FI62478C - Foerfarande och anordning foer att med elektromagnetiska vaexelfaelt maeta ytnivaon i en kokill foer kontinuerlig gjutning - Google Patents

Description

i - - «—-ί Γβ1 ,... KU ULUTUSJ ULKAISU ΖΟΑΊΟ.

W* W (”) uTLAGGMINCSSKRIFT oZA/ö ,CL Patentti myönnetty 10 Cl 1933 ” Patent neddelat \3Ög/ , , B 22 D 11/16 * (51) Kv.ik./Int.a. // G 05 D 9/12 SUOMI-FINLAND (21) Patenttihakamus — Patantameiuilnf 782821 (22) Hakemlipilvt—Anaeknlngadag lU.09-70 (23) Alkupllv·—GIMfh«tid«t lt.09.78 (41) Tulkit JulklMkti — Blhrtt offuncHg 20.03-79 r*klct«riK«]litua NihtMW,»non j. kuuLMk*». pvm.- 30-09-82 ramt» och ragisterttyralMII ' AmMcm uttafd och utl.ikrtfMn pubticand (32)(33)(31) Pyydetty atuoHtau»—Ugird prtorhM 19 · 09 - 77

Sveitsi-Schweiz(CH) 11398/77 Toteennäytetty-Styrkt (71) Concast AG, Tödistrasse 7» 8027 Ziirich, Sveitsi-Schveiz(CH) (72) Sten Linder, Ttystberga, Johan Spijkerman, Nyköping, Ruotsi-Sverige(SE) (7t) Leitzinger Oy (5t) Menetelmä ja laite pinnankorkeuden mittaamiseksi jatkuvavalukokillissa sähkömagneettisilla vaihtovirtakentillä - Förfarande och anordning för att med elektromagnetiska växelfält mätä ytniv&n i en kokill för konti-nuerlig gjutning

Keksinnön kohteena on menetelmä pinnankorkeuden mittaamiseksi jatkuvavalukokillissa sähköisillä vaihtovirtakentillä. Edelleen on keksinnön kohteena laite menetelmön toteuttamiseksi.

Jatkuvavalukokillien, etenkin teräsvaluun tarkoitettujen, valupinnan automaattiseen säätelyyn tunnetaan erilaisia menetelmiä ja niitä on myäs käytetty. Laajalti käytetty on esimerkiksi valupinnan korkeuden mittaaminen radioaktiivisilla säteillä, lämpöelementeillä, optisilla laitteilla jne.

Mutta kirjallisuudessa on myös eri paikoissa ehdotettu jatkuvavalu-kokillin valupinnan muutosten mittaamista sähkömagneettisella vaihto-kenttälaitteella. Silloin järjestetään jäähdytyserhoilun ulkopuolelle valupinnan alueelle tai koko kokillin pituudelle kokillin seinämien ympärille yksi tai useampia puolia sekä aikaansaadaan sähkömagneettinen vaihtovirta. Juokseva valumetalli toimii silloin liikkuvana puolien ohjaimena ja aikaansaa valupintansa muutosten myötä muutoksia sähkömagneettisessa vaihtokentässä. Yhdessä tai useammassa vastaan- 2 62478 otinpuolassa tämä valupinnan korkeudesta riippuvainen induktiviteetin muutos mitataan ja käytetään valupinnan säätelyn tulosignaalina.

Näillä esitetyillä laitteilla on se varjopuoli, että tulosiqnaaliin vaikuttavat jatkuvasti muuttuvat häiriövaikutukset oleellisesti enemmän kuin valupinnan korkeuden muutokset kokillissa. Valupinnan korkeuden muuttuessa esimerkiksi 1 cm:llä ovat kokillin ympäri järjestetyin puolin toimivan mittasysteemin ominaiset arvot vähemmän kuin 0,1 % muutos ulostuloinduktiviteettiin verrattuna. Sellaiset pienet mittaus-erot ohjaimen tulosignaalina antavat epätarkkoja ulostulosignaaleja virtauksen säätelemiseksi. Edelleen voivat kupariseinämän ja kannatin-rungon lämpötilaerot aiheuttaa vastakkaisessa puolien välisessä induk-tiviteetissa 1 % suuruusluokkaa olevia muutoksia. Nämä häiriövaikutukset heikentävät ja vääristävät mittatulosten likkaketymisellä mittaustuloksia sellaisessa määrin, että niitä ei voida käyttää tarkkaan valupinnan säätelyyn. Näistä syistä on tämä mittausmenettely tähän saakka ollut käytännössä sopimaton yhtämittaisvaluun.

Keksinnön tehtävänä on luoda menetelmä ja laite, joilla mainitut häiriövaikutukset jatkuvavalukokillin valupinnan mittauksessa sähkömagneettista vaihtokenttälaitetta käyttäen vältetään.

Keksinnön mukaisella menetelmällä tämä saavutetaan siten, että jatkuvavalukokillin sisäänvalupuolelta suunnataan primäärinen elektromagneettinen vaihtovirtakenttä kokilliseinämän muottiontelotilaanpäin kääntynyttä sivua kohti ja että sulan pinnan yläpuolella jäähdytetystä kokilliseinämästä ulostulevaa sekundääristä elektromagneettista vaih-tovirtakenttää käytetään sulan pinnan mitta-arvona.

Keksinnön mukainen menetelmä käyttää parametrinä ensinnäkin seinämän korkeuden mittaamista valupinnan yläpuolella, jolloin tämä vapaa korkeus muottiontelossa mitataan tähän seinämään tuotetusta sekundäärisestä sähkömagneettisesta vaihtokentästä. Riitä aiheutuu, päinvastoin kuin magneettisten vaihtokenttien mittausmenetelmällä, tekniikan tason mukaan se etu, että valupinnan yläpuolisen seinämänkorkeuden vaikuttama tulosignaalin osa on erotettavissa porttikytkennän avulla helposti tulosignaalin häriöosasta ja on käytettävissä mittaarvona. Tunnetut häiriötekijät, kuten kokillin seinämän lämpötilaerot ja siitä riippuvainen sähköinen vastus kupariseinämässä ja teräksisessä kannatinrun-gossa pysyvät valupinnan yläpuolella suhteellisen vakiona eivätkä käytännössä aiheuta mitään negatiivista vaikutusta mittaustuloksiin. Voidaan ymmärtää, että keksinnön mukaisen menetelmän mittaustuloksilla on 3 62478 vähintään sama korkea tarkkuusaste kuin tunnetuilla valupinnan mittauksella radioaktiivisella lähteellä. Kuitenkin kaikki varjopuolet ja vaarat, joita radioaktiivisen materiaalin kanssa esiintyy, jäävät pois uudessa menetelmässä.

Keksinnön mukaiselle laitteelle on tunnusomaista se, että lähetinpuola on järjestetty keskiakseli poikittain tangon kulkusuuntaan nähden va-lupinta-alueen yläpuolelle siten, että tämän lähetyspuolan muodostuneet magneettiset voimaviivat on suunnattu kokilliseinämän muottionte-lotilaanpäin kääntynyttä sivua kohti ja vastaanottopuolan keskiakseli on järjestetty välimatkan päähän lähetinpuolan keskiakselista kokilli-seinämään aikaansaadun sekundäärisen elektromagneettiset vaihtokentän induktiokenttään.

Voi olla erityisen edullista, jos primäärinen vaihtokenttä on suunnattu kokillin seinämän muottiontelotilan puoleiselle sivulle.

Valitsemalla sähkömagneettisen vaihtokentän taajuus voidaan toisaalta poistaa jo olemassa olevien, moottoreiden, ja magneettien jne. aihetu-tamien vaihtokenttien häiriövaikutukset ja toisaalta vaikuttaa induktion tunkeutumissyvyyteen kokillin kupariseinämään kuten myös ensiö-ja toisiovaihtokentän vaihesiirtymään. Keksintö esittää sekundäärisen vaihtokentän mittaamiseksi kokillin seinämän jäähdytysvesiraon ulommasta rajoitinpinnasta valupinnan alueella käytettäväksi 30 - 50 Hz sähkömagneettista vaihtokenttää. Vastaanotinpuola järjestetään silloin tähän jäähdytysvesiraon ulompaan rajoitinpintaan valupinnan alueelle. Tämä menetelmä vastaavine vastaanotinpuolan järjestelyineen on säännönmukaisesti käytössä putkikokilleissa.

Erittäin edullinen signaali valupinnan korkeuden ohjaamiseksi voidaan saada, jos sekundäärinen vaihtokenttä mitataan vakaan valupinnan korkeuden alapuolelta. Vastaanotinpuola järjestetään tässä mittaustavassa vakaan valupinnan korkeuden alapuolelle kokillin seinämään järjestetyn jäähdytysvesiraon ulommalle rajoitinpinnalle. Siinä voidaan edullisesti mitata sekundäärisen vaihtokentän amplitudi ja vaihekulma ja käyttää vaihdekulmaan yhdistettyä amplitudia tulosignaalina. Tällä yhdistämisellä on aikaansaatavissa sähköinen ohjaissignaali, joka on kiinteästi suhteessa valupinnan korkeuteen.

Voi olla edullista puolajärjestelyn kannalta, jos primäärinen vaihto-kenttä on suunnattu poikittain valukappaleen pitkittäisakseliin 4 62478 nähden olevan kokillin seinämän otsapintaan. Lähetlnpuolan ja valinnaisesti myös vastaanotinpuolan kierteet ovat silloin poikittain valukappaleen pitkittäisakseliin nähden olevilla tasoilla. Tämä puolajärjestely helpottaa jäähdytystä ja eristystä.

Mittausta toimittavan sekundäärisen sähkömagneettisen vaihtokentän tunkeutuminen kupariseinämän lävitse ei ole välttämätöntä, jos lähetin- ja vastaanotinpuolat on jäjrestetty valupinnan alueen yläpuolelle ja suunnattu ontelotilaan. Keksinnön erään tunnusmerkin mukaan on kuitenkin edullista järjestää lähetin- ja vastaanotinpuolat samalle vaakatasolle ja siten järjestää molemmat puolat yhtä etäälle valupinnasta. Tämä yksinkertaisin geometrinen järjestely sopii suuremmille tankomuottikokilleille, kuten esimerkiksi karkeis-levykokillien levykokilleille. Puolien etäisyys alapuolelle järjestettyyn kupariseinämään voi olla sama. On osoittautunut erityisen edulliseksi mitattaessa sekundääristä vaihtokenttää kokillin sisään-valupuolen rajoitinpinnoilla käyttää parhaiten 1000 Hz:n vaihto-kenttää. Silloin saa vaihtokentän tunkeutuvuus kupariseinämään erityisen pienen arvon, jolla saavutetaan tulosignaalin ylimääräinen parannus.

Mahdollisia häiriöitä voidaan välttää, jos lähetin- ja vastaanotinpuolat on järjestetty kokillin sisäänvalupuolen rajoitinpinnoille välimatkan päähän toisistaan ja eristetty mainituista pinnoista. Samalla on osoittautunut edulliseksi, jos molempien puolien keski-akselit ovat samansuuntaiset ja jos niiden keskinäinen etäisyys on 250 - 350 mm. Puolien etäisyys kupariseinämään valupinnan yläpuolella on silloin minimaalinen, minkä vuoksi häiriövaikutukset vaimennetaan ja saavutetaan suuri valupinnan mittaustarkkuus.

Häiriövaikutusten vähentämiseksi on hyvin tärkeätä poistaa kaikki epämääräiset sähkökontaktit puolien ympäristössä. Metalliosat puolien ympäristössä on edullisimmin joko hitsattava tai eristettävä ruuviliitoksista. Keksinnön kannalta suositellaankin, että molemmat puolat koteloidaan ei-magneettista terästä oleviin peltikoteloi-hin ja ne eristetään sekä. näitä koteloita että kiinnityspaikkoja vasten.

Puolien ylöspäin suuntautuvat voimaviivat voidaan edullisesti tehdä vaarattomiksi, jos kokillin peitelevy puolien yllä on tehty 5 62478 magneettisesta teräksestä. Edelleen tämä peitelevy suojaa puolia vierailta magneettikentiltä ja auttaa siten vahingollisten häiriö-kenttien poistamisessa.

Seuraavassa selitetään suoritusesimerkkejä viittaamalla piirustuksiin, joissa:

Kuvio 1 esittää perspektiivinä kaaviomaisesti esitettynä keksinnön mukaista levykokillia.

Kuvio 2 on suurennettu osa kuviosta 1.

Kuvio 3 on pystyleikkaus osaksi esitetystä levykokillista, jossa on rakennettuna keksinnön mukainen laite.

Kuvio 4 on keksinnön mukaisen laitteen ohjauksen lohkokaavio.

Kuvio 5 on putkikokilli.. ylhäältä nähtynä.

Kuvio 6 on suurennettu leikkauskuva kuvion 5 linjaa VI-VI pitkin.

Kuvio 7 on osaksi estetyn putkikokillin pystyleikkauskuva.

Kuvio 8 esittää valupinnan korkeudesta riippuvaista tulosignaalin vaihekulmaa ja amplitudia.

Kuvio 9 esittää korjattua tulosignaalia.

Kuvio 10 on pystyleikkaus osaksi esitetystä levykokillista.

Kuviossa 1 on valupinnan korkeuden mittaamiseksi järjestetty levy-kokillin 1 sisäänvalupuolelle vakaan valupinnan 2 yläpuolelle lähetin-puola 3 ja vastaanotinpuola 4. Nämä puolat 3, 4 on yhdistetty valu-pinnan mittalaitteen ohjaimeen 5. Tämä ohjain 5 on yhdistetty sinänsä tunnettuun metallin kokiHiintulon ohjaimeen (ei esitetty) ja/tai poisvetolaitteeseen tangon poisvedon nopeuden säätämiseksi.

Kuviossa 2 on esitetty lähetin- 3 ja vastaanotinpuolan 4 geometrinen järjestely ja lähetinpuolan 3 tuottamien voimaviivojen 8 kulku. Näiden voimaviivojen kulku on suunnattu kokillin seinämän 22 muotti- 62478 onteloa kohden olevalle sivulle 9. Molemmat puolat 3, 4 ovat tässä esimerkissä samalla vaakatasolla levykokillin 1 leveän sivun kupari-levyn valupuolen rajoitinpinnalla välimatkan päässä toisistaan. Molempien puolien 3, 4 keskiakselit 11, 12 kulkevat samansuuntaisesti ja välimatka 13 on karkeislevymuotissa käytettävässä levykokillissa esimerkiksi 250 - 350 mm. Voidaan myös ajatella, että esimerkiksi kapeita kokilleja käytettäessä lähetin- ja vastaanotinpuolat voisivat olla järjestetyt vastakkaisille kokillin seinille. Puolan 3 kierteet 14 tai vastaavasti puolan 4 kierteet 15 ovat suunnileen samansuuntaiset kokillin seinämän 22 sivuun 9 nähden. Viitenumerolta 24 ja 25 selitetään tuonnempana menetelmää kuvattaessa.

Kuviossa 3 esitetään puolan 3 konstruktiivinen rakenne levykokillissa, joka muodostuu kokillin seinämästä 22, joka on kuparia ja teräsrungosta 21. Puolan 4 asennus on periaatteessa samanlainen kuin puolan 3. Puolan 3 kierteet 14 on sijoitettu ei-magneettista terästä olevaan peltikoteloon 18 lämpöä kestävän eristeen 19 sisään. Edelleen ovat eristeet 20 peltikotelon 18 ja kokillin seinämän 22 sisäänvalupuolen rajoitinpintojen 26 välissä kuten myös kokillin peitelevyä 23 vastaan. Tämä puolien päälle järjestetty kokillin peitelevy 23 on edullisesti valmistettu magneettisesta raudasta tai teräksestä.

Kuviossa 4 selitetään yksinkertaisen lohkokaavion avulla keksinnön mukaisen laitteen ohjainta 5. Kideohjattu oskillaattori 41 tuottaa 1000 Hz:n vaihtovirran, joka ohjataan säätöpiirin 42 kautta vahvistimeen 43. Lähetinpuolassa 3 on silloin 2 ampeerin virta. Tämän vaihtovirran amplitudi pidetään säätöpiirillä 42 vakiona. Lähetinpuolan 3 vaihtovirtaa valvoo virranmuuntajalla 45, joka puolestaan johtaa kontrollisignaalin tulona säätöpiiriin 42. Säätöpiirin 42 ulostulo-vaihtovirta johdetaan edelleen vaihetilasovittimen 46 kautta synkro-nidemodulaattoriin 47.

Vastaanotinpuolan 4 tulosignaali syötetään sen jälkeen, kun se on kulkenut vahvistimen 50 läpi, niinikään synkronidemodulaattoriin 47. Tämä toimittaa lähtösignaalin 51, joka on suhteessa vastaanottosignaa-lin amplitudiin vastaanotinpuolassa 4. Signaali 51 ohjataan edelleen potentiometriin 52, jolle myöskin huippuarvotasasuuntaimen 49 johtama säätöpiirin 42 lähtövaihtovirta syötetään. Signaalin 51 virran ja virran 53 välinen ero ohjataan vahvistimeen 54. Vahvistettu signaali 55 vastaa kokillin täyttymystilan todellista arvoa. Tämä todellis- 7 62478 arvosignaali 55 voidaan johtaa tunnetulle täystilasäätiraelle väliastian sullomis- tai työntämisohjausta varten ja/tai tankovalu-laitteen käyttölaitteen ohjiamelle.

Jotta kompensoitaisiin kokillioskillaation aiheuttama suhteellisliike valupinnan ja kokillin seinämän välillä, voidaan ohjain 5 varustaa sähköisellä oskillaatiokompensaattorilla 57. Mutta on myös mahdollista eliminoida häiritsevät, säännönmukaisesti sinimuotoiset heilahtelut tulosignaalissa valitsemalla aikavakio.

Keksinnön mukaisen menetelmän vaikutustapaa selitetään kuvion 2 avulla. Kokillin 1 sisäänvalupuolelta suunnataan lähetinpuolan 3 avulla sähkömagneettinen vaihtokenttä kokillin seinämän 22 muotti-ontelotilaa kohde olevalle puolelle 9. Tämä vaihtokenttä voimavii-voineen 8 indusoi kokillin seinämään 22 virran. Kokillin seinämä 22 edustaa silloin puolaa, jossa on vain yksi kierre, jota on esitetty kaavamaisesti nuolella 24. Kokillin seinämään kuparista indusoitu virta puolestaan aikaansaa sekundäärisen vaihtokentän, jota esitetään nuolella 25. Tämä sekundäärinen vaihtokenttä aikaansaa vastaanotinpuolaan 4 jännitteen, jota johdetaan valupinnan ohjaimen 5 tulosignaalina. Lähetinpuolaan johdetun vaihtovirran taajuus on esimerkiksi 1000 Hz. Vastaanotinpuolassa 4 otetaan vastaan myös osa lähetinpuolan 3 primääristä magneettikenttää perusarvona. Mutta tämä perusarvo ei vaikuta valupinnan korkeudesta riippuvaiseen ja kokillin seinämästä valupinnan yläpuolelle ulottuvaan sähkömagneettiseen sekundääriseen kenttään negatiivisesti.

Kuvioissa 5 ja 6 on lähetinpuola 3' järjestetty putkikokillin 60 kupariseinämän 59 sisäänvalupuolen rajoitinpinnalle oleellisesti samoinkuin kuvion 1 mukaiselle levykokillille 1. Vastaanotinpuola 4' on järjestetty valupinnan alueelle jäähdytysvesiraon 62 ulommalle rajoitinpinnalle 61 ja kiinnitetty jäähdytysvesirakoa 62 rajoittavan seinämän 64 syvennykseen. Puolan 4' kierteet on sijoitettu ruostumattomaan ei-magneettiseen peltikoteloon 18' eristeen 19' sisään. Peltikotelon 18' ja seinämän 64 väliin on rakennettu vielä eriste-kerros (ei esitetty). Vastaanotinpuolan 4' kierteet ovat suunnilleen samansuuntaisella pinnalla kuparisen kokillin seinämän 59 sivuun 65 nähden, joka in säännöllisesti putkikokilleissa noin 8 - 15 mm paksu. Kokillin kannatinrunkoa esitetään numerolla 70 ja sen peite-levyä numerolla 71. Nämä molemmat ovat terästä.

8 62478 Lähetinpuolan 3' sähkömagneettisen kentän 8' taajuus kuparisen kokil-lin seinämän 59 takana olevassa vastaanotinpuolalaitteessa 4' on- "... jonkin verran alhaisempi kuin kuvion 1 mukaisessa laitteessa. Se voidaan valita väliltä 30 - 500 Hz. Edullisesti käytetään taajuuksia 100 - 300 Hz. Magneettikenttä 8' aikaansaa kupariseinämässä virran, joka aikaansaa valupinnan korkeudesta 67 riippuen sekundäärisen magnettikentän, joka indusoi vastaanotinpuolaan 4'jännitteen. Ohjaimen 5 synkronidemodulaattorissa 47 (kuvio 4) erotetaan porttikytken-nällä tulosignaalin jännitteen häiriöosa ja käytetään valupinnan korkeudesta riippuvainen signaalinosa valupinnan säätelylaitteen ohjaukseen.

Jotta aikaansaataisiin suuri mitta-alue tangon kulkusuunnassa 68, on vastaanotinpuolan 4' pituus esimerkiksi noin 200 mm. Korkeuase-maltaan on puola niin sijoitettu, että sen keskiakseli osuu yhteen kokillin vakaan valupintakorkeuden kanssa. Puolan leveys valitaan säännönmukaisesti vähän kapeammaksi kuin tangon poikkileikkauksen sivuttaispituus. Käytettäessä kokilleja, joiden profiili on pyöreä, kahdeksankulmainen tms., voidaan vastaanotinpuola 4' sovittaa jäähdy-tinvesiraon 62 rajoitinpinnan 61 mukaisesti ja järjestää samansuuntaisesti muottiontelon sivun 65 kanssa.

Jotta valettaessa voitaisiin kokillissa nousevaa valupintaa ennen vakaan valupinnan korkeuden saavuttamista tarkastaa, voidaan keksinnön mukainen menetelmä yhdistää valupinnan mittauslaitteisiin, jotka valvovat nousevaa valupintaa kokillin koko korkeudelta ja käyttää niitä poisvedon automaattiseen ohjaamiseen. Valupinnan lisämitta-laitteina käytetään esimerkiksi kokillin seinämään eri korkeuksille sijoitettuja lämpöelementtejä tms.

Asentamalla lähetin- 3, 3’ ja vastaanotinpuola 4, 4' valupinta-alueen yläpuolelle ne jäävät valusäteilyn ja valupinnan aiheuttaman lämpösäteilyn ulkopuolelle. Kokillin ylitäytön aiheuttaman häiriön muodossa kohdistuu puoliin liiallista lämpökuormitusta. Niinpä onkin eduksi, jos ainakin samansuuntaisesti puolia kannattavan seinämän kanssa samansuuntaiset puolien sivut on jäähdytetty vedellä. Mutta puola 62478 voidaan myös asentaa kupariseen vesijäähdytettyyn kokillin seinämään tai vesijäähdytettyyn kokillin peitinlevyyn.

Jotta puoliin 3, 4 ja magneettisten voimaviivojen läpikulkuvastuk-seen puolakotelon lävitse kohdistuvia muuttelevia lämpövaikutuksia vähennettäisiin tai kompensoitaisiin, on edullista, että puolakotelo tai ainakin osa siitä valmistettaisiin ruostumattomasta teräslevystä, jonka paksuus on 1,6 ja 0,2 mm:n paksuisesta kuparilevystä.

Kuviossa 7 on vastaanotinpuola 4" järjestetty osaksi esitetyn kokillin 82 vakaan valupintakorkedden alapuolelle. Muut tämän kokillin osat ovat samat kuin kuviossa 6.

Sellaisen lähetin- 3' ja vastaanotinpuola 4" -järjestelyh mittaustulokset voidaan havaita kuviosta 8. Vasemmalla puolella on kuvion 8 diagrammassa esitetty pystysuoralla 85 valupinnan korkeutta ja vaakasuoralla 86 mitattua sinimuotoisen sekundäärisen vaihekentän vaihe-kulmaa valupinnan korkeudesta riippuen. Käyrästä 87 ilmenee, että tulosignaalin (250 Hz) vaihekulma on valupinnan korkeudella 89 ja alle esimerkiksi 270° ja valupinnan korkeudella 90 ja ylempänä 90°. Vaihtokentän amplitudi on esitetty diagramman oikealla puolella vaakasuoralla 92. Käyrä 93 esittää valupinnan korkeudesta riippuvaista mitattua amplitudin korkeutta. Valupinnan korkeuksien 89 ja 90 välillä on käyrä lähes nolla. Tästä käyrästä 93 voidaan päätellä, että kaksi erilaista sekundääristä magneettikenttää voidaan mitata valupinnan korkeudesta riippuen ja että vastaavan amplitudikäyrän 93 yhdistämisen tai arvioinnin vallitessa vaihekulmakäyrän 87 avulla ilmenee diagramman (kuvio 9) mukainen signaalikäyrä. Kuvion 9 diagrammassa ilmaisee pystysuora 96 valupinnan korkeuden ja vaakasuora 97 tulosignaalin vaihtokentän korjatun amplitudin. Tämä käyrä 95 on vain vähän taipunut niin, että tulosignaali on kiinteästi suhteessa valupinnan korkeuteen.

Vakaa valupinnan korkeus voidaan esimerkiksi määrittää valupintakor-keuksien 89 ja 90 välille. On myös mahdollista järjestää useampia vastaanotinpuolia eri korkeuksille, jotta esimerkiksi yhteen kokil-liin voitaisiin määrittää useampia vakaan valupinnan korkeuksia tai suurempi mitta-alue. Valinnaisesti voidaan useammilla vastaanotinpuo-lilla paljolti parantaa myös tulosignaalin ominaisuuksia.

10 62478

Kuviossa 10 on lisäesimerkkinä järjestetty lähetinpuola 100 niin, että lähetinpuolan 100 kierteet 101 ovat poikittain tangon pituus-akseliin 102 olevalla tasolla 103. Tässä järjestelyssä on mahdollista suunnata primäärinen vaihtokenttä poikittain tangon pituusakseliin 102 nähden järjestetylle kokillin seinämän otsapinnalle 105. Valinnaisesti voidaan myös vastaanotinpuola 4 järjestää otsapinnalle 105 samaan asemaan kuin lähetinpuola 100.

Claims (11)

1. Menetelmä pinnankorkeuden mittaamiseksi jatkuvavalukokillissa sähköisillä vaihtovirtakentillä, tunnettu siitä, että jatkuvavalukokillin sisäänvalupuolelta suunnataan primäärinen elektromagneettinen vaihtovirtakenttä kokilliseinämän muottiontelo-tilaan päin kääntynyttä sivua kohti ja että sulan pinnan yläpuolella jäähdytetystä kokilliseinämästä ulostulevaa sekundääristä elektromagneettista vaihtovirtakenttää käytetään sulan pinnan mitta-arvona.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että toisiovaihekenttä mitataan kokillin seinämän jäähdytysvesiraon ulommasta rajoitinpinnasta.

3. Patenttivaatimuksen 2 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että käytetään 30 ä 500 Hz:n ensiövaihtokenttää.

4. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että mitattaessa toisiovaihekenttää kokillin seinämän sisäänvalupuolelta rajoitinpinnalta käytetään edullisesti 1000 Hz:n sähkömagneettista vaihekenttää.

5. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että toisiovaihekentän amplitudi ja vaihekulma mitataan ja että vaihekulman kanssa yhdistettyä amplitudia käytetään tulosignaalina. 1 Laite pinnankorkeuden mittaamiseksi jatkuvavalukokillissa sähkömagneettisilla vaihtovirtakentillä, johon laitteeseen kuuluu lähetin-puola (3, 3') ja vastaanottopuola (4, 4')# jotka on yhdistetty sulan pinnan mittauslaitteeseen, tunnettu siitä, että lähetinpuola (3, 3') on järjestetty keskiakseli (11) poikittain tangon kulkusuuntaan (68) nähden valupinta-alueen (2) yläpuolelle siten, että tämän lähetyspuolan (3, 3') muodostuneet magneettiset voimaviivat on suunnattu kokilliseinämän (22, 59) muottiontelotilaan päin kääntynyttä sivua kohti ja vastaanottopuolan (4, 4') keskiakseli (12) on järjestetty välimatkan päähän lähetinpuolan (3, 3') keskiakselista (11) kokilliseinämään aikaansaadun sekundäärisen elektromagneettisen vaihtokentän induktiokenttään. 12 62478

7. Patenttivaatimuksen 6 mukainen laite, tunnettu siitä, että lähetin- ja vastaanottopuolat (3, 4) on järjestetty samalle vaakatasolle.

8. Patenttivaatimuksen 6 mukainen laite, tunnettu siitä, että vataanottopuola (4') on järjestetty kokillin seinämään (59) järjestetyn jäähdytysvesiraon (62) ulommalle rajoitinpinnalle (61) valupinnan alueella.

9. Patenttivaatimuksen 6 mukainen laite, tunnettu siitä, että vastaanottopuola (4") on järjestetty vakaan valupinnan (81) alapuolella kokillin seinämään järjestetyn jäähdytinvesiraon ulommalle rajoitinpinnalle.

10. Patenttivaatimuksen 6 mukainen laite, tunnettu siitä, että lähetin- (3) ja vastaanottopuolat (4) on järjetetty kokilliin (1) ja ersitetty siitä.

11. Patenttivaatimuksen 10 mukainen laite, tunnettu siitä, että molempien puolien (3, 4) keskiakselit (11, 12) kulkevat samansuuntaisesti ja että näiden akseleiden keskinäinen etäisyys (13) on 200 - 300 mm.

12. Jonkin patenttivaatimuksen 6-11 mukainen laite, tunnettu siitä, että puolien (3, 4 ja 3') yläpuolella ovat kokillin peitele-vyt (23, 71) magneettisesta raudasta. 62478 13