FI63177C - Hydraulisk slaganordning - Google Patents

Description

- :~Ί rftl .... KU ULUTUSJULKAISU / 7 λ π π [Β] (11)utläggninosskrift 63177 C (45) Patentti myönnetty 10 05 1003 Patent aeddelat ^ (51) Kv.ik.3/int.a3 b 25 D 9/14 l (21) PtMnttihaktinu· —NtMameknlni 751837 (22) HikamitpUvi — An*6knlnpdt| 19.06.75 (23) Alkuptlvi —Gikl|h«t*di( 19.06.75 (41) Tullut )ulklMk*l — Bllvlt off«ntli| 28.06. j6

Patentti· ja rekisterihallitus /44) Nihtiviluiptnon |· kuuL|uikaiwn pvm. —

Patent- och registerstyrelsen AntiMun utltgd odi utLskrifUn publicarad 31.01.83 (32)(33)(31) Pyydetty atuolkaui—Bagird prlorttat 27-12.7^

Saksan Liittotasavalta-Förbundsrepubliken Tyskland(DE) P 2U6l633.9 (71) Ing. Gunter Kleimn Spezialunternehmen fur Bohrtechnik, 596 Olpe/

Wenkhausen, Saksan Liittotasavalta-Förbundsrepubliken Tyskland(DE) (72) Gunter Klemm, Olpe, Saksan Liittotasavalta-Förbundsrepubliken Tyskland(DE) (7*0 Leitzinger Oy (51*) Hydraulinen lyöntilaite - Hydraulisk slaganordning

Keksintö koskee hydraulista lyöntilaitetta työsylinterissä liikku-vine työmäntineen ja ohjaussylinterissä liikkuvine ohjausosineen, jossa ohjausosassa on ohjauspinta, johon vaikuttaa työsylinterin kanssa yhteydessä olevan ohjauskanavan paine, joka vuorotellen on yhteydessä painekanavan ja oleellisesti paineettoman paluukanavan kanssa, ja jossa työmäntä on varustettu kahden työsylinterin halkaisijaan sovitetun männänosan välisellä ohennuksella, joka kaikissa männänasennoissa on paluukanavan alueella, jolloin ohjauskanava on jaettu kahteen työsylinteriin avautuvaan haaraan.

Tämän tyyppisissä tunnetuissa lyöntilaitteissa (DT-OS 2 029 404) kulkee ohjauskanava työsylinteristä ohjaussylinteriin. Työmännässä on työsylinterin halkaisijaan sovitettu männänosa, jonka toisella sivulla on jatkuvasti täysi paine, ja jonka toinen sivu on painee-ton. Männänosan iskuasemasta riippuen kytkeytyy ohjauskanava joko korkeapaineeseen tai paineettomaan osaan. Koska paksummalla männän-osalla täytyy olla määrätty vähimmäiskorkeus aikaansaadakseen sylin-teritilassa vaadittavan tiivistyksen, voi ohjausosan kääntö ohjaus-kanavan avulla tapahtua vasta sitten, kun männänosa on ohittanut ohjauskanavan suuaukon koko korkeudellaan. Lyhytiskuiset lyönnit korkeilla iskuluvuilla eivät ole aikaansaatavissa tunnetuilla iskulait-teilla kääntöohjausten välillä pakosta olevien kuolohetkien takia.

63177

Toisessa tunnetussa hydraulisessa iskulaitteessa (CH-PS 534 567), joka toimii useammalla ohjauskanavalla, johtaa toinen ohjauskana-vista kampamaisen haarautumisen jälkeen työsylinteriin. Yksittäiset haarajohdot ovat peräkkäin suljettavissa työntämällä eteenpäin karaa, siten että vasaramännän taaimmaista kääntöpistettä ja siten myös iskutehoa voidaan säätää. Haarajohdoilla on, mikäli ei oteta lukuun sulkevaa karaa, tällöin keskenään samanlainen toiminta ja niiden tehtävänä onkin vain antaa valinnan mahdollisuus. Toinen oh-jauskanava, joka johtaa ohjausosan toiselle ohjauspinnalle, on tavallisesti haaroittamaton.

Edelleen on tunnettu (DT-PS 551 138) paineilmalyöntityökalun ohjausosan muotoilu hoikiksi, jonka otsapinnat ja sisätila ovat jatkuvasti korkeapaineen alaisina. Ohjausholkki on varustettu ohjaussylinterin rengastilaan sijoitetulla rengaskauluksella, joka ohjauskanavan kautta on yhteydessä työsylinteriin. Ohjauskanava toimii ohjausmännän kääntämiseksi toiseen pääteasemaan. Kääntäminen toiseen pääteasemaan tapahtuu työmännän paluuiskun aikana työmännän kokoonpurista-man ilman avulla, mikä vaikuttaa ohjausmännän toiseen ohjauspintaan. Tämän laitteen toimintakyvyn edellytyksenä on, että paineväliaine on kokoonpuristettavaa.

Käytäntö osoittaa, että tunnettujen hydraulisten iskutyökalujen is-kuluvut tavanomaisesti ovat 700 iskua/min. ja enintään 3500 - 4000 iskua/min. Tämä johtuu siitä, että ohjausmännän suunnankääntö, jonka on tapahduttava ennen kuin työmäntä on saavuttanut kulloisenkin pääteasemansa, toisaalta tapahtuu liian myöhään ja toisaalta liian hitaasti. Syy viivästyneeseen kääntöön on siinä, että paksumpi männän-osa, joka sulkee ohjauskanavan ohimennessään, on liian pitkä ja syy hitaudelle on siinä, että massiiviseksi rakennetut ohjausmännät, jos ne on mitoitettava lyhytaikaisesti läpäisemään suuria virtausmääriä, suuren massansa takia ovat liian hitaita.

Keksinnön tehtävänä on aikaansaada johdannossa mainitun tyyppinen, hydraulinen iskulaite, joka kykenee työskentelemään korkeilla isku-luvuilla. Tämän tehtävän ratkaisemiseksi ehdotetaan keksinnön mukaan, että työmännän kaikissa asennoissa vähintäin yksi ohjauskanavan haara on suljettuna männänosan avulla, ja että ensimmäinen haara on järjestetty siten, että se avauduttuaan männänosan vaikutuksesta, työmännän ala-asennossa, on yhteydessä paluukanavaan ja että toinen haara on järjestetty siten, että se avauduttuaan männänosan toimesta työmännän ollessa yläasennossa on yhteydessä painekanavaan.

5 63177

Keksinnönmukaisossa iskulaitteessä on mahdollistat että ensimmäinen haara liittää ohjauskanavan paluukanavaanf kun paksumpi männänosa ensiksi on sulkenut yhteyden painekanavaan· Tämä rajatapaus voi sattua silloint jos paksumman männänosan korkeus on niin suuri, että molemmat haarat tarkoin määrätyssä männänasemässä tulevat samanaikaisesti tiivistettyä. Mikäli mäntä suorittaa tästä asemasta pienen liikkeen avautuu toinen haara ja kytkeytyy vastaavaan painekanavaan tai paluukanavaan, niin että vastaava painetuenne siirtyy ohjauskanavan kautta ohjausosaan. Paksummalla männänosalla voi tällöin siltä etäisyydestä riippuen, jolla ohjauskanavan haarat avautuvat työsylinteriin, olla jopa huomattava pituus, niin että suunnittelija valitessaan geometrista mitoitusta, voi sen tehdä melko vapaasti.

Iskuluvun ohjaus tai työmännän alemman kääntöpieteen säätö on keksinnön tarkoituksenmukaisen rakenteen avulla aikaansaatavissa siten, että ensimmäinen haara koostuu useammasta haarakanavasta, jotka avautuvat peräkkäin työsylinteriin männän liikeosalle ja riippumatta toisistaan ovat suljettavissa ilman ohjauskanavan sulkemista. Jokainen ensimmäinen haarakanava, joka el ole tulpan tai vastaavan vaikutuksesta suljettu, määrää männänllikkeen rajoissa ajankohdan, johon mennessä ohjaus-kanava tulee kytkettyä rengasuran kautta palautuekanavaan, niin että ohjauspalne laskee ja ohjausholkin liikesuunta muuttuu. Tällä tavoin voidaan siten, että esim, uloinna oleva haarakanava suljetaan, lähinnä seuraava haarakanava saattaa toimimaan, minkä avulla aikaansaadaan, että työmäntä alaspäin liikkeensä aikana vaihtaa suuntaansa myöhemmin, mikä merkitsee iskuluvun alenemista ja yksittäisiskujen tehon kasvamista.

Työmännän liikesuunnan muuttaminen ylemmässä kääntöpleteessä el tule tarkoituksenmukaisesti tapahtua lskunomaisestl äkillisen peinesuunnan muutoksen kautta, vaan jatkuvana männän nopeuden alenemisena. Keksinnön tarkoituksenmukaisessa rakenteessa tapahtuu tämä siten, että toinen haara koostuu useammasta haarakanavasta, jotka peräkkäin avautuvat työsylinteriin ja suurentavat poikkileikkauspinta-alaa ohjauskanavaan työmännän iskun lisääntyessä. Työmäntä antaa siis lskupituuden kasvaessa aina suuremmaksi tulevan toisen haaran vapaan vlrtauspolkkiplnnan toisen haaran haarakanavien ollessa täysin suljettuina. Täten voi paine ohjauskanavassa nousta hitaasti, mikä johtaa tasaiseen ja sysäyk-settömään ohjaussylinterin liikesuunnan muutokseen. Tarpeen vaatiessa voidaan toisen haaran haarakanaviin sijoittaa kuristimia, jotka voivat olla säädettäviä.

631 77 4

Keksinnön edullisessa rakenteessa on ohjausosa rakennettu ontoksi oh-jausholkiksi, joka sIsästään ja nolompien otsaslvujensa osilta on jatkuvasti korkeapaineen alaisena ja joka on varustettu rengaskauluksella, jonka toinen raja muodostaa rajapinnan. Ohjausholkki kykenee vähäisen maesahltauden omaavana päästämään lävitseen suuria vlrtauemäärlä. Vähäinen massahitaue johtuu siität että ohjausholkin seinämävahvuudet on tehtävä vain niin suuriksi, että ne kestävät esiintyvät paineet· Ohja-usholkki voi tavanomaiseen tapaan olla porattu sylinterlmäisellä reiällä. Se on oleellisesti ontto ja sisältää joka tapauksessa palautus-jousen. Ohjaueholkki on hydraulisesti tai jousen avulla esijännitetty sen pääteaseman suuntaan. Ainoaan ohjauspintaan kohdistuvan painava 1-kutuksen takia voidaan se esijännitystä vastaan siirtää toiseen pääteasemaansa. Ohjausta varten on tällöin vain yksi ainoa ohjauskanava tarpeen.

Keksinnön tarkoituksenmukaisessa rakenteessa on tehollinen ohjausplnta yhdessä ohjausholkin pienemmän otsaplnnan kanssa suurempi kuin suuri otsapinta, jolloin rengaskauluksen etumainen pinta rajoittaa paluukanavan kanssa yhdistetyn rengastilan. Ohjausholkin säätö tapahtuu tällöin yksinomaan hydraulisesti» niin ettei ole tarpeen käyttää mitään mekaanisia palautuselementtejä. Ohjausholkissa on eri suurten otsapin-tojen vaikutuksesta, joihin vaikuttaa sama paine, etulyöntlaeento. Oh-jauskanavassa vallitseva paine yksin ratkaisee sen, säilyykö tämä etu-lyöntiasento tai siirtyykö ohjausholkki vastapäiseen pääteasemaan.

Esijännitys voidaan myös aikaansaada jousen avulla, joka vaikuttaa oh-jausholkklin työsylinteristä tulevan johdon sulkemiasuuntaan vasten paluukanavaa, jolloin tämä kanava ohjausholkin kautta on yhteydessä palnekanavaan. Tässä tapauksessa ohjaussyllnterlssä ei tarvita mitään paineetonta rengastilaa, vaan eri kanavista ohjausholkkiin vaikuttavat paineet voivat toisessa käyttötilassa kumota toisensa.

Käytäntö on osoittanut» että kekslnnönmukaisella lyöntHeitteellä on mahdollista saavuttaa noin 6000 iskua/mln. Mainitun työmännän ylemmän ja alemman kääntöpisteen säädettävyyden ansiosta voidaan luonnollisesti aina myös aikaansaada alempia iskulukuja.

Poravasaroissa, joissa huuhtelukanava kulkee alasimeen kytketyn pora-tangon lävitse» ohjataan tarkoituksenmukaisesti työmännän pitkittäis-poraukeen lävitse työsylinteriin kiinnitetty huuhteluputki, jolloin pitkittäieporauksen seinämän ja huuhteluputken välissä on ilmatila.

5 63177

Ilmatila huolehtii paineentasauksesta edestakaisen männänliikkeen aikana. Tällä tavoin vältetään ilmatyynyt ja jatkuvan ilmanvirtauksen ansiosta männän sisässä aikaansaadaan tasainen jäähdytys. Vuotoöljyn avulla tulee työsylinterissä olevaan ilmaan hieno suihkusumu, joka huolehtii kaikkien osien lisävoitelusta. Myös mikäli huuhtelu-putkea ei ole, voidaan pitkittäisporaukisella varustettua mäntää käyttää iskua vaimentavien ja tehoa vähentävien ilmapatjojen vaikutuksen estämiseksi.

Lyöntityökalussa, jossa painekanavaan on liitetty kalvolla varustettu hydropneumaattinen kaksiokammio-painevaraaja, on keksinnön tarkoituksenmukaisessa edelleenkehittelyssä takoitus, että paineenvaraajaan johtava kanava sisältää paineen vaikutuksesta kytkeytyvän sulkuvent-tiilin, joka sulkee tämän kanavan, jos paine painekanavassa laskee alle raja-arvon, joka on normaalin käyttöpaineen yläpuolella.

Tosin on kuristinventtiilin asettaminen painejohtoon ennen paineenvaraa jaa tunnettua (DT-OS 2 024 501), tosin on tunnetussa laitteessa kuristinventtiilin tehtävänä paineen aletessa alentaa nesteen syöttövirtaa ja täten iskulukua. Keksinnön mukaisessa laitteessa käytettävä sulkuventtiili ei sitä vastoin ole normaalin käytön aikana ylipäänsä toiminnassa. Vasta, jos hydraulinen paineensyöttö pumpusta laitetta pysäytettäessä katkeaa, sulkeutuu sulkuventtiili ja estää täten paineenvaraajän liian nopean purkautumisen. Äkilliset paineenvaraajän purkamiset ovat siitä syystä vaarallisia, että paineenvaraajissa olevat kalvot iskeytyvät suurella voimalla iskun-omaisesti painesäiliön seinämiä ja ulosvirtausaukkoa vasten ja kuten käytäntö on osoittanut, ne murtuvat usein tällaisissa yhteyksissä. Sulkuventtiilin avulla aikaansaadaan, että paine paineenva-raajassa syöttökanavan sulkemisen jälkeen lähinnä säilyy ja purkautuu hitaasti vuotojen vaikutuksesta. Tällöin ei kalvo ole vaarassa.

Sulkuventtiili voi koostua jousikuormitetusta hoikista, jossa on eri suuruiset otsapinnat, ja joka aukiasennossa on täysin paine-kanavassa ja sulkuasennosea erottaa sivulta tulevan painekanavan niinikään sivulta tulevasta pistokanavasta paineenvaraajaan.

Seuraavassa selostetaan keksintöä viittaamalla piirustuksiin kahdesta rakenne-esimerkistä.

Kuvio 1 esittää kaaviokuvaa keksinnön mukaisesta lyöntityökalusta pitkittäisleikkauksessa.

6 63177

Kuva 2 esittää toista ohjausholkin ja siihen liittyvää sylinterin toista rakennetta lyöntityökalussa, joka muutoin vastaa kuvan 1 esittämää työkalua.

Työsylinterissä 10 on järjestettynä työmäntä 11 pituussuunnassa siirtyväksi. Se lyö jaksottaisesti alasimeen 12, joka esim voi olla sidottuna poratankoon.

Syöttökanavan 13 kautta johdetaan hydraulivällainetta, joka on likimain 80 bar*in pumppupaineen alaisena, laitteeseen. Se pääsee sulku-venttiilin 14 kautta painekanavann 15· Painekanava 15 on jatkuvasti kytkettynä sylinterin 20 alempaan kammioon 16, niin että hydraulipaine vaikuttaa jatkuvasti pieneen rengaspintaan 17 työsylinterissä 11 ja pyrkii työntämään sitä ylöspäin.

Sylinterin ylempi kammio 18 on johdon 19 välityksellä liitetty ohjaus-venttiiliin 20. Tämä kytkee johdon 19 vuorotellen painejohtoon 15 ja palautusjohtoon 21. Ylempi kammio 18 rajoittuu työmännän suureen rengaspintaan 22. Kun tästä syystä täysi paine vaikuttaa sekä alempaan rengaspintaan 17 että myös ylempään rengaspintaan 22, pakotetaan työ-mäntä alaspäin. Kun sen sijaan painevällaine vaikuttaa vain pienempään rengaspintaan 17 ja kanava 19 on kytkettynä paineettomaan paluukanavaan 21, suorittaa työmäntä paluulskunsa, jonka aikana se liikkuu ylöspäin.

Ohjausventtillln 20 ohjaus, joka koostuu kuvan 1 mukaisessa rakenne-esimerkissä jousipalneen alaisesta ohjausholkista 55* tapahtuu ohjaus-kanavan 24 kautta, jonka paine vaikuttaa rengaskauluksen 56 ohjauspln-taan 58. Ohjauskanava 24 haaraantuu kyseisessä rakenne-esimerkissä kolmeen ensimmäiseen haarakanavaan 65, 66, 67 ja neljään toiseen haaraka-navaan 25, 26, 27 ja 28, joista kukin avautuu rengasuraan työsylinte-rissä.

Haarakanavlin liittyvien rengasurlen alueella on työmännässä 11 alempi paksu mfinnänoea 62, jonka halkaisija on sovitettu sylinterin halkaisijaan. Uännänosa 62 kykenee sulkemaan haarakanavat niihin liittyvine rengaeurlneen tiiviisti. Sitä rajoittaa alhaalla rengaspinta 17 ja ylhäällä rengaspinta 61. Rengaspintaan 61 päättyy leveä rengasura 69* ja sen yläpuolella on toinen paksu männänosa 64, jolla on sama halkaisija kuin männäno8alla 62.

7 63177 Männän rengasuran 69 alueelta johtaa pole työsyllnteristä paluukanava 52. Työmännän rengasura 69 on mitoitettu siten» että se työmännän jokaisessa asemassa sulkee sisäänsä paluukanavan 52· Jos tällöin työmän-tää lasketaan niin pitkälle alas, että männänosan 62 ylempi rengaspin-ta 61 tulee ensimmäiseksi avautuneen haaraputken 65 - 67 alapuolelle, niin silloin tulee kyseinen haarakanava 65 - 67 rengasuran 69 kautta kytkettyä paluukanavaan 52, jolloin ohjauskanava 24 tulee palneetto-maksi.

Tulppien 68, jotka ovat asetettavissa haarakanaviin 65 - 67 näiden valinnanvaraiseksi sulkemiseksi, tehtävänä on määrittää kulloinenkin männänasema, jossa ohjauskanava 24 männänlllkkeen aikana ensi kertaa kuvatulla tavalla tehdään palneettomaksi, niin että ohjausholkin ohja-usplntoihln 58 vaikuttava painovoima lakkaa.

Toiset haarakanavat 25 - 28 ovat ensimmäisten haarakanavien alapuolella ja määräävät, millä männäniskulla palnekanavan 15 paine, joka vallitsee jatkuvasti työsylinterin alemmassa kammiossa 16, pääsee ohjaus-kanavaan 24. Mikäli työmäntää nostetaan sen alimmasta asemasta, niin on ohjauskanava 24 lähinnä paineeton. Mutta mikäli alempi rengasplnta 17 kuitenkin tulee alemman haarakanavan 25 alueelle, niin tällöin pääsee paineneste tähän haarakanavaan ja ohjauskanavaan 24· Samanaikaisesti täytyy luonnollisesti varmistaa, että ensimmäiset haarakanavat 65 -67 tähän ajankohtaan mennessä jo ovat suljetut. Paineen nousu ohjaus-putkessa 24 tapahtuu aluksi suhteellisen hitaasti· Mitä enemmän toiset haarakanavat 26, 27 ja 28 männäniskun kasvaessa alkavat vaikuttaa sitä suurempi on poikkileikkauspinta-ala, niin että palneennousu ohjauska-navasaa 24 tapahtuu progressiivisesti nousten· Asteettaisen haarakanavien 25 - 28 kytkeytymisen seurauksena työmännän nousun aikana ei ohja-usholkki 55 siirry sysäyksenomaisesti sen (piirrettyyn) alempaan pääteasemaan, vaan suhteellisen varovaisesti kääntyen·

Ohjauskanavan 24 paine kohdistuu ohjausholkin ohjaueplnnalle 58· Ohja-uspinta 58 muodostaa kauluksen 56 takasivun, joka rakenne-esimerkissä kuvassa 1 yltää alempaan otsapintaan 57 saakka· Ohjausholkin slsämitta on lukuunottamatta jousien tuentaa läpeensä vakio. Taalmmainen otsapin-ta 30 on yhdessä tehollisen ohjausplnnan 58 kanssa tarkalleen yhtä suuri kuin etumainen oteapinta 57·

Ohjausholkki 55 on takaosassaan varustettu leveällä rengasuralla 29, joka voi yhdistää pitkittäissuunnassa toistensa suhteen siirretyt ka- 8 63177 navlen 19 ja 21 poraukset toieHasa. Toisessa pääteasemassa, mikä on esitetty piirustuksessa, on yhteys paluujohtoon 21 ohjausholkln sulkema, porauksen kanavaan 19 ollessa avoinna ja on täten ohjausholkln läpikulkevan sisäosan ja painekaan van 15 yhteydessä I/yöntityökalun käytön selostamiseksi lähdettäköön piirustuksessa esitetystä osien asemästa, jossa ohjausholkki 55 yhdistää kanavan 19 pai-nekanavaan 15 ja sulkee yhteyden paluujohtoon 21, koska täysi paine vaikuttaa sekä ylempään suureen rengaepintaan 22 että myös alempaan pieneen rengaspintaan 17, siirtyy työmäntä 11 kiihtyen alaspäin. Tällöin sulkee männänosa 62 alemmalla rengaspinnallaan 17 aluksi peräkkäin haarakanavat 28, 27, 26 ja 25 avatakseen sen jälkeen ensimmäiset haara-kanavat 65, 66 ja 67, mikäli ne eivät ole suljettuja tulpalla 68, Alimman haarakanavan 25 sulkeutuessa katkeaa korkeapaine ohjauskanavaan 24 ja ylimmän haarakanavan 65 avautuessa, tulee se yhdistettyä paineetto-maan paluujohtoon 52, Miten vähenee ohjausholkln ohjauspintaan 58 vaikuttava voima. Suurempaan otsapintaan 57 paineen synnyttämän voiman vaikutuksesta työntyy ohjausmäntä 55 jousta 31 vastaan, Ohjausmäntä lepää tällöin lähinnä alemmalla otaaplnnallaan täysin Istukkaa 32 vasten, niin että palnekaaavan 15 paine mahdollisesti vain osittain voi vaikuttaa, Otsapintaan 57 on kuitenkin järjestetty uria 33, joihin palneväll-alne voi tunkeutua. Sitä paitsi vaikuttaa ohjausholkkiIn 55 ylöspäin suunnattu jousi 34, joka on pitimen 35 avulla kiinnitetty pesään. Tämän jousen tehtävänä on vain helpottaa ohjausholkln irtinousemlsta istukasta 32, jotta tulisi varmistettua, että täysi nestepaine voi päästä vaikuttamaan alemmalle otsapinnalle 57. Liikkeen jatkuessa edelleen ei jousi 34 enää kosketa ohjausholkkia. Jousta 31 sitä vastoin painetaan enenevästi kokoon, kunnes ylempi oteaplnta 30 painautuu tiivistäen pesää vasten, Nestevirta ohjausholkln 55 lävitse tulee täten katkaistua kanavan 19 ollessa rengasuran 29 kautta yhdistettynä paluukanavaan 21, Ylempi kammio 18 on täten paineeton, joten mäntä 11 työntyy jälleen ylöspäin. Sen alempi rengasreuna 17 avaa tällöin ensiksi alimman haara-kanavan 25. Tätä kautta virtaa palneenalalsta nestettä ohjauskanavaan 24. Slsäänvlrtaava nestemäärä kasvaa sitä mukaa kuin toisia haarakausvia 26, 27, 28 männäniskun jatkuessa kytkeytyy kanavaan, Paine ohjaus-kanavassa saavuttaa lopuksi sellaisen suuruuden, että se riittää työntämään ohjausholkln 55 takaisin piirustuksessa esitettyyn asemaan, jossa kanava 19 hoikin sisäosan kautta kytkeytyy palnekanavaan 15 ja on suljettuna paluukanavasta 21. Hitaan paineen kasvun johdosta ohjauska-navassa 24 nousee ohjausholkki paluullikkeensä aikana pehmeästi, niin että kanava 19 ei paineistu iskunomalsestl. Tästä on seurauksena, että 9 63177 työmäntä 11 jarruuntuu hitaasti ja tasaisesti, eikä iske iskunomaisesti kokoonpuristumattomaan nest etyynyyn· Käytettäessä selostettua lyöntilaitetyökalua porauslaitteessa, on käytetty pituussuunnassa työsylinterin ja työmännän läpimenevää huuhtelu-putkea 40, joka tiivistettynä on viety ylemmän sylinteriselnämäa lävitse. Työmännässä 11 on pitklttäisporaus 41, jonka lävitse huuhteluputki 40 kulkee. Pitklttäisporaus 41 on kuitenkin väljempi kuin huuhteluputki, niin että molempien väliin syntyy rengasmainen ilmatila. Työmännän kulkiessa edestakaisin, pumpataan ilmaa jatkuvasti työsylinterissä plt-kittäisporauksen 41 lävitse. Tämä vaikuttaa ensiksikin työmännän sisäosan jäähdyttäjänä ja toisekseen myös varmistaa kalkkien paikkojen voitelun, koska jatkuvasti liikkeessä oleva ilma sisältää vuotoöljyä suihku sumun muodossa. Tämä öljy joutuu tasaisesti kalkkiin kohtiin, joissa voi esiintyä hankausta. Lopuksi estyy pumppaustoiminnon kautta ilmatyynyjen muodostuminen, jotka nielisivät osan iskutehosta.

Selostetussa lyöntityökalussa on syöttökamava 15 tunnetulla tavalla kytketty nesteilmapeinevaraajaan 45. Tämä koostuu kammiosta, joka sisältää korkeapaineista kaasua ja toisesta kammiosta, joka on suoraan yhteydessä syöttö- tai painekanavaan. Molemmat kammiot erottaa toisistaan kumikalvo 44. Paineenvaraajän tehtävänä on jokaisena liikeaikana, jolloin männän siirtoon tarvitaan vain vähän paineistettua nestettä, ottaa vastaan pumpusta tulevaa ylimääräistä paineistettua nestettä ja jokaisella liikaajalla, joina männän nesteen tarve on suuri, tarjota tätä nestettä. Käytettäessä tämän tyyppistä paineenvaraajaa el pumpun tehoa tarvitse mitoittaa tarpeellisen maksimiarvon mukaan, vaan sen tarvitsee vastata vain suuren ja vähäisen nestetarpeen välistä keskiarvoa , Tämän tyyppisten paineenvaraajien yksi vaikeus on siinä, että pysäytettäessä pumppu, jolloin siis syöttöjohto 15 tulee paineettomaksi, kalvo 44 korkean paineen alaisena olevan kaasun vaikutuksesta iskeytyy iskun-omaisesti säiliön seinämää vasten ja murtuu tällöin. Käytännössä syntyy tosiasiassa kalvon murtumisia melkein aina pysäytettäessä paine-pumppu · Tämän vaikeuden välttämiseksi on sulkuventtiili 14 tehty jousikuormi-tetun hoikin 45 muotoiseksi. Hoikin alemmassa päässä on kaulus 46, jonka takasivu on yhdistetty paineettoman paluukanavan 21 kanssa. Jousi 47, joka työntää ohjausholkkia alaspäin, on mitoitettu niin, että alempaan otsapintaan 48 vaikuttava paine työntää ohjausholkkia 45 normaa- 10 631 77 listi ylöspäin· Ohjausholkki laskeutuu alas vasta sitten, kun paine palnekanavassa laskee esim· alle 70 bar'in, eikä enää pysty vastustamaan jousen 47 voimaa, Painevaraajän 43 normaalipaine on 50 bar’ia,

Ohjausholkin 45 aukiasennossa on syöttöjohto 13 ohjausholkin sisäosan kautta yhteydessä painevaraajaan 43 ja painejohtoon 15t Mikäli paine palnekanavassa 15 laskee alle 70 bar'in laskeutuu ohjausholkki alas ja sulkee kolme mainittua kanavaa toisistaan, Faineenvaraajassa oleva paine el voi nyt purkautua iskunomaisosti vaan vain ohjausholkin alempaan otsapintaan tehtyjen urien 49 kautta, siis hyvin hitaasti. Tämä suojelee kalvoa 44.

Piirustuksessa on sen lisäksi esitetty työmännän päät pesää vasten tiivistävät tiivisteet 50 kuin myös vuotokanavat 51, jotka avautuvat paluukanavaan 21 ja jotka tiivisteistä huolimatta johtavat pois männän päihin tarttuvan öljyn.

Kuvassa 2 on esitetty ohjausholkin 55' toinen rakennemalli, joka vaatii ohjauseylinterin vähäisen muutoksen. Ohjausholkissa 55' on ympärimenevä kaulus 56', jolla on suurempi halkaisija kuin jatkuvasti korkeapaineen alaisella etumaisella otsapinnalla 57. Etumainen kauluksen rajapinta 56’ muodostuu viistopinnasta 59. Tämä rajaa ohjauseylinterin rengasti-lan, joka kanavan 60 välityksellä on yhteydessä paluujohtoon 21, Tässä ohjausholkissa tapahtuu ohjaus yksinomaan hydraulisesti, ts. ilman jousivoimia tai vastaavia. Korkeapaine vaikuttaa jatkuvasti niin hyvin suurempaan otsapintaan 57 kuin myös vastakkaiseen pienempään otsapintaan 30. Mikäli paine ohjauskanavassa on vähäinen, niin voittaa otsapintaan 57 vaikuttava voima ja ohjausholkki 55’ työntyy ylöspäin. Mikäli paine ohjauskanavassa 24 nousee ylittävät pinnoille 30 ja 58 vaikuttavat paineet sen voiman, joka vaikuttaa otsapintaan 57 - ohjausholkki liukuu alaspäin. Tästä huomataan, että ohjauskanavasta 24 käsin kauluksen 56' taaimmaiseen pintaan 58 vaikuttava paine on yksinomaan määräävä ohjausholkin joka hetkisen aseman suhteen.

Otsapintaan 30 voidaan myös tehdä uria, minkä avulla varmistetaan, että korkeapaine voi vaikuttaa otsapintaan 30 ja nostaa ohjausholkin ylös pääteasemastaan.

Jokainen osa, joka kuvan 2 ratkaisumallissa suhteessa vastaaviin kuvan 1 osiin on muuttumaton, on varustettu samoilla viitemerkinnöillä, Nii- 11 63177 tä el tällä kohdin enää selosteta tarkemmin.

Kuvan 2 mukaisen ratkaisumallin etu on siinä» ettei tarvita minkäänlaisia jousia esijännityksen aikaansaamiseksi tai ohjausholkln nostamiseksi. Valmistus on tästä syystä yksinkertaisempaa ja kuluminen vähäisempää. Molemmat ohjausholkit 55 ja 55' ovat sikäli edullisia, että eäätäliike tapahtuu vain yhden ainoan kanavan, nimittäin ohjauskanavan 24 kautta. Tässä kanavassa ei ole mitään haaroja ja johtaa vain yhdessä ainoassa kohdin ohjaussylinterin sisään. Ohjausholkln männänplnnat ovat taaimmalsta kauluspintaa 58 lukuunottamatta aina saman paineen alaisia, mistä syystä syntyy yksinkertainen kanavien kulku ja työsylin-teriin johtavien ohjauskanavien lukumäärä rajoittuu yhteen ainoaan.

Myös ohjaueholkki itsessään on yksinkertainen valmistettavaksi, sillä siinä on vain yksi ainoa läpimenoporaus, joka on suoraviivainen.

Etumainen tai taaimmainen ohjausholkln kauluspinta voi, kuten piirustuksissa on esitetty, olla viistetty. Ohjausholkln siirtoon vaikuttavia painovoimia el ymmärrettävästi näitä pintoja mitoitettaessa tule laskea viistoplntojen todellisille suuruuksille, vaan ainoastaan sä-teettäisille pintakomponenteille tai pintojen 58, 59 akselin suuntaisille projektioille. Nämä ovat kulloinkin tehollisia pintoja.

Claims (3)

12 631 77

1. Hydraulinen lyöntilaite työsylinterissä liikkuvine työmäntineen (11) ja ohjaussylinterissä liikkuvine ohjausosineen (55) , jossa ohjausosassa on ohjauspinta (58), johon vaikuttaa työsylinterin kanssa yhteydessä olevan ohjauskanavan (24) paine, joka vuorotellen on yhteydessä painekanavan (15) ja oleellisesti paineettoman paluukanavan (21) kanssa, ja jossa työmäntä on varustettu kahden työsylinterin halkaisijaan sovitetun männänosan (62,64) välisellä ohennuksella, joka kaikissa männänasennoissa on paluukanavan (21, 52. alueella, jolloin ohjauskanava (24) on jaettu kahteen työsylin-teriin (10) avautuvaan haaraan (65 - 67; 25 - 28), tunnettu siitä, että työmännän (11) kaikissa asennoissa vähintäin yksi ohjauskanavan haara on suljettuna männänosan (62) avulla, ja että ensimmäinen haara (65 - 67) on järjestetty siten, että se avauduttuaan männänosan (62) vaikutuksesta, työmännän ollessa ala-asennossa, on yhteydessä paluukanavaan (52) ja että toinen haara (25 - 28) on järjestetty siten, että se avauduttuaan männänosan (62) toimesta työmännän (11) ollessa yläasennossa on yhteydessä painekanavaan (15).

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen lyöntilaite, tunnettu siitä, että ensimmäinen haara koostuu useammasta haarakanavasta (65 - 67), jotka avautuvat männäntielle peräkkäin työsylinteriin (10) ja riippumatta toisistaan ovat suljettavissa ohjauskanavaa (24) tukkimatta.

3. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen lyöntilaite, tunnet-t u siitä, että toinen haara koostuu useammasta haarasta (25 - 27), jotka avautuvat peräkkäin työsylinteriin (10) ja suurentavat ohjaus-kanavaan (24) johtavaa poikkileikkauspinta-alaa työmännän iskun edetessä.