FI66097C - Kontaktdon foer elektrisk saekringspatron - Google Patents

Description

ESr?l ΓβΊ fill ^UULUTUSJULKAISU / / λλπ JSa l J αυ UTLAeGNINCSSIClUPT 66097 ^ ^ (SI) Kv-NL·AM.CL3 H 01 H 85/22, H 01 R 13/68 SUOMI—FINLAND (21) p»t*mn«k««e-p««»t*i»ekninf 732959 (22) H.kemtapiM-AmWmlnpd., 2^ .09.79 * (23) AUmpttvt—GNt||lMC»dag 24.09.79 (41) Tulkit luNtMcai — BIMt offamlig 26.03.80 ** (44) NibtMinlpanoii J· kiML|ulialMM pvm.— ratant· och rafistarstyralaan ' ' AmMcm uth«d odi«Ukrtfu* pubUcmd 30.04.84 (32)(33)(31) Pjndvttyeweik·»*—prtortut 25.09.78 USA(US) 945660 (71) AMP Incorporated, Eisenhower Boulevard, Harrisburg, Pennsylvania, USA(US) (72) Robert Philmore Reavis, Jr., Statesville, North Carolina,

Melvin Andrew Söderström, Advance, North Carolina,

Vasantrai Ambavi Vachhani, Kennersvi1le, North Carolina,

Richard Lamarr Hughes, Clemmons, North Carolina, USA(US) (74) Oy Roister Ab (54) Sähköputkisulakkeen liitin - Kontaktdon för elektrisk säkringspatron Tämän keksinnön kohteena on sähköisen putkisulakkeen liitin. Sähköinen putkisulake on usein kytkettävä sähköjohtimeen, ja tähän tarkoitukseen tunnetaan monia liittimiä.

Esim. US-patenteissa no. 3 356 806 ja 3 417 359 on esitetty putkisulakkeen liitin, joka muodostuu kahdesta yhteen ruuvattavasta osakotelosta sekä kahdesta sähköliittimestä, joista toinen sijaitsee toisessa ja toinen toisessa osakotelossa ja joissa kummassakin on kosketinosan sähkökosketuksen muodostamiseksi putkisulakkeen yhden pään kanssa ja toinen kosketinosa kosketuksen muodostamiseksi johtimen kanssa.

Näissä tunnetuissa sulakeliittimissä toisessa liittimessä on pistukkakosketinosa, johon tulee putkisulakkeen toinen pää, ja sulakkeen toiseen päähän koskettaa tasomainen kosketuselin, jota kuormittaa painejousi. Pistukkaliittimessä on osakotelon ulkopuolelle ulottuva rengasmainen liitin johdinta varten, ja se liitetään johtimeen puristamalla, ja tasoliitin on kytketty vastaavanlaiseen johdin- 6 50 9 7 liittimeen painejousen läpi kulkevalla johtimella, jonka päät juotetaan kiinni kosketusosaan sekä johdinliitinosaan.

Näillä tunnetuilla liittimillä on se haittapuoli, että niiden liittämiseen johtimiin tarvitaan työkalu; lisäksi ne ovat rakenteeltaan monimutkaisia ja vaativat siten kohoamisessa melkoisesti aikaa ja kustannuksia.

Viime vuosina on tullut yleiseen käyttöön toisentyyppinen sähköliittimissä käytettävä johdinliitinosa, jossa eristetty johdin työnnetään johtavassa elimessä olevaan rakoon siten, että raon reunat lävistävät eristyksen ja muodostavat sähköisen kosketuksen johtimen johtavaan sydämeen.

Brittiläisessä patentissa no. 1 006 621 on esitetty tällainen johdinliitinosa, jonka putkimaisen osan seinässä on ko. osan akselin suuntainen rako ja jonka putkimainen osa on yhtenäisraken-teinen toista johdinta varten tarkoitetun liitinosan (joka voi olla samanlainen kuin putkimainen osa), kanssa, ja jonka rako on toisesta, toisen liitinosan puoleisesta päästään avoin ja toisesta suljettu.

Tätä johdinliitinosaa käytetään siten, että eristetyn johtimen pää työnnetään putkimaiseen osaan tämän sisäpäästä, ja tämän jälkeen johdin taivutetaan taaksepäin pitkin putkiosan ulkopintaa, sen raon avoimen pään päälle. Tämän jälkeen johdinta vedetään raon suunnassa poispäin putkiosasta, jolloin johdin painuu rakoon ja tämän reunat lävistävät eristeen ja muodostavat sähkökosketuksen johtimen sydämen kanssa.

Tämä tunnettu johdinliitinosa on esitetty yksiosaisessa, päästään avoimessa eristekotelossa, josta se lähtee pitkin kotelon seinää.

Tämän tunnetun johdinliitinosan etuna on se, että johdin on yksinkertainen liittää siihen ilman työkaluja.

Jos kuitenkin tätä tunnettua johdinliitinosaa käytettäisiin em. tunnetussa putkisulakkeen liittimessä, kohdattaisiin vaikeuksia, koska ko. sulakeliitintä käytettäessä on osakoteloiden ulkopäiden oltava umpinaiset liittimien ja sulakkeen vuoksi, joten toiseen liittimeen kytketyn johtimen on kuljettava vastaavan osakotelon pääty-seinän lävitse. Jos osakotelot kuitenkin ovat yksiosaisia, niiden tulee päästä kiertymään toisiinsa nähden, jotta ne voidaan ruuvata yhteen. Osakoteloiden yksiosainen rakenne on parempi kuin edellä kuli 6 5097 vattu moniosainen rakenne halpuuden ja kokoamisen helppouden vuoksi. Samoin kuin em. tunnetussa johdinliitinosassa johdin lähtee osakote-lostaan pitkin tämän seinää, jolloin osakotelon kiertäminen akselinsa ympäri aiheuttaa johtimen, liittimien ja sulakkeen kiertymistä osakotelon mukana. Tämä kiertyminen voitaisiin mahdollisesti estää johtamalla johdin osakotelon päätyseinässä akselin kohdalla olevan aukon kautta, mutta tällöin johdin saattaa joutua puristuksiin johdinliitinosan vapaan pään ja kotelon päätyseinän väliin, jolloin se kuitenkin kiertyy osakotelon mukana.

Tämän keksinnön mukainen sähköisen putkisulakkeen liitin on tunnettu siitä, että kunkin liittimen johdinliitinosa on putkimainen ja sisältää akselin suuntaisen seinämässä olevan rakouran, jonka kosketinosan viereinen pää on avoin ja toinen pää suljettu, ja että kussakin liittimessä on jondinliitinosan vapaasta päästä lähtevä kynsiosa, joka tarttuu vastaavan osakotelon päätyseinään ja pitää täten johdinliitinosan erillään ko. seinästä.

Tämän keksinnön mukaisen liittimen kynsiosat takaavat, että johdinliitinosaan kytketty johdin ei jää kiinni johdinliitinosan vapaan pään ja osakotelon päätyseinän väliin, kun osakotelot ruuvataan yhteen, ja osakotelot pääsevät siis kiertymään liittimiin ja johtimiin nähden aiheuttamatta johtimiin tai niiden ja liittimien välisiin liitoksiin rasituksia.

Tämän keksinnön mukaisella sulakeliittimellä on vielä seuraa-vat edut.: siinä on vain neljä osaa, nimittäin kaksi osakoteloa ja kaksi keskenään samanlaista liitintä, ja se voidaan kytkeä johtimiin ilman työkaluja.

Seuraavassa kuvataan tämän keksinnön mukaista putkisulake-liitintä viitaten oheisiin piirroksiin, joissa kuvio 1 on perspektiivikuva sulakeliittimestä ja siihen kytketyistä johtimista, kuvio 2 on pitkittäisleikkaus sulakeliittimestä, kuvio 3 esittää perspektiivikuvana osiin hajoitettua sulake-liitintä , kuvio 4 esittää yhtä sulakeliittiroessä käytettyä liitintä, kuvio 5 on perspektiivikuva kuvion 4 liittimestä, johon on kytketty johdin, kuvio 6 esittää sulakeliittimen yksityiskohtaa, ja

kuviot 7 ja 8 ovat poikkileikkauksia kuvion 6 linjalta VII-VII

4 65097 sulakeliittimen ollessa kahdessa eri tilassa.

Sulakeliittimessä (kuviot lf 2 ja 3) on kaksi sylinterinmuotoista osakoteloa 1 ja 2, joista kotelossa 1 on suhteellisen suuriläpimittainen, sisäpuolelta kierteitetty osa 3 sekä suhteellisen pieniläpimittainen osa 4, jonka vapaassa päätyseinässä 5 on kotelon akselin kohdalla läpimenevä aukko 6, ja osakotelossa 2 on suhteellisen suuriläpimittainen, ulkopuolelta kierteitetty, osako-telon 1 osaan 3 sopiva osa 7 sekä suhteellisen pieniläpimittainen osa 8, jonka päätyseinän 9 läpi kulkee aukko 10. Osakotelot 1 ja 2 voidaan ruuvata yhteen putkisulakkeen 100 ympärille (kuvio 2). Osa-kotelot 1 ja 2 on valmistettu sähköisesti eristävästä muoviaineesta, ja ne on edullista tehdä läpinäkyviksi, jotta sulakkeen 100 tila voidaan nähdä niiden läpi.

Kummassakin osakotelossa (kuviot 4 ja 5) on sähköliitin 11, joka on tehty metallilevystä. Kummassakin liittimessä 11 on putkimainen, avosaumainen pistukka 12, johon putkisulake 100 tulee; sauman muodostaa kaksi toisiaan vastakkain, akselin suunnassa eri kohdilla sijaitsevaa kynsiosaa 13, jotka takaavat sulakkeen luotettavan kiinnityksen.

Kummassakin liittimessä 11 on lisäksi johdinliitinosa 14, jonka muodostaa läpimitaltaan pistukkaa 12 pienempi putkiosa 14, jonka yksi sivu on pistukan 12 sivun suuntainen. Putkiosan 14 seinässä on osan 14 akselin suunnassa rakoura 15, jossa on levenevä avoin pää 16 (kuvio 4) pistukan 12 vieressä ja suljettu pää 17, jossa putkiosan 14 reunat menevät toistensa päälle (näkyy parhaiten kuviosta 5).

Eristetty johdin 200 (kuvio 5) kytketään yhteen liittimeen 11 työntämällä johtimen 200 pää putkiosan 14 sisään tämän sisemmästä päästä taivuttamalla sitten johdin takaisinpäin putkiosan 14 rako-uran 15 päälle ja uran levenevään avoimeen päähän. Tämän jälkeen johdinta 200 vedetään (kuvion 5 nuolen suuntaan siten, että se painuu uraan 15, jonka reunat lävistävät sen eristeen ja muodostavat tunnetulla tavalla sähkökostuksen sen johtavaan sydämeen.

Käytössä osakoteloiden 1 ja 2 aukkojen 6 ja 10 läpi työnnetään johtimet, ja liittimet 11 kytketään näihin edellä kuvatulla tavalla. Tämän jälkeen putkisulake 100 asetetaan liittimien 11 pistukkaosiin, ja osakotelot 1 ja 2 ruuvataan yhteen liittimien 11 5 65 097 ja sulakkeen 100 ympärille.

Johtimet 200 lähtevät osakoteloista 1 ja 2 näiden aukkojen 6 ja 10 kautta (kuvio 2). Johtimen 200 juuttuminen johdinliitinosan 14 vapaan pään ja vastaavan osakotelon 1 tai 2 päätyseinän 5 tai 9 väliin on estetty kunkin liittimen 11 johdinliitinosan 14 vapaasta päästä lähtevällä kynsiosalla 18, joka osuu päätyseinään 5 tai 9 ja muodostaa siten vapaan tilan johtimelle 200. Kynsiosa 18 on kaareva eikä siinä ole teräviä reunoja, joten kumpikin osakotelo 1 ja 2 pystyy kiertymään liittimen 11 ja johtimen 200 ympäri ruuvattaessa osakoteloita yhteen ilman että johtimiin 200 tai niiden ja liittimien 11 liitoksiin kohdistuu mitään vääntö- tai muita voimia.

Osakotelon 2 osan 7 ulkopuoleisessa kierteessä (kuviot 6,7 ja 8) on yksi uloke 19, ja osakotelon 1 osassa 3 on uloketta 19 vastaava reikä 20, johon uloke 19 menee, kun osat 1 ja 2 ruuvataan yhteen. Ulokkeessa 19 on kalteva etureuna 21 (joka on etupuolella ruuvattaessa osia 1 ja 2 yhteen), joka helpottaa ulokkeen menemistä reikään 20, johon se jää kuvion 8 esittämään asentoon osien 1 ja 2 ollessa yhdessä. Ulokkeen 19 vastakkainen reuna 22 on jyrkempi, ja jos osat 1 ja 2 alkavat esim. tärinän vuoksi ruuvautua irti toisistaan, uloke 19 tulee reikään 20 kuvion 7 esittämällä tavalla, siten, että ulokkeen reuna 22 tarttuu aukon 20 seinään ja estää osien 1 ja 2 enemmän irtiruuvautumisen. Ulokkeen 19 ja reiän 20 välinen tartuntavoima on helppo kumota ruuvattaessa osia 1 ja 2 erilleen käsin esim. sulakkeen 100 vaihtamista varten.

Claims (5)

65097

1. Sähköisen putkisulakkeen liitin, jossa on kaksi sulakkeen ympärille yhteen ruuvattavaa sylinterimäistä osakoteloa sekä kaksi sähkoliitintä, joista kumpikin sijaitsee osassa osako-telossaan ja joissa kummassakin on kosketinosa sähkökosketuksen muodostamiseksi putkisulakkeen yhden pään kanssa sekä johdinliitin-osa johtimeen liittämistä varten, tunnettu siitä, että kunkin liittimen (11) johdinliitinosa (14) on putkimainen ja sen seinässä on putken (14) akselin suuntainen rakoura (15), jonka kosketinosan (12) viereinen pää (16) on avoin ja levenevästi aukeava ja vastakkainen pää (17) on suljettu, ja että kussakin liittimessä (11) on johdinliitinosan (14) vapaasta päästä lähtevä kynsiosa (18) , joka osuu liitintä (11) vastaavan osakotelon (1 tai 2) pääty-seinään (5 tai 9) siten, että johdinliitinosa (14) on erillään päätyseinästä (5 tai 9).

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen sulakeliitin, tunnet-t u siitä, että kunkin liittimen (11) kynsiosa (18) on poikkileikkaukseltaan kaareva.

3. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen sulakeliitin, tunnettu siitä, että kunkin liittimen (11) kosketinosa (12) on putkimainen, avosaumainen pistukka, jonka sauman muodostavat kaksi vastakkaista, akselin suunnassa eri kohdilla sijaitsevaa kynsiosaa (13).

4. Patenttivaatimuksen 1 mukainen sulakeliitin, tunnet-t u siitä, että toisessa osakotelossa (1) on sisäpuolelta kier-teitetty osa (3) ja toisessa osakotelossa (2) ulkopuolelta kiertei-tetty osa (7), joka sopii osakotelon (1) kierteitettyyn osaan (3), että toisen osakotelon (2) ulkopuolelta kierteitetyn osan (7) kierteessä on uloke (19) ja toisen osakotelon (1) sisäpuolelta kiertei-tetyssä osassa (3) on reikä (20), johon uloke (19) tulee ruuvattaessa osakoteloita (1 ja 2) yhteen.

5. Patenttivaatimuksen 4 mukainen sulakeliitin, tunnet-t u siitä, että ulokkeen (19) se reuna (21), joka on edempänä ruuvattaessa osakoteloita (1 ja 2) yhteen, on sen muotoinen, että uloke (19) pääsee reiän (20) läpi, kun taas ulokkeen (19) vastakkainen reuna (22) on jyrkempi ja tarttuu reiän (20) seinään estämään osako-teloiden (1 ja 2) vahingossa tapahtuvaa irtiruuvautumista. 7 6 6097 Patentkravr