FI64730C - Foerfarande vid en talstyrd hoegtalartelefonapparat - Google Patents

Description

I- -11"-"~1 r_, ... KUULUTUSjULKAISU , „ „ Λ ίΒ3 '·3 UTLÄGGNINGSSKRIFT 64730 • c (45) : ' ' . ?. :t -.:::3 ^ ^ (51) Kv.ik3int.ci. ' V 04- 11 9/^0 // H 04 */ ^/60 g y Q |^| J __ P( fsj J_ ^ (21) Patenttihakemus — Patentin »öknlng (80951 (22) Hikemlspilvi — AnsSknlngsdac 29.03.70 (Cl) ' ' 1 (23) Alku pilvi — Glltlghetsdig 29.0 3. 73 (41) Tullut julkiseksi — Blivlt offentllg QT _ i Q#7c'

Patentti- ja rekisterihallitus (44) Niht.v»k,.?Wen j. kuuLjuikusun pvm. - ~ ,

Patent- och registerstyrelsen Ar.sökan utlagd och utl.skrKten publlcerad -5- . t a · (32)(33)(31) Pyydetty etuoikeus—Begird prlorltet SO.03.77

Saksan Liittoti.savalta-Förbundsrepubliken Tyskland(DE) P 271^132.8 (71) Siemens Aktiengesellschaft, Berlin/Minehen, DE; Wittelsbacherpla^z 2, ]>8000 Munchen 2, Saksan Liittotasavalta-Förbundsrepubiiken Tyskland(DE) (72) Siegfried Guntersdorfer, Sauerlach, Klaus Walla, Gaeting, Saksan Liittotasavalta-Förbundsrepubliken Tyskland(DE) (71*) Berggren Oy Ab (54) Menetelmä puheohjatussa kovaäänispuhelinkojeessa - Pörfarande vid en talstyrd högtalartelefonapparat

Keksintö kohdistuu menetelmään kovaäänispuhelinkojeessa, jossa on puheohjattu puhesuunnanilmaisu ja puheohjatut vastaanotto- ja lä-hetysvahvistimet, jolloin on järjestetty määrätty puhesuunta (lepotila) puhesuunnan ilmaisimen ohjaamien vahvistimien suhteen.

Aikaisemmin on esitetty (DAS-2 445 420) puheohjatun puhesuunnanil-maisun ja puheohjatun vastaanotto- ja lähetyskanavan vaimennuksen sisältävä kovaäänispuhelinkojeen kytkentäjärjestely, jossa on sekä lähetys- että vastaanottovahvistin ja jolla on määrätty lepotila, nimittäin vastaanottava lepotila. Tämä merkitsee sitä, että laite asettuu jokaisen puhelun tai puhesignaalitauon jälkeen aina vastaanottavaan lepotilaan eli vastaanottokanavan vaimennus poistetaan ja lähetyskanava vaimennetaan. Täi Laisen kytkennän perustana olevan menetelmän etuna on, että kaukana olevan tilaajan pitkän yhdysjohdon välityksellä hyvin heikkoina tulevat signaalit asetetaan etusijalle tasol taan suhtool lisen suuriin ja muuttumattomiin lähetyssignaa li -jännitteisiin verrattuna. Tällöin on puhesuunnan nopea ja luotettava vaihtaminen Lähetyssuunnasta vistaanottosuuntaan mahdollista pienestä siqnaa I i tasosta huolimatta. Väitän vaimennetuilla lyhyillä ta to- ja pui kai Hsjohdoi I la tämän menetelmän aiheuttama alituinen 2 64730 kytkeytyminen takaisin vastaanottavaan lepotilaan lähetyskanavaa käyttävän kovaäänispuhelintilaajan puhetaukojen aikana johtaa kuitenkin kaukana olevalle tilaajalle epämiellyttäviin seurausilmiöi-hin. Kaukana oleva tilaaja tuntee näiden puhekatkojen aikana ajoittain oievansa yhteydessä puhekumppaniinsa "mykän johdon" välityksellä ja myös alkutavujen osat saattavat kadota kovaäänispuhelin-asemalla olevan tilaajan jatkaessa puhettaan.

Jos tämä halutaan välttää, voidaan kiinteäksi lepotilaksi määrätä lähetystila. Tämän haittana on kuitenkin jälleen, että voimakkaasti vaimennetuilla johdoilla ts. hyvin heikkoina saapuvilla kaukana olevan tilaajan puhesignaaleilla ei puhesuunnan vaihtokytkentä enää voi ohjautua luotettavasti, jolloin kaukainen tilaaja ei siten voi tehdä itseään ymmärretyksi kovaäänispuhelinasemalla olevalle tilaajalle. Ajateltavissa olevalla välitilassa olevalla lepotilalla ei myöskään saavuteta tyydyttävää tulosta, koska mainitut vaikeudet vain jakautuvat yhdysjohdoille, joiden vaimennus on hyvin suuri tai hyvin pieni.

Keksintö perustuu siten tehtävään saada aikaan menetelmä, jolla vältetään se, että hyvin vähän vaimennetuilla johdoilla kadotetaan alkutavujen osia tai että kaukana olevalle tilaajalle syntyy vaikutelma, ettei hän enää ole puhekumppaninsa kanssa yhteydessä sekä myös se, että puhesuunnanilmaisin ei pitkillä yhdysjohdoilla enää ole heikkoina saapuvista puhesignaaleista johtuen toimintakykyinen.

Tämän saavuttamiseksi on keksinnön mukaiselle menetelmälle tunnusomaista, että kovaäänisen (tai kuulokkeen) sekä puhesuunnan ilmaisimen väliin järjestetään automaattinen asetus- ja vertailuiaite, joka saapuvasta, kovaäänisestä tai kuulokkeesta saadusta puhesig-naalitasosta riippuen korkealla tai keskinkertaisella puhesignaali-tasolla ja siten pienellä tai keskinkertaisella yhdysjohdon vaimennuksella määrää puhesuunnanilmaisimelle lähetyspuoLen lepotiLan puhesuunnanilmaisimen välityksellä ja joka pienellä puhesignaalita-solla ja siten suurella johdon vaimennuksella asettaa vastaanotto-puolen lepotilan puhesuunnanilmaisimen välityksellä.

Il 64730 Tämän etuna on, että myös heikkoina saapuvat puhesignaalit herättävät oikein puhesuunnanilmaisimen ja aikaansaavat vastaavan puhekanavien vaimennuksen ja että myös hyvin lyhyillä vain heikosti tai tuskin ollenkaan vaimennetuilla yhdysjohdoilla ei synny puheen vääristymistä tai vaikutelmaa viallisesta yhdysjohdosta.

Keksinnön eräs edullinen suoritusmuoto saadaan siten, että vaihtokyt-kentä lähettävästä lepotilasta vastaanottavaan lepotilaan voi tapahtua suurella johdon vaimennuksella käsin kytkinelimen ohjauksella. Tämän etuna on, että edellä esitetystä tarvittavaan lepotilaan ohjaavasta automatiikasta luopumalla voidaan asetettu tehtävä ratkaista hinnaltaan edullisemmin.

Eräs toinen keksinnön edullinen suoritusmuoto saadaan siten, että puhelun päättymisen jälkeen asetetaan aina automaattisesti lähettävä lepotila. Koska useimpien muodostettavien yhteyksien yhdysjohdoilla on alhainen tai keskinkertainen vaimennus, jolla lepotilaksi on asetettava lähetystila, viimeksi mainitun suoritusmuodon etuna on, että useimmissa tapauksissa puheen alussa on oikea lepotila jo valmiiksi asetettuna.

Keksintöä selitetään seuraavassa kolme kuviota sisältävään piirustukseen liittyen.

Kuviossa 1 on lähetysvahvistin SV, vastaanottovahvistin EV, haarukka-kytkentä G, puhesuunnanilmaisin SRE, asetus- ja vertailulaite EVE, mikrofoni M, kuuloke/kovaääninen T/L, vastus Rl, vertailutasolaite VPE ja yhdysjohto VL.

Kuviossa 2 on lähetysvahvistin SV, haarukkakytkentä G, vastaanotto-vahvistin EV, puhesuunnanilmaisin SRE, mikrofoni M, kuuloke/kovaääninen T/L, yhdysjohto VL, vastus R2, kiikkuaste KS, palautuslaite RS ja kytkinelin S.

Kuviossa 3 on lähetysvahvistin SV, haarukkakytkentä G, vastaanotto-vahvistin EV, puhesuunnanilmaisin SRE, mikrofoni M, kuuloke/kovaääninen T/L, puhesuunnanilmaisin SRE, yhdysjohto VL, vastukset R3, R4 ja R5 ja kiertokytkin DS, jolla on kytkentätasot I, II ja III.

Kuviossa 1 on esitetty patenttivaatimuksen 1 tunnusmerkkejä vastaavan keksinnön mukaisen menetelmän suoritusesimerkki. Kuviot 2 ja 3 havainnollistavat kahta muuta suoritusesimerkkiä keksinnön mukaisen 4 menetelmän toteuttamiseksi. 6 4 730

Aluksi selitetään kuvion 1 toiminta. Se esittää kaaviollisesti kova-äänispuhelimen kytkentää. Puhetilassa yhdysjohto VL ja haarukka-kytkonnän G kautta saapuvat puhesignaalit johdetaan vastaanottovah-vistimelle EV, joka antaa vahvistamansa puhesignaalit kuulokkeena tai kovaäänisenä toimivalle kuulokekapselille T/L. Puhesuunnanilmai-sin SRE havaitsee ensimmäisen puhesignaalin saapuessa yhdysjohdon VL kautta, että kyseessä on vastaanottotilanne, ja aikaansaa tunnetulla tavalla joko vaimennuselimiä kytkemällä tai irrottamalla tai vahvistimien sopivalla ohjauksella tai molempien avulla samanaikaisesti lähetyskanavan vaimentamisen ja vastaanottokanavan vaimennuksen poistamisen niin, että kovaäänispuhelin on vastaanottotilassa.

PuhesuunnaniImaisin SRE havaitsee samaten mikrofonin M synnyttämät ja lähetys-vahvistimen SV vahvistamat ouhesignaalit ja aikaansaa tällöin vastaanotto-kanavan vaimennuksen sekä lähetyskanavan vaimennuksen poistamisen (lähetystila).

Mikäli puhesignaaleja ei ole vastaanottopuolella eikä lähetyspuolel-la, puhesuunnanilmaisin SRE ohjaa puhekanavien vaimennustilan määrättyyn lepotilaan. Ensiksi ajatellen tällöin on edullista rinnastaa tämä lepotila käyttötilaan, jossa yleensä esiintyy heikoimmat ilmaistavat puhesignaalit, niin että puhesuunta voi vaihtokytkeytyä varmasti ja nopeasti myös näiden heikkojen puhesignaalien mukaiseksi.

Mikäli yhdysjohdot kuitenkin ovat pääasiassa lyhyitä ja niiden vaimennukset ovat lähes olemattomia tai vain suhteellisen pieniä, on puhe-suunnanilmaisimen SRE luotettavan havahtumisen kannalta samantekevää, kumpi lepotila valitaan, koska sekä tulevien että lähtevien puhesignaalien tasot ovat suunnilleen yhtäsuuria. On kuitenkin osoittautunut, että lyhyillä yhdysjohdoilla, joiden vaimennus on vähäinen, ja lepotilan ollessa määrätty vastaanottavaksi lepotilaksi kaukana olevalle tilaajalle syntyy lähetystilassa johtuen toimintasuunnan alituisesta vaihtumisesta pienillä puhekatkoilla vaikutelma, että johto on lyhytaikaisesti "mykkä" eli ikään kuin lähetystilassa puhuva tilaaja olisi toistuvasti lyhytaikaisesti johdosta erotettuna. Lisäksi tässä tapauksessa eli tilanteessa, jossa yhdysjohdon vaimennus on pieni ja lepotilana on vastaanottotila, esiintyy esim. tavu n osion katoamista puhuttujen sanojen alusta. Tämän välttämiseksi on siten lyhyillä johdoilla, joiden vaimennukset ovat pieniä, edullista valita kova-

II

5 64730 äänispuhelimien lepotilaksi lähetystila. Jos puheyhteys kuitenkin rakentuu vaimennukseltaan suuren pitkän johdon kautta, on tällöin jälleen edullista valita vastaanottava lepotila, koska joka tapauksessa tehotasoltaan jo heikot tulevat puhesignaalit eivät enää voita esim. kovaäänispuhelinlaitteen kohinatasoa ja puhesuunnanilmaisin SRE ei enää voi suorittaa vaihtokytkentää vastaanottokäyttöön.

Tästä johtuen keksinnössä käytetään asetus- ja vertailulaitetta EVE, joka tunnustelee kuuloke-kovaääniselle T/L tulevaa puhesignaalia (ja jännitetason suuruutta) ja määrittää kuinka voimakkaasti käytetty yhdysjohto VL on vaimennettu. Asetus- ja vertailulaite EVE aikaansaa tällöin, että puhesuunnanilmaisin valitsee yhdysjohdon määrätyn vaimennusarvon yläpuolella vastaanottavan lepotilan. Tämän vaimennuksen alapuolella asetus- ja vertailulaite EVE sen sijaan määrää lepotilaksi lähetystilan. Tämä tapahtuu esim. kuviossa 1 esitetyn yhteyden a välityksellä. Asetus-ja vertailulaite EVE ohjaa samanaikaisesti puhesuunnanilmaisimen ohjausherkkyyttä kuuloke/kovaääniselle T/L tulevasta signaalitasosta riippuen. Tästä seuraa, että suurella puhesignaalitasolla ja siten samanaikaisesti vallitsevalla lähettävällä lepotilalla alennetaan puhesuunnanilmaisimen herkkyyttä, vastaanottavan lepotilan ja pienen puhetason tapauksessa ohjauksen herkkyyttä sitä vastoin suurennetaan. Asetus- ja vertailulaite EVE ohjaa tällöin puhesuunnanilmaisinta SRE esim. yhteyden b välityksellä .

Piirustuksen kuviossa 1 on vielä esitetty säätövastus Rl ja vertailu-tasoyksikkö VPE. Tämän vastuksen Rl avulla voidaan äänenvoimakkuus kuuloke/kovaäänisessä T/L asetella halutuksi. Asetus- ja vertailu-laite EVE vertaa tällöin kuuloke/kovaäänisen puhetason oloarvoa vertailutasolaitteesta VPE ja vastuksen Rl asetuksesta riippuvaan ohjearvoon ja ohjaa halutun äänenvoimakkuuden saamiseksi puhesuunnanilmaisinta SRE esim. yhteyden c kautta niin, että saadaan ylimääräinen puhelun ajaksi määrätty vastaava puhekanavien vaimennuksien lisäys tai vähennys tai vahvistimen toimintapisteen ohjaus.

Piirustuksen kuviossa 2 on esitetty keksinnön mukaisen menetelmän yksinkertaistettu suoritusesimerkki. Hahmoteltu kovaäänispuhelinlai-te on porustoimintatavaltaan edellä kuvatun kaltainen. Puhesuunnanilmaisin kuitenkin ohjataan voimakkaasti vaimennetun yhdysjohdon tapauksessa lähettävästä lepotilasta vastaanottavaan lepotilaan 6 64730 kytkimen S ohjauksella tunnetulla tavalla kiikkupiirin KS ja esim. yhteyden d välityksellä. Samanaikaisesti suurennetaan esim. yhteyden e välityksellä puhesuunnanilmaisimen ohjausherkkyyttä. Tällöin voidaan lisäksi yhteyden f välityksellä asettaa lähettävää tai vastaanottavaa lepotilaa vastaava äänenvoimakkuusalue asianomaiseen lepotilaan liittyvän kiinteän vaimennuksen tai vahvistuksen avulla.

Tätä vaimennusta tai vahvistusta voidaan lisäksi asetella yksilöllisesti säätövastuksen R2 avulla.

Piirustuksen kuviossa 3 on esitetty vielä eräs keksinnön mukaisen menetelmän suoritusesimerkki. Myös tässä vahvistimet ja puhesuun-nanilmaisin toimivat kuten molempien edellä olevien esimerkkien yhteydessä on selitetty. Kuvion 2 kytkimen S tilalla tässä on käytetty kiertokytkintä DS. Siinä on tässä esimerkissä kolme kytkentä-tasoa I, II ja III, joissa kussakin on neljä asentoa 1-4. Kierto-kytkintä DS ohjattaessa kosketinvarret liikkuvat kaikissa kolmessa tasossa samalla tavalla. Kytkimen asento 1 merkitsee kaikissa kolmessa kytkentätasossa "ei"-asentoa.

Tason I liitäntäpisteet 2, 3 ja 4 on kytketty vastusten R3, R4 ja R5 liukuihin. Näitä vastuksia säädetään erikseen ja niiden tehtävänä on vaimentaa lähetyskanavaa sopivasti puhelun aikana ts. asettaa yhdysjohdon vaimennusta vastaava kiinteä minimivahvistus (äänenvoimakkuus) .

Kytkentätason II tehtävänä on lepotilan asetus ja erikoisesti liitäntäpisteet 2 ja 3 vastaavat lähettävää ja 1iitäntäpiste 4 vastaanottavaa lepotilaa.

Kytkintason III tehtävänä on puhesuunnanilmaisimen SRE ohjausherkkyy-den asetus ja erikoisesti liitäntäpisteet 2 ja 3 ohjaavat puhesuunnanilmaisimen herkkyyttä lähettävässä lepotilassa ja liitäntäpiste 4 vastaanottavassa lepotilassa.

Jos yhdysjohdon vaimennus on pieni, kiertokytkimestä DS valitaan kytkimen asento 2. Kytkintason I välityksellä valitaan puhekanaville tällöin vastuksen R3 asetusta vastaten suhteellisen pieni, tälle yhteydelle vakio keskimääräinen vahvistus (esim. 6 dB tason nosto), jolloin haluttu keskimääräinen äänenvoimakkuus tulee asetetuksi. Kyukentätason II, liitäntäpisteen 2 ja yhteyden g välityksellä li 64730 määrätään lähettävä lepotila. Kytkentätasolla III määrätään liitän-täpisteen 2 ja yhteyden h välityksellä puhesuunnanilmaisimen lähettävään lepotilaan liittyvä pienempi herkkyys.

Jos yhdysjohdon VL vaimennus on suurempi, asetetaan kiertokytkin DS kytkentäasentoon 3. Kytkentätasoilla II ja III ei tällöin muutu mikään. Kytkentätasolla I tulee kuitenkin nyt vaikuttavaksi säätö-vastus R4, joka on asetettu siten, että yhteyden ajaksi saadaan suurempi keskimääräinen vahvistus, niin että (esim. 12 dB tason nostolla) saadaan jälleen haluttu sama äänenvoimakkuus.

Mikäli yhdysjohdolla on suuri vaimennus, valitaan kytkimen asento 4. Kytkentätasolla I vaikuttaa nyt säätövastus R5, jolloin saman äänenvoimakkuuden saavuttamiseksi saadaan suurempi keskimääräinen vahvistus (esim. 20 dB:n tason nosto). Kytkentätasolla II kytketään liitäntä-piste 4 siten, että yhteydeltä g häviää tähän asti liitäntäpisteiltä 2 ja 3 tullut potentiaali. Tämä ohjaa puhesuunnanilmaisimen SRE vastaanottavaan lepotilaan.

Tätä vastaavasti häviää kytkentätasossa III yhteydelle h aikaisemmin liitäntäpisteiden 2 ja 3 kautta tullut potentiaali, jolloin saadaan automaattisesti vastaanottavaan lepotilaan kuuluva puhesuunnanilmaisimen suurempi ohjausherkkyys.

Keksinnön mukaisella menetelmällä on siten mahdollista ohjata puhe-ohjattua kovaäänispuhelinlaitetta siten, että vaimennuksettomilla tai vain vähän vaimennetuilla yhdysjohdoilla ei menetetä puheen alkutavujen osia ja että kaukana oleva tilaaja ei harhaanjohtavasti saa vaikutelmaa, että yhteys puhekumppaniin on lyhytaikaisesti katkennut ja siten että saman kovaäänispuhelinlaitteen puhesuunnan-ilmaisin toimii luotettavasti myös voimakkaasti vaimennetuilla johdoilla huolimatta heikoista tulevista puhesignaaleista.

Claims (5)

8 64730

1. Menetelmä kovaäänispuhelinkojeessa, jossa on puheohjattu puhesuunnanilmaisu ja puheohjatut vastaanotto- ja lähetysvahvis-timet, jolloin on järjestetty määrätty puhesuunta (lepotila) pu-hesuunnan ilmaisimen ohjaamien vahvistimien suhteen, tunnet-t u siitä, että kovaäänisen (tai kuulokkeen) (T/L) sekä puhe-suunnan ilmaisimen (SRE) väliin järjestetään automaattinen asetusta vertailulaite (EVE), joka saapuvasta, kovaäänisestä tai kuulokkeesta saadusta puhesignaalitasosta riippuen korkealla tai keskinkertaisella puhesignaalitasolla ja siten pienellä tai keskinkertaisella yhdysjohdon vaimennuksella asettaa lähetyspuolen lepotilan puhesuunnanilmaisimen (SRE) välityksellä ja joka pienellä puhesignaalitasolla ja siten suurella johdon vaimennuksella asettaa vastaanottopuolen lepotilan puhesuunnanilmaisimen (SRE) välityksellä.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että asetus- ja vertailulaitteella (EVE) lisäksi ohjataan puhesuunnan ilmaisimen (SRE) herkkyyttä yhdysjohdon vaimennuksesta riippuen.

3. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen menetelmä, tunnet-t u siitä, että vaihtokytkentä lähetyspuolen lepotilasta vastaanottopuolen lepotilaan voi tapahtua suurella johdon vaimennuksella käsin kytkinelimen (S) ohjauksella.

4. Patenttivaatimuksen 3 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että puhelun päättymisen jälkeen asetetaan aina automaattisesti lähetyspuolen lepotila.

5. Patenttivaatimuksen 3 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että kytkinelimenä (S) toimii kiertokytkin (DS), jolla on kolmessa tasossa (I, II, III) kussakin neljä kytkentäasentoa (1, 2, 3, 4), jolloin ensimmäisen tason (I) tehtävänä on eri keskimääräisten vahvistusten (signaa.1 itason nostojen) asetus, toisen tason (II) tehtävänä on eri lepotilojen asetus ja koLmannen tason (III) tehtävänä on puhesuunnani. Imaisimen eri ohjausherkkvyksien asetus. C. Patenttivaatimuksen 4 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että ennen jokaisen puhelun alkua on vastaanottopuolen Lepo- 9 64730 tila automaattisesti voimassa määrätyn lyhyen ajan ja lähetys-puolen lepotila vaihtokytketään automaattisesti vasta silloin, kun käytetty yhdysjohto ei ole voimakkaasti vaimennettu.