FI62874B - Pappers kalander - Google Patents

Description

R2SCT ΓΒ1 ««.KUULUTUSJULKAISU , 0 Q „ JBa l j (11) utlAggninosskiuft 62 874 C Patentti oy‘5 nr,:;· My 10 *J3 1933 (45) Patent r.cdd:lat (51) Kv.HlVci.3 D 21 G 1/00 SUOMI—FINLAND (21) 793200 (22) —An»6lcnln|»d«f 13.10.79 (23) AHcupllvt—GIWfhctadH 13.10.79 (41) Taltat {tilktokii — Uhrit α*Τ«κΗ| l6.0>4.8l r*^l,t*rlh*ll,tua (44) NIMMIalpanM |* koaLhilkalMn pvm.— 30.11.82 F·*·"*· och raglstarstyralMfi v 7 AiwMun uttagd och utl^trVtM pubtlnrad (32)(33)(31) atuellwat—faftrd prtorK* (71) Vaimot Oy, Punanotkonkatu 2, 00130 Helsinki 13, Suomi-Finland(FI) (72) Matti Kankaanpää, Espoo, Suomi-Finland(FI) (lh) Forssin & Salomaa Oy (5M Paperin kalenteri - Pappers kalander

Keksinnön kohteena on paperin tai vastaavan kalenteri, joka on tarkoitettu liitettäväksi välittömästi paperi- tai kartonkikoneeseen suorittamaan siltä tulevan rai-nan kalanterointia ja joka käsittää vähintään kaksi toisistaan erillään toimivaa erityistä kalanterointiyksikköä.

Paperikoneen kuivatusosalta tuleva paperi ei sellaisenaan ole yleensä myyntikelpoista, vaan vaatii viimeistelyä. Eräs viimeistelyn vaihe on paperin kalanteroin-ti, jolla vaikutetaan lähinnä paperin pinnan sileyteen ja kiiltoon sekä paperin tiiveyteen. Kalanterointi tapahtuu johtamalla jatkuva paperiraina toisiaan vastaan vaikuttavien kalanteritelojen välisten puristus- eli nippikohtien kautta.

Tavanomaisen tekniikan mukaisesti kalanterointi tapahtuu paperikoneeseen välittömästi liittyvällä ns. konekalanterilla. Tätä käsittelyä voidaan tarpeen vaatiessa niinikään tavanomaisesti täydentää erillisessä ns. superkalanterissa suoritetulla superkalanteroinnilla.

Telat, joita paperin kalanterointia varten tarkoitetuissa koneissa käytetään, voivat olla "kovia" teloja tai "pehmeitä" teloja. Kovilla teloilla tarkoitetaan tässä keksinnön selityksessä teloja, joiden materiaali on kokillivalua tai terästä ja joiden kova pinta on sileäksi hiottu. Pehmeillä teloilla taas tarkoitetaan 62874 seuraavassa teloja, joiden pintakerros on joustavaa, elastista, ei-metallista materiaalia. Tavallisimmin pehmeät telat ovat ns. täytettyjä teloja, joiden joustava materiaali muodostuu paperikerroksista, jotka on ladottu telan akselin ympärille kohtisuoraan tätä vastaan ja voimakkaasti puristettu yhtenäiseksi tiiviiksi telan päällysteeksi.

Konekalanterissa ovat kaikki telat kovia, superkalanterissa on kovien telojen lisäksi pehmeitä teloja samassa kalanteripinossa. Tavanomaisissa ja sinänsä tunnetuissa superkalantereissa on telapinossa pääasiassa vuorotellen kovia ja pehmeitä teloja. Pehmeitten telojen lukumäärä on olennaisesti sama kuin kovien telojen luku.

Tämän keksinnön selityksessä käytetään nimitystä "pehmeä nippi" tarkoittamaan ka-lanterisssa pehmeän telan ja sitä vastaan toimivan kovan telan välistä kosketus-linjaa. Vastaavasti "kova nippi" tarkoittaa kosketuslinjaa, joka kalenterissa muodostuu kahden kovan telan väliin.

Termi "nippi" ja "nippikohta" tarkoittaa varsinaisesti kahden telan kosketuslinjaa, mutta laajemmin käsitettynä sitä telan tai telojen kohtaa, johon nippi voidaan aikaansaada. Tässä selityksessä käytetään termiä "nipin avaaminen" tarkoittamaan nippikosketuksessa olevien telojen erottamista toisistaan ja termiä "nipin sulkeminen" tarkoittamaan toisistaan erillään olevien telojen saattamista toistensa kanssa nippikosketukseen.

Termit "konekalanterointi" ja "konekiilloitus" tarkoittavat tässä keksinnön selityksessä vain kovissa kalanterinipeissä tapahtuvaa rainan käsittelyä, jonka tuloksena raina tiivistyy ja sen pinta tasoittuu ja saa ns. "konekiillon". Vastaavasti termi "superkalanterointi" tai "superkiilloitus" tarkoittaa pehmeissä nipeissä tapahtuvaa rainan käsittelyä, jonka tuloksena rainan pinta saa "konekiiltoa" huomattavasti korkeamman kiillon. Eräissä tapauksissa superkalanteroinnin yhteydessä voi tulla kysymykseen myös kovien nippien käyttäminen. "Superkiilto" ei tässä yhteydessä tarkoita kuitenkaan kiillon astetta, vaan yleisesti sitä että kiilto on ainakin osittain aikaansaatu superkalanteroimalla pehmeissä nipeissä. "Superkiillon" aste voi siten vaihdella esim. superkalanteroinnissa käytettyjen pehmeitten nippien luvusta tai nippipaineesta riippuen.

Koekalanterointi voi tapahtua käsiteltävän paperin lajista ja sille asetetuista vaatimuksista riippuen vain yksinippiselläkin, siis yhden telaparin muodostamalla kalanterilla. Tavallisimmin konekalanteri käsittää kuitenkin 6-8 telaa, jotka siis muodostavat 5-7 nippiä.

62874

Superkalanteroinnissa pyritään rainan molemmille puolille yleensä saamaan yhtäläinen kiilto. Tämän vuoksi rainan kulku kalanterin pehmeiden nippien kautta käy niin» että rainan kumpikin puoli tulee vuorollaan olemaan kovan telan pintaa vastassa, jonka katsotaan enemmän kuin pehmeän telapinnan vaikuttavan kiillon syntymiseen.

Kaksi pehmeätä nippiä ei pysty kaikissa tapauksissa antamaan paperille sellaista "superkiiltoa", joka olisi olennaisesti konekiiltoa parempi. Tämän vuoksi pehmeitä nippipareja yleensä on enemmän kuin yksi ja varsinaisissa erillisissä superkalan-tereissa onkin jopa 10 nippiparia.

Paperikoneen tuotannon tehostamiseksi on osoittautunut tarpeelliseksi pyrkiä aikaansaamaan kalanteriyksikkö, jossa yhdistyvät sekä konekalanterin että superkalan-terin toiminnot. Niinpä hakijan Fi-patenttihakemuksessa n:o 761764 on esitetty paperikoneeseen suoraan liitettäväksi tarkoitettu ns. kone-superkalanteri. Tämä kalenteri koostuu tavanomaisesta kovien telojen muodostamasta telapinosta ja olennaisesti yhtä suuresta määrästä pehmeitä teloja, jotka on sijoitettu telapinon ulkopuolelle muodostamaan kovia teloja vastaan pehmeitä nippejä.

Tämän tunnetun konekalanterin ja superkalanterin yhdistelmän avulla on mahdollista toivotulla tavalla suorittaa rainan superkalanterointi välittömästi paperikoneen jälkeen ilman välivaiheita. On kuitenkin osoittautunut, että eräissä tapauksissa itse kalanterointituloa, siis se superkiilto, joka paperille tällaisella kalanterointikäsittelyllä saadaan, ei ole aina tyydyttävä. On havaittu, että kiilto ei ole tasainen vaan laikullinen ts. rainassa esiintyy paikallisesti kiiltä-vämpiä kohtia. Niinikään on voitu todeta, että rainalla on taipumus mustumiseen paikallisesti. Tämä johtuu osittain siitä, että kovat nipit ovat kalanteroitävän paperin laatuun nähden tarpeettoman kovia ja joustamattomia.

Lisäksi patenttihakemuksen n:o 761764 mukaisessa kalanterissa, jos se rakennetaan suuria työleveyksiä (7-8 m) varten on epäkohtana se, että pehmeiden telojen rakenteesta ja riittämättömästä jäykkyydestä johtuen niiden on oltava varsin suuria läpimitaltaan. Tästä aiheutuu koko kalanterille joukko rakenteellisia ja toiminnallisia haittoja.

Esillä olevan keksinnön tarkoituksena on aikaansaada paperikoneeseen liitettävä superkalanteri, jossa ei ole edellä mainittuja rakenteellisia ja toiminnallisia epäkohtia. Luonnollisesti myös tämän keksinnön mukainen kalenteri on tarkoitettu toimimaan siten, että rainan läpivienti paperikonetta käynnistettäessä ja kalan-terointia aloitettaessa voi tapahtua paperi- tai kartonkikoneen täydellä työno-peudella, t.s. paperikoneen jatkuvasti toimiessa samalla nopeudella.

62874

Edellä ilmenneiden päämäärien saavuttamiseksi keksinnön kalenterille on pääasiallisesti tunnusomaista se, - että kalanteri käsittää joukon kovia teloja ja näiden lisäksi ainakin yhden pehmeän telan, - että kalanterointiyksiköt on sijoitettu, sopivimmin saman, runkorakenteen varaan sen eri puolille, ja - että mainituissa kalanterointiyksiköissä on kussakin ainakin yksi välitela ja kaksi kovaa ääritelaa, jotka muodostavat nipit mainitun välitelan kanssa olennaisesti sen vastakkaisilla puolilla.

Keksinnön edullisen sovellutusmuoton mukainen kalanteri on varustettu sinänsä tunnetulla köysiohjausjärjestelmällä, jonka avulla rainan mainittu läpivienti ainakin osittain tapahtuu.

Keksinnön pääasiallisia tavoitteita vastaavassa sovellutusmuodossaan keksinnön mukainen kalanteri käsittää kaksi kalanterointiyksikköä, joissa kummassakin välite-lana on pehmeä tela. Kyseiset yksiköt ovat siten superkalanterointiyksiköitä, ja tarkoitetut pelkästään superkalanterointia varten. Yhdessä yksikössä olevien kolmen telan geometriset akselit ovat olennaisesti samassa tasossa. Kovat telat ovat siis vastakkain välitelan kummallakin puolella ja niiden muodostamissa ni-peissä kuormitukset kompensoivat toisensa. Pehmeä tela voi siten olla varsin pieni läpimitaltaan. Kovat telat ovat edullisimmin taipumaltaan säädettäviä tai tai-pumaminimoituja teloja ja näin saavutetaan mahdollisimman tasainen viivapaine poikki rainan.

Yhdessä keksinnön mukaisessa superkalanterointiyksikössä tulee rainan sama puoli olemaan kovia teloja vastassa molemmissa nipeissä. Jos halutaan käsitellä rainan kumpikin puoli samalla tavalla, on raina ohjattava toiseen superkalanterointiyk-sikköön, jossa rainan kulku järjestetään niin, että sen vastakkainen puoli tulee olemaan kovia teloja vastassa.

Kalanteroitava raina voi rakenteeltaan ja ominaisuuksiltaan olla siinä määrin epäsymmetristä eli toispuoleista niin, että sen toinen pinta vaatii enemmän kuin toinen kalanterikäsittelyä yhtäläisen kiillon aikaansaamiseksi molemmille puolille. Tällaisessa tapauksessa superkalanterointiyksiköitä voi olla pariton määrä, ja toivottu tulos voidaan saavuttaa joissakin tapauksissa vain yhdelläkin super-kalanterointiyksiköllä.

Keksinnön mukaista kalenteria käytettäessä tulevat kysymykseen seuraavat toimin— tavariantit 5 62874 - käynnistysvaihe - jatkuvan toiminnan vaihe Käynnistysvaiheessa raina voi tulla kalenterille jaksottain, epätasaisesti laskos-tuneena ja paksuina paakkuinakin. Tällöin kalenterin pehmeiden nippien tulee olla avattuina paperitelojen vahingoittumisen estämiseksi. Rainan läpivienti voi tapahtua ainakin superkalanteroimisykeikköjen osalta köyeiohjausjärjestelmän avulla ja käynnistysvaihe jatkuu siihen asti, kunnes rainan juoksu kalanterin läpi sen nippien kautta tasaisena ja häiriöittä on saatu vakiinnutetuksi.

Keksinnön mukaisen kalanterin jatkuva toiminta superkalanterina voidaan toteuttaa kahtena rakenteellisena ja toiminnallisena varianttina.

1) Superkalanterointi suoritetaan pelkästään pehmeissä nipeissä.

2) Superkalanteroinnin tehostamiseksi rainaa käsitellään yhdessä tai useammassa kovassa nipissä ennenkuin se johdetaan paperitelojen muodostamiin pehmeisiin nippeihin.

Pehmeitä nippejä edeltävässä kovassa nipissä tai nipeissä raina saadaan jonkin verran pehmitetyksi ja siinä olevat suuremmat epätasaisuudet eliminoiduksi ennenkuin varsinainen superkalanterointi alkaa. Näiden molempien esikäsittelyvaiheiden ansiosta rainan superkalanterointi on helpompaa ja tehokkaampaa kuin siinä tapauksessa, että kysymyksessä olisi "raaka" paperiraina.

Seuraavassa keksintöä selostetaan yksityiskohtaisesti viittaamalla oheisen piirustuksen kuvioissa esitettyihin keksinnön eräisiin sovellutusesimerkkeihin, joiden yksityiskohtiin keksintöä ei ole rajoitettu.

Kuvio 1 esittää sivukuvantona keksinnön mukaista kalenteria runkorakenteineen ja eri telojen kannatus- ja siirtolaitteineen.

Kuvio la esittää kaavollisesti kuvion 1 mukaisen kalanterin telojen asemaa rainan läpivientivaiheessa ja köysiohjausjärjestelmää.

Kuvio Ib esittää leikkausta kalanteritelan päädystä.

Kuvio 2 esittää erästä toista keksinnön mukaisen kalanterin sovellutusta.

Kuvio 3 esittää sellaista keksinnön sovellutusta, jossa on kaksi kalanteroimis- 6 yksikköä, joissa välitelat ovat kiinteästi laakeroidut. 62874

Kuvio 4 esittää sellaista keksinnön sovellutusmuotoa, jossa on kaksi superkalan-teroimisyksikköä, joiden telojen akselien kautta asetetut tasot ovat vinossa asennossa pystytasoon nähden.

Kuviot 5A-5F esittävät kaaviollisesti keksinnön erilaisia sovellutuksia.

Kuviossa 1 esitettyyn kalenteriin kuuluu kuusi telaa, jotka on järjestetty kahdeksi kolmitelaiseksi ryhmäksi, joita ryhmiä seuraavassa nimitetään superkalanteroin-tiyksiköiksi.

Ensimmäinen yksikkö käsittää telat 1,2 ja 3, joista 1 ja 3 ovat tavanomaisia kovia teloja materiaalin ollessa esim. kokillivalurautaa. Välitela 2 on pehmeä ns. täytetty tela. Telat 1,2 ja 3 ovat päällekkäin ja muodostavat pinon niin että niiden geometriset akselit ovat olennaisesti samassa pystytasossa. Tässä ryhmässä olevien telojen välille muodostuu siten telan 2 vastakkaisille puolille pehmeät nipit, joita on merkitty ja Nj. Nämä telat on sijoitettu kahden pystyrungon 5 ja siinä olevan ulokekonsolin 6 varaan. Telan 3 laakeripesät 8 ovat kiinteät ja ne lepäävät mainitulla ulokkeella 6. Telat 1 ja 2 on varustettu kuormitus- ja nostolaitteilla 9, jotka tarpeellisine mekanismeineen ovat ammattimiehelle sinänsä tunnettuja ja jotka voivat olla mitä tahansa tarkoitukseen soveltuvaa tyyppiä.

Toinen superkalanteriyksikkö käsittää edellä esitettyä vastaavasti kovat telat 11 ja 13 sekä niiden välissä olevan pehmeän telan 12, jota vastaan muodostetut nipit on merkitty ja N^. Tela 13 on kiinteästi laakeroitu ulokkeilla 7 olevien laakeripesien varaan. Tämän yksikön telat 11 ja 12 on myös varustettu kuormitus-ja nostolaitteilla 9. Kalanterointiyksiköt on sijoitettu eripuolelle pystyrun-koa 5.

Kalenterin runkoon jokseenkin sen keskikohdalle on laakeroitu paperinjohto- ja levitystela 10.

Kummassakin superkalanteriyksikössä ja telat sijaitsevat toisiinsa nähden siten, että niiden akselit ovat olennaisesti samassa vertikaalisessa tasossa.

Telat 3 ja 13 on varustettu kumpikin omalla tavanomaisella käyttölaitteellaan esim. nopeussäätöisellä sähkökäytöllä. Teloilla 1,2,11 ja 12 on sopivimmin kullakin oma käyttömoottorinsa, mutta ne voivat olla myös esim. hihnavälityksellä teloista 3 ja 13 käytetyt. Yksilölliset käytöt ovat tarpeen erityisesti käynnisty-vaiheessa.

62874 7

Toiminnallisesti kuvio 1 esittää keksinnön mukaista kalenteria normaalissa ja jatkuvassa käynnissä, jolloin kunniassakin superkalanterointiyksikössä telojen väliset nipit ovat suljettuina. Ensimmäisen yksikön käyttö tapahtuu alatelaan 3 kytketyn nopeussäädetyn käyttölaitteen välityksellä, jolloin tela 2 saa pyörimisliik-keensä alatelasta 3 ja tela 1 puolestaan telasta 2 nippikosketuksen kautta.

Raina W, joka tulee paperikoneen kuivatusosalta, ohjataan nuolen suunnassa ensimmäiseen superkalanteriyksikköön ja telojen 1 ja 2 väliseen pehmeään nippiin N^, josta se siirtyy telan 2 pinnalla edelleen toiseen pehmeään nippiin Nj.

Kuvion mukaisesti kummassakin nipissä rainan W alapinta on pehmeätä telaa 2 vastassa. Yleensä superkalanterinipissä raina kiilloittuu voimakkaammin siltä puoleltaan, joka on kovaa telaa vastassa. Nipin jälkeen raina W kiertää telan 3 ja ohjataan paperinohjaus- ja levitystelan 10 yli toiseen superkalanteriyksikköön.

Toisen superkalanteriyksikön käyttö tapahtuu periaatteessa samalla tavalla kuin ensimmäisenkin siis alatelaan 13 yhdistetyn käyttölaitteen avulla, jolloin telat 12 ja 11 saavat liikkeensä välillisesti alatelasta kitkakosketuksen kautta. Telan 13 käyttölaite on nopeudeltaan säädettävissä, niin että sopiva rainan kireys en-sinmäisen ja toisen kalanteriyksikön välillä voidaan ylläpitää. Toisessa super-kalanteriyksikössä raina tulee telan 11 pinnalla ensin nippiin ja siirtyy edelleen telan 12 pinnalla nippiin N^. Tämän jälkeen raina ohjataan nuolen WQut osoittamassa suunnassa rullauslaitteelle (ei esitetty). Kuvion mukaisesti toisessa su-perkalanteriyksikössä ja sen molemmissa nipeissä ja N^ pehmeätä telaa vastassa tulee olemaan Tainasta se puoli, joka ensinmäisessä yksikössä oli kovaa telaa vastassa. Näin saadaan rainan W kumpaankin puoleen kohdistetuksi samanlaatuinen käsittely.

On kuitenkin otettava huomioon, että kalanteriin tuleva raina saattaa olla toispuolista siten, että sen toinen puoli on helpommin kiilloittuva kuin toinen puoli. Niinpä esim. yksiviiraisella fourdrinier-koneella valmistettu raina on yläpinnaltaan luonnostaan sileämpää kuin viirakudosta vastassa ollut alapinta. Jos tällaista rainaa käsitellään kuvion 1 mukaisessa kalanterissa ja halutaan varmistaa yhtäläinen kiilto rainan molemmille puolille, voidaan menetellä siten, että toisessa superkalanteriyksikössä, joka antaa kiillon rainan alapinnalle, käytetään suurempaa nippipainetta kuin ensimmäisessä kalanteriyksikössä. Tällainen progressiivinen nippikuorman kasvu on muutenkin eduksi kalanteroinnille.

Edellä esitetty koskee kalenterin toimintaa jatkuvassa käynnissä. Kalanterin käyntiinlähtö poikkeaa ylläesitetystä siinä, että kaikki nipit ovat avattuina pehmei- 8 62874 den telojen vahingoittumisen estämiseksi tässä vaiheessa. Rainan läpivienti ei tällöin voi tapahtua samalla tavalla kovia nippejä hyväksikäyttäen niinkuin tavallisessa konekalanterissa tai esim. hakemuksen 761764 konesuperkalanterissa. Tämän vuoksi keksinnön mukainen kalanteri on varustettu köysivientijärjestelmällä, jonkalainen on ammattimiehelle sinänsä tunnettu esim. paperikoneen puristin- tai kuivatusosassa käytettynä.

Kalanterin köysiohjausjärjestelmä on kaaviollisesti esitetty kuviossa la ja Ib ja se on periaatteessa samanlainen kuin US-patentissa 1.104.759 esitetty, joka on tarkoitettu paperikoneen kuivausosaa varten. Järjestelmään kuuluu kaksi päätöntä köyttä 15 ja 16, jotka on sovitettu kulkemaan kalanterin toisen pystyrunkopalkin tuntumassa köysipyörien 17 ohjaamana ja kalanterin telojen vaipassa olevien urien 18 kautta. Kuvio Ib esittää kaaviollista leikkausta telan 2 päädystä köysiurineen 18 ja köysistä 16 ja 17. Kuvio la esittää kalanteria käyntiinlähtövaiheessa, jolloin nipit Ν^,^,Ν^ ja ovat avattuina. Kuivatusosalta tulevan rainan kapeahko suikale W^n syötetään köysien 15 ja 16 väliseen kitaan siinä vaiheessa, jolloin nämä köydet johdetaan telan 2 köysiuraan 18. Tämä ns. päänvientinauha seuraa köysien 15 ja 16 välissä näiden kiertäessä kalanterin telojen kautta kalanterin toiminnan mukaista rainan kulkua vastaten. Kun rainan vienti kalanterin läpi on varmistettu, nipit suljetaan kalanterointia varten. Rainan läpivien-tivaiheessa telojen 1,2,11 ja 12 täytyy olla pakkokäytettyjä. Kuten edellä esitettiin, niillä voi kullakin olla oma käyttömoottorinsa, joka edullisesti on no-peussäädetty tai ne voivat saada käyttönsä esim. hihnavälityksellä teloista 3 vast. 13, jotka on varustettu pääkäyttömoottoreilla.

Kuviossa 2 esitetty kalanteri poikkeaa kuviossa 1 esitetystä siinä, että ensimmäiseen superkalanterointiyksikköön kuuluu vielä neljäs tela 4, joka on kova tela ja joka muodostaa kovan nipin Nq telan 1 kanssa. Sopivimmin tämä tela 4 sijaitsee siten, että sen akseli on samassa tasossa kuin telojen 1,2 ja 3 akselien kautta ajateltu taso, mutta muukin sijainti on mahdollinen. Telan 4 tarkoituksena on tasoittaa kalanteriin tulevassa rainassa olevat suurehkot epätasaisuudet sekä pehmittää rainaa ennen superkalanterointia, jota tällä tavalla saadaan tehostetuksi.

Lisäksi kuvion 2 mukaisessa kalanterissa on kaaviollisesti esitetty ylimääräinen paperinjohtotela 10a, joka on sijoitettu telapinon ulkopuolelle siten, että kalan-teroitava raina voidaan ohjata kulkemaan sen yli nipin ja ^ välillä. Tela 10a toimii tavanomaisista superkalantereista tunnetulla tavalla rainan levitystelana.

Kuvion 2 mukainen kalanteri toimii jatkuvassa käynnissä siten, että raina W tu- 9 62874 lee nuolen W^osoittamasta suunnasta ensin kovaan nippiin Nq ja siirtyy sitten kovan telan 1 pinnalla ensimmäiseen pehmeään nippiin N^. Tämän jälkeen raina W johdetaan levitystelalle 10a ja sen kautta toiseen pehmeään nippiin N2» jonka jälkeen raina siirtyy toisen levitystelan 10 kautta toiseen superkalanterointi-yksikköön. Tässä tapauksessa rainan W alapinta tulee nipeissä ja N2 olemaan kovaa telaa vastassa ja alapinta saa tässä yksikössä voimakkaamman kiillon kuin yläpinta.

Toisessa superkalanteriyksikössä raina W johdetaan nippiin siten, että rainan yläpinta, joka nipissä N2 on pehmeätä telaa 2 vastassa, tulee nyt olemaan kovaan telaan 11 päin. Kuten kuvion 1 yhteydessä esitettiin, sileys rainan yläpinnassa on usein luontaisesti parempi kuin alapinnassa. Tällaisissa tapauksissa toisessa superkalanteriyksikössä voi olla mahdollista käyttää alempaa viivapainetta kuin ensimmäisessä. Nipin jälkeen raina seuraa pehmeän telan 12 pintaa ja siirtyy näin nippiin N^, jonka jälkeen raina alatelan ympäri kiertyen voidaan ohjata rullaus-laitteelle (ei esitetty).

Kuvioissa 1 ja 2 esitetyt telat 10 ja 10a ovat tarpeen rainan virheettömän kulun hallitsemiseksi senvuoksi, että raina pyrkii pehmeissä nipeissä venymään. Eräissä tapauksissa esim. kalanteroitavan paperin lajista tai käytetystä viivapainees-ta riippuen voi olla tarpeellista sijoittaa jokaiselle rainan juoksulle kahden nipin välillä oma levitystelansa.

Keksinnön mukaisen kalanterin runkorakenne tekee mahdolliseksi järjestää kalenteriin kuuluville varateloille käytännöllinen säilytyspaikka niin, että kalanterin telojen mahdollisesti vahingoittuessa varatelat ovat välittömästi saatavilla nopeasti suoritettavaa vaihtoa varten. Tämä rakennepiirre ilmenee kuviosta 2, jossa kaaviollisesti ja katkoviivoin on merkitty kahden varakalanteritelan 111 ja 112 sijoitus. 111 tarkoittaa kovaa varatelaa ja 112 pehmeätä varatelaa. Näiden telojen kannatinlaitteet ja niiden siirrossa ja nostossa tarvittavat mekanismit on jätetty pois tähän keksintöön suoranaisesti kuulumattomina.

Olennaisinta kuvioiden 1 ja 2 mukaiselle keksinnön toteutusmuodoille on se, että kalanteri muodostuu superkalanterointiyksiköistä, joissa yksi pehmeä tela on sijoitettu kahden kovan telan väliin. Tällaisia yksiköitä voi olla useampiakin kuin kaksi riippuen kysymyksessä olevan paperi- tai kartonkirainan kalanterointitar-peesta tai muista seikoista. Myöskään ei ole välttämätöntä, että kalanterointi-yksiköt muodostuisivat vertikaalisesta telaryhmästä. Joissakin tapauksissa on mahdollista, että superkalanterointiyksiköt sijoitetaan vaakasuoraan.

10 62874

Kuvion 3 esittämä rakenne poikkeaa kuvion 1 ja 2 mukaisista siinä, että siihen kuuluvien kalanteroimisyksiköiden ja A^qq välitelat 102 ja 12 ovat kiinteästi laakeroidut kannattimien 15 ja 18 varassa runkoon 5 kun taas muut tämän kalenterin telat ovat voimalaitteisiin yhdistettyjen varsien varassa. Kannattimien 15 ja 18 asemaa voidaan säätää. Niinpä kalanteritela 101 on ripustettu kalanteri-py8tyrungon 5 toiselle sivulle varsien 14 varaan, joita kannattavat tangot 22, jotka on yhdistetty voimalaitteisiin 20, esim. kalvomoottoreihin ja tela 103 on yhdistetty pitkiin varsiin 16, jotka on keskeltä kiinnitetty nivelellä 17 kalenterin runkoon 5. Varsien 16 toiseen päähän on yhdistetty tela 11 sekä tangot 23, jotka ovat yläpäästään liitetty voimalaitteisiin 21 esim. kalvomoottoreihin siten, että samoja voimalaitteita 21 käyttäen saadaan sekä nippi Nj^ yksikössä A^qq että yksikön nippi avatuksi.

Yksikköön A^qq nähden kalanterirungon 5 vastakkaiselle puolelle on sovitettu euper-kalanteroimisyksikkö joka muodostuu kuvioiden 1 ja 2 yhteydessä selostetulla tavalla kovista teloista 11 ja 13 ja niiden välissä olevasta pehmeästä telasta 12, jotka yhdessä muodostavat pehmeät superkalanteroimisnipit N^ ja N^. Alin tela 13 on tuettu kääntyviin varsiin 19, joita kääntää tankojen 25 välityksellä rungon alaosaan kytketty voimalaite 24, esim. kalvomoottori.

Kuvion 3 esittämä rakenne voi myös olla sellainen, että kalanteroimisyksikössä Aioo keskimmäinen tela 102 on vaihtoehtoisesti kova tela, jolloin nipit ja

Nj^ ovat vastaavasti kovia nippejä. Näin voidaan saada aikaan sellainen koneka-lanterin ja superkalanterin yhdistelmä, jossa rainan W tullessa kalenteriin se joutuu ensin kahteen kovaan kalanteroimisnippiin N^oo,N101 ra*nan esikäsittelyä varten, jonka jälkeen raina W johdetaan levitys- ja johtotelan 10 kautta keksinnön mukaiseen superkalanterointiyksikköön A2·

Edullista kuvion 3 mukaisessa rakenteessa on lisäksi se, että kovat telat 11 ja 103 on voitu kiinnittää yhteisiin kaksivartisiin vipuvarsiin 16, joita voidaan kääntää samoilla voimalaitteilla 21 nippien N^oi ^3 avaamista ja sulkemista sekä kuormittamista varten. Konekalanteroimisyksikössä A^qq voi tarpeen mukaan olla useampiakin kuin kolme kovaa telaa ja useampiakin kuin kaksi kovaa nippiä, esim. kuviossa 2 esitettyä yksikköä A^ vastaavasti.

Kuvion 3 mukaisesti rainan kulku yksikön A^qq jälkeen on sellainen, että rainan W alapuoli tulee superkalanterointiyksikössä A^ olemaan kovia teloja vastassa ja saa siten voimakkaamman kiillon kuin yläpuoli. Sellaisissa tapauksissa, jolloin raina on korostetusti kaksipuolinen yläpinnan ollessa paperikoneen viiraosan toiminnasta johtuen selvästi tasaisempi tai helpommin kiilloittuva kuin alapinta, 62874 tällainen rakenne voi aikaansaada varsin tasakiiltoisen lopputuloksen huolimatta siitä, että käytetään vain yhtä superkalanterointiyksikköä.

Kuvion 4 mukaisesti kalanteriin kuuluu kaksi superkalanteroimisyksikköä A^' ja jotka yksiköt muodostuvat kahdesta kovasta telasta 1',3';11',13' ja niitten väliin sovitetusta pehmeästä telasta 2';12'. Superkalanteroimisyksikköjen A^' ja telojen akselien kautta asetettu taso on kulmassa OC viistossa asennossa pystyta-eoon nähden. Pehmeät telat 2’,12' on kiinteästi laakeroitu pystyrunkojen 5 väliin, kun taas ensimmäisen yksikön A^' alimmainen kova tela 3’ ja toisen yksikön päällimmäinen kova tela 11' on kiinnitetty kuviota 3 vastaavalla tavalla kaksivarti-seen vipuvarteen 16 niin, että pehmeät nipit ovat avattavissa, suljettavissa ja kuormitettavissa saman voimalaitteen 21 avulla tankojen 23 välityksellä. Ensimmäisen yksikön A^' ylin kova tela 1' on kiinnitetty varsiin 9, joita voidaan kääntää voimalaitteella 20 tankojen 22 välityksellä. Vastaavasti alin kova tela 13' on päistään laakeroitu varsiin 9, joita voidaan kääntää voimalaitteella 24 tankojen 25 välityksellä. Kuvion 4 mukaisesti on saatu aikaan mekaaniselta rakenteeltaan varsin yksinkertainen kalenteri, jolle on lisäksi ominaista verraten matala rakenne.

Kuviot 5A,5B,5C,5D,5E ja 5F esittävät kaaviollisesti keksinnön erilaisia sovellutusmahdollisuuksia. Telojen kannatus runkorakenteeseen sekä niiden kuormitus- ja nostolaitteet kuin myös rainan ohjaustelat ovat periaatteessa samoja, jotka on esitetty ja selitetty kuvioiden 1-4 yhteydessä. Nämä keksinnön perusajatuksen kannalta epäolennaiset laitteet on jätetty pois kuvioista 5A-5E havainnollisuuden lisäämiseksi. Kuvioiden esittämien rakenteiden ja niiden toiminnan keskinäisen vertailun helpottamiseksi kovat telat on merkitty näissä kaavioissa vinoviivoitet-tuna ympyröinä, kun taas pehmeitä teloja esittävät ympyrät ovat ilman viivoitusta. Keksinnölle ominainen ja merkityksellinen rainan kulku kalenterin telasommitel-man läpi on merkitty eri osakuvioissa viitteillä ja W .

Kuvio 5A vastaa edellä selostettua kuviota 1.

Kuvio 5B vastaa edellä selostettua kuviota 2.

Kuvio 5C vastaa kuvion 3 yhteydessä esitettyä sitä vaihtoehtoa, jossa ensimnäinen yksikön välitela 102 on kova tela.

Kuvion 5D mukaisen sovellutuksen lähtökohtana on kuviossa 3 esitetty rakenne, jossa ensimmäisen yksikön välitela 102 on kiinteästi laakeroitu runkoon 5. Telat 103 ja 11 eivät kuitenkaan ole saman vipuvarren varassa kuviossa 3 jälempänä se- 62874 liietystä syystä. Kuvion 5D mukaisella ratkaisulla on erikoispiirteenä se, että tässä kalanterissa on kolmas kalanterointiyksikkö A^qq, jonka muodostavat telat 311,312 ja 313 ja joka on sijoitettu kalanterointiyksikön A^qq alapuolelle siten, että molempiin yksiköihin A^qq ja A^qq kuuluvien telojen geometriset akselit ovat samassa pystysuorassa tasossa. Yksikön A^qq telat ovat kaikki kovia teloja ja tämän yksikön rakenne vastaa telojen kuormitus- ja kannatuslaitteineen tavanomaista konekalanteria, joka on sinänsä tunnettu.

Toisena erikoispiirteenä on kuvion 5D esittämässä rakenteessa se, että ensinmäi-seen yksikköön A^qq kuuluva tela 103 voidaan saattaa nippikosketukseen joko pehmeän välitelan 102 tai kovan telan 311 kanssa. Teli 103 voi muodostaa siten joko pehmeän nipin tai kovan nipin.

Siinä tapauksessa, että telojen 102 ja 103 välillä on nippikosketus kuten kuviossa 5D on esitetty, tämä rakennevariantti toimii samalla tavalla kuin kuviossa 5A.

Jos taas tela 103 muodostaa nipin telan 311 kanssa, tullaan rakennevarianttiin, joka on esitetty kuviossa 5E. Tällöin on mahdollista käyttää kolmatta kalanteroin-tiyksikköä A^qq siihen liitetyn telan 103 kanssa tavallisena konekalanterina, jossa rainan kulku voi tapahtua esim. kuviossa 5E esitetyllä tavalla, jolloin superkalanterointinipit voidaan ohittaa.

Kuvion 5F mukaisen rakenteen toimintatapa on sama kuin kuvion 5C sillä erotuksella että kuviossa 5F esitetty rainan W kulku merkitsee sitä, että superkalanterointi kohdistuu rainan molempiin puoliin. Luonnollisesti tässä rakennevariantissa on mahdollista ohittaa toinen superkalanterointiyksiköistä, jolloin kiilloitus kohdistuu valinnan ja tarpeen mukaan joko ylä- tai alapintaan. On tietysti mahdollista ohjata raina molempienkin superkalanterointiyksiköiden kautta niin, että vain toinen puoli rainasta kiilloittuu.

Edellä on esitetty vain esimerkin vuoksi eräitä keksinnön mukaisen kalenterin rakenneratkaisuja ja on ymmärrettävä, että keksinnön piirissä pysyen voidaan esittää useita sellaisia ratkaisuja, joiden yksityiskohdat poikkeavat kuvioissa esitetyistä.

Keksinnön mukainen rakenne perustuu olennaisesti kolmitelaisten kalanterointiyksi-köiden käyttöön, joissa välitelana voi olla pehmeä tela tai kova tela sijoitettuna kahden kovan telan väliin ja jotka yksiköt on sijoitettu kalenterin pystyrungon molemmille puolille. Tämä rakenne mm. ratkaisee ne pehmeiden telojen taipumisesta aiheutuvat probleemat, jotka tähän asti tunnetuissa kone-superkalantereissa ovat tuottaneet vaikeuksia.

Claims (10)

13 62874 Näiden erillisten kalanteriyksiköiden avulla ja sovittamalla ne runkorakenteeseen sen molemmille puolille on esim. sellaisella tapauksessa, jolloin kalenteriin tuleva raina on pintaominaisuuksiltaan toispuplinen, mahdollista järjestää rai-nan vienti kalanterin läpi valinnanvaraisesti niin, että rainan epätasaisempi puoli saa osakseen tehokkaamman käsittelyn kuin vastakkainen puoli. Rainan kiil-loittaminen voi tapahtua myös niin, että kiillotus kohdistuu luontaisesti sileäm-pään puoleen. Tämä rakenne antaa myös mahdollisuuden edulliseen rainan levitystelan sijoittamiseen kalanterointiyksiköiden välille, jonkalaisia levitysteloja on yleensä välttämätöntä sijoittaa superkalanteriin ainakin yksi varmistamaan superkalanterin moitteeton toiminta. Lisäksi on korostettava, että keksinnön yhteydessä voidaan käyttää useita erilaisia sinänsä tunnettuja aiemmin hyviksi havaittuja rakenneratkaisuja. Täten on edullista, että kovat kalanteritelat ovat taipumakompensoituja teloja tai ainakin taipumaminimoituja teloja niin, että saadaan aikaan riittävän tasainen ja tarvittaessa säädettävissä oleva viivapaine eri nipeissä. Seuraavassa esitetään patenttivaatimukset, joiden määrittelemän keksinnöllisen ajatuksen puitteissa keksinnön eri yksityiskohdat voivat vaihdella.

1. Paperin tai vastaavan kalanteri, joka on tarkoitettu liitettävksi välittömästi paperi- tai kartonkikoneeseen suorittamaan siltä tulevan rainan kalanterointia ja joka käsittää vähintään kaksi toisistaan erillään toimivaa erityistä kalante-rointiyksikköä .Aj'), tunnettu siitä, - että kalanteri käsittää joukon kovia teloja ja näiden lisäksi ainakin yhden pehmeän telan, - että kalanterointiyksiköt (A^,A2;A^qq,A2;A^'^2*) on sijoitettu, sopivitmnin saman, runkorakenteen varaan sen eri puolille, ja - että mainituissa kalanterointiyksiköissä (Aj,A2;A10Q,A2;Aj’,A2') on kussakin 14 62874 ainakin yksi välitela (2,12;102,12;2',12';12,312) ja kaksi kovaa ääritelaa (1,3,11,13;101,103,311,313;401,403), jotka muodostavat nipit (N) mainitun välitelan kanssa olennaisesti sen vastakkaisilla puolilla.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen kalanteri tunnettu siitä, että sen nipeistä (N) ainakin pehmeät nipit ovat voimalaitteiden (20,21,22,23) avulla avattavissa ja pidettävissä avattuina rainan (W) läpivientiä varten kalenterin käyn-tiinlähtövaiheessa esim. paperikonetta käynnistettäessä.

3. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen kalanteri tunnettu siitä, että kalanteri on varustettu köysiohjausjärjestelmällä (15,16,17,18), jonka avulla rainan (W) läpivienti ainakin osittain tapahtuu.

4. Patenttivaatimuksen 1 mukainen kalanteri, tunnettu siitä, että välite-loina (2,12) kaikissa kalanteroimisyksiköissä ovat pehmeät telat.

5. Patenttivaatimuksen 4 mukainen kalanteri, tunnettu siitä, että sen ka-lanterointiyksikön (A^) yhteyteen, jossa kalenterille tulevaa rainaa (W) ensimmäisenä käsitellään, on lisäksi sijoitettu yksi kova (4) tela siten, että se muodostaa kalanterointiyksikköön kovan nipin (Nq) rainan (W) kulkusuuntaan nähden ensimmäisen kovan telan (1) kanssa ennen pehmeätä nippiä/nippejä.

6. Patenttivaatimuksen 1,2 tai 3 mukainen kalanteri, tunnettu siitä, että rainan (W) kulkusuuntaan nähden ensimmäisessä kalanterointiyksikössä välitela on kova tela (312), jolloin tämä kalanterointiyksikkö käsittää kaksi kovaa nippiä ja että ensimmäistä kalanterointiyksikköä seuraa ainakin yksi vain pehmeitä nip-pejä käsittävä superkalanterointiyksikkö (Aj).

7. Patenttivaatimuksen 1 mukainen kalanteri, tunnettu siitä, että kahdessa kalanterointiyksikössä, jotka ovat eri puolilla runkorakennetta, välitelat ovat pehmeitä teloja (102,12), että ensimmäisen kalanteriyksikön (A^qq) alle samaan pystytasoon on sijoitettu pelkästään kovia (311,312,313) teloja käsittävä ainakin kolmitelainen kolmas kalanteriyksikkö (A^qq) siten, että sanotun kolmannen kalanteriyksikön (A^qq) ylin tela (311) voi muodostaa hipin ensimmäisen kalante-rointiyksikön (A^qq) alimman telan kanssa (103) ja että ensimmäisen kalanterointi-yksikön (A^qq) pehmeiden telojen (10a,12) yhteydessä olevien nippien ollessa avattuina ja muodostettujen kovien nippien ollessa suljettuina kalanteri käsittää ainakin nelitelaisen konekalanterointiyksikön (kuvio 5D). f ' 15 62874

8. Patenttivaatimuksen 1-7 mukainen kalanteri, tunnet tu siitä, että ka-lanteroitava raina siirretään kalanterointiyksiköltä toiselle rainan (W) ohjaus-ja/tai levitystelan (10) kautta.

9. Patenttivaatimuksen 1-8 mukainen kalanteri, tunnettu siitä, että ka-lanteriyksikköjen keskitelat (102,12;2*,12') on kiinteästi laakeroitu kalenterin runkoon (5) ja että kalanteroimisyksikköjen ylä- ja alatelat on kiinnitetty kääntyviin varsiin (14,16,19;9,16), jotka ovat voimalaitteilla (20,21,24) käännettävissä kalanteroimisnippien avaamista, sulkemista ja kuormittamista varten.

10. Patenttivaatimuksen 1-8 mukainen kalanteri, tunne t tu siitä, että ka-lanterointiyksikköjen (A^,A2»A^qq) kalanteripinojen kovat alatelat (3;13) on laakeroitu kannattimilla (8) kiinteästi kalanterirunkoon (6;7), ja että superkalatt-terointiyksikköjen (A^,Ä2) pehmeät keskitelat (2;12) ja kovat ylätelat (1; 11) on konsoleilla (9) tai vastaavilla kytketty kalanterin pystyrunkoon (5) ja että mainittuihin konsoleihin (5) on yhdistetty voimalaitteet, joilla kalanterin pehmeät nipit (Ν^,^,Ν^,Ν^) ovat avattavissa ja pidettävissä avattuina kalanterin käytr tiinlähtövaiheessa. « 16 62874