FI63556C - Plattransportband foer personbefordan - Google Patents

Description

RSrT] ΓΒΐ KUULUTUSjULKAISU ^rr, 46Π* lbj (11) utlAgcninosskrift 6000 6 C /4« Patentti myönnetty 11 07 1903 yTM Patent oeddelat ^ ^ (51) Kv.lk?/tm.CI.3 B 66 B 9/12 SUOMI—FINLAND (21) PiMnttlh*k«mM — ftcmoraMuilng 7836U8 (22) HtIwmItpUv· — Aiwttknki«Mi«f 29-11.78 * * (23) AlkupMvt—0IW*h*t»d·* 29-11-78 (41) Tutkit |ulklMks! — WlvH offuntNg 06.06.79

Patentti- Im rekisteri halittu· .... , .

. ' (44) Nlhttviktlpenon ji kuuL^lkitaun pvm. — ratane· och registerstyralsen ' An«ek«n utiagd och utUkrifun pubttcwd 31.03.83 (32)(33)(31) Pjrydetty utuolkeui—B«|lrd prior*·* 05-12-77

Sveitsi-Schweiz(CH) 1^832/77 (71) Inventio AG, CH-6052 Hergiswil NW, Sveitsi-Schveiz(CH) (72) Werner Ernst, Rotkreuz, Sveitsi-Schweiz(CH) (7M Leitzinger Oy (5M Levykuljetinhihna henkilökuljetuksia varten - Plattransportband för personbefordran

Keksinnön kohteena on henkilökuljetuksiin tarkoitettu levykuljetinhihna, johon kuuluu peräkkäin nivelletysti järjestetyt, yhteisesti käytetyt, päättymättömän kuljetinhihnan muodostavat levyt, joiden

•A

ainakin toiselle sivulle on järjestetty kaide, jonka kuljetinhihnan kulkurata on sellainen, että siihen kuuluu vähintään yksi kuperalla kaarimaisella kaarteella toiseen pintaan liittyvä kalteva pinta.

Useimmissa tunnetuissa erityisesti henkilökuljetuksiin tarkoitetuissa vaakatasolta toiselle toimivissa levykuljettimissa tapahtuu kuljetinhihnan hyötymatkan kaltevan osan yhdistyminen ylemmän tason kanssa kaarella. Siirtyminen alemmalta tasolta kaltevalle pinnalle tapahtuu yleensä kiinteän harjalevyn avulla, jossa on vähintään sama kaltevuus kuin kuljetinhihnan levyillä. Sellainen laite vastaa olemassaolevia varomääräyksiä henkilökuljetinhihnoille, jotka kuljettavat siirto-välinein varustettuja esineitä, kuten esimerkiksi itsepalveluliik-keissä, joissa asiakas käyttää ostosvaunua.

Näissä kuljetinhihnoissa niiden kuormitusta kantavan pinnan muodos- 2 63556 tavat levyt monasti on toisesta päästään kiinnitetty akselille, joka yhdistää keskenään kaksi päättymätöntä käyttöelementtiä, kuten esimerkiksi ketjuja ja jossa on kulkurullat, joilla kuljetinhihna kulkee pitkin ohjainkiskoa. Koska levyt on käyttöelementteihinsä nähden järjestetty suhteellisen korkealle, kiinteät kaiteet käsitukineen on yleensä järjestetty sivuttain hihnaan nähden, jolloin on järjestetty vähäinen vaakatasoinen välys kunkin kaiteen alaosan levyn ja kulje-tinhihnan vastaavan sivun väliin.

Koska useimmissa laitteissa kuljetinhihnat kulkevat suoraviivaisesti, pitää tällaisessa kaiteen järjestelyssä sivuttain kuljetinhihnaan nähden olla olemassa ainakin teoriassa vaakasuuntainen välys kulje-tinhihnan ja kunkin kaiteen alaosan levyn välissä. Sellaisella laitteella on kuitenkin tiettyjä varjopuolia. Niinpä voivat kuljetin-hihnalle putoavat pikkuesineet helposti joutua kulkevan kuljetinhihnan ja kaiteen alaosan levyn väliin; näkyvä rako voi johtaa käyttäjän siihen, että hän yrittää ottaa mainitunlaista esinettä pois, jolloin on vaarana, että sormi juuttuu kiinni ja vahingoittuu. Laitteissa, joiden levypituus on suuri, tämä vaara vielä kohoaa, koska vähäisinkin kallistuma levyä sen päästä kannattavassa akselissa, johtuu se sitten valmistuksen epätarkkuudesta tai epätasaisesta kulumisesta, aikaansaa levyn huomattavaa siirtymää sen toisessa päässä. Kuljetinhihnan ja kaiteen alaosan levyn välissä oleva vaakasuuntainen välys voi siten epänormaalisti suurentua, pienentyä tai jopa poistua.

Ratkaisu, jolla mainittuja vaarakohtia vähennetään on sellainen, että kiinteät kaiteet järjestetään niin, että ne menevät kuljetinhihnan päälle; tässä tapauksessa levyjen kuormaa kantavan pinnan ja kaiteen alaosan levyn välissä tarpeellinen välys on pystysuuntainen.

Sellainen ratkaisu on tähänastisia huomattavasti edullisempi käytettäessä kokonaan vaakasuuntaista hyötymatkaa kuljetinhihnassa. Kuitenkin se on vaikeakäyttöinen kuljetinhihnoissa, joissa on kalteva ja kaarteella vaakasuoraan pintaan yhtyvä hyötymatka, koska kaarreosissa pystysuuntainen välyksen suuruus riippuu kaarteen säteestä ja levyjen pituudesta vaihdelleen. Suorille osille sopiva normaalivälys voi myöskin kuperissa kaarteissa huomattavasti suurentua levyjen keskellä.

3 63556

Kuten ensiksi esitetyssä ratkaisussa on tässäkin tietty vaaramomentti käyttäjälle.

Keksinnön tehtävänä on aikaansaada sellainen levykuljetinhihna, joka mahdollistaa sellaisen kaiteiden järjestelyn, jossa sallitut arvot säilytetään ja pidetään pystysuuntainen välys samana sekä suorassa osassa että kaarreosassa.

Tämä tehtävä ratkaistaan keksinnön mukaan siten, että poikkileikkauksessa kunkin levyn kulkupinnassa ja symmetrisesti sen keskiakseliin nähden on geometrisesti kupera kuormituspinta, jonka kaaren säde on sellainen, että kuormituspintojen päätyjen ja keskikohdan välinen korkeusero on puolet siitä korkeuserosta, joka saadaan kun kaaren säde vastaa kuljetinhihnan kulkeman kaaren sädettä.

Keksinnön kahta suoritusesimerkkiä selitetään seuraavassa lähemmin viittaamalla piirustuksiin, joissa:

Kuvio 1 esittää kaavamaisesti levykuljetinhihnan levyä yleensä.

Kuvio 2 esittää kaavamaisesti keksinnön mukaisen levykuljetinhihnan yhtä levyä ensimmäisen suoritusmuodon mukaan hihnan kulku-radan kaarreosalla.

Kuvio 3 esittää kaavamaisesti kuvion 2 mukaista levyä hihnan kulku-radan suoralla osalla.

Kuvio 4 esittää kaavamaisesti keksinnön mukaisen levykuljetinhihnan yhtä levyä toisen suoritusmuodon mukaan.

Kuviot 5 ja 6 esittävät keksinnön mukaisen levykuljetinhihnan osaa pitkittäisleikkauskuvioina hihnan kulkuradan suoralla ja vastaavasti kaarevalla osalla.

Kuvion 1 kaavamaisessa esityksessä on viitenumerolla 1 esitetty levykuljetinhihnan yhtä levyä, joka kulloisenkin toteutuksen puitteissa liikkuu jompaan kumpaan kuvion esittämän nuolen suuntaan. Levyn 63556 yläosassa on kuormituspinta 1.1, joka on järjestetty välimatkalle d suoraan linjaan nähden, joka kuljetinhihnan suoran osan kohdalla on kiinteän kaiteen alaosan levyn 2.1 mukainen. Tämä alaosan levyn alareuna 2.1 on sillä kohtaa, missä kuljetinhihna kulkee kuperassa kaaressa, esitetty katkoviivalla säteen R mukaisesti. Koska käytännössä kuviossa tahallisesti suurennettu välimatka d suhteessa levyn pituuteen ja kuljetinhihnan kulkeman kuperan kaaren säteeseen nähden on vähäinen, tätä sädettä tullaan sekä kuviossa 1 että muissakin kuvioissa tarkastelemaan identtisenä kaiteen alaosan levyn alareunan 2.1 säteen kanssa.

Kuvio 1 osoittaa, että kaarreosan matkalla välimatkan d suuruus vähenee levypäiden alueella arvoon dl = d-h, jolloin h tarkoittaa sen kaaren korkeutta, jonka säteen R kaarelle muodostaa levyn 1 pituutta vastaava ympyrän jänne a. Sitä paitsi kuvio 1 osoittaa, että jos levy 1 on järjestetty siten, että kaarreosan matkalla etäisyys d säilytetään levyn päiden alueella, siinä syntyy suurempi väli d2 » d+h levyn keskustan kohdalle, jolloin tämä väli on suorilla osuuksilla koko levyn 1 pituudella. Lopuksi kuvio 1 esittää, että jos levyn 1 kuormituspinta 1.1 olisi kaarimaisesti kupera sädettä R vastaavan säteen mukaisesti, väli d tosin pysyisi kaarreosuudella vakiona, mutta suoralla osuudella olisi levyn päissä väli d2.

Kuvioiden 2 ja 3 kaavamaisissa esityksissä on levyn 1 yläosassa kul-kupinnalla ja keskiakseliin nähden symmetrisesti kuormituspinta 1.2, joka on kaarimaisesti kupera säteen Rl mukaisesti, joka säde Rl on suurempi kuin kuljetinhihnan kulkeman kaaren säde R. Säteen Rl sopivalla mitoituksella on mahdollista vähentää oleellisesti eroavaisuuksia dl:n minimi- ja d2:n maksimiarvojen välillä. Sen lisäksi kuviot 2 ja 3 osoittavat, että kuormituspinnan 1.2 päiden ja keskustan korkeusero on puolet korkeuserosta h, jos tämä pinta on säteen R mukaisesti kuperasti kaareva, ts. säteen, joka vastaa kulloinkin kuljetinhihnan kulkemaa kaarta. Jos väli d otaksutaan minimiväliksi, se on hihnan kulkiessa kaarreosalla pääalueilla, ja keskellä levyä 1 on maksimiväli D - d + £ (kuvio 2). Suoraa osuutta kuljettaessa on minimiväli d sitä vastoin levyn 1 keskellä ja maksimiväli D sen päissä (kuvio 3). Tällä tavoin on mahdollista saada levyjen 1 ja 5 63556 alaosan levyjen 2.1 väliin samansuuruiset välykset sekä suorille että kaareville osuuksille.

Käyttämällä kaavaa h ** R - ^^t2-a2 ilmenee, että R * 4h2 + a2 -8ΤΪ— Säde Rl, joka on sädettä R suurempi ja vastaa puolta kaarenkorkeutta —, voidaan määrätä seuraavasti: Rl 2h2 + a2

2 TR

tästä seuraa £ * 4h2 + a2 . 4h « 4h2 + a2 , R1 8h 2h2 + a2 4h2 + 2a2 mikä osoittaa, että mitä enemmän h2 lähestyy nollaa, kuten asia useimmissa laitteissa on, joissa kaaren korkeus h on suhteellisen vähäinen, sitä enemmän lähestyy molempien säteiden suhde lukemaa R_ « 1 Rl 2

Keksinnön puitteissa on mahdollista varustaa levyt geometrisesti kuperilla kuormituspinnoilla, jotka tosin seuraavat kaarimaista rataa, jonka säde on suurempi kuin kuljetinhihnan kulkeman kaaren säde, mutta eivät kuitenkaan välttämättä seuraa kaaren muotoista kuperaa pintaa. Niinpä kuvion 4 kaavamaisessa esityksessä on levyn 1 kuor-mituspinta 1.3 muodostettu kolmesta tasosta muodostuvasta monikul-mionomaisesta kuperasta pinnasta, joka on muodostettu kaarisäteen R2 mukaiseksi, joka on suurempi kuin kuljetinhihnan kulkeman kaaren säde R. Monikulmiolaitteen kulmat voidaan pyöristää. Kuormituspinta voi olla myös keskeltä tasainen ja päistä kaarrettu tai päinvastoin.

; ' 6 63556

Kuviot 5 ja 6 esittävät pitkittäisleikkauksena osaa kuljetinhihnasta, jossa on peräkkäin järjestetyt levyt 3, jotka on kulkusuunnassa poikittain kustakin päästään kiinnitetty elimillä (ei esitetty) yhteen käyttöketjun 4 nivelistä 4.1r 4.2. Kukin käyttöketju 4 on varustettu kulkurullilla 5, joilla se kulkee pitkin suoraa (kuvio 5) tai kuperasta kaarevaa (kuvio 6) ohjainkiskoa 6. Viitenumerolla 7 on merkitty käsituilla varustetun kiinteän kaiteen alaosan levyä. Tämän alaosan levyn alareuna on tietyllä pystyvälyksellä järjestetty levyjen 3 kuor-mituspintojen 3.1 yläpuolelle. Tämä kuormapinta 3.1 on kulkupinnastaan symmetrisesti keskiakseliinsa nähden keksinnön mukaisesti kaarimai-sesti kupera säteen RP mukaisesti, joka on suurempi kuin kuljetinhih-nan kulkeman kaaren säde RS, jolloin tämä säde RS on kaiteen alaosan levyn 7 kuperan kaarisäteen mukainen (kuvio 6). Kuten kuvioissa 2 ja 3, on säde RP sellainen, että korkeusero levyn 3 kuormituspinnan 3.1 päiden ja keskikohdan 3.11 välillä olisi puolet korkeuserosta, jos tämä pinta olisi kaarimaisesti kupera säteen RS mukaisesti. Sen lisäksi molemmista kuvioista ilmenee, että kuljetinhihnan suoran kulkuradan aikana on minimaalinen välys d alaosan levyn 7 ja kuormituspinnan 3.1 välillä, jolloin levyn päissä on maksimivälys D. Kaarevalla kulkuradalla sitä vastoin on samanarvoinen maksimivälys D levyn 3 kuormitus-pinnan 3.1 keskellä ja minimivälys levys päissä.

Edellä mainittujen etujen lisäksi antaa levyn 3 kuormituspinnan 3.1 kevyt taipuma käyttäjälle enemmän varmuutta mahdollisia luiskahduksia vastaan suorilla osuuksilla etenkin kaltevilla pinnoilla. Sama pätee myös kuljetinhihnalla kuljettaviin ostosvaunuihin niiden jarrujärjestelmästä riippumatta. Lisäksi keskeltä korkeampien levyjen ansiosta, jotka muodostavat kaarevilla osuuksilla monikulmionomaisen pinnan, kahden levyn välinen taittopinta pienenee oleellisesti ja siten myös käyttömukavuus kohoaa.

Esillä oleva keksintö ei luonnollisestikaan rajoitu levykuljetinhih-noihin, joiden levyt on yhdistetty päättymättömillä käyttöelementeil-lä, kuten esim. ketjuilla tai vastaavilla, jotka kiertävät kulkurul-lien avulla, vaan sitä voidaan käyttää levykuljetinhihnoissa yleensä, joiden levyjä käytetään muilla tavoin, esim. hammastangoilla tai jotka on kiinnitetty päättymättömiin hihnoihin esimerkiksi kitkakäytöllä.

-. * 4 '* ** s * 1

Claims (5)

6 35 5 6 7

1. Henkilökuljetuksiin tarkoitettu levykuljetinhihna, johon kuuluu peräkkäin nivelletystä järjestetyt, yhteisesti käytetyt, päättymättömän kuljetinhihnan muodostavat levyt (1, 3), joiden ainakin toiselle sivulle on järjestetty kaide, jonka kuljetinhihnan kulkurata on sellainen, että siihen kuuluu vähintään yksi kuperalla kaarimaisella kaarteella toiseen pintaan liittyvä kalteva pinta, tunnettu siitä, että poikkileikkauksessa kunkin levyn (1, 3) kulkupinnassa ja symmetrisesti sen keskiakse-liin nähden on geometrisesti kupera kuormituspinta (1.2, 3.1), jonka kaaren säde (Rl, R2, RP) on sellainen, että kuormituspin-tojen päätyjen ja keskikohdan välinen korkeusero on puolet siitä korkeuserosta, joka saadaan kun kaaren säde vastaa kuljetinhihnan kulkeman kaaren sädettä (R, RS).

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen levykuljetinhihna, tunnet-t u siitä, että levyn (1, 3) kuormituspinta (1.2, 3.1) on kaarimaisesti kupera pinta.

3. Patenttivaatimuksen 1 mukainen levykuljetinhihna, tunnet-t u siitä, että levyn (1) kuormituspinta (1.3) on ainakin osaksi monikulmionomaisesti kupera.

4. Patenttivaatimuksen 3 mukainen levykuljetinhihna, tunnet-t u siitä, että monikulmiojärjestelmän reunat on pyöristetty.

5. Patenttivaatimusten 1-4 mukainen levykuljetinhihna, tunnettu siitä, että kuormituspinnan (1.2, 1.3, 3.1) noudatteleman kaaren säde (Rl, R2, RP) on kaksi kertaa niin suuri kuin kuljetinhihnan kulkeman kaaren säde (R, RS). : ·!