsijasta S ulosmenevä signaalipiiri on siirtosillan liikkumisnopeuden säätämiseksi tarkoitetun taajuusmuuntajän 25 kautta liitetty siirtosillan vetopyörän 18 sähkömoottoriin M2. Säädin 23 ja laitteiston 1 korkeusasennon tuntoelin 24 on rattien 26, 27 avulla aseteltavien potentiometrien (ei esitetty) kautta liitetty digitaalityyppiseen korkeudenmittariin 28, joka sijaitsee yleisesti numerolla 29 merkityssä säätöpaneelissa ja joka käsittää painonapit, joka on merkitty "+Z" ja "-Z", joiden avulla siirtosiltaa voidaan 5 67489 säätää käsin tuntoelimen 24 avulla automaattisesti ohjatun säätimen 23 kautta sekä valitsijan S ja taajuusmuuntajan 25 kautta.

Edellä pääasiassa laitemaisesti selostettu säätöjärjestelmä toimii kahden seuraavan pääperiaatteen mukaan.

Pääperiaate 1

Yleisesti pätee että pumpattu lietevirtaus vähenee lietepitoi-suuden kasvaessa, mikä aiheuttaa lisääntyvää vastusta johdossa 5.

Oletettaessa, että pumppu 4 pumppaa yksinomaan vettä johdon 5 kautta, virtaa mittarin 7 kautta maksimaalinen virtausmäärä Q, joka arvo on yhtä kuin 100 %. Säädin 13 voidaan esisäätää ylläpitämään esimerkiksi 90 %:n virtausmäärää säätämällä laitteiston 1 syvyysasen-toa hissilaitteella 14. Jos virtausmäärä Q esimerkiksi käynnistettäessä on 100 %, lähettää mittari 7 vastaavan signaalin säätimeen 13, joka vertaa signaalia esisäädettyyn arvoon, joka vastaa 90 %, ja säädin 13 laskee tällöin laitteistoa 1 vaikuttamalla hissimoottoriin jotta suutin 3 toimisi oikealla, 90 %:n virtausmäärää vastaavalla syvyydellä lietekerroksessa. Jos virtausmäärä Q = 90 % alitetaan, merkitsee tämä että suutin toimii liian suuressa lietepitoisuudessa ja säädin 13 lähettää tällöin säätösignaalin hissimoottoriin laitteiston 1 nostamiseksi, jolloin sisäänimetty lietepitoisuus laskee. Laitteiston 1 syvyysasentoa säädetään siis tällä tavalla automaattisesti säätimen 13 avulla virtausmäärän Q pitämiseksi noin 90 %:ssa.

Jos virtausmäärä Q ylittää 90 % siitä huolimatta, että laitteiston 1 imusuutin 3 sijaitsee esisäädetyssä alimmassa asennossaan, vaikuttavat syyvyystuntoelimen 24 vapautussignaali säätimen 13 kautta ja mittarin 7 signaalianturin ulosmenosignaali rajakatkaisijaan 9 ja ne aiheuttavat tällöin vaihtokytkimen 10 kytkeytymisen hissimoot-torin avulla tapahtuvasta virtausmäärän säätämisestä (nostaminen ja laskeminen) virtausmäärän säätämiseen säätöventtiilin 8 avulla, jolloin säätöpiiri voi jatkaa jatkuvaa toimintaansa myös siinä tapauksessa, että lietekerroksen syvyys lieteimun takia on pienentynyt arvoon, joka ei enää salli 90 %:n virtausmäärää venttiiliasennon ollessa normaali, josta syystä vältytään häiriöistä säätöautomatiikassa.

Sen sijaan että rajakatkaisija 9 aktivoidaan sekä kohdista 24 että 7 tulevilla singaaleilla, voidaan rajakatkaisija aktivoida vain kohdasta 7 tulevalla signaalilla siten, että rajakatkaisijalla voi olla aikarelefunktio siten,että se aikaansaa vaihtokytkimen 10 vaihtumisen kun virtausmäärä Q ylittää 90 % tietyllä määrällä tietyn ja ennalta määrätyn ajanjakson aikana.

Kuviossa 1 on köyden 2 suuntaisella pystysuoralla viivalla esi- 67489 tetty korkeusasentoasteikko, jossa on neljä asentoa I, II, III vast. IV, joilla syvyystuntoelm 24 vaikuttaa säätimeen 13 ja säädin 23 on aseteltuna ja reagoi korkeustuntoelimestä 24 tulevaan signaaliin. Tämä korkeustuntoelin voi olla kulmatuntoelin, johon hissilaitteen 14 hissirumpu vaikuttaa, ja joka elin tunnustelee hissirummun kulma-asennon ja lähettää siitä riippuvia signaaleja, jolloin säätimet reagoivat esisäädettyihin signaaliarvoihin, jotka vastaavat valittuja asentoja I-IV. Alin asento I ilmoittaa alimman sallitun pumppaus-asennon, seuraava asento II ilmoittaa siirtosillan käynnistysasennon, kolmas asento III ilmoittaa siirtosillan pysäyttämisasennon (säädin 23 käynnistää ja pysäyttää siirtosillan automaattisesti) ja ylin asento IV ilmoittaa korkeimman sallitun pumppaamisasennon. Jos virtaus-määrä Q laskee 90 %:n alle, aukeaa säätöventtiili 8 ja jos virtaus-määrä Q laskee alle 90 %:n siitä huolimatta, että säätöventtiili 8 on täysin auki, kytkeytyy vaihtokytkin 10 automaattisesti siihen virtausmääräsäätöön joka, kuten ensiksi esitetyssä tapauksessa, saadaan aikaan laitteistoa 1 nostamalla ja laskemalla (vaihtokytkin 10 on tässä tapauksessa taas säädetty kuviossa 1 esitettyyn asentoon).

Kun pumppulaitteisto 1 liikkuessaan ylöspäin ohittaa korkeus-asteikon asennon III, tulee tuntoelimen 24 oletetussa tapauksessa lähettää säätimelle 23 käsky siirtosillan pysäyttämiseksi, jolloin säädin 23 katkaisee sähkönsyötön moottoriin . Kun siirtosilta on pysähtynyt, tunkeutuu pumppulaitteisto 1 jälleen lietteen sisään virtausmittarin 7 säätäessä hissilaitetta 14 säätimen 13 kautta. Kun laitteisto 1 on saavuttanut asennon II korkeusasteikolla, käynnistyy siirtosillan moottori uudestaan tuntoelimen 24 säätimelle 23 lähettämän käskysignaalin takia. Korkeuden tuntoelin 24 voidaan esisäätää näille asennoille, joista kuitenkin asennot I ja IV voivat olla va-kioasentoja säätimeen 13 vaikuttamiseksi, kun taas asennot II ja III voidaan esisäätää säätöpaneelissa olevien potentiometrien rattien 26, 27 avulla.

Pääperiaate 2 Tässä tapauksessa säätöjärjestelmä perustuu sille tosiasialle, että suurentunut lietepitoisuus pyrkii lisäämään laitteiston 1 jäl-keenjäämistä siirtosillan suhteen. Tällainen jälkeenjääminen merkitsee köyden 2 kaltevuuden kasvamista, so kulma-asento suurenee hissi-laitteen 14 kautta kulkevan pystysuoran viivan suhteen.

Kun pumppulaitteistoa 1 siirretään siirtosillan avulla pohjaa 60 pitkin köydessä 2 riippuen, aiheuttaa veden vastus että laitteis- f .ΓΛ - 67489 to jää jälkeen, so köysi 2 muodostaa tietyn kulman luotiviivan kanssa. Kun pumppulaitteisto 1 joutuu lietekerrokseen, tämä kulma-asento kasvaa. Kulma-asento tunnustellaan kulmatuntoelimen/signaalianturin 15 avulla joka, kuten edellä mainittiin, voi olla patenttijulkaisussa 6 2 465 esitetyn tyyppinen. Kulma-asento aiheuttaa siihen nähden verrannollisen signaalin (virtasignaalin) signaalipiirissä 16, joka signaali säätimen 20 ja valitsijan S kautta lähetetään taajuus-muuntajaan 25 siirtosillan nopeuden säätämiseksi. Siirtosillan moottori M2 voi olla sähkömoottori, jota voidaan portaattomasti säätää esimerkiksi nopeuksien v = 100 % ja v = 15 % välillä. Säädin 20 esi-säädetään niin että se vastaanottaessaan virtasignaalin, jonka kulma-tuntoelin/signaalianturi 15 lähettää köyden kulma-asennon ollessa ai, syöttää taajuusmuuntajän 25 kautta moottoriin M2 syöttövirran, joka vastaa nopeutta v = 100 %, so maksiminopeutta. Kun kulma-asennot ylittävät arvon ai aina tiettyyn kulma-arvoon a2 asti, suurenee laitteesta 15 tuleva signaalivirta ja moottorin M2 nopeus pienenee pie-nimpään nopeuteen kulmalla a2. Rajakatkaisija 17 on asetettu vaihto-kytkeytymään signaalivoimakkuudella, jonka kulmatuntoelin/signaali-anturi 15 lähettää tietyllä kulmalla a3, joka on suurempi kuin a2.

Kun kulma-asento saavuttaa ja mahdollisesti ylittää arvon a3, jolloin rajakytkin 17 vaihtokytkeytyy, nousee pumppulaitteisto 1 pakollisesti. Tämä pakollinen nostaminen määritetään kuitenkin ennakolta ajallisesti aikareleen T avulla. Kuten "Pääperiaate l"-selvityksen yhteydessä esitettiin, pysähtyy siirtosilta kun pumppulaitteisto 1 saavuttaa korkeusasteikon asennon III, jona aikana pumppulaitteiston 1 korkeudensäätö tapahtuu lieteimuautomatiikan avulla, kunnes pumppu-laitteisto palaa korkeusasteikon asentoon II, jossa siirtosilta jälleen käynnistyy. Pumppulaitteiston asento korkeusasteikon mukaan säätää siis myös siirtosillan nopeutta, mutta kun pumppulaitteisto 1 työskentelee lähellä korkeusasteikon asentoa I (lietekerroksen paksuus pieni), ohjataan siirtosillan nopeutta vain kulmatuntoelimen/ signaalianturin 15 avulla. Jos pumppulaitteistoa 1 nostetaan niin, että se toimii lähellä korkeusasteikon asentoa III (ei kuitenkaan tämän asennon yläpuolella), merkitsee tämä että lietekerroksessa on huippu ja siirtosillan nopeus pienenee. Pienimmän nopeuden arvo voidaan määrätä esisäätämällä säädintä 23. Siirtosillan liikenopeus tulee tällöin olemaan suoraan verrannollinen lietekerroksen paksuuteen ja siirtosillan nopeuden muutos suoraan verrannollinen köyden 2 kulma-asentoon.

Voidaan todeta helposti, että köyden 2 kulma-asennon suuruuden (;* 67489 ei tarvitse riippua vain siirtosillan liikenopeudesta ja pumppulait-teiston 1 liikkeestä lietekerroksen läpi, vaan myös köyden 2 pituudesta (laitteiston 1 työsyvyydestä) sekä, mikä seikka on merkityksellinen seuraavaa säätöselvitystä ajatelleen, pumppulaitteiston 1 painosta. Tätä painoa voidaan tarvittaessa lisätä, tai paino voidaan tehdä säädettäväksi, mikä mahdollistaa laitteiston säätämisen käynnin optimoimiseksi eri olosuhteissa.

Kuviossa 2 on esitetty esimerkki aseteltavasta laitteiston 1 painosta. Tämä laite käsittää kaksi painolastisäiliötä 30, jotka joko voidaan täyttää tai tyhjentää pumpun 4 avulla tai voivat letkun avulla olla yhdistetyt siirtosillalla olevaan ilmalähteeseen (ei esitetty) . Täyttämällä säiliöt 30 vedellä, voidaan laitteiston 1 painoa lisätä ja puhaltamalla vesi ulos ilman avulla voidaan kuormitusta keventää. On kuitenkin huomattava, että painolastisäiliöt 30 eivät ole välttämättömiä kuviossa 2 olevan laitteen toiminnan selvittämiseksi .

Kuten kuviossa 2 on esitetty, köysi 2 vaikuttaa painontuntoeli-meen 40. Tämä voi olla tunnetun tyyppinen painontuntoelin, esimerkiksi jousivaaka, jossa on sähköinen signaalianturi 41, joka sopivan vaihtokytkimen avulla (ei esitetty) voidaan liittää kuvion 1 mukaiseen säätimeen 13 tai 17. Jos signaalianturi liitetään kuviossa 1 olevaan säätimeen 17, voidaan hissimoottoria säätää sekä köyden kaltevuuden että köyteen vaikuttavan tunnustellun painon perusteella.

Kun pumppulaitteisto imee voimakkaasti lietekerroksessa, kasvaa vetojännitys köydessä, mutta kun suuttimen paino lepää sitkeää lietettä tai pohjaa vasten, vähenee vetojännitys köydessä. Sähkö-singaalipiiriin 42 voidaan sijoittaa aikarele T-^. Tietyn ajanjakson kuluttua kehittyy impulssi pumpun nostamiseksi tietylle tasolle, jos köyden vetojännitys vielä tällöin alittaa ennalta määrätyn arvon, esimerkiksi 70 % siitä vetojännityksestä, joka vallitsee kun laitteisto 1 riippuu vapaasti köydessä tietyllä syvyydellä. Tämä säätö voidaan yhdistää kuvion 1 mukaista säätöjärjestelmää varten esitettyihin toimintoihin myös esimerkiksi siten, että laitteesta 40 tulevien säätö-signaalien avulla vaikutetaan siirtosillan liikkeeseen.

Joka kerran kun hissilaite vastaanottaa kuvion 1 mukaisen säätöjärjestelmän lähettämän laskukäskyn, saa aikarele T^ nollaamisim-pulssin, mutta kun pumppusuutin on saavuttanut pohjan, eikä laskukäs-ky aiheuta laskeutumista, ei aikarele palaudu, jolloin yllämainittu säätö suoritetaan.

Tätä laitetta voidaan myöskin käyttää siirtosillan säätämiseksi • * 67489 siinä tapauksessa, että laitteisto 1 tarttuu kiinni ja köyden kuormitus ylittää tietyn arvon. Tällöin voidaan säätöimpulssi lähettää valitsijan S tai suoraan taajuusmuuntajan 25 kautta siirtosillan moottoriin M2 siirtosillan pysäyttämiseksi tai jopa peruuttamiseksi.

Laitteiston säätäminen siirtosillan siirtämiseksi eri nopeuksilla riippuen lieteprofiilista (tai yleisesti pohjaprofiilista), korkeusaseman säätäminen ja säätöpiirin vaihtokytkeminen venttiiliin 8 tai irti siitä virtausmäärämittaria 7 ohjaamalla voidaan siis yhdistää säätämiseen köyden kaltevuuden tuntoelimen 15, 24 ja kuvion 2 mukaisen painontuntoelimen avulla.

Lisäksi on mahdollista muuttaa siirtosillan liikkumisnopeutta edestakaisin tietyllä matkalla, kuten tässä esitetyssä tapauksessa sedimentointiallasta pitkin, ennalta määrätyn liikesuunnitelman mukaan.

Siirtosillan vetopyörään tai sen johonkin toiseen pyörään voidaan asentaa takometri, joka kykenee tunnustelemaan osia pyörän kierroksesta, tai voidaan myös käyttää jotakin toista kojetta, joka voidaan järjestää siten, että se siirtosillan liikkuessa rataansa pitkin tunnustelee matkan ja antaa esimerkiksi täyden näyttämän ajomatkalle, joka vastaa kuviossa 3 esitetyn altaan pituutta L, esimerkiksi näyttämän V - V Koje voidaan sovittaa siten, että se kehit- tää esimerkiksi 4-20 mA säätösignaalin näyttämällä VQ - Vmax Tämä signaali voi säätimen, esimerkiksi kuviossa 1 olevan säätimen 23, ja taajuusmuuntajan 25 kautta säätää liikkumisnopeutta suoraan verrannollisesti virtaan. Tällöin voidaan moottorin M2 säätövirta esi-säätää 4 ja 20 mA välille, ja antaa suurimman virran määrätä suurimman ajonopeuden, ja kontaktitunktioiden avulla taajuusmuuntajan päälle- ja irtikytkemiseksi voidaan saavuttaa esimerkiksi kuviossa 3 esitetty pituusnopeuskaavio.

Kuviossa 1 on esitetty esimerkkinä tällainen takometri siirto-sillan pyörän 18 kohdassa 50. Takometri on säätimen 23 ja valitsijan S kautta liitetty taajuusmuuntajaan 25.

Tämän järjestelyn ansiosta voidaan siirtosillalle antaa tietty liikkumisnopeus altaan pituussuunnan jokaisessa tietyssä kohdassa.

Voidaan esimerkiksi käyttää komea virtaa 1^, I2 ja Ιχ, jossa I1 on 4 ja 20 mA välille säädettävä virta, I2 on 4 ja 20 mA välille säädettä virta, ja

Ix on takometristä 50 tuleva vaihteleva virta ja riippuu siis siirtosillan sijainnista.

Rajakatkaisijoita voidaan sijoittaa valittuihin kohtiin, kuten 10 67489 kuviossa 4 kohtiin G1 ja G2, allasta pitkin kytkemään virtojen 1^ ja 12 välillä, jolloin vastakkaisiin suuntiin tapahtuvalle liikkumiselle voidaan saada esimerkiksi kuviossa 3 esitetty nopeuskäyrä. Tätä menetelmää voidaan edullisesti käyttää lietteen pumppaamiseksi, jonka lietepitoisuus on alhainen (ohut liete) ja kun siirtosiltaa halutaan siirtää erilaisilla vakio- ja vaihtelevilla nopeuksilla, esimerkiksi jotta hissilaitteella olisi aikaa seurata ennaltamäärättyä altaan pöhjaprofiilia 60 (kuv. 4) tai altaan vinoja sivuja.

Ennenkuin siirtosilta kääntyy, on esimerkiksi sopivinta alentaa nopeutta siten kuin ilmenee kuviossa 3 olevan kaaviokuvan oikeanpuoleisesta osasta.

Sen sijaan, että nopeutta säädetään virran I avulla, voidaan tätä virtaa käyttää pumppulaitteiston 1 korkeusasennon säätämiseksi lietteen imemiseksi tehokkaasti pois altaista, joissa on kalteva pohja, tai myös johdossa 5 olevan säätöventtiilin 8 säätämiseksi ja siten virtausmäärän säätämiseksi.

Sedimentointialtaassa olevan sedimenttikerroksen todellinen profiili muodostuu, kuten tunnettua, sedimentin koostumuksen mukaan ja koska sedimentin koostumus voi vaihdella, voi myöskin kerroksen muoto vaihdella. Toinen muuttuja on lietepitoisuus, joka vaihtelee ylhäältä alaspäin riippuen lietteen tyypistä ja varastointiajasta.

Tämä keksintö mahdollistaa automaattisen säätämisen näiden tekijöiden perusteella.

Ylläolevan selvityksen mukaan on oletettu, että virtausmäärä mitataan varsinaisen virtausmittarin avulla. Veden ollessa puhdasta, 3 pumppu pumppaa maksimitilavuuden Q m /min. Jos ylläolevan selvityksen mukaan säätöjärjestelmä säädetään normaalille virtausmäärälle 90 % virtausmäärästä Q sekä palautussignaalien lähettämiseksi tämän arvon kummallakin puolella, pyrkii säätöjärjestelmä tämän jälkeen ylläpitämään tämän arvon, mikä voi tapahtua nostamalla tai laskemalla pumppulaitteistoa 1 virtausmäärän pitämiseksi 90 %:ssa Q:sta, so. pumppu toimii jatkuvasti sedimentin kuljettamiseksi pitoisuudeltaan sellaisena, joka vastaa 90 % virtausmäärästä Q.

Lieteprofiilin syvyys voi vaihdella voimakkaasti sedimentointi-altaan pituussuunnassa. Tietyissä osissa lietesyvyys voi olla pieni, samalla kun lietepitoisuus on alhainen. Koska sedimentointialtaassa olevalla sedimentillä on tietty varastointiaika, on siis myös voitava imeä puhtaaksi ohuita kerroksia. Näillä alueilla lietteen nosto-automatiikka toimii seuraavalla tavalla.

Virtausmittarin 7 sijasta voidaan käyttää pitoisuustuntoelintä, 11 67489 jossa on signaalianturi, esimerkiksi nk. TS-pitoisuusmittaria (kuiva-ainepitoisuusmittaria), joka on tyypiltään sellainen, jota EUR-Control Sverige Försäljning AV myy. Tällainen pitoisuuden tuntoelin tai TS-pitoisuusmittari voi tunnustella lietepitoisuuden ja kehittää siihen verrannollisen sähkösignaalin.

Seuraavassa esitetään muutama esimerkki säätämisestä, joka voidaan suorittaa piirustuksessa esitetyn säätöjärjestelmän avulla. Esimerkki 1;

Oletetaan että sedimentointialtaan lieteprofiili voidaan jakaa kolmeen alueeseen A, B ja C, joiden sedimenttisyvyydet ovat erilaiset.

Alueella A lietepitoisuus on suurin ja tuntoelin 7, jonka tässä tapauksessa oletetaan olevan pitoisuudentuntoelin, työskentelee tässä esisäädetyn ylemmän kuormitusalueen puitteissa tietyllä ilmoitetulla signaalivoimakkuudella normaalialueella, joka vastaa tunto-elimeen vaikuttavaa kuormitusta alueella B, jossa pitoisuus on keskimääräisesti alhaisempi, kun taas pitoisuus alueella C on keskimääräisesti alin ja signaalivoimakkuus on normaalialueen alapuolella.

Alueella A pumppaaminen suoritetaan täydellä virtausmäärällä. Tuntoelimen 7 läpi tapahtuva virtausmäärä pidetään esisäädetyssä pitoisuudessa nostamalla ja laskemalla laitteistoa 1 ja siirtämällä sitä vaiheittain vaakatasossa, esimerkiksi ruotsalaisessa patentissa 384 452 esitetyn säätöjärjestelmän mukaisesti.

Kun lietepitoisuus alenee, siirtyy tuntoelin 7 työskentelemään lietesyvyydelle, joka vallitsee alueella B, ja tämän jälkeen se siirtyy työskentelemään lietesyvyyteen, joka vastaa aluetta C.

Kuten jo on mainittu on pitoisuus suurempi alueella B kuin alueella C tai korkeintaan yhtä suuri kuin esisäädetty arvo (sediment-tisyvyys kohtuullinen). Imeminen tapahtuu täydellä virtausmäärällä. Esisäädetty pitoisuus ylläpidetään suurentamalla ja pienentämällä siirtosillan liikkumisnopeutta.

Kun liikkumisnopeus on suurin mahdollinen, eikä pitoisuutta enää voida ylläpitää, siirrytään alueelle C ja kun liikkumisnopeus on saavuttanut pienimmän mahdollisen arvonsa, eikä pitoisuutta kuitenkaan voida ylläpitää, palataan alueelle A. Laitteisto toimii siis lieteprofiilista riippuen, eikä jätä mitään osaa lietekerroksesta koskettamatta tai rauhaan, jossa lietteen annetaan jäädä pitemmäksi aikaa.

Alueella C työskenneltäessä, jossa sedimenttikerroksen syvyys 12 67489 on pieni, ylläpidetään esisäädetty pitoisuus vähentämällä virtausmää-rää kuvion 1 mukaisen venttiilin 8 avulla. Virtausmäärä vähenee tällöin edelleen tiettyyn ennalta määrättyyn minimivirtausmäärään, jotta voitaisiin ylläpitää ainakin jonkinlaista virtausmäärää myös siellä, missä on hyvin pieniä sedimenttimääriä.

Esimerkki 2: Tämä esimerkki koskee siirtosillan liikettä altaassa kuvioihin 5 ja 6 viitaten.

Pumppu 4 kytkeytyy päälle "lähtö"-asennossa ja siirtosilta siirtää sitä altaan poistopuolta 70 päin.

Raja-asentoanturiin (rajakatkaisijaan) GR1 vaikuttaa metalli-levy, jonka pituus on yhtä suuri kuin patokourujen 71 leveys ja joka on sijoitettu siirtosillalle suoraan patokourujen eteen.

Kun siirtosilta liikkuu altaan poistopuolta 70 päin ja ohittaa toisen raja-asentoanturin GR2, samalla kun raja-asentoanturi GR1 on aktivoitu, siirtyy pumppu sivulla "positiiviseen" suuntaan, kunnes raja-asentoanturi GR1 ei saa enää vaikutetta. Ellei tätä sivulle siirtymistä ole tapahtunut, kun laitteisto 1 on melkein tullut pato-kouruun saakka, hätäpysäyttää raja-asentoanturi GR3 siirtosillan ja antaa "hälytys"-merkin. Loppuosa sivulle siirtymisestä tapahtuu kun siirtosilta kääntyy ja liikkuu altaan tulopuolta päin.

Jos GR1 ja GR3 saavat samanaikaisesti vaikutteen, kun siirto-silta kulkee altaan tulopuolta 72 kohti, tapahtuu loppuosa sivulle siirtymisestä, mikä olisi suoritettu jollei GR1 olisi saanut vaikutetta, kun siirtosilta kääntyy poistopuolella. Loppuunsuoritetun työvaiheen jälkeen pumppu siirtyy "lähtö"-asentoon ja pysähtyy, jos se on suorittanut niin monta työvaihetta, joka on ennalta aseteltu esi-valintalaskulaitteen (ei esitetty) avulla.

Jos altaan pitkät seinämät ovat kaltevat voidaan laitteistoa 1 ohjata siten, että suuttimen alin asento seuraa seinämän kaltevuutta (tai haluttua kaltevuutta).

Lietteen nostoautomatiikka toimii muilta osin altaan kaltevia seinämiä pitkin kuten altaan muissa osissa, so. lietteen korkeus ja pitoisuus ohjaa pumppua.

Edelläolevasta ilmenee, että keksinnön mukaisen säätöjärjestelmän avulla voidaan kehittää useita yhdistelmämahdollisuuksia ja siihen voidaan lisätä erinäisiä vaihtokytkin- ja aikafunktioita, joiden avulla voidaan saada aikaan suuri määrä ohjalmamuunnoksia. Järjestelmän käyttömahdollisuudet kasvavat tästä syystä huomattavasti ja se . / 1 3 67489 voidaan automatisoida täysin kauko-ohjauksen avulla.

Säätöjärjestelmän signaali-impulssit ovat sopivimmin suuruusluokaltaan mA olevia sähkösignaaleja ja laitteiston työvaiheita voidaan seurata välimatkan päässä laitteistosta olevien rekisteröinti-, indikointi- ja kauko-ohjausvarusteiden avulla.

Kuviossa 1 katkoviivoilla esitetyn muunnelman mukaan voidaan venttiili 8 jättää pois ja virtausmäärän säätäminen voidaan sen sijaan suorittaa säätämällä pumppumoottorin kierroslukua. Tässä muunnelmassa voidaan virtausmäärän tai pitoisuuden tuntoelimen 7 signaa-liulostulo liittää rajavirtatuntoelimen 9 ja vaihtokytkimen 10 vaikutuksesta säätöventtiilin 8 asemesta (joka tässä tapauksessa voidaan jättää pois) taajuusmuuntajaan 80 ja tämän kautta pumpun 4 moottoriin pumpatun virtausmäärän säätämiseksi. Tästä syystä ei tarvitse suorittaa mitään kuristusta kokooma-astiaan 6 johtavassa johdossa 5 ja vältytään tukkeutumiselta.

Johtopiirin 5, tuntoelimen 7 ja venttiilin 8 (jos sitä käytetään) automaattiseksi puhdistamiseksi voi laitteisto käsittää vesipumpun, joka on liitetty johtoon 5 tuntoelimen 7 jälkeen. Jos venttiiliä 8 käytetään, se voidaan sulkea ja vesipumppu käynnistetään puhtaan veden pumppaamiseksi johdon 5 läpi ja ulos suuttimesta 3. Jos säätöventtiili 8 on korvattu pumpun 4 moottorin säätämisellä voidaan venttiilin 8 tilalle asentaa sulkuventtiili ja vesipumppu liittää tuntoelimen 7 poistoaukkoon. Tätä puhdistuslaitetta voidaan ohjata tuntoelimen 7 avulla säätimen 13 tai vaihtokytkinlaitteen 9, 10 kautta, eikä sitä liene tarpeellista esittää piirustuksessa, koska sen toimintaperiaate on helposti ymmärrettävissä edelläolevan selvityksen perusteella.

Yhden tai muutaman nopean puhdistushuuhtelun jälkeen voidaan säätöpiirissä oleva hälytyslaite (ei esitetty) aktivoida, jos puhdistus ei johda täydelliseen puhdistumiseen, niin että normaalikäyttö voidaan aloittaa automaattisesti.

Tässä yhteydessä on huomattava, että sähkökäyttöisen pumpun 4 sijasta voidaan käyttää hydraulikäyttöistä pumppua.

Keksinnön mukainen säätöjärjestelmä on tehokas apukeino imulait-teistojen säätämiseksi sedimentointialtaiden, nk. lietealtaiden, jatkuvaksi puhdistamiseksi, ja sen avulla on mahdollista käyttää rakenteeltaan yksinkertaisempia altaita kuin aikaisemmin. Voidaan esimerkiksi käyttää altaita, joissa on kiinteät sorapohjat, asfaltoidut pohjat, kumikankaalla päällystetyt pohjat, betonipohjat jne. Koska > ·« 14 67489 imulaitteiston 1 ei tarvitse joutua kosketukseen pohjapinnan kanssa kaavinten tai vastaavien elinten avulla, vaan imusuutin voi toimia muutaman senttimetrin korkeudella pohjapinnan yläpuolella, voidaan kiinteä altaanpohja valita aivan toisin perustein kuin esimerkiksi sellaisen kysymyksen perusteella tullaanko liete käyttämään uudestaan vaiko ei tai luonnollisten perusolosuhteiden perusteella.

Edelläesitettyä säätöjärjestelmää voidaan myöskin käyttää laitteistoissa sedimentin nostamiseksi järvistä ja vesistöistä, jossa tapauksessa kannatavana ja siirrettävänä laitteena voi esimerkiksi olla lautta, proomu, alus tai vastaava, ja laitteistoa voidaan myös käyttää maissa esimerkiksi ilmaan suspendoituvan materiaalin imemiseksi.

Säätöjärjestelmä voi eräässä rakennemuodossa olla sopeutettu sellaiseksi, että pumpun kierrosluku nousee automaattisesti kun pumppua nostetaan ylös kaltevuusindikaattorin käskystä. Tällaista laitetta voidaan käyttää siten, että pumpun työskennellessä pohjan läheisyydessä, so. jossa lietteen syvyys on pieni, se käy vain alhaisella ja taloudellisesti optimaalisella teholla. Jos lietteen syvyys jossakin kohtaa kasvaa ja pumppu suuttimineen tällöin saa nostokäskyn ja nousee ylöspäin, on pumpun kierroslukua nostettava lietteen tehokkaaksi imemiseksi siellä, jossa lietekerros on syvempi. Normaalisti riittää, että pumpun annetaan toimia kahdella eri nopeudella riippuen lietteen syvyydestä (lietekerroksen paksuudesta, taloudellisella kierrosluvulla kun suutinta siirretään vähäisessä lietesyvyydessä, ja suu-rimalla mahdollisella kierrosluvulla kun suutinta siirretään syvemmässä so. paksummassa lietekerroksessa).

Lisäksi on huomattava, että pumpun ei välttämättä tarvitse olla sähkömoottorikäyttöinen. Myös hydraulisesti tai pneumaattisesti toimivia pumppumoottoreita voidaan käyttää ja tietyissä tapauksissa voi osa säätöjärjestelmästä olla pneumaattista tai hydraulista tyyppiä.

Keksintö ei siis rajoitu laitteistoihin lietteen imemiseksi ylös sedimentointialtaista, vaan sitä voidaan käyttää missä tahansa, jossa halutaan ohjata imu- ja pumppulaitteiston liikettä kolmea keskenään suorassa kulmassa olevaa akselia pitkin.

Claims (13)

67489

1. Menetelmä pumpulla varustetun imulaitteiston säätämiseksi säätöpiirin avulla ilmaan tai nesteeseen suspendoituvan aineen poisime-miseksi pohjasta, kuten sedimentointialtaasta tai vastaavasta, johdon (5) kautta imuvälineen (3, 4) avulla, joka on kannatusköyden (2) tai vastaavan taipuisan kannattimen kannattama hissilaitteen (14) avulla, jota puolestaan kannattaa laite (18) hissilaitteen ja imuvälineen siirtämiseksi ainakin yhtä vaakasuoraa akselia pitkin, jolloin imuväline on korotettavissa ja alennettavissa hissilaitteen (14) avulla, tunnettu siitä, että alennettua tai korotettua vastusta imuvälineen (3, 4) vaakatasossa tapahtuvaa siirtämistä vastaan pohjaan nähden, kuten kiinteästä esteestä, sedimenttipenkereestä, paksun tai sitkeän lietteen tai sellaisen läpi tapahtuvasta liikkeestä johtuvaa vastusta tunnustellaan sinänsä tunnetulla tavalla kaltevuustunnustelun tai paino- tai vetojännitystunnustelun avulla ja että siitä riippuvia säätö-signaaleja muodostuu ja lähetetään säätöpiiriin hissilaitteen ohjesig-naaleina imuvälineen laskemiseksi tai nostamiseksi ja/tai mahdollisesti pumpun (4) säätösignaaleina kierrosluvun muuttamiseksi, että näitä säätösignaaleja vastaanottava ja hissilaitteeseen (14) liitetty säätöpiiri lisäksi liitetään,toisaalta virtausmäärän tai kiintoainepitoi-suuden tuntoelimeen (7) hissilaitteen säätämiseksi siten, että sen suorittamat imuvälineen nostot ja laskut tehdään riippuvaisiksi myös mainitusta tuntoelimestä (7) tulevista säätösignaaleista, toisaalta myös säätöventtiiliin (8) ja/tai pumppuun (4), ja että säätöpiiri vastaanottaessaan virtausmäärän tai kiintoainepitoisuuden tuntoelimestä tulevat säätösignaalit ajasta ja/tai suuttimen työsyvyydestä riippuen saatetaan lähettämään säätöohjesignaali säätöventtiiliin (8) ja/tai pumppuun (4) niin, että virtausmäärä venttiilin (8) tai pumpun vaikutuksesta suurenee tai pienenee niin, että säätöpiiri tällöin sekä pyrkii säätämään imuvälineen korkeusasennon että pyrkii pitämään virtaus-ja/tai kiintoainepitoisuusmäärän aikayksikköä kohden putkessa tiettyjen rajojen puitteissa, palauttamalla tämä määrä aikayksikköä kohti silloin, kun se ylittää tai alittaa ennalta määrätyn arvon, joka on maksimiarvon (Q) alapuolella.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että säätöpiiri vaihtokytketään siten, että suuttimen (3) 16 67489 työstentelysyvyyden säätäminen hissilaitetta (14) säätämällä vaihdetaan säätämiseen pumpun (4) tai säätöventtiilin (8) avulla ja päinvastoin, riippuen seikä signaalivoimakkuudesta että ajasta tai riippuen signaalivoimakkuudesta ja tietystä tunnustellusta suutinsyvyydestä.

3. Jonkin patenttivaatimuksen 1-2 mukainen menetelmä, tunnet-t u siitä, että virtauksen tai pitoisuuden tuntoelimen (7) avulla säädetään myös hissilaitteen (14) ja suuttimen (3) siirtämiseksi tarkoitetun laitteen (18) liikkumisnopeutta, ottaen huomioon tunnusteltu virtaus- tai pitoisuusmäärä joka pumpataan johdon (5) kautta.

4. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että mainittua laitetta (18) hissilaitteen (14) ja suuttimen (3) siirtämiseksi säädetään sekä käynnistykseen että pysäy-tykseen nähden sekä sopivimmin myös nopeuteen nähden laitteesta (24) tulevien säätösignaalien avulla, joka laite tunnustelee suuttimen kor-keusasennon tai työskentelysyvyyden.

5. Jonkin patenttivaatimuksen 1-3 mukainen menetelmä, tunnet-t u siitä, että mainitun laitteen (18) liikkumisnopeutta hissilaitteen (14) siirtämiseksi säädetään taipuisan kannatuselimen kaltevuus-asennon mukaan tietyillä kaltevuuskulmarajoilla ja mahdollisesti aikaan yhdistettynä.

6. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että pumpattua virtaus- ja/tai pitoisuusmäärää säädetään laitteesta tulevien signaalien perusteella, joka laite tunnustelee liikkuvan kannatuselimen (2) painon tai vetojännityksen.

7. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että hissilaitteen (14) siirtämislaitteen (18) liikkumisnopeutta myös säädetään riippuen laitteen (18) sijainnista tietyllä liikeradalla.

8. Jonkin patenttivaatimuksen 1-7 mukainen menetelmä, tunnet-t u siitä, että köyden (2) kaltevuus luotiviivan suhteen tunnustellaan köyden kaltevuuden tuntoelimen (15) avulla ja että pumppumootto-rin kierroslukua säädetään köyden kaltevuuden mukaan.

9. Laite patenttivaatimuksen 1 mukaisen menetelmän suorittamiseksi ilmaan tai nesteeseen suspendoituvan aineen sedimenttikerroksesta tapahtuvan poisimemisen säätämiseksi säätöpiirin avulla, joka laite käsittää pumpun (4), pumppuun johdon (5) kautta liitetyn imusuuttimen (3), jota kannattaa köysi (2) tai vastaava taipuisa kannatuselin his- 17 67489 silaitteen (14) avulla, jota puolestaan kannattaa laite (18), joka siirtää hissilaitetta ja suutinta säädettävällä nopeudella ainakin yhtä vaakasuoraa akselia pitkin, kun taas suutin (3) on korkeussuunnassa säädettävästi hissilaitteen (14) kannattama, tunnettu siitä, että laite käsittää alennettua tai korotettua vastusta pohjaan nähden tapahtuvaa imuvälineen (1) siirtymistä vastaan, kuten kiinteästä esteestä, sedimenttipenkereestä, paksun tai sitkeän lietteen tai sellaisen läpi ,tapahtuvasta liikkeestä johtuvaa vastusta tunnustelevan tun-nustelulaitteen (15; 40), esim. sinänsä tunnetun kaltevuuden tuntoelimen (15) tai köyden kanssa yhteistoiminnassa olevan painon tai vetojännityksen tuntoelimen (41), että tunnustelulaite (15; 40) on liitetty säätöpiiriin (9-13, 16, 17, 20-29), joka on siten järjestetty, että se mainitusta tunnustelusta riippuen muodostaa ohjesignaaleja hissilaitetta varten imuvälineen laskemiseksi tai nostamiseksi ja/tai mahdollisesti pumppua varten kierrosluvun muuttamiseksi, ja että säätöpiiri ΟΙ 3, 16, 17, 20-29) sekä on liitetty virtausmäärän tai kiintoainepitoi-suuden tuntoelimeen (7) vastaanottamaan tästä signaaleja, jotka ovat suoraan verrannolliset mainitun tuntoelimen (7) kautta virtaavaan virtaus- ja kiintoainepitoisuusmäärään, ja säätöventtiiliin tai vaihtoehtoisesti pumpun käyttömoottoriin, jolloin säätöpiiri, kun tietyt ennalta määrätyt, sopivimmin esisäädettävät johdon (5) virtaus- tai kiin-toainepitoisuusmäärän ylemmät ja alemmat raja-arvot aikayksikköä kohti ylitetään tai alitetaan, on siitä sekä ajasta ja/tai suuttimen työskentelysyvyydestä riippuen sovitettu lähettämään säätösignaaleja säätöventtiilin (8) tai vaihtoehtoisesti pumpun (4) käyttömoottoriin virtauksen säätämiseksi säätöventtiiliin (8) ja/tai pumppuun vaikuttamalla, siten että virtaus- tai kiintoainepitoisuusmäärää aikayksikköä kohti pidetään tiettyjen rajojen sisäpuolella.

10. Patenttivaatimuksen 9 mukainen laite, tunnettu siitä, että säätöpiiri on yhdistetty pumppumoottoriin (4) kierrosluvun säätämiseksi ja siten, että pumpun kierrosluku pumppua nostettaessa kasvaa säätöpiiriin kuuluvan köyden kaltevuuden indikaattorin (15) lähettämän käskysignaalin vaikutuksesta kun köyden kaltevuuskulman tietty raja-arvo luotiviivan suhteen ylitetään.

11. Patenttivaatimuksen 9 mukainen laite, tunnettu siitä, että säätöpiiri on yhdistetty tai yhdistettävissä köyden kaltevuuden indikaattoriin (15) ja on sovitettu säätämään nostolaitetta (14) riippuen köyden (2) kaltevuudesta luotiviivan suhteen.

12. Jonkin patenttivaatimuksen 8-10 mukainen laite, tunnet- 1 8 67489 t u siitä, että säätöpiiri on yhdistetty tai yhdistettävissä laitteeseen (24), joka tunnustelee uloslasketun köyden pituuden ja siis suut-timen (3) työskentelysyvyyden ja on sovitettu lähettämään säätöpiiriin työskentelysyvyyttä vastaavia signaaleja nostolaitteen (14) säätämiseksi .

13. Jonkin patenttivaatimuksen 9-12 mukainen laite, tunnet-t u siitä, että signaalianturi on sovitettu tuntoelimen (7) kautta virtaavasta virtaus- tai kiintoainepitoisuusmäärästä riippuen säätämään laitteen (18) käyttöä hissilaitteen siirtämiseksi ainakin mainittua vaakasuoraa akselia pitkin. 19 67489