FI63006C - Glasskiva att anvaendas som sido- eller bakruta i ett motorfordon samt foerfarande foer dess framstaellning - Google Patents

Description

rBl ««V KUULUTUSJU LK AI su n m (*1> utlaggnin«sskiupt 6300 6 ^ ^ (51) Kv.ik.Wa.3 C 03 B 27/00 SUOMI—FINLAND pi) N«eM^-Niiiwii*wii| Υ^'οου (22) Htkemhpehi—ΑμΜι*φ*« LV.06.78 (Fl) (23) AHwpttvt—βΙΜ|Η«θ4·| 22.06.70 (41) Tullut tulkituksi — MMt aNuntlig 2U.12.78

Patentti-ja rekisterihallitus (44) NihtMksipunon )· kuuMulkaUun pvm.— 31.12.82 retent* och registerstyrelsen ' ' amMum utia«<f oeh utUkrutan pubkeund (32)(33)(31) *n4«*r Muolk«ui-a^ir4 srturHut 23-00.77

Englanti-England(GB) 26361/77 (71) Triplex Safety Glass Company Limited, Triplex House, Eckersall Road,

King’s Norton, Birmingham B38 8SR, Englanti-England(GB) (72) Geoffrey Greenhalgh, Orrell, Neal· Wigan, Lancashire, Englanti-England(GB) (71*) Oy Kolster Ab (5*0 Moottoriajoneuvon sivu- tai takaikkunassa käytettävä lasilevy sekä menetelmä sen valmistamiseksi - Glasskiva att användas som sido-eller bakruta i ett motorfordon samt förfarande för dess framställ- ning Tämä keksintö kohdistuu lasilevyjen karkaisuun ja erikoisesti tasaisiin tai kaareviin lämpökarkaistuihin lasilevyihin, joita käytetään moottoriajoneuvojen sivu- tai takaikkunoina.

Useimmissa maissa on annettu säännöksiä, jotka määrittävät säröilyvaatimukset karkaistulle lasilevylle, jota käytetään moottoriajoneuvojen sivu- tai takaikkunoina..

Tavallisesti nämä säännökset määrittävät, että karkaistun lasilevyn täytyy murtua paikallisen iskun vaikutuksesta määrätyssä kohtaa lasilevyllä, kahden määrätyn kohdan ollessa lasilevyn geometrisessa keskipisteessä ja lasilevyn reunan läheisyydessä olevassa kohdassa. Edelleen vaaditaan, että on valittava ne murtuneen t lasilevyn kohdat, jossa osasten lukumäärä on minimi ja jossa osasten lukumäärä on maksimi ja on asetettu rajoituksia näillä alu- 63006 eilla sallittujen osasten minimi- ja maksimilukumäärille. Sallittu osasten minimilukumäärä määrittää murtuessa syntyneiden osasten maksimikoon rajoittaen siten suurten osasten aiheuttamaa haavojen muodostusta lasilevyn murtumisen seurauksena onnettomuudessa. Suurin sallittu osasten lukumäärä määrittää osasten pienimmän koon lasilevyn murtuessa onnettomuudessa rajoittaen siten hienojakoisten lasisirujen nielemisvaaraa. Nykyisin moottoriajoneuvojen sivu- ja tuulilasit on valmistettu noin 4,0 - 6,0 mm paksuisista lasilevyistä ja ne saattavat olla tasaisesti karkaistuja edellä esitetyllä tavalla murtumien suhteen annettujen virallisten säännösten täyttämiseksi .

Esimerkiksi lasilevyt, joiden paksuus on 4 mm tai suurempi, täyttävät seuraavassa esitetyn EEC-standardiehdotuksen, jos ne on karkaistu tasaisesti niin, että keskivetojännitys on alueella 55-59 2 MN/m . Kuitenkin painon alentamiseksi pyritään nykyisin käyttämään ohuempaa lasia kuin 4 mm moottoriajoneuvoissa, esimerkiksi lasia, jonka paksuus on alueella 2,5 - 4 mm.

Euroopan Talousyhteisön (EEC) käsiteltävänä olevassa standardiluonnoksessa vaaditaan, että kooltaan noin 5 cm x 5 cm olevien neliömäisten osasten lukumäärä, jotka havaitaan murtuneessa lasissa, lukuun ottamatta 3 cm:n levyistä kaistaa lasilevyn reuna-alueella ja 7,5 cm:n säteen omaavaa pyöreää aluetta kohdassa, josta murtuma on alkanut, täytyy olla vähintäin 50 ja enintäin 300.

Ehdotettu standardiluonnos vaatii myös, että murtuneessa lasilevyssä ei saa olla pitkänomaisia, teräviä päitä sisältäviä osasia, jotka ovat pitempiä kuin 6 cmj näitä osasia kutsutaan "sälöiksi”.

Brittiläinen standardi n:o BS 5282, nimeltään "ROAD VEHICLE SAFETY GLASS”, on vähemmän vaativa kuin ehdotettu EEC-standardi siinä suhteessa, että se määrittää ohuemmalle kuin 4 mm lasille osasten minimimääräksi 40 kooltaan 5 cm x 5 cm olevia neliömäisiä kappaleita ja suurimmaksi sallituksi 5 cm x 5 cm suuruisten osasten lukumääräksi 400. Brittiläinen standardi kieltää myös periaatteessa 6 cm pitempien sälöjen esiintymisen murtuneessa testilasissa.

On osoittautunut vaikeaksi ohuiden lasilevyjen karkaiseminen virallisia murtumisvaatimuksia vastaavasti, mikä vaikeus on eri- 63006 koisen ilmeinen koon ollessa suuremman kuin noin 1 100 mm x 500 mm, mikä koko on likimain nykyisin valmistettavan pienimmän ajoneuvon takaikkunan koko. Useissa ajoneuvoissa sivulasit ovat likimain tämän kokoisia tai suurempia.

Brittiläisessä patenttianomuksessamme n:o Θ995/76, julkaistu 5. maaliskuuta 1976, on esitetty ratkaisu tähän probleemaan ja tälle on anottu patenttia, mikä ratkaisu perustuu havaintoon, että moottoriajoneuvojen sivu- tai takaikkunalaseina käytettyjä lasilevyjä, joiden paksuus on 2,5 - 3,5 mm erikoisesti 3 mm voidaan karkaista sitBn, että täytetään viralliset murtumille asetetut vaatimukset, kuten ehdotetun EEC-standardin, jäähdyttämällä lasilevyllä olevien alueiden jakautumaa maksiminopeudella siten, että näiden alueiden välissä olevia alueita jäähdytetään samanaikaisesti mini-minopeudella, säätämällä maksimijäähdytysnopeutta ja maksiminopeudella jäähdytettävien alueiden kokoa ja niiden välisiä etäisyyksiä siten, että lasilevyyn muodostuu keskimääräinen keskivetojännitys 2 alueelle maksimiarvosta 62 MN/m kaikille lasilevyille, joiden pak- 2 suudet ovat 2,5 - 3,5 mm, minimiarvoon 56,5 MN/m 2,5 mm:n paksuiselle lasille muuttuen kääntäen verrannollisesti paksuuden suhteen 2 minimiarvoon 53 MN/m 3,5 mm:n paksuiselle lasille ja siten, että lasilevyyn muodostuu alueiden jakautuma, joissa lasilevyn tasossa vaikuttavat pääjännitykset ovat erisuuret, pääjännityserojen vähin- 2 täin eräissä mainituissa alueilla ollessa korkeintaan Θ-25 MN/m , suurempien pääjännitysten vierekkäisissä alueissa, joissa pääjän-nitysero on maksimi, ollessa eri suuntaisten ja tällaisten vierekkäisten alueiden välisten etäisyyksien ollessa alueella 15-30 mm.

Edellä mainitun patenttianomuksen mukaista menetelmää käytettäessä suoritetaan jäähdytys suuntaamalla jäähdytyssuihkut lasilevyyn ja saattamalla jäähdytyssuihkut pystysuuntaiseen tai pyörivään värähtelyliikkeeseen halutun maksiminopeudella jäähdytettävien lasilevyn alueiden jakautuman muodostamiseksi.

Lasilevyt moottoriajoneuvojen sivuikkunoita varten erikoisesti ovat usein muodoltaan epäsäännöllisen ei-suorakulmaisia. Esimerkiksi useat sivuikkunat ovat muodoltaan puolisuunnikkaan tapaisia. Tällaisten lasilevyjen karkaisu tavanomaisin menetelmin, erikoisesti, jos lasilevyjen paksuudet ovat alueella 2,5 - 4 mm, antaa tuotteen, joka ei aina täytä standardien vaatimuksia sälöjen 4 63006 muodostumisen vuoksi paikallisilla alueilla levyn murtuessa. Tämä vaikeus voi esiintyä myös eräiden pienikokoisten ajoneuvojen sivuikkunoiden tapauksessa niiden muodon vuoksi.

Levyn ollessa esimerkiksi puolisuunnikkaan muotoinen, levyn alueet, jotka ulottuvat kohti levyn kapenevaa kärkiosaa, ovat erikoisen alttiita sälöjen muodostumiselle lasilevyn murtuessa suunnilleen lasilevyn geometrisessa keskustassa olevassa kohdassa.

Esiteltävän keksinnön pääkohteena on tämän vaikeuden poistaminen modifioimalla lasilevyyn karkaistaessa muodostuneita jännityksiä siten, että levyyn muodostuu suuremman jännityksen omaava alue kuin levyn muuhun osaan ja jolloin vältytään sälöjen muodostumiselta levyn rikkoutuessa.

Keksinnön seuraavana kohteena on soveltaa uusi havainto useiden yhdensuuntaisten pitkänomaisten suuren jännityksen omaavien alueiden muodostamiseen lasilevyyn esimerkiksi takaikkunan lasiin alueilla, joissa lasilevy murtuessaan olisi taipuvainen muodostamaan sälöjä.

Keksinnön mukaan saadaan 2,5...4,00 mm paksuinen lasilevy käytettäväksi moottoriajoneuvojen sivu- tai takaikkunana, mikä lasilevy karkaistaan niin, että levyyn saadaan aikaan keskimääräinen kes- kivetojännitys, joka vaihtelee enimmäisarvosta 62 MN/m^ kaikille 2 mainituille lasipaksuuksille vähimmäisarvoon 56,5 MN/m 2,5 mm paksulle lasille, vaihdellen kääntäen paksuuden mukaan minimiarvoon 44,0 MN/m 4,0 mm paksulle lasille, ja lasilevyssä on ainakin yksi nauhamainen alue, jossa keskivetojännitys eroaa keskimääräisestä keskivetojännityksestä levyssä.

Keksinnön mukaiselle lasilevylle on tunnusomaista, että veto- 2 2 jännitys mainitussa nauhamaisessa alueessa on 2 MN/m ...5 MN/m suurempi kuin levyn keskimääräinen keskivetojännitys, ja että mainitulla alueella esiintyy suurempia ja pienempiä lasilevyn tasossa vaikuttavia pääjännityksiä, jolloin suurempien ja pienempien pää- 2 2 jännitysten välinen ero on alueella 5 MN/m ...25 MN/m .

Keksintö on osoittautunut erittäin menestykselliseksi puoli-suunnikkaan muotoisen lasilevyn erikoiskarkaisussa, mitä levyä käytetään moottoriajoneuvon sivuikkunana. Tätä tarkoitusta varten keksinnön avulla saadaan puolisuunnikkaan muotoinen lasilevy, jossa on yksi mainittu nauhamainen alue levyn yhdensuuntaisten sivujen pitemmän sivun vieressä, mikä alue säätää siten murtuman etenemistä 63006 levyn kapenevaan suuntaan, että levyn rikkoutuessa vältytään sälöjen muodostumiselta.

Yhtä nauhamaista aluetta voidaan käyttää, jos alue, jossa taipumus sälöjen muodostumiseen on suuri, on verrattain kapea. Nauhamaisen alueen leveyden täytyy kuitenkin olla sellainen, että lasi vielä täyttää nauhamaisella aineella murtumavaatimukset suurimman ja pienimmän osasten lukumäärän suhteen ja sälöjen poissaolon edellä esitettyjen standardien mukaisesti.

On havaittu, että valmistettaessa 3 mm:n paksuisia lasilevyjä moottoriajoneuvojen sivuikkunoita varten, nauhamaisen alueen leveyden täytyy edullisesti olla pienemmän kuin 50 mm.

Halutun, modifioidun jännityskuvion muodostamiseksi alueisiin, joiden leveys on suurempi kuin suurimman käytännöllisen leveyden omaavan yhden ainoan nauhamaisen alueen, useita yhdensuuntaisia suuren jännityksen omaavia nauhamaisia alueita muodostetaan lasiin. Tällöin keksinnön avulla saadaan lasilevy, jossa on useita mainittuja nauhamaisia alueita ja jolloin jokaisen mainitun alueen keskikohdan ja niihin liittyvän vähemmän karkaistun alueen keskikohdan välinen etäisyys on alueella 15-50 mm ja vierekkäisten, voimakkaammin karkaistujen alueiden keskikohdan välinen etäisyys lasilevyllä on alueella 30-100 mm.

Äärimmäisessä tapauksessa, jolloin on havaittu välttämättömäksi säätää suurinta ja pienintä osasten lukumäärää ja sälöjen muodostumista koko lasilevyn alueella, useat nauhamaiset alueet ulottuvat levyn koko alueen ylitse.

Keksintö käsittää myös menetelmän erikoisesti karkaistun lasilevyn valmistamiseksi, mikä menetelmä käsittää lasilevyn siirtämisen jäähdytyskaasuvirtausten lävitse lasin karkaisemiseksi kauttaaltaan ja vähintään yhden kaasusuihkun kohdistamisen liikkuvaan lasiin aiheutettujen karkaisujännitysten suurentamiseksi vähintään yhdessä nauhamaisessa lasin alueessa.

Keksintöä voidaan soveltaa lasilevyyn, jota siirretään vaakatasossa joko telakuljettimella tai kaasumaisen kannatustuen avulla. Tätä varten saadaan keksinnön avulla menetelmä, jolloin puolisuun-nikkaan muotoista lasilevyä siirretään vaakatasossa jäähdytyskaa-suvirtausten välissä levyjen yhdensuuntaisten sivujen ollessa samansuuntaiset etenemissuunnan kanssa ja kaasusuihku kohdistetaan vähintään yhdelle liikkuvan lasilevyn pinnalle sen pitemmän sivun läheisyyteen nauhamaiseen alueeseen lasissa muodostettujen karkaisu jännitysten suurentamiseksi tämän pitemmän sivun läheisyydessä.

6 63006

Muodostettaessa useita suuren jännityksen omaavia nauhamaisia alueita antaa keksintö edelleen menetelmän, mikä käsittää lasilevyn siirtämisen vaakatasossa jäähdytysaseman lävitse, jossa lasia jäähdytetään jäähdytysilmavirtausten avulla lasin molempien pintojen alueelta, vähintäin yhdelle lasin pinnalle suunnataan kaasusuihkut, jotka sijaitsevat toisistaan erillään vähintäin yhdessä rivissä kohtisuoraan lasin liikesuuntaa vastaan ja lasilevyn siir-tymisnopeutta säädetään siten, että mainittuun lasin pintaan kohdistuu paikallisia kaasuvirtauksia lasin voimakkaammin karkaistujen yhdensuuntaisten alueiden jakautuman muodostamiseksi sijoitettuina vähemmän karkaistua lasia olevien alueiden väliin.

Keksinnön mukaista menetelmää voidaan erikoisesti soveltaa lasilevyn käsittelyyn, jota siirretään vaakatasossa kaasumaisen tukialusten avulla mainitun kaasusuihkun ollessa suunnatun levyn yläpintaa kohti jäähdytysasemassa.

Keksinnön ymmärtämiseksi paremmin esitellään seuraavassa eräitä sen toteutuksia esimerkkien avulla mukaan liitettyihin piirroksiin viitaten, joista kuvio 1 esittää puolisuunnikkaan muotoista lasilevyä moottoriajoneuvon sivuikkunaa varten ja on siinä esitetty suuren jännityksen omaava nauhamainen alue, kuvio 2 esittää suorakulmaista lasilevyä karkaistuna useilla voimakkaan jännityksen omaavilla nauhamaisilla alueilla keksinnön mukaisesti, kuvio 3 on suurennettu esitys kuvion 2 mukaisen lasin osasta, kuvio 4 on sivukuva jäähdytysasemasta kuvioiden 2 ja 3 mukaisen karkaistun lasilevyn valmistamiseksi, kuvio 5 on esitys kuvion 4 mukaisesta jäähdytysasemasta pitkin viivaa V-V alhaaltapäin katsottuna, kuvio 6 on yksityiskohtainen esitys kuvioiden 4 ja 5 mukaisen jäähdytysaseman osasta ja kuvio 7 esittää lasilevyn karkaisua keksinnön mukaisen menetelmän avulla, jolloin levyä tuetaan telaku1jettimen avulla.

Kuviossa 1 on esitetty lasilevy 3, jonka paksuus on 3 mm, käytettäväksi moottoriajoneuvon sivuikkunana. Levy on muodoltaan puolisuunnikas, jossa on kaksi yhdensuuntaista sivua 1 ja 2. Levyn puolisuunnikkaan muodon määrää edelleen sivu 3, joka on kohtisuo- 7 63006 rassa yhdensuuntaisia sivuja 1 ja 2 vastaan ja vino sivu 4 ulottuen lyhyemmästä yhdensuuntaisesta sivusta 1 pitempään yhdensuuntaiseen sivuun 2.

Määrätyssä esimerkissä lyhyemmän yhdensuuntaisen sivun 1 pituus on 4B0 mm, pitemmän yhdensuuntaisen sivun pituus on Θ60 mm ja sivun 3 pituus on 3Θ0 mm.

Lasilevy karkaistaan seuraavassa esitettävällä tavalla siten, että siinä on nauhamainen alue 5, joka on merkitty kuvassa 1 katkoviivoilla ja jossa keskivetojännite on suurempi kuin lasilevyn muulla alueella oleva keskivetojännite. Levyn sivun 3 kanssa yhdensuuntaisen alueen 5 leveys voi olla 38-50 mm. Alue 5 sijaitsee levyn yhdensuuntaisista sivuista pitemmän sivun 2 vieressä ja sen etäisyys sivusta 2 on 50-75 mm.

Lasilevy karkaistaan jäähdytyskaasuvirtausta käyttäen kuvioiden 4-6 yhteydessä esitettävällä tavalla siten, että keskivetojän- 2 nitys lasin pääosassa on 57 MN/m ja keskivetojännitys nauhamai- 2 sessa alueella 59-62 MN/m , so. tämä vetojännitys alueessa 5 on 2 2-5 MN/m suurempi kuin vetojännitys lasin pääosassa.

Nauhamaisessa alueessa 5 lasilevyn tasossa vaikuttavat pääjännitykset ovat eri suuria suuremman päävetojännityksen vaikuttaessa nauhan 5 poikkisuunnassa, kuthn nuoli A osoittaa ja pääjänni-tyseron, so. suuremman ja pienemmän pääjännityseron, ollessa alueella 12-16 MN/m2.

Alue 5 ulottuu kirjaimilla X ja V merkittyjen kahden alueen ylitse lasilevyssä, koska alueen 5 muodostamista varten lasilevyn on havaittu olevan erikoisen altis sälöjen muodostumiseen sen murtuessa .

Käyttämällä lasissa voimakkaammin karkaistua lasia olevaa 2 nauhamaista aluetta, jossa keskivetojännitys on 2-5 MN/m suurempi kuin lasin pääosassa vallitseva keskivetojännitys pääjännitysero- 2 jen ollessa 12-16 MN/m , taataan, että sälöjä ei esiinny tällä alueella lasin rikkoutuessa, erikoisesti alueessa X, jossa lasi kapenee sen pitempää yhdensuuntaista sivua kohti.

Yleensä keksinnön mukaan keskimääräisen keskivetojännityk- 2 sen levyssä täytyisi olla alueella enintään 62 MN/m kaikille alueella 2,5 - 4,0 mm oleville lasipakeuuksille ja minimiarvon ol-lessa 56,5 MN/m 2,5 mm:n paksuiselle lasille muuttuen kääntäen 2 63006 verrannollisena lasin paksuuden suhteen minimiarvoon 44,0 MN/m lasipaksuuden ollessa 4 mm.

Myös keksinnön mukaan keskivetojännityksen nauhamaisessa 2 alueessa täytyisi olla 2-5 MN/m suurempi kuin keskimääräinen kes-kivetojännitys levyssä ja pääjännityseron mainitussa alueella täytyisi olla alueella 5-25 MN/m^.

Eräissä tapauksissa on edullista, jos modifioidut karkaisu-jännitykset peittävät leveämmän alueen kuin maksimaalisen käytännöllisen leveyden omaavan yhden nauhamaisen alueen ja tällöin muodostetaan useita nauhamaisia alueita, joissa karkaisujännitykset ovat suurennetut. Äärimmäisessä tapauksessa, jos on valvottava sälöjen muodostumista ja osasten pienintä ja suurinta lukumäärää lasin rikkoutuessa lasilevyn koko alueelta, yhdensuuntaiset nauhamaiset alueet voivat ulottua lasin koko pinnan ylitse kuvioissa 2 ja 3 esitetyllä tavalla. Kuviossa 2 on esitetty tällaisten, numerolla 7 merkittyjen yhdensuuntaisten alueiden muodostaminen suorakulmaiseen lasilevyyn, mutta tällainen karkaisu kuvio voidaan muodostaa jokaiseen moottoriajoneuvon sivu- tai takaikkunana käytettyyn lasilevyyn, joka on muodoltaan epäsäännöllinen ja ei-suorakulmainen.

Kuvioissa2 ja 3 esitetty koslasi on suorakulmainen lasilevy, jonka paksuus oli 4 mm ja jonka ulkomitat olivat 450-600 mm. Yhdeksän yhdensuuntaista nauhamaista aluetta 7, joissa keskivetojän-nitys oli suurennettu, muodostettiin lasilevyyn. Jokaisen nauhamaisen alueen leveys oli 25 mm ja alueita 7 erottivat toisistaan vähemmän karkaistut alueet 8, joiden leveys oli 25 mm.

Kuten kuviosta 3 ilmenee, jokaisen alueen 7 keskikohdan ja viereisen vähemmän karkaistun alueen 8 keskikohdan välinen etäisyys a on myös 25 mm. Tämä välimatka £ voi vaihdella alueella 15-50 mm.

Etäisyyden vierekkäisten alueiden 7 keskikohtien välillä ollessa esitetyssä toteutuksessa 50 mm, voi tämä etäisyys Id olla alueella 30-100 mm. Voimakkaammin karkaistuissa alueissa 7 suurempi pääjännitys ulottuu nauhamaisen alueen poikkisuuntaan, kuten nuolella A on osoitettu. Vähemmän karkaistuissa alueissa 8 suurempi päävetojännitys on alueen pituussuunnassa, kuten nuoli B osoittaa. Suuremmat pääjännitykset viereisissä alueissa ovat siten eri suuntaiset ja vierekkäisten alueiden 7 ja 8, joissa suuremmat pää- 9 63006 jännitykset, jotka ovat eri suuntaiset, ovat suurimmillaan, välisten keskikohtien etäisyydet toisistaan ovat alueella 15-50 mm.

Lasilevyn keskivetojännityksen keskiarvo määrätään pitkin viivaa, joka ulottuu yhdensuuntaisesti levyn lyhyempien sivujen kanssa, toisesta pitemmästä sivusta toiseen pitempään sivuun. Kes-ki veto jännityksen keskiarvot ja pääjännityserot neljälle kuvioissa 2 ja 3 esitetyn tyyppiselle levylle on esitetty seuraavassa taulukossa .

Keskimääräinen Pääjännitysero keskivetojännitys MN/m·2 MN/m2 47,7 - 51 6,75 47,2 - 51 5,25 49,9 - 52,2 6,0 44,4 - 46,6 5,25

Kuviossa 2 esitetyn karkaisukuvion käyttäminen takaa, että sälöjä ei muodostu lasilevyyn sen rikkoutuessa, erikoisesti sen keskustaan pistemäisen iskun vaikutuksesta, mikä täydellisesti tyydyttää EEC- ja brittiläisen standardin vaatimukset. Näissä standardeissa vaaditut osasten pienimmät ja suurimmat lukumäärät täytetään myös rikkoutuneen lasin suhteen.

Kuvioissa 4-6 esitettyä laitteistoa käytetään lasilevyn karkaisuun. Tasaiset lasilevyt, jotka on leikattu haluttuun muotoon käytettäviksi ajoneuvojen sivu- tai takaikkunoina, syötetään peräkkäin asbestilla päällystetyille teloille ja siirtyvät ne näillä teloilla kuumennusuunin ensimmäisen osan lävitse ja siirretään ne sitten uunin loppuosan lävitse tukirakenteen avulla, joka muodostaa kaasumaisen tukialustan lasilevylle sitä kuumennettaessa. Tukirakenne käsittää tukilevyn 13, joka on tasainen ruostumatonta terästä oleva levy ja joka muodostaa numerolla 14 merkityn poistokam-mion katon. Levy 13 on tasaisesti rei’itetty kuumien kaasujen läpikulkua varten poistoaukoista 15. Jokainen aukoista 15 kuumien kaasujen johtamiseksi ylöspäin peruslevyn 13 lävitse määräytyy syöttö-putken 16 läpimitan mukaan, mikä syöttöputki on kiinnitetty perus-levyssä olevaan reikään. Putkien 16 yläpäät ovat peruslevyn 13 yläpinnan tasossa ja putket 16 ulottuvat alaspäin peruslevystä 13 ja niiden alapäät sijaitsevat poistokammion 14 katossa 17 olevissa 1 o 63006 rei’issa. Kuumia kaasuja syötetään torvien 1Ö lävitse kammiojär-jestelmään 19. Kuten kuvassa 4 on esitetty, poistokammion 14 lattia 17 muodostaa yhden kammiojärjestelmän 19 kammion katon.

Peruslevyyn 13 on muodostettu myös tasaisesti sijoitettuja poistoaukkoja 20, jotka ovat yhteydessä poistokammioon 1^-. Poisto-aukot, joita ei ole esitetty, poistokammion 14 seinissä sallivat kaasujen poistumisen ilmakehään tai talteenottamista ja uudelleen-kierrätystä varten.

Peruslevyn 13 yläpinta on tarkoin tasainen pinta muodostettuna sopimaan tarkoin yhteen useiden poistettavien ja uusittavien lohkojen 21 alapintojen kanssa, mitkä lohkot on valmistettu lämpöä kestävässä ruostumattomasta teräksestä ja joiden alapinnat on koneistettu tasaisiksi siten, että ne voidaan työntää laitteeseen toiselta puolen kaasutiiviiseen kosketukseen peruslevyn 13 yläpinnan kanssa. Kaikissa lohkoissa 21 on kaasunpoistoaukot 22, jotka liittyvät poistoaukkoihin 15 ja kaasunpoistoaukkoihin 23, jotka ovat yhteydessä poistoaukkojen 20 kanssa. Torvien 1Θ kautta kammio-järjestelmään 19 johdetut kaasut siirtyvät ylöspäin putkien 16 ja aukkojen 21 kautta lohkossa 21 ja poistuvat ja laajenevat lohkon 21 yläpinnan yläpuolella muodostaen kaasutukialustan eteenpäin siirtyvän lasilevyn alle, joka on merkitty numerolla 10.

Kaasua siirtyy jatkuvasti aukoista 22 kaasutukialustaan jokaista lasilevyä varten ja samanaikaisesti kaasua poistuu kaasutu kialustasta poistoaukkojen 23 kautta poistokammioon 14 ja sitten ulkoilmaan johtaviin aukkoihin.

Lohkojen 21 yläpinnat on kallistettu poikkisuunnassa siten, että ne muodostavat pienen kulman, esimerkiksi 5°, vaakatason suhteen. Välittömästi kun kaasutukialusta tukee täysin ja tasaisesti lasilevyä 10, pyrkii se poikkisuuntaiseen kallistussuuntaan, kunnes se kiinnittyy pyöriviin levyihin, ei esitetty, jotka on asennettu pitkin lohkoja 21 pystysuoriin akseleihin, jotka tunnetulla tavalla ulottuvat ylöspäin uunin ulkopuolella olevista käyttömoottoreista, jotka käyttävät levypyöriä säädetyllä nopeudella sovitettuna lasilevyn 10 etenemisnopeuden mukaan kaasumaiselle tukialustalle telojen avulla.

Lasilevyt sijoitetaan kuljettimen teloille päittäin siten, että tasaiset lasilevyt 10 siirtyvät peräkkäin uuniin kuljettimen 63006 telojen siirtovaikutuksen avulla ja siirtyvät ne sitten lohkojen 21 ylitse kaasumaisella tukialustalla, joka muodostuu levyjen ollessa lohkojen yläpuolella. Tukialustan kuumat kaasut kuumentavat edelleen lasilevyjä samoin kuin kattorakenteeseen asennetut kuu-mentimet säteilylämmön avulla lasilevyjen kulkutien aikana.

Reunalevypyörät pitävät lasilevyjä oikeilla kohdillaan uunissa ja antavat ne myös levyjen etenemisliikkeen. Eräät levypyö-ristä voivat olla kuitenkin vapaasti pyöriviä ja toimivat ne pyörivinä ohjaimina.

Kuviossa 4 on esitetty vain uunin jälkimmäisen osan rakenne ja hetkellä, kun jokainen lasilevyistä 10 saavuttaa uunin poisto-pään, lasin lämpötila on suuruusluokkaa B30-670°C natronkalkkipii-lasille, mikä soveltuu lasin lämpökarkaisuun kohdistamalla lasiin jäähdytyskaasuvirtaukset, tavallisesti huoneen lämpötilassa olevat kaasuvirtaukset.

Kuumien lasilevyjen 1 0 liike jatkuu jäähdytysasemaan, joka on esitetty kuvissa 4-6. Jäähdytysasemassa lasilevyjä tukee kaasu-tukialusta, joka on muodostettu alustan yläpuolelle samanlaisella rakenteella kuin uunissa paitsi, että kaasualustan muodostaa huoneen lämpötilassa oleva jäähdytysilma. Jokaisen lasilevyn siirtyessä jäähdytysasemaan uunista muodostuu kaasupatja levyn ja alustan yläpinnan väliin, mikä antaa sekä tarvittavan tuen levylle että jäähdytysilmavirtauksen lasilevyn pohjapintaa vastaan. Lasilevyn siirto jäähdytysasemaan tapahtuu pyörivien levypyörien avulla, joita ei ole esitetty.

Jäähdytysasemassa on yleinen jäähdytyskaasuvirtaus, joka koskettaa lasilevyn yläpintaa ja jonka kaasuvirtauksen jäähdytys-vaikutus lasilevyn yläpintaan on oleellisesti sama kuin kaasutu-kialustan jäähdytysvaikutus levyn alapintaan. Kaasuvirtaukset yläpintaan muodostetaan ylemmän kaasunsyöttö- ja -poistolaitteen avulla, jonka rakenne on samanlainen kuin kaasutyynyn muodostaman kaasunsyöttö- ja poistojärjestelmän.

Kuten kuviossa 4 on esitetty, jäähdytysaseman yläosan muodostaa asbestiperustainen, lämpöä kestävää materiaalia oleva levy 2Θ, jossa on kaasunsyöttöaukot 29 ja kaasunpoistoaukot 30. Nämä aukot on esitetty myös kuviossa 5. Levy 28 on kiinnitetty kaasun-poistokammion 32 aukoilla varustettuun peruslevyyn 31. Levyjen 28 63006 ja 31 vastakkain olevat pinnat on koneistettu tasaisiksi niin, että liitos on kaasutiivis. Poistokammion 32 katon muodostaa levy 33, joka muodostaa myös kammiojärjestelmän 34 pohjan, johon ympäristön lämpötilassa olevaa jäähdytysilmaa johdetaan. 3äähdytysilma kulkee levyssä 33 olevien aukkojen lävitse ja johdetaan se poistokammion 32 lävitse kulkevien putkien 35 kautta alaspäin, joiden putkien alapäät on kiinnitetty peruslevyyn 31 poistokammiossa ja ne ovat yhteydessä levyssä 2Θ olevien kaasunsyöttöaukkojen 29 kanssa. Kaa-sunpoistoaukot 30 levyssä 2Θ on sovitettu yhteen poistoaukkojen kanssa levyssä 31 siten, että kaasu voi poistua lasilevyn alapuolelta poistokammioon 32, jonka seinissä on aukkoja niin, että poistokaasut voidaan ottaa talteen ja kierrättää uudestaan.

Kuumaan lasilevyyn kohdistuu yleinen jäähdytyskaascvirtaus jäähdytysasemassa sen siirtyessä eteenpäin jäähdytysasemaan ja siirtyessään siihen kohdistuu myös yksi tai useampia paikallisia kaa-suvirtauksia kuvion 1 mukaisten voimakkaammin karkaistujen nauhamaisten alueiden 7 muodostamiseksi lasiin tai kuvioiden 2 ja 3 mukaisten yhdensuuntiasten nauhamaisten alueiden 7 muodostamiseksi lasiin. Kuvioiden 4-6 mukainen laitteisto on erikoisesti sovitettu muodostamaan yhdensuuntaiset nauhamaiset alueet, mutta se voidaan säätää esitettävällä tavalla muodostamaan vain yksi alue 7.

Kulkiessaan kuvioissa 4-6 esitetyn jäähdytyslaitteiston lävitse, kohdistuu lasilevyn 10 yläpintaan suorakulmioon säännöllisesti järjestettyjä kaasusuihkuja, jotka on sijoitettu toisistaan erilleen lasin kulkusuunnan suhteen poikittain oleviin riveihin, rivien sijaitessa toisistaan erillään levyn kulkusuunnassa. Levyissä 21 ja 28 olevien kaasunsyöttöaukkojen ja kaasupatjan muodostavien aukkojen ryhmittymä on hieman kallistettu levyn etenemissuunnassa, kuten kuviossa 5 on esitetty. Kaasusuihkujen suorakulmainen järjestely, joka on suorassa linjassa lasin etenemissuunnan kanssa, muodostetaan kaasunsyöttösuuttimien 37 ryhmittymän avulla, jotka riveittäin on yhdistetty poistokammiossa 32 sijaitseviin putkiin 38. Suuttimet 37 ylottuvat alaspäin levyssä 28 olevien erikoisesti suurennettujen kaasunpoistoaukkojen 30 lävitse.

Putkien toinen pää on yhdistetty ilmansyöttöjakoputkistoon 39, joka sijaitsee poistokammion ulkopuolella jäähdytysaseman sivulla.

13 63006

Esitetyssä toteutuksessa on neljä riviä suuttimia 37 sijoitettuina erilleen toisistaan samoin välein kuin kaasunpoistoau-kot 30 lasilevyn etenemissuunnassa. Kuviossa 4 kaasunpoistoaukkojen 29 syöttämät jäähdytyskaasuvirtaukset on esitetty nuolilla 40 ja lasilevyn yläpintaan kohdistetut paikalliset kaasusuihkut on esitetty nuolilla 41. Putkien 38 asennus suuttimineen 37 on esitetty yksityiskohtaisemmin kuviossa 6. Ilman syöttö kaasunjakolaitteeseen 39 käynnistetään lasilevyn siirtyessä suuttimien 37 alapuolella ja kaasu njako laitteisto 39 on liitetty painesäätäjän kautta tavanomaisen rakenteen omaavaan solenoidikäyttöiseen venttiiliin.

Eräässä toimintaesimerkissä kaasunjakolaitteeseen 39 syötetyn puristetun ilman paine on 690 kPa. Jokaisen suuttimen 37 aukon läpimitta on 4,8 mm ja suuttimien etäisyys toisistaan neliömäi-sesti sijoitettuina on 50 mm. Suuttimien päiden etäisyys kaasutyy-nyn tukeman lasilevyn yläpinnasta jäähdytysasemassa on 6-12 mm. Lasilevyn siirtyessä jäähdytysaseman lävitse kaasuvirtaukset aukkojen 22 ja 29 lävitse muodostavat vähemmän karkaistut alueet 8, kun taas voimakkaammin karkaistua lasia olevat yhdensuuntaiset, nauhamaiset alueet 7 muodostuvat kaasusuihkujen 41 lisävaikutuksesta lasin yläpintaan. Jokaisen lasin etenemissuunnassa olevan kaasusuihkurivin vaikutus on kumuloiva ja jäähdytysasemasta poistuvassa lasilevyssä on haluttu jännityskuvio, joka on esitetty edellä kuvioiden 2 ja 3 yhteydessä.

Eräissä sovellutuksissa voi yksi poikittainen kaasusuihkujen rivi olla riittävä muodostettuna yhden suuttimien 37 rivin avulla yhdistettynä yksinkertaiseen syöttöjakoputkistoon 39.

Muodostettaessa yksi nauhamainen, voimakkaammin karkaistu alue 7 lasiin, kuten kuvio 1 mukaiseen puolisuunnikkaan muotoiseen lasiin, levy sijoitetaan siten, että sen yhdensuuntaiset sivut ovat etenemissuunnan suuntaiset ja yhtä suutinta 37 tai yhtä jonoa toisistaan etenemissuunnassa erillään olevia suuttimia 37 käytetään muodostamaan yksi alueista 7 joko voimakkaan jäähdytyksen avulla yhdestä suuttimesta tai suutinjonon kumulatiivisen vaikutuksen avulla levyn siirtyessä jäähdytysaseman lävitse. Yksi suutin 37 tai suutinjono on sijoitettu erilleen käyttölevypyöristä, jotka kiinnittyvät levyn pitempään yhdensuuntaiseen sivuun 2, siten, että taataan haluttu alueen 7 etäisyys levyn sivusta 2.

14 63006

Kuvio 7 esittää lasilevyn karkaisemista, jota siirretään eteenpäin telakuljettimen avulla muodostettuna ryhmästä vaakatasossa olevia teloja 57.

Kuljetin siirtää lasilevyn lämmitysuunin lävitse, esitettynä numerolla 58, jäähdytysasemaan, jossa telat siirtävät lasilevyn ylemmän ja alemman puhalluslaatikon 58 ja 59 väliin. Laatikossa 58 on ryhmä puhallussuuttimia BO, jotka osoittavat alaspäin telakulje-tinta kohti yleisen jäähdytyskaasuvirtauksen kohdistamiseksi lasilevyn 10 yläpintaan. Suuttimet 60 on sijoitettu hieman vinoon lasilevyn kulkusuuntaan samalla tavalla kuin syöttö- ja poistoaukot kuvassa 5.

Vastaavasti alemmassa puhalluslaatikossa 59 on ylöspäin suuntautuvat puhallussuuttimet 61, jotka on suunnattu telojen 57 välissä oleviin rakoihin ja jotka on myös asennettu hieman vinoon lasilevyn kulkusuuntaan.

Jäähdytyskaasuvirtauksia suuttimista 60 ja 61 täydennetään yhden tai useamman paikallisen kaasuvirtauksen avulla yhdestä kaasunsyöttösuuttimesta 37 tai kaasunsyöttösuuttimien rivistä 37 yhdistettynä putkeen 38 ja asennettuna ylempien suuttimien 60 vierekkäisten rivien väliin. Suutin tai suuttimet 37 suuntaavat yhden tai useamman vaadittavan paikallisen kaasusuihkun lasilevyn yläpintaan samalla tavalla kuin kuvioiden k-6 yhteydessä on esitetty siten, että jäähdytysasemasta telakuljettimella poistuvassa lasilevyssä on haluttu nauhamainen alue tai alueet, joissa lasi on voimakkaammin karkaistu. Vaihtoehtoisesti tai tämän lisäksi voidaan paikallisia kaasusuihkuje kohdistaa lasilevyn alapintaa vastaan kaasunsyöttösuuttimien 37 avulla suunnattuina ylöspäin telojen 57 olevien rakojen lävitse. Jos paikallisia kaasusuihkuja suunnataan sekä ylempää että alempaa lasilevyn pintaa vastaan, järjestetään ne vaikuttamaan levyn kahden pinnan vastakkaisille alueille.

Claims (11)

15 63006

1. Moottoriajoneuvon sivu- tai takaikkunassa käytettävä, 2,5...4,00 mm paksuinen lasilevy (3), joka karkaistaan niin, että levyyn (3) saadaan aikaan keskimääräinen keskivetojännitys, joka vaihtelee enimmäisarvosta 62 MN/m kaikille mainituille lasipak- 2 suuksille vähimmäisarvoon 56,5 MN/m 2,5 mm paksulle lasille, 2 vaihdellen kääntäen paksuuden mukaan minimiarvoon 44,0 MN/m 4,0 mm paksulle lasille, ja lasilevyssä (3) on ainakin yksi nauhamainen alue, jossa keskivetojännitys eroaa keskimääräisestä keskivetojän- nityksesta levyssä, tunnettu siitä, että vetojännitys mai- 2 2 nitussa nauhamaisessa alueessa on 2 MN/m ...5 MN/m suurempi kuin levyn (3) keskimääräinen keskivetojännitys, ja että mainitulla alueella esiintyy suurempia ja pienempiä lasilevyn (3) tasossa vaikuttavia pääjännityksiä, jolloin suurempien ja pienempien pääjän- 2 2 nitysten välinen ero on alueella 5 MN/m ...25 MN/m .

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen lasilevy, jolloin lasilevy (3) on puolisuunnikkaan muotoinen, tunnettu siitä, että yksi (5) mainituista nauhamaisista alueista on muodostettu levyn (3) yhdensuuntaisista sivuista pitemmän (2) viereen, mikä alue säätää murtuman etenemistä levyn (3) kapenevaan alueeseen siten, että sälöjen muodostuminen murtuessa estyy.

3. Patenttivaatimuksen 2 mukainen lasilevy, joka on tarkoitettu käytettäväksi moottoriajoneuvon sivuikkunana (3) ja jonka paksuus on 3 mm, tunnettu siitä, että nauhamaisen alueen (5) leveys kohtisuoraan levyn yhdensuuntaisten sivujen suhteen on pienempi kuin 50 mm.

4. Patenttivaatimuksen 1 mukainen lasilevy, tunnettu siitä, että muodostetaan useita nauhamaisia alueita (7), alueiden ollessa keskenään yhdensuuntaisia ja niiden välissä on vähemmän karkaistua lasia olevia alueita (8), jolloin jokaisen nauhamaisen alueen keskikohdan ja sen vieressä olevan lasin vähemmän karkaistun alueen (8) keskikohdan välinen etäisyys (a) on alueella 15...50 mm ja jolloin vierekkäisten nauhamaisten alueiden (7) keskikohtien välinen etäisyys (b) on alueella 30...100 mm.

5. Patenttivaatimuksen 4 mukainen lasilevy, tunnettu siitä, että mainitut useat nauhamaiset alueet (7, 8) ulottuvat lasilevyn koko pinnan ylitse. 16 63006

6. Menetelmä patenttivaatimuksen 1 mukaisen lasilevyn valmistamiseksi, jolloin lasilevyä (10) siirretään eteenpäin jäähdy-tyskaasuvirtausten välissä mainitun keskimääräisen keskivetojänni-tyksen aikaansaamiseksi lasilevyyn, tunnettu siitä, että ainakin yksi kaasusuihku suunnataan etenevään lasilevyyn (10) lasilevyn keskivetojännityksen paikalliseksi suurentamiseksi, jolloin siihen muodostuu ainakin yksi nauhamainen alue (5, 7, 8).

7. Patenttivaatimuksen 6 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että lasilevyä (10) siirretään eteenpäin vaakatasossa tela-kuljettimen (57) avulla.

8. Patenttivaatimuksen 6 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että lasilevyä (10) siirretään eteenpäin kaasumaisen tuki-alustan avulla.

9. Jonkin patenttivaatimuksen 6...8 mukainen menetelmä, jolloin lasilevy (10) on muodoltaan puolisuunnikas ja sitä siirretään eteenpäin vaakatasossa jäähdytyskaasuvirtausten välissä, tunnettu siitä, että levyn (10) yhdensuuntaiset sivut on sijoitettu etenemissuunnan suuntaisiksi ja että kaasusuihku kohdistetaan vähintään yhdelle eteenpäin liikkuvan lasilevyn (10) pinnalle sen pitemmän yhdensuuntaisen sivun läheisyyteen nauhamaisen alueen (5) muodostamiseksi tämän pitemmän sivun (2) viereen.

10. Jonkin patenttivaatimuksista 6...8 mukainen menetelmä, jolloin lasilevyä (10) siirretään eteenpäin vaakatasossa jäähdy-tysaseman lävitse, jossa lasilevyä (10) jäähdytetään jäähdytyskaa-suvirtausten avulla lasilevyn molemmilta puolilta, tunnettu siitä, että kaasusuihkut (41), jotka on sijoitettu toisistaan erilleen vähintään yhteen riviin kohtisuoraan lasin (10) etenemissuun-taa vastaan, suunnataan vähintään yhtä lasin pintaa vastaan ja että lasilevyn (10) etenemisnopeutta säädetään siten, että lasilevyn (10) yhteen pintaan kohdistuu paikallisia kaasuvirtauksia useiden nauhamaisten alueiden (7) muodostamiseksi keskenään yhdensuuntaisina ja jolloin niiden väliin muodostuu vähemmän karkaistua lasia olevia alueita (8).

11. Patenttivaatimuksen 10 mukainen menetelmä, jolloin lasilevyä (10) siirretään eteenpäin vaakatasossa kaasumaisella tuki-alustalla, tunnettu siitä, että kaasusuihkut (41) on suunnattu lasilevyn (10) yläpintaa kohti jäähdytysasemassa. 17 63006