FI64667C - Defibrator - Google Patents

Description

Π55?Π [Β] «dKuulutusjulkaisu m, η ftgljtt ^ utlAggningsskrift 6466 / ^ ' (51) Kv.ik.^i«t.a.3 D 21 B 1/32 SUOMI — FINLAND (21) PK*nttlh»k«fnui —Ρκ·ο«ιββνηΙηί 7529^0 (22) Hikemliptly· — Artseknlngtdtg 22.10.75 (Fl) (23) Alkupdvl—Glitlghutsdag 22.10.75 (41) Tullut JulklMktl — Bltvlt offmcflg 2^.0^.76

Patentti· ja rekisterihallitut Nihtgvtaifonon |. kuuLiuitoton pvm.- 31.08.83

Patent· och registerstyrelsen ' Anseksn utiagd och utUkrifwn pubiicend (32)(33)(31) Pyydetty etuoikeus —Begird prlorltet 2 3.10.7^ USA(US) 517330 (71) The Black Clawson Company, 605 Clark Street, Middletown, Ohio U50U2, USA(US) (72) Peter Seifert, Middletown, Ohio, USA(US) (7M Berggren Oy Ah (5*0 Kuidutinlaite - Defibrator

Esillä oleva keksintö koskee sitä laitetyyppiä, jota yleisesti sanotaan "hiutaleiden hajoituslaitteeksi" ja joita käytetään paperimassan valmistelussa varsinkin jätepaperiaineksista, joiden ominaisuudet vaihtelevat laajalti.

Hiutaleiden hajoituslaitteita käytetään usein jakamaan kuiduiksi verraten karkeata massaa, joka joko on poistettu sulputtimesta sihtaamatta tai jonka verraten karkea sihti on hyljännyt sulputtimesta poiston jälkeen. Tällaisen massan voidaan näin ollen odottaa sisältävän paitsi suuren osuuden käyttökelpoista mutta silti kuituuntumatonta paperi-ainesta myös huomattavia määriä hylkyaineksia kuten muovia, romumetal-lia kuten erityisesti hakasia, ruuveja, metallilankaa, muttereita ja pultteja, ynnä muita kovia saasteaineksia.

Eräs ennstöän tunnettujen hiutaleiden hajoituslaitteiden yhteydessä esiintynyt probleema on niiden kyvyttömyys käsitellä onnistuneesti massaa, j oka sisältää romumetallia. Tarkemmin sanottuna ennestään tunnetuilla hiutaleiden hajoituslaitteilla on esiintynyt taipumus olla itsetuhoavia sikäli, että ne ottavat vastaan romumetallia sisäl- f Λ ♦? _ -- 1 2 64667 tävää massaa mutta niiden täytös eli sisäkalusto vahingoittuu metallia hajoittamaan pyrkiessään siinä määrin, että se tulee käyttökelvottomaksi enempään kuidutustoimintaan.

Muita ennestään tunnettujen hiutaleiden hajoituslaitteiden varjopuolia ovat olleet mm. niiden täytöksen eli sisäkaluston kalleus, sen taipumus kulua kelvottoman alhaiseen tehokkuuteen saakka ja sen uudella korvaamiseen tarpeellinen aika ja työ, joka tavallisesti vaatii joko syöttöputkijohdon tai poistoputkijohdon irrottamisen ja uudelleen kytkemisen. Lisäksi ennestään tunnetut hiutaleiden ha-joituslaitteet usein päästävät massaa virtaamaan roottorin tai staattorin työpinnassa olevia uurteita myöten ilman, että se joutuu näiden pintojen väliseen suurhierto-kuidutusvyöhykkeeseen, mistä seuraa, että massa kuituuntuu huonosti.

Esillä olevan keksinnön päätarkoituksena on saada aikaan kuidutin, jolla on hyvä kuidutusteho, jossa massalla on mahdollisimman vähän tilaisuutta ohittaa muokkausvyöhyke, ja erityisesti, joka pystyy estämään romumetallia pääsemästä muokkausvyöhykkeeseen ja siten suojaamaan itsensä itsetuholta.

Keksinnön tarkoituksena on lisäksi saada aikaan mainituntyyppinen kuidutin, jossa muokkauselimet ovat sekä valmistuskustannuksiltaan verraten halvat että pitkäikäiset, ne voidaan poistaa ja palauttaa paikoilleen nopeasti ja helposti tarvitsematta irrottaa mitään putkia, ja jossa roottoria voidaan ajaa valinnaisesti kumpaan suuntaan tahansa yhtä tehokkaasti ja se tarjoaa näin ollen kaksi paria muokkaussärmiä, joita voidaan käyttää vuorotellen kun ensimmäinen pari on kulunut, tai useammin muokkaussärmien kulumis-ajan jatkamiseksi.

Keksintö kohdistuu näin ollen kuiduttimeen, jossa on kotelo ja siinä syöttökammio ja poistokammio, joiden päätyosissa on syöttö-vast. poistoaukko, kammiot rajaava, syöttö- ja poistoaukkojen väliin asetettu staattori, jossa on katkaistun kartion muotoinen sisäinen työpinta ja roottori, joka on laakeroitu staattorin sisään pyöriväksi ja jossa on katkaistun kartion muotoinen ulkoinen työpinta, joka on sama-akselinen staattorin työpinnan kanssa ja jonka muoto täydentää tätä jauhamisraon rajaamiseksi kammioiden syöttö- ja poistoaukkojen väliin, minkä ohessa sekä roottorin ** fr 3 6 4 6 67 että staattorin työpinnassa on ainakin yksi ympyränmuotoinen rivi taskuja, joita niiden väliset roottorin vast, staattorin kehän suuntaiset yhdyspinnat erottavat toisistaan ja keksintö on tunnettu siitä, että kaikkia roottoritaskuja rajaavat pääasiallisesti akselinsuuntaiset sivupinnat ja yksi ainoa, takimmainen, pääasiallisesti säteittäinen päätypinta, jonka rajaa roottorin työpinnassa renkaanmuotoisesti roottorin ympäri ulottuva yhdys-pinta, sekä pohja, joka ulottuu eteenpäin roottoritaskun etu-päästä sen päätypintaan, kun taas staattoritaskuja rajaavat pääasiallisesti akselin suuntaiset sivupinnat ja yksi ainoa, etummainen, pääasiallisesti säteittäinen päätypinta, jonka rajaa staattorin työpinnassa renkaanmuotoisesti staattorin ympäri ulottuva yhdys-pinta, sekä pohja, joka ulottuu taaksepäin staattoritaskun pää-typinnasta sen takapäähän, ja että roottorin ja staattorin taskut ovat toistensa suhteen niin mitoitetut ja sovitetut, että roottorin ja staattorin renkaanmuotoiset yhdyspinnat ovat akselin suunnassa siirtyneitä toistensa suhteen ja sijaitsevat säteit-täisesti staattori- vast, roottoritaskuja vastaan kuituaineen, kuten paperimassan, pakottamiseksi siirtymään taaksepäin ja eteenpäin taskujen välillä sen liikkuessa syöttöaukosta poistoauk-koon.

· -«f* -- , - τ~ t i ί

H

64667

Laite on mieluimmin varustettu kaksisuuntaisella käytöllä, niin että ehjien alueiden särmiä voidaan valinnaisesti käyttää johtosärminä.

Kun roottori pyörii yhteen suuntaan, nämä johtosärmät pyrkivät vähitellen pyöristymään, mutta samalla jättösärmät pyrkivät teroittumaan. Itse asiassa, jos roottorissa käytetään verraten pehmeitä metalleja, jättösärmiin muodostuu jäyste, joka on verraten hauras, mutta terävä. Parhaita tuloksia saavutetaan vaihtamalla roottorin pyörintäsuuntaa verraten usein, siten käyttäen hyväksi jättösärmän teroittumisen eli kunnostumisen edullisia vaikutuksia ja vastaavasti merkitsevästi pidentäen kestoikää pysyttäen toimintateho vakiona.

Monet vaihtelut ovat mahdollisia muokkauspintojen kuvioissa, ja ensisijaisessa sovellutusmuodossa roottorin ja staattorin kussakin taskussa on yleisesti akselin suuntaiset sivuseinät ja yksi yleisesti sä-teensuuntainen päätyseinä, joka roottorissa on takaseinä ja staattoris-sa etuseinä. Näiden päätyseinien kehät ja muokkauspinnan välissä olevat alueet muodostavat yhdessä kehänmyötäisiä ehjiä alueita sekä roottoriin että staattoriin. Itse roottorin ja staattorin sekä niiden muokkauspinnoissa olevien taskujen akselinsuuntaiset mitat ovat ennal-tamäärätyssä suhteessa toisiinsa siten, että kukin mainituista kehän-myötäisistä ehjistä alueista on vastapäätä toisessa muokkauselimessä olevaa taskuriviä, siten pakottaen massan kulkemaan edestakaisin roottorissa ja staattorissa olevien taskujen välillä sen kulkiessa muok-kausvychykkeen kautta kotelon sisääntuloaukosta sen poistoaukkoon.

Katkaistun kartion muotoisten muokkauspintojen käyttö tuo mukanaan lisäpiirteen laitteen käyttöön, nimittäin sen, että asettelemalla roottoria ja staattoria toisiinsa nähden akselin suunnassa saadaan vastaavasti asetelluksi muokkauspintojen välistä muokkausvälystä. Tämä tekee koneen käyttäjälle mahdolliseksi aikavälein kompensoida muokkaus-elinten kulutusta, niin että laite pystyy tuottamaan yhdenmukaisesti käsiteltyä massaa pitkinä ajanjaksoina kulumisesta huolimatta. Lisäksi tämä tekee koneenkäyttäjälle mahdolliseksi kompensoida silloin kun laitteeseen syötetään enemmän tai vähemmän helposti kuituuntuvaa ainesta.

Keksinnön mukaan on erityisesti varauduttu minimoimaan romumetallin ja muiden suuri-ominaispainoisten ainesten pääsymahdollisuus muokkaus-vyöhykkeeseen. Tämä tulos saavutetaan osaksi sisääntulokammion suuremman läpimitan ansiosta roottorin ja staattorin pienempiin päätyihin verrattuna,•-‘j'Otka ulottuvat tähän kammioon. Roottorin pyörinnän ai- 5 64667 kaansaamilla keskipakovoimilla on luonnollinen taipumus aiheuttaa suu-ri-ominaispainoisten ainesten vaeltaminen sisääntulokammion ulkoseinälle sieltä helposti poistettaviksi , sen sijaan että ne jäisivät siihen rnassavirtaan, joka joutuu muokkausvyöhykkeeseen.

Ehdottoman suojan romumetallia ja sentapaisia vastaan antaa roottorin etupään hattu, johon kuuluu kehänmyötäinen lieveosa, jonka läpimitta on suurempi kuin staattorin pienemmän pään sisäläpimitta, niin että se muodostaa staattorin etupäädyn kanssa kehänmyötäisen raon, jonka akselinsuuntainen mitta on verraten pieni ja jonka läpi kaiken massan on kuljettava päästäkseen muokkausvyöhykkeeseen. Tämä hattu parantaa keskipakovaikutusta, joka saattaa suuri-ominaispainoiset aineet kulkemaan ulospäin, pois tästä pääsyraosta, ja itse raon mitat lisäksi vaikuttavat estävästi ylisuurten kappaleiden pääsyyn. Sisääntulokammio on varustettu yhdellä tai useammalla puhdistusaukolla, joista tällaiset hylkyainekset voidaan helposti ajoittain poistaa.

Eräs keksinnön lisäpiirre, johon myötävaikuttavat sisääntulokammion ja toisaalta roottorin ja staattorin mittojen suhteet toisiinsa, on näiden muokkauselinten uusilla korvaamisen helppous. Sisääntulokam-miota ympäröivän kotelon pää on varustettu kansilevyllä, joka sulkee aukon, joka on läpimitaltaan suurempi kuin roottori ja staattori, niin että kun tämä kansilevy on poistettu, roottori ja staattori voidaan irrottaa, ottaa syntyneestä aukosta ulos, ja korvata uusilla minimi-seisonta-aikana tarvitsematta irrottaa mitään laitteeseen tai siitä pois johtavia putkia.

Kuvio 1 on pysty akselinsuuntainen leikkauskuvanto keksinnön mukaisesta hiutaleiden hajoituslaitteesta; kuvio 2 on päätykuvanto nähtynä vasemmalta kuviossa 1; kuvio 3 on päätykuvanto nähtynä oikealta kuviossa 1; kuvio H on osa-tasokuvanto kuviossa 3 näkyvän laitteen käyttöpäästä; kuvio 5 on suurennettu osa kuviosta 1; kuvio 6 on osakuvanto kuvioiden 1 ja 5 mukaisen roottorin muokkaus-pinnasta; kuvio 7 on leikkauskuvanto kuvion 6 viivaa 7-7 myöten; kuvio 8 on diagramma, johon on merkitty viitekulmat roottorin taskujen geometrisen muodon selittämistä varten; kuvio 9 on osakuvanto staattorin muokkauspinnasta nähtynä akselin suunnassa vasemmalta oikealle kuviossa 3; . · __- r 6 64667 kuvio 10 on osakuvanto staattorin muokkauspinnasta nähtynä suorassa kulmassa kuvioon 9 nähden; kuvio 11 on jossakin määrin kaaviollinen kuvion 5 kaltainen osaleik-kauskuvanto, joka esittää roottorin ja staattorin toiminta- ja muok-kausasemia toisiinsa nähden; kuvio 12 on kuvion 1 kaltainen osakuvanto otettuna likimäärin kuvion 13 viivaa 12-12 myöten, ja esittää erästä modifioitua rakennetta; kuvio 13 on päätykuvanto nähtynä vasemmalta oikealle kuviossa 12; kuvio 1H on kuvion 6 kaltainen kuvanto ja esittää modifioitua tasku-sovitusta keksinnön mukaisen roottorin muokkauspinnassa; kuvio 15 on kuvion 14 kaltainen kuvanto ja esittää erästä toista modifioitua roottorin taskujen sovitusta; kuvio 16 on jossain määrin kaaviollinen osakuvanto, joka esittää keksinnön mukaisia muokkauselimiä, joista sekä roottoriin että staatto-riin kuuluu kaksi eri muokkauspintaa, joiden säteensuuntaiset mitat ovat olennaisesti eri suuret; kuvio 17 on jossain määrin kaaviollinen osakuvanto, joka esittää vielä erästä keksinnön modifikaatiota, jonka mukaan roottorin molemmissa päissä on muokkauspinta, joista kumpikin toimii yhdessä oman staatto-rinsa kanssa; kuvio 18 on kuvion 17 kaltainen kuvanto, joka esittää kuvioon 17 nähden käänteistä sovitusta, jossa roottorin muokkauspintojen isommat päät ovat roottorirungon vastakkaisissa päissä; kuvio 19 on osa-leikkauskuvanto, joka esittää erästä keksinnön mukaisen roottorin ja staattorin sovellutusmuotoa, jossa muokkauspinnoissa olevat taskut on jyrsitty akselinsuunnassa kaarevaan leikkausmuotoon;ja kuvio 20 on samankaltainen kuvanto, joka esittää erästä toista tasku-profiilia.

Hiutaleiden hajoituslaitteen päärunkoon 10 kuuluu sen toisessa päässä olennaisesti sylinterinmuotoinen kotelo-osa, joka sulkee sisäänsä si-sääntulokammion 12, johon massa syötetään kotelon 11 yläosassa olevan syöttöaukon 13 kautta. Kotelon 11 takaosassa oleva poistokammio 15 on samoin ylhäällä varustettu poistoaukolla 16, ja kammion 12 pohjalla on kaksi puhdistusaukkoa 17. Paitsi kotelo-osaa 11 päärunko 10 käsittää roottorin käyttöakselin 20 kannatus- ja asettelurakenteen, joka selitetään yksityiskohtaisesti jäljempänä.

Kotelon 11 sisäisiä sisääntulo- ja poistokammioita 12 ja 15 erottavat toisistaan laitteen muokkauselimet, jotka ovat katkaistun kartion 7 64 6 6 7 muotoinen roottori 22 akselilla 20 ja sitä täydentävä staattori 25· Staattori 25 on kiinnitetty kotelon 11 sisään kolmella kulmavälin päässä toisistaan olevalla, leikkaukseltaan L-muotoisella kiristimellä 26 ja ruuveilla 27, jotka on ruuvattu kotelon 11 sisään hitsattuun asen-nusrenkaaseen 68, joista kiristimistä 26 yksi näkyy kuviossa 5 ja muut ovat yhtä kaukana siitä ja toisistaan. Roottori 22 on kiinnitetty akselin 20 etupäähän navan 30 avulla, joka on kiilattu akselin päähän ja jota pitää paikallaan pidätyslevy 31 ja ruuvi 32. Napaan 30 kuuluu laippa 33 sen (suuremmassa) sisäpäässä, ja roottori 22 on kiristetty tätä laippaa vasten päätyhatun 35 avulla joka on kiinnitetty napaan 30 sarjalla ruuveja 36.

Niin kuin kuvioista 6 ja 7 näkyy, roottorin 22 katkaistun kartion muotoinen muokkauspinta on varustettu kahdella kehänmyötäisellä rivillä kulmavälin päässä toisistaan olevia taskuja, joita erottavat akselin suuntaiset ja kehänmyötäiset kohoumat. Etumaisen rivin taskuja 40 erottavat ehjät alueet 41, jotka ovat tasaisesti jaettuina roottorin pienen pään ympärille. Kussakin taskussa 40 on sivuseinät 42, jotka ovat yleisesti roottorin akselin suuntaiset, ja takaseinä 43, joka on yleisesti roottorin säteen suuntainen. Tällä sovituksella syntyy särmät 44 pitkin jokaisen ehjän alueen 4l vastakkaisia sivuja.

Takaseinien 43 ulkokehät kohtaavat roottorin muokkauspinnan ja muodostavat sen kanssa kehänmyötäisen ehjän alueen 45, joka erottaa tasku-rivin 40 taskurivistä 50. Nämä taskut 50 ovat muodoltaan samanlaiset kuin taskut 40, mutta mitoiltaan pienemmät, ja niitä erottavat samalla tavoin akselin suuntaiset ehjät alueet 51. Taskujen 50 sivuseinät 52 ovat nekin yleisesti akselin suuntaiset, ja kussakin taskussa on yleisesti säteensuuntainen takaseinä 53· Ehjien alueiden 51 muokkaussärmät 54 vastaavat ehjien alueiden 41 samankaltaisia muokkaussärmia, ja takaseinien 53 kehät kohtaavat roottorin muokkauspinnan ja muodostavat sen kanssa toisen kehänmyötäisen ehjän alueen 55 roottorin suuremman pään ympärille.

Niin kuin kuvioista 8 ja 11 parhaiten näkyy, taskujen 40 ja 50 pohja-seinät 56 ja 57 ovat yleisesti roottorin keskiviivan suuntaiset tai verraten pienessä kulmassa siihen nähden, ja tästä seuraa, että jokaisen taskun syvyys suurenee edestä taaksepäin, niin että suurin syvyys on taskun taka- eli pääteseinän kohdalla. Edelleen, taskuja 40 ja ehjiä alueita 41 on luvultaan vähemmän ja ne ovat taskukohtalsosti lc- ____ - Γ ___ 8 64667 veämpiä kuin taskut 50 ja ehjät alueet 51, mistä seuraa, että muokkaus-särmiä 54 on vastaavasti suurempi lukumäärä roottorin suuremman pään ympärillä. Esimerkkinä tyydyttävistä mitoista mainittakoon, että roottorissa, jonka maksimiläpimitta on 48 cm ehjän alueen 55 ulkoreunassa, voi olla 54 ehjää aluetta 41, jokainen noin 1 cm leveä, ja 72 ehjää aluetta 51, jokainen noin 0,75 cm leveä.

Kunkin taskun 40 ja 50 geometrinen muoto voidaan selittää yleisesti eräiden kulmien avulla, jotka on merkitty kuvioon 8, ja joista a tarkoittaa puolta roottorin katkaistun kartion muotoisen tnuokkauspinnan sisäkulmaa, b on taskun 40 pohjaseinän 56 ja roottorin keskiviivan 59 suuntaisen suoran 58 välinen kulma, ja c on taskun takaseinän 43 ja roottorin keskiviivan välinen kulma. Lisäksi, niin kuin kuviosta 6 näkyy, d on taskun sivuseinien 42 välinen kulma. Hyvän rakenteen saavuttamiseksi keksinnön mukaan näiden kulmien keskinäisten suhteiden on oltava seuraavanlaiset:

Kulma Vaihtelualue Ensisij aisesti a 15° - 75° 20° - 30° b Pienempi kuin c ja suurempi kuin 06 3° - 6° c Suurempi kuin a mutta ei yli vähintään 30° suurempi 120° kuin a - 90° d 0° - noin 60° 3° - 15°

Niihin seikkoihin, jotka on otettava huomioon roottorin muokkauspinnan kartiokulmaa valittaessa kuuluu mm. s.e ,että mainitun vaihtelualueen ulkopuolella taskun syvyys on niin pieni, että se poikkileikkaus, jonka läpi liete virtaa, käy epäkäytännöllisen pieneksi. Ensisijainen kartiokulman suuruus 40° - 60° antaa riittävän suuren taskun poikkileikkauksen eikä aiheuta liian suurta läpimitan kasvua roottorin syöttö-päästä sen poistopäähän mentäessä, mikä on toivottavaa, koska liika läpimitan kasvu aiheuttaa suuremman paineen kertymisen ja johtaa liian suuriin akselinsuuntaisen työnnön arvoihin. Huomattakoon myös, että niin kuin piirustuksesta näkyy, on sopivaa yhdistää kunkin taskun pohja- ja takaseinä sujuvasti kaarevalla osalla, niin että edellä luetellut kulmaebdot täyttyvät lähellä roottorin pintaa.

Staattorissa 25 on katkaistun kartion muotoinen muokkauspinta, joka kaikissa merkitsevissä suhteissa on roottorin 22 muokkauspintaa täydentävä. Niin kuin kuvioista 9 ja 10 näkyy, siihen kuuluu eturivi taskuja 9 64667 60, joita erottavat ehjät alueet 6l ja joissa jokaisessa on sivuseinät 62, jotka ovat yleisesti staattorin keskiviivan suuntaiset, ja etuseinä 63, joka on yleisesti roottorin säteen suuntainen. Ehjissä alueissa 61 on muokkaussärmät 64 ja staattorin pienessä päässä on kehän myötäinen ehjä alue 65·

Toisen rivin taskut 70 ovat kaikilta mitoiltaan pienemmät kuin taskut 60 ja niitä erottavat samalla tavoin ehjät alueet 71. Jokaisen taskun 70 sivuseinät 72 ulottuvat yleisesti keskiviivan suuntaisina staattorin isoa päätä kohti yleisesti säteen suuntaisesta etuseinästä 73 lähtien. Ehjissä alueissa 71 on samanlaiset muokkaussärmät 74 kuin muissakin ehjissä alueissa, ja mainittuja kahta taskuriviä erottaa kehänmyötäinen ehjä alue 75, joka koostuu taskun seinien 73 paljaana olevista kehistä ja staattorin muokkauspinnan välissä olevista osista. Jokaisen taskun 60 ja 70 muodon on noudatettava geometrisiä rajoituksia, jotka vastaavat niitä, joita on käsitelty roottorin taskujen 40 ja 50 yhteydessä.

Kuvio 11 esittää jossakin määrin kaaviollisesti roottorin 22 ja staattorin 25 muokkauspintojen muokkausasemaa toisiinsa nähden. Osat ovat suhteiltaan sellaiset, että kun nämä muokkauspinnat ovat oikeassa muokkausasemassa toisiinsa nähden, välissä pieni välys, niin roottorin pieni pää ulkonee ulospäin staattorista, kehänmyötäiset ehjät alueet ovat akselin suunnassa vuorpttaisjärjestyksessä, ja jokainen näistä ehjistä alueista on säteen suunnassa vastapäätä täydentävässä muokkaus-elimessä olevaa taskuriviä. Tämän johdosta massan täytyy mennä muok-kausvyöhykkeeseen roottorin taskujen 40 matalien päiden kautta, ja koska se ei voi edetä akselin suunnassa missään taskussa 40 pitemmälle kuin sen takaseinään 43 saakka, sen täytyy siirtyä staattorin taskuihin 60, mutta se ei voi kulkea niissä pitemmälle kuin kehänmyötäiseen ehjään alueeseen 75 saakka ja sen täytyy sen vuoksi mennä roottorin taskuun 50. Jälleen akselin suuntaisen virtauksen taskuissa keskeyttävät taskujen takaseinät 53, aiheuttaen massan uuden siirtymisen staattorin taskuihin 70 ennen kuin se saapuu poistokammioon 15.

Edellä olevassa kappaleessa hahmoteltua massan kulkua muokkausvyöhyk-koon kautta hava ίππο11 istaa kuviossa 11 näkyvä nuolten sarja· Huomattakoon, kuitenkin, että massan ei ole mahdollista noudattaa, tätä kulkutietä jatkuvasti akselin suuntaan. Sen sijaan massassa oleva kiintoaines joutuu alttiiksi toistuvalle muokkaukselle vastakkaisten ehjien _____ - Γ __ 10 64667 alueiden pintojen välissä ja erityisesti roottorin taskujen särmien ja 54 muokkausvaikutukselle, näiden kulkiessa perättäisten staat-torin taskujen, niiden välisten ehjien alueiden ja varsinkin staatto-rin ehjien alueiden särmien 64 ja 74 ohi. Näin ollen massa tehokkaasti estetään ohittamasta muokkausvyöhykettä ja noudattamaan vain avoimia kanavia perättäisten taskujen läpi, ja tähän tulokseen myötävaikuttaa myös taskujen koon ja lukumäärän vaihtelu sekä roottorin että staattorin perättäisissä riveissä.

Kuten aikaisemmin on mainittu, ehjien alueiden särmät 44, 54, 64 ja 74 ovat erityisen aktiivisia laitteen kuidutustoiminnassa, ja tästä on välttämättömänä seurauksena, että ne aikanaan kuluvat eli tylsyvät. Kun roottorin ja staattorin taskut on muotoiltu niin, että nämä ehjien alueiden särmät ovat yleisesti akselin suuntaiset, tai yhtä suurissa mutta vastakkaisissa kulmissa akseliin nähden, tarvitsee kuitenkin vain vaihtaa roottorin suunta kun näin on käynyt, tai mieluimmin vaihtaa pyörimissuunta päinvastaiseksi lyhyin väliajoin, niin että saadaan edellä selitetty itseteroitusvaikutus. Tämä käy helposti varustamalla roottorin akseli 20 millä tahansa sopivalla tavanomaisella suunnan-vaihtokäyttölaitteella tai varustamalla vakiomoottori suunnanvaihto-kytkimellä, niin kuin kaaviollisesti on osoitettu kohdassa 77>jolla tavoin yhden muokkauselinparin käyttöikä saadaan enemmän kuin kaksinkertaistetuksi. Tämän käyttöiän jatkamisedun lisäksi keksinnön mukaiset roottori ja staattori tarjoavat lisäksi sen käytännöllisen edun, että ne voidaan valaa ilman kalliita valusydämiä tai voidaan helposti valmistaa ruostumatonta terästä tai muuta haluttua metallia olevista aihioista, jotka voidaan asianmukaisesti karkaista.

Keksinnön vaikutukseen sen mahdollisuuden minimoimiseksi, että romu-metallia ja muita suuri-ominaispainoisia aineksia pääsisi muokkausvyö-hykkeeseen, myötävaikuttaa joukko tekijöitä tai ominaisuuksia. Ensinnäkin, kun roottorin etupään läpimitta on huomattavasti pienempi kuin sisääntulokammion 12 läpimitta, esimerkiksi 33 cm taskujen 40 pohjien poikki mitattuna, kammion 12 sisäläpimitan ollessa 61 cm, pelkästään roottorin pyörintä kehittää keskipakovoiman, jolla on vahvat taipumukset saattaa suuri-ominaispainoiset ainekset kulkeutumaan kotelon 11 seinää kohti sen sijaan, että ne jäisivät riittävän lähelle kammion keskustaa joutuakseen kulkemaan roottprin johonkin taskuun.

il 64667

Varmemman vakuuden raskaiden ainesten pääsyä vastaan roottorin taskuihin 40 antaa roottorin hattu 35, joka on katkaistun kartion muotoinen elin, jonka kantaläpimitta on riittävän paljon suurempi kuin roottorin pienen pään läpimitta muodostaakseen rengasmaisen liepeen 80, joka ulkonee säteen suunnassa roottorin taskujen 40 sisääntulopäiden eteen. Kuten piirustuksesta näkyy, tämän liepeen 80 läpimitta on niin paljon, esim. 2,5 cm tai ylikin, suurempi kuin staattorin pienen pään läpimitta, että se muodostaa staattorin ulkoisen päätyseinän kanssa kehänmyö-täisen raon 8l, jonka kautta massan on kuljettava päästäkseen roottorin taskuun 40, jolloin parhaat tulokset on saavutettu kun tämän raon akselin suuntainen mitta on likimäärin 2 cm. Lisäksi roottorin hatun 35 pyörintä kehittää keskipakovoiman, joka mitä tehokkaimmin kohdistuu kaikkeen lähellä sen ulkokehää olevaan raskaaseen ainekseen, ja joka siten parantaa roottorin vaikutusta näiden raskaiden ainesten saattamiseksi kulkeutumaan kotelon 11 ulkoseinälle ja vihdoin puhdistusaukko-jen 17 väliseen kaukaloon 82.

Roottorin 22 ja kotelon 11 edellä mainitut mittasuhteet myötävaikuttavat myös merkitsevästi keksinnön erääseen toiseen ominaisuuteen, nimittäin muokkauselinten uusilla korvaamisen helppouteen. Niin kuin kuvioista 1 ja 2 näkyy, kotelon 11 etuseinän muodostaa ympyränmuotoinen kansilevy 85, joka on ruuveilla 86 irrotettavasti kiinnitetty renkaaseen 88, joka on hitsattu kotelon 11 sisäpuolelle. Kun tämä kansilevy poistetaan, kammion 12 koko sisusta paljastuu syntyneestä aukosta, joka on läpimitaltaan suurempi kuin sekä roottori että staattori. Viimeksimainitun poisto uudella korvaamista varten tämän aukon kautta vaatii näin ollen vain sen. että irrotetaan ruuvit 36, joilla roottorin hattu 35 on kiinnitetty napaan 30, ja ruuvit 27, jotka pitelevät paikallaan staattorin kiristimiä 26, koska napa 30 jää akselille. Erityisen edullista on, että tämä huoltotoimenpide ei vaadi mitään kajoamista niihin putkiin tai letkuihin, jotka on kytketty aukkoihin 13 ja Id, paitsi tietenkin näissä putkissa tai letkuissa olevan venttiilin sulkemisen.

Keksinnön mukaan voidaan myös asetella roottoria 22 ja staattoria 25 toisiinsa nähden, niin että niiden välille saadaan haluttu muokkaus-välys, jonka sopivaksi vaihtelualueeksi on todettu 0,02-0,38 cm, jolloin 0,07 cm antaa parhaan stabiilin toiminnan. Niin kuin kuvioista 1, 3 ja 4 näkyy, akselia 20 tukee painelaakeri 90 ja kannattaa säteet-täislaakeri 91 putkimaisessa kotelossa 92, jota vuorostaan kannattavat __-___ - m 12 64667 akselin suunnassa säädettävästä aseteltavat sisä- ja ulkoseinäelimet ja 95, jotka on hitsattu kiinni päärungon 10 sen osan sisään, joka on kotelon 11 ulkopuolella. Laakerikotelon 92 ulkopäähän on useilla ruuveilla 96 kiinnitetty asettelulevy 99, joka on varustettu laitteella sen asettelemiseksi säädettävästä seinään 95 nähden.

Tarkemmin sanottuna asettelulevyn 99 läpi on kierretty asetteluruuvi 100, joka pistää vapaasti seinässä 95 olevan reiän läpi. Ruuville 100 on kierretty mutterit 101 ja 102 molemmin puolin seinää 95, joten löysäämällä toista näistä muttereista ja kiristämällä toista, ruuvia 100 voidaan työntää tai vetää seinän 95 läpi ja siten aiheuttaa vastaava asettelulevyn 99, laakerikotelon 92 ja akselin 20 liike. Jakoruu-vi 105 on kiinnitetty niin, että sen pää on asettelulevyn 99 sisäpuolella, niin että se muodostaa vasteen, joka rajoittaa levyn 99 liikkeen sisään päin seinään 95 nähden siihen pisteeseen, jossa roottorin ja staattorin muokkauspinnat juuri ja juuri eivät ole hankauskosketuksessa keskenään.

Kuviot 12 ja 13 esittävät modifioitua rakennetta, jossa kotelo-osan 111 kansilevyyn 110 kuuluu ohjauslevylaite massan ohjaamiseksi sisään-tulokammioon 112 sisääntuloaukosta 113· Kansilevyn 110 sisäpuolelle on useiden säteettäisten ripojen 117 ja keskisen putkielimen 120 avulla kiinnitetty rengasmainen jakelulevy 115, jossa on keskinen aukko 116. Kussakin rivassa 117 on iso keskinen reikä 121, ja samanlainen reikä 122 on putkielimen 120 alasivussa.

Kun rakenne on tällainen, niin tuloaukosta 113 sisään tuleva massa voi päästä sisääntulokammion 112 sisään ainoastaan kulkemalla ainakin kahden reiän 121, reiän 122 ja aukon 116 kautta. Näin ollen suuri-ominaispainoiselle ainekselle käy kutakuinkin mahdottomaksi päästä sisääntulokammioon, ja jos tällaista ainesta, esim. romumetallia takertuisi putkielimen 120 yläsivulle ,se on helposti poistettavissa irrottamalla tämä kansilevy-yksikkö ajoittain ja heittämällä pois tällainen kertynyt hylkytavara. Tämä kansilevyrakenne tarjoaa lisäksi sen käytännöllisen edun, että se alentaa sisääntulopaineen vaatimuksia, jotka muuten määräisi pyörinnästä sisääntulokammiossa aiheutuva säteet-^ täisen paineen nousu, mutta tämä pyörintä ei pysty vaikuttamaan sisään- tulevaan virtaukseen ennen kuiri massa on kulkenut aukon 116 läpi.

Ψ

Kuvion 12 mukaisen laitteen muokkauselimiä on merkitty yleisesti vii-t«numeroiΎΛ&ΐ2S la ne ovat rakenteeltaan samanlaiset kuin kuvioiden 64667 13 1-11 yhteydessä on selitetty. Kuviossa 12 poistonysä kuitenkin on sikäli modifioitu, että sen muodostaa putkikäyrä 130, joka on kiinnitetty kotelon poistokammiota 125 ympäröivän osan takaseinään 131. Kotelon tämä osa voi kuitenkin olla rakennettu samalla tavoin kuin kuviossa 1 on selitetty.

Kuviot 14-20 esittävät useita kuvioiden 1-13 mukaisen laitteen modifikaatioita, jotka myös ovat keskinnön periaatteiden mukaisia. Niinpä kuvio 14 esittää osaa roottorista 140, jonka muokkauspinnassa on kaksi kehänsuuntaista taskuriviä, jotka rivit kumpikin koostuvat vuorottele-vasti verraten lyhyistä ja verraten pitkistä taskuista. Tarkemmin sanottuna lähempänä roottorin pientä päätä oleva taskurivi käsittää verraten pitkiä taskuja l4l vuorotellen verraten lyhyiden taskujen 142 kanssa ja toinen rivi käsittää samalla tavoin verraten pitkiä taskuja 143 vuorotellen verraten lyhyiden taskujen 144 kanssa. Roottorissa 140 on myös kehänsuuntaiset ehjät alueet 145 roottorin isossa päässä ja sen muokkauspinnan taskurivien välissä, ja jokainen tasku noudattaa yleisesti samaa geometrista muotoa, joka on selitetty edellä kuvion 8 yhteydessä. Staattorissa, jonka kanssa roottoria 140 käytetään, on mieluimmin täydentävä kuvio rivejä, jotka koostuvat vuorotelevista pitkistä ja lyhyistä taskuista staattorin muokkauspinnassa.

Kuvio 15 esittää modifioitua roottoria 150, joka yleisesti on samankaltainen kuin roottori 140, sikäli että lähinnä sen pienempää päätä oleva taskurivi käsittää vuorottelevina pitkiä taskuja 151 ja lyhyitä taskuja 152. Roottorissa 150 on myös toinen kehänsuuntainen rivi taskuja 153, jotka on esitetty olennaisesti samanmittaisina kuin pitkät taskut 151 ja yhtä pitkien akselinsuuntaisten matkojen päässä niistä. Koska tämä sovitus jättäisi verraten leveän ehjän alueen vuorottais-ten taskujen 153 ja roottorin isomman pään väliin, jokaiselle tällaiselle alueelle on sovitettu lisäksi verraten lyhyt tasku 154. Roottorissa 150 on kuitenkin kehänmyötäinen ehjä alue 155 sekä isommassa päässä että sen mainittujen kahden rivin välissä. Sen staattorin muokkauspinnassa, jonka kanssa tätä roottoria 150 käytetään, on mieluimmin täydentävä kuvio taskuja.

Kuvio 16 esittää modifioitua keksinnön mukaisten muokkauselinten rakennetta, jossa roottori 160 on varustettu katkaistun kartion muotoisella muokkauspinnalla l6l, jonka keskimääräinen säde on verraten pieni sen sisääntulopäässä ja muokkauspinnalla 162, jonka keskimääräinen säde - ♦(X'Wf.' ___ - r~ 14 64667 on olennaisesti suurempi sen poistopäässä. Muokkauspinnassa l6l on taskut 163, jotka ovat samanlaiset kuin edellä selitetyt taskut 140. Qn myös rengasmainen ehjä alue 165, joka ulottuu säteen suunnassa muokkauspinnan l6l isommasta päästä muokkauspinnan 162 pienempään päähän. Muokkauspinnan 162 taskut 166 ovat myös muodoltaan ja jakautu-miseltaan samanlaiset kuin taskut 163, joten muokkauspinnan 162 isomman pään ympärille jää kehänmyötäinen ehjä alue 167·

Staattori 170 on kuviossa 16 esitetty olennaisesti roottoria 160 täydentävänä, sikäli että siinä on pienisäteinen muokkauspinta, joka käsittää samanlaisia taskuja 173 ja ehjän alueen 174, säteensuuntaisen ehjän alueen 175, ja isosäteisen muokkauspinnan, joka käsittää taskut 176 ja ehjän alueen 177, jotka kaikki on sovitettu roottorin l60 vastaavia osia täydentäviksi. Huomattakoon myös, että joko roottorin tai staattorin molemmissa muokkauspinnoissa voi olla useita taskurivejä järjestettynä samalla tavoin kuin roottorissa 122 ja staattorissa 125, ja myös että kaikkien näiden taskujen mittoja ja sovitusta voidaan muuttaa kuvioiden 14, 15 mukaisesti. Samalla tavoin roottori 160 mieluimmin on varustettu päätyhatulla, joka on samanlainen ja samaa tarkoitusta varten kuin päätyhattu 35·

Kuvion 17 esittämässä modifikaatiossa roottori 200 on kaksipäinen ja toimii yhdessä kahden staattorin 202 kanssa kotelossa 205, jossa on sisääntulokammio 206 molemmissa päissä. Kummassakin on oma sisääntulo-aukkonsa 207, ja keskellä sijaitseva rengasmainen poistokammio 208, joka on varustettu poistoaukolla 209· Roottorissa 200 on katkaistun kartion muotoinen muokkauspinta 201 toisessa päässä, ja samanlainen katkaistun kartion muotoinen muokkauspinta 212 toisessa päässä, sekä sylinterimäinen keskinen pinta 213· Muokkauspinnat 211 ja 212 on esitetty rakenteeltaan yleisesti samankaltaisina kuin edellä selitetty roottori 22.

Kuvion 17 kaksi staattoria 202 on esitetty täysin samanlaisina ja rakenteeltaan edellä selitettyyn staattoriin 25 verrattavina, ja kumpikin toimii yhdessä oman, sitä täydentävän roottoripinnan 211 ja 212 kanssa samaistavalla. Tämä kaksipäinen,kahden staattorin kanssa yhdessä toimiva roottori tarjoaa paitsi kaksinkertaisen muokkauskyvyn pienellä kotelon koon lisäyksellä, myös sen edun, että roottorin ollessa liukukiilasovituksella tai muulla tavoin asennettu liikkumaan vapaas Miksei in suunnassa käyttöakselillaan 215 niin kuin kuvioon on 64667 15 merkitty, se pystyy "kellumaan" koneen kahden roottorin välillä tarpeen mukaan, tasapainossa kummankin toisiaan täydentävien muokkauspintojen parin nestepaineen olosuhteiden kanssa, ja siten poistamaan akseliin 215 ja sitä kannattaviin laakereihin (esittämättä) kohdistuvan aksiaalisen työntövoiman. Ilmeistä on myös, että roottori 200 voidaan kummastakin päästään varustaa samanlaisella päätyhatulla ja samaa tarkoitusta varten kuin päätyhattu 35.

Kuvio l8 esittää kaksipäistä roottoria 220, joka muodoltaan on käänteinen roottoriin 200 nähden, sikäli että siinä on keskiosassa minimi-läpimittainen sylinterinmuotoinen osa 222, ja sen molemmin puolin katkaistun kartion muotoiset muokkausosat 221 ja 223, joiden kummankin muokkausosan maksimiläpimittainen osa on roottorin rungon ulkopäässä, ja nämä kolme osaa on kiinnitetty toisiinsa pulteilla 224. Kuvion 18 kaksi staattoria 225 vastaavat kuvion 17 staattoreita 202, mutta ne on sovitettu vastakkaiseen asentoon toimiakseen oikealla tavalla yhdessä roottorin 220 niitä täydentävien muokkauspintojen kanssa.

Kuviossa 18 esitetyssä kotelossa 230 on sisääntulokammio 231 sijoitettu yleisesti keskisesti ja varustettu sisääntuloaukolla 232, ja roottorin 220 vastakkaisten päiden kohdalla on poistokammiot 233 ja 234, joissa kummassakin on poistoaukko 235· Roottori 220 on varustettu kahdella ke-hänmyötäisellä laipalla 237, jotka toiminnaltaan vastaavat päätyhattua 35, estäen romumetallia ja sentapaista pääsemästä syntyneisiin rakoihin, joiden kautta on pääsy roottorin ja staattoreiden muokkauspintojen välisiin tiloihin, ja juuri tästä syystä roottori on tehty kolmesta osasta asennusta varten staattoreiden 225 kanssa. Selvää on myös, että roottori 220 voi "kellua" kannatusakselillaan 238 samalla tavoin ja samoin eduin kun on selitetty kuvion 17 roottorin 200 yhteydessä.

Kuvio 19 esittää osaa roottorista 240, jossa taskujen 241 rivit on jyrsitty olennaisesti kaarevaan muotoon akselinsuuntaisessa leikkauksessa, sen sijaan että taskuissa olisi samanlaiset verraten tasaiset pohjat kuin muissa kuvioissa, ja ne ovat yhteistoiminnassa ehjien alueiden 242 kanssa. Staattorissa 245 on kaksi riviä samanlaisia jyrsittyjä taskuja 246 ja ehjiä alueita 247. Paitsi profiiliaan aksiaalisessa leikkauksessa taskut 24l ja 246 ovat geometriselta muodoltaan olennaisesti sellaiset kuin edellä on selitetty kuvion 8 yhteydessä, ja tätä taskun muotoa voidaan käyttää missä tahansa edellä selitetyistä keksinnön muista sovellutusmuodoista.

__ - 1..

16 64667

Kuvio 20 esittää osaa roottorista 250, jossa on muokkauspinta, joka koostuu monilukuisista taskuista 251 ja yhdestä kehänmyötäisestä ehjästä alueesta 252. Niin kuin näkyy, kunkin taskun 251 pohja 253 on akselin suuntaisessa leikkauksessa olennaisesti yhdensuuntainen roottorin pinnan kanssa, niin että taskun pohjan ja roottorin keskiviivan välinen kulma on sama kuin kulma a kuviossa 8. Staattori 255 on täydentävää rakennetta, ja sen muokkauspinnassa on taskut 256 ja ehjä alue 257, ja taskun pohja 258 on olennaisesti yhdensuuntainen roottorin taskun pohjan 253 kanssa. Näin ollen nämä taskut ovat sillä geometrisen muodon vaihtelualueella, joka edellä on mainittu kuvioiden 6 ja 8 yhteydessä, ja tätä taskumuotoa voidaan käyttää missä tahansa edellä selitetyistä keksinnön muista sovellutusmuodoista.

Joskin edellä selitetyt laitteen muodot edustavat keksinnön ensisijaisia sovellutusmuotoja, on huomattava, että keksintö ei ole rajoittunut niiden tarkkoihin laitemuotoihin ja että niihin voidaan tehdä mitä tahansa muutoksia poikkeamatta keksinnön puitteista. Huomattakoon myös, että keksinnön mukaisen laitteen käyttö ei rajoitu paperimassan käsittelyyn, vaan että laitetta voidaan käyttää muidenkin juoksevien lietemassojen kuiduttamiseen tai niissä olevien hiutaleiden hajoittamiseen, esimerkiksi tupakkateollisuudessa.

Claims (10)

64667 17

1. Kuidutin, jossa on kotelo (11) ja siinä syöttökammio (12) ja poistokammio (15), joiden päätyosissa on syöttö- (13) vast, poisto-aukko (16), kammiot (12, 15) rajaava, syöttö- ja poistoaukkojen väliin asetettu staattori (25), jossa on katkaistun kartion muotoinen sisäinen työpinta ja roottori (22), joka on laakeroitu staatto-rin sisään pyöriväksi ja jossa on katkaistun kartion muotoinen ulkoinen työpinta, joka on sama-akselinen staattorin työpinnan kanssa ja jonka muoto täydentää tätä jauhamisraon rajaamiseksi kammioiden syöttö- ja poistoaukkojen väliin, minkä ohessa sekä roottorin että staattorin työpinnassa on ainakin yksi ympyränmuotoinen rivi taskuja (40, 50 vast. 60, 70), joita niiden väliset roottorin vast, staattorin kehän suuntaiset yhdyspinnat (41, 51 vast. 61, 71) erottavat toisistaan, tunnettu siitä, että kaikkia roottoritaskuja (40, 50) rajaavat pääasiallisesti akselinsuuntaiset sivupinnat (42, 52) ja yksi ainoa, takimmainen, pääasiallisesti säteittäinen päätypinta (43, 53), jonka rajaa roottorin työpinnassa renkaanmuotoisesti roottorin ympäri ulottuva yhdyspinta (45, 55), sekä pohja (56, 57), joka ulottuu eteenpäin roottoritaskun etupäästä sen päätypintaan (43, 55), kun taas staattoritaskuja (60, 70) rajaavat pääasiallisesti akselin suuntaiset sivupinnat (62, 72) ja yksi ainoa, etummainen, pääasiallisesti säteittäinen päätypinta (63, 73), jonka rajaa staattorin työ-pinnassa renkaanmuotoisesti staattorin ympäri ulottuva yhdyspinta (65, 75), sekä pohja, joka ulottuu taaksepäin staattoritaskun pääty-pinnasta (63, 73) sen takapäähän, ja että roottorin ja staattorin taskut ovat toistensa suhteen niin mitoitetut ja sovitetut, että roottorin ja staattorin renkaanmuotoiset yhdyspinnat (45, 55 vast. 65, 75) ovat akselin suunnassa siirtyneitä toistensa suhteen ja sijaitsevat säteittäisesti staattori- vast, roottoritaskuja vastaan kuituaineen, kuten paperimassan, pakottamiseksi siirtymään taaksepäin ja eteenpäin taskujen välillä sen liikkuessa syöttöaukosta (13) poistoa ukkoon (16).

2. Vaatimuksen 1 mukainen kuidutin, tunnettu siitä, että taskuihin on sovitettu laite (35) suhteellisen suuren ominaispainon omaavan aineen pääsyn estämiseksi taskuihin, joka laite käsittää roottorin jauhatusraon sisääntuloaukon puoleiseen päähän asetetun tai sovitetun laipantapaisen, renkaanmuotoisen estereunan (80; 237), jonka ulkohalkaisija on suurempi kuin staattorin työpinnan viereisen pään sisähalkaisija ja joka yhteistoiminnassa viereisen staattorinpään ml·* % ' _ - Γ 18 64667 kanssa rajaa säteittäisesti ulospäin avoimen sisääntuloraon (8l) staattorin tai roottorin taskujen avoimiin etumaisiin päihin.

3. Vaatimuksen 1 tai 2 mukainen kuidutin, tunnettu siitä, että kussakin roottorin ja staattorin työpinnassa on kaksi ympyränmuotoista riviä kehän suunnassa toisistaan erillään olevia taskuja (**0, 50 vast. 60, 70) ja niiden väliset yhdyspinnat (^1, 51), joita rivejä toiset ympyränmuotoiset yhdyspinnat (^5 vast. 75) erottavat, minkä ohessa nämä staattorin ja roottorin toiset yhdyspinnat samoin kuin ensin mainitut renkaanmuotoiset yhdyspinnat ovat akselin suunnassa siirtyneitä toistensa suhteen ja sijoitetut säteittäisesti vast, staattori- ja roottoritaskuja vastaan kuituaineen, kuten paperimassan, pakottamiseksi siirtymään taaksepäin ja eteenpäin taskujen välillä sen liikkuessa syöttöaukosta (13) poistoaukkoon (16).

4. Jonkin edellisen vaatimuksen mukainen kuidutin, tunnettu siitä, että kunkin taskun pohjapinta (kuten 56, kuv. 8) on sellaisessa kulmassa (b) roottorin akseliin nähden, että taskun säteittäinen syvyys on olennaisesti suurempi taskun takapäätypinnan luona kuin taskun vastakkaisessa päässä.

5. Vaatimuksen 3 tai 4 mukainen kuidutin, tunnettu siitä, että staattorin ja roottorin niiden päätyosien luona oleva taskujen (50, 70) rivi, joiden halkaisija on suurin, sisältää suuremman määrän taskuja kuin niiden viereinen taskurivi.

6. Jonkin vaatimuksen 3“5 mukainen kuidutin, tunnettu siitä, että roottorin ja staattorin taskurivit (40, 60) roottorin ja staattorin niiden päätyosien luona, joiden halkaisija on pienempi, ovat kehän suunnassa leveämpiä ja/tai akselin suunnassa pitempiä kuin viereiset taskurivit.

7. Jonkin edellisen vaatimuksen mukainen kuidutin, tunnettu siitä, että roottorin yhdyspintoja rajaavat reunat (^4, 5*0, jotka sijaitsevat symmetrisesti roottorin akseliin nähden, ja että kuidut-timessa on suurmanvaihtoinen käyttölaite (77) roottorin käyttämiseksi vastakkaisiin suuntiin, niin että kaikki mainitut reunat voidaan saattaa toimimaan yhdyspinnan etureunana. 19 64667

8. Jonkin edellisen vaatimuksen mukainen kuidutin, tunnet- t u siitä, että staattorin ja roottorin kunkin työpinnan ja roottorin pituusakselin, s.o. kartiopinnan huippukulman puolikas, on n. 15-75° ja edullisimmin 20-30°, että kunkin taskun sivupinnat (kuten k2 kuviossa 6) muodostavat n. 0-60°:n, edullisimmin 3“15°:n kulman (d) toistensa suhteen, ja että kunkin taskun etu- tai takapäätypinta muodostaa roottorin akseliin nähden kulman (c), joka on suurempi kuin mainittu huippukulman (a) puolikas ja enintään 120°, mutta edullisimmin enintään 90°.

9. Vaatimuksen 8 mukainen kuidutin, tunnettu siitä, että pohjapinta (kuten 56 kuviossa 8) muodostaa roottorin akseliin nähden kulman (b), joka on pienempi kuin mainittu roottorinakselin ja kunkin taskun taka- tai etupäätypinnan (kuten ^3 kuviossa 8) välinen kulma (c) ja suurempi kuin 0°.

10. Vaatimuksen 2 mukainen kuidutin, tunnettu siitä, että staattorin ja roottorin toisiaan vastassa olevat työpinnat ovat katkaistun kartion muotoiset, minkä ohessa työpintojen pienimmän halkaisijan omaavat päät sijaitsevat lähinnä syöttöaukkoa (13; 113) ja ovat siten sovitetut, että kartiomaisen roottorin kapea pää ulottuu akselin suunnassa ulos staattorin viereisestä kapeasta päästä sisään syöttökammioon (12) ja kannattaa siinä mainittua laitetta (35) ja sen estereunaa (80), joka on sovitettu taskuihin suhteellisen suuren ominaispainon omaavan aineen pääsyn estämiseksi taskuihin.