FI65536C - Foerfarande foer framstaellning av en vattenhaltig foertjockaddispersion anvaendbar som naeringsprodukt - Google Patents

Description

nr^rm ral M4 kuulutusjulkaisu ^ c c -. , 49* ™ <11) UTLÄGCNINGSSKRIFT 65536 c (45) : : y - - ·-' y 11 5 1931 ^ (51) K».lk?/I«LCI.3 A 23 L 1/2¾ SUOMI —FINLAND (21) P*Mnttlhtk#im«$ — fatnuraMnlng 792162 (22) HaktmltpUvi — Am5knlngtd«g 10.07-79 (23) Alkuptlvt — Gllti|h«ttdaC 10.07-79 (41) Tullut JulklMkiJ — Blivit offtmUg 19.01 .8 0

Patentti· ja raklttaHhallitug 29 02 8¾

Patent-och registerstyrelMn ' Amekan uttagd och utUkrifUn puMkand J

(32)(33)(31) «tuolkaua —Bagird prtoritat 18.07-78

Saksan Lii ttotasavaita-Förbundsrepubli ken Tyskland(DE) P 2831556.2 (71) CPC International Inc·, International Plaza, Englewood Cliffs,

New Jersey 07632, USA(US) (72) Karl Marker, Untereisesheim, Klaus Bezner, Untergruppenbach-Unterheimreet, Florian Biller, Untergruppenbach-Unterheimreet,

Hans Bohrmann, Talheim, Saksan Liittotasavalta-Förbundsrepubliken Tyskland(DE) (7¾) Oy Kolster Ab (5¾) Menetelmä vesipitoisen, ravintotuotteena käytettävän sakeutetun dispersion valmistamiseksi - Förfarande för framställning av en vattenha1tig, förtjockad dispersion användbar som näringsprodukt

Keksinnön kohteena on menetelmä vesipitoisen, sakeutetun dispersion valmistamiseksi käytettäväksi joko suoraan stabiilina ravintotuotteena tai perusraaka-aineena tällaiseen ravintotuottee-seen, joka on konsistenssiltaan viskoosi tai tahnamainen tai niiden välimuoto, jolloin ainakin osa dispersion sakeutusaineesta on glu-tamiinihappoa amorfisessa tai mikrokiteisessä muodossa. Keksinnön mukaisesti valmistettuja dispersioita käytetään tarkemmin sanottuna happamiin mauste- tai marinointiliuoksiin, kastikkeisiin tai salaattikastikkeisiin .

Salaattikastikkeiden valmistamisen tiedetään olevan verrattain hankalan ja kalliin menettelyn, haasteen kokin taidoille, jossa useat miehet tai naiset ovat epäonnistuneet ja tarvitaan runsaasti lisäaineita, erikoisesti (tuoreita) yrttejä, joita huolimatta vieläpä nykyaikaisista teknillisistä laitteista ja hankinta- 65536 mahdollisuuksista usein on mahdotonta säilyttää ainakaan tavanomaisessa taloudessa.

Tästä syystä esiintyy suuri tarve teollisesti esivalmistettujen salaattikastikkeiden ja/tai tiivisteiden saamiseksi, johon ravintoaineteollisuudessa on vuosia pyritty pystymättä kuitenkaan ratkaisemaan vaikeuksia täysin tyydyttävällä tavalla.

Tämä voidaan selittää sillä, että tämäntyyppisten tuotteiden täytyy täyttää lukuisia, osittain vastakkaisia vaatimuksia.

Salaattikastikkeiden tai -liemien ja/tai niiden tiivisteiden, joita pelkästään voidaan pitää teollisen mittakaavan tuotteina, täytyy tai niiden tulisi omata erikoisesti seuraavat ominaisuudet, jotka on vaikea saavuttaa ainakin kokonaisuudessaan. Niiden täytyy tai niiden tulisi a) sisältää vähintäin yhtä syötävää happoa; b) sisältää vesiliukoisia aineosia, joita sisältyy ainakin jossain määrin lopulliseen tuotteeseen, ainakin osaksi vesiliuoksessa sekä myös veteen liukenemattomia aineosia, jotka ovat kiinteitä, enemmän tai vähemmän hienojakoisia ja haluttaessa, nestemäisiä, tarkemmin sanottuna hakattuja tuoreita yrttikasvien osia; c) olla laimennettavissa ja/tai sekoitettavissa kylmän veden kanssa; d) kestää varastointia ja olla hajoamatta tavallisesti esiintyvissä varastointiolosuhteissa, tarkemmin sanottuna varastoitaessa niitä minkä tahansa tyyppisissä jäähdytyslaitteissa sekä satunnaisesti jäähdytettäessä ja/tai kuljetettaessa tai varastoitaessa niitä aina 40°C:n lämpötilassa.

Näiden vaikeuksien ratkaisemiseksi on aikaisemmin käytetty lukuisia erilaisia menetelmiä, joista mikään ei ole osoittautunut täysin menestyksellisesti.

Eräs suositeltu ratkaisu kohdistuu (ennestään) kiinteisiin, useimmiten raemaisiin seoksiin, joista eräät osoittautuvat todella olevan käyttökelpoisia valmistettaessa happamia mausteliuoksia ja "sauerbraten"-kastikkeita, kun taas ei tunneta mitään tämäntyyppistä tuotetta, joka soveltuisi (edes välttävästi) salaattikastikkeisiin. Tämän tapaisiin kuivatuotteisiin liittyvien muiden vaikeuksien lisäksi on vaikeutena tähän mennessä ollut pääasiassa kuivien syötävien happojen rajoitettu valintamahdollisuus, jotka pystyvät antamaan riittävästi makua salaattikastikkeisiin sekä tuoreiden yrttien lisääminen.

3 65536

Ne ratkaisut, joita tiedetään ehdotetun tai yritetyn käyttää, perustuvat siten pääasiassa edellämainittua tyyppiä oleviin, vesipitoisiin, enemmän tai vähemmän viskooseihin, happamiin dispersioihin, joissa sopivan sakeuttajan tai sakeutussysteemin valinta on päävaikeutena.

Alalla on esitetty pääasiassa kahta ratkaisutapaa, nimittäin sakeuttamista öljyemulsioilla ja/tai rasvaemulsioilla (majoneesiin perustuvia tuotteita, joita tämän jälkeen kutsutaan "majoneesikas-tikkeiksi") ja sakeuttamista syötävillä (kantajilla), kolloidin muodostavilla aineilla tai aineiden seoksilla, jotka perustuvat proteiineihin ja/tai hiilihydraatteihin, kuten tärkkelyksen muunnoksiin, selluloosajohdannaisiin tai kasvikumeihin ja joista ei mikään tähän mennessä ole johtanut täysin tyydyttäviin tuloksiin.

Majoneesikastikkeet, jotka olivat ensimmäiset teollisessa mittakaavassa valmistetut salaattikastikkeet ja jotka vielä muodostavat pääosan myytävistä salaattikastikkeista,muiden epäkohtien lisäksi ovat epätyydyttäviä erikoisesti, koska kaikki ne pyrkivät "vuotamaan" so. ne erittävät öljyä, eräissä tapauksissa vesifaasin kanssa, erikoisesti varastoitaessa lämpötiloissa, jotka eivät pysy vakiona ja koska niiden sisältämä öljy tai rasva saippuoituu tai härskiintyy nopeasti (vallitsevassa) happamassa väliaineessa, erikoisesti ilman läsnäollessa (jota ei voida välttää). Vaikeuksia esiintyy myös laimennettaessa vedellä, muut hankaluudet aiheutuvat välttämättömästä suuresta rasvapitoisuudesta ja siitä, että kevyitä salaattikastikkeita ei voida valmistaa niistä ja että elektrolyyttien lisääminen johtaa usein äkilliseen hajoamiseen emulsion murtuessa.

Epäkohdat valmiina tarjoiltavissa salaattikastikkeissa käytettäessä kantajakolloidisakeuttajia, vaikka ne ovat toista laatua, eivät ole mitenkään vähemmän hankalia.

Niiden pääepäkohdan voidaan todeta olevan siinä, että huolimatta suuresta määrästä kokeita, mitään kolloidista kantaja-ainetta tai näiden aineiden seosta, jotka perustuvat proteiiniin ja/tai hiilihydraatteihin, ei ole löydetty, jota voitaisiin käyttää ruu-assa ilman epäilyksiä, jolla saavutettaisiin riittävä stabiilisuus kaikissa tavanomaisissa tähän tarkoitukseen käytetyissä lämpötiloissa ja jotka eivät geeliydy irrevelsiibelisti varastoitaessa 4 65536 normaaliolosuhteissa, erikoisesti satunnaisesti alijäähdytettäessä. Tätä ominaisuuksien yhdistelmää vastaväitteistä huolimatta ei ole saavutettu edes käytettäessä erittäin monimutkaisia sakeuttaja-seoksia, joita alalla on esitetty (DE-OS 23 11 403 ja 27 53 443).

Keksinnön tarkoituksena on täten antaa tunnetun tyyppinen hapan vesidispersio, jossa vältytään alalla aikaisemmin mainituista epäkohdista ja jossa erikoisesti ei esiinny tunnettujen kastikkeiden ja/tai kastiketiivisteiden epäkohtia valmistettuna majoneesiin perustuen tai niiden tuotteiden epäkohtia, jotka on valmistettu käyttäen proteiini- ja/tai hiilihydraattiperusteisia kolloidi-sakeuttaj ia.

Keksinnön mukaisia dispersioita valmistetaan siten, että (a) valmistetaan vesiliuos syötävästä haposta, joka on muuta kuin glutamiinihappoa ja jota on läsnä riittävä määrä lopullisen dispersion pH:n saattamiseksi alueelle 2,5-6,7, ja (b) lisätään mainittuun liuokseen hitaasti ja sekoittaen glutamiini-hapon syötävää suolaa, jolloin amorfisessa tai mikrokiteisessä muodossa oleva glutamiinihappo saostuu ja sakeuttaa tuotteen haluttuun konsistenssiin, jolloin mainittua suolaa lisätään riittävä määrä niin että glutamiinihapon pitoisuudeksi tulee 6-60 paino-% laskettuna lopullisen dispersion kokonaispainosta, ja (c) mahdollisesti lisätään muita tunnettuja kuivia syötäviä aineksia joko dispersion valmistuksen aikana tai sen jälkeen.

On tunnettua, että amorfisen ja/tai mikrokiteisen glutamiinihapon vesisuspensiossa, joiden pH ja glutamiinihapon pitoisuudet vastaavat tämän keksinnön mukaan valmistettuja dispersioita, muodostuu joskus satunnaisesti saostumia valmistettaessa kiteistä glutamiinihappoa kiteyttämällä mineraalihapon, yleensä kloorihapon, avulla happamiksi tehdyistä vesiliuoksista (niinsanottu "glutamiini-happokvarkki"), mitä ei kuitenkaan voida pitää tämän keksinnön pa-tentoivvuuden esteenä, erikoisesti, koska keksinnön mukaiset dispersiot selvästi eroavat tunnetusta, mineraalihappoon perustuvasta glu-tamiinihappokvarkista siinä, että ne tehdään happamiksi vähintään yhden syötävän hapon avulla ja toisaalta, koska tunnettua glutamii-nihappokvarkkia on alalla aikaisemmin pidetty epäsuotavana jäte-tuotteena, jota voidaan käyttää vain uudollecnliuotuksen ja uudol-leenkiteytyksen jälkeen.

Edelleen on huomattava, että jos happamia kastikkeita vai- 5 65536 mistetaan kotona, on yleinen käytäntö lisätä glutamaatteja niin-sanottuina maun parantajina. Tällöin voi satunnaisesti tapahtua, tarkoituksetta ja havaitsematta, että saostuu glutamiinihappoa, mutta tämä asia ei myöskään voi estää tämän keksinnön patentoitavuutta, koska useimmiten erittäin pieninä painoprosenttimäärinä käytetty glutamaatti ei edes likimain riitä aiheuttamaan (satunnaista) saostumista, jolloin sakeuttamisvaikutus olisi samanlaatuinen, kuin tässä keksinnössä halutaan ja saavutetaan.

Tämän keksinnön mukaisten dispersioiden pH-arvot valitaan edullisesti alueelle noin 3-6,3, edullisemmin välille 3,8-6,0 ja erikoisesti alueelle noin 4,1-5,6.

Tämän keksinnön mukaisten dispersioiden glutamiinihappopi-toisuuksien tulisi edullisesti olla alueella noin 6,5-50, edullisemmin alueella 7,5-41,5 ja erikoisesti alueella 8-38 paino-%, optimialueen riippuessa kussakin yksittäistapauksessa halutusta rakenteesta, muiden perusrakenteen muodostavien aineosien mahdollisesta käytöstä ja erikoisesti tarkoitetusta sovellutuksesta, so. pääasiassa siitä käytetäänkö dispersiota perusseoksena, johon lisätään muita sakeuttavia ja/tai laimentavia (haluttaessa) aineosia tai tiivisteenä, joka laimennetaan ennen käyttöä esimerkiksi vedellä tai käyttövalmiina kastikkeena, joka käytetään laimentamatto-mana.

Glutamiinihappopitoisuutta valittaessa on otettava huomioon, että määrätyn glutamiinihappomäärän sakeuttava vaikutus säännöllisesti pienenee pH-arvon kasvaessa ja kääntäen ja siten alueella noin 4-5,5 olevilla pH-arvoilla tämän keksinnön mukaisen dispersion glutamiinihappopitoisuuden tulisi olla edullisesti alueella noin 12-40, edullisemmin noin 14-38 ja erikoisesti noin 15-30 paino-% laskettuna aina oleellisten aineosien kokonaispainosta, so. syötävän hapon ja mahdollisesti sen suolojen, veden ja glutamiinihapon yhteisestä painosta. Toisaalta tapauksessa, jolloin pH-arvo on arvosta 5,5 ja erikoisesti arvosta 5,7 ylöspäin, on suositeltavaa samaa perustaa käytettäessä valita glutamiinihappopitoisuudeksi vähintäin noin 28, edullisesti vähintäin 32 ja erikoisesti vähintäin 34 paino-%, jolloin on edullista, jos ei ylitetä 52, edullisesti 47 ja erikoisesti 42 paino-% olevaa glutamiinihappopitoisuutta.

65536

Keksinnön suositeltavassa toteutuksessa lisätään yksi tai useampia erilaisia valinnaisia aineosia keksinnön mukaiseen dispersioon amorfisen ja/tai mikrokiteisen glutamiinihapon lisäksi, joilla valinnaisilla aineosilla, mahdollisten muiden ominaisuuksien lisäksi, kuten esimerkiksi maustamisominaisuuksien lisäksi, joita tämäntapaiseen tuotteeseen halutaan, on myös konsistenssia edistävä vaikutus. Esimerkkejä näistä valinnaisista aineosista ovat suola, sokerit, malto-oligo- ja/tai maltopolysakkaridit, kasvisten, hedelmien ja/tai rasvattoman maidon kiinteät aineosat, jauhetut mausteet ja/tai kiinteät, hienorakeiset ja/tai kolloidiset eläin- ja/ tai kasviperäiset kolloidiset proteiinit.

Dispersion glutamiinihappopitoisuus rajoitetaan siten edullisesti korkeintaan 25, edullisemmin korkeintaan 20 ja erikoisesti korkeintaan 15 paino-%:iin dispersion kokonaispainosta laskettuna. Kuitenkin myös keksinnön tässä toteutuksessa on se edullisesti vähintäin 7, edullisemmin vähintäin 9 ja erikoisesti vähintäin 10 paino-%.

Tämän keksinnön mukaisen dispersion erikoisena etuna on se, että oleellisesti kaikkia kasveista tai kasvien osista johdettuja makuaineita, kuten yrteistä, sipuleista ja valkosipulista saatuja makuaineita sekä kaikenlaatuisia kasviksia, erikoisesti pippu-reita, tomaatteja, sellereitä ja purjolaukkaa, ei vain hienojakoisina vaan myös verrattain suurina kappaleina voidaan lisätä ilman laskeutumista edes pitkän varastointiajan jälkeen. Erikoisen tärkeä seikka tässä yhteydessä on, että tuoreita tuotteita voidaan käyttää ilman näiden tuotteiden pikaista pilaantumisvaaraa.

Tämän keksinnön mukaisia dispersioita voidaan valmistaa eri tavoin. Eräs mahdollisuus on jauhaa glutamiinihappo haluttaessa pienen vesimäärän kanssa kolloidimyllyssä mikrokiteiseksi jauheeksi ja sekoittaa se sitten veden ja syötävän hapon kanssa ja haluttaessa yhden tai useamman valinnaisen aineosan kanssa ja homogenisoida seos.

Yksinkertaisempi ja turvallisempi tapa on muodostaa amorfinen ja/tai mikrokiteinen glutamiinihappo in situ saostamalla syötävän hapon (happojen) kanssa veden läsnäollessa glutamaatista, joka liukenee veteen ainakin rajoitetusti.

Vaikkakin reaktion molemmat aineosat voivat olla liuoksina, on suositeltavaa käyttää glutamiinihappoa jauheena, joka on mahdol- 7 65536 lisimman hienojakoista ja syötävä happo (hapot) vesiliuoksina.

Vaikka keksinnön tässä toteutuksessa yleensä sijoitetaan gluta-maattijauhe sekoittajaan ja sitten vähitellen sekoitetaan se syötävän hapon liuoksen kanssa,on paljon turvallisempaa ja myös yksinkertaisempaa sijoittaa syötävän hapon liuos ensin sekoittajaan ja lisätä sitten glutamaattijauhe ja dispergoida se liuokseen mahdol lisimman nopeasti ja tasaisesti.

Jos pääaineosia lisättäessä on tarkoitus lisätä dispersioon yksi tai useampia valinnaisia aineosia, voidaan tämä tehdä periaatteessa valmistusprosessin mielivaltaisella kohtaa, mutta on havaittu erikoisen sopivaksi valmistaa syötävän hapon (happojen), veden ja vähintäin liukenevien ja/tai hienojakoisten ja/tai kiinteyden antavien valinnaisaineosien esiseos, johon glutamaatti sitten dis-pergoidaan, kunnes haluttu rakenne on saavutettu. Tätä tehtäessä tai sen jälkeen on mahdollista lisätä yksi tai useampia muita va-linnaisaineosia, erikoisesti aineosia, joiden hiertämisen vastustuskyky on pieni sekä lisätä vettä ja/tai syötävää happoa (happoja).

Tässä yhteydessä on havaittu, että keksinnön tarkoituksia varten on mahdollista periaatteessa käyttää myös jauhettuja, käytännöllisesti katsoen vedettömiä seoksia, jotka välttämättöminä aineosina sisältävät vähintäin yhtä glutamaattia ja vähintäin yhtä kiinteää syötävää happoa, esimerkiksi sitruuna- ja/tai viinihappoa, sopivissa määräsuhteissa, mikä kuljetuskustannusten kannalta on vieläpä edullista, mutta jolloin samanaikaisesti esiintyy epäkohtia, jotka ovat tyypillisiä kaikille jauhemaisille kuiville tuotteille ja lisäksi vaaditaan määrätty määrä huolellisuutta sekoitettaessa tai esisekoitettaessa veden kanssa, mikä säännöllisesti suoritetaan vain einestehtaissa ja useimmiten suurkuluttajia varten.

Seuraava esimerkki esittelee keksinnön erikoisen suositeltavaa toteutusta.

Esimerkki 1 15-%:sta etikkaa (valmistettu ll,3-%:sesta etikasta ja 80-%:sta etikkaesanssista) pannaan Eirich-sekoittajaan ja sekoitetaan tasaisesti sinapin ja valkosipulin ja tavallisen suolan esiseoksen (50:50) kanssa. Toinen esiseos, joka sisältää suolaa, hienoa sokeria, maltodekstriiniä, aromaattisia aineita, lisätään pyörivään 8 65536 sekoittajaan ja seokset sekoitetaan keskenään. Täten saadaan esi-seos, johon lisätään hitaasta pölymäistä natriumglumataamaattia määrä, joka vastaa 10 % painosta lopullisen seoksen kokonaispainosta laskettuna ja joka dispergoidaan nopeasti siihen tasaisesti, jolloin amorfinen ja/tai mikrokiteinen glutamiinihappo saostuu lyhyen ajan kuluessa ja seos muuttuu sakeaksi, puolinestemäiseksi salaattikastikkeeksi .

Esimerkki 2 Tämä esimerkki kuvaa pH-arvon ja glumatiinihapon pitoisuuden mahdollisia vaihteluita keksintöä sovellettaessa ja saatuja kon-sistenssieroja näitä muutettaessa. Konsistenssiarvot on annettu seu-raavan asteikon mukaan: kiinteä, tahnamainen, kermamainen, voide-mainen, öljymäinen.

Lukuisia dispersioita valmistettiin seuraavalla tavalla.

Ensin valmistettiin etikkahappo-esiseos, jonka etikkahappo-pitoisuus oli noin 17 paino-%, sekoittamalla keskenään 211,5 grammaa etikkaa (sisältäen noin 10 % etikkahappoa, 90 % vettä) ja 60,5 grammaa jääetikkahappoa (sisältäen noin 96 % happoa ja 4 % vettä), jolloin saatiin 272 grammaa esiseosta, joka sisälsi 9 grammaa etikkahappoa ja 193 grammaa vettä.

Esiseoseriä lisättiin Eirich-sekoittimeen ja lisättiin monno-natriumglutamaattia (MSG) ja sekoitettiin homogeenisesti esiseoksen kanssa. Vettä lisättiin joihinkin dispersioihin. Jokaisen dispersion konsistenssi määrättiin edelläesitetyn asteikon mukaan.

Taulukossa on esitetty käytettyjen aineosien määrät ja dispersioiden pH-arvot sekä konsistenssiasteet.

9 65536

Taulukko

Dispersio Etikkhappo- MSG Vesi pH Konsistenssi n:o esiseos _2_2_2_ 1 272 50 0 4.1 nestemäinen, eroaa 2 272 50 0 4.4 kermamainen 3 272 100 0 4.7 voidemaisesta tahna- maiseen 4 272 187 0 5.5 tahnamainen 5 272 222 0 - kiinteä, sekoittamaton 6 272 222 100 - voidemaisesta öljy- mäiseen 7 272 300 150 - öljymäinen 8 272 400 400 5.75 öljymäinen 9 272 600 600 6.0 · öljymäinen 10 272 800 700 6.2 öljymäinen 11 136 800 500 6.2 nestemäinen, eroaa

Koska dispersiot 1 ja 11 eroavat seisoessaan, eivät ne sellaisenaan ole käyttökelpoisia salaattikastikkeina. Niitä voidaan kuitenkin käyttää perustana ravintotuotteisiin yhdessä vähintään yhden stabiilisuutta lisäävän aineosan kanssa, jolloin epäsuota-vaa erottumista ei tapahdu.

Verrattaessa dispersioita 5 ja 6 voidaan vetää se johtopäätös, että konsistenssia voidaan muuttaa halutulla tavalla lisäämällä sopiva määrä vettä.

Claims (8)

10 6 5 5 3 6

1. Menetelmä vesipitoisen, sakeutetun dispersion valmistamiseksi käytettäväksi joko suoraan stabiilina ravintotuotteena tai perusraaka-aineena tällaiseen ravintotuotteeseen, joka on konsistenssiItään viskoosi tai tahnamainen tai niiden välimuoto, jolloin ainakin osa dispersion sakeutusaineesta on glumatiini-happoa amorfisessa tai mikrokiteisessä muodossa, tunnettu siitä, että (a) valmistetaan vesiliuos syötävästä haposta, joka on muuta kuin glutamiinihappoa ja jota on läsnä riittävä määrä lopullisen dispersion pH:n saattamiseksi alueelle 2,5-6,7, ja (b) lisätään mainittuun liuokseen hitaasti ja sekoittaen glutamii-nihapon syötävää suolaa, jolloin amorfisessa tai mikrokiteisessä muodossa oleva glutamiinihappo saostuu ja sakeuttaa tuotteen haluttuun konsistenssiin, jolloin mainittua suolaa lisätään riittävä määrä niin että glutamiinihappopitoisuudeksi tulee 6-60 paino-% laskettuna lopullisen dispersion kokonaispainosta, ja (c) mahdollisesti lisätään muita tunnettuja kuivia syötäviä aineksia joko dispersion valmistuksen aikana tai sen jälkeen.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnet-t u siitä, että muut tunnetut ainekset lisätään tuotteeseen sekoittamalla ne homogeenisesti syötävän hapon vesiliuokseen ennen glutamiinihapon suolan lisäämistä.

3. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnet-t u siitä, että muut tunnetut ainekset lisätään tuotteeseen sekoittamalla ne homogeenisesti sakeutettuun tuotteeseen.

4. Minkä tahansa edellisen patenttivaatimuksen mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että syötävänä happona käytetään etikkahappoa, sitruunahappoa tai viinihappoa tai niiden seosta.

5. Minkä tahansa edellisen patenttivaatimuksen mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että lopputuotteen pH saatetaan alueelle 3-6.

6. Minkä tahansa edellisen patenttivaatimuksen mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että lopputuotteen pH saatetaan alueelle 4,1-5,6.

7. Minkä tahansa edellisen patenttivaatimuksen mukainen 11 6 5 5 3 6 menetelmä, tunnettu siitä, että glutamiinihapon määräksi lopullisessa dispersiossa saadaan 8-38 %.

8. Minkä tahansa edellisen patenttivaatimuksen mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että muina vaihtoehtoisina aineksina lisätään suolaa, sokeria, ei-geeliytyviä oligo- tai polysakkarideja, kuten maltodekstriinejä, hedelmiä ja/tai vihanneksia paloina tai jauheena, maitojauhetta, mausteita, väriaineita tai eläin- tai kasviproteiineja tai useita näistä. 12 65536