FI64764C - Anordning foer bearbetning av loepande materialbana - Google Patents

Description

IL "VI Γο1 .... KUULUTUSJULKAISU r a n s Λ [B] (11) UTLAGGNINGSSKRIFT 64 7 64 C (45) Fat^Ui r.yfr.r.rlty K) 01 19S4 'S* (51) K».ik.3/int,ci.3 B 31 B 1/14 SUOMI —FINLAND (21) P«tnttlh»lwmi« — PutentmriHuiIni 791290 (22) Hak*mt«piKri — Afttttknlngadag 19.0U. 79 (23) AlkupUvi —Glttl(h*txdi| 19.oU.79 (41) Tulkit luikituksi — Bllvlt oftantllj 26.10.79

Patentti- ja rekisterihallitus («) Nihttrtk.ip»** j, kuu|.|uik.isun pv*,- *0

Patent· och registerstyrelsen Ansektn utiijd och uti.*krift«i pubikurad J J

(32)(33)(31) Pyr4«ty etuoikeus— Bogird priorltet 29. 0U. 7Ö

Ruotsi-Sverige(SE) 780U705-7 (71) Tetra Pak International AB, Fack, S-221 01 Lund 1, Ruotsi-Sverige(SE) (72) Per-Allan Ljungberg, Lund, Lennart Nilsson, Lund, Ruotsi-Sverige(SE) (7U) Oy Kolster Ab (5U) Laite, jolla työstetään juoksevaa ainerataa -

Anordning för bearbetning av löpande materialbana Tämä keksintö koskee laitetta, jolla työstetään juoksevaa ainerataa, käsittäen jalustan, jossa on kaksi tai useampia keski-akselin kanssa yhdensuuntaisesti sijoitettuja työstövalsseja sekä näiden kanssa yhdessä toimivat vastavalssit, jotka ovat siirrettävissä toimivaan asentoon kosketukseen työstövalsseja vasten ja lepoasentoon välimatkan päähän työstövalsseista.

Erilaisia aineratoja käytetään pakkausteollisuudessa pak-kaussäiliöiden valmistamiseksi esim. erilaisia puolijouksevia tai jouksevia elintarvikkeita varten. Tähän asti on esim. maidon ja kerman pakkaussäiliöiden valmistuksessa käytetty pääasiallisesti ainerataa, jossa on keskeinen kantava kerros, joka on kuituista ainetta, esim. paperia, joka on molemmin puolin päällystetty nestettä läpipäästämättömällä aineella, tavallisesti terraomuovilla. Aineen valmistuksessa painetaan ensin kantavaan kerrokseen haluttu koristus ja teksti, minkä jälkeen painettu aine syötetään päällystysko-neen läpi, jossa kantava kerros päällystetään kahdella terraomuovi-kerroksella. Tämän jälkeen pakkausainerata syötetään tavallisesti i j 2 64764 nuuttauskoneen läpi/ jossa se nuuttausviivottimilla varustettujen valssien sekä vastavalssien avulla varustetaan halutulla nuuttaus-viivakuvioilla, jotka helpottavat pakkausaineradan seuraavaa muotoilua erillisiksi pakkaussäiliöiksi. Nuuttauskoneessa voidaan myös mahdollisesti suorittaa muita työstöjä, esim. kaatoaukkojen tai re-pimisohjeiden meistoa. Tätä seuraavan työvaiheen jälkeen, joka on reunan leikkaus tai leikkaus sopivaan leveyteen, kelataan valmis pakkausainerata rullien muotoon, jotka on sovitettu sen pakkausko-netyypin mukaan, jossa pakkausainerata on tarkoitettu käytettäväksi.

Edellä kuvatun, hyvin tunnetun pakkausaineradan ohella käytetään nykyisin myös toista laminoitua pakkausainetyyppiä, jolle ennen muuta on tunnusomaista se, että se on tehty kokonaan muovista. Keskeinen kantava kerros, joka edeltävän kuvauksen mukaan on tehty kuituisesta aineesta, on tässä pakkausainetyypissä korvattu vaahdotetun muoviaineen muodostamalla kerroksella. Tämä kantava kerros on suhteellisen paksu ja sen peittävät molemmin puolin homogeeniset muovikerrokset, jotka ovat esim. termoplastillista ainetta, jolloin mainittujen homogeenisten muovikerrosten välinen, suhteellisen suuri etäisyys saa aikaan sen, että aineesta tulee hyvin jäykkä. Tämän aineen valmistus tapahtuu siten, että kantava kerros heti pursutuksen jälkeen laminoidaan kahdella homogeenisella muovi-kerroksella, minkä jälkeen laminaatti varustetaan painatuksella ja nuuttausviivoilla, leikataan sopivaan leveyteen sekä kelataan valmiiksi rulliksi pakkauskoneella sopivilla mitoilla.

Kahden edellä kuvatun pakkauslaminaatin valmistus tapahtuu edeltävän kuvauksen mukaisesti periaatteessa samanlaisella tavalla. Kuitenkin on olemassa se tärkeä ero, että kokomuovilaminaatin valmistuksessa ei voida keskeyttää pursutusta tai alentaa pursutusno-peutta valmistuksen aikana. Sitä vastoin paperi-muovilaminaatin valmistus voidaan keskeyttää tilapäisesti siten, että rata jää paikalleen eri työstöasemissa, koska kantava kerros syötetään ulos rullalta. Mikäli keskeytykset tulevat välttämättömiksi kokomuovilaminaatin valmistuksessa, merkitsee tämä sitä, että pursutin on pysäytettävä, jolloin kantava kerros tulee keskeytetyksi niin, että konetta jälleen käynnistettäessä on taas johdettava radan alkupää käsin eri järjestyksessä sijoitettujen työstökoneiden läpi, mikä on hankala ja paljon aikaa vaativa työ, koska rata toisaalta on herkkä ja toisaalta se valmistetaan jatkuvasti suurella nopeudella (ns. lentävällä lähdöllä).

3 64764

Sekä kokomuovityyppistä että muovi-paperista tehtyä, lami-noitua pakkausainetta käytetään erilaisten ja erikokoisten pakkausten valmistuksessa, mikä tekee välttämättömäksi erilaisten nuuttaus-viivamuotojen meistämisen. Tuotantojakson aikana esiintyy siis usein nuuttausviivamuodon meistävien valssien vaihtoa. Paperipohjaisen pakkauslaminaatin valmistuksessa nämä vaihdot eivät muodosta mitään suurta ongelmaa, koska tällöin voidaan joko keskeyttää tuotanto nuuttausvalssien vaihdon ajaksi tai käyttämällä useita järjestyksessä sijoitettuja nuuttauskoneita voidaan vaihtaa nuuttausvalssit nuuttauskoneessa sillä aikaa, kun toinen nuuttauskone toimii ja varustaa juoksevan radan nuuttausviivoilla. Nuuttausvalssien vaihto on kuitenkin paljon monimutkaisempi pursutetun muoviaineen valmistuksessa, koska pursutusta ei voida keskeyttää valssien vaihdon ajaksi. Ei ole myöskään mahdollista sijoitaa useita nuuttauskoneita peräkkäin, koska tällöin on lähes mahdotonta johtaa rataa haluttua tietä kaikkien nuuttauskoneiden läpi, kun tuotanto aloitetaan, mikä ennen muuta johtuu siitä,että radalla on verraten suuri nopeus. Ratkaisu, jossa käytetään useita nuuttauskoneita järjestyksessä peräkkäin, on lisäksi epäedullinen sikäli, että se vaatii paljon tilaa ja se on kallis, varsinkin, jos ainerata on varustettava nuuttausviivoilla molemmin puolin niin kuin tavallisesti on tehtävä.

Po. keksinnön eräänä tarkoituksena on kehittää laite, jolla työstetään juoksevaa ainerataa, varsinkin tätä nuuttaen tai meistäen, ja joka tekee mahdolliseksi aineen työstövalssien vaihdon käytön aikana.

Po. keksinnön tarkoituksena on lisäksi kehittää pienikokoinen ja vähän kustannuksia vaativa laite, joka soveltuu hyvin lami-noidun, vaahdotetun muoviainekerroksen sisältävän pakkausaineradan työstämiseen.

Lisäksi po. keksinnön tarkoituksena on kehittää laite, joka suurella tarkkuudella tekee mahdolliseksi pakkausaineradan kaksipuolisen nuuttauksen.

Lisäksi po. keksinnön tarkoituksena on kehittää laite, jossa käytetään mahdollisimman vähän vastavalsseja ja joka on halpa ja yksinkertainen.

Lopuksi po. keksinnön tarkoituksena on kehittää nuutaus-laite, jonka läpi rata voidaan johtaa yksinkertaisesti, kun tuotanto aloitetaan.

4 64764 Nämä ja muut tarkoitukset on saavutettu keksinnön mukaisesti antamalla jouksevaa ainerataa työstävälle laitteelle se ominaisuus, että keskiakselin ympäri kääntyvä kehto kannattaa vastavalsseja ja että sekä vastavalssit että työstövalssit sijaitsevat diametraali-sesti keskiakselin vastakkaisilla puolilla.

Keksinnön mukaisen laitteen toiselle toteutusmuodolle on lisäksi annettu se ominaisuus, että vastavalssit ovat lähempänä kes-kiakselia kuin työstövalssit.

Keksinnön mukaisen laitteen toiselle toteutusmuodolle on lisäksi annettu se ominaisuus, että kehto, kun se käännetään aktiivi-asentoon, siirtää vastavalssit asentoon, jossa ne ovat samassa tasossa kuin keskiakseli ja työstövalssipari.

Keksinnön mukaisen laitteen eräälle toiselle toteutusmuodolle on lisäksi annettu se ominaisuus, että kehtoon laakeroidut vastavalssit sijaitsevat sellaisella keskinäisellä välimatkalla, että ainerata laitteen lepoasennossa voidaan johtaa valssien välistä.

Keksinnön mukaisen laitteen eräälle toiselle toteutusmuodolle on lisäksi annettu se ominaisuus, että työstövalssit on sijoitettu samalla jaolla keskiakselin ympärille.

Keksinnön mukaisen laitteen eräälle toiselle toteutusmuodolle on lisäksi annettu se ominaisuus, että työstövalssit on laakeroitu säädettävästi niiden siirtämiseksi kohti keskiakselia tai siitä pois.

Keksinnön mukaisen laitteen eräälle toiselle toteutusmuodolle on lisäksi annettu se ominiasuus, että vastavalssit on laakeroitu säädettävästi niiden siirtämiseksi kohti keskiakselia tai siitä pois.

Keksinnön mukaisen laitteen eräälle toiselle toteutusmuodolle on lisäksi annettu se ominaisuus, että työstövalssit ovat vedettyjä valsseja, joilla suoritetaan aineradan nuuttaus tai meisto.

Keksinnön mukaisen laitteen toiselle toteutusmuodolle on lopuksi annettu myös se ominaisuus, että vastavalssit voivat pyöriä vapaasti ja ne on tehty peräänantavasta aineesta.

Keksinnön mukaista laitetta kuvataan nyt lähemmin erityisesti viitaten oheisiin, kaaviomaisiin piirustuökuvioihin, jotka kaikki esittävät laitteen parhaana pidettyä toteutusmuotoa läpileikkauksena sivulta. Kuvioita on vahvasti yksinkertaistettu ja ne näyttävät vain keksinnön ymmärtämiselle tarpeelliset osat.

Kuvio 1 esittää keksinnön mukaista laitetta lepoasennossa, mutta ainerata pujotettuna laitteen läpi, \ 5 64764 kuvio 2 esittää laitetta ensimmäisessä kahdesta vaihtoehtoisesta aktiiviasennosta ja kuvio 3 esittää keksinnön mukaista laitetta toisessa kahdesta aktiiviasennosta.

Keksinnön mukaisen laitteen näytetty, parhaana pidetty toteutusmuoto sisältää jalustan 1, johon on laakeroitu neljä työstö-tai nuuttausvalssia 2-5 pyörivästi pääasiallisesti samalla välimatkalla geometrisesta keskiakselista 6. Työstövalssit ovat yhdensuuntaiset sekä keskenään että keskiakselin kanssa ja ne on sijoitettu samalla jaolla tämän ympärille. Valssit ovat lieriömäisiä ja niiden pinnalla on nuuttausrautoja, jotka muodostavat halutun kuvion. Jokaista valssia käytetään joko yksin tai tahdistetusti suoraan vastapäätä olevan valssin kanssa vaihdejärjestelmän avulla.

Keskiakseli 6 toimii ripustuskeskustana kääntyvälle kehdolle 7, jonka ulkopäiden kohdalle on laakeroitu kaksi vastavalssia 8, 9 vapaasti pyörivästi. Vastavalssit ovat yhdensuuntaiset keskiakselin kanssa ja sijaitsevat suoraaan vastapäätä toisiaan olevin puolin tästä, mikä koskee myöskin työstövalsseja 2-5, jos näitä katsotaan parittain. Koska kehto 7 on laakeroitu jalustaan 1 ei näytetyillä, lyhyillä akselitapeilla, muodostuu kahden vastavalssin 8, 9 välillä vapaa tila, jonka leveys pääasiallisesti vastaa valssien pituutta. Koska vastaava vapaa tila on olemassa työstövalssien ja toisaalta jalustan sivujen välillä, muodostuu laitteen ollessa kuvion 1 näyttämässä asennossa tunnelin muotoinen tila valssien ja kehdon 7 ja vast, jalustan 1 sivujen välillä, jonka kautta pakkausainerata 10 voi jousta vapaasti.

Kuvio 2 näyttää keksinnön mukaisen laitteen ensimmäisessä aktiiviasennossa. Tämä asento saadaan aikaan siten, että kehto 7, kun ainerata 10 on pantu jouksemaan laiteen läpi kuvion 1 mukaisesti, käännetään vastapäivään, kunnes molemmat vastavalssit ovat samassa tasossa kuin keskiakseli 6 ja molemmat työstövalssit 4, 5. Tällöin pakkausainerata 10 kulkee välitilassa, joka on vastavalssin 9 ja työstövalssin 4 ja vast, vastavalssin 8 ja työstövalssin 5 välissä. Kuviosta käy ilmi selvästi, että vastavalssit 8, 9 ovat lähempänä keskiakselia 6 kuin työstövalssit, ja keskiakselin 6 ja vastavalssien 8, 9 ja vast, työstövalssien välimatka on lähemmin määriteltynä valittu niin, että muodostuu pääasiallisesti linjan muotoinen kosketuspinta valssien välillä, kun laite on jommassa kummassa aktiiviasennossaan. Työstövalssit 2-5 on laakeroitu sää- 6 l 64764 dettävästi siten, että ne voidaan siirtää rinnakkain suunnassa kohti keskiakselia 6 tai siitä pois, jolloin voidaan käyttää ja kytkeä yhteen valsseja, joiden halkaisija vaihtelee, niiden vetämiseksi tahdistetusti hammaspyöräjärjestelmän avulla. Myöskin vastavalssien laakerointipisteet ovat mieluiten säädettäviä, niin että vastavals-sit 8, 9 voidaan siirtää kohti keskiakselia 6 tai siitä pois vasta-valssien ja työstövalssien välisen kosketuspaineen säätämiseksi sopivaan arvoon. Kun keksinnön mukaista laitetta käytetään nuuttaus-koneena, on vastavalssit 8, 9 tavallisesti tehty peräänantavasta aineesta, esim. kovasta kumista, mutta kun laitetta käytetään muuhun, esim. reikien tekoon aineradassa tai repimisohjeiden tekoon, voidaan käyttää vastavalsseja, jotka ovat muuta ainetta tai joilla on toinen rakenne.

Kuvio 3 vastaa kuviota 2, mutta se näyttää laitteen sen toisessa aktiiviasennossa, jossa vastavalssit 8, 9 viedään kytkentään työstövalssien 2, 3 kanssa kääntämällä kehtoa 7 myötäpäivään 135° verran, jolloin vastavalssit 8, 9 ovat samassa tasossa kuin työstö-valssit 2, 3 ja keskiakseli 6.

Kun keksinnön mukaista laitetta on käytettävä sen parhaana pidetyssä toteutusmuodossa laitteena, jolla nuutetaan pakkausaine-rataa, joka sisältää suulakepuristetun vaahtomuovikerroksen, sijoitetaan laite yhdessä muiden työstökoneiden, esim. painokoneen, meis-tokoneen, leikkauslaitteiden yms., kanssa järjestyksessä suulake-puristuslaitteen jälkeen. Keksinnön mukainen laite on tällöin varustettu halutulla määrällä nuutausvalsseja 2-5. Kun aineen valmistus aloitetaan, varustetaan juuri puristettu, vaahdotetusta muo-viaineesta koostuva kantava kerros ensin kahdella homogeenisella muovikerroksella, jotka suulakepuristetaan tahdistetusti kantoker-rosradan kanssa ja laminoidaan tähän laminointivalssien avulla. Tämän jälkeen radan alkupää johdetaan vapaan, tunnelimaisen tilan kautta, joka on keksinnön laitteen työstö- ja vastavalssien välissä. Laite on tällöin kuvion 1 näyttämässä lepoasennossa, mikä tekee aineen alkupään ohjaamisen laitteen läpi hyvin helpoksi niilläkin suurilla valmistusnopeuksilla, joita tavallisesti käytetään. Kun radan pää johdetaan keksinnön laitteen läpi, se johdetaan edelleen jatkotyöstöä varten, esim. painatukseen tms., mikä kuitenkin on ilman merkitystä keksinnölle eikä sitä siksi tulla kuvaamaan lähemmin.

Kun tuotanto on käynnistetty ja radan alkupää on syötetty oikealla tavalla keksinnön laitteen läpi, käynnistetään niiden kah- 7 64764 den työstövalssin 4, 5 veto, joita käytetään ensin, kytkemällä nämä mainitun vaihdejärjestelmän avulla painokoneen kanssa tahdistettua vetoa varten. Tämän jälkeen keksinnön laite saatetaan ensimmäiseen aktiiviasentoonsa (kuvio 2) kääntämällä kehtoa 7 vastapäivään, niin että kaksi vastavalssia 8, 9 ensin viedään kosketukseen radan kanssa ja sitten, kun kehtoa 7 käännetään edelleen, ne vievät radan kosketukseen työstövalssien 4, 5 kanssa. Työstövalssien ja vasta-valssien välinen, etukäteen säädetty välimatka voidaan tämän jälkeen vielä hienosäätää siirtämällä vastavalssit 8, 9 kohti työstövalsse-ja tai niistä pois, kunnes on saatu oikea kosketuspaine. Tämä kos-ketuspaine saadaan sitten automaattisesti aina, kun kehto 7 jälleen käännetään lepoasennosta aktiiviasentoon, koska kehdon kääntöliike ei vaikuta vastavalssien 8, 9 ja keskiakselin 6 väliseen etäisyyteen.

Tässä ensimmäisessä aktiiviasennossa tapahtuvan käytön aikana voidaan jalusta 1 varustaa nuuttausvalsseilla 2, 3, joilla on haluttu nuuttausviivakuvio, jolla pakkausainerata 10 on seuraavaksi varustettava. Kun on tuotettu haluttu määrä pakkausainerataa, jolla on ensiksi mainittu nuuttausviivakuvio, valmistutaan uuden nuuttaus-viivakuvion käyttöönottoon käynnistämällä molemmat nuutausvalssit 2, 3 ja käyttämällä näitä tahdistetulla nopeudella. Sitten kehto käännetään myötäpäivään kuvion 2 näyttämästä ensimmäisestä aktiivi-asennosta ja lepoasennon kautta (kuvio 1) toiseen, kuvion 3 näyttämään aktiiviasentoon, jossa pakkausainerata kulkee kosketuksessa nuuttausvalssien 2, 3 kanssa. Tämä toiminta voi tapahtua keskeyttämättä radan syöttöä ja niin että ainetta menee mahdollisimman vähän hukkaan. Aikaisemmin käytettyjä nuuttausvalsseja 4, 5 ei nyt käytetä, ja kun niiden veto on keskeytetty, ne voidaan vaihtaa uusiin vals-seihin, joilla on haluttu uusi nuutausviivakuvio.

Keksinnön mukainen laite on symmetrinen sikäli, että ainera-ta voidaan ajaa molempiin suuntiin laitteen läpi, jolloin kuitenkin on tietysti katsottava, että työstövalssien käyttö tapahtuu oikeaan suuntaan. Kuten käy ilmi piirustuksesta, saadaan molemmissa aktii-viasennoissa aikaan aineradan molempien sivujen työstö, so. toinen aktiivinen työstövalssi työstää aineradan vastakkaista puolta. Haluttaessa voidaan suorittaa vain toisen puolen työstö joko tekemällä toinen työstövalssi täysin sileäksi ja lieriömäiseksi tai poistamalla toinen työstövalssi tai säätämällä se asentoon, jossa se on kauempana keskiakselista 6, niin että ainerata ei tule puristetuksi työstövalssin ja vastavalssin välille.

Sijoittamalla työstcvalssit vastavalssien käännettävän järjestelyn ympärille voidaan pienentää vastavalssien määrää suhteessa 8 64764 työstövalssien määrään, koska näytetty vastavalssipari voi samalla palvella neljää työstövalssia tai useampia. Siksi voidaan laite tehdä yksinkertaiseksi ja siten luotettavaksi ja verraten halvaksi.

Keksinnön mukaisella laitteella on lopuksi se etu, että se työskentelee hyvin suurella tarkkuudella, koska hyvälle tulokselle erittäin tärkeä etäisyys vastavalssin ja työstövalssin välillä pysyy säädön jälkeen vakiona ja muuttumattomana riippumatta siitä, käännetäänkö kehto 7 aktiiviasentoon ja siitä pois useat kerrat, mikä tehdään silloin, kun on valmistettava ainerata tietyllä nuuttaus-viivakuviolla ja välillä on tehtävä lyhyet keskeytykset muiden kuvioiden saamiseksi.

Föreliggande uppfinning avser en anordning för bearbetning av löpande materialbana, innefattande ett stativ med tvä eller flera parallellt med en centrumaxel lagrade bearbetningsvalsar samt med dessa samverkande motvalsar, vilka är förflyttbara mellan ett aktivt läge i anliggning mot bearbetningsvalsarna samt ett in-aktivt läge pä avständ frän bearbetningsvalsarna.

Materialbanor av olika typer användes inom förpacnings-industrin för tillverkning av förpackningsbehällare för t.ex. olika typer av halvflytande eller flytande livsmedel. Hittills har man vid tillverkning av förpackningsbehällare för t.ex. mjölk och grädde huvudsakligen använt sig av en materialbana med ett centralt bärar-skikt av fibröst material, t.ex. papper, vilket pä ömse sidor är belagt med ett vätskeogenomträngligt material, vanligtvis en termo-plast. Vid tillverkningen av materialet tryckes först bärarskiktet med önskad dekor och text, varefter det tryckta materialet mätäs genom en beläggningsmaskin i vilken bärarskiktet belägges med de bäda termoplastskikten. Därefter mätäs förpackningsmaterialbanan vanligtvis genom en bigmaskin, i vilken den med hjälp av valsar med biglinjaler samt motvalsar förses med ett önskat mönster av biglinjer, vilka underlättar den efterföljande omformningen av förpackningsmaterialbanan tili enskilda förpackningsbehällare. I bigmaskinen kan eventullet även ytterligare bearbetningsoperationer företagas, t.ex. stansning av hällöppningar eller rivanvisningar. Efter ett ytterligare arbetsmoment i form av kantskärning eller skärning tili lämplig bredd upplindas den färdiga förpackningsmaterialbanan till form av rullar, vilka är anpassade för den typ av förpackningsmaskin i vilken förpackningsmaterialbanan är avsedd att användas.

,9 64764 Förutom den ovan beskrivna, välkända förpackningsmaterial-banan utnyttjas numera även en annan typ av laminerat förpacknings-material, vilket främst utmärkes av att det är tillverkat helt i plast. Det centrala bärarskikt som ovan beskrivits säsom varande av fibröst material har vid denna typ av förpackningsmaterial er-satts med ett skikt av skummat plastmaterial. Detta bärarskikt är förhällandevis tjockt och är pä ömse sidor täckt av homogena plast-skikt av t.ex. ett termoplastiskt material, varvid det förhällandevis Stora avständet mellan nämnda homogena plastskikt gör att mate-rialet blir mycket styvt. Tillverkningen av detta material tillgär sä att bärarskiktet omedelbart efter extruderingen lamineras med de bäda homogena plastskikten, varefter laminatet tryckes, förses med biglinjer, skäres tili lämplig bredd samt upprullas tili färdiga rullar i för förpackningsmaskinen lampat format.

Tillverkningen av de bäda ovan beskrivna förpackningslami-naten sker säsom framgätt pä ett principiellt likartat sätt. Dock finns den väsentliga skillnaden att man vid tillverkningen av hel-plastlaminatet inte kan avbryta extruderingen eller minska extru-deringshastigheten under pägäende förlopp. Tillverkningen av papper-plastlaminat kan däremot avbrytas temporärt med banan kvar i läge genom de olika bearbetningsstationerna, eftersom bärarskiktet ju avmatas frän en rulle. Om avbrott blir nödvändiga vid tillverkningen av helplastlaminatet innebär detta att extrudern mäste stannas, varvid bärarskiktet avbrytes sä att det vid omstart av maskinen blir nödvändigt att änyo leda banans begynnelseände manuellt genom de olika, i följd anordnade bearbetningsmaskinerna, vilket är ett komplicerat och tidsödande arbete, eftersom banan dels är ömtälig och dels produceras med konstant hög hastighet (s.k. flygande start).

Laminerat förpackningsmaterial av säväl helplasttyp som av plast-papper användes för tillverkning av förpackningar av olika typer och storlekar, vilket nödvändiggör prägling av olika big-linjemönster. Under en produktionsperiod förekommer alltsä ofta byte av de biglinjemönstret präglande valsarna. Vid tillverkning av pappersbaserat förpackningslaminat utgör dess byten inget större problem, eftersom man antingen kan avbryta produktionen vid utbytet av bigvalsarna eller genom att utnyttja flera i följd efter varanda anordnade bigmaskiner kan byta bigvalsar i en bigmaskin under det att en annan bigmaskin är verksam och förser den löpande banan med biglinjemönstret. Byte av bigvalsar är emellertid avsevärt mer kömpii- 10 6 4 7 6 4 cerat vid tillverkning av extruderat plastmaterial, eftersom extru-deringen ej kan avbrytas under vlasbytet. Det är ej heller möjligt att anordna ett flertal bigmaskiner i följd efter varandra, eftersom det dä blir i det närmaste omöjligt att leda banan den önskade vägen genom samtliga bigmaskiner da produktionen startas, framför-allt beroende pä banans förhällandevis höga hastighet. Lösningen med flera bigmaskiner i följd efter varandra är dessutom ofördel-aktig sätillvida att den blir mycket utrymmeskrävande och dyrbar, särskilt om säsom vanligen är fallet materialbanan skall förses med biglinjer pi bida sidor.

Ett ändamäl med föreliggande uppfinning är att ombesörja en anordning för bearbetning av en löpande materialbana, särskilt big-ning eller stansning av en extruderad materialbana, vilken anordning möjliggör byte av de materialbearbetande valsarna under drift.

Ytterligare ändamäl med föreliggande uppfinning är att ombesörja en kompakt och föga kostanadskrävande anordning som är väl lämpad för bearbetning av en laminerad förpackningsmaterialbana inne-fattande skikt av skummat plastmaterial.

Ytterligare ändamäl med föreliggande uppfinning är att ombesörja en anordning som med stor noggrannhet möjliggör dubbelsidig bigning av förpackningsmaterialbanan.

Ett ytterligare ändamäl med föreliggande uppfinning är att ombesörja en anordning som utnyttjar ett minimalt antal motvalsar och som är billig och okomplicerad.

Det är slutligen ocksä ett ändamäl med föreliggande uppfinning att ombesörja en bigningsanordning genom vilken banan enkelt kan ledas vid produktionsstart.

Dessa och andra ändamäl har enligt uppfinningen uppnätts genom att en anordning för bearbetning av löpande materialbanan getts kännetecknet att motvalsarna uppbäres av en kring centrum-axeln svängbar vagga samt att säväl motvalsarna som bearbetnings-valsarna är belägna pä diametralt motsatta sidor av centrumaxeln.

En ytterligare utföringsform av anordningen enligt uppfinningen har vidare getts kännetecknet att motvalsarna befinner sig närmare centrumaxeln än bearbetningsvalsarna.

En ytterligare utföringsform av anordningen enligt uppfinningen har vidare getts kännetecknet att vaggan dä den svänges tili aktivt läge förflyttar motvalsarna tili ett läge i vilket de befinner sig i samma pian som centrumaxeln och ett bearbetnings-valspar.

11 1 64764

En ytterligare utföringsform av anordningen enligt upp-finningen har vidare getts kannetecknet att de i vaggan lagrande motvalsarna befinner sig pä sädant avständ frän varandra att ir.ateri-albanan i anordningens inaktiva läge kan ledas mellan valserna.

En ytterligare utföringsform av anordningen enligt upp-finningen har vidare getts kännetecknet att bearbetningsvalarna är anordnade med lika delning runt centrumaxeln.

En ytterligare utföringsform av anordningen enligt upp-finningen har vidare getts kännetecknet att bearbetningsvalsarna är justerbart lagrade för förflyttning mot eller frän centrumaxeln.

En ytterligare utföringsform av anordningen enligt upp-finningen har vidare getts kännetecknet att motvalsarna är justerbart lagrade för förflyttning mot eller frän centrumaxeln.

En ytterligare utföringsform av anordningen enligt upp-finningen har vidare getts kännetecknet att bearbetningsvalsarna utgöres av drivna valsar för bigning eller stansning av material-banan.

En ytterligare utföringsform av anordningen enligt upp-finningen har slutligen ocksä getts kännetecknet att motvalsarna är fritt roterbara samt tillverkade av ett eftergivligt material.

Anordningen enligt uppfinningen kommer nu att beskrivas närmare under särskild hänvisning tili bifogade, schematiska rit-ningsfigurer, vilka samtliga visar en föredragen utföringsform av anordningen i sektion frän sidan. Ritningsfigurerna är starkt för-enklade och visar blott de för förstäelse av uppfinningen nödvän-diga detaljerna.

Fig. 1 visar anordningen enligt uppfinningen i inaktivt läge, men med en materialbana trädd genom anordningen.

Fig. 2 visar anordningen i ett första av tvä alternative, aktiva lägen.

Fig. 3 visar anordningen enligt uppfinningen i ett andra av de tvä aktiva lägena.

Den visade föredragna utföringsformen av anordningen enligt uppfinningen innefattar ett stativ 1 i vilket fyra bearbetnings-eller bigvalsar 2-5 är roterbart lagrade pä huvudsakligen lika avständ frän en geometrisk centrumaxel 6. Bearbetningsvalsarna är paralle11a säväl inbördes som med centrumaxeln och anordnade med lika delning runt denna. Valsarna är cylindriska samt försedda med önskat mönster av biglinjaler pä sin yta. Varje vals är driven 12 \ 64764 antingen enskilt eller synkront med den diagonalt motsatta valsen medelst ett växelarrangemang.

Centrumaxeln 6 tjänstgör säsom upphängningscentrum för en svängbar vagga 7 vid vars yttre ändar tvä motvalsar 8, 9 är fritt roterbart lagrade. Motvalsarna är parallella med centrumaxeln och belägna pä diametralt motsatta sidor om denna, vilket ocksä gäller för bearbetningsvalsarna 2-5, om dessa betraktas parvis. Eftersom vaggan 7 är lagrad i stativet 1 med icke visade, korta axeltappar uppkommer mellan de bäda motvalsarna 8, 9 ett fritt utrymme, vars bredd huvudsakligen överensstämmer med valsarnas längd. Eftersom motsvarande fria utrymme finns mellan bearbetningsvalsarna respek-tive stativsidorna uppkommer da anordningen befinner sig i det i figur 1 visade läget ett tunnelformigt utrymme mellan valsarna och vaggans 7 respektive stativets 1 sidor genom vilket förpacknings-materialbanan 10 fritt kan löpa.

I figur 2 visas anordningen enligt uppfinningen i ett första aktivt läge. Detta läge uppkommer genom att vaggan 7 sedan material-banan 10 bringats löpa genom anordningen säsom visas i figur 1 svänges moturs tills dess att de bäda motvalsarna befinner sig i samma pian som centrumaxeln 6 och de bäda bearbetningsvalsarna 4, 5. Härvid löper förpackningsmaterialbanan 10 i mellanrummet mellan motvalsen 9 och bearbetningsvalsen 4 respektive motvalsen 8 och bearbetningsvalsen 5. Av figuren framgär tydligt att motvalsarna 8, 9 befinner sig närmare centrumaxeln 6 än bearbetningsvalsarna, och avständet mellan centrumaxeln 6 och motvalsarna 8, 9 respektive bearbetningsvalsarna är närmare bestämt sä valt att en huvudsakligen linjeformig kontaktyta uppkommer mellan valsarna da anordningen befinner sig i ett av sinä aktiva lägen. Bearbetningsvalsarna 2-5 är justerbart lagrade pä sä sätt att de kan parellell-förflyttas i riktning mot eller frän centrumaxeln 6, varigenom valsar av varierande diameter kan användas och sammankopplas för synkron drivning medelst ett kugghjulsarrangemang. Även motvalsar-nas lagringspunkter är lämpligen justerbara sä att motvalsarna 8, 9 kan förskjutas i riktning mot eller bort frän centrumaxeln 6 för justering av anliggningstrycket mellan motvalsarna och bearbetningsvalsarna tili lämpligt värde. Da anordningen enligt uppfinningen användes sä som bigmaskin är motvalsarna 8, 9 vanligtvis tillverka-de av ett eftergivligt material, t.ex. härdgummi, men vid annan an-vändning av anordningen, t.ex. för hältagning i materialbanan eller för upptagning av rivanvisningar kan motvalsar av annat material eller annan konstruktion användas.

13 64764

Fig. 3 svarar mot figur 2 men visar anordningen i det andra av dessa aktiva lägen, i vilket motvalsarna 8, 9 bringas till in-grepp med bearbetningsvalsarna 2, 3 genom vridning av vaggan 7 135° medurs, varvid motvalsarna 8, 9 befinner sig i samma plan som bearbetningsvalsarna 2, 3 och centrumaxeln 6.

Da anordningen enligt uppfinningen skall användas i sin före-dragna utföringsform säsom anordning för bigning av en förpacknings-materialbana innefattande ett extruderat skumplastskikt placeras anordningen tillsammans med övriga bearbetningsmaskiner, t.ex. tryck-verk, stansverk, klippanordningar och liknande, i följd efter extruder ingsanordningen. Anordningen enligt uppfinningen är härvid for-sedd med önskad uppsättning bigvalsar 2-5. Da materialtillverkning-en startar förses det nyextruderade, av skummat plastmaterial stäende bärarskiktet först med de bMda homogena plastskikten, vilka extruderas synkront med bärarskiktbanan och lamineras till denna med hjälp av lamineringsvalsar. Därefter ledes banans begynnelse-Mnde genom det fria, tunnelformiga utrymmet mellan bearbetnings-och motvalsarna i anordningen enligt uppfinningen. Denna befinner sig dä i sitt i figur 1 visade, inaktiva lMge, vilket gör styr-ningen av materialets begynnelseMnde genom anordningen mycket enkel även vid de höga tillverkningshastigheter som vanligtvis an-vändes. När banänden ledes genom anordningen enligt uppfinningen ledes den vidare för ytterligare bearbetning, t.ex. tryckning eller liknade, vilket emellertid saknar betydelse för uppfinningen och därför icke kommer att beskrivas närmare.

Da produktionen igängsatts och banans begynnelseMnde matats pä riktigt sMtt genom anordningen enligt uppfinningen startas driv-ningen av de bäda bearbetningsvalsar 4, 5 som först skall komma till anvMndning genom att dessa via nämnda växelarrangemang sammankopp-las med tryckverket för synkron drivning. DMrefter bringas anordningen enligt uppfinningen till sitt första aktiva lMge (fig. 2) genom att vaggan 7 svänges moturs sä att de bäda motvalsarna 8, 9 först kommer i kontakt med banan och dMrefter vid ytterligare vridning av vaggan 7 bringar banan i kontakt med bearbetningsvalsarna 4, 5. Det i förvMg instMllda mellanrummet mellan bearbetningsvalsar och motvalsar kan härefter ytterligare finjusteras genom förflytt-ning av motvalsarna 8, 9 i riktning mot eller fran bearbetninys-valsarna tills dess att ett riktigt anliggningstryck erhallits.

Detta anliggningstryck erhalles därefter automatiskt närhelst vaggan 7 ater svänges frän inaktivt till aktivt läge, eftersom 14 64764 vaggans svängningsrörelse ej inverkar pä motvalsranas 8, 9 avständ frän ccntrumaxeln 6.

Under driften i detta första, aktiva läge kan stativet 1 för-ses med bigvalsar 2, 3 med det önskade biglinjemönster som härnäst förpackningamaterialbanan 10 skall förses med. När önskad mängd för-packningsmaterialbana med förstnämnda biglinjemönster producerats förberedes övergängen tili ett nytt biglinjemönster genom att de bä-da bigvalsarna 2, 3 igängsättes och drives med synkron hastighet. Därefter svänges vaggan medurs frän det i figur 2 visade, första aktiva läget och via det inaktiva läget (figur 1) tili det andra, i figur 3 visade aktiva läget i vilket förpackningsmaterialbanan löper i kontakt med bigvalsarna 2, 3. Denna manöver kan ske utan avbrott i banmatningen och med ett minimum av spillmaterial. De tidigare an-vända bigvalsarna 4, 5 är nu outnyttjade och sedan drivningen av dessa avbrutits kan de bytas ut mot nya valsar med önskat nytt biglinjemönster .

Anordningen enligt uppfinningen är symmetrisk sätillvida att materialbanan kan drivas at bäda hallen genom anordningen, var-vid dock givetvis mäste tillses att drivningen av bearbetningsvalsar-na sker ät rätt hali. Säsom framgär av ritningen erhälles i vart och ett av de bäda aktiva lägena en bearbetning av materialbanans bäda sidor, d.v.s. den ena aktiva bearbetningsvalsen bearbetar material-banans ena sida och den andra aktiva bearbetningsvalsen bearbetar materialbanans motsatta sida. Om sä är önskvärt kan bearbetning av endast en sida ske, antingen genom att den ena bearbetningsvalsen tiliverkas helt slät och cylindrisk eller genom att den ena bearbetningsvalsen avlägsnas eller justeras tili ett läge pä större avständ frän centrumaxeln 6 sä att materialbanan ej pressas mellan bearbetningsvalsen och motvalsen.

Genom placering av bearbetningsvalsarna runt ett vridbart arrangemang av motvalsar kan antalet motvalsar i förhällande tili antalet bearbetningsvalsar nedbringas, eftersom det visade motvals-paret samtidigt kan betjäna fyra eller flera bearbetningsvalsar.

Detta medför att anordningen kan göras enkel och därmed tillförlit-lig och förhällandevis billig.

Anordningen enligt uppfinningen har slutligen den fördelen att den arbetar med mycket stor noggrannhet, eftersom det för gott resultat mycket betydelsefulia avständet mellan motvals och bear-betningsvals efter injustering hälles konstant och oförändrat obe-roende av om vaggan 7 svänges tili och frän aktivt läge flera gänger, vilket blir fallet om materialbana med ett visst biglinjemönster skall tillverkas med kortare avbrott för andra mönster.

Claims (9)

15 64764

1. Laite, jolla työstetään juoksevaa ainerataa, käsittäen jalustan (1), jossa on kaksi tai useampia keskiakselin (6) kanssa yhdensuuntaisesti sijoitettuja työstövalsseja (2...5) sekä näiden kanssa yhdessä toimivat vastavalssit (8, 9), jotka ovat siirrettävissä toimivaan asentoon kosketukseen työstövalsseja (2...5) vasten ja lepoasentoon välimatkan päähän työstövalsseista, tunnettu siitä, että keskiakselin (6) ympäri kääntyvä kehto (7) kannattaa vastavalsseja (8, 9) ja että sekä vastavalssit (8, 9) että työstövalssit (2...5) sijaitsevat diametraalisesti keskiakselin (6) vastakkaisilla puolilla.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen laite, tunnettu siitä, että vastavalssit (8, 9) ovat lähempänä keskiakselia (6) kuin työstövalssit (2...5).

3. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen laite, tunnettu siitä, että kehto (7), kun se käännetään toimivaan asentoon, siirtää vastavalssit (8, 9) asentoon, jossa ne ovat samassa tasossa kuin keskiakseli (6) ja työstövalssipari.

4. Jonkin edeltävän patenttivaatimuksen mukainen laite, tunnettu siitä, että kehtoon (7) laakeroidut vastavalssit (8, 9) ovat sellaisen välimatkan päässä toisistaan, että ainerata (10) laitteen lepoasennossa voidaan johtaa valssien välistä.

5. Jonkin edeltävän patenttivaatimuksen mukainen laite, tunnettu siitä, että työstövalssit (2...5) on sijoitettu samalla jaolla keskiakselin (6) ympärille.

6. Jonkin edeltävän patenttivaatimuksen mukainen laite, tunnettu siitä, että työstövalssit (2...5) on laakeroitu säädettävästi niiden siirtämiseksi kohti keskiakselia (6) tai siitä pois.

7. Patenttivaatimuksen 6 mukainen laite, tunnettu siitä, että vastavalssit (8, 9) on laakeroitu säädettävästi niiden siirtämiseksi kohti keskiakselia (6) tai siitä pois.

8. Jonkin edeltävän patenttivaatimuksen mukainen laite, tunnettu siitä, että työstövalssit (2...5) ovat pakko-käyttöisiä valsseja aineradan (10) nuuttausta tai meistoa varten.

9. Jonkin edeltävän patenttivaatimuksen mukainen laite, tunnettu siitä, että vastavalssit (8, 9) ovat vapaasti pyöriviä ja ne on tehty myötäävästä aineesta. 16 64764