FI63522B - Sugpump foer livraeddningsaendamaol - Google Patents

Description

Ρ35?*1 ΓβΊ m,KUULUTUSJULKAI»U .,,-λλ

Ma w utlAggningsskrift 0^522 C„_ Patentti myönnetty 11 07 1983 ^ * Patent meddelat ^^ ; (51) Kv.ik?/int.ci.3 A 61 M 1/00 // F 04 B 45/00 SUOMI —FINLAND (21) ^MwtcJh«kwnu<-PiMnCMMeknin« 773*+02 (22) Htkemlifllv» —Amdtalnpd·* 11.11.77 ' ' (23) AJkupttvt—GlM|h«tsd·! 11.11.77 (41) Tullut (ulklMkii — MMt offamHg 2.3 05 78 J* rakittarihtlilm nrtaiU och rafictarityrelun AmMcm utiagd och uti^krHtun pubNnnd 31.03.83 (32)(33)(31) Pyydetty «tuolkuu·—kgird prior** 12.ll.76 Englanti-England(GB) *+7335/76 (71) Ruth Lea Hesse, Pinieh^j 23, 2960 Rungsted Kyst, Tanska-Danmark (DK) (72) Christian Grane, Kokedal, Tanska-Danmark(DK) (7*0 Oy Kolster Ab (5*+) Hengenpelastustarkoituksiin käytettävä imupumppu - Sugpump för liv-räddningsändamäl

Keksinnön kohteena on hengenpelastustarkoitusta varten oleva imupumppu, jota käytetään painekaasulla tai käsin ja jossa on pumppuyksikkö, jossa tilavuudeltaan vaihteleva imukammio on . poistoaukon (12) välityksellä yhteydessä ympäröivään ilmaan ja on liitetty tuloaukon (13) välityksellä eritteenvastaanottosäiliöön (14), joka johtojen (16) välityksellä sallii eritteen poisimun ensisijaisesti tajuttoman potilaan ilmateistä..

Trakeoimupumppuja käytetään liman, veren, oksennuksen tai vastaavanlaisen poistamiseen tajuttoman henkilön suusta, nielusta, tai ilmateistä.

Keksinnön kohteena on erikoisesti sellainen trakeoimupumppu, joka on tarkoitettu käytettäväksi onnettomuuspaikalla sekä onnettomuuden uhriksi joutuneen henkilön kuljetuksen aikana onnettomuuspaikalta sairaalaan.

Tällaisissa pumpuissa pitää olla joko vhteenrakennettu energianlähde tai niiden tulee olla käsikäyttöisiä taikka paineelli- 2 63522 sena syötetyllä ponnekaasulla, esimerkiksi hapella käytettäviä, jolloin tätä kaasua viedään normaalisti mukana onnettomuuspaikalle tekohengitystä tarvitsevien potilaiden käsittelyä varten.

Imupumpuilla, joissa on yhteenrakennettu energianlähde, esimerkiksi sähköparistot tai aerosolisäiliö, on haittana se, että ne vaativat säännöllistä valvontaa, jotta pumpulle on saatavissa varmasti riittävästi energiaa, kun se joutuu käyttöön. Tällaisille tunnetuille tuotteille on lisäksi luonteenomaista se, että niiden suorituskyky alenee suuressa määrin alhaisissa lämpötiloissa.

Käsikäyttöisillä pumpuilla on etuna se, että ne ovat täysin riippumattomia energianlähteistä, mutta niiden käsittely on paljon hankalampaa kuin automaattisesti käytettävien pumppujen käyttö.

Markkinoilla olevista happikäyttöisistä pumpuista ovat muutamat rakennettu suihkupumpuiksi, joissa ponnekaasu on aktiivisena aineena suihkuputkessa, kun taas imuilma on passiivisena aineena. Suihkuperiaatteella on etuna se, että se on erittäin yksinkertainen, mutta sen painavana haittana on sen suuressa määrin rajoitettu hyötysuhde. Tästä johtuen kuluttavat trakeoimupumput, jotka käyttävät imuteholle asetetut vaatimukset, suuria ponnekaa-sumääriä. Tämä on merkittävä haitta, koska ponnekaasumäärä, joka voidaan kuljettaa mukana onnettomuuspaikalle, on rajoitettu.

Amerikkalaisen patenttijulkaisun 3,429,274 mukaisessa pumpussa on pesä, joka kalvon avulla jaetaan kahteen kammioon, joissa lukuunottamatta kalvon muodostamaa väliseinää on kiinteät ra-joitusseinät. Jos tätä pumppua käytetään tyhjöpumppuna, työisku (imuisku) suoritetaan jousen välityksellä, mikä merkitsee sitä, että sama energia tarvitaan työjaksoa varten riippumatta siitä, suorittaako pumppu työtä, ts. imee eritteitä säiliöön tai toimii kuormittamattomana. Rakenne merkitsee siis keskimääräiset työolosuhteet huomioon ottaen tarpeettoman suurta painekaasun kulutusta. Esillä olevan keksinnön tarkoituksena on poistaa tämä epäkohta kaksikalvoisella uudella väliseinärakenteella.

Tämän keksinnön mukaan on tälle pumpulle ominaista se, että imukammio on erotettu ulkoilmasta pesällä ja elimellä, joka muodostuu ensimmäisestä rengasmaisesta kalvosta, jonka ulkoreuna pidetään tiiviisti pesään liittyen ja jonka sisäreuna on kiinnitetty jäykkään keskikappaleeseen, jota pesään yhdistetty ohjain ohjaa liikkuvasti pesän suhteen ja jossa on seinäosat, jotka yh- 63522 3 dessä pesän keskiosan kanssa rajoittavat tilavuudeltaan vaihtele-van painekaasu-käyttökammion, joka on liikkuvasti tiivistetty imu-kammiota vasten toisella rengasmaisella kalvolla ja joka on sovitettu siten, että se voidaan vaihtoehtoisesti yhdistää painekaa-sun lähteeseen ja vastaavasti ympäröivään ilmaa tulokanavan ja vastaavasti poistokanavan välityksellä venttiililaitteen avulla siten, että jäykkä kappale painekaasun vaikutuksen alaisena viedään pääteasentoa kohti, jossa sekä käyttökammion että imukammion tilavuus on suurimmillaan, ja palautusjousi palauttaa sen toiseen pääteasentoon, jossa sekä käyttökammion että imukammion tilavuus on pienimmillään, jolloin jäykkä kappale pääteasennoissaan vaikuttaa venttiilin(asennon)vaihto-osaan venttiililaitteen asennon vaihtamiseksi.

Tätä pumppua käytetään tosin paineellisena syötetyllä ponnekaasulla, mutta sen hyötysuhde on suunnilleen neljä kertaa suurempi kuin suihkupumpun hyötysuhde. Kun ponnekaasua ei ole käytettävissä riittävässä määrässä, voidaan pumppua käyttää keksinnön lisätuntanerkin mukaan myös käsin ja samalla hyötysuhteella kuin paineellisena syötetyllä ponnekaasulla käytettäessä.

Keksinnön lisäetuna on laitteen kompakti ja luja rakenne ja sen epäherkkyys lämpötilanmuutoksille.

Keksinnön muut tunnusmerkit ilmenevät vaatimuksista 2...7.

Keksinnön mukaisen pumpun nykyisin suosittua suoritusmuotoa selitetään seuraavassa esimerkkinä ja oheistettuihin piirustuksiin viittaamalla.

Kuviossa 1 on kaaviollinen pystyleikkaus pumpusta, jonka liikkuva moottorielementti on ala-asennossaan.

Kuviossa 2 on kaaviollinen pystyleikkaus pumpusta, jonka liikkuva moottorielementti on yläasennossaan.

Kuvioissa 3 ja 4 on suurennetussa mittakaavassa olevat kaaviolliset leikkaukset pumpun moottorikammion kanssa yhdessä toimivan venttiililaitteen ensimmäisestä ja nykyisin suositusta, toisesta suoritusmuodosta.

Kuviossa 5 on kuviossa 1 olevaa pumppua vastaavan pumppuyk-sikön kaaviollinen leikkaus, joka esittää pesän ja pumpun käyttö-kammion muunnosta.

Kuviossa 6 on pumpun kuvioita 1 ja 2 vastaava sivukuva pumpusta, jossa on käsikäyttöä varten liitetty kääntyvä poljin.

4 63522

Kuvion 1 mukaan pumppukoneikko käsittää kiinteän pesän 1, joka yhdessä jäykkään kappaleeseen 3 kuuluvien seinäosien, ensimmäisen rengasmaisen, joustavan kalvon 4 ja toisen rengasmaisen, joustavan kalvon 5 kanssa rajoittaa keskistä käyttökammiota 25 sekä samankeskistä pumppu- tai imukammiota 24. Molemmat kalvot 4 ja 5 valmistetaan parhaiten kumista. Samalla kun ensimmäinen kalvo 4 on kartiomainen, on toinen kalvo rullattava. Kuten seu-raavassa on lähemmin selitetty, on kannella 2 kolminkertainen tehtävä, asettaa ensimmäisen kalvon 4 reuna tiiviisti pesää 1 vastaan, muodostaa pesäke jouselle 8, joka vaikuttaa liikkuvaan jäykkään kappaleeseen 3 ja muodostaa ohjain käyttökammion ympäröimälle jäykälle kappaleelle 3 pumpun toimiessa.

Pesä on muodoltaan jotakuinkin avoin malja, jossa on ympärys-laippa, joka ulottuu maljan aukon ympäri. Suositussa suoritusmuodossa kansi 2 on muodoltaan täydentävä, avoin malja, jossa on kehän ympäri kulkeva laippa 2a, joka vastaa suuruudeltaan ja sijainniltaan laippaa 1a.

Liikkuva jäykkä kappale 3 on muodoltaan sylinterimäinen malja, jonka aukko on kääntynyt pesää 1 vastaan ja jossa on tasainen, kehän ympäri kulkeva laippa 3a, joka työntyy ulospäin sylinteri-mäisen maljan reunasta.

Ensimmäisessä rengasmaisessa kalvossa 4 on ulkoreuna 4a, joka on asennettu tiiviisti pesän ja kannen laippojen 1a ja 2a väliin, jolloin viimeksi mainitut laipat on yhdistetty toisiinsa jollakin sopivalla tavanomaisella tavalla, esimerkiksi yhteen ruuvaamalla. Ensimmäisen rengasmaisen kalvon sisäreuna 4b on kiinnitetty tiiviisti jäykän kappaleen 3 laippaan 3a, esimerkiksi asentamalla se tiiviisti laipan 3a ulospäin kääntyneen pinnan ja vastaavan laipan 60a väliin, laipan, joka työntyy ulospäin pääasiallisesti malja-maisesta kiinnipuristus- ja ohjauselementistä 60, joka peittää jäykän kappaleen 3 malja-aukon ja joka on yhdistetty kappaleeseen toisiaan vastaavilla laipoilla 3a ja 60a jollakin sopivalla tavallisella tavalla, esimerkiksi yhteen ruuvaamalla.

Myös toisen rengasmaisen kalvon 5 ulkoreuna 5a on asennettu tiiviisti laippojen 3a ja 60a väliin, jolloin tietenkin on mahdollista se, että ensimmäisen kalvon 4 sisäreuna 4b menee jonkin matkaa toisen kalvon 5 ulkoreunan 5a päälle.

5 63522

Rengasmaisen kalvon 5 sisäreuna 5b on tiiviisti kiinnitetty, esimerkiksi liimaamalla tai puristamalla kappaleen 9 kehän yläreunaan 9a, kappaleen, joka ulkonee jonkun matkaa pesän 1 muodostavan maljan pohjasta tai on jäykästi kiinnitetty siihen ja jonka poikkileikkauksen koko ja muoto ovat sellaiset, että kappale 9 voi työntyä melkoisen väljästi jäykän kappaleen 3 maljaonte-loon, kun jäykkä kappale 3 on kuvion 1 mukaisessa asennossa. Kappaleen 9 pituus on sellainen, että sen tasainen, kehän reunan 9a sisäpuolella oleva yläpinta on suunnilleen samalla korkeudella kuin pesän ja kannen laippojen 1a, 2a välinen liitos.

Kanavat 10a ja 10b ulottuvat pesän 1 seinän läpi loppuun saakka ja pituussuunnassa kappaleen 9 läpi ja päättyvät aukkoihin 10a', 10b' kappaleen 9 loppupäässä kehäreunan 9a sisäpuolella.

Sen sijaan, että toisen kalvon 5 sisäaukon vapaa reuna kiinnitettäisiin kappaleen 9 reunaan 9a, voi kalvo 9 olla tehty myös sisäaukottomaksi ja olla kiinnitetty kappaleen 9 reunan 9a sisäpuolella olevaan koko pintaan, esimerkiksi puristamalla, jolloin tietenkin tässä tapauksessa kalvoon 5 on järjestettävä kanavien suuaukkoja 10a', 10b' vastaavat lävistykset.

Tähän mennessä selitetyt osat rajoittavat kahta pumpun toiminnalle tärkeää kammiota.

Pumppu- tai imukammiossa 24 on kiinteät seinät, jotka kuuluvat pesään 1, kappale 8 mukaan luettuna ja jäykässä kappaleessa 3 olevat laippaosat 3a, 60a sekä taipuista seinäosat, jotka muodostuvat kalvoista 4 ja 5. Pumppukammion 24 ulkopuoliset putki-johto liitännät käsittävät tulokanavan muodostavan putkijohdon 11 ja poistokanavan muodostavan putkijohdon 12.

Käyttökammiossa 25 on kiinteät seinät, jotka käsittävät jäykän kappaleen 3 maljaosan ja kappaleen 9 kehäreunan 9a sisäpuolella olevan otsapinnan sekä kalvon 5 muodostelma taipuisa seinäosa. Ponnekaasu johdetaan käyttökammioon 25 paineellisena kanavan 10a ja aukon 10a' kautta ja johdetaan siitä pois aukon 10b' ja kanavan 10b kautta, jolloin kaasun syöttöä ja poistoa säädetään kaksi-asentoisen venttiililaitteen avulla, joka voi olla tehty eri tavoilla tunnettujen teknisten periaatteiden mukaan. Venttiililaite on tämän johdosta merkitty kuvioihin 1 ja 2 vain symbolisesti osilla 6, 7, mutta kaksi tämän venttiililaitteen suoritusmuotoa selitetään lähemmin jäljempänä kuvioiden 3 ja 4 yhteydessä. Vaikka 6 63522 venttiililaite esitetään kuvioissa 1 ja 2 käyttökammioon 25 rakennetuksi, se voi yhtä hyvin olla käyttökammion 25 ulkopuolelle järjestettynä ilman, että tällä muutoksella on mainittavaa vaikutusta keksinnön yhteydessä.

Tulokanava 10a on neulaventtiiliin 29 välityksellä yhteydessä kaasunsyöttöputkijohtoon 23, neulaventtiilin, joka sallii ponnekaasun tulovirtauksen säädön ja sitten pumpun'työskentelytaajuuden säädön. Yksitieventtiili 30 yhdistää ponnekaasun tulokanavan ympäristöön niin, että ilmaa imetään tämän venttiilin läpi käyttö-kammioon silloin, kun pumppua käytetään käsin.

Kun venttiililaitteella 6, 7 säädetty ponnekaasu johdetaan käyttökammioon ja päästetään siitä ulos, suorittaa sen vaikutuksesta jäykkä kappale 3 yhdessä siihen kiinnitettyjen kalvojen 4 ja 5 kanssa kuvioissa 1 ja 2 esitettyjen asentojen välisen liikkeen. Osa 21, joka on tarkoitettu toimimaan vetotankona pumppua käsin käytettäessä, on kiinnitetty, esimerkiksi kiinni ruuvaamalla jäykän kappaleen 3 muodostaman maljan pohjan ulkosivuun, josta se ulkonee jäykän kappaleen 3 edestakaisin liikkeen suuntaan pesän 1 keskiviivaa pitkin. Vetotangon 21 vapaata ulkopäätä ohjataan liukuvasti kannen 2 keskiosan vastaavassa porauksessa 2a. Jo mainittu kierrejousi 8 on asennettu jäykän kappaleen 3 laipan 3a ja kannen 2 pohjan väliin niin, että se pyrkii siirtämään jäykän kappaleen 3 kuvion 1 mukaiseen ohjauksettomaan lepotilaan.

Kuvioiden 1 ja 2 välinen vertailu osoittaa, että kuvion 1 mukaisessa ohjauksettomassa tilassa ovat sekä imukammion 24 että käyttökammion 25 tilavuudet pienimmillään, kun taas ponnekaasun syötön ansiosta syntyneessä kuvion 2 mukaisessa osien asennossa, on molemmissa kammioissa maksimitilavuus.

Kolmas, vaikkakin pumpun toiminnan kannalta merkityksetön kammio muodostuu kannen 2 ontelon, jäykän kappaleen ulkopinnan, laipan 3a ulkopinta mukaan luettuna ja kalvon 4 väliin. Tämä kammio on avoimessa yhteydessä ympäristöön kannen 2 aukon 27 kautta. On ilmeistä, ettei kannen 2 tarvitse olla suljettu malja, vaan se voi olla jonkinlainen ristikkorakennelma, joka pitää laipan 2a ja vetotangon 21 ohjaimen tarkoitetuissa kohdissa.

Trakeoimupumppu käsittää lisäksi eritesäiliön 14, joka on suljettu kannella 15 ilmanpitävästi. Imuputken 16 toinen pää ulottuu tiiviisti kannen 15 läpi säiliöön 14, kun taas imuputken 16 63522 toinen pää päättyy tavalliseen tapaan imusuuttimeen 16a tai imu-katetriin, joka voidaan asettaa potilaan suuhun ja ilmateihin. Imukammion tuloputki 11 on yhteydessä takaiskuventtiilin 11a välityksellä putkeen 13, jonka toinen pää ulottuu tiiviisti kannen 15 läpi säiliöön 14. Imukammion 24 poistoputki 12 on takaisku-venttiilin 12a välityksellä yhteydessä ympäristöön. Takaiskuvent-tiilit 11a ja 12a estävät ilmavirtauksen imukammiosta 24 säiliöön 14 ja ilmakehästä imukammioon 24.

Kuviossa 3 esitetään venttiililaitteen 6, 7 suoritusmuoto, joka on tarkoitettu toimimaan yhdessä kuvioissa 1 ja 2 esitetyn kaltaisen trakeoimupumpun kävttökammion 25 kanssa. Tässä tapauksessa on vetotanko 21 ontto ja sen vapaa pää on suljettu ja sen ontelo 46 on yhteydessä jäykän kappaleen 3 sisällä olevaan käyttö-kammioon 25. Kuten kuviossa 3 esitetään, on vetotanko tehty sy-linterimäiseksi maljaksi, joka on kiinnitetty tiiviisti, esimerkiksi kiinni ruuvaamalla, jäykän kappaleen 3 pohjan ulkopintaan keskisen aukon 47 ympärille, jolloin tämä aukko muodostaa vetotan-gon 21 sisäontelon ja käyttökammion 25 välisen yhteyden.

Venttiilipesä 6 on kiinnitetty kappaleen 9 yläotsapintaan, kappaleen, joka kuten aikaisemmin on selitetty ja kuten kuvioissa 1 ja 2 on esitetty, on tehty niin, että se on yhtä kappaletta pesän 1 muodostavan maljan pohjan sisäsivun kanssa tai on siihen jäykästi yhdistetty ja että sen poikkileikkauksen koko ja muoto ovat sellaiset, että se voi työntyä jäykän kappaleen 3 maljaonte-loon. Kuviosta 3 ilmenee, että tässä suoritusmuodossa rengasmaisen toisen kalvon 5 sisäreuna on puristettu tiiviisti kappaleen 9 yläpinnan ja venttiilipesän 6 reunan alapinnan väliin. Venttii-lipesän 6 sisäpuolen ja käyttökammion 25 välinen yhteys aikaansaadaan ainakin yhdellä aukolla 43, joka ulottuu pesän 6 sylinteri-mäinen seinäosan läpi.

Vaihtotanko 7 voi liikkua ylös ja alas vetotangon 21 ontelossa 46 ja siinä on pää 41, joka on ontelon 46 pohjaa vastaan kääntyneenä. Kuviossa 3 esitetyssä asennossa, joka pääasiallisesti vastaa kuvion 1 mukaista osien asentoa, koskettaa pään 41 ulkopinta 41a ontolon 46 pohjaa. Vaihtotanko 7 ulottuu pään 41 sisäpinnasta 41b aukon 61 ja vastaavan pesän 6 pohjan 45 aukon 44 läpi, jolloin aukkoa 44 rajoittavan seinän ja tangon 7 ulkopinnan välinen välys sekä ontelon 46 sylinterimäisen sisäseinän ja pään 41 sylin- 63522 8 terimäisen seinän välinen välys on valittu niin, että vaihtotanko ohjautuu varmasti, mutta ei tiiviisti edestakaisin liikkeensä aikana. Jäykän kappaleen 3 pöhjaseinämän aukon 61 läpimitta on valittu niin, että vaihtotangon 7 pää 41 on alimmassa asennossaan kappaleen 3 pohjassa olevaa aukkoa 61 ympäröivää ulommaista pinta-vyöhykettä vastassa.

Ponnekaasun syöttöputkijohto 10a päättyy venttiilipesässä 6 venttiili-istukkaan 36, jonka ensimmäinen venttiilielementti 35 voi avata ja sulkea. Ponnekaasun poistoputkijohto 10b päättyy venttiilipesän 6 venttiili-istukkaan 38, jonka toinen venttiili-elementti 37 voi avata ja sulkea. Ponnekaasun poistoputkijohdon 10b, venttiili istukan 38 ja venttiilielementin 37 läpimitta on suurempi kuin ponnekaasun syöttöputkijohdon 10a, sen venttiili-istukan 36 ja ensimmäisen venttiilielementin 35 läpimitta. Molemmat venttiilielementit 35 ja 37 on järjestetty kumpikin omaan venttii-linvipuvarren 33 päähän, venttiilinvipuvarren, joka on laakeroitu kappeleen 9 vapaan otsapinnan keskelle järjestettyyn laakeriin 34. Nivel 32, joka on yhdistetty kääntyvästi vaihtotangon 7 alapäähän ja venttiilinvipuvarteen 33 toisen venttiilielementin 37 ja laakerin 34 väliin, sulkee poistoventtiilielementin 37 istukkaansa 38 vastaan ja avaa tuloventtiilielementin 35 istukastaan 36, kun vaihtotanko 7 painetaan alas ja nostaa päinvastoin poisto-venttiilin 37 istukastaan 38 sekä sulkee tuloventtiilin 35 istukkaansa 36 vastaan, kun tanko 7 vedetään ylös, kuten piirustuksista nähdään.

Kierrejousi 39, joka on pantu kappaleen 9 yläpinnan poraukseen, on venttiilinvipuvarren 33 alasivua vastassa laakerin 34 ja venttiilielementin 7 ja istukan 38 käsittävän poistoventtiilin välissä.

Kuvio 3 esittää venttiiliä asennossa, jossa jäykkä kappale 3, on kuviota 1 vastaavassa, alimmassa asennossaan. Vaihtotanko 7 on alaspainettuna sen otsapinnan 41a ja ontelon 46 välisen koske-tuken johdosta, venttiilielementin 35 ja venttiili-istukan 36 käsittävä syöttöventtiili on auki, poistoventtiili 37, 38 on suljettuna ja kierrejousi 39 on jännittynyt. Tässä tilassa ponnekaasu menee paineellisena käyttökammioon 25 ja kehittää puristuksen, joka siirtää liikkuvan jäykän kappaleen 3 ylöspäin kuten kuvioista 1...3 nähdään. Ontelon 46 pohja ei enää pidätä vaihtotangon 7 pää- 63522 tä 41, mutta poistoventtiili-istukka 38 on sellaista suuruusluokkaa, että käyttökammion 25 käyttöpaine pitää venttiili^J|puvarren 33 kuviossa 3 esitetyssä asennossa jännitetyn jousen 39 voimaa vastaan. Kun jäykkä kappale 3 on päässyt suunnilleen ylimpään asentoonsa, pään 41 alasivu 41b tulee kosketukseen jäykän kappeleen 3 pohjan yläpinnan 40 kanssa ja vaihtotanko 7 kohoaa jäykän kappaleen 3 päättyvän siirtymisen aikana. Nivel 32 kohdistaa vetovai-kutuksen venttiilinvipuvarteen 33 ja nostaa venttiilielementin 37 istukastaan 38. Täten puretaan käyttökammiossa 25 vallitseva käyttöpaine ja jousi 39 kykenee voittamaan vastaan vaikuttavan painevoiman ja siirtää venttiilinvipuvarren 33 asentoon, jossa venttiilielementti 35 sulkee venttiili-istukan 36. Täten katkeaa ponnekaasun syöttö ja palautusjousi 8 (esitetty kuvioissa 1 ja 2) puristaa jäykän kappaleen 3 alaspäin, samalla kun ponnekaasu poistuu käyttökammiosta 25 poistoventtiilin 37, 38 ja kanavan 10b läpi.

Seuraavan työvaiheen alkutila, vaiheen, joka käsittää edestakaisen liikkeen ja venttiilien ohjauksen, on saavutettu heti, kun pään 7 pinta 41a tulee kosketukseen vetotangon 21 ontelon 46 pohjan kanssa, jolloin venttiilinvipuvarsi 33 puristetaan nivelellä 32 alas niin, että poistoventtiili 37, 38 sulkeutuu ja tulovent-tiili 35, 36 avautuu.

Tällä hetkellä suosittua venttiililaitteen 6, 7 suoritusmuotoa selitetään nyt viittaamalla kuvioon 4, jossa niillä osilla, jotka toiminnallisesti vastaavat kuvion 3 yhteydessä selitettyjä osia, on samat viitemerkit kuin edellisissä kuvioissa siitä huolimatta, että ne tietyissä tapauksissa esitetään jonkin verran muunnetussa muodossa.

Myös kuvion 4 mukaisessa suoritusmuodossa ovat venttiililaitteen pääosina sekä venttiilipesä 6 että vaihtotanko 7. Kuten aikaisemmin selitetyissä suoritusmuodoissakin siirtotangossa 7 on pää 41, jossa on yläpinta 41a ja alapinta 41b, jolloin tämä pää voi liikkua ylös ja alas vetotangon muodostavan onton osan ontelossa 46 ja on kiinnitetty jäykkään kappaleeseen 3 niin, että ontelo 46 on avoimessa yhteydessä jäykän kappaleen 3 käyttökammioon 25.

Myös tässä suoritusmuodossa vaihtotangon 7 iskupituuden määrää pään yläpinnan 41a kosketus ontelon 46 pohjaa vastaan ja pään alapinnan 41b kosketus jäykän kappaleen 3 pohjan alapintaa vastaan 63522 10 vyöhykkeessä 40, joka ympäröi aukkoa 61, jonka läpi vaihtotanko 7 siirtyy edestakaisin.

Myös tässä suoritusmuodossa on pesä 6 kiinteästi yhdistetty kappaleen 9 yläotsapintaan tavanomaisilla elimillä, esimerkiksi ruuveilla, jolloin kappale 9 on aikaisemmin selitetyllä tavalla yhtä kappaletta maljan muodostavan pesän 1 pohjan kanssa tai on siihen jäykästi yhdistetty. Kuten aikaisemmin selitetyssä suoritusmuodossa on kalvo 5 puristettu tiiviisti pesän 6 alapinnan ja kappaleen 9 yläpinnan väliin.

Aikaisemmin selitetystä suoritusmuodosta poiketen on kappele 9 ontto ja sen ontelo on esittämättä jätetyllä tavalla avoimessa yhteydessä ponnekaasun poistolaitteeseen. Ponnekaasun syöttöjohto 10a ulottuu yhdysnipan läpi, joka nippa on järjestetty keski-sesti kappaleen 9 onteloon ja joka mahdollistaa ponnekaasun syöt-töputken tai letkun liittämisen siihen.

Kanava 10a päättyy venttiilikammioon 50, joka on varustettu kanavaa 10a vastapäätä olevalla venttiili-istukalla 50. Venttii-lielementti 49 liikkuu venttiilikammiossa 50 venttiilin avo- ja sulkuasentojen välillä.

Molemmat ponnekaasun poistoaukot 10b avataan tai suljetaan venttiilielementtien 48 avulla yhteistoiminnassa venttiili-istu-koiden 47 kanssa, jotka kumpikin ympäröivät poistoaukkoaan 10b. Venttiilielementtejä 48 siirretään suoraan etenevästi istukoilta 47 vastaan ja niistä poispäin yhteisen ikeen 51 avulla, jolloin tämä ies in kiinnitetty symmetrisesti ohjauselementtiin 52, jonka vapaa alapää (kuten kuviosta 4 nähdään) ulottuu porauksen 50b läpi, joka poraus yhdistää venttiilikammion 50 pesän 6 onttoon sisustaan, jolloin ohjauselementin 52 mainittu vapaa alapää kannattaa venttiilikammion 50 venttiilielementtiä 49. Samalla kun vaihtotangon 7 yläpäätä ohjataan päänsä 41 avulla ontelossa 46 ja sen varsinaista runkoa porauksessa 47, ohjataan sen alapäätä venttiilipesän 6 yläotsapinnassa olevassa porauksessa 44. Vaihto-tangon 7 alapäähän on kiinnitetty nokkakappale 53, joka ulottuu vaihtotangon 7 alapään onteloon 53a ja sulkee sen.

Ohjauselementin 52 yläpää työntyy venttiilielementtiä 49 kohden nokkakappaleen 53 keskiporauksen 53b läpi onteloon 53a löysästi sovitettuna. Levy 58, jonka läpimitta on suurempi kuin porauksen 53b läpimitta, on kiinnitetty ohjauselementin 52 päähän, 11 63522 esimerkiksi ruuvin 58a avulla. Kuviossa 4 esitetyssä osien asennossa, levy 58 nojaa nokkakappaleen 53 yläpäähän ontelossa 53a.

Jos pesää 6 pidetään kiinteänä, voidaan vaihtotangon 7 ja nokkakappaleen 53 muodostamaa yksikköä siirtää, siinä määrässä kuin jäykän kappaleen asento sen sallii, pituussuunnassa pesän 6 suhteen ja yksikköä, joka käsittää ohjauselementin 52, ikeen 51 ja venttiilielementit 48, 49, voidaan vuorostaan siirtää myös pituussuunnassa pesän 6 suhteen.

Nokkakappaleen 53 kahta toisiaan vastapäätä olevaa, eri suuntiin menevää ohjauspintäpäriä vastaan puristetaan kaksi rullaa 54, tarkemmin määriteltynä, tappien 57 kannattamien levyjousien 56 vaikutuksen alaisten työnninkappaleiden 55 avulla. Kumpaankin rullaa 54 ohjataan venttiilipesän 6 kolmiomaisessa syvennyksessä 59.

Kuviossa 4 esitetyssä venttiililaitteen osien asennossa on jäykkä kappale 3 ylimmässä asennossaan ja porauksen 47 ympärillä oleva pintavyöhyke 40 on nostanut yhteistoiminnassa pään 41 alapinnan 41b kanssa vaihtotankoa 7 niin paljon, että rullat 54 ovat siirtyneet nokkakappaleen korkeimman kohdan ohi. Rullat ovat jousien 56 vaikutuksesta siirtyneet toisiaan kohti sisäänpäin ja ovat siten siirtäneet nokkakappaleen 53 ja samanaikaisesti vaihto-tangon 7 niin pitkälle ylöspäin, että nokkakappale 53 on tullut kosketukseen pesän 6 yläseinän sisäpinnan kanssa. Samalla on vaihtotangon 7 pään 41 alapinta 41b noussut jäykän kappaleen 3 ulkosivulla pohjan aukon 61 ympärillä olevan pinnan 40 yläpuolelle.

Vaihtotangon 7 siirron päättyessä nokkakappale 53 tulee kosketukseen levyn 58 kanssa ja nostaa siten ohjauselementin 52 asentoon, jossa venttiilielementti 49 on tiiviisti istukkaa 50a vastassa, samalla kun venttiilielementit 48 siirtyvät istukoiden 61 yläpuolella olevaan asentoonsa, jolloin poistoaukot 10b avautuvat. Venttiilien 49, 50 aiheuttama ponnekaasun syötön keskeytys sekä käyttökammion 25 sisäpuolen paineen alennus poistoaukkojen 10b kautta aiheuttavat sen, että jäykkä kappale 3 palaa palautusjousen 8 (esitetty kuvioissa 1 ja 2) vaikutuksesta kuviossa 4 esitetystä asennosta päinvastaiseen pääteasentoon. Kun jäykkä kappale 3 lähestyy syvintä asentoaan (vastaa kuviossa 3 esitettyä asentoa), tulee pinta 41a kosketukseen ontelon 46 pohjan kanssa, minkä johdosta nokkakappaleen 53 viistot ohjauspinnat, jotka koskettavat 63522 12 rullia 54, puristavat rullia ulospäin, kunnes nokkakappaleen vas-takkisten sivujen korkeimmat kohdat siirtyvät rullien ohi, minkä jälkeen ne siirtyvät sisäänpäin jousien 56 vaikutuksesta ja työntävät sen johdosta nokkakappeletta 53 alaspäin iestä 51 vastaan ja pakottavat siten ikeen liikkumaan alaspäin ja puristamaan vent-tiilielementit 48 istukoita 47 vastaan, so. sulkemaan poistoaukot 10b. Ohjauselementin 52 yhteydessä ikeeseen 51 seuraa se, että myös ohjauselementti siirtyy alaspäin ja poistaa siten venttiili-elementin 49 istukasta 50a, jolloin paineellisen ponnekaasun syöttö syöttöputkijohdosta 10a taas alkaa. Jäykkä kappale 3 siirtyy nyt jälleen kuviossa 4 esitettyyn asentoon ja edellä selitetty edestakaisen liikkeen ja venttiilien ohjauksen käsittävä prosessi toistuu.

Venttiilipesän 6 kolmiomaisten syvennysten tehtävänä on parantaa nokkakappaleen 53 ja rullien 54 välistä voimansiirtokulmaa silloin, kun nokkakappale siirtää rullia tai kun rullat siirtävät nokkakappaletta, koska rullat liikkuvat sisään- ja ulospäin pitkin kolmiomaisten syvennyksien 59 kaltevia pintoja.

Trakeoimupumpun, joka on esitetty kuvioissa 1 ja 2 yleisesti ja joka on varustettu jollakin sopivalla venttiililaitteella, esimerkiksi jollakin kuvioihin 3 ja 4 viittaamalla selitetyllä suoritusmuodolla, käytön pitäisi pääasiallisesti olla selvillä jo edellä olevien selitysten perusteella, joten tässä suhteessa lienee lyhyt yhdistelmä täysin riittävä.

Palautusjousesta 8 johtuen tulee jäykkä kappale 3 olemaan aina ala-asennossaan, kuten kuvioissa 1 ja 3 esitetään, kun käyttö aloitetaan. Vaihtotanko 7 on siis alaspainettuna, jonka johdosta venttiililaite avaa tuloaukon 10a ja sulkee poistoaukon 10b. Kun sitten ponnekaasua syötetään paineellisena kaasunsyöttöjohdon 23 välityksellä, menee kaasu kävttökammioon 25 ja nostaa jäykän kappaleen 3 ylös. Tällöin imukammion 24 tilavuus kasvaa ja ilmaa imetään imuputken 16, eritesäiliön 14, putken 13 ja takaiskuventtiilin 11a läpi. Imuvaikutus pysyy yllä siihen saakka, kunnes jäykkä kappale 3 on tullut perille kuviossa 2 esitettyyn yläasentoonsa, jossa vaihtotanko 7 vedetään ylös niin, että venttiililaite sulkee tuloaukon 10a ja avaa poistoaukon 10b. Tähän liittyen puristaa palautusjousi 8 jäykän kappaleen 3 alaspäin ja poistaa ponnekaasun käyttökammiosta 25, jolloin samanaikaisesti imukammioon 24 vedetty 13 63522 ilma poistuu takaiskuventtiilin 12a kautta. Tämä palautusliike saatetaan loppuun painamalla vaihtotanko 7 uudelleen alas ja palauttamalla eri venttiilielementit asentoon, jossa tuloaukko 10a on auki ja poistoaukko 10b kiinni.

Neulaventtiili 29 säätää ponnekaasun virtausta ja siten pumpun toimintanopeutta.

Kun pumppu toimii jatkuvasti, so. kun ilmaa vain imetään putken 16 läpi, toimii pumppu vakiotaajuudella. Jos sitä vastoin imuputki 16 on suljettu, lopettaa pumppu toimintansa muutaman iskun jälkeen, koska silloin eritesäiliöön 14 ja imukammioon 24 on saatu maksimityhjö. Silloin vallitsee tasapaino niiden voimien välillä, jotka vaikuttavat jäykkään kappaleeseen 3, so. ponnekaasun paine, joka vaikuttaa käyttökammion seinään, tyhjö, joka vaikuttaa imukammion seinään ja palautusjousen 8 jousivoima. Siis ponnekaasun kulutus loppuu, vaikka maksimi-imuvaikutus säilyy imu-putkessa 16. Käytännöllisessä työssä tämä käyttöominaisuus on erittäin arvokas, koska eritettä potilaan suusta ja ilmeteistä poistettaessa on suuri ilman nopeus imusuuttimessa 16a toivottava, jotta suurin mahdollinen eritemäärä saataisiin kerättyä myös imu-suuttimen laajasta ympäristöstäkin. Kun erite koskettaa imusuula-ketta, on sitä vastoin tarpeellista se, että pumppu välittömästi kehittää maksimityhjön mahdollisimman pienellä ponnekaasun kulutuksella.

Paitsi täten saavutettua ponnekaasun taloudellista käyttöä sillä on etuna lisäksi se, että sen käyttäjällä on selvä käsitys imun tehokkuudesta, sillä pumpun toimintatapaa voidaan valvoa optisesti ja akustisesti.

Ponnekaasu saadaan normaalisti korkeapainesylinteristä, jossa on paineensäätöventtiili. Paine voidaan säätää pumpun maksimi-tyhjön asettamiseksi sopivaan arvoon.

Siinä laajuudessa kuin kuvion 5 mukaisen pumppuyksikön suoritusmuoto on yhtäpitävä kuvioiden 1 ja 2 mukaisen suoritusmuodon kanssa, käytetään siinä samoja viitemerkkejä. Kuvion 5 mukaan pumppuyksikkö käsittää paikallaan olevan pesän 101, joka yhdessä liikkuvan jäykän kappaleen 103 seinäosien, ensimmäisen rengasmaisen joustavan kalvon 4 ja toisen rengasmaisen joustavan kalvon 5 kanssa rajoittaa keskistä käyttökammiota 25 ja samankeskistä imu-kammiota 24. Molemmat kalvot 4 ja 5 ovat mieluiten kumia. Ensim- 63522 14 mäinen kalvo 4 on tyypiltään kartiomainen, kun taas toinen kalvo 5 on rullattavaa tyyppiä. Kannen 2 tehtävänä on kiinnittää ensimmäisen kalvon 4 reuna tiiviisti pesään 101 sekä muodostaa liikkuvalle jäykälle kappaleelle 103 ohjain ja palautusjouselle 8 pesä, kuten seuraavasta lähemmästä osien selityksestä ilmenee.

Pesä 101 on muodoltaan suurinpiirtein avoin malja, jonka pohjassa on keskinen reikä 102, jolloin tämän reiän 102 poikkileikkaus on suuruudeltaan ja muodoltaan sellainen, että jäykkä kappale 103 voi mennä sen läpi melko väljästi, kuten tuonnempana lähemmin selitetään. Pääasiallisesti sylinterimäisen maljan muotoinen pe-säelementti 109, jossa on ulospäin suunnattu laippa 109a avoimen pään ympärillä, on kiinnitetty tavanomaisilla laitteilla, esimerkiksi ruuveilla maljan muotoisen pesän 101 pohjan ulkopintaan niin, että pesäelementin 103 maljaontelo muodostaa pesän 101 pohjassa olevan reiän 102 jatkeen.

Liikkuva, jäykkä kappale 103 on muodoltaan sylinterimäinen malja, jonka pohjan ulkopinta on pesäelementin 109 sylinterimäisen maljaontelon pohjaa vastaan kääntyneenä. Sylinterimäisen maljan 103 reunasta ulkonee suora kehälaippa 103a.

Ensimmäisessä rengasmaisessa kalvossa 4 on ulkoreuna 4a, joka on asetettu tiiviisti pesän ja kannen laippojen 101a ja 2a väliin, jolloin nämä laipat on yhdistetty toisiinsa jollakin sopivalla, esittämättä jätetyllä, tavanomaisella tavalla, esimerkiksi ruuveilla. Ensimmäisen rengasmaisen kalvon 4 sisäreuna 4b on kiinnitetty tiiviisti jäykän kappaleen 103 laippaan 103a, esimerkiksi tiiviisti tämän laipan 103a ulkopinnan ja elementin 21 sisäpäähän liittyvän vastaavan laipan 21a väliin puristamalla, elementin, joka toimii vetotankona pumppua käsin käytettäessä. Laipat 103a ja 21a on yhdistetty toisiinsa sopivalla, esittämättä jätetyllä, tavanomaisella tavalla, esimerkiksi ruuveilla.

Kuten kuvioiden 1 ja 2 mukaisessa suoritusmuodossakin, ulottuu vetotangon 21 jäykkään kappaleeseen 103 yhdistetty pää jäykän kappaleen 103 edestakaisen liikkeen suuntaan pitkin pesän 1 keskiviivaa. Myös kuvion 5 mukaisessa suoritusmuodossa ohjataan veto-tangon 25 vapaata ulkopäätä liukuvasti vastaavassa kannen 2 keskiosan porauksessa 2b.

Palautusjousi 8 on tässä tapauksessa kansimaljan 2 pohjan ja sitä vastapäätä olevan laipan 21a sivun välissä, laipan, joka ulkonee veto tangon 21 sisäpäästä ulospäin.

63522

Toisen rengasmaisen kalvon 5 ulkoreuna 5a on puristettu tiiviisti reiän 102 ympärillä olevien pesän 101 pohjan ulko-osien ja pesäosan 109 laipan 109a ulkopinnan väliin. Toisen rengasmaisen kalvon 5 sisäreuna 5b on kiinnitetty tiiviisti jäykän kappaleen 103 pohjapintaan, esimerkiksi puristamalla se pohjapinnan ja pu-ristinelementin 104 väliin, joka puristinelementti on vuorostaan yhdistetty jäykän kappaleen 103 pohjapintaan sopivilla, esittämättä jätetyillä tavanomaisilla elimillä, esimerkiksi ruuveilla.

Jäykkä kappale 103 on poikkimitoiltaan ja muodoltaan sellainen, että se menee melko väljästi maljaonteloon, joka osien kuvion 5 mukaisessa asennossa muodostuu pesäosaan 101 ja pesäosaan 109.

Kuten kuvioiden 1 ja 2 mukaisessa suoritusmuodossakin, ulottuvat kanavat 10a ja 10b pesäosan 109 pohjaseinän läpi kävttökam-mioon 25, jonka muodostavat pesäosan 101 reikä 102, lähirajana oleva pesäosan 109 maljaontelo ja jäykän kappaleen 103 sisäosa.

Tähän mennessä kuvion 5 yhteydessä selitetyt osat rajoittavat kahta pumpun toiminnalle tärkeää kammiota. Pumppu- tai imu-kammiossa 24 on kiinteät, pesään 101, jäykkään kappaleeseen 103 sekä sen laippaan 103a kuuluvat seinät ja taipuisat, kalvojen 4 ja 5 muodostamat seinäosat. Kuten kuvioiden 1 ja 2 mukaisessa suoritusmuodossakin, kuuluu ulkopuolisiin imukammion 24 putkijohto-liitäntöihin tuloputken muodostava putkijohto 11 ja poistoputken muodostava putkijohto 12, jolloin nämä putkijohdot on varustettu takaiskuventtiileillä 11a ja 12a, joiden toiminta vastaa edellä olevaa selitystä.

Käyttökammiossa 25 on kiinteät seinät, jotka muodostavat jäykän kappaleen 103 maljasta ja pesäosan 109 maljan sisäseinistä sekä taipuisat, kalvon 5 muodostamat seinäosat. Ponnekaasun syöttö ja poisto sekä venttiililaitteen 6, 7 periaatteellinen rakenne vastaavat tarkalleen kuvioiden 1 ja 2 suoritusmuotoa.

Tämän keksinnön mukaisen trakeoimupumpun rakenteen erittäin tärkeänä etuna on pumpun ominaisuus, joka mahdollistaa sen, että sitä voidaan käyttää myös käsin, esimerkiksi silloin, kun ponnekaasua ei ole käytettävissä. Tällöin kytketään edellä olevan selityksen mukaan jäykän kappaleen 3, 103 ohjauselimenä toimivan vetotangon 21 vapaa pää polkimeen 19, joka on laakeroitu pidikkeen 17 akseliin 18, joka pidike on puolestaan yhdistetty kanteen 2 tavallisella menetelmällä, kuten kiinni ruuvaamalla tai hitsaamal- 63522 16 la. Kuten kuvioissa 1, 2, 5 ja 6 esitetään, on vetotangon 21 ulko-pää varustettu avoimella silmukalla 28, joka muodostaa kääntölaa-kerin kämmen varrelle 20, joka ulkonee sivuttain polkimesta 19.

Kun trakeoimupumppua on käytettävä käsin, katkaistaan kaa-sunsyöttö ja kampi 20 pannaan vetotangon 21 avoimeen silmukkaan 28 kuvioissa 2 esitetyllä kääntöliikkeellä. Käyttämällä poljinta 19 ylös ja alas kuviossa 6 esitetyllä tavalla, saadaan sama, edellä automaattisen käytön yhteydessä selitetty tulos. Tässä tapauksessa ilmaa kuitenkin imetään yksitieventtiilin 30 läpi käyttökam-mioon 24 imuiskun aikana ja tämä ilma päästetään ulos jälleen putkijohtoa 10b myöten vastakkaisen työvaiheen aikana.

Keksinnön ymmärtämisen edelleen helpottamiseksi annetaan jäljempänä keksinnön teoriaa vastaavan trakeoimupumpun rakenne-esimerkki .

Koska on toivottavaa, että pumppua on voitava käyttää helposti käsin ja pumpun tulee samalla olla rakenteeltaan mahdollisimman kompakti, on pumpun iskutilavuus mitoitettava mieluummin niin, että nimellistoimintataajuus normaalikäynnissä voidaan rajoittaa 120...140 iskuksi minuutissa. Pumpun iskutilavuus voi nousta arvoon noin 200 ml, jotta mainitulla pumpun iskutaajuudella aikaansaataisiin riittävä ilmavirta imusuuttimeen.

Normaalisti käytettävissä olevan ponnekaasun säädetty paine 2 2 on vähintään 3 kp/cm ja korkeintaan 5 kp/cm . Trakeoimupumpun normaalityhjö on imuputken 16 suljettuna ollessa tavallisesti ai-nakin -0,4 kp/cm .

Kun käyttökammion 25 muodostavan jäykän kappaleen 3 pinnan ja rengasmaisen pinnan, joka muodostaa imukammion 24 liikkuvan 2 seinän, suhde vastaa tyhjön -0,4 kp/cm ja ponnekaasun minimipai-2 neen 3 kp/cm suhdetta, on liikkuva jäykkä kappale 3 tasapainossa, kun palautusjousen voimaa ei oteta huomioon. Tälle suhteelle on valittava pienin mahdollinen arvo, jotta ponnekaasun kulutus pidettäisiin taloudellisesti optimiarvossa. On kuitenkin osoittautunut, että palautusjousen puristamiseen on katsottava tarvittavan 2 välttämättä ponnekaasunpaine 0,5 kp/cm . Suhteen tulisi siis nousta suunnilleen arvoon —ω— = o,i6 3 - 0,5 17 63522

Jos imukanunion lopullinen tehollinen läpimitta merkitään DP ja käyttömoottorin läpimitta DM, saadaan seuraava tulos: TT _ w2

- x DM

---T---5- = --- = n. 0,16 —2— (DP^ - DM1) 2 4 <BH-> -1 tai ss S\J -sV + ~ = »· 2-7

Edellä olevan tiedon perusteella voi tämän alan spesialisti suunnitella, keksinnöstä annettuja tietoja vastaavan imupumpun.

Claims (7)

63522 18

1. Hengenpelastustarkoitusta varten oleva imupumppu, jota käytetään painekaasulla tai käsin ja jossa on pumppuyksikkö, jossa tilavuudeltaan vaihteleva imukammio (24) on poistoaukon (12) välityksellä yhteydessä ympäröivään ilmaan ja on liitetty tuloaukon (13) välityksellä eritteenvastaanottosäiliöön (14), joka johtojen (16) välityksellä sallii eritteen poisimun ensisijaisesti tajuttoman potilaan ilmateistä, tunnettu siitä, että imukammio (24) on erotettu ulkoilmasta pesällä (1) ja elimellä, joka muodostuu ensimmäisestä rengasmaisesta kalvosta (4), jonka ulkoreuna pidetään tiiviisti pesään (1) liitettynä ja jonka sisäreuna on kiinnitetty jäykkään keskikappaleeseen (3), jota pesään yhdistetty ohjain (esim. 2b) ohjaa liikkuvasti pesän (1) suhteen ja jossa on seinäosat, jotka yhdessä pesän (1) keskiosan (9) kanssa rajoittavat tilavuudeltaan vaihtelevan painekaasu-käyttökammion (25), joka on liikkuvasti tiivistetty imukammiota (24) vasten toisella rengasmaisella kalvolla (5) ja joka on sovitettu siten, että se voidaan vaihtoehtoisesti yhdistää painekaasun lähteeseen (23) ja vastaavasti ympäröivään ilmaan tulokanavan (10a) ja vastaavasti poistokanavan (10b) välityksellä venttiililaitteen (6) avulla siten, että jäykkä kappale (3) painekaasun vaikutuksen alaisena viedään pääteasentoa kohti, jossa sekä käyttökammion että imukammion (24) tilavuus on suurimmillaan, ja palautusjousi (8) palauttaa sen toiseen pääteasentoon, jossa sekä käyttökammion että imukammion tilavuus on pienimmillään, jolloin jäykkä kappale (3) pääte-asennoissaan vaikuttaa venttiilin(asennon)vaihto-osaan (7) venttiililaitteen (6) asennon vaihtamiseksi.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen imupumppu, tunnet-t u siitä, että venttiililaite (6, 7) on järjestetty käyttökam-mioon (25) ja että liittymät (10a, 10b) painekaasun syöttämiseksi ja poistamiseksi ovat yhteydessä venttiililaitteeseen (6, 7) mainitun pesän osan (9) välityksellä.

3. Patenttivaatimuksen 1 mukainen imupumppu, tunnet-t u siitä, että pesään (1) kiinteästi yhdistetty osa (9) ulottuu jäykän kappaleen (3) liikeradalle niin, että se lisääntyyässä määrässä pienentää käyttökammion (25) sisätilavuutta jäykän kappaleen liikkuessa maksimisisätilavuutta vastaavasta pääteasennosta minimi-sisätilavuutta vastaavaan pääteasentoon. 19 63522

4. Patenttivaatimuksen 1 mukainen imupumppu, tunnet-t u siitä, että jäykkään kappaleeseen (3) yhdistetystä vetotan-gosta (21) ja joka ulkonee ohjauskappaleen (2) läpi ulospäin jäykän kappaleen käsinsiirron mahdollistamiseksi ja pumpun käsittelemiseksi.

5. Patenttivaatimuksen 4 mukainen imupumppu, tunnet-t u polkimesta (19), joka voi kääntyä akselin (18) ympäri kiinteän etäisyyden päässä pumpunpesästä (1) ja jossa on pitkä ohjaus-ja lyhyt työvarsi, jolloin työvarren vapaaseen päähän on liitetty kääntyvästi nivel (20) ja vetotangon (21) ulos työntyvään päähän on järjestetty elimet (28), jotka on sovitettu aika-ajoin vastaanottamaan ja kiinnipitämään kääntyvästi nivelen (20) osaa siten, että vetotankoa (21) ja jäykkää kappaletta (3) voidaan siirtää poljinta (19) akselinsa (18) ympäri keinuttamalla.

6. Patenttivaatimuksen 1 mukainen imupumppu, tunnet-t u siitä, että venttiililaite käsittää seuraavat osat: ensimmäisen venttiilielementin (35; 47), joka toimii yhdessä ensimmäisen istukan (26; 48) kanssa ja toisen venttiilielementin (37, 49), joka toimii yhdessä toisen istukan (38, 50a) kanssa, liikkuvat osat (33; 51, 52), jotka on järjestetty asettamaan ensimmäinen ja toinen venttiilielementti vuorotellen niin, että toinen vent-tiilielementti on sulkevassa kosketuksessa istukkaansa, samalla kun toinen venttiilielementti vapauttaa istukkansa ja jotka on yhdistetty venttiilinvaihtoelementtiin (7), jonka liike on sovitettu yhteen jäykän kappaleen (3, 103) liikkeen kanssa ja jossa on seinäosat (41a, 41b), jotka tulevat kosketukseen jäykän kappaleen seinäosien (kammion 46 pohja 40) kanssa sen liikkeen jokaisessa loppuvaiheessa tarkoituksella siirtää venttiilinvaihtoele-mentti (7) ja siten liikkuvat osat asentoihin, joissa venttiili-elementit syöttävät painekaasua tai päästävät sen ulos jäykän kappaleen liikkeen ohjaamiseksi.

7. Patenttivaatimuksen 6 mukainen imupumppu, tunnet-t u siitä, että pesään (1) kiinteästi yhdistetty osa (9) jäykän kappaleen (3) sisällä kannattaa venttiilinvipuvartta (33), jonka kummassakin päässä on venttiilielementti (35, 37), joka toimii yhdessä kukin istukkansa (36, 38) kanssa osan (9) läpi kulkevien kaasun syöttö- vast, poistokanavien (10a, 10b) suulla kanavien vaihtoehtoisesti sulkemiseksi ja avaamiseksi painekaasunkäyttökam-miota (25) vasten, ja että venttiilinvipuvarsi (33) on nivelen 63522 20 (32) kautta yhdistetty venttiilinvaihtoelementtiin (7) poistokanavan sulkemiseksi ja jousen (39) vaikutuksesta syöttökanavan sulkemiseksi, ja että syöttökanavalla (10a) on tehollinen poikkileikkauspinta-ala, joka on pienempi kuin poistokanavan (10b) tehollinen poikkileikkauspinta-ala.