FI66899C

FI66899C - Smoerjmedel med triglycerider som huvudkomponent

Info

Publication number: FI66899C
Application number: FI830473A
Authority: FI
Inventors: Kari Voitto Juhani Jokinen; Heikki Kustaa Kerkkonen; Eero Antero Leppaemaeki; Eino Ilmari Piirilae
Original assignee: Kasvisoeljy Vaextolje Ab Oy
Priority date: 1983-02-11
Filing date: 1983-02-11
Publication date: 1984-12-10
Also published as: SE445927B; US4783274A; CA1225984A; DE3404243A1; SU1416059A3; GB2134923A; FR2540884A1; FI830473A0; GB8403531D0; PL246163A1; FI66899B; GB2134923B; PL141031B1; SE8400654L; FR2540884B1; SE8400654D0

Description

1 66899

Triglyseridejä pääaineoeana sisältävät voiteluaineet - Smörjmedel med triglycerider eom huvudkomponent Tämä keksintö koskee yleiseen voitelukäyttöön sopivia vedettömiä rasvahappojen öljymäisiin triglyserideihin ja/tai niiden polymeereihin perustuvia 5 voiteluaineita.

Tavalisesti käytetään maaöljytuotteisiin perustuvia voiteluaineita, jotka kemiallisesti ovat tyydyttyneitä tai tyydyttymättömiä, suoraketjuisia, haaroittuneita tai rengastyyppisiä hiilivetyjä. Käyttö johtuu maaöljyn yhä edelleen suhteellisen halvasta hinnasta, sen melko helposta saatavuudesta 10 normaaliaikoina ja vakiintuneen käytön aiheuttamasta laajasta tutkimustoiminnasta. Koska kuitenkin hiilivetyöljyillä sellaisenaan on melko rajoittunut voitelukyky, parannetaan niihin perustuvien voiteluaineiden ominaisuuksia useilla erilaisilla lisäaineilla. Lisäksi saattavat maaöljyyn perustuvat tuotteet aiheuttaa haitallista öljysumua ja öljysavua työtiloissa sekä 15 likaantumista koneissa ja niden ympäristössä. Hiilivedyt ja käytetyt lisäaineet voivat aiheuttaa ihon ärsytystä, ihottumaa ja allergioita. Syöpävaaraa saattaa esiintyä pitkäaikaisessa ihokosketuksessa ja keuhkovaurioiden vaaraa hengitettäessä hiilivetypitoista ilmaa. Lisäksi maastoon päästetyt öljypäästöt aiheuttavat maaperän pilaantumista ja ympäristöhait-20 toja. Edellisten lisäksi maaöljy on uusiutumaton ja siten rajallinen luonnonvara. Kriisiaikoina sen saanti saattaa lisäksi olla ylivoimaista.

On siis olemassa ilmeinen tarve kyetä valmistamaan voiteluaineita, jotka perustuvat uusiutuviin luonnonvaroihin, joiden saanti kriisiaikoina-kin on turvattu, joiden voitelukyky ilman lisäaineitakin on vähintään 25 riittävä, ja jotka samalla ovat ympäristöystävällisiä. Nyt on havaittu, että jos voiteluaineiden perusöljyinä käytetään öljymäisiä triglyseridejä, jotka ovat luonnon rasvahappojen, joiden suoraketjuisten alkyyli-, alke-nyyli-, alkadienyyli- ja alkatrienyyliketjujen pituus on tavallisesti —^21’ S^y361,0110 estereitä, voidaan valmistaa voiteluaineita, 30 jotka täyttävät edellämainitut vaatimukset. Perusöljyinä voidaan lisäksi käyttää mainittujen triglyseridien öljymäisiä polymeerejä joko sellaisenaan tai seoksina triglyseridien kanssa. Näitä öljymäisiä triglyseridejä ja/tai niiden polymeerejä voidaan käyttää vedettömien nestemäisten voiteluaineiden ainoana tai pääaineosana. Hyvien voiteluaominaisuuksiensa johdosta trigly-35 seridit ja niiden polymeerit sopivat kaikkiin voitelukohteisiin, mutta erityisesti niiden edulliset ominaisuudet ilmenevät vaikeissa voitelutapauksis-sa, kuten huomattavan paineen tai suuren kuormituksen alaisissa voitelukoh-teissa. Niinpä keksinnön mukaisia voiteluaineita voidaan erikoisesti suositella käytettäväksi esimerkiksi hydraulinesteinä ja voitelukohteissa, joissa 2 66899 vallitsevat rajavoiteluolosuhteet tai joissa kosteus vetenä, lumena tai jää-nä on jatkuvana kiusana.

Eräiden triglyseridien, rasvahappojen ja niiden johdosten käyttö voiteluaineiden komponentteina on tunnettu. Niinpä US 4,108,785, patentoitu S 22.8.1978, Emery Industries Inc., suosittelee metallien työstö-öljyiksi seosestereitä, jotka valmistetaan vaihtoesteröimällä triglyseridejä polyok-sialkyleeniglykolin ja suurimolekyylisen dikarbonihapon kanssa. Vastaavassa DE-patenttijulkaisussa 26 49 684, julkaistu 5.5.1977, ilmoitetaan esteri-seoksen olevan vaihtoesteröinnin tulos, jolloin reaktioseos sisältää 50—85% 10 triglyseridiä, 2—36% polyoksialkyleeniglykolia ja 7 — 48JE C^g—C^-dikarbok-syylihappoa. Saadut tuotteet voidaan dispergoida veteen. US 4,060,943, patentoitu 6.12.1977, Albert Öisin, suosittelee metallintyöstöaineeksi erikoisesti muille kuin rautametalleille triglyseridiä, jonka alkyyli- tai alke-nyyliketjut ovat —C , sulamispiste 38—52°C, jodiluku korkeintaan 10 ja 15 kiinteärasvaindeksi 27°C:ssa 35—60%. Suositeltu triglyseridi on kova kaakaovoi. US 4,180,466, patentoitu 25.12.1979, Sun Ventures Inc., kuvaa ta-sauspyörästön voiteluöljyä, joka koostuu pääosin hiilivetyperusöljystä ja joka lisäksi sisältää Tikitettyä öljyseosta, joka saadaan reagoittamalla triglyseridin ja C ..C -mono-olefiinin seosta rikin kanssa. Triglyseridik- 2 12o 20 si suositellaan laardiöljyä. Ruotsalaisessa patentissa SE 415 778, julkaistu 27.lO.i98O ja patentoiitu 12.2.1981, Exxon Research and Engineering Co., ehdotetaan voiteluainetta, jonka perusöljy on mineraaliöljy, rasvaöljy, synteettinen öljy tai ainakin kahden niistä seos, joista suositellaan mineraaliöljyn käyttöä, ja joka sisältää 0,1—2,0% perusöljyn painosta C—C -25 alifaattista monokarbonihappoa ja 0,01—0,5% edellisten painosta liukoista orgaanista typpiyhdistettä, joka on substituoitu triatsoli.

US-patentissa 3,929,656, Deutsche Texaco Aktiengesellschaft, kuvataan metallien muotoavaan työstöön, ei kuitenkaan leikkaavaan työstöön käytettävää voiteluainetta, jonka pääkomponentin muodostaa mineraaliöljy. Mineraali-30 öljyn lisäksi kyseiseen voiteluainekoostumukseen sisältyy 5—30% kasviöljyä, esimerkiksi rapsiöljyä, jolla on suuruusluokkaa noin 100 oleva jodiluku sekä lisäksi 3—15% kloorattua parafiinia. Suomalaisessa patentissa no 62680, AB Karlshamns Oljefabriker, puolestaan kuvataan nimenomaisesti metallien leikkaavaan työstöön käytettävää jäähdytys- ja voiteluemulsiota, johon voi-35 televina aineosina sisältyy triglyseridiöljyjä määrin 0,5—50 paino-%.

Edellisten lisäksi pitkäketjuisten, tavallisimmin C12—C^-rasvahappo-jen metallisuolojenkäyttö voitelurasvojen tärkeänä komponenttina on vanhastaan tunnettu. Runsaasti patentteja on spermasetiöljyn korvikkeina käytetyistä vahamaisista estereistä, jotka valmistetaan esteröimällä pit- 66899 5 käketjuiset rasvahapot niistä valmistettujen pitkäketjuisten alkoholien kanssa. Rikitetyt esterit sopivat muun muassa paineenkestäviksi eli niin sanotuiksi EP-lisäaineiksi (EP = Extreme Pressure).

Tämä keksintö koskee siis vedettömiä käyttölämpötilassa öljymäisiä 5 voiteluaineita, joissa öljymäiset triglyseridit ja/tai niiden polymeerit ovat ainoana tai pääkomponenttina siten, että voiteluaine sisältää vähintään 70 paino-# triglyseridiä ja/tai sen polymeeriä. Käytettävät triglyseridit ovat rasvahappojen glyseroliestereitä, joiden kemiallinen rakenne voidaan esittää seuraavalla kaavalla: S ® 10 CH„ - 0 - C - R.

' ,0 CH - 0 - C - R9 ' CH2 - 0 - C - R5 jossa R-j, Rg ja voivat olla samoja tai erilaisia tyydyttyneitä tai tyydyttymättömiä suoraketjuisia alkyyli-, alkenyyli- tai alkadienyyli-15 ketjuja, joissa tavallisesti voi olla 9—21 hiiliatomia. Triglyseridis-sä voi myös olla vähäinen määrä alkatrienyylihapon radikaalia, mutta suurempi määrä on haitallinen, koska se edistää triglyseridiöljyn hapettumista. Eräät triglyseridiöljyt, niin sanotut kuivuvat öljyt, sisältävät huomattavat määrät alkatri- ja alkadienyyliradikaaleja, ja ne muodos-20 tavat muun muassa ilman hapen vaikutuksesta kiinteitä kalvoja. Tällaiset öljyt, joiden tyydyttymättömyyttä kuvaava jodiluku on yleensä yli 130, ja joita käytetään muun muassa eräiden pinnoitteiden komponentteina, eivät tule kysymykseen keksinnön mukaisissa voiteluaineissa. Sen sijaan tarkoitukseen sopivat kaikki muut öljymäiset triglyseridit, joiden jodi-25 luku on vähintään 50 ja enintään 125. Erikoisen sopivia ovat öljyhappo-linolihappotyyppiä olevat triglyseridit, jotka sisältävät korkeintaan 20 paino-% esteröityjen rasvahappojen määrästä tyydyttyneitä rasvahappoja.

Ne ovat nestemäisiä 15—20°C;ssa ja niiden tärkeimmät rasvahapot ovat tyy-dyttymättömät öljyhappo, 9-oktadekeenihappo, ja linolihappo, 9,12-okta-30 dekadieenihappo. Käyttökelpoisimmat tavallisissa käyttölämpötiloissa o-vat näistä kasvikunnasta peräisin olevista triglyserideistä ne, jotka sisältävät esteröitynyttä öljyhappoa yli 50 paino-# rasvahappojen kokonaismäärästä (taulukko 1).

4 66899

Taulukko 1 Käyttökelpoisia triglyseridiöljyjä

Oliivi- Maapähkinä- Maissi- Rypsi- öljy öljy öljy öljy 5 ------------------------------------------------------------------------

Jodiluku 1) 77—94 84—100 103—128 95—110

Samenemispiste °C 2) -5--6 4-5 4-6 2-4

Rasvahapot % 10 Tyydyttyneet

Palmitiinihappo C 16 7—16 6—9 8—12 4—6

Steariinihappo C 18 1—3 3—6 2—5 1—5

Tyydyttymättömät

Oljyhappo C 18:1 65—85 55—71 19—50 51—62 15 Linolihappo C 18:2 4—15 13—27 34—62 16—24 1) Menetelmät AOCS Cd 1-25, ASTM D 1959 tai AOAC 28.020 2) Menetelmä AOCS Co 6-25 20 Käytettävät triglyseridien polymeerit ovat triglyserideistä joko il man happea tai hapettavasti kuumentamalla valmistettuja molekyylipainol-taan vaihtelevia öljymäisiä tuotteita, jotka alkuperäisten monomeeristen triglyseridien lisäksi sisältävät pääasiassa dimeerisiä ja trimeerisiä triglyseridejä. Vaikka valmistustavat ovat pääpiirteissään olleet jo 25 kauan tunnettuja, ei reaktioiden mekanismia vielä tarkasti tunneta. On ilmeistä, että pääreaktio tapahtuu kahden kaksoissidoksia sisältävän ras-vahapporadikaalin välillä, joista toinen sisältää konjugoituja kaksoissidoksia, Diels-Alder-reaktion tapaan. Lopputuloksina on sarja polymeerisiä triglyseridejä, joiden viskositeetti on selvästi alkuperäisten mo-30 nomeeristen triglyseridien viskositeettia suurempi, mutta jotka silti o-vat säilyttäneet öljymäiset ominaisuutansa.

Tässä selityksessä esitetyt triglyseridi- ja voiteluöljyjen tunnusluvut ja analyysit on tehty mainittuja öljyjä käyttävässä ja jalostavassa teollisuudessa yleisesti tunnetuilla ja käytetyillä menetelmillä, jotka 35 on julkaistu seuraavissa julkaisuissa:

Official and Tentative Methods of the American Oil Chemists' Society, 3rd Edition 1979» julkaisija American Oil Chemists' Society, Champaign, 66899 5

Illinois, USA; lyhennetty tässä selityksessä AOCS,

Annual Book of ASTM-Standards, April 1980, julkaisija American Society for Testing and Materials, Philadelphia, Pennsylvania, USA; lyhennetty tässä selityksessä ASTM, ja 5 Official Methods of Analysis, 13th Edition 1980, julkaisija Asso ciation of Official Analytical Chemists, Arlington, Virginia, USA; lyhennetty tässä selityksessä AOAC.

Erikoisen edullista on käyttää monomeerisenä triglyseridinä rypsistä (Brassica campestris) tai sen lähisukulaisesta rapsista (Brassica napus) 10 saatavaa öljyä, koska mainitut viljelykasvit menestyvät myös viileän ilmanalan maissa, rypsi vieläkin pohjoisempana kuin rapsi, mutta keksintö ei rajoitu pelkästään niiden käyttöön.

Kaikille näille öljyraäisille triglyserideille on ominaista, että niiden viskositeetit muuttuvat lämpötilan muuttuessa vähemmän kuin hiilivety-15 perusöljyjen viskositeetit. Kullekin öljylle luonteenomaista viskositeetti-lämpötila - suhdetta voidaan luonnehtia empiirisellä käsitteellä viskositeetti-indeksi (VI), jonka lukuarvo on sitä suurempi, mitä vähemmän a-sianomaisen öljyn viskositeetti muuttuu lämpötilan mukana. Triglyseridien viskositeetti-indeksit ovat selvästi korkeammat kuin lisäaineistamattomien 20 hiilivetyöljyjen, joten triglyseridit ovat luonnostaan niin sanottuja moni-asteöljyjä. Tällä on huomattava merkitys sellaisissa voiteluolosuhteis-sa, joissa käyttölämpötila saattaa vaihdella melko laajoissa rajoissa. Eräiden triglyseridien viskositeetteja ja viskositeetti-indeksöjä on esitetty taulukossa 2.

25 Triglyseridien savuamispiste on yli 200°C ja leimahduspiste yli 300°C

(molempien määritykset AOCS Ce 9&-4Θ tai ASTM D 1310). Hiilivetyperus-öljyjen leimahduspisteet ovat yleensä selvästi alempia.

Triglyseridiöljyt eroavat epäpolaarisista hiilivedyistä täydellisesti siinä, että ne ovat luonteeltaan polaarisia. Tästä johtuu triglyseridien 30 ylivoimainen kyky adsorboitua metallipinnoille hyvin ohuina kiinnitarttu-vina filmeinä. Kun tarkasteltaessa toisiaan lähellä olevien liukupintojen toimintaa painetta ja lämpötilaa pidetään voitelun perustekijöinä, voidaan todeta triglyseridien ja niiden polymeerien filminmuodostusominaisuuk-sien olevan erikoisen edullisia ainakin seuraavissa niin sanotuissa raja-35 voitelutapauksissa: 2 6 66899

Taulukko 2 Öljyjen viskositeettiominaisuukeia

Viskositeetti mm /s Viskositeetti- 38°C 99°C indeksi 5 1)2)

Oliiviöljy 46,68 9,09 194 rypsi- " (erukalaatu) 50,64 10,32 210 rypsi- " 36,04 8,03 217 10 sinappi- " 45»13 9,46 215 puuvillansiemen- " 35,88 8,39 214 soija- *' 28,49 7 »60 271 pellava- " 29,60 7,33 242 auringonkukka- ” 33 »31 7,68 227 15 ---------------------------------------------------------------

Hiilivetypohjaiset perusöljyt 0—120 1) Menetelmä ASTM D 445 2) Menetelmä ASTM D 2270 20 - matalan paineen ja lämpötilan rajavoitelu, esimerkkeinä hitaasti käy vä holkkilaakeri, lattajouset ja nivelliitokset, - korkean lämpötilan rajavoitelu, esimerkkeinä höyrykoneen ja polttomoottorin sylinterit sekä eräät nopeakäyntiset holkkilaakerit, korkean paineen rajavoitelu, esimerkkeinä kuula- ja rullalaakerit, 25 eräät lieriöhammaspyörät ja hydrauliikka, ja - korkean paineen ja lämpötilan rajavoitelu, huippupainevoitelu eli EP-voitelu, esimerkkeinä voimakkaasti kuormitettu hypoidipyörästö ja metallien työstö.

Myöskään vesi eri muodoissaan (lumi ja jää, vesi, vesihöyry) ei pys-30 ty syrjäyttämään triglyseridiöljyfilmiä metallipinnalta yhtä helposti kuin hi i1ive tyf iImin.

Seuraavassa pidetään keksinnön mukaisissa voiteluaineissa käytettävien monomeeristen triglyseridiöljyjen esimerkkinä rypsiöljyä, jota saadaan Suomessakin viljellyistä Brassica campestris-lajikkeista, ja joka ny-35 kyisessä kaupallisessa muodossaan sisältää vain pieniä määriä tai ei lainkaan erukahappoa, 13-dokoseenihappoa. On kuitenkin pidettävä mielessä, että käyttökelpoiset triglyseridiöljyt eroavat siitä vain glyserolin kans- 7 66899 sa esteröityneiden rasvahappojen koostumuksen perusteella, joka ilmenee öljyjen erilaisina jähmepisteinä ja viskositeetteina. Eri rypsilajikkeis-takin ja niiden sukulaisiajikkeista saatavilla öljyillä on eroja jähmepis-teen ja viskositeetin suhteen johtuen eroista rasvahappokoostumuksissa 5 kuten taulukosta 3 ilmenee. Taulukosta mainituista rypsiöljyistä on ensimmäinen (eruka) saatu lajikkeesta, jota ei enää Suomessa viljellä johtuen sen korkeasta erukahappopitoisuudesta (C 22:1).

Taulukko 5

Eräiden Brassica-öljyjen ominaisuuksia 10 Rypsi- Rypsi- Kitu- Valko- öljy öljy pellava sinappi (eruka)

Rasvahapot % 15 Tyydyttyneet C 16 2,2 3,5 5,4 2,5 C 18 1,1 1,0 2,2 0,8 C 20 0,8 0,5 1,1 0,6

Tyydyttämättömät 20 C 18:1 11,6 59,0 13,4 22,3 C 18:2 14,0 21,3 17,5 8,0 C 18:3 10,0 11,9 36,5 10,6 C 20:1 8,5 1,3 14,7 8,0 c 22:1 48,0 0,5 3,6 43,5 Jähmepiste °C 1) - 17 - 26 - 26 - 17

Viskositeetti mm^/s 100°C 10,3 8,0 9,0 9,5 1) Menetelmä ASTM D 97 30 ----------------------------------------------------------------------

Rypsiöljy samoinkuin muutkin triglyseridiöljyt liukenevat useimpiin orgaanisiin liuottimiin kuten alifaattisiin ja aromaattisiin hiilivetyihin, estereihin, eettereihin, ketoneihin, kloorattuihin hiilivetyihin ja niin edelleen. Liukenemattomuus johonkin orgaaniseen liuottimeen on pikemmin-35 kin poikkeus kuin sääntö. Veteen ne ovat liukenemattomia ja liukenevat huonosti alempiin alkoholeihln. Nämä liukoisuusominaisuudet merkitsevät samalla sitä, että sekoittamalla sopivaa liuotinta rypsiöljyyn voidaan θ 66899 sen viskositeettia laskea ja samalla alentaa jähmepietettä, joten saadaan sarja perusöljyjä, joiden viskositeetti on matalampi ja jähmepiste alempi kuin alkuperäisellä rypsiöljyllä. Keksinnön mukaiset voiteluaineet sisältävät kuitenkin vähintään 70 paino-^ί rypsiöljyä, joten liuotinta voidaan 5 käyttää korkeintaan 30 paino-$>, jottei voitelukyky liiaksi alenisi.

Toisaalta voidaan rypsiöljyn viskositeettia nostaa sekoittamalla siihen korkeintaan 30 painolopullisen tuotteen määrästä sellaisia aineita, jotka liukenevat rypsiöljyyn tai sekoittuvat siihen pysyväksi homogeeniseksi dispersioksi, ja jotka itse huomattavan viskoottisina pystyvät nos-10 tamaan rypsiöljyn viskositeetin kulloinkin halutulle tasolle. Tällaisia aineita ovat muun muassa rasvahappojen metallisuolat eli niin sanotut metalliasi ppuat, joista käytetyimmät ovat natrium-, kalsium-, litium-, aluminium-, barium- ja lyijystearaatit. Natrium- ja kaisiumsaippuoiden ollessa kyseessä voidaan myös menetellä siten, että laskettu määrä vastaa-15 vaa metallihydroksidia lisätään rypsiöljyyn ja kuumennetaan, kunnes reaktiossa muodostunut vesi on haihtunut. Viskositeettia Voidaan myös nostaa lisäämällä rypsiöljyyn orgaanisia tai epäorgaanisia, luonnosta saatuja tai synteettisiä polymeerejä, joista esimerkkeinä ovat luonnosta saadut ja synteettiset aluminaattisavet, asbesti, silikageeli ja polysilikaa-20 tit, vahat ja hartsit, asfaltti, polyurea, vinylasetaatti-, akrylaat-ti- tai metakrylaatti- ja styreeni-butadieeni-homopolymeerit ja -kopoly-meerit. Voidaan myös käyttää rasvahapoista vedyttämällä valmistettujen rasva-alkoholien tai polyalkoholien estereitä rasvahappojen kanssa. Ifyös voidaan käyttää rasvahapoista ja mono-, di- tai polyamiineista tai poly-25 alkyleenipolyamiineista valmistettuja amideja rypsiöljyn viskositeetin nostamiseen. Käyttäen mainittuja lisäyksiä voidaan rypsiöljystä valmistaa sarja perusöljyjä, joiden viskositeetti on korkeampi kuin rypsiöljyn, ja joiden viskositeetti voidaan lisäksi sopivalla lisäyksellä säätää juuri halutulle tasolle.

30 Hyös voidaan valmistaa sarja perusöljyjä, joiden viskositeetti on korkeampi kuin rypsiöljyn tai muiden käyttäkelpoisten triglyseridien, korvaamalla rypsiöljy joko kokonaan tai osittain triglyseridien polymeereillä. Nämä voidaan valmistaa kuumentamalla rypsiöljyä joko hapettomassa tilassa tai hapettaen. Polymeratio ei jatku kovin pitkälle, eikä sitä voitelu-35 tarkoituksia varten ole syytäkään jatkaa niin pitkälle, että öljy geeliy-tyy tai kiinteytyy. Tavallisimmat polymeerit ovat dimeerin ja trimeerin 9 66899 luokkaa. Yleensä hapettava polymerointi tapahtuu helpommin ja alemmassa lämpötilassa kuin hapeton kuumapolymerointi. Jälkimmäistä ei yleensä lainkaan esiinny alle 250°C lämpötilassa.

Hapettava polymerointi saadaan aikaan puhaltamalla happea tai ilmaa 5 kuumennetun öljyn läpi. Lämpötila pidetään yleensä korkeintaan 250°C:ssa. Alemmissa lämpötiloissa saadut tuotteet ovat liukenemattomia hiilivetyihin eivätkä sovellu voiteluaineiksi. Korkeammissa lämpötiloissa syntyy erilaisia hiili-happi- ja hiili-hiili-eiltoja molekyylien väliin, ja saadut tuotteet liukenevat edellisiä paremmin hiilivetyihin. Kuitenkaan niis-10 tä saadut voiteluainefilmit eivät ole niin kestäviä kuin kuumapolymeroidut. Niitä voidaan kuitenkin käyttää eräisiin erikoistarkoituksiin.

Hapeton kuumapolymerointi tapahtuu tavallisesti 270°—yli 300°C lämpötiloissa. Tavallisin viskositeettia nostava reaktio on C-6-renkaan syntyminen kahden tyydyttymättömän rasvahapporadikaalin välille Diels-15 Alder-reaktion tapaan. Polymeroinnin edistymistä voidaan seurata viskosi-teettimäärityksin ja katkaista reaktio, kun sopiva viskositeettiaste on saavutettu. Tuotteet sopivat erilaisiin voitelutarkoituksiin ja ovat kestäviä.

Edellä kuvattuja perusöljyjä voidaan usein käyttää sellaisenaan eri-20 laisiin voitelutarkoituksiin. Niihin voidaan myös sekoittaa erilaisia lisäaineita, jotka parantavat tai muotoilevat yhtä tai useampia perusöl-jyn ominaisuuksia erikoistarpeita varten. Liukoisuusorainaisuuksien vuok si voidaan usein käyttää samoja lisäaineita kuin hiilivetyperusöljyihin. Tällaisia tarvittaessa käytettäviä lisäaineita ovat muun muassa seuraavat: . 25 detergentit, pitävät esimerkiksi nokihiukkaset ja ruosteen dispersiona ja neutraloivat palotilassa syntyviä happoja; esimerkiksi metallisulfonaatit ja -fenaatit, dispersantit, pitävät potentiaaliset karstan- ja liejunmuodostajat dispersiona, esimerkiksi amidit, sukkinyyii-imidit tai polyesterit, 30 kuluraisenestoaineet, muodostavat ohuen kerroksen reaktiotuotteita kitka-pinnoille tai adsorboituvat, esimerkiksi sinkkialkyyli-ditiofosfaatti. On muistettava, että triglyseridit jo sinänsä ovat polaarisen luonteensa takia kulumisenestoaineita, hapetuksenestoaineet, esimerkiksi fenolijohdokset tai jo mainittu Zn-alkyy-35 li-ditiofosfaatti, 10 66899 viskositeetti-indeksin parantajat, polymeerejä kuten polymetakrylaatit, polyisobuteenit, styreeni-butadieeni- ja eteeni-propeeni-kopolymeerit, korrosionestoaineet, muun muassa kalsiumsulfonaatit, meripihkahappojohdokset, rasva-amiinit ja Zn-ditiofosfaatti, 5 vaahdonestoaineet, yleensä silikoneja, ja jähmepisteen alentajat, polymeerejä, esimerkiksi akrylaatti- ja metakry-laattipolymeerit.

Rypsiöljystä ja muista käyttökelpoisista triglyseridiöljyistä voidaan siis valmistaa sarja perusöljyjä, joilla on erilainen viskositeetti, 10 ja näistä edelleen tarpeen mukaan lisäaineistamalla käytännöllisesti katsoen jokaiseen käyttötarkoitukseen sopiva voiteluaine, joka sisältää vähintään 70 paino-# käyttölämpötilassa öljymäistä triglyseridiä, jonka jo-diluku on vähintään 50 ja korkeintaan 125» ja joka sisältää korkeintaan 20 paino-# glyserolin kanssa esteröityneiden rasvahappojen määrästä tyydyt- 15 tyneitä rasvahappoja, tai sisältää triglyseridin ohella tai sen tilalla mainitun triglyseridin polymeeriä. Useimmissa esimerkeissä on triglyseri-diöljynä käytetty tavallista kaupallista rypsiöljyä, jonka voiteluominaisuuksien kannalta oleelliset tunnusluvut on esitetty taulukossa 4 verrattuna eräisiin kaupallisiin perusöljyihin.

20 Taulukko 4

Rypsiöljyn ja eräiden perusölJyjen tunnuslukuja

Rypsi- Gulf 300 Gulf 300 Nynäs Nynäs öljy paramid Texas oil S 100 H 22 oil 25 -------------------------------------------------------------------------

Tiheys g/cm3 1) 15°C 0,9205 0,878 0,9U 0,910 0,926

Viskositeetti am^/s -20°C 660 40°C 34»2 60,7 57,9 99 26 100°C 8 8,1 6,6 8,6 3,9 30 Viskositeetti-indeksi 217 101 26 31 Jähmepiste °C -27 -12 -34 -18 -33

Leimahduspiste °C 2) ^ 300 238 188 215 180

Happoluku mg KOH/g 3 ) 0,06 0,04 0,09 0,01 0,01 35 1) Menetelmä ASTM D 1298 2) Menetelmä ASTM D 93- 3) Mene telmä ASTM D 974.

11 66899

Keksinnön sovellutuksia kuvataan seuraavin esimerkein, jotka selventävät keksinnön mahdollisuuksia eivätkä silti rajoita keksinnön alaa niissä esitettyihin. Ilmoitetut ?6-luvut ovat paino-^ ellei toisin ilmoiteta.

Esimerkki 1 5 Valmistettiin sarja perusöljyjä liuottamalla rypsiöljyyn eri määrät kaupallista rasvahappojen metyyliesteriä kauppanimi Estol 1402, valmistaja Unichema. Jokaisesta määritettiin viskositeetit kahdessa lämpötilassa. Juoksevuuspieteellä tarkoitetaan alinta lämpötilaa, missä näyte vielä pysyi täysin juoksevana 24 h ajan. Saatiin seuraava sarja: p 10 Rypsiöljy Estol 1402 Viskositeetti (mm /s) Juoksevuus- % 40°C 100°C piste (°C) 100 0 34,2 8,0 90 10 25,0 6,8 15 80 20 19,5 5,5 - 30 70 30 15,0 4,5

Esimerkki 2

Valmistettiin sarja perusöljyjä liuottamalla rypsiöljyyn eri määrät kaupallista hiilivetyliuotinta, kauppanimi Shellsol AB, valmistaja Shell.

20 Saatiin seuraava sarja: 2

Rypsiöljy Shellsol AB Viskositeetti (mm /s) Juoksevuus- i» 40°C 100°C piste (°C) 95 5 30,9 7,3 25 90 10 26,0 6,8 80 20 18,0 5,1 - 41 70 30 10,5 3,4

Vastaava sarja perusöljyjä valmistettiin käyttäen auringonkukkaaljyä ja dieselöljyä, laatu DIT, valmistaja Neste: 30 Auringon- Dieselöljy Viskositeetti (mm /s)

kukkaöljy % $ 40°C 100°C

100 0 31,3 7,5 90 10 23,1 5,9 35 80 20 17,8 4,9 70 30 16,2 4,4 12

Esimerkki 3 66899

Valmistettiin sarja perusöljyjä kuumentamalla rypsiöljyä sekoittaen avonaisessa lasiastiassa 240°C:ssa lämpökaapissa, jonka läpi puhallettiin jatkuvasti ilmaa. Saatiin seuraava viskositeettisarja hapettavasti poly-5 meroituja rypsiöljyjä:

Kuumennusaika Viskositeetti (h) (mm2/s )

40°C 100°C

10 2 43,2 9,5 4 72 14,3 6 100 16,0 8 137 18,5 10 180 21,0 15 Esimerkki 4

Valmistettiin sarja perusöljyjä kuumentamalla soijaöljyä 93°C:een ruostumattomasta teräksestä valmistetussa reaktorissa, vetämällä reaktoriin 98 kPa alipaine (jolloin absoluuttinen paine reaktorissa oli 2 kPa), kuumentamalla edelleen 312°C:een ja pitämällä tässä lämpötilassa sekoittaen 20 määrätyn ajan. Saatiin seuraava viskositeettisarja kuumapolymeroituja soi-jaöljyjä:

Kuumennusaika Viskositeetti (h) (mm2/s)

40°C 100°C

25 0 28,2 7,6 1 37 9,4 2 45 10,8 3 70 14,5 4 115 25 30 5 185 28 6 340 39 7 550 55

Esimerkki 5

Valmistettiin sarja perusöljyjä sekoittamalla rypsiöljyyn synteettistä 35 aluminaattisavea, kauppanimi Bentone, valmistaja Kronos Titan. Saatiin 66899 13 seuraava viskositeettisarja: 2

Bentone-lisäys Viskositeetti (nm /s)

Laatu # 40° C 100°C

5 Gel MIO 5,0 75 H

Gel CAO 5,0 Θ2 15

Gel 10-ST 5,0 79 14,5

Gel YVS 5,0 62 12 SD-1 5,0 57 11 10 Esimerkki 6

Valmistettiin sarja perusöljyjä sekoittamalla rypsiöljyyn 1 — 5 $ alkalisilikaatista valmistettua silika-aerogeeliä, kauppanimi Santocel AH, valmistaja Monsanto, ja 0 — 2 # rasva-monoamiinia, kauppanimi R-Amin T, valmistaja Raision Tehtaat, ja kuumentamalla nopeasti vähintään 170°C:een. 15 Saatiin seuraava viskositeettisarja: 2

Santocel AR R-Amin T Viskositeetti (mm /s)

56 $> 40°C 100°C

0 0 34,2 8,0 20 1 0 43,7 1 0,1 49,2 1 0,5 51,6 1 1 53 2 0 107,5 25 2 0,2 175,5 2 1 223 2 2 146 2,5 0 128 2,5 0,25 425 130 30 5 0 141 3 0,2 290 62

Esimerkki 7

Valmistettiin sarja perusöljyjä sekoittamalla rypsiöljyyn synteettisiä orgaanisia polymeerejä. Käytetyt polymeerit olivat seuraavat: 35 Shellvis 50, styreeni-isopreeni kopolymeeri, valmistaja Shell Chemicals-, Intolan_J40 A, pääasiassa eteeni-propeeni kopolymeeri, valmistaja Inter- 66899 14 national Synthetic Rubber,

Nordel-sar^a, pääasiassa eteeni-propeeni kopolymeeri, valmistaja £ I Du Pont it Nemours,

Royalene-sarja, eteeni-kopolymeeri, valmistaja Uniroyal, ja 5 Vistalon 2504» eteeni-kopolymeeri, valmistaja Esso Chemicals,

Saatiin seuraava sarja: 2

Polymeeri Viskositeetti (mm /s)

Laatu % 40°C 100°C

10 Shellvis 50 0,5 1 210 80 1,0 4 800 140

In tolan HO A 1,0 220 19 2.0 510 42 3.0 1 115 77 15 Nordel 1320 4,0 1 175 82 1560 1,0 5 320 154 1635 2,0 490 41

Royalene 400 1,0 200 18 2.0 980 38 20 502 2,0 2 350 137

Vistalon 2504 2,0 527 42

Esimerkki 8

Verrattiin rypsiöljypohjaisen voiteluaineen kuormankestävyyttä kaupallisten mineraaliöljypohjaisten öljyjen kuormankestävyyteen. Vertailu suo-25 ritettiin ruotsalaisen standardin SMS 2229 mukaisella laitteistolla, joka rakennettiin Homelite 100-sarjan moottorisahan terälaipalle. Terälaipan kärjen säde on 28 mm eikä siinä ole kärkipyörää, vaan kärjessä tapahtuu liukuva kosketus laipan ja teräketjun välillä. Teräketjuna käytettiin 50 AC 54 E Oregon teräketjua, jota pyöritettiin sähkömoottorilla nopeudel-30 la 17 m/s. Ketjun ja terälaipan välistä pintapainetta säädettiin kuormittamalla laippaa painoilla. Ketjuvoiteluaine syötettiin laippaan öljyrei-ästä pumpulla teholla 6 ml/min. Kokeessa mitattiin terälaipan kärkipisteen lämpötila kuormituksen funktiona, Vertailuöljyinä käytettiin kaupallisia teräketjuöljyjä. Kunkin Öljyn osalta koe lopetettiin, kun kärkipisteen 35 lämpötila oli saavuttanut arvon 200°C, tai kun oli ajettu 180 s.

66899 15

Eri kuormituksilla mitatut lämpötilat olivat seuraavat:

Kuormitus Ajoaika Lämpötilat (°C) (N) (s) Rypsiöljy 'Savotta' 'Raket* 5 98 0 22 22 22 40 61 59 61 80 80 79 81 120 95 102 113 160 102 142 130 10 180 103 150 148 127 0 23 20 20 40 82 75 70 80 100 145 140 120 120 170 175 15 160 120 200 ‘ 195 180 121 205 ”205 166 0 20 40 78 80 108 20 120 120 160 132 180 145 225 0 22 40 110 25 80 180 120 220

Esimerkki 9

Kokeessa verrattiin rypsiöljypohjäistä hydrauliöljyä mineraaliöljystä valmistettuun. Koejärjestely oli seuraava: kaksi aksiaalimäntäpumppua 30 (PAP 10-RK-B, 315 bar, 10 cm^/r, valmistaja Parker), joita pyörittivät 11 kW, 1500 r/min VEM-sähkömoottorit, liikutti vuorotellen saman hydrau-lisylinterin (0 50/0 32/500, Mecman) työmäntää kumpikin omaan suuntaansa. Toisessa pumpussa käytettiin hydraulinesteenä rypsiöljystä valmistettua hydraulinestettä ja toisessa oli vertailunesteenä Shell Tellus Oil T 46.

35 Rypsiöljystä valmistetulla hydraulinesteellä oli seuraava koostumus: 66899 16 - rypsiöljy 96,75 # - mineraaliöljy 1,10 ” - isosteariinihapon polyeteeniamidi 2,10 " - Zn-dialkyyliditiofosfaatti 0,05 " (Zn) 5 Kummankin öljyn lämpötila pidettiin koeajon aikana vakiona t = 50°C ter-mostaattiventtiileillä ohjattujen vesijäähdyttimien avulla. Ylipaine-aluetta 560 bar ajettaessa olivat kuitenkin mineraaliöljypuolen tehohäviöt niin suuria, että jäähdytin ei pystynyt pitämään öljyn lämpötilaa 50°C:ssa, vaan lämpötila asettui noin 58° C kohdalle. Kummastakin pum-10 pusta mitattiin vuotovirta aina 100 käyttötunnin jälkeen, jolla pyrittiin selvittämään volymetrisen hyötysuhteen muuttumista, joka samalla kuvaa pumppujen kulumista.

Käytetyt paineet ja ajoajat olivat seuraavat: paine (bar) 100 160 200 250 315 360 ajoaika (h) 300 +300 +300 +300 +300 +300 = 1800 h

Kunkin painejakson jälkeen molemmat öljyt analysoitiin. Tulokset olivat seuraavat:

Ajoaika (h) 20 Ominaisuus 0 300 600 900 1200 1500 1800

Rypsiöljy

Viskosit. 100°C (cSt) 8,0 8,16 8,40 40°C ( " ) 33,3 34,0 34,0 54,7 35,6 35,6 37,5 25 Viskosit.indeksi 226· 214 211

Happoluku (mg KOH/g) 1,98 2,11 2,44 2,14 2,06 1,92 1,95

Pe (mg/l) alle 0,1 0,6 0,8 1,9 2,4 2,6 3,2

Cu (mg/l) alle 0,5 7,0 15,0 16,0 17,0 25,0 24,0

Mineraaliöljy 30 Viskosit. 100°C (cSt) 8,7 6,69 6,4 40°C ( u ) 43,4 38,1 38,2 34,6 34,6 34,3 35,6

Viskosit.indeksi 183 154 146

Happoluku (mg KOH/g) 0,67 0,66 0,67 0,59 0,55 0,46 0,50

Pe (mg/l) alle 0,1 2,5 2,7 2,3 2,5 1,7 2,8 35 Cu (mg/l) alle 0,5 9,0 11,0 11,0 11,0 12,0 12,0

Rypsiöljyn alunperin korkeampi happoluku johtui käytetystä lisäaineis-tuksesta, ja kuparipitoisuuden kasvu kokeen aikana johtui öljyn korkeasta n 66899 happoluvusta. Ylipainealuetta (360 bar) ajettaessa mineraaliöljysylin-terin iskuaika oli selvästi pitempi kuin rypsiöljysylinterin. Vuotovirrat eri ajoaikoina olivat seuraavat (l/min):

Työ männän_guolella 5 Ajoaika (h) 100 600 900 1200 1600 1Θ00

Rypsiöljy 0,086 0,114 0,132 0,172 0,680 0,674

Miner.öljy 0,126 0,199 0,281 0,555 2,530 2,894

Työ männänvarren puolella 10 Ajoaika (h) 200 500 800 1400 1700

Rypsiöljy 0,081 0,111 0,122 0,270 0,654

Miner.öljy 0,128 0,190 0,277 0,768 2,598

Vuotovirran suuri kasvu mineraaliöljypuolella johtui pumpun osien suu-15 reumasta kulumisesta ja mineraaliöljyn viskositeetin alenemisesta kokeen aikana. Vuodot aiheuttivat mineraaliöljyn korkeamman lämpötilan, joka myös osaltaan alensi viskositeettia ja lisäsi vuotoa.

Esimerkki 10

Rypsiöljyn sopivuutta kaksitahtiöljyksi tutkittiin moottorisahan moot-20 toreilla. Sahat olivat mallia Homelite Mökkimini, joiden moottoreille valmistaja ilmoittaa seuraavat tiedot: - iskutilavuus 26 cm^ - sylinterin läpimitta 33»3 mm - iskun pituus 30,2 mm 25 - tehokäyntialue 5 000 — 10 000 kierr./min

Valmistajan suositus bensiinin öljypi toi suudelle on 4 — 5 Sahoista poistettiin teräketju ja sen vetoratas korvattiin kiilahihnapyörällä. Kii-lahihnalla käytettiin ilmapumppua, joka toimi kokeessa säädettävänä moot-torijarruna. Moottorin kaasuvipua ohjattiin sähkömoottorin pyörittämällä 30 epäkeskolla, jonkaavulla saatiin toistuva 1 minuutin käyntijaksotus. Kummallakin moottorilla pyrittiin suorittamaan 40 h koe, jonka käyntijakso noudatti seuraavaa aika-ajo-ohjelmaa:

Ajoaika Käyntijakso 35 15 s joutokäynti, noin 2 600 r/min 45 s täysikaasu, noin 7 000 r/min.

18 6 6 8 9 9

Rypsiöljypohjäinen koeöljy koostui seuraavasti: x - rypsiöljy 73 »6 tilavuus-% - Shellsoi AB 20,0 -M- - Orobis OLOA 340 K 6,4 5 VertailuÖljynä käytettiin kaupallista mineraaliöljypohjäistä kaksi- tahtivoiteluöljyä Gulf Outboard Motor Oil, joka täyttää Boating Industry Association'in normin BIA TC-W.

Koeajojen aikana tehtiin seuraavat havainnot:

Rypsiöljypohjäinen öljy Mineraaliöljypohjainen öljy 10 Ajoaika (h) Havainto ______________Ajoaika (h) Havainto___________ G — 24 Toiminta normaalia 0 — 0,5 Käynti epätasaista, kor- „ , , ...... jaantui kaasuttimen vaih- 24— 25 Teho laski; aanenvai- . . ,. .. don jälkeen mentimen verkko osit- 15 tain karstoittunut. 0,5— 32 Toiminta normaalia, saha

Puhdistus. tärisi voimakkaammin kuin _ . . , edellinen saha 25— 40 Toiminta normaalia 32,5 Keskipakokytkin rikkoutui; koe lopetettiin, 20 Vertailuöljyä käyttäen ajon aikana syntynyt vaurio ei ilmeisesti johtu nut voiteluöljystä, vaan aiheutui sahan voimakkaasta tärinästä. Kokeen jälkeen moottorit purettiin, moottorien männät, sylinterin pakoaukot ja puretut äänenvaimentimet tarkastettiin ja arvosteltiin:

Arvostelukohde Rypsiöljyllä tehty koe Vertailuöljyllä tehty koe 25 ------------------------------------------------------------- Männänpää Osittain lohkeillutta sit- Vähän öljyistä karstaa keää karetaa 0,4 g 0,1 g Männän kyljet ja Kyljet lievästi väritty- Kyljet lievästi väritty- männänrenkaat neet, rengas vapaa neet, rengas vapaa 30 Sylinterin seinämä Hyväkuntoinen, kannessa Hyväkuntoinen, kannessa ja kansi vain vähän karstaa vain vähän karstaa

Pakoaukko Vain vähän karstaa Vain vähän karstaa Äänenvaimennin Pakoaukkoon liittyvä osa Pakoaukkoon liittyvä osa puhdas, sisällä öljyistä osittain tukossa, sisällä 35 karstaa 20,5 g kuivaa karstaa 8,8 g Käyntiä jät 40 h 32,5 h s 19 66899

Esimerkki 11

RypsiÖ1jypohjaisia öljyjä kokeiltiin kaksitahtivoiteluaineena kenttäkokeissa. Koekalusto käsitti kaksi War tburg-merkkistä henkilöautoa, kolme Raket 510 SF-merkkistä moottorisahaa ja kolme 50 hv Mercury-merkkistä 5 perämoottoria. Käytetty öljyseos oli seuraava: - rypsiöljyä 75 tilavuus-# - moottoripetroolia 20 -"- - lisäaine LZ 6828 (Lubrizol) 4,9

Kokee t __au to i 1 la 10 Autoon No 1 vaihdettiin uusi tarkistettu moottori. Autolla ajettiin noin 20 000 km käyttäen 2 # öljyä bensiinissä. Auton toiminnassa ei ollut häiriöitä.

Autolla No 2 oli ajettu noin 16 000 km ennen kokeen alkua. Siihen vaihdettiin uudet männät renkaineen, sylinterinkansi oikaistiin, vesi-15 pumppu korjattiin ja kannen tiiviste uusittiin. Auton pakoputki oli voimakkaasti karstoittunut. Autolla ajettiin kokeen aikana yli 10 000 km ja auton toiminta oli moitteetonta.

Kokeet perämoottoreilla

Kokeet suoritettiin 50 hv Mercury-perämoottoreilla, joista kolmessa 20 käytettiin rypsiöljypohjaista seosta ja kolmessa vertailumoottorisea hyvää mineraaliöljypohjaista 2-T-öljyä. Kaikilla ajettiin suunnilleen yhtä monta tuntia vaativaa ammattiajoa kesäkuukausien aikana. Ajokauden jälkeen kaikki moottorit avattiin ja tarkastettiin. Todettiin, että pako-putket olivat rypsiöljyllä jopa puhtaammat kuin mineraaliöljyllä, sylin-25 terien pakoaukot olivat mineraaliöljyllä metallisen puhtaat ja rypsiöljyllä oli hienoista karstaa, noin 1 — 7 # pinta-alasta, ja kaikki männänren-kaat olivat hyvin liikkuvia.

Kokeet moottorisahoilla

Kokeet suoritettiin Raket-moottoriaahoilla siten, että kolmessa sahas-30 sa käytettiin rypsiöljypohjaista seosta ja kolmessa vertailusahassa hyvää mineraaliöljypohjaista seosta. Sahoja käytettiin yksi vuosi vaativassa pioneerikäytössä. Sahat toimivat moitteettomasti.

Claims

1. Vedetön öljymäinen voiteluaine, joka pääkomponentti-naan sisältää triglyseridejä, jotka ovat tyydyttyneiden ja/ tai tyydyttämättömien suoraketjuisten C^g - C22 “ rasvahappojen ja glyserolin estereitä, ja joka lisäksi voi sisältää liuottimia, rasvahappojohdannaisia, erityisesti niiden me-tallisuoloja, orgaanisia tai epäorgaanisia, luonnosta saatuja tai synteettisiä polymereja ja tavanmukaisia voiteluaineiden lisäaineita, tunnettu siitä, että voiteluaine sisältää vähintään 70 paino-% triglyseridiä, jonka jodiluku on vähintään 50 ja enintään 125, ja jonka viskositeetti-indeksi on vähintään 190, tai mainitun triglyseridin tilalla tai sen ohella siitä tai vastaavasta triglyseridistä kuuma-polymeroimalla valmistettua polymeeriä.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen voiteluaine, tunnettu siitä, että triglyseridit ovat öljyhappo-linoli-happo-tyyppiä, jotka sisältävät korkeintaan 20 paino-% este-röityjen rasvahappojen määrästä tyydyttyneitä rasvahappoja.

3. Patenttivaatimuken 2 mukainen voiteluaine, tunnettu siitä, että triglyseridit sisältävät esteröity-nyttä öljyhappoa eli 9-oktadekeenihappoa yli 50 paino-% es-teröityneiden rasvahappojen kokonaismäärästä.

4. Patenttivaatimuksen 3 mukainen voiteluaine, tunnettu siitä, että triglyseridi on rypsi- tai rapsiöljy.

5. Patenttivaatimuksen 1 mukainen voiteluaine, tunnettu siitä, että kuumapolymeroimalla valmistetut polymeerit ovat triglyserideistä joko ilman happea tai hapetta-vasti kuumentamalla valmistettuja molekyylipainoltaan vaih-televia öljymäisiä tuotteita, jotka alkuperäisten monomee-risten triglyseridien lisäksi sisältävät pääasiassa dimeeri-siä ja trimeerisiä triglyseridejä.

6. Jonkin edelläolevan patenttivaatimuksen mukainen voiteluaine, tunnettu että se sisältää lisäaineina de-tergenttejä, dispersantteja, kulumisenestoaineita, hapetuk-senestoaineita, viskositeetti-indeksin parantajia, korrosion-estoaineita, vaahdonestoaineita ja jähmepisteen alentajia.