FI66661B - Saett vid kokning av cellulosamaterial - Google Patents

Description

I. -:---1 M KUULUTUSJULKAISU ssssa W (11) utlAggningsskrift 66661 ^ ^ ¢1) Kv-Hu/tabCI.3 D 21 C 1/02, 11/06

SUOMI—FINLAND (M) 7923AA

(22) HilnwhHHt — ΑιμΒΙοιΙ^η 26.07.79 (F0- n — -ttrutimiu 26.07.79 (41) MUmM-M* <*««! 28.01.80

Htanttl-ja rafctefearlhsllltM μανκμ^ιιΜΙΜμ.^- ή 07 84 - - ---*-A-------->---- Γ7 Λ_.α .!i. ·. 7-^- -Λ>___J j · *u/ ·

rSWIr Omi ff|IICinC]rrlOlilV MWM NN|0 DON MUWIN ^MROTB

(32)(33)(31) *rr***r woftw. »hW yrtcrtw 27-07.78 23.08.78 Ruotsi-Sverige(SE) 7808198-1, 7808897-8 (71) Obbola Linerboard Aktiebolag, Fack, S-910 2k Obbola, Ruotsϊ-Sverige(SE) (72) Erik Gustav Kroneld, Sundsvall, Per-Erik Andersson, Sundsvall, Ruot-si-Sverige(SE) (7*0 Berggren Oy Ab (5k) Selluloosaraaka-aineen keitossa käytettävä menetelmä - Sätt vid kokning av cellulosamaterial Tämän keksinnön kohteena on menetelmä, jolla kemiallisen massan valmistuksen yhteydessä selluloosaraaka-ainetta keittämällä pääasiassa otetaan talteen sen höyryn tärpättisisältö, joka muodostuu keitto-kattilasta poistuvan keittonesteen paisuessa. Eräkeitossa paisun-tahöyry, ns. puhallushöyry poistuu keitosta keittokattilaa tyhjennettäessä. Jatkuvassa keitossa keittonestettä otetaan keittokatti-lasta poistolipeänä, joka saa paisua, niin että saadaan paisunta-höyryä. Kummassakin tapauksessa paisuntahöyryn osaa käytetään selluloosaraaka-aineen lämmitykseen ja kyllästykseen varastosäiliössä ennen keittokattilaa.

Eräkeitossa keittokattilan tyhjennys (puhallus) tapahtuu siten, että keittokattilan sisältö puhalletaan ulos ylipaineen avulla massa-säiliöön. Jotta tyhjennys tapahtuisi nopeasti ja prosessin mukaisella varmuudella, on keittokattilan ja massasäiliön välillä ylläpidettävä suhteellisen suurta paine-eroa. Tällöin massasta poistuu vapautuneita kaasuja ja höyryä, ns. puhallushöyryä.

Puhtaan vesihöyryn lisäksi puhallushöyry sisältää mm. terpeenejä, pahanhajuisia kaasuja, kuten metyylimerkaptaania, dimetyylisulfidia, 66661 ja rikkivetyä sekä typpeä, hiilioksidia ja hiilidioksidia. Monet näistä kaasuista ovat lisäksi myrkyllisiä.

Tavallisin puhallushöyryn käsittelytapa on sen jäähdytys, niin että suurin osa tiivistyvistä kaasuista tiivistyy, jolloin tiivistyksen yhteydessä vapautunutta höyrystyslämpöä käytetään lämpimän veden valmistukseen, jota mahdollisuuksien mukaan käytetään muissa prosesseissa. Kaasut, jotka eivät tiivisty, ovat hyvin epäpuhtaita ja ne hävitetään yleensä polttamalla.

Tämän menetelmän haittoina on, että puhallushöyryn lämpö- ja tärpät-tisisältö menee osaksi hukkaan, koska lämpimän veden tuotanto on suurempi kuin tehdasprosessin tarve, ja että osa terpeeneistä poistuu tiivistymättömien kaasujen mukana.

Syynä siihen, ettei puhallushöyryä ole käytetty selluloosaraaka-aineen esi lämmitykseen ennen keittokattiloita, on se,että puhallushöyryn määrä, joka poistuu keiton tyhjennyksen alussa, on paljon suurempi kuin tyhjennyksen lopussa. Puhallushöyryjärjestelmän paine vaihtelee vastaavassa määrin. Jos järjestelmän paine vaihtelee voimakkaasti, on massasäiliössä olemassa jälkikeiton vaara järjestelmän paineen ollessa alhainen, ts. kahden keittokattilan puhalluksen välillä. Voimakas jälkikeitto johtaa siihen, että selluloosaraaka-ainetta joutuu kaasujen mukana puhallushöyryjärjestelmään, jossa ne voivat aiheuttaa prosessihäiriöitä.

Kahden kattilapuhalluksen välillä puhallushöyryjärjestelmän paine laskee niin alhaiseksi, että alipainetta voi muodostua. Tällöin imetään sisään kylmää ilmaa, jolloin aiemmin esilämmitetty selluloosa-raaka-aine jäähtyisi uudelleen. Samalla on olemassa räjähdysvaara, koska kaasuilmaseos voi olla räjähtävää.

Jatkuvassa keitossa (sulfaattikeitossa) on tavallisena menetelmänä se, että haketta kuljetetaan pienehköstä haketaskusta höyrytysastiaan esilämmitettäväksi puhallushöyryllä ja pienpainehöyryllä. Samalla höyrytysastiasta otetaan höyryä ja ilmaa, jotka johdetaan tärpätin talteenottojärjestelmään, jossa höyry lauhtuu yhdessä sisältämänsä tärpätin kanssa. Tärpätti erotetaan tärpättikuortoastiassa.

s k 66661

Hake syötetään keittokattilaan yhdessä valkolipeän kanssa, ja keitto tapahtuu tunnetulla tavalla. Tavallinen tapa on keitetyn selluloosa-aineen pesu keittokattilan alaosassa pesunesteellä vastavirtaan syrjäyttämällä. Massa poistetaan keittokattilan pohjasta ja lipeä poistetaan poistolipeänä pesuvyöhykkeen yläosasta. Lipeän lämpötila alennetaan välittömällä haihdutuksella kahdessa tai useammissa pai-neenalennusvaiheissa, puhallussykloneissa. Muodostunutta höyryä käytetään lämmitystarkoitukseen, hakkeen höyrytykseen höyrytysastiassa ja lämpimän veden tuotantoon. Tavallisesti ensimmäisestä puhallusvai-heesta tulevaa höyryä käytetään hakkeen höyrytykseen höyrytysastiassa, kun taas toisen puhallusvaiheen höyryä käytetään lipeävirtojen lämmitykseen tai lämpimän veden valmistukseen.

Viime vuosina on ryhdytty asentamaan haketaskuja hakkeen esilämmitystä varten viimeisestä tai viimeisistä puhallusvaiheista tulevalla höyryllä suuripaineisemman höyryn kulutuksen pienentämiseksi.

On tunnettua, että tärpätin talteenotto jatkuvaan sulfaattikeittoon käytettävistä laitoksista antaa pienen tärpättisaannon. Tärpätti syötetään prosessiin yhdessä puun kanssa. Höyrytysastiasta poistetaan höyryä ja ilmaa, jotka johdetaan tärpätin talteenottojärjestelmään, jossa höyry lauhtuu. Höyrytysastiasta talteen otettu tärpätti tulee osaksi puuhakkeesta ja osaksi hakkeen höyrytykseen käytetystä puhallushöyrystä. Kun hakkeessa olevaan tärpättiin on melko vaikea päästä käsiksi ja viiveaika höyrytysastiassa on lyhyt, voidaan ainoastaan pienehkö osa puun tärpättisisällöstä poistaa. Koska poistohöy-ry on ilmapitoista, osa tärpätistä seuraa jäähdytyksen jälkeen ilman mukana ulkoilmaan. Höyryn ilmapitoisuus pienentää siis tärpättisaan-toa. Tärpätin suurin osa seuraa puun mukana keittokattilaan ja siirtyy keiton aikana lipeään. Tärpätti poistetaan sitten lipeän höyrytyksen aikana keittokattilan jälkeen ja haihdutuksen aikana haihdutus-laitoksessa. Tämän höyryn lauhtuessa tiivistyy myös tärpätti, joka esiintyy pääasiassa emulgoituneena keittämöstä ja haihdutuslaitok-sesta tulevassa lauhteessa.

Keiton yhteydessä muodostuu helposti haihtuvia aineosia, kuten pahanhajuisia rikkiyhdisteitä ja metanolia. Ne poistetaan tärpätin tavoin ja esiintyvät yhdessä tärpätin kanssa määrätyissä lauhdejakeissa keittämössä ja haihdutuslaitoksessa. Järjestelmässä on myös inertte-jä kaasuja, jotka poistetaan jatkuvasti. Nämäkin poistovirrat \ \ 66661 sisältävät tärpättiä ja muita haihtuvia, pahanhajuisia yhdisteitä.

Tärpättiä ja pahanhajuisia kaasuja sisältävät kaasuvirrat kootaan ja hävitetään polttamalla. Koska nämä ilmaan sekoittuneet höyryt ovat räjähtäviä, on tärkeää estää ilman pääsy järjestelmään. Kuten edellä jo todettiin, tärpätin talteenotosta poistuvat höyryt sisältävät sekä ilmaa että tärpättiä. Ne ovat sen tähden mahdollinen turvallisuusriski.

Tärpättiä, pahanhajuisia yhdisteitä ja metanolia sisältävät lauhteet kootaan samoin ja johdetaan tislauskolonniin, jossa helposti haihtuvat yhdisteet poistetaan, minkä jälkeen ne hävitetään polttamalla. Suuri osa lisätystä tärpätistä häviää niin ollen palamalla. Parhaassa tapauksessa tällöin käytetään hyväksi ainoastaan tärpätin poltto-ainearvoa. Tärpätti on kuitenkin kemikaalien valmistuksen arvokas raaka-aine, jollaisena sillä on huomattavasti suurempi arvo. Tärpätin talteenotto on mahdollinen tislauskolonnin jälkeen jäähdytyksen ja erotuksen avulla. Tämä tärpätti sisältää kuitenkin niin paljon epäpuhtauksia, että sen arvo on rajoitettu.

Tämän keksinnön tarkoituksena on poistaa yllä mainitut epäkohdat erä- ja jatkuvassa keitossa. Keksinnön ajatuksena on, että paisunta-höyryä (puhallushöyryä) käytetään hyväksi selluloosa-aineen esiläm-mitykseen, jolloin höyryvirtaa säädetään siten, että tärpättisaantoa voidaan parantaa samalla, kun tiivistymättömät, pahanhajuiset ja myrkylliset kaasut kootaan, niin että niitä voidaan käsitellä ja hävittää ilman räjähdysvaaraa.

Keksintö perustuu mm. havaintoihin, joita on tehty kokeiltaessa hake-pylvään lämmitystä höyryllä, joka sisältää tärpättiä ja pahanhajuisia orgaanisia, sulfaattikeitossa muodostuneita rikkiyhdisteitä.

Hakepylväs toimii erittäin hyvänä lämmönvaihtimena, ja se lämmitetään helposti höyryllä. Jos tärpättiä ja orgaanisia rikkiyhdisteitä sisältävää höyryä jatkuvasti syötetään kylmään hakepylvääseen hake-pylvään pohjassa ja jaetaan tasaisesti hakepylvään poikkileikkaus-pinnalle, tapahtuu seuraavaa.

A. Sisään tuleva höyry/kaasuseos syrjäyttää hakepylväässä olevan ilman.

\ i 66661 B. Pääosa sisään tulevista rikkiyhdisteistä adsorboidaan kylmän hakkeen pinnalle.

C. Käytännöllisesti katsoen kaikki tärpätti tiivistyy kylmän hakkeen pinnalle.

D. Höyry lauhtuu kylmän hakkeen pinnalle, jolloin hake lämpiää.

E. Osa helposti haihtuvista rikkiyhdisteistä, määrätyissä olosuhteissa suuri osa näistä, poistetaan jälleen lämpimästä hakkeesta.

F. Lämmitys tapahtuu lämpötilarintämän muodossa, joka liikkuu ylöspäin hakepylvään läpi. Tässä lämpötilarintamassa saadaan lämpötila-gradientti, jonka ulottuvuus on vain jokunen metrin kymmenesosa, jossa lämpötila nousee kylmän hakkeen lämpötilasta n. 100°C:seen.

G. Tämä lämpötilarintama työntää edelleen vyöhykettä, joka sisältää rikkiyhdisteitä, joiden ilmapitoisuus on pieni.

H. Tärpätti jää kuumaan vyöhykkeeseen lämpötilarintaman alapuolella, koska ei ole olemassa höyryvirtaa, joka voisi kuljettaa tärpätin kylmään vyöhykkeeseen.

Keksinnön mukaisessa jatkuvassa keitossa pahanhajuiset höyryt ja kaasut kootaan yhteen ja johdetaan selluloosaraaka-aineen varastosäiliöön, joka on sijoitettu höyrytysastian eteen. Selluloosaraaka-aine esilämmitetään tässä säiliössä tärpättipitoisella, paisuntahöyryn muodossa olevalla höyryllä, joka tulee jostakin poistolipeän paisunta-vaiheesta. Syöttämällä höyry säiliön alaosaan saadaan säiliöön vaakasuora lämpötilarintama. Höyryn syöttöä säädetään siten, että säiliöön saadaan sen alaosaan lämmitetty vyöhyke ja yläosaan kylmä lämpötilavyöhyke. Lämpötilagradienttia säädetään siten, ettei lämpötilarintama milloinkaan saavuta raaka-ainekerroksen ylempää rajapintaa.

Tällaista menetelmää käytettäessä syötetty tärpätti seuraa kuuman hakkeen mukana alas höyrytysastiaan, minkä jälkeen se voidaan ottaa talteen tärpätin talteenottolaitoksessa tunnetulla tavalla. Koska ilma ja suuri osa tiivistymättömistä kaasuista syrjäytetään, tärpätin talteenottolaitos antaa huomattavasti paremman tärpättisaannon kuin nykyinen tekniikka. Samalla melko suuri osa lisätyistä rikki-yhdisteistä kootaan säiliön kylmään osaan, jolloin ilma syrjäytetään. Tämä pahanhajuinen kaasu voidaan vaaratta poistaa hävitettäväksi polttamalla tai muulla tavoin.

i 6 66661

Kuten edellä on todettu, suuri osa tärpättiä esiintyy erilaisissa lauhteissa yhdessä pahanhajuisten rikkiyhdisteiden ja metanolin kanssa. Nykyisen tekniikan mukaan nämä lauhteet kootaan yhteen ja tislataan höyryllä, minkä jälkeen höyryn ja mainittujen yhdisteiden konsentroitu seos kaasutaasissa hävitetään polttamalla. Tällöin menetetään kuitenkin paljon tärpättiä. Esillä olevan keksinnön mukaisesti tärpätti voidaan sen sijaan ottaa talteen arvokkaassa muodossa.

Tislauskolonnista tulevia tiivistettyjä kaasuja ei voida suoraan johtaa varastosäiliöön tärpätin talteenottoa varten. Tällöin mukana oleva raetanoli kertyisi kuuman selluloosaraaka-aineen pinnalle, ja mus-talipeäjärjestelmään kertyisi jatkuvasti metanolia. Metanoli ei voisi poistua järjestelmästä. Samalla orgaanisten rikkiyhdisteiden määrä kasvaisi tärpätin talteenottojärjestelmässä, mikä ei ole kovin suotavaa. Lauhdetta on sen tähden käsiteltävä siten, että tärpätti erotetaan lauhteen sisältämän metanolin pääosasta ja sen orgaanisista rikkiyhdisteistä.

Tärpätti esiintyy lauhteissa erillisenä nestefaasina, kun taas rikkiyhdisteet ja metanoli kokonaan tai osaksi ovat liuenneet lauhteiden nestefaasiin.

Tärpätin poisto tapahtuu höyrytislauksena. Teoreettisesti tarvitaan vain n. 1 kg höyryä/kg tärpättiä poistoa varten 100°C:ssa ja vain yhtä tislauspohjaa. Vesifaasiin liuenneet metanoli ja orgaaniset rikkiyhdisteet esiintyvät laimennetussa muodossa. Näiden aineiden poistamiseen tarvitaan poistokolonni, jossa on useita teoreettisia pohjia, ja tärpätin poistoon verrattuna hyvin suuria höyrymääriä.

Tässä avautuu mahdollisuus erottaa tärpätti muista aineosista. Tär-pättipitoiset lauhteet kootaan ja johdetaan tärpättistripperiin, joka sisältää vain muutaman tislauspohjan. Höyrymäärää säädetään siten, että kaikki tärpätti tai suurin osa siitä poistetaan. Höyryt johdetaan selluloosaraaka-aineenesilämmitystä varten varastosäiliöön, jossa tärpätti adsorboituu aineen pinnalle, menee höyrytysastiaan ja edelleen tärpätin talteenottolaitokseen. Höyrynä voidaan sopivasti käyttää poistolipeän paisuntahöyryä. Tiiviste johdetaan yhdessä muiden pahanhajuisten, tärpättiä sisältämättömien tiivisteiden kanssa metanolin strippauskolonniin, jonka höyryt johdetaan suoraan hävitettäviksi.

i 7 66661 Tämän menetelmän avulla tärpätti palautetaan selluloosaraaka-ainee-seen ja höyrytysastiaan. Palautettu tärpätti on höyryn muodossa tai helposti saatavassa muodossa höyrytysastiassa, ja se voidaan helposti poistaa höyrytysastiasta. Tärpätin strippauskolonnissa poistetaan pääasiassa helpoiten haihtuva rikkiyhdiste eli rikkivety.

Koska sillä on arvoa sulfidirikkinä keitossa, tämäkin on myönteinen tekninen vaikutus.

Keksinnön tunnusmerkit käyvät ilmi patenttivaatimuksista.

Keksintöä selitetään seuraavassa kahteen suoritusmuotoon liittyen ja viitaten kuvioihin. Kuvio 1 esittää kaaviollisesti sovitelman paisuntahöyryn (puhallushöyryn) käsittelyä varten eräkeitossa.

Kuvio 2 esittää kaaviollisesti jatkuvassa keitossa käytettävää sovitelmaa. Myös muut sovitelmat ovat tietysti mahdollisia keksinnön ajatuksen puitteissa.

Kuvion 1 mukaisesti hakkeen muodossa olevaa selluloosaraaka-ainetta syötetään kuljettimen 1' avulla syöttölaitteeseen 2', joka kuljettaa hakkeen suljetun varastosäiliön 3' yläosaan. Syöttölaite käsittää kaksi ruuvisyötintä 4' ja 5', jotka on sijoitettu peräkkäin, jolloin ilman poistoon tarkoitettu johto 6' on liitetty ruuvisyöttimien väliin.

Ruuvisyöttimet 4', 5' ovat rakenteeltaan sellaiset, että hake syötetään "tulppana", joka estää muuta kuin hakekerroksesta normaalisti olevaa ilmaa seuraamasta raaka-aineen mukana ruuvisyöttimen 4' läpi ja estää varastosäiliöstä 3' tulevan kaasun vapaan virtauksen ruuvi-syöttimen 5' läpi. Koska ilmanpoistojohdon 6' paine pidetään pienempänä kuin varastosäiliön 3' paine, ilma ei pääse ruuvisyöttimessä 4' seuraamaan hakkeen mukana varastosäiliöön 3'. Varastosäiliöstä 3' tulevat kaasut johdetaan vastavirtaan haketta vastaan ilmanpoisto-johtoon 6’, jolloin kaasussa jäljellä olevat tärpätit tiivistyvät hakkeen pinnalle.

Varastosäiliön 3' pohjaan on sijoitettu poissyöttölaite 7'. Tämä laite 7' syöttää hakkeen suljettuun kuljetusjärjestelmään 8', joka johtaa muutamiin keittokattiloihin 9'. Keittokattiloiden 9' pohjasta lähtee tyhjennysjohto 10' massasäiliöön 11'. Massasäiliös-tä 11' lähtee kaksi puhallushöyryjohtoa 12' ja 13'. Ensimmäinen johto 8 66661 12' menee varastosäiliöön 3' ja on liitetty tämän säiliön alaosaan. Toinen johto 13' kulkee lauhduttimen 14' kautta lauhdesäiliöön 15'. Lauhdesäiliöön 15', joka on tehty ns. "kerrosvaraajaksi", kootaan lauhtunut puhallushöyry. Lauhdesäiliön yläosassa ylläpidetään korkeaa lauhdelämpötilaa. Lämmönvaihtimen 16' avulla voidaan tuottaa lämmintä vettä siten, että lämmin lauhde lauhdesäiliön 15' yläosasta virtaa lämmönvaihtimen 16' läpi, johon se luovuttaa osan lämpötisäl-löstään. Jäähdytetty lauhde palautetaan sen jälkeen lauhdesäiliön 15' alaosaan.

Lauhdesäiliö 15' on yhteydessä ulkoilmaan nestelukon 17' välityksellä. Niiden painevaihtelujen puitteissa, joita varten nestelukko 17' on rakennettu, estetään toisaalta ilman pääsy lauhdesäiliöön ja niin ollen puhallushöyry järjestelmään, mikä saattaisi aiheuttaa jäähtymistä erityisesti talviaikaan sekä räjähdysvaaran, ja toisaalta puhallushöyryn tunkeutuminen ulos ulkoilmaan, missä se huonontaisi ympäristöä ja samalla sen energiasisältö menisi hukkaan. Käyttö-virheen sattuessa prosessissa saattaa käydä niin, että nestelukko 17' tyhjenee tai täyttyy massalla voimakkaan ylivirtauksen takia mas-sasäiliöstä 11'. Nestelukon tyhjennyksen tai massalla tukkeutumisen estämiseksi lauhdetta johdetaan jatkuvasti lukon läpi. Neste otetaan tässä joko jälkilauhduttimesta 18' tai suoraan lauhdesäiliön 15' pohjalta, minkä jälkeen lauhde johdetaan takaisin lauhdesäiliön pohjaan. Ne kaasut, jotka eivät tiivisty lauhdesäiliössä 15', johdetaan johdon 19' läpi varastosäiliöön 3' jälkijäähdyttimen 20' kautta, joka jäähdyttää kaasut tärpätin tiivistyslämpötilaa hieman korkeampaan lämpötilaan .

Keittokattiloiden 9' yläosaan on liitetty johto 21'. Tämä johto johtaa varastosäiliöön 3', ja sitä käytetään hyväksi keittokattilan täytössä, niin että syrjäytetyt kaasut johdetaan takaisin varastosäliöön 3'. Toinen johto 22' on liitetty keittokattiloiden yläosaan. Tämän kautta keittokattiloista poistetaan kaasu keittovaiheen aikana.

Tämä johto kulkee lipeän erotuslaitteiden 23' ja puhallushöyryn lämmönvaihto- ja tärpätintalteenottolaitteiden 24' läpi. Lipeä palautetaan keittoprosessiin, tärpätti ja vesihöyry tiivistyvät, minkä jälkeen tärpätti johdetaan tärpätin dekantointiin ja jäljellä olevat tiivistymättömät kaasut johdetaan edelleen varastosäiliöön 3', jossa jäljellä oleva tärpättihöyry tiivistyy hakkeen pinnalle.

9 66661

Jos keiton aikana muodostuneilla rikkiyhdisteillä on sellaiset höyryn paineet, että yhdisteet tiivistyvät varastosäiliöön 3', mutta poistetaan keittokattiloiden 9' yläosasta keittokattiloiden täytön yhteydessä, voi tapahtua näiden aineiden kasaantumista varastosäiliön alaosaan. Tällainen kasaantuminen voidaan estää jäähdyttämällä kaikki johdon 21' läpi kulkevat, syrjäytetyt kaasut tai osa niistä lämmönvaihtimessa ennen niiden johtamista varastosäiliöön 3'. Tästä jäähdyttimestä tiivisteet johdetaan tärpätin kuortoastiaan.

Jos tehtaan haihdutuslaitoksesta tulevat kaasut sisältävät huomattavan määrän tärpättiä, voidaan nämäkin kaasut johtaa varastosäiliöön 3', mahdollisesti rikkivedyn poiston jälkeen, jolloin tärpätti otetaan talteen.

Ilma ja kaasu, jotka poistetaan ruuvisyöttimistä 4' ja 5' johdon 6' kautta, kuljetetaan pois mahdollisesti hävitettäviksi tuuletin- tai pumppulaitteen 39' avulla. Jotta selluloosaraaka-ainetta estettäisiin tukkimasta laitetta 39', varastosäiliön 3' ja laitteen 39' väliin sovitetaan sopivasti nestelukko 40'. Nestelukossa 40' olevaa nestettä kierrätetään jatkuvasti valuttamalla nestettä jatkuvasti johdon 6' yläosaan ja antamalla nesteen valua yli poistolait-teeseen. Koska johdon 6' läpi kuljetettu ilma-kaasuseos saattaa esim. virheellisessä käytössä tai uudelleen käynnistyksessä hetkellisesti olla räjähtävää, on kuljetuksen tapahduttava siten, että vältytään kipinän muodostukselta. Tähän käytettävän tuuletin- tai pumppu-laitteen 40' on oltava siten rakennettu ja asennettu, ettei se voi aiheuttaa kipinän muodostusta kuljetetussa kaasussa.

Johtamalla puhallushöyryä massasäiliöstä 11' sekä tiivistymättömiä kaasuja lauhdesäiliöstä 15', tärpätin puhalluslaitteesta 24' sekä mahdollisesti haihdutuksesta varastosäiliöön 3' saadaan toisaalta aikaan hakkeen lämmitys ennen keittokattiloita ja toisaalta tärpätin tiivistys hakkeen pinnalle. Tärpätti palautetaan tällöin keitto-prosessiin ja voidaan ottaa talteen puhalluksessa keittovaiheen aikana.

Puhallushöyry, joka välittömästi tai välillisesti johdetaan varasto-säiliön 3' alaosaan, virtaa ylöspäin hakekerroksen läpi, jolloin hake lämpiää ja puhallushöyry jäähtyy. Kun puhallushöyry, joka mm. sisältää inerttikaasua, tärpättiä ja orgaanisia rikkiyhdisteitä, jäähdy- i 666 61 10 tetään ja tiivistyvät kaasut tiivistyvät osapainettaan vastaavasti vallitsevaan lämpötilaan, saadaan toisaalta lauhdefaasi, joka muodostuu vesifaasista ja tärpättifaasista, ja toisaalta kaasufaasi. Käytännöllisesti katsoen kaikki tärpätti ja orgaanisten rikkiyhdsitei-den pääosa on kuitenkin alussa lauhdefaasissa. Kun hakkeen lämpötila kohoaa, suuri osa orgaanisista rikkiyhdisteistä poistetaan kuitenkin lauhdefaasista, minkä jälkeen se löytyy hakekerroksen yläpuolelta varastosäiliössä 3'. Jos lämpötilan annetaan kohota koko hake-kerroksessa, poistuu myös tärpätti lauhteesta. Sen tähden hake-kerroksessa varastosäiliössä 3' ylläpidetään aina lämmitettyä vyöhykettä, jonka yläpinta aina sijaitsee hakekerroksen yläpinnan alapuolella. Tällä tavoin estetään toisaalta tärpätin läpivirtaus hakekerroksen läpi ja hukkaanmeno, jolloin räjähdysvaara samalla kasvaisi voimakkaasti, ja toisaalta puhallushöyryn energiasisällön hukkaanmeno. Tämä saadaan aikaan sijoittamalla lämpötilaa tunnustelevia elimiä 25' eri korkeuksille varastosäiliöön 3'. Näistä elimistä 25' tulevien signaalien avulla ohjataan lauhdutinta 14' ja niin ollen johdon 13' läpi johdettavaa puhallushöyrymäärää. Tällä tavoin säädetään sitä puhallushöyrymäärää, joka virtaa johdon 12’ läpi varasto-säiliöön 3' ja lämmittää hakekerroksen.

Lauhdesäiliöstä 15' tulevat tiivistymättömät kaasut, joiden paine on alentunut sen laitteiston paineen laskun vaikutuksesta, jonka läpi kaasut kulkevat, johdetaan sopivasti sisään erikseen ylemmäksi hake-kerrokseen. Kaasuja, joilla on suuri höyrypitoisuus, voidaan sopivasti johtaa alas hakekerrokseen ja kaasuja, joilla on pieni höyrypitoisuus, ylempänä olevalle tasolle, mahdollisesti hakekerroksen yläpinnan alapuolella olevan lämmitetyn vyöhykkeen yläpuolelle. Kaasuja, joilla on pieni höyrypitoisuus, voidaan myös johtaa sisään kerroksen yläpinnan yläpuolelle, koska terpeenit kuitenkin tiivistyvät hakkeen pinnalle kulkiessaan vastavirtaan "tulpan" läpi ruuvisyötti-messä 5'.

Kunkin keittokattilan 9' tyhjennyksen aikana avataan sen pohjassa oleva venttiili 26', niin että massa puhalletaan tyhjennysjohdon 10' kautta massasäiliöön 11'. Ensimmäisen höyryiskun vaikutusten pienentämiseksi puhalluksen alussa lähtee venttiilistä 26' tai kaikille keittokattiloille yhteisessä puhallusjohdossa 10' olevasta paikasta signaali venttiiliin 27', joka säätää nesteen syöttöä lauhduttimeen 14'. Tämä venttiili avautuu tällöin ja kylmää i i l 11 66661 lauhdetta pumpataan pumpulla 28 lauhdesäiliön 15' alaosasta lauhdut-tlmeen 14'. Jäähdytysnestemäärää vastaava puhallushöyrymäärä imetään tällöin johdon 13' läpi lauhduttimeen 14', jolloin keittokatti-lan puhalluksen ensimmäinen paineisku pienenee. Kun ensimmäinen paineisku on pienentynyt lauhduttimessa 14', venttiiliä 27' säätää paineentunnusteluelin 29' puhallushöyryjohdossa massasäiliön luona, jolloin puhallusjärjestelmän paine saa vaihdella ainoastaan ahtaissa rajoissa. Jos varastosäiliön 3’ lämpötilataso on liian korkea, lämpötilaa tunnustelevat elimet 25' ryhtyvät hoitamaan venttiilin 27' säätötoimintaa, jolloin puhallushöyryä johdetaan lauhduttimeen 14', kunnes varastosäiliössä 3' on saavutettu oikea lämpötilataso.

Tiivistymättömien kaasujen virtauksen säätöä varten lauhdesäiliöstä 15' on johdossa 19' säätöventtiili 30'. Venttiilin 30' toiminta on sellainen, että se avautuu samalla, kun venttiili 27' on saanut avaussignaalin, jolloin tiivistymättömät kaasut lauhdesäiliöstä 15' saavat poistua lauhduttimen 14' ollessa toiminnassa, mutta pysyy suljettuna koko puhallushöyryn kulkiessa johdon 12' läpi varasto-säiliössä 3' olevaan hakkeeseen.

Pumppu 28', joka pumppaa "kylmälauhdetta" lauhduttimeen 14', toimittaa myös nestettä jälkilauhduttimeen 18' johdon 31' kautta. Lauhduttimeen 18' menevää jäähdytysnestettä säätää lähtölämpötila säätöeli-men 35' avulla, ja neste johdetaan johdon 32' kautta nestelukkoon 17' ja takaisin lauhdesäiliön 15' kylmään osaan. Kun nestevirta lauhduttimen 18' läpi pienenee johdossa 31' olevan venttiilin 33' sulkeutuessa, avautuu johdon 32' säätöventtiili 34', niin että pumppu 28' saatetaan suoraan kosketukseen nestelukon 17' kanssa. Tällä tavoin varmistetaan muuttumaton nestevirta nestelukon 17' läpi.

Laitteet 23', joilla keittolipeä erotetaan "tärpättipuhalluksesta", muodostuvat säiliöistä, jotka on tehty syklonierottimiksi ja joista erotettu keittolipeä johdetaan takaisin prosessiin ja kaasut, jotka vesihöyryn lisäksi sisältävät mm. suuria tärpättimääriä sekä orgaanisia rikkiyhdisteitä, johdetaan lämmönvaihtimiin 24'. Ensimmäisessä tällaisessa lämmönvaihtimessa, jonka paineensäätöelin 39' ja tason-säätöelin 37' pitävät ylipaineen alaisena, esilämmitetään keittokatti-loiden panostuslipeä. Toista lämmönvaihdinta, joka tiivistää tärpät-tikaasut, säädetään kylmän veden ja tasonsäätöelimen 37' avulla.

i I \ 12 66661

Sen sijaan, että puhallushöyryn toinen osa johdetaan lauhduttimeen ja lauhdesäiliöön puhallushöyrymäärän säätämiseksi selluloosaraaka-aineen esilämmitystä varten, voidaan puhallushöyryn toinen osa johtaa varaajaan. Puhallushöyrymäärää säädetään tällöin säätämällä varaajan painetta.

Kuvion 2 mukaisesti kuljetetaan hakkeen muodossa olevaa selluloosa-raaka-ainetta kuljettimen 1 avulla syöttölaitteeseen 2, joka vie hakkeen suljetun varastosäiliön 3 yläosaan. Syöttölaitteeseen kuuluu kaksi ruuvisyötintä 4 ja 5, jotka on sijoitettu peräkkäin, jolloin ilman poistoon tarkoitettu johto 6 on liitetty ruuvisyötti-mien väliin. Ruuvisyöttimet syöttävät haketta eteenpäin "tulppana", joka estää muuta kuin hakekerroksessa normaalisti olevaa ilmaa seuraamasta hakkeen mukana ruuvisyöttimen 4 läpi ja estää varastosäiliöstä 3 tulevan kaasun vapaan virtauksen ruuvisyöttimen 5 läpi. Koska ilmanpoistojohdon 6 paine pidetään pienempänä kuin varastosäiliön 3 paine, ilma ei pääse ruuvisyöttimessä 4 seuraamaan hakkeen mukana ruuvisyöttimen 5 läpi varastosäiliöön 3. Varastosäiliöstä 3 tulevat kaasut johdetaan vastavirtaan haketta vastaan ilman poistojohtoon 6, jolloin tärpättikaasut, jotka käyttöhäiriöiden sattuessa voivat tunkeutua hakekerroksen läpi säiliössä 3, tiivistyvät haketulpassa ruuvisyöttimessä 5.

Varastosäiliön 3 pohjaan on sijoitettu poissyöttölaite 7. Tämä laite 7 syöttää hakkeen kennosyöttimen 8 kautta höyrytysastiaan 9. Höyrytysastiasta 9 hake syötetään kennosyöttimen 10 ja kuljetuslaitteen 11 avulla jatkuvatoimiseen keittokattilaan 12.

Keittokattilasta 12 johdetaan poistolipeää johdon 13 kautta paisunta-sykloniin 14, jossa lipeän painetta alennetaan, jolloin paisuntahöy-ry poistuu putkijohdon 15 kautta höyrytysastiaan 9 ja lipeä poistuu putkijohdon 16 kautta toiseen paisuntasykloniin 17. Syklonissa 17 alennetaan osa lipeän paineesta, jolloin lipeän paisuntahöyry poistuu putkijohdon 18 kautta tärpätinpoistokolonniin 19 ja lipeä poistuu kolmanteen paisuntasykloniin 20, jonka paisuntahöyry johdetaan putkijohdon 21 kautta joko hakkeen lämmitystä varten varastosäiliöön 3 tai lämpimän veden tuotantoa varten lämmönvaihtimeen 22. Lämmön vaihtimesta 22 tuleva poistohöyry, joka sisältää runsaasti tärpättiä, johdetaan putkijohdon 59 kautta varastosäiliöön 3, jossa tärpätti tiivistyy hakkeen pinnalle ja muut tiivistymättömät kaasut poistuvat 13 66661 putkijohdon 6 kautta. Paisuntasyklonista 20 tuleva lipeä johdetaan putkijohdon 23 ja lämmönvaihtimen 24 kautta haihdutusosastoon 25.

Höyrytysastiasta 9 poistokaasut johdetaan johdon 26 kautta tärpät-titiivistimeen 27, jossa kaasut jäähdytetään johdosta 28 tulevalla jäähdytysvedellä, jolloin suuri osa kaasujen sisältämästä tärpätistä tiivistyy. Tiiviste johdetaan tasonsäätöelimen 29 ja putkijohdon 30 kautta tärpättikuortoastiaan 31. Tärpättitiivistimestä 27 tulevat tiivistymättömät kaasut johdetaan putkijohdon 32 kautta varastosäiliöön 3, jossa kaasujen sisältämä tärpätti tiivistyy hakkeen pinnalle ja pahanhajuiset kaasut poistuvat putkijohdon 6 kautta.

Tärpättikuortoastiassa 31 erotetaan suuri osa tärpättiä, joka poistuu putkijohdon 33 kautta. Tiiviste, joka yhä sisältää tärpättiä, johdetaan nestelukon 34 ja putkijohdon 35 kautta yhdessä paisuntahöy-rylämmönvaihtimesta 22 ja sen tasonsäätöelimestä 36 tulevan lauh-teen sekä haihdutuksesta tulevien runsaasti tärpättiä sisältävien lauhteiden kanssa putkijohdon 37 kautta lämmönvaihtimeen 38, jossa sen lämpö vaihdetaan metanolin poistokolonnista 39, tasonsäätöelimestä 40 ja putkijohdosta 41 poistuvaan kuumaan lauhteeseen. Lämmön-vaihtimesta 38 puhdistettu kolonnilauhde johdetaan putkijohdon 42 kautta tehdasprosessiin ja runsaasti tärpättiä sisältävä lauhde putki-johdon 43 ja määränmittauselimen 44 kautta tärpätinpoistokolonniiin 19.

Syklonista 17 ja määränmittauselimellä 45 varustetusta putkijohdosta 18 tuleva paisuntahöyry poistaa suuren määrän tärpättiä ja helposti haihtuvia orgaanisia rikkiyhdisteitä tärpätinpoistokolonniin 19 tulevista lauhteista, jolloin runsaasti tärpättiä sisältävät kaasut johdetaan putkijohdon 46 kautta varastosäiliöön 3, jossa tärpätti tiivistyy hakkeen pinnalle ja runsaasti metanolia sisältävä lauhde johdetaan metanolin poistokolonniin 39 putkijohdon 47 ja tasonsäätöelimen 48 kautta. Metanolinpoistokolonniin 39 johdetaan myös vähän tärpättiä sisältävät lauhteet haihduttamosta 25 putkijohdon 49 kautta ja höyryä säätöelimen 65 kautta.

Haihduttamosta 25 johdetaan lauhteet, jotka ovat suhteellisen vapaat metanolista ja tärpätistä, putkijohdon 50 kautta tehdasprosessiin.

i i i 14 66661

Haihduttamon 25 lauhdutuslaitoksesta tulevat kaasut sisältävät runsaasti mm. tärpättiä. Ne johdetaan putkijohdon 51 kautta varastosäiliöön 3/ jossa tärpätti tiivistyy hakkeen pinnalle ja tiivis-tymättömät kaasut poistuvat putkijohdon 6 kautta.

Poistokaasut metanolin.poistokolonnista 39 johdetaan putkijohdon 52 kautta lämmönvaihtimeen 53, jossa kaasuja jäähdytetään vain sen verran, että vesihöyry lauhtuu ja poistuu putkijohdon 54 kautta pois-tokolonniin 39 ja runsaasti metanolia sisältävät poistuvat kaasut putkijohdon 55 kautta poltettaviksi.

Lämmönvaihtimien 22 ja 53 jäähdytysvetenä käytetään lämmitettyä jäähdytysvettä, joka tulee haihduttamosta 25 putkijohdon 56 kautta, jossa on lämpötilan säätöelimet 57 ja 58.

Varastosäiliön 3 toimintoja ohjataan seuraavasti:

Hake lämmitetään pääasiassa paisuntasyklonista 20 tulevalla paisunta-höyryllä. Varastosäiliöön 3 menevää höyrymäärää säädetään säätämällä lämmönvaihtimeen 22 menevää höyrymäärää siten, että säiliössä 3 ylläpidetään jatkuvasti lämmitettyä vyöhykettä säiliön haketason alapuolella. Lämmitetyn vyöhykkeen sijainnin osoittaa lämpötila-anturi 60 ja säiliön haketason osoittaa tasonsäätöelin 61. Tällä tavoin estetään tärpättikaasujen poistuminen varastosäiliön 3 hakkeesta säiliön kaasutilaan.

Varastosäiliöön 3 syötettävistä muista, tärpättipitoisista kaasuista voidaan alhaisen lämpötilan omaavat kaasut johtaa hakekerrokseen tasolle, joka sijaitsee lämmitetyn vyöhykkeen yläpuolella mutta kerroksen yläpinnan alapuolella.

Tiivistymättömät kaasut, jotka kertyvät varastosäiliöön 3, johdetaan pois vastavirtaan hakevirtaa vastaan ruuvisyöttimessä 5 pitämällä paine kaasunkoontitilassa ruuvisyöttimien 4 ja 5 välillä pienempänä kuin varastosäiliössä 3. Tällöin estetään samalla ilmaa kulkeutumasta ruuvisyöttimestä 4 hakkeen mukana ruuvisyöttimen 5 läpi varastosäiliöön.

Kun varastosäiliössä 3 esiintyy esim. hakkeen riippumista, jolloin hakekerrokseen muodostuu onteloja, saattaa käydä niin, että tärpät-tikaasuja hetkellisesti tunkeutuu hakekerroksen läpi. Kaasujen

, f I

15 666 61 sisältämä tärpätti tiivistyy ruuvisyöttimessä 5 olevan "haketulpan" hakkeen pinnalle, jolloin vältytään räjähdysvaaralta, joka syntyisi, jos ilmaa saisi virrata varastosäiliöön.

Koska hienojakoista selluloosaraaka-ainetta, pölyä ja lastuja, voi seurata kaasujen mukana johtoon 6, joka tällöin voi tukkeutua, on sopivaa pestä kaasut nesteellä, esim. keittoprosessissa käytettävällä lipeällä. Nestettä huuhdellaan johdon 6 läpi mahdollisimman lähellä sen tuloaukkoa, jolloin neste virtaa kaasujen mukana nesteluk-koon 62, jonka tehtävänä yllä mainitun lisäksi on myös rajoittaa vahinkoja, joita saattaa syntyä laitoksen sellaisen virheellisen käytön aikana, että räjähdys tapahtuu huolimatta yllä kuvatuista räjähdysvaaran estotoimenpiteistä. Nestelukkoon 62 johdettu vesi valuu yli kokoomasäiliöön, josta se voidaan käyttää uudelleen.

Kaasut, jotka johdetaan pois varastosäiliöstä 3, kuljetetaan pois hävitettäviksi tuulettimen tai pumpun 63 avulla, joka säätää varastosäiliön 3 painetta paineensäätöelimen 64 avulla. Koska kaasut laitosta uudelleen käynnistettäessä tai käyttövirheen sattuessa voivat hetkellisesti tulla räjähtäviksi, on kuljetuslaitteen oltava rakenteeltaan sellainen, ettei kaasuvirrassa voi esiintyä kipinän muodostusta.

Ϊ

Claims (14)

16 66661

1. Kemiallisen massan valmistuksessa käytettävä menetelmä sel-luloosaraaka-ainetta keittämällä, jonka menetelmän mukaisesti raaka-aine syötetään varastosäiliöön (3', 3), jossa ylläpidetään raa-ka-ainekerrosta, raaka-aineen esilämmitystä varten, minkä jälkeen raaka-aine syötetään keittokattilaan (9', 12) keittoa varten, jolloin keittonestettä poistetaan keittokattilasta ja sen annetaan paisua, sekä että paisuntahöyryn (puhallushöyryn) lämpö- ja tärpät-tisisältö pääasiassa otetaan talteen, tunnettu siitä, että paisuntahöyryn (puhallushöyryn) osa johdetaan varastosäiliön (3, 3. raaka-ainekerroksen alaosaan, jossa se virtaa ylös kerroksen läpi raaka-aineen esilämmitystä ja kyllästystä varten, jolloin höy-ryvirtaa säädetään siten, että raaka-ainekerroksessa aina ylläpidetään lämmitettyä vyöhykettä, joka sijaitsee kerroksen yläpinnan alapuolella, sekä että tiivistymättömät kaasut johdetaan pois varastosäiliöstä (3', 3) vastavirrassa selluloosa-aineen syöttöön nähden niin, että ilman tulo säiliöön aineen mukana estetään.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että keitto suoritetaan erittäin ja että valmiiksi keitetty aine puhalletaan keittokattilasta (9') massasäiliöön (11'), jolloin keittoneste paisuu ja paisuntahöyry (puhallushöyry) erotetaan.

3. Patenttivaatimuksen 2 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että puhallushöyryn toinen osa kootaan varaajaan tai lauhdutetaan lauhduttimessa (14') ja lauhde kootaan lauhdesäiliöön (15'), jolloin puhallushöyryn ensimmäistä osaa säädetään säätämällä puhallushöyryn toisen osan määrää varaajalla tai lauhdut-timella (14') lämmitetyn vyöhykkeen ulottuvuuden mukaan varasto-säiliön raaka-ainekerroksessa.

4. Jonkin patenttivaatimuksista 2-3 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että tiivistymättömät kaasut johdetaan lauhdesäiliöstä (15') varastosäiliöön (3') joko yhdessä puhallushöyryn ensimmäisen osan kanssa tai erikseen ylemmäksi.

5. Jonkin patenttivaatimuksista 2-4 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että tiivistymättömiä kaasuja estetään virtaamasta lauhdesäiliössä (15') ulkoilmaan nestelukon (17') avulla, jolloin ilmaa samalla estetään virtaamasta säiliöön , I 17 66661 (15*) , ja että nestettä pumpataan nestelukkoon, niin että se täyttyy läpipuhalluksen jälkeen ja että selluloosaraaka-ainetta estetään tukkimasta sitä.

6. Jonkin patenttivaatimuksista 2-5 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että kaasuja, joilla on suuri höyry-pitoisuus, johdetaan alas raaka-ainekerrokseen, ja kaasuja, joilla on pieni höyrypitoisuus, johdetaan tasolle, joka sijaitsee lämmitetyn vyöhykkeen yläpuolella mutta raaka-aine-kerroksen yläpinnan alapuolella.

7. Jonkin patenttivaatimuksista 2-6 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että tiivistymättömät kaasut, jotka johdetaan pois varastosäiliöstä (3'), mahdollisesti ilmaan sekoitettuina, hävitetään polttamalla.

8. Jonkin patenttivaatimuksista 2-7 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että puhallushöyryn tärpättisisältö otetaan talteen siten, että selluloosaraaka-aine absorboi tärpätin varastosäiliössä (3'), minkä jälkeen tärpätti otetaan tavanomaiseen tapaan talteen höyrystä, joka poistetaan keittokattilasta (9*) keiton aikana, jolloin tiivistymättömät kaasut tärpätin talteenotosta johdetaan varastosäiliöön (3 *).

9. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että keitto suoritetaan jatkuvasti ja että raaka-aine esi-lämmityksen jälkeen höyrytetään höyrytysastiassa (9) ennen sen syöttöä keittokattilaan (12), että keittonestettä poistetaan keittokattilasta ja paisutetaan kahdessa tai useammissa vaiheissa, että paisuntahöyryn toista osaa käytetään raaka-aineen höyrytykseen höyrytysastiassa (9), josta höyry-kaasuseos johdetaan tärpätin talteenottoon, että muut tiivistymättömät, pahanhajuiset ja myrkylliset kaasut, joita kehittyy massan valmituksen yhteydessä ja jotka sisältävät tärpättihöyryjä, johdetaan varastosäiliöön (3), jossa selluloosaraaka-aine jäähdyttää ne, niin että raaka-aine adsorboi tärpätin ja että varastosäiliössä tiivistymättömät kaasut kootaan ja johdetaan pois säiliöstä.

10. Patenttivaatimuksen 9 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että tiivistymättömät kaasut, joilla on alhainen lämpötila 18 6 6 6 61 mutta jotka sisältävät tärpättihöyryä, pahanhajuisia ja myrkyllisiä kaasuja, johdetaan varastosäiliöön (3) tasolle, joka sijaitsee lämmitetyn vyöhykkeen yläpuolella mutta raaka-aineker-roksen yläpinnan alapuolella.

11. Patenttivaatimuksen 9 tai 10 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että tiivistymättömät kaasut, jotka johdetaan pois varastosäiliöstä (3) mahdollisesti ilmaan sekoitettuina, hävitetään sopivasti polttamalla.

12. Jonkin patenttivaatimuksista 9-11 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että osa tärpättipitoisesta höyrystä saadaan poistamalla tärpättipitoisia lauhteita höyryn avulla tärpä-tinpoistokolonnissa (19).

13. Patenttivaatimuksen 13 mukainen menetelmä, tunnet-t u siitä, että tärpätin poisto tapahtuu niin pienellä höyry-määrällä, että koko tärpättimäärä tai sen pääosa poistetaan samanaikaisesti kuin metanolin ja orgaanisten rikkiyhdisteiden pääosa jää lauhteisiin.

14. Patenttivaatimuksen 12 tai 13 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että tärpätin poisto tapahtuu tärpätinpoisto-kolonnissa (19), jossa on muutamia tislauspohjia, tärpätin poiston edistämiseksi samalla, kun metanolin ja orgaanisten rikki-yhdisteiden pääosa jää lauhteisiin.