FI65643C - Spikplatta jaemte saett och anordning foer tillverkning av densamma - Google Patents

Description

ί 1 65643 j

Keksintö kohdistuu patenttivaatimuksen 1 johdannossa j läherrmin määriteltyä tyyppiä olevaan naulalevyyn sekä menetelmään ja laitteeseen sen valmistamiseksi.

Naulalevy on muodoltaan tavallisesti suorakulmainen, 5 ohutta teräslevyä oleva kappale, jossa on toisella tai molemmilla tasopinnoi1la siitä kohtisuoraan ulkonevia piikkejä, jotka on valmistettu meistämällä k o* levyaihiosta siten, että piikit jäävät kantaosastaan kiinni levyyn ja taivutetaan siitä ulospäin.

10 Naulalevyjä käytetään yleisesti puuliitosten yhteydessä, kuten esim. ns. kattori stikoiden valmistamisessa.

Tällöin voidaan puuosia liittää yhteen asettamalla liitettävät kappaleet vierekkäin ja puristamalla naula-levy niiden päälle edullisimmin sopivan puristimen 15 avulla, niin että naulalevy tulee puoliksi kummankin puuosan päälle. Tällöin naulalevyn piikit tukeutuvat puuhun niin, että itse levy tulee puun pintaa vasten.

Vastakkaiselle puolelle voidaan puristaa vielä toinen naulalevy.

20 Naulalevyliitoksen lujuus määräytyy osaksi itse levyn veto- ja puristuslujuuden mukaan sekä jäykkyyden mukaan, osaksi naulalevyn piikkien ja puun välisestä kitkasta aiheutuvan pitovoiman mukaan sekä osaksi puuaineen lujuuden mukaan.

25 Erittäin ratkaiseva tekijä on naulalevyn piikkien ja liitettävän puuaineen välinen kitkavoima. Mikäli tätä pystytään suurentamaan, voidaan ohentaa käytettävän levyaineen paksuutta, jolloin raaka-ainekustannus sekä työkalukustannus ym. pienenevät merkittävästi. Toisaal-20 ta voidaan entiset lujuusarvot säilyttäen pienentää liitoksissa käytettävien naulalevyjen kokoa, vähentää » 2 65643 piikkien lukumäärää ja pituutta, j.n.e. Täten siis voidaan pienentää välillisesti naulalevyjen kustannuksia aikaisemmat, hyväksytyt lujuusarvot säilyttäen. Lisäksi saattaa koitua muitakin välillisiä etuja.

5 Naulalevyn piikkien tartuntavoiman suurentamiseksi on jo aikaisemmin ollut tunnettua tehdä piikit siten, että niiden reunoihin on muodostettu väkäsiä tai hampaita, jotka puuhun tunkeutuessaan tarttuvat lujemmin kiinni suurentaen täten piikkien pitoa. Tällainen piik-10 kimuoto on esitetty esim. suomalaisessa patenttijulkaisussa no 59Ö40 sekä eräissä vanhemmissa amerikkalaisissa patenttijulkaisuissa. Näissä ratkaisuissa naulalevyn piikit ovat muodoltaan nuolimaisia tai niissä on useampiakin väkäsiä reunaosissa. Tällaiset piik-15 kimuodot ovat kuitenkin varsin vaikeasti valmistettavia lähinnä senvuoksi, että valmistustyökalut tulevat monimutkaisiksi. Tästä syystä työkalujen kestoikä on lyhyt ja niiden huolto varsin työlästä. Työkalukustennukset ja niiden mukana naulalevyjen valmistuskustan-20 nukset nousevat täten epätaloudellisen korkeiksi.

Toisaalta eivät piikkien reunoihin tällä tavoin muodostetut väkäset pienen poikkipintansa vuoksi kuitenkaan lisää sanottavasti piikkien pitovoimaa. Ei ainakaan niin paljon, että saavutettu hyöty vastaisi kohonneita 25 valmi stuskustannuksia.

Esilläolevan keksinnön tarkoituksena on senvuoksi esittää uudentyyppinen naulalevy, jossa piikkien pitovoima on saatu tunnettuja rakenteita suuremmaksi erikoisen, keksinnön mukaisen, parannetun rakenteen avulla, jol-30 loin päästään vastaavasti lujempiin naulalevyliitoksiin entistä taloudellisemmin. Lisäksi on keksinnön eräänä tarkoituksena esittää valmistusmenetelmä ja laite keksinnön mukaisen naulalevyn valmistamiseksi.

3 65643

Keksinnölle on tunnusomaista pääasiassa se, että naula-levy on muodostettu sellaiseksi kuin oheisissa patenttivaatimuksissa on lähemmin määritelty, sekä että menetelmä ja laite naulalevyn valmistamiseksi on järjes-5 tetty niitä koskevien patenttivaatimusten mukaisesti.

Keksinnön päätunnusmerkin mukaisesti naulalevyn piikkien ainakin toiseen lapepintaan on muodostettu piikin pituussuuntaan nähden poikittaisia hampaita tai harjoja. Näiden ansiosta piikkien pitovoima puussa kasvaa 10 erittäin huomattavasti.

Keksinnön erään kehitelmän mukaisesti piikit on sijoitettu pääasiassa pituussuuntaisille kaistoille, jolloin kaistojen kohta on hieman kohotettu levyn tasosta. Tällaisen rakenteen avulla saadaan se etu, että mainit-. 15 tujen hampaiden tai harjojen valmistus piikkeihin tulee helpommaksi sekä kustannukset valmistuksessa pienemmiksi. Samalla saadaan naulalevyn jäykkyys suuremmaksi.

Erään erityisen suoritusmuodon mukaan piikkien poikkileikkaus on muodostettu kuperaksi mainitun hammastuksen 20 puolelle ainakin likimain koko piikin pituudella. Tämän ansiosta piikkien jäykkyys lisääntyy ja niiden pito-voima lisääntyy.

Keksinnön mukaisen valmistusmenetelmän erikoisena tunnusmerkkinä on se, että mainittu piikkeihin tuleva 25 hammastus tehdään naulalevyaihioon tulevien piikkien kohdalle ennen piikkien meistovaihetta. Tämä tapa mahdollistaa hammastuksen taloudellisen valmistuksen piikkeihin.

Keksinnön mukaisen valmistusmenetelmän erään erityisen 30 kehitelmän mukaisesti tehdään naulalevyn aihiorainaan * 65643 ennen meistämistä vierekkäisiä, rainan pituussuuntaisia muovauskaist oja, joissa levyainetta on kohotettu hieman alkuperäisestä tasosta edullisimmin kourumaisesti ylöspäin, minkä jälkeen näihin kaistoihin tehdään mainit-5 tua poikittaista hammastusta tai karhennusta niihin muodostettavien piikkien kohdalle. Tällöin saadaan etuna se, että hammastuksen valmistus tulee helpommaksi ja halvemmaksi erityisesti työkalukustannusten kannalta.

Keksinnön erään edullisen suoritusmuodon mukainen laite 10 naulalevyjen valmistamiseksi käsittää sinänsä tunnetun, aihiorainan oikaisulai11een , joka vaissausperiaatteella suoristaa nauhan, laitteen mainittujen kohonemakaistojen vaissaamiseksi rainan pituussuunnassa, laitteen mainittujen hammastusten muovaamiseksi kohonemakai st o j en koh-15 dalle meistettävien piikkien paikalle, laitteen piikkien meistämiseksi, laitteen piikkien suoristamiseksi sekä laitteen aihiorainan meistämiseksi tai leikkaamiseksi halutun pituisiksi kappaleiksi.

Erään edullisen suoritusmuodon mukaisesti keksinnön mu-20 kainen laite on järjestetty toimimaan yhtäjaksoisesti rainan liikkuessa pääasiassa vakionopeudella laitteen läpi, jolloin piikkien meistämislaite käsittää pääasiassa kaksi vastakkain pyöriväksi sovitettua, ainakin likimain toisiaan kehällä sivuavaa, rumpumaista elintä, 25 joiden kehälle on järjestetty vastakkain toimivia pistin- ja tyyny-yhdistelmiä käsittäviä työkaluyhdistelmiä, joiden välistä aihioraina syötetään samalla vakionopeudella mainittujen rumpumaisten elinten kanssa piikkien mei stämi seksi .

30 Muita tunnusmerkkejä sekä keksinnön yksityiskohtia Ja sillä saavutettavia etuja selostetaan lähemnin seuraa- 5 65643 vassa selityksessä, jossa on yksityiskohta!semmin esitetty eräitä keksinnön suoritusmuotoja esimerkinomaisesti, piirustuksiin viitaten.

Oheisissa piirustuksissa 5 kuva 1 esittää keksinnön erään suoritusmuodon mukaista naulalevyä päältä katsottuna eri valmistusvaiheissa, kuva 2 esittää suurennettua poikkileikkausta kuvan 1 mukaisesta naulalevystä muutamine piikkei-10 neen perspektiivikuvannossa, kuva 3 esittää leikkausta A-A kuvasta 2, kuvat 4 ja 5 esittävät suurennettuna erästä keksinnön mukaisen naulalevyn piikkimuotoa päältä ja sivulta katsottuna, 15 kuvat 6 ja 7 esittävät suurennettuna leikkauksia B-B ja C-C kuvasta 5, kuva 8 esittää kaaviomaisesti erästä keksinnön mukaisen laitteen suoritusmuotoa sivulta katsottuna, kuva 9 esittää karhennusvalssia suurennettuna kuvan 20 8 esittämästä laitteesta sivulta katsottuna, * kuva 10 esittää karhennusvalssin hammasmuotoa poikki leikkauksessa suurennettuna, kuva 11 esittää kaaviomaisesti keksinnön erään toisen suoritusmuodon mukaista laitetta sivulta kat-25 sottuna.

6 65643 kuva 12 esittää kuvan 11 mukaisen laitteen meistotyö-kalua suurennettuna· sivulta katsottuna, kuva 13 esittää kuvan 12 meistotyökalua aksiaalileik-kauksessa, 5 kuva 14 esittää kuvan 12 mukaisen meistotyökalun pistintä yläosastaan sivulta katsottuna, suurennettuna , kuvat 15 ja 16 esittävät suurennettuja leikkauksia D-D ja E-E kuvasta 14, 10 kuvat 17 ja 18 esittävät suurennettuna osaleikkausta kahdesta naulalevystä, jossa keksintöä on sovellettu kuvan 1 mukaisesta naulalevystä hieman poikkeaviin piikkimuotoihin, piikkien ollessa esitetty leikattuna mutta vielä taivuttamatto-15 minä.

Keksinnön mukainen naulalevy (kuva 1) on valmistettu tarkoitukseen soveltuvasta, edullisimmin sinkitystä tai mahdollisesti muulla tavoin pinnoitetusta teräslevystä 1 meistämällä siihen levystä muodostettuja, siitä 20 ainakin likimain kohtisuoraan ulkonevia piikkejä 2 sinänsä tunnetulla tavalla, jolloin piikin muodostava aineosa osittain irtoaa levystä jääden kuitenkin kiinni kantaosastaan muodostuneen aukon reunaan. Meistotyökalun* pistin on muodostettu sellaiseksi, että se lävistetty-25 ään levyn työntää piikin kohtisuoraan ulkonevaksi. Piikit on muodostettu lähinnä valmistusteknillisistä ja lujuusopillisista syistä enemmän tai vähemmän säännöllisiksi ryhmiksi, tässä tapauksessa riveiksi 3, joissa | piikit 2 muodostuvat vuorotellen meistoaukon eri päihin, 30 kuten kuvista 1 ja 2 ilmenee. Keksinnön mukaisesti on 7 65643 piikkien lapepintaan, tässä tapauksessa ikäänkuin selkä-puolelle muodostettu lähes koko piikin pituudelle poikittaista hanxnastusta tai karhennusta A. Hammas tus tai karhennus on tehty muodoltaan edullisimmin sellaiseksi» 5 että sen väkäset ovat piikin kantaan päin viettävät» jolloin piikki menee liitoksessa helpommin puun sisään ja pysyy toisaalta paremmin kiinni. On edullista rajoittaa karhennusalue kuitenkin siten, että karhennusta ei tule piikin kantaosan kohdalle, koska se saattaa 10 aiheuttaa piikin murtumisen sitä muodostettaessa meistämällä.

Keksinnön erään edullisen suoritusmuodon mukaan piikit 2 on sijoitettu naulalevyssä pääasiassa sen pituussuunnassa muodostetuille, vierekkäisille kaistoille 15 5, jotka on tehty muovaamalla levyä siten, että kais tojen 5 kohta kohoaa sopivimmin kuperasti hieman levyn tason yläpuolelle, kuten erikoisesti kuvista 2 ja 3 ilmenee. Tällä rakenteella saavutetaan etuna erityisesti karhennuksen helpompi ja halvempi valmistus. Lisäetuna 20 tulee vielä naulalevyn parantunut lujuus ja jäykkyys.

Piikit voivat lisäksi olla muodostetut siten, että niiden poikki 1eikkausmuoto on hieman kupera mainittuun hammastukseen tai karhennukseen päin (kuvat 5-7)· Tällöin piikkien jäykkyys saadaan suuremmaksi ja samalla 25 karhennuksen pitokyky paranee.

Piikit voidaan keksinnön puitteissa valmistaa sitenkin, että niitä tulee kaksi tai useampia aina yhdestä meistetystä aukosta. Täten voidaan naulalevyn ainejakautuma saada edullisemmaksi, jolloin ehyen aineosan osuus le-30 vyssä tulee suuremmaksi samalla piikkien lukumäärällä. Täten poikittainen leikkauslujuus levyssä suurenee.

8 65643

Keksinnön mukaisen valmistusmenetelmän pää tunnusmerkin mukaan tehdään piikkeihin 2 tuleva poikittainen hammas-tus tai karhennus aihiorainaan tulevien piikkien kohdalle ennen varsinaista piikkien meistämisvaihetta.

5 Keksinnön erään suoritusmuodon mukaista menetelmää käytettäessä syötetään naulalevyn aihiorainaa 1 kelalta 6 puri stinkoneel1 e 7 (kuva 8) tai sentapaiselle, jossa aihioon suoritetaan piikkien meistäminen sinänsä tunnetulla tavalla. Meistäminen tapahtuu meistotyökalun 8 10 avulla, joka on kiinnitetty koneeseen ja on sinänsä tunnettua rakennetta käsittäen sarjan pistimiä 9 sekä niitä vastaavia meistotyynyjä 10. Kuvassa pistimet ja tyynyt on esitetty vain kaaviomaisesti. Työkalu toimii käytännössä siten, että pistin työntyy meistettävän 15 levyn läpi tyynyssä olevaan, vastaavan muotoiseen aukkoon, jolloin levystä leikkautuu kunkin pistimen ja tyynyn välissä aukon poikkileikkausta vastaava levyosa naulalevyn piikiksi, joka kääntyy pistimen työntämänä ainakin likimäärin kohtisuoraan levyaihion pintaa vas-20 taan jääden kantaosastaan kiinni syntyvän reiän reunaan, koska pistimen ja tyynyn välillä on tällä kohdalla niin suuri välys, että leikkausta ei siinä tapahdu.

Meistotyökalu pistimineen ja tyynyineen on sinänsä tunnettua, joten sitä ei ole tässä lähemmin selostettu 25 piirroksen avuilla. Pistimen ja tyynyn aukon poikkileikkaus vastaa tässä esimerkkitapauksessa kuvissa 1 ja 2 esitettyä piikin muotoa, mutta voi luonnollisesti olla muunlainenkin, kulloinkin kyseessäolevän piikin mukai sesti .

30 Sopivan syöttölaitteen avulla, mitä ei kuvissa ole esitetty, syötetään aihiorainaa meistotyökalul1 e jaksot-tain, jolloin työkalu meistää joka työiskulla yhden tai useampia rivipareja piikkejä naulalevyaihioon.

Esim. kuvan 8 mukaisella laitteella meistetään kaksi 6 5 64 3 piikkiriviparia kuvan 1 mukaiseen aihioon aina kerrallaan rainan liikkuessa jaksottain eteenpäin.

Keksinnön mukaisesti muodostetaan nyt ennen piikkien meistämistä aihiorainaan sen pituussuunnassa eli syöttö-5 suunnassa eteneviä karhennuskaist oja 4, joissa on pituussuuntaan nähden pääasiassa poikittaisia tai vinoja uria, hampaita tai harjoja, esim. n. 1-3 mm välein.

Nämä kaistat on sovitettu kulkemaan rainassa siten, että ne osuvat kohdille, joista piikit muodostuvat.

10 Tällöin saadaan piikkeihin poikittainen karhennus, joka parantaa piikkien tartuntavoimaa ja siten liitoksen lujuutta.

Esitetty menetelmä tekee karhennuksen valmistamisen piikkien lapepintaan taloudellisesti mahdolliseksi, 15 mitä se ei ole aikaisemmin ollut tunnetuilla tavoilla.

Karhennus voidaan valmistaa myöskin jaksottaisesti, piikkien pituisina pätkinä, kuten kuvassa 1 on esitetty naulalevyn oikeanpuoleisessa osassa, jossa piikkejä ei ole vielä meistetty.

20 Kun karhennus tehdään edullisesti muovaamalla, kuten valssaamalla tai puristamalla, suurenee samalla levy-aineen lujuus tunnetulla tavalla, jolloin tämäkin osaltaan parantaa valmistetun naulalevyn lujuutta, niin että voidaan mahdollisesti tulla toimeen ohuemmalla 25 1evyaineella. Tällöin saadaan siis säästöä raaka-aine- kustannuksi s sakin.

Karhennus tehdään tavallisimmin vain toiselle puolelle levyaihiota, eli siis sille puolelle, minne naulalevyn 10 65643 piikit ulkonevat. Näin senvuoksi, että meist opi st imen pää tasoittaisi karhennuksen toiselta puolelta leikates-saan piikkiä ulos levystä. Jotta meistetyn levyn kuljetus eteenpäin sujuisi häiriöttömästi, on meistovaihe 5 järjestetty siten, että mei st opi st imet 9 ovat aihiorai-nan alapuolella ja tyynyt 10 vastaavasti yläpuolella (kuva 8), jolloin piikit ulkonevat siis ylöspäin ja meistetty aihio pääsee paremmin siirtymään seuraavaan vaiheeseen, jossa suoritetaan alhiorainan katkaisu 10 halutun pituisiksi kappaleiksi jaksottain toimivan kat-kaisuleikkaimen 11 avulla.

Aihiorainan karhennusta varten on keksinnön mukaan järjestetty karhennustyökalu 12 meistokoneelle tai sen eteen ennen meistotyökalua 8. Erään edullisen suoritus-15 muodon mukaan karhennustyökalussa on kaksi valssia 13 ja 14, jotka on laakeroitu yhteiseen runkoon yhdensuuntaisin akselein. Ainakin toisen valssin korkeusasemaa on voitava säätää aihionauhan paksuuden mukaan, joka sovitetaan kulkemaan valssien välistä. Valssien kesken 20 on voitava saada aikaan myös riittävä puristus, jotta karhennusvalssin hampaat tunkeutuisivat karhennettävän aihion pintaan. Tätä varten on laitteessa sinänsä tunnettua rakennetta olevat elimet, joita tässä ei ole esitetty. Edullisen suoritusmuodon mukaan sijoitetaan 25 karhennuskuvioinnin omaava valssi 13 työkalussa yläpuolelle ja sileä vastinvalssi alapuolelle (kuva 8).

Karhennustyökalu 12 voidaan edullisesti järjestää samalla toimimaan aihion syöttölaitteena, joka syöttää aihio-rainaa kelalta 6 meistotyökalul1 e 8. Nauhan oikaisemi -30 seksi ennen karhennustyökalulle tuloa on nauha vietävä sinänsä tunnettua rakennetta olevan oikaisutyökalun 15 kautta, joka käsittää useita peräkkäisiä valsseja.

6 5 6 4 3

Karhennustyökalu 12 voi siten olla yhdistettynä tällaiseen oikaisuvalssiyhdistelmään sen loppupäähän.

jotta karhennustyökalu voisi toimia syöttölaitteena on se varustettu käy11öelimi 1lä valssiparin pyörittä-5 miseksi jaksottain tarvittavan syöttöliikkeen pituutta vastaavasti. Näitä elimiä ei tässä ole esitetty, koska ne ovat sinänsä tunnettua rakennetta. Syöttöliikkeen tulee luonnollisesti olla järjestetty siten, että se tapahtuu meistotyökalun paluuiskun aikana ja se lukittuu 10 työiskun ajaksi.

Keksinnön erään edullisen suoritusmuodon mukaan on kar-hennusvalssin 13 karhennuskuviointi tehty siten, että se käsittää joukon vierekkäisiä, sahanterämäisesti hammastettuja vaipan osia 13a ja 13b. Nämä on tehty siten, 15 että joka toisessa osassa 13a on samansuuntainen ham-mastus ja näiden välisissä osissa 13b niihin nähden vastakkaissuuntainen hammastus. Näin menetellään sen-vuoksi , että piikkien selkäpintaan tuleva karhennus saataisiin sellainen, että se menee puun sisään hel-20 posti, mutta saa kuitenkin suuren pitovoiman ulosvetä- mistä vastaan. Tämä edellyttää myöskin sellaista naula-levyn rakennetta, jossa kunkin piikkirivin joka toinen piikki on käännetty ulospäin sivusta katsoen oikea-ja toinen vasenkätisesti, kuten edellä on esitetty.

25 Keksinnön mukaan voidaan mainitunlainen karhennusvals- ' si (kuva9) saada aikaan edullisesti siten, että se tehdään naulalevyn piikkien sivuttaisjakoa vastaavan levyisistä, keskiössä olevalla reiällä varustetuista kiekoista, jotka karkaistaan ja hiotaan sileäksi sekä kiinni-30 tetään yhteiselle akselille, minkä jälkeen karhennus- hampaat hiotaan ulkopinnalle, kaikkiin kiekkoihin samanaikaisesti. Tämän jälkeen kiekkopaketti puretaan ja joka toinen paketin kiekko käännetään ympäri, niin että 12 65643 hanvnastus tulee toisiin nähden vastakkaissuuntaiseksi, minkä jälkeen kiekkopaketti voidaan kiristää kiinni yhteiselle akselille esim. mutterin avulla.

Valssin karhennushammastus voi olla verraten tiheä ja 5 matala. N. 0,2-0,5 mm hammaskorkeus lienee sopiva, ham-masjako t voi olla esim. 1-3 mm suuruinen (kuva 10).

Edellämainittu karhennusvalssi on vain eräs karhennus-työkalun suoritusesimerkki. Karhennus voidaan suorittaa muunkinlaisen työkalun avulla. Eräs mahdollisuus olisi 10 sellainen työkalu, jossa on hakkaava terä samaan tapaan kuin viilojen valmistuksen yhteydessä. Karhennus voidaan suorittaa myös lastuavaa työstömenetelmää käyttäen tarkoitukseen soveltuvan työkalun avulla.

Karhennustyökalun toimintatapa ja rakenne riippuu luon-15 nollisesti myös siitä, miten naulalevyn piikit on ajateltu leikattavaksi aihiorainasta. Piikkiaihiot voidaan sijoittaa myös edelläesitetystä poiketen rainan poikittaissuuntaisiksi, jolloin niiden pintaan tuleva karhennushammastus tehdään siis rainan pituussuuntaan, tullak-20 seen piikkeihin poikittaissuuntaisesti. Tällöin voidaan käyttää sellaista karhennustyökalua, jossa uritus on vastaavan suuntainen.

Vielä voidaan ajatella sellaista karhennuksen suoritustapaa, että karhennus tehdään puristamalla erityisten 25 karhennusmeistien avulla, jolloin nämä meistit puristavat naulalevyn aihiorainaan karhennuskuvion kunkin piikin kohdalle ennen piikkien uiosleikkausta. Tällainen työkalu voi olla rakennettu varsinaisen piikkien meisto-työkalun yhteyteen. Tällaisen työkalun meistien päihin 30 on tehty ko. karhennuskuvio ja meistit toimivat taso- pintaista vastintyynyä vastaan. Mainittu karhennus voi- 13 65643 daan suorittaa myös levyaihion molemmille puolille erityisesti silloin, jos piikit valmistetaan siten, että ne ulkonevat vuoroin levyn molemmille puolille.

Keksinnön mukaista menetelmää käytettäessä voidaan 5 karhennus suorittaa naulalevyaihiorainaan jo tehtaalla aihion valmistuksen yhteydessä tai muuten erillisessä vaiheessa itse naulalevyjen meistokoneesta erillään.

Keksinnön mukaisen menetelmän erään edullisen suoritusmuodon mukaan voidaan mainitun karhennustyövaiheen 10 suoritusta vielä tehostaa siten, että naulalevyn aihio-rainaan tehdään karhennuksen kohdalle jatkuvia tai jaksottaisia kohonemakaist oja, jotka kulkevat vierekkäin aihion pituussuunnassa tai karhennuksen suunnassa meistettävien piikkien kohtien kautta. Tämä vaihe suo-15 ritetaan nimenomaan ennen mainitun karhennuksen tekoa ja sen tarkoituksena on helpottaa karhennustyökaluun kohdistuvaa rasitusta. Karhennuksen suorittamiseen tarvittava muovausvoima tai työstövoima saadaan täten pienemmäksi verrattuna täysin tasopintaisessa aihiossa 20 suoritettavaan karhennukseen, jossa työkalun hammas joutuu leikkuu- tai muovaussärmän sivureunoi1lakin tunkeutumaan karhennettavaan aineeseen. Kuvan 3 esittä-mässsä osaleikkauksessa näkyy naulalevyaihioon 1 tehtyjä, vierekkäisiä kohonemakohtia 5, jotka poikkeavat 25 levyn 1 tasosta likimain n. levyn paksuuden verran.

Tällainen muovaus voidaan ievyaihioon valmistaa tar- . koitukseen soveltuvien, sinänsä tunnettujen vaotusrul-lien tai sentapaisten avulla. Rullat tai kiekot voivat olla sijoitetut yhteiselle akselille, sopivan välin · 30 päähän toisistaan sopivimmin säädettävästi sinänsä tunnetulla tavalla.

Paitsi että edellämainittu kohonemakaistojen valmistus karhennuksia varten helpottaa karhennuksen tai hammas- U 65643 mastuksen valmistusta levyaihioon suoranaisesti, vaikuttaa se myös välillisesti edullisesti karhennustyökaluun siten, että työkalun hammastus voi nyt olla akselin suunnassa yhtenäinen ja jatkuva. Tällöin voidaan työ-5 kalun kulumista kompensoida siirtämällä työkalua akse-linsuunnassa, jolloin saadaan vielä käyttämätön osa työkalua leikkaamaan. Täten saadaan työkalun kestoaika pitenemään, millä saattaa käytännössä olla erittäin suuri taloudellinen merkitys. Lisäksi voidaan saada 10 muitakin työkaluteknillisiä etuja sekä vielä itse aihio-rainan lujuuden ja jäykkyyden lisääntyminen.

Keksinnön erään toisen suoritusmuodon mukaisessa laitteessa naulalevyjen valmistamiseksi syötetään naulalevy-aihiorainaa 1 kelalta 6 koneelle 7» joka tässä on mer-15 kitty vain katkoviivoilla (kuva 11). Tässä laitteessa on ensimmäisenä vaiheena oikaisuvalssit 15, senjälkeen profi1oimisvalssit 16, jotka voivat toimia myös leimauslaitteena, jolla tuote varustetaan valmistusnumeroi1la ym. merkinnöillä. Prof i 1 oint i vai ssipari suorittaa edel**· 20 lämainitun kohonemakuvion 5 valmistuksen rainaan. Tämän jälkeen seuraa työkalu 12, jolla tehdään edellämainittu karhennuskuvio 4. Karhennustyökaluna voi olla valssi-pari tai hakkaava tai leikkaava työkalu. Seuraavaa työvaihetta, piikkien meistoa varten on järjestetty kaksi 25 toisiaan sivuavasti pyörivää telaa, pistintela 17 ja tyynytela 18, joiden kehälle pistimet 9 ja tyynyt 10 on järjestetty samalla, piikkirivien jakovälin pituisella kehäjaolla, niin että pistin- ja tyynytelojen pyöriessä toisiinsa kytkettyinä tasaisella nopeudella 30 pistimet ja tyynyt osuvat tarkasti toisiinsa. Naulalevyjen aihioraina 1 on ohjattu kulkemaan pistin- ja tyyny-telojen välistä samalla nopeudella. Tällöin piikkien meisto tapahtuu jatkuvasti ilman iskuja. Ne leikkautuvat kantaa myöten irti levystä jääden kuitenkin siitä kiinni 15 65643 aihiolevyyn. Piikkien kääntyminen ulospäin levyn pinnasta saadaan aikaan pistimen ja tyynyn vastaavaa piikin kantaosaa vastaavan, tarkoituksenmukaisen muotoilun avulla. Telojen pyörintä on järjestetty sopivan välityk-5 sen, esim. hammaspyörävaihteen avulla. Piikkien meis- toon käytetyt pistimet ja tyynyt on järjestetty teloille riveittäin niiden kehälle, piikkirivejä vastaavin jako-välein .

Kuvan 1 mukaisen naulalevyn piikkirivit ovat pääasiassa 10 kohtisuorassa aihiorainan pituussuuntaan nähden. Vierekkäiset piikit avautuvat leikatessa rivin vastakkaisille sivuille. Tällä järjestelyllä saadaan piikkien kuormi-tua jakautumaan tasaisesti levylle. Työkalun rakenteen ja huollon kannalta voi rakenne olla edullinen.

15 Piikkirivit voidaan luonnollisesti järjestää myös vinosti rainan poikki kulkevaksi. Tällöin pistimet ja tyynyt asetetaan teloille 17 ja 18 vastaavasti vinoihin riveihin. Tällaisella vinoriviasetuksella on etuna lähinnä se, että työkalun kuormitus jakautuu tasaisemmin, 20 koska rivin työkalut tulevat 1eikkuuasentoon eriaikaisesta.

Esitetyllä työkalujen järjestelyllä, jossa pistimet ja vastaavat tyynyt toimivat toistensa suhteen vieriväksi sovitetuilla teloilla, joiden välistä meistettävä 25 aihioraina kulkee, saadaan erityisesti se etu, että työkalujen kestoikä lisääntyy suuresti. Sitäpaitsi jää pois tärinä ja iskuäänet, joilla voi olla hyvinkin haitallinen vaikutus ympäristöön, työntekijöihin sekä koneisiin ja laitteisiin. Edelleen saadaan suurena etuna 30 aikaisempaan nähden moninkertainen tuotanto aikayksikössä, koska aihioraina liikkuu jaksottomasti. Tuotteen laadun huomioonottaen tällä on tavattoman suuri merkitys .

16 65643

Kuvissa 12 ja 13 on tarkemmin osaleikkauskuvantona esitetty edellämainitun, vierivän meistotyökalun rakennetta pistintelan 17 ollessa alapuolella ja tyynytelan 18 yläpuolella. Kuvassa on selvyyden vuoksi piirretty näky-5 viin vain yksi pistin- ja tyynyrivi. Telojen 17 ja 18 halkaisija on tehtävä riittävän suuri pienen kohtaus-kulman aikaansaamiseksi meistävän pistimen kohdatessa aihiorainan pinnan.

Pistintela 17 voidaan edullisesti rakentaa esim. siten, 10 että se koostuu pistinten kiinnityskiekoista 19 ja näiden välille asetetuista välikiekoista tai levyistä 20, jotka liitetään yhteiselle akselille esim. pulttilii-toksen avulla. Kiekkojen 19 ja 20 paksuus määräytyy pistimien keskinäisen sivuttaisvälimatkan perusteella.

15 Kiekossa 19 on kehällä säteittäisiä lovia 21 tasajaolla pistimien 19 kiinnitystä varten. Lovet 21 on tehty ja muotoiltu verraten tarkalla toleranssilla, jotta pistimien varret sopivat siihen riittävällä tarkkuudella. Lovien yhteyteen voi lisäksi olla järjestetty elimet 20 pistimien kiristämiseksi paikalleen. Näitä ei piirustuksessa ole kuitenkaan esitetty, koska ne voivat olla jotakin työkalujen yhteydessä yleisesti käytettävää rakennetta. Pistimien kiristys paikalleen voidaan tässä tapauksessa suorittaa myös siten, että koko pistinrivi 25 kiristetään kiinni pultilla, joka kuvassa 13 on merkitty katkoviivalla 22. Pistimien paksuus on tällöin hieman suurempi kuin kiekkojen 19 paksuus, jotta pistimet kiristyisivät kiekkojen 20 väliin.

Tyynyjen kiinnityst elä 18 voi periaatteessa olla vas— 30 taavanlainen, jolloin sekin käsittää joukon tyynyjen kiinnityskiekkoja sekä niiden väliin tulevia välikiek-koja. Erään varsin yksinkertaisen suoritusmuodon mukaan 17 65643 (kuvat 12 ja 13) tyynytelassa ei ole lainkaan erillisiä, siihen kiinnitettäviä tavanomaisia vastintyynyjä, joissa olisi pistimen poikki 1eikkausmuotoa vastaava aukko, vaan tyynyt muodostuvat yksinkertaisesti vain useasta 5 tyynykiekosta 23 sekä niiden välillä olevista välikie-koista 24; jotka on asetettu pinkkaan yhteiselle akselille ja liitetty lähempänä kehäplntaa akselin suuntaisilla pulteilla yhteen. Välikiekot 24 ovat halkaisijaltaan jonkin verran pienemmät kuin tyynykiekot 23 ja 10 paksuudeltaan 1eikkausvälyksen verran suuremmat kuin pistimen paksuus. Tyynyt muodostuvat täten tyynykiekko-jen kehäpinnalle aina vierekkäisten kiekkojen väliseen rakoon, johon pistin ulottuu leikkausvaiheessa. Kun kyseessä on näin kapea leikkaus kuin naulalevyn piikki, 15 riittää tällainen, yksinkertainen tyyny täysin, vaikka rako on pituussuunnassa avoin. Tyynykiekot ovat kehä-pinnalta karkaistut ja niiden teroitushionta käy helpos--ti pyöröhiomalla. Esitetty työkalurakenne on huollon kannalta erittäin edullinen, koska se on helppo teroit-20 taa ja paikalleen asennus ei ole kohtuuttoman suurta tarkkuutta vaativaa.

Kuvassa 12 näkyy myös pistimen toiminta sen leikatessa naulalevyn piikkiä osuessaan levyyn vierintäliikkeen aikana. Pistimen otsapinta on sopivimmin siten viis-25 tottu, että se aloittaa leikkauksen piikin kärjestä.

Leikkaus etenee tällöin piikin kantaa kohti pistimen · ja tyynyn keskinäisen vierintäliikkeen aikana ja leikkauksen lopussa piikki kääntyy aihiorainan suhteen ainakin likimain pystyasentoon.

30 Kuvissa 4-7 esitetyn erään erityisen suoritusmuodon mukaan on naulalevyn piikit 2 meistetty siten, että samasta 1eikkausaukosta muodostuu aina kaksi piikkiä, pitempi 2a ja lyhyempi 2b. Piikkien kärkiosa muodostuu tällöin 18 65643 viistoksi eri suuntaan kuten kuvista ilmenee. Piikkien ollessa eri pituisia vastakkaisissa kohdisssa, saadaan naulalevyn tarvitsema puristusvoima liitettäessä jakautumaan tasaisemmin, jolloin kiinnipuristaminen tapahtuu 5 häiriöittä. Kuvien 5-7 mukainen, karhennuksen suuntaan kupertuvan piikin poikkileikkausmuoto lisää piikkien jäykkyyttä ja parantaa niiden pitovoimaa.

Esitetyn tapaisten piikkien meistäminen keksinnön mukaisella menetelmällä käy edullisesti päinsä esim. kuvien 10 14-16 mukaisten pistimien avulla. Pistimen otsapintaan on muodostettu porrasmainen, viisto otsasärmä 25, joka muodostaa leikkauksen alussa vinoleikkauksen, jolla saadaan piikkien kärkiosa. Senjälkeen pistimen otsapinnan ulommat sivusärmät 26 leikkaavat pitemmän piikin 2a sivu-15 leikkaukset auki ja särmien 26 päätekohdan yhteydessä . oleva muotopinta 27 kääntää piikin ulospäin. Lyhyemmän piikin 2b leikkaus alkaa hieman piikin 2a leikkauksen jälkeen, koska sitä leikkaavat särmät 28 kulkevat korkeuseron vuoksi särmien 26 leikkuun jälessä. Särmien 20 28 yhteydessä on myöskin muotopinta 29, joka kääntää piikin ulospäin leikkuun lopussa. Pistimen otsapinta voi särmien 26 ja 28 välissä olla muodostettu sopivasti kuperaksi poikittai ssiiunnassa, jolloin piikkien muoto saadaan poikkileikkauksessa vastaavasti kuperaksi.

25 Kun piikit on muodostettu edellämainittujen pistin- ja tyynytelojen välissä niiden pyöriessä toisiinsa kytkettyinä ja aihiorainan edetessä vastaavalla nopeudella telojen välissä, tulee seuraavana vaiheena mahdollisesti viistoon menneiden piikkien oikaisu. Tämä tapahtuu kek-30 sinnön mukaisesti telaparin avulla, jossa toinen tela 30 on 1ieriöpintainen ja toinen 31 käsittää kehällä, tasajaolla olevia, poikittaisia lovia, jotka ovat hammaspyörän hampaiden tapaisia, evolventtipintaisiä, mutta 19 65643 hammaslomat kapeampia. Jako vastaa piikkirivien etäisyyttä toisistaan. Näihin hammaslomiin joutuessaan piikit oikenevat ainakin likimain kohtisuoraan levyn pintaan nähden.

5 Piikkien oikaisun jälkeen suoritetaan aihion leikkaus halutun pituisiksi naulalevyiksi. Tämä tapahtuu edullisesti 1eikkaustelaparin avulla, jossa on aihion ylä-ja alapuoliset terätelat 32 ja 33, joissa kummassakin on toisiaan vastaavat leikkuuterät 34 ja 35 haluttua 10 katkaisupituutta vastaavalla kehäjaolla. Terät on sovitettu siten, että ne telaparin pyöriessä aihiorainan etenemisnopeutta vastaavalla kehänopeudella, osuvat aina parittain saksi 1eikkuuseen keskenään, jolloin naulalevy-aihio leikkautuu vastaavasti poikki. Eri pituuksia varten 15 voidaan terätelat vaihtaa tarvittaessa. Luonnollisesti . leikkaustyökaluna voi toimia muunkinlainen sinänsä tunnettu työkalurakenne.

On selvää, että keksinnön mukainen naulalevyn rakenne, valmistusmenetelmä ja laite soveltuu varsin monenmuotois-20 ten naulalevyjen valmistukseen keksinnön puitteissa.

Kuvissa 17 ja 18 on esitetty esimerkin vuoksi vielä kaksi muuta naulalevyn piikkimuotoa, joiden valmistuksessa keksintöä voidaan käyttää. Naulalevyn lujuudelle on edullista, mikäli voidaan toteuttaa näitä rakenteita, joissa 25 samasta meistoaukosta on aikaansaatu kaksi tai useampia piikkejä. Näihin on helppo soveltaa keksinnön mukaista piikin lappeen karhennusta. Täten on mahdollista valmistaa naulalevyjä, joissa piikkien aukkojen väliset ehyen ainaan kannakset tulevat oleellisesti leveämmiksi, jol-30 loin päästään huomattavasti tavanomaista suurempaan poikittaiseen leikkauslujuuteen.

65643 20’

Keksinnön mukainen naulalevy, sen valmistusmenetelmä ja laite sen valmistamiseksi voi vaihdella oheisten patenttivaatimusten puitteissa.

Claims (9)

65643 Pat ent t ivaat imukeet:

1. Puuosien liitoksissa, erityisesti ns. kattoristi-koiden yhteydessä liitoselimenä käytettävä naulalevy, jossa on edullisimmin teräslevyä oleva runkolevy, josta on ainakin toiselle puolelle pääasiassa kohtisuoraan 5 ulkonevaksi järjestetty joukko piikkejä tai sentapaisia, jotka on tarkoitettu tunkeutumaan liitettävien puuosien sisään, kun naulalevy sitä puristamalla kiinnitetään liitoskohtaan, mainittujen piikkien (2) ollessa valmistettu meistämällä runkolevyn aihiota (1) siten, että 10 piikit (2) muodostuvat aihiota osittain leikattaessa, kääntyvät ainakin likimain kohtisuoraan asentoon aihion tason suhteen jääden kantaosastaan aihioon kiinni, piikkien (2) ollessa varustettu pääasiassa pituussuuntaan nähden poikittaisella hammastuksella tai karhennuksella 15 mainitun karhennuksen (4) ollessa muodostettu piikkien (2) lapepintaan, tunnettu siitä, että piikit (2) on sijoitettu aihion pituussuuntaisille, hieman levyn pinnan tasosta kohotetuille kaistoille (5)·

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen naulalevy, 20 tunnettu siitä, että piikkien (2) poikkileikkaus on karhennuksen (4) puolella kupera.

3. Menetelmä patenttivaatimuksen 1 mukaisten naula-levyjen valmistamiseksi, jolloin aihiorainaa (1) syötetään sinänsä tunnetulla tavalla piikkien meistokoneen . 25 tai laitteen läpi piikkien meistämiseksi, jolloin rai-naan (1) muodostetaan piikkien meistokohtaan pääasiassa poikittaista karhennusta tai hammastusta (4), t u n-nettu siitä, että aihiorainaan (1) muodostetaan pituussuuntaisia kohonemakaistoja (5), joissa ai-30 hiorainan pinta on hieman kohotettu rainan tasosta, jolloin karhennus (4) suoritetaan näihin kaistoihin (5)· joista myös piikit muodostetaan. 22 65643

4· Patenttivaatimuksen 3 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että karhennus suoritetaan muovaavalla menetelmällä, kuten vaissaamalla tai puristamalla. 5 5· Patenttivaatimuksen 3 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että karhennus suoritetaan yhtäjaksoisina kaistoina.

6. Patenttivaatimuksen 3 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että karhennus suoritetaan 10 jaksottain likimain piikkien pituisina jaksoina.

7· Patenttivaatimuksen 3 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että karhennus suoritetaan hakkaavalla terällä esim. sinänsä tunnetun vlilanhak-' kausperiaatteen mukaan.

8. Patenttivaatimuksen 3 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että karhennus suoritetaan aihion poikki suunnassa lastuamalla erikoistyökalun avulla.

9. Laite patenttivaatimusten 3-8 mukaisen menetelmän 20 toteuttamiseksi, tunnettu siitä, että karhennuksen (A) suorittava työkalu (12) on sovitettu toimimaan samalla rainan syöttölaitteena sen syöttämiseksi edelleen meistotyökaluun (8, 17, 18) ja edelleen katkaisuleikkaimeen (11, 32, 33).

10. Patenttivaatimuksen 9 mukainen laite, tun ne ttu siitä, että aihioraina (1) on sovitettu ennen karhennuslaitet ta (12) kulkemaan muovaustyökalun (16) kautta rainan varustamiseksi kohonemakaistoilla (5). 23 65643

11. Patenttivaatimuksen 9 mukainen laite, tunnettu siitti, että laite on sovitettu toimimaan jaksottomasti ainakin likimain vakionopeudella, jolloin piikkien meistoon käytetyt pistimet (9) ja tyy- 5 nyt (10) on sovitettu pyörivien telojen (17, 18) kehälle, jotka telat on järjestetty pyöriviksi samalla kehä-nopeudella kuin aihiorainan syöttönopeus, jolloin pistimet (9) ja tyynyt (10) toimivat vastakkain vierintäliikkeen aikana leikaten ja muodostaen naulalevyn piilo kit (2).

12. Patenttivaatimuksen 11 mukainen laite, tunnettu siitä, että piikkien (2) oikaisua varten on järjestetty kaksi telaa (30, 31), joista toinen (30) on 1ieriöpintainen ja toinen (31) hammaspyörän 15 tapainen, jossa hammaslomat ovat evolvent t ipintai siä,· jolloin aihio piikkeineen on sovitettu kulkemaan telojen välistä ja piikit oikenevat osuessaan mainittuihin ham-maslomiin, jotka on tehty piikkirivien etäisyyttä vastaavalla jaolla. 65643

2 A Pat entkrav: