FI65005B - Signalprocessor foer ett omkopplat vertikalavboejningssystem - Google Patents

Description

ESr^l rBl m KUULUTUSjULKAISU ,rnnc

Ma L»J (11) UTLAGGNINGSSKRIFT 6 5 005 C (45) i\'_ l:: r. t ^ T ^ (51) Kv.ikP/int.a.3 H 03 K 4/OOt H 04 N 3/16

SUOMI —FINLAND (21) P*Unttlh»k.mu*-P*.nt«fueknlnl T70T8T

(22) Hakcmiipilvi—AiwBknlnpdag 11.03.77 (13) Alkuptlvi—Gltaghatadag 11.03-77 (41) Tulhit ivlkbeksl — Blhrit offantllf 20.09.77

Patentti- ja reklrterlhallitu* NihtMMp™» j. ku^llci™ _

Patent· och registerstyrelsen Amekan utUjd och utl.*krtft«n pubdcarad 31.10.o3 (32)(33)(31) fyrdmy atuoikaui —B«|lrd prlorlm 19·03.76 Englanti-England(GB) 11271/76 (71) RCA Corporation, 30 Rockefeller Plaza, New York, N.Y. 10022, USA(US) (72) Peter Eduard Haferl, Adliswil, Sveitsi-Schweiz(CH) (7¾) Oy Kolster Ab (5¾) Kytketyn pystypoikkeutusjärjestelmän signaaliprosessori -Signalprocessor för ett omkopplat vertikalavböjningssystem Tämän keksinnön kohteena on kytketyn pystypoikkeutusjärjes-telmän signaaliprosessori, johon kuuluu: vaakataajuisen energian lähde, kapasitanssilaite, kytkentälaite, joka kytkee kyseisen vaa-kataajuisen energialähteen kapasitanssilaitteeseen, kyseiseen ka-pasitanssilaitteeseen kytketty pystypoikkeutuskäämi, pystytaajuisen signaalien lähde, vaakataajuisia signaaleja kehittävä vaakataajui-nen generaattori, vaakataajuiseen generaattoriin, pystysignaali-lähteeseen sekä kytkentälaitteeseen kytketty modulointilaite kyt-kentäsignaalien kehittämiseksi kyseisillä pystysignaaleilla moduloituina kytkentälaitteen ohjaamiseksi siten, että kapasitanssi-laite varautuu pienenevillä määrillä vaakataajuista energiaa kunkin pystyjuovavälin ensimmäisen osan aikana ja kasvavilla määrillä vaakaenergiaa pystyjuovavälin toisen osan aikana, ja että kapasi-tanssilaitteen purkautuminen aiheuttaa sahalaitaisen pyyhkäisyvir-ran pystypoikkeutuskäämiin.

Saksalainen Offenlegungsschrift P 26 03 162.9-31, nimeltään 65005 "KYTKETTY PYSTYPOIKKEUTUSJXRJESTELMÄ", tullut julkiseksi 26.8.1976, esittää kytketyn pystypoikkeutusjärjestelmän, jossa kaksi kytkintä kytkee vaakapoikkeutustaajuiset paluupulssit varaamaan pystypoik-keutuskäämin rinnalle kytkettyä kondensaattoria. Ensimmäinen kytkin sulkeutuu lyheneviksi ajoiksi perättäisten vaakapaluujaksojen ja kunkin pystyjuovavälin ensimmäisen osan aikana ja varaa kondensaattoria alenevalle jännitetasolle yhdellä napaisuudella. Toinen kytkin sulkeutuu kasvaviksi ajoiksi kunkin pystyjuovavälin toisen osan aikana ja varaa kondensaattoria vastakkaisnapaisesti kasvavalla jännitteellä. Kondensaattori purkautuu pystypoikkeutuskäämin kautta aiheuttaen siihen sahalaitaisen pyyhkäisyvirran. Kytkimet voivat olla tyristoreja, jotka saadaan johtamaan vaakapaluujakso-jen aikana pulssileveysmoduloiduilla signaaleilla, jotka saadaan pystypoikkeutustaajuisella signaalilla moduloidusta asteesta. Kuten kyseisessä hakemuksessa myös esitetään, modulaattoreihin tuotavien signaalien tasoa voidaan säätää siten, että kyseisten kahden kytkimen johtamisajat ovat päällekkäin, jolloin voidaan vaihdella sen sivutyynyvääristymän korjauksen määrää, joka saadaan kuormittamalla vaakapoikkeutuspiiriä pystytaajuudella.

Kondensaattorin varaamiseen käytetyt vaakapaluupulssit ovat olennaisesti sinimuotoisia. Paluumuuntajän korkeampaa harmonista viritystäkään käytettäessä pulssi ei ole suorakulmainen, vaan siinä on epälineaarinen alku- ja loppureuna. Pystyjuovavälin keskialueella, kun hilasignaalit saavat juuri paluupulssin loppureunan osan varaamaan kondensaattoria, nopeasti laskeva loppureuna aiheuttaa haluttua pienemmän varauksen, koska lineaarisesti toimivat modulaattorit eivät kompensoi paluupulssin luiskaa. Kytketyn pystypii-rin amplituditakaisinkytkentä saa virhevahvistimen reagoimaan, mutta lineaarisesti, joten modulaattori kehittää leveämmän hilapuls-sin kompensoinnin. Mitä pitempi kytkimen sulkeutuneena oleva aika on, sitä suurempi osa paluupulssin loppureunasta pääsee läpi, ja tässä osassa jännite kasvaa epälineaarisesta pulssin kaltevuudesta johtuen, ja kondensaattorin yli vaikuttava jännite kasvaa yli sen tason, joka tarvitaan vahvistimen vahvistuksen ja poikkeutuskäämin pystytaajuisen, sahalaitaisen pyyhkäisyvirran linearisoimiseen. Tuloksena on pystyjuovavälin aikana esiintyvä vahvistimen epävakavuus, joka saattaa aiheuttaa värähtelyilmiöitä vahvistimessa ja johtaa siten pyyhkäisyvirran ei-toivottavaan epälineaarisuuteen. Tämän 3 65005 epävakavuuden vaikutus saattaa korostua, kun signaalitasoja säädetään siten, että kyseisten kahden kytkimen johtamisajat ovat päällekkäin pystyjuovavälin keskiosassa.

Keksinnön mukaisessa siganaaliprosessorissa ongelma on ratkaistu siten, että vaakataajuiseen generaattoriin kuuluu laite, joka kehittää kyseiset vaakataajuiset, epälineaarisen luiskaosan sisältävät signaalit, joilla muutetaan vaakataajuisten kytkentäsig-naalien sijaintia ja siten myös pystyjärjestelmän vahvistusta juo-vavälinaikana.

Kuvio 1 on lohkokaaviokuva keksintöä käyttävästä poikkeutus-järjestelmästä, ja kuviot 2a - 2d esittävät kuvion 1 piirin eri kohdista saatavia aaltomuotoja.

Pystytaajuisten sahalaitaisten tahdistuspulssien lähteeseen (ei esitetty) reagoiva pystytaajuinen oskillaattori ja sahalaita-jännitegeneraattori 10 kehittää positiivisuuntaisen, pystytaajuisen ja sahalaitaisen jänniteaaltomuodon 11, joka tuodaan kondensaattorin 12 ja vastuksen 13 kautta kytketyssä pystypoikkeutuspiirissä olevan transistorin 14 kannalle. Transistorit 14 ja 15 muodostavat vaiheenkääntävän differentiaalivahvistinasteen. Vastus 24 on kytketty transistorin 14 kollektorin B+:n väliin, vastus 25 on kytketty transistorin 15 kollektorin ja B+:n väliin, vastus 20 on kytketty transistorin 14 emitterin ja transistorin 22 kollektorin väliin, ja vastus 21 on kytketty transistorin 15 emitterin ja transistorin 22 kollektorin väliin. Differentiaaliasteen vahvistusta säädetään vastuksien 20 ja 21 suhteella vastuksiin 24 ja 25. Kondensaattori 27 erottaa transistorien 14 ja 15 kannat ja vaimentaa transistorien 14 ja 15 yhteistilatoiminnan aiheuttamat suurtaajuiset loissignaalit. Kondensaattori 26 on ohituskondensaattori, joka vaikuttaa ainoastaan pystytaajuisiin signaaleihin, koska kollekto-reilla olevien vaakataajuisten signaalien amplitudi ja vaihe on olennaisesti sama.

B+:n ja maan väliin kytketyt sarjavastukset 16, 17, 18 ja 19 aiheuttavat transistorin 14 kannalle esijännitteen. Vastukset 28 ja 30 sekä potentiometri 29 aiheuttavat transistorin 15 kannalle esijännitteen. Potentiometri 29 toimii keskityssäätimenä kehittämällä transistorien 14 ja 15 kollektoreille erojännitemuutoksen, 4 65005 joka aiheuttaa kytkintyristorien 53 ja 46 johtamisajoissa eromuu-toksen, millä saadaan aikaan rasterikeskitys televisiokuvaputkelle.

Transistori 22 toimii differentiaalivaiheenkääntäjän avain-nettuna virtalähteenä, ja sen kantaan tuodaan vaakataajuisesta generaattorista 59 epälineaarisia vaakataajuisia signaaleja ja sen emitteri on kytketty maahan vastuksen 23 kautta.

Transistorin 15 kollektori on kytketty transistorin 31 kantaan, ja transistori 31 muodostaa yhdessä transistorin 32 kanssa ensimmäisen pulssinleveysmodulaattorin. Transistorin 14 kollektori on kytketty transistorin 38 kantaan, ja transistori 38 muodostaa yhdessä transistorin 39 kanssa toisen pulssinleveysmodulaattorin. Vastus 35 muodostaa esijännitteen transistorin 32 kannalle, vastus 36 muodostaa esijännitten transistorin 39 kannalle, ja vastukset 42 ja 43 on kytketty B+:n ja maan väliin. Ensimmäisessä modulaattorissa on yhteisemitterivastus 33 ja kuormitusvastus 34, ja toisessa modulaattorissa on yhteisemitterivastus 40 ja kuormitus-vastus 41.

Ensimmäinen modulaattori ohjaa ohjainastetta, joka muodostuu transistorista 37, jonka emitteri on kytketty vastuksen 100 kautta +V:hen ja jonka kollektori on kytketty erotusdiodin 52 kautta ensimmäisen tyristorikytkimen 53 hilaelektrodiin. Toinen modulaattori ohjaa toista ohjainastetta, jonka muodostaa transistori 44, jonka emitteri on kytketty vastuksen 45 kautta +V:hen ja jonka kollektori on kytketty toisen tyristorikytkimen 46 hilaelektrodiin.

Kytketty pystypoikkeutusjärjestelmä käyttää vaakapaluupuls-sienergiaa, joka saadaan vaakapoikkeutusgeneraattorista 56, joka tahdistetaan muualta televisiovastaanottimesta tavanomaisella tavalla saatujen vaakataajuisten tahdistuspulssien lähteellä (ei esitetty) . Generaattori 56 kehittää pyyhkäisyvirran S-korjauskonden-saattorin 57 kautta kahteen rinnan kytkettyyn vaakapoikkeutuske-laan 58, jotka on kytketty maahan. Generaattori 56 kehittää virtaa myös juovapäätemuuntajan 48 ensiökäämiin 48c. Ensimmäinen toisio-käämi 48b on kytketty maahan sarjassa induktorin 55, tyristorin 53 ja kondensaattorin 50 kanssa. Toinen toisiokäämi 48a on kytketty maahan sarjassa tyristorin 46, induktorin 49 ja kondensaattorin 50 kanssa. Käämien 48a ja 48b napaisuudet ovat kuvion mukaiset, ja ne toimivat jännitelähteinä, joista saadaan positiivisuuntaisia vaa- 65005 kapaluupulssijännitteitä tyristorien 53 ja 46 anodeille. Nämä jännitteet varaavat kondensaattoria 51, joka on kytketty sarjaan kahden sarjaan kytketyn pystypoikkeutuskäämin 51 kanssa, erisuuntaisilla jännitteillä kunkin pystypoikkeutusvälin ensimmäisen ja toisen osan aikana.

Kuten edellä mainitussa hakemuksessa on esitetty, kunkin pystyjuovavälin ensimmäisen puoliskon aikana tyristori 53 johtaa kunkin vaakapaluujakson aikana, ja käämistä 48b tulevat, kuvion 2a esittämät paluupulssit 80 varaavat kondensaattoria 50 positiivisesti induktorin 55 kautta resonanssissa. Tyristori 53 tulee johtamattomaksi kunkin vaakapaluupulssin jälkeen, jolloin negatiivinen jännite saa kondensaattorin 50 varausvirran laskemaan nollaan. Tyristori 53 saadaan johtavaksi ensimmäisestä pulssinleveysmodulaat-torista tulevilla, kuviossa 2d esitetyillä kytkentäsignaaleilla 83. Voidaan huomata, että signaalien 83 etureunat jäävät yhä enemmän jälkeen kunkin vaakapaluupulssin 80 etureunasta pystyjuovan alusta Tq juovan keskelle T1. Signaalit 83 vastaavat pulssinsijaintimodu-loituja pulsseja. Tyristori 53 johtaa siis pieneneviä määriä vaaka-energiaa, ja kondensaattori 50 varautuu pienenevällä positiivisella jännitteellä tämän jakson aikana. Saman jakson TQ- T^ aikana kondensaattori 50 purkautuu pystypoikkeutuskäämin 51 ja vastuksen 19 kautta maahan muodostaen käämiin 51 pienenevän, positiivisen ja sahalaitaisen pyyhkäisyjännitteen. Kunkin pystyjuovavälin toisen puoliskon T^ - T^ aikana tekevät toisesta pulssinleveysmodulaatto-rista tulevat, kuviossa 2c esitetyt kytkentäsignaalit 82 vastaavasti tyristorin 46 johtavaksi. Jakson T^ - T2 aikana kondensaattori 50 varautuu kasvavaan negatiiviseen jännitteeseen, joka johtuu käämistä 48a tulevista vaakapaluupulsseista. Kondensaattorin 50 purkautuminen jakson - R2 aikana aiheuttaa kasvavan negatiivisen ja sahalaitaisen pyyhkäisyjännitteen pystypoikkeutuskäämiin 51. Pystypaluun aikana tyristori 46 ei johda, koska kytkinpulsseja ei tule, ja käämissä 51 oleva poikkeutusvirta kääntyy käämin 51 ollessa resonanssissa kondensaattorin 50 kanssa.

Tyristorit 53 ja 46 saadaan molemmat johtamaan juovan keskeltä T.j alkavan pystyvälin osan aikana säätämällä piirin modulaattori- ja signaaliprosessoriosan signaalitasoja, jolloin voidaan säätää sitä sivutyynyvääristymän korjausta, joka saavutetaan kuor- 6 65005 niittämällä vaakapoikkeutusjärjestelmää pystytaajuudella.

Kuvion 1 jäljellä oleva osa esittää vaakataajuista generaattoria 59, joka kehittää vaakataajuisia pulsseja 76 kunkin vaaka-paluuvälin aikana, ja näihin pulsseihin kuuluu jalustaosan päällä oleva epälineaarinen luiska pystyvahvistimen vahvistuksen säätämiseksi edellä mainitun epävakavuustilanteen estämistä silmälläpitäen.

Vaakapaluupulssit 60, jotka voidaan saada esim. muuntajan 48 sopivasta käämistä, tuodaan vastuksien 61 ja 62 kautta kääntävänä vahvistimena toimivan transistorin 63 kannalle. Transistorin 63 kollektori on kytketty kuormitusvastuksen 64 kautta +V:hen ja vastuksien 65 ja 66 kautta kondensaattorin purkukytkimenä toimivan transistorin 67 kannalle.

Vastus 68 ja kondensaattori 69 on kytketty sarjaan +V:n ja maan väliin, ja niiden kytkentäpiste on kytketty vastuksen 70 ja sarjadiodin 71 kautta kytkintransistorin 67 kollektorille, ja viimemainitut kolme komponenttia muodostavat purkaustien kondensaattorille 69.

Vastuksen 68 ja kondensaattorin 69 kytkentäpiste om myös kytketty vastuksen 72, potentiometrin 74 ja diodin 75 kautta transistorin 67 kollektorille, ja viimemainitut kolme komponenttia muodostavat vastuksen 72 ja potentiometrin 74 kytkentäpisteen sekä maan välille kytketylle kondensaattorille 73 purkaustien. Diodit 71 ja 75 eristävät kondensaattorien 69 ja 73 purkaustiet.

Generaattoriin 59 tuotavien vaakapaluupulssien 60 välillä transistori 63 ei johda ja transistori 67 johtaa. Kondensaattori 69 on purkautunut diodin 71 kautta ja kondensaattori 73 diodin 75 kautta. Vakiotilainen tasavirta kulkee ensimmäistä tietä +V:stä vastuksien 68 ja 70, diodin 71 ja transistorin 67 kautta muodostaen ensimmäisen jalustajännitteen vastuksien 68 ja 70 kytkentäpisteeseen. Vakiotilainen tasavirta kulkee myös toista tietä +V:stä vastuksien 68 ja 72, potentiometrin 74, diodin 75 ja transistorin 67 kautta muodostaen toisen jalustajännitteen kondensaattorin 73 ylitse.

Toiminnassa paluupulssi 60 saa transistorin 63 johtavaksi ja transistorin 67 johtamattomaksi. Kun transistori 67 ei johda, diodit 71 ja 75 eivät enää pysty johtaamaan pulssien välistä virtaa, ja kondensaattori 69 alkaa varautua positiivisesti +V-lähtee-stä vastuksen 68 kautta, ja tämä varaus tulee lisäksi kondensaat- 7 65005 torin 69 yli aikaisemmin syntyneeseen vakiotilajännitteeseen. Tätä varausjännitettä kuvaa aaltomuoto 84. Olennaisesti sahalaitainen jännite 84 muutetaan sahalaitaiseksi varausjännitteeksi kondensaattoria 73 varten. Kondensaattori 73 integroi tämän saha-aallon paraboliseksi aaltomuodoksi, joka - kuten jännitemuoto 76 osoittaa -on kondensaattorin 73 yli vakiotilaisen pulssien välisen jakson aikana muodostetun jalustajännitteen päällä. Potentiometri 74 määrää lähinnä aaltomuodon 76 jalustajännitteen korkeuden. Generaattori 59 muodostaa siis vaakataajuisia pulsseja, joihin kuuluu epälineaarinen (parabolinen) luiskaosa.

Pulssit 76 ohjaavat avainnetun virtalähdetransistorin 22 johtamista, mikä aiheuttaa epälineaaristen vaakataajuisten pulssien superponoitumisen transistorien 14 ja 15 kollektoreilla olevaan pystysahajännitteeseen, jonka vaihe on keskinäisesti vastakkainen. Pystytaajuinen saha-aalto 11 saa ensin transistorin 15 ja sitten transistorin 14 johtamaan enemmän kunkin pystyjuovavälin aikana, kun aaltomuoto 11 pitää transistorin 14 kannan ensin transistorin 15 kannalla olevan kiinteän jännitteen alapuolella ja sitten sen yläpuolella. Transistorin 14 kollektorijännitettä kuvaa kuvion 2b aaltomuoto 81. Voidaan huomata, että transistorin 15 kollektori-jännite olisi samanlainen, mutta negatiivisuuntaiset vaakapulssit superponoituisivat positiivissuuntaiseen pystytaajuiseen sahalaita-jännitteeseen.

Transistorin 14 kollektorijännite on kytketty toisen modu-laattoriasteen transistorin 38 kannalle, ja transistorin 15 kollek-rorijännite on kytketty ensimmäisen modulaattoriasteen transistorin 31 kannalle. Näissä modulaattoreissa transistorien 31 ja 38 kannoilla olevia jännitteitä verrataan transistorien 32 ja 39 kannoilla oleviin tasavertailujännitteisiin. Transistorin 39 kannalla olevaa vertailujännitettä kuvaa kuvion 2b suora viiva. Kun transistorin 39 kantajännite (kuvion 2b aaltomuoto 81) laskee alle transistorin 39 kannalla olevan tasajännitteen tason, transistori 39 johtaa ja tekee ohjaintransistorin 44 johtavaksi, mikä saa transistorin 44 kehittämään kollektorilleen kuvion 2c pulssien kuvaamat kytkentäsignaalit. Pulssit 82 tekevät sitten tyristorin 46 johtavaksi kondensaattorin 50 varaamista varten, jolloin pystypoik-keutuskäämiin 51 syntyy edellä kuvatulla tavalla negatiivinen ja sahalaitainen pyyhkäisyvirta.

8 65005

Transistorien 31 ja 32 muodostama ensimmäinen modulaattori toimii vastaavalla tavalla ja aiheuttaa kytkentäsignaalien syntymisen ohjaintransistorin 37 kollektorille (pulssit 83 kuviossa 2d). Nämä pulssit saavat tyristorin 53 varaamaan kondensaattorin 50 positiivisesti, jolloin poikkeutuskäämiin 51 syntyy positiivinen ja sahalaitainen pyyhkäisyvirta.

Käyttämällä kaksoisintegrointipiirejä, joihin kuuluu kondensaattorit 69 ja 73 sekä niihin liittyvät vastukset generaattorissa 59, muodostetaan vaakataajuisia epälineaarisia aaltomuotoja 76, jotka muuttavat vastaavien modulaattorien vahvistusta sen pysty juovavälin aikana jolloin kukin muodostaa kytkentäsignaaleja. Kuvioiden 2c ja 2d esittämien kytkentäsignaalien päällekkäinmenon suuruutta säädettään potentiometrin 74 asetuksella. Tarkastelemalla kuvioita 2b ja 2c voidaan nähdä, että lineaarisen pystysahalaita-jännitteen, johon on superponoitu epälineaariset vaakapulssit 81, amplitudin lisäysmuutokset aiheuttavat epälineaarisia leveysmodu-loituja kytkentäsignaaleja 82. Nämä kytkentäsignaalit muuttavat pystyvahvistimen vahvistusta pystyjuovavälin aikana siten, että ne kompensoivat pystyvarauskondensaattorin 50 varauslähteenä toimivat epälineaarisen muotoiset vaakapaluupulssit sekä sen epävajavuuden, joka syntyy molempien tyristorien johtaessa lähellä pystyjuovan keskusta.

Sen lisäksi että pystyvahvistimen vahvistusta voidaan säätää käyttämällä epälineaarisesta moduloituja kytkentäsignaaleja, tällä piirillä on se lisäetu, että pystysahalaitaan voidaan super-ponoida vaakasignaaleja. Vaakataajuisen avainnetun virtalähdetran-sistorin 22 käyttö differentiaalivaiheenkäänninasteessa vähentää suuresti modulaattorien välistä keskinäishäiriötä, koska vaakalähde on niin kaukana varsinaisista modulaattoriasteista, jotka koostuvat transistoreista 31-32 ja 38-39.

Seuraavassa on lueteltu muutamien kuvion 1 komponenttien arvoja.

R68 2,2 k Xl C69 0,01 ^uF

R70 330 Xl C73 4700 /uF

R72 10 k Xl R74 10 k Xl

Claims (5)

9 65005

1. Kytketyn pystypoikkeutusjärjestelmän signaaliprosessori, johon kuuluu: vaakataajuisen energian (80) lähde (48, 56), kapasi-tanssilaite (50), kytkentälaite (46, 53), joka kytkee kyseisen vaakataajuisen energialähteen (48, 56) kapasitanssilaitteeseeen (50), kyseiseen kapasitanssilaitteeseen (50) kytketty pystypoikkeu-tuskäämi (51), pystytaajuisen signaalien (11) lähde (10), vaaka-taajuisia signaaleja (76) kehittävä vaakataajuinen generaattori (59), vaakataajuiseen generaattoriin (59), pystysignaalilähteeseen (10) sekä kytkentälaitteeseen (46, 53) kytketty modulointilaite (12-45) kytkentäsignaalien (82, 83) kehittämiseksi kyseisillä pystysignaa-leilla (11) moduloituina kytkentälaitteen (46, 53) ohjaamiseksi siten, että kapasitanssilaite (50) varautuu pienenevillä määrillä vaakataajuista energiaa kunkin pystyjuovavälin ensimmäisen osan aikana (Tq - T^) ja kasvavilla määrillä vaakaenergiaa pystyjuova-välin toisen osan (T^ - T2) aikana, ja että kapasitanssilaitten (50) purkautuminen aiheuttaa sahalaitaisen pyyhkäisyvirran pysty-poikkeutuskäämiin (51), tunnettu siitä, että vaakataajuiseen generaattoriin (59) kuuluu laite (72-75), joka kehittää kyseiset vaakataajuiset, epälineaarisen luiskaosan sisältävät signaalit (76), joilla muutetaan vaakataajuisten kytkentäsignaalien sijaintia ja siten myös pystyjärjestelmän vahvistusta juovavälinaikana.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen signaaliprosessori, tunnettu siitä, että kyseiseen vaakataajuiseen generaattoriin (59) kuuluu kytkentälaite (61-67), joka kehittää kyseiset vaakataa juiset signaalit (76) kunkin vaakapaluuvälin aikana.

3. Patenttivaatimuksen 2 mukainen signaaliprosessori, tunnettu siitä, että kyseiseen vaakataajuiseen generaattoriin (59) kuuluu kytkentälaitteeseen (61-67) kytketty ensimmäinen varauslaite (68, 69), jolla kehitetään vaakataajuisten signaalien (76) luiskaosa.

4. Patenttivaatimuksen 3 mukainen signaaliprosessori, tunnettu siitä, että vaakataajuiseen generaattoriin kuuluu ensimmäiseen varauslaitteeseen (68, 69) ja kytkentälaitteeseen (61-67) kytketty toinen varauslaite (72, 74), jolla edelleen muutetaan vaakataajuisten signaalien luiskaosan muotoa. 10 65005

5. Minkä tahansa patenttivaatimuksen 1...4 mukainen signaaliprosessori, tunnettu siitä, että pystypoikkeutuskää-miin ja pystyaajuussignaalilähteeseen kytkettyyn modulointilaitteen osaan on kytketty negatiivinen takaisinkytkentälaite (17-19). 11 65005