FI72159B - Kompakt pressparti i pappersmaskin - Google Patents

Description

721 59

Paperikoneen kompakti puristinosa Kompakt pressparti i pappersmaskin

Keksinnön kohteena on paperikoneen suljettu puristinosa, jossa paperikoneen viiraosalta tuleva paperiraina johdetaan ensimmäisen kudoksen kannattamana kahden kudoksen välissä kahden onsipintatelan muodostaman ensimmäisen kaksihuopaisen nippikohdan kautta, jossa vedenpoisto paperirainasta 5 tapahtuu sen kummankin pinnan kautta ja jossa puristinosassa on sileäpin-tainen tela, jota vastaan on muodostettu ainakin kaksi yksihuopaista nip-pikohtaa, joista ensimmäisessä puristinkudoksena toimii sanottu ensimmäinen kudos joka yksihuopainen nippikohta on tietyllä etäisyydellä ensimmäisestä kaksihuopaisesta nippikohdasta, jonka etäisyyden määräämän matkan 10 raina kulkee olennaisesti suorana juoksuna ensimmäisen kudoksen kannattamana, jolta ensimmäiseltä kudokselta raina eroaa mainitun sileäpintaisen telan pintaan tarttuneena ja siirtyy sillä toiseen yksihuopaiseen nippi-kohtaan, joka on varustettu omalla puristinkudoksellaan, ja joka puristinosa on imutelaton siten, että sen ensimmäinen kaksihuopainen puristin-15 nippi muodostuu kahden solidivaippaisen onsipintatelan välille.

Keksinnön lähtökohtana on ollut kehittää edelleen hakijan 'Sym-Press'-puristinosaa ('Sym-Press' = suomalainen tavaramerkki) niiden käyttökokemusten perusteella, jotka 'Sym-Press'-puristimellä on useiden vuosien 20 aikana saatu.

'Sym-Press'-puristinosan yksityiskohtien osalta viitataan hakijan suomalaiseen kuulutusjulkaisuun n:o 50 651 (vast. US-patentti n:o ). ’Sym-Press’-puristinosa on kompakti ns. täysin suljettu puristinosa, jossa 25 viiralta tuleva paperirata johdetaan kahden onsipinta- ja/tai imutelan muodostaman ensimmäisen nippikohdan kautta kahden huovan välissä, jolloin vedenpoisto paperirainasta tapahtuu sen kummankin pinnan kautta, ja jossa puristinosassa on ainakin yhdellä kaavarilaitteella varustettu sileä-pintainen tela, jota vastaan muodostetaan toisen edellä mainitun telan 30 kanssa toinen nippikohta, jossa vedenpoisto tapahtuu paperirainan sen pinnan kautta, joka on päin ensimmäisen nippikohdan toista telaa. Tässä tunnetussa puristinosassa on toisen nippikohdan jälkeen ainakin yksi lisänippikohta, joka muodostuu mainitun sileäpintaisen, halkaisijaltaan muita puristinosan puristinteloja suuremman keskustelen ja onsipinta- 2 721 59 telan välille ja jonka 1isänippikohdan kautta kulkee huopa ja että mainittu lisänippikohta sijaitsee olennaisesti vastakkaisella keskitelan puolella kuin toinen nippikohta.

5 Keksintöön liittyvän tekniikan tason osalta viitataan lisäksi USA-patenttiin n:o 4 257 844 sekä lehtiartikkeleihin ''Das Papier'' Heft 1, sivut 33-34, 1981 ja "Norsk Skogindustri" n:o 3, 1974, sivu 80.

Viimemainituissa julkaisuissa on esitetty edellä selostetun 'Sym-Press'-10 puristinosan sellainen modifikaatio, jossa 'Sym-Press’-imutela ei muodosta nippiä sileäpintaisen keskustelan kanssa ja jossa tämän imutelan yhteyteen tai sitä edeltämään on järjestetty puristinosan ensimmäinen kaksihuopainen puristinnippi, jossa vedenpoisto tapahtuu kahteen suuntaan. Sileäpintaisen keskustelan yhteyteen olennaisesti 'Sym-Press'-imutelan 15 paikalle on sijoitettu onsipintapuristintela, joka muodostaa puristin-osan toisen puristinnipin yhdessä sileäpintaisen keskustelan kanssa.

Kolmas puristinnippi muodostetaan toiseen rippiin nähden olennaisesti sileäpintaisen keskustelan vastakkaiselle puolelle.

20 Viitejulkaisuista tunnetuissa puristinosissa on jouduttu käyttämään imu-telaa joko puristintelana tai telana, jonka alueella pick-up-huovan kannatuksessa oleva raina muuttaa suuntaansa ylöspäin toiselle nipille. Imutelan tai muun vastaavan imulaitteen käytöstä aiheutuu huomattavia epäkohtia, joita seuraavassa tarkemmin käsitellään.

25

Imutelan rei'itys saattaa jättää rainaan markkeerauksen, joka haittaa paperin ulkonäköä ja saattaa vaikuttaa paperin pintaominaisuuksiin. Imutelat ovat kalliit, ne vaativat oman käyttömoottorin säätöjärjestel-mineen ja aiheuttavat melua. Ne kuluttavat paljon ilmaa, mikä johtuu 30 siitä, että imusysteemiin joutuu paitsi sitä ilmaa, joka läpäisee rainan ja huovan, myös ilma, joka tulee imuvyöhykkeelle imutelavaipan reikien mukana joka kierroksella. Lisäksi imutelan imulaatikon tiivistysvesi aiheuttaa monia vaikeuksia.

35 Ennestään tunnetusti imutelan muodostaa pyörivä rei'itetty vaippasylin-teri ja sen sisällä oleva, sylinterivaipan sisäpintaa tiivisteiden välityksellä myötäilevä kiinteä, paikallaan oleva akselin suuntainen imu- 3 721 59 laatikko, jonka imuleveys on esim. 100-500 mm ja joka ulottuu vaipan päästä päähän. Imulaatikko on yhdistetty imujärjestelmään niin, että saadaan aikaan ilman virtaus imutelan vaipan reikien läpi sillä alueella, joka telan pyöriessä on kulloinkin imulaatikon kohdalla. Imutelat ovat 5 kalliita paperikoneen osia. Erityisesti niiden poraus on vaikea tehtävä ja aiheuttaa suuria kustannuksia. Rei'itys heikentää vaipan lujuutta, jonka vuoksi on käytettävä erikoismetalliseoksia telojen raaka-aineena ja suurta vaipan paksuutta, mikä merkitsee suuria materiaalikustannuksia.

10 Imutelan reikien mukana imuvyöhykkeelle tuleva ja imusysteemiin joutuva ilmamäärä on nykyaikaisilla nopeakäyntisillä paperikoneilla osoittautunut yllättävän suureksi. Mitä suuremmaksi paperikoneiden nopeudet kasvavat, sen suuremmaksi tulee "reikäilman" osuus. Tätä osuutta lisää vielä se, että koneiden nopeuden kasvaessa telat on tehtävä entistä lujemmiksi, 15 mikä usein tapahtuu nimenomaan vaipan paksuutta lisäämällä ja reikäilman määrä on verrannollinen telan vaipan paksuuteen.

Eräs käyttöteknillinen haitta, joka liittyy imuteloihin on se, että imu-telat aiheuttavat voimakasta melua, josta olisi jopa vakavia terveydelli-20 siä haittoja työntekijöille, ellei erityisiä meluntorjuntatoimenpiteitä suoritettaisi. Tämän melun syntyä voidaan kuvata sanomalla, että imutelan reiät toimivat pilleinä. Tyhjön alaisien reikien tullessa imuvyöhykkeen ulkopuolelle ne sysäyksenomaisesti täyttyvät ilmalla, josta aiheutuu voimakas vihellys, jonka perustaajuus on reiän akustinen resonanssitaajuus. 25 Imutelan lukuisten reikien muodostama pillistö aiheuttaa usein korvien kipurajan ylittävän melun. Ennestään tunnetusti tätä melua on yritetty vaimentaa erilaisin järjestelyin esim. käyttämällä sopivaa reikien po-rauskuviointia, mutta käytännössä tarpeeksi suuren melun vaimennukseen ei ole onnistuttu pääsemään.

30

Esillä olevan keksinnön eräänä tarkoituksena onkin vähentää paperikoneen melua.

Etenkin puristinimuteloilla olisi usein tarpeen järjestää taipumakom-35 pensointi, mutta tämä ei ole yleensä mahdollista, koska imutelan vaippa on rei'itetty ja/tai koska telan sisätila on siinä määrin imulaatikon varaama, ettei sinne näin ollen voida sovittaa sinänsä tunnettuja taipu- 4 72159 makompensointilaitteita. Keksinnön yhtenä tarkoituksena on tämänkin epäkohdan poistaminen.

Kuten sanottu imutela etenkin puristinimutela on erittäin kallis kompo-5 nentti ja se saattaa nykyhinnoin maksaa jopa noin 3 Mmk. Esillä olevan keksinnön päätarkoituksena onkin saada aikaan sellainen puristinosa, jossa ei tarvita imuteloja, ei ainakaan puristinimuteloja, lainkaan.

Keksinnön lisätarkoituksena on aikaansaada sellainen paperikoneen pu-10 ristinosa, jossa raina voidaan johtaa puristimelle ja sen läpi luotettavasti suljettuna vientinä ilman katkojen vaaraa.

Esillä olevan keksinnön lisätarkoituksena on pyrkiä säilyttämään kaikki ne 'Sym-Press'-puristinosan edulliset ominaisuudet, joiden johdosta 15 1Sym-Press’-puristinosa on tullut suosituksi, jopa vallitsevaksi raken teeksi.

Keksintöön läheisesti liittyvän tekniikan tason osalta viitataan vielä hakijan FI-patenttihakemukseen n:o 763434 (vastaava US-patentti 20 n:o 4 192 711), jossa on esitetty menetelmä paperikoneen märässä päässä paperirainan irrottamiseksi muodostusviiralta, johtamiseksi ns. suljettuna vientinä puristinosalle sekä vettä poistavan puristuksen suorittamiseksi. Em. patentin ja hakemuksen mukaiselle menetelmälle on pääasiallisesti tunnusomaista se, että menetelmä käsittää yhdistelmänä 25 peräkkäiset seuraavassa järjestyksessä suoritettavat vaiheet: a) muodostusviiralla olevan rainan päälle johdetaan huopa, johdetaan mainittu huopa siirtoimulaatikon imuraon tai -rakojen yli, kohdistetaan rainaan imuvaikutus, poikkeutetaan huovan ja sillä ole- 30 van rainan kulkua viiran kulkuun nähden; b) johdetaan raina mainitulla huovalla tämän silmukan sisällä olevan uritetun ja/tai rei'itetyn telan ympäri huomattavan suuressa sektorissa, jolla rainaan kohdistetaan ulkoa päin höyrykäsittely, jolla 35 rainaa ja mahdollisesti sen alla mainitulla telalla olevaa huopaa lämmitetään ja rainaa tuetaan ulkoa päin sen suunnan muuttuessa; 5 72159 1 c) johdetaan lämmitetty raina mainitulla huovalla ensimmäiseen puris-tinnippiin, jossa sitä veden poistoa varten puristetaan onsipinta-telar ja sileäpintaisen telan välissä; 5 d) johdetaan raina huovasta irrottuaan edelleen mainitun sileäpintaisen telan pinnalle.

Tämän keksinnön eräänä tarkoituksena onkin kehittää hakijan esim. US-patentissa n:o 4 192 711 esitettyjä ratkaisuja.

10

Edellä esitettyihin ja myöhemmin selviäviin päämääriin pääsemiseksi keksinnölle on pääasiallisesti tunnusomaista se, että viimemainitut onsipintatelat ovat siten asetetut, että rainan 15 kulku suunnataan ylöspäin ennen sanottua ensimmäistä kaksihuopaista nippiä ensimmäisen kudoksen silmukan sisäpuolella olevan puristintelan ohjaamana sopivassa sektorissa, jonka suuruus on välillä 30°...150° ja että toinen kudos, jolla rainaa tuetaan ulkoapäin ainakin olennaisella 20 osalla puristintelan mainittua sektoria, erotetaan rainasta olennaisesti välittömästi ensimmäisen kaksihuopaisen nipin jälkeen.

Puristinkudoksella tarkoitetaan tässä hakemuksessa kaikkia sellaisia keinotekoisista tai luonnonkuiduista valmistettuja huoparoaisia tuotteita, 25 joita tavanomaisesti käytetään paperikoneissa erityisesti niiden puris-tinosissa, joko edistämään vedenpoistoa rainasta tai kuljettamaan märkää rainaa yhdestä käsittelyvaiheesta toiseen.

Seuraavassa keksintöä selostetaan yksityiskohtaisesti viittaamalla 30 oheisen piirustuksen kuvioissa esitettyihin keksinnön eräisiin sovel-lutusesimerkkeihin, joiden yksityiskohtiin keksintö ei ole rajoitettu.

35 72159

Kuvio 1 esittää kaaviollisena sivukuvana keksinnön ensimmäistä toteutus-muotoa.

Kuvio 2 esittää kuviota 1 vastaavalla tavalla keksinnön toista toteutus-5 muotoa.

Kuvio 3 esittää leikkausta III-III kuviossa 1.

Kuvio 4 esittää kaaviollisesti puristinosan ensimmäisen nipin telojen 10 ja kudosten geometriaa.

Kuvioissa 1 ja 2 esitettyyn puristinosaan tuleva raina W muodostetaan viiralla 10, jolta raina W irrotetaan pisteessä P viiraosan telojen 11 ja 12 välisellä alaviistolla juoksulla ja siirretään pick-up-telan 24 15 imusektorin 24a vaikutuksella ensimmäiselle kudokselle 20. Sen lisäksi että ensimmäinen kudos 20 toimii pick-up-kudoksena, se toimii myös pu-ristinkudoksena puristinosan ensimmäisessä puristinnipissä ja toisessa puristinnipissä N^.

20 Nipin N^ jälkeen juoksulla R ensimmäinen kudos 20 suuntautuu ylöspäin ja sen kannattamana raina W siirtyy toiseen nippiin N£- Ensimmäinen kudos 20 toimii toisessakin nipissä puristinkudoksena. Toinen nippi N2 muodostetaan sileäpintaisen keskustelen 40 ja onsipintaisen puristintelan 41 välille. Sileäpintainen keskustele 40, joka on säteeltään sopivimmin 25 suurempi kuin muut puristintelat, on esim. graniittitela. Graniittitelan käytön etuna on se, että puristettavan rainan adheesio telan pintaan on voimakkaampi kuin huopaan ja että raina kuitenkin saadaan helposti irrotetuksi graniittitelan pinnalta nopeuseron vaikutuksella rainan siirtyessä puristinosalta kuivatusosalle. Keskustelaa 40 vastaan järjestetään 30 myös kolmas puristinnippi N^, jonka muodostaa onsipintainen puristinte-la 43. Tela 43 on varustettu omalla kudossilmukallaan 44. Kudoksen 44 ohjausteloja on merkitty viitenumerolla 49 ja sen kunnostuslaitteita viitenumerolla 49'. Ensimmäisen kudoksen 20 johtoteloja on merkitty viitenumerolla 21 ja huovankunnostuslaitteita viitenumerolla 23.

35

Ensimmäinen puristusnippi muodostuu puristintelojen 25 ja 32 välille ja se on kaksikudoksinen (kaksihuopainen). Ensimmäinen kudos 20 toimii 11 7 721 59 ylähuopana ja alahuopana kudos 30, joka on keksinnön mukaisesti johto-telojen 31 ja 33 ohjaama. Lattiatason T alapuolella olevia alahuovan johtoteloja on merkitty viitenumerolla 33 ja huovankunnostuslaitetta viitenumerolla 34.

5

Keksinnössä on olennaista uutta mm. se, että vettä poistavissa puristin-nipeissä ei tarvita lainkaan kalliita imuteloja tai muita vastaavia imulaitteita. Tämän saavuttamiseksi ensimmäinen puristinnippi muodostuu kahden onsipintatelan 25 ja 32 välille. Nippi on kaksihuopai-10 nen ja raina W tulee nippiin ensimmäisen huovan 20 alapinnalle kiinnittyneenä. Toisena kudoksena nipissä on toinen huopa 30 tai muu vastaava kudos, jonka sisällä on puristintela 32.

Sileäpintaisella keskustelalla 40, joka on kiinteästi laakeroitu pape-15 rikoneen runkorakenteisiin 100, on olennaisesti nippien Nj ja vastakkaisella puolella alaspäin avoin sektori 40', joka on kuvion 1 mukaisesti varustettu kaavarilla 50. Kaavari 50 ohjaa katkon sattuessa paperirainan hylkypulpperiin (ei esitetty), joka sijaitsee puristinosan alapuolella.

20

Paperiraina W irrotetaan keskustelen 40 sileältä pinnalta puristinosan ja kuivatusosan nopeuseroa hyväksikäyttäen johtotelan 52 ohjaamana, joka ohjaa rainan W paperikoneen kuivausosaan. Kuivausosasta on esitetty kuviossa 1 ja 2 lead-in sylinteri 53 sekä kuivaussylinterit 56. Kuivaus-25 osassa on esitetty sovellettavaksi yksihuopavientiä, joka on toteutettu huovalla 55, jota johtotelat 54 ohjaavat.

Kuvioihin 1,2 ja 3 on myös kaaviollisesti esitetty paperikoneen runko-osa, joka on varustettu viitenumerolla 100. Runko-osassa 100 on sinän-30 sä tunnetusti hoitopuolen pystypalkeissa 100a (kuvio 3) välipalat 110, joiden avaamisen jälkeen kudokset 20,30 ja 44 voidaan vaihtaa.

Kuviossa 3 on esitetty pystyleikkauksena puristinosan runkorakennetta, johon kuuluvat palkit 120 ja 121, jotka on toisesta päästään kannatettu 35 ulokeosiensa 120' ja 121' avulla paperikonesalin rakennusrunkoon. Tämä kannatus on suoritettu sauvojen 122 välityksellä vaakapalkkeihin 123. Kuviossa 3 on hoitopuolen sivupalkkeja merkitty viitteellä 100a ja vastaavasti käyttöpuolen sivupalkkeja 100b. Paperikoneen lattiataso on 72159 merkitty viitteellä T. Tämän tason T alapuolella ovat koneen molemmin puolin sivupalkit 125.

Edellä selotettu puristinosa on edelleen kehitetty muoto hakijan 5 'Sym-Press'-puristinosasta. ’Sym-Press'-puristinosahan, jossa telojen väliin muodostuu jatkuva nippisarja ja johon kuuluu yksi puristinimu-tela, on kompakti. Esillä olevan keksinnön mukainen puristinosa toteuttaa suljetun viennin periaatteen, mutta ei ole aivan yhtä kompakti samassa mielessä kuin 'Sym-Press'-puristinosa. Kumpikaan ensimmäiseen 10 kaksihuopaiseen nippiin kuuluvista teloista ei ole kosketuksissa niihin teloihin, jotka muodostavat nipin Keksinnön mukaista puristin-osaa voidaan kuitekin pitää kompaktina siksi, että sen vaatima tila, etenkin vaakasuunnassa, ei ole olennaisesti suurempi kuin 'Sym-Press'-puristinosan vaatima tila.

15

Ennestään tunnetusti telaa 25 vastaava tela on ollut imutela ja sen imu-sektorin avulla on pyritty raina pitämään kiinni kudosta 20 vastaavassa huovassa tämän muuttaessa suuntaansa.

20 Ensimmäisen nipin geometriaan vaikuttavat parametrit on esitetty kuviossa 4. Keksinnön kannalta tärkeätä on se, että kun raina W ja ensimmäinen kudos 20 muuttavat suuntaansa puristintelalla 25 sektorissa 04, tällä sektorilla rainaan kohdistuu keskipakovoima, joka pyrkii irrottamaan rainaa W kudoksesta 20. Tämän keksinnön mukaisesti imutelan käyttö 25 on vältetty sillä, että ensimmäiseen nippiin kuuluva toinen kudos 30 saattaa ja tukee kudoksella 20 olevaa rainaa W sektorin 04 sisällä sektorissa 0C2· Kuvion 4 mukaisesti on kudos 20 ja sitä seuraava raina esitetty johdettavaksi nippiin olennaisesti suorassa kulmassa tasoon N-N nähden (tangentiaalisesti). Nipin N^ jälkeen toinen kudos 30 sivuaa pu-30 ristintelaa 32 sektorissa . Kuvion 2 mukaisesti suunnanmuutoskulma ai voidaan saada verraten pieneksi ja vastaavasti puristinosan kokonais-korkeus verraten matalaksi. Tästä on kuitenkin seurauksena se, että puristinosan pituus jossain määrin saattaa kasvaa kuvion 1 mukaiseen toteutukseen nähden.

35

Kuvioissa 1 ja 2 esitettyjen sovellutusesimerkkien pääasiallisina eroina on, että kuvion 1 mukaisesti puristintelojen 25 ja 32 akselien kautta

II

9 721 59 ajateltu taso N-N on olennaisesti vaakasuuntainen ja ensimmäisen kudoksen 20 juoksu R nippien ja ^ välillä on pääasiallisesti pystysuora niin, että kuvioon 4 merkitty kulma 4 on hieman suurempi kuin 90° vaakatasoon H-H nähden. Käytännössä kulma 4 voi olla n. 150°:n suuruinen.

5 Kuvion 1 mukaisesti toinen kudos 30 ohjaa ja kannattaa kudoksen 20 varassa olevaa rainaa W olennaisesti koko sektorilla 04, niin että kuvioon 4 merkitty kulma 03 = 0. Kuvion 4 merkinnöin kulma Täten puristintelan 25 kohdalla oleva kudoksen 20 kannattaman rainan W suunnanmuutos aikaansaadaan keksinnön mukaisesti huopien 20 ja 30 välissä 10 niin, että ei ole mitään vaaraa siitä, että keskipakovoimat irrottaisivat rainan W kudoksesta 20. Kuvioon 4 merkitty kulma a4 on kuvion 1 mukaisessa toteutusmuodossa hyvin pieni johtotelan 31 sijoituksen ansiosta. Kuvion 4 merkinnöin * 90° - a^. Kuviosta 1 poiketen kuviossa 2 kulma <4 rj 45°. Joissakin erikoissovellutuksissa kulma 4 voi olla n. 30°.

15

Kuvion 2 mukaisesti tulee toinen nippi ^ sijaitsemaan kulmassa 6^ kes-kustelan 40 pyörimisakselin kautta asetetun vaakatason yläpuolella.

Kulma $2 on sopivimmin n. 45°. Kolmas nippi sijaitsee kulmaetäisyy-dellä β^' toisesta nipistä Kuviossa 2 kulma 3^ 90°. Kuviossa 1 20 vastaavasti nippi ^ tulee sijaitsemaan olennaisesti keskustelan 40 pyörimisakselin kautta asetetussa vaakatasossa ja nippi kulman 3^ etäisyydellä nipistä Kuviossa 1 kulma 3^ cz 120°.

Kuten sanottu, kuviot 1 ja 2 edustavat keksinnön kannalta tärkeän kul-25 man suhteen keksinnön piirin reuna-alueilla olevia toteutuksia. Kuvion 1 mukainen sovellutus on sikäli edullinen, että puristinosa saadaan vaakasuunnassa pieneen tilaan, kun taas puristimesta tulee jokseenkin korkea, koska ensimmäisen ja toisen nipin väli L on olennaisesti pystysuora. Myös suunnanmuutoskulma on verraten suuri, mutta tällä ei 30 sinänsä ole olennaisesti haittaa, vaikka imuteloja ei käytetäkään, koska kudos 30 tukee kudoksen 20 päällä olevaa rainaa ulkopuolisesta.

Keksinnön määrittämissä puitteissa voidaan edellä mainitut kulmat valita siten, että rainan siirto- ja puristustapahtuma voidaan 35 optimoida.

Mitä tulee puristintelojen 25,32,40,41 ja 43 toteutukseen, niin toistettakoon, ettei näihin teloihin kuulu yhtään imutelaa. Telat 25 ja 32 ovat 721 59 10 onsipintateloja, joko uritettuja tai sokeaporattuja teloja tai vastaavia. Telojen 25 ja 32 uritusta on merkitty viitenumeroin 25', vast. 32*. Kumpikin tai toinen teloista 25 ja 32 voi olla tarvittaessa pehmeällä, esimerkiksi kumipinnoitteella, varustettu tela. Sopivimmin tela 25 on 5 pehmeäpäällysteinen tela ja tela 32 kova tela. Pehmeän päällysteen tarkoituksena on saada aikaan nipille riittävän suuri leveys rainan W kulkusuunnassa. Aika, jonka raina on nipissä puristusvaikutuksen alaisena, on luonnollisesti verrannollinen nipin leveyteen. Nipin leveyttä on mahdollista lisätä myös esim. riittävästi kokoonpuristuvan huovan 10 avulla. Puristintelat 41 ja 43 ovat onsipintateloja, esim. urateloja tai sokeaporattuja teloja. Lisäksi telat 41 ja 43 sopivimmin ovat tai-pumakompensoituja ja -säädettyjä teloja. Myös telat 25 ja 32 ovat tarvittaessa taipumakompensoituja tai taipumasäädettyjä teloja.

15 Se kuinka nipin jälkeen kudokset 20 ja 30 johdetaan, siis esimerkiksi kulman a^ suuruus, riippuu mm. rainan W uudelleenkostumistaipumuk-sesta. Tämä voidaan minimoida johtamalla kudosten 20 ja 30 kulku nipin jälkeen sopivasti.

20 Kuviossa 2 on esitetty rainan ja kudoksen 20 nippien välisellä juoksulla rainan W puolelle sijoitetuksi höyrylaatikko 51, jonka avulla rainan lämpötila nostetaan vedenpoiston tehostamiseksi nipeissä ^ ja höyrylaatikon 51 rakenteen toiminnan ja vaikutustavan osalta viitataan hakijan US-patenttiin n:o 4.163.688.

25

Kuvioissa 1 ja 2 on esitetty raina irrotettavaksi viiralta 10 kohdassa P pick-up-imutelan 24 avulla, jossa on imuvyöhyke 24a. Jos kuitenkin tahdotaan saada aikaan täysin imutelaton ja siten mahdollisimman vähän imu-energiaa kuluttava ja vähän melua synnyttävä paperikoneen märkäpää, 30 imutela 24 voidaan korvata erityisellä siirtoimulaatikolla niiden periaatteiden mukaisesti, jotka on tarkemmin selostettu edellä mainitussa FI-patenttihakemuksessa n:o 763434 (vast. US-patentti n:o 4 192 711).

Todettakoon vielä, että valitsemalla edellä mainittu suunnanmuutoskulma 35 sopivasti voidaan säätää sitä kuinka suuren tilan puristintelakombi- naatio pysty- ja vaakasuunnassa tarvitsee. Kulma a^ vaikuttaa myös siihen, mille korkeudelle (kulma ^ kuviossa 2) toinen puristinnippi Nj keskus-telaan 40 nähden tulee sijaitsemaan. Kuvion 1 mukainen ratkaisu on täs- n 11 721 59 sä suhteessa sikäli edullinen, että siinä saadaan kulma β^ varsin suureksi, eli on mahdollista saada nippien ^ ja välinen kaarietäisyys hyvinkin suureksi, jopa niin että β^ 180°, mikä on edullisin ratkaisu keskustelen 40, etenkin kivitelaan kohdistuvan kuormituksen kan-5 naita. Kuvion 1 mukainen toteutusmuoto, jossa on suurempi kuin 90° ja juoksu R on rainan pääetenemissuuntaan nähden hiukan takaviisto, on sikälikin edullinen, että tarvittaessa keskustelan 40 yhteyteen saadaan sopimaan jopa kolme puristinnippiä ja silti keskustelalle 40 jää alaspäin avoin sektori 40', jonka yhteyteen voidaan sijoittaa kaavari 50, 10 joka ohjaa paperihylkyä ja pitää telan 40 pintaa puhtaana.

Kuvioissa 1 ja 2 puristintelat 25 ja 40 on laakeroitu kiinteästi laa-kerinkannattamille. Keskustela 40 on esitetty tuetuksi alhaalta päin, mutta yhtä hyvin se voidaan tukea laakerikannattimin runkoon ylhäältä-15 päinkin. Telat 32,41 ja 43 on ripustettu sinänsä tunnetuilla kuormitus-laitteilla kannatettuihin varsiin nippien ja kuormittamiseksi sopivalla viivapaineella. Näistä kannatusvarsista kuviossa 1 näkyvät varret 45 ja 47, jotka on niveltapein 46, vast. 48 kiinnitetty runkoon 100.

20

Seuraavassa esitetään patenttivaatimukset, joiden määrittelemän keksinnöllisen ajatuksen ajatuksen puitteissa keksinnön eri yksityiskohdat voivat vaihdella.

Claims (6)

12 721 59

1. Paperikoneen suljettu puristinosa, jossa paperikoneen viiraosalta (10) tuleva paperiraina (W) johdetaan ensimmäisen kudoksen (20) kannat- 5 tamana kahden kudoksen (20,30) välissä kahden onsipintatelan (25,32) muodostaman ensimmäisen kaksihuopaisen nippikohdan (N^) kautta, jossa vedenpoisto paperirainasta (W) tapahtuu sen kummankin pinnan kautta ja jossa puristinosassa on sileäpintainen tela (40), jota vastaan on muodostettu ainakin kaksi yksihuopaista nippikohtaa (Ν^,Ν^)» joista ensim-10 mäisessä (^) puristinkudoksena toimii sanottu ensimmäinen kudos (20) ja joka yksihuopainen nippikohta (^) on tietyllä etäisyydellä (L) ensimmäisestä kaksihuopaisesta nippikohdasta (N^), jonka etäisyyden (L) määräämän matkan raina (W) kulkee olennaisesti suorana juoksuna ensimmäisen kudoksen (20) kannattamana, jolta ensimmäiseltä kudokselta (20) 15 raina eroaa mainitun sileäpintaisen telan (40) pintaan tarttuneena ja siirtyy sillä toiseen yksihuopaiseen nippikohtaan (N^), joka on varustettu omalla puristinkudoksellaan (44) , ja joka puristinosa on imutela-ton siten, että sen ensimmäinen kaksihuopainen puristinnippi (N^) muodostuu kahden solidivaippaisen onsipintatelan (25,32) välille, t u n -20 n e t t u siitä, että viimemainitut onsipintatelat (25,32) ovat siten asetetut, että rai-nan kulku suunnataan ylöspäin ennen sanottua ensimmäistä kaksihuopaista nippiä (N^) ensimmäisen kudoksen t20) silmukan sisäpuolella olevan puris-25 tintelan (25) ohjaamana sopivassa sektorissa (®t^) , jonka suuruus on välillä 30°...150° ja että toinen kudos (30), jolla rainaa (W) tuetaan ulkoapäin ainakin olennaisella osalla puristintelan (25) mainittua sektoria (*<^) , erotetaan rainasta 30 (W) olennaisesti välittömästi ensimmäisen kaksihuopaisen nipin (N^) jäl keen.

1 Patenttivaatimukset

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen puristinosa, tunnettu siitä, että rainaa (W) tuetaan ulkoapäin ennen ensimmäistä nippiä (N^) sek- 35 torilla » joka on olennaisesti yhtä suuri tai ainoastaan vähän pienempi kuin se sektori («(^) , jolla ensimmäinen kudos (20) ja sen kannatuksessa oleva raina (W) muuttaa suuntaansa ylöspäin ensimmäistä onsi- II 13 721 59 1 pinteistä puristintelaa (25) sivuten kiertäen.

3. Patenttivaatimuksen J tai 2 mukainen puristinosa, tunnettu siitä, että puristintelalla telan (25) se sektori (o<j), jonka kohdalla 5 ensimmäinen kudos (20) ja sen kannatuksessa oleva raina (W) muuttavat suuntaansa, on suuruudeltaan o<^ 90° niin, että ensimmäisen kaksihuo- paisen nipin (Nj) ja ensimmäisen yksihuopaisen nipin (N?) välillä ensimmäinen kudoksen (20) ja rainan (W) juoksu (R) on olennaisesti pystysuuntainen ja että sileäpintaisen keskustelan (40) yhteyteen muodos-10 tettu puristinosan ensimmäinen yksihuopainen puristinnippi (h^) sijaitsee olennaisesti sileäpintaisen telan (40) akselin kautta asetetussa vaakatasossa (kuvio 1).

4. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen puristinosa, tunnet tu 15 siitä, että mainitun suunnanmuutossektorin suuruus on n. 30°...60°, että ensimmäisen nipin (N^) jälkeen seuraa ensimmäisen kudoksen (20) ia sen tukeman rainan (W) vastaavassa kulmassa ylöspäin suuntautuva juoksu ja että ensimmäinen yksihuopainen puristinnippi (N^) sijaitsee sileäpintaisen telan (40) akselin kautta asetettuun vaakatasoon nähden tietyn 20 kulman (fi^) päässä, joka kulma 30°...90°.

5. Patenttivaatimuksen 1,2,3 tai 4 mukainen puristinosa, tunnettu siitä, että ensimmäisen kaksihuopaisen nipin (N^) jälkeen raina (W) ja sitä kannattava ensimmäinen kudos (20) johdetaan ulos ensimmäisestä nipistä 25 (N^) olennaisesti nippitasoon (N-N) nähden kohtisuorasti ja että ensimmäi sen nipin toinen alempi puristinkudos (30) erotetaan pienessä kulmassa (°^) ensimmäisen ylemmän kudoksen (20) ja sillä olevan rainan (VJ) yhteisestä juoksusta.

6. Patenttivaatimuksen 1,2,3,4 tai 5 mukainen puristinosa, tunnettu siitä, että puristinosa kuuluu osana täysin imutelattomaan paperikoneen märkäpäähän, jossa pick-up-elimenä imutelan asemesta käytetään erikoisrakenteista imulaatikkoa. 35 IA 72159