FI62246C - Anordning foer straeckning av bana - Google Patents

Description

Γ.;^τ} ra1 KUULUTUSjULKAISU ,ΛΛ w

Jua W (11) UTLAGG N I NGSSKRI FT 622 4 6 C (45) Patentti cy'inr.rtty 10 12 1922 ^ ^ (51) Kv.lk.3/lnt,CI.3 B 29 D 7/24 SUOMI—FINLAND pi) NwKiw^-rmMinieMni 1919/T3 (21) H*k*mlipU»i AreBfcnlnpdtf 13.06.73 * * (23) Alkuptlvi—Glttl(h«udif 13.06.73

(41) Tullut lulkiMkil — Bllvlt lU . 12.7 U

fetantti. j* rekittcrihmllittis ( Nlhttvtt.lpron ,. ku«L|u.k.hun

Patent- och regitterstyrelsan ' ' AmMcw uttagd och uti.ikrtft«n pubiicand 31.06.82 (32)(33)(31) fyrducty utuollwu*—Begird prlorttet (71) Bakelite Xylonite Limited, Enford House, 139 Marylebone Road, London N.W.1., Englant i-England(GB) (72) Donald Cameron Nicholas, Manningtree, Essex, Gordon Charles Robert Smith, Clochester, Essex, Englanti-England(GB) (7*0 Berggren Oy Ab (5*0 Rainan venytyslaite - Anordning för sträekning av bana Tämän keksinnön kohteena on laite, jolla venytetään liikkuvaa ainerainaa, erityisesti muoviainerainaa ja joka käsittää kaksi päätöntä nivelillä varustettua ketjua, jotka sijaitsevat liikkuvan, venytettävän ainerainan vastakkaisilla puolilla, joukon ainerainaan tarttuvia laitteita, jotka on sijoitettu jollekin etäisyydelle toisistaan kummankin ketjun pituussuunnassa, primääriset päättömien kiskojen muodossa olevat ohjausraiteet ja sekundääriset ohjausrai-teet kumpaakin ketjua varten ketjun ohjaamiseksi suljettua rataa pitkin siten, että ketjun nivelten laskostuminen voi vaihdella radan eri kohdissa, muuttaen täten vierekkäisten tartuntalaitteiden välistä etäisyyttä, käsittäen edelleen primääriset ja sekundääriset ohjaus-elimet, jotka on kiinnitetty kummankin ketjun kuhunkin niveleen ja sovitettu kohtaamaan primääriset ja sekundääriset ohjausraiteet, tartuntalaitteet ainerainaan tarttumista ja siitä kiinnipitämistä varten halutuissa kohdissa ja siitä irrottamista varten toisissa halutuissa kohdissa kummankin ketjun rataa.

Tiedetään hyvin, että tiettyjen muoviainerainojen fysikaalisia ominaisuuksia voidaan venyttämällä parantaa, kun raina on lämmin tai kun se on kylmä. On myös tunnettua, että kun senkaltaista venytystä suoritetaan, on suositeltavaa, että raina on fysikaalisen valvonnan alaisena.

62246 2

Erilaisia laitteita valvottua rainojen venytystä varten on esitetty. Näiden joukossa on laitetyyppi, jossa käytetään ni-velketjuja. Esimerkiksi brittiläisessä patentissa 936 965 on kuvattu sellainen laite, joka käsittää kaksi päätöntä nivelketjua, joita kumpaakin vedetään ja ohjataan pitkin ennaltamäärättyä rataa ja joita pidennetään niiden liikkuessa pitkin toimintarajo-jaan, jotka kulkevat ainerainan kummallakin puolella. Kumpaankin ketjuun on määrävälein kiinnitetty tartuntalaitteita, jotka toimiessaan tarttuvat rainan reunaan niin, että veto pituus- ' L-ai poiKi^taissuunnassa sxxrtyy raxnaan. Tämän pituussuuntainen venyttäminen saadaan aikaan pidentämällä ketjua, jolloin vierekkäisten tartuntalaitteiden välinen etäisyys kasvaa. Poikkisuuntai-nen venytys aikaansaadaan siten, että ainakin osalla ketjujen työkierrosta, ketjujen suunta poikkeaa rainan suunnasta.

Brittiläinen patentti n:o 1 091 971 kuvaa samanlaista laitetta, kuin on kuvattu edellä mainitussa patentissa 936 965, jossa käytetään menettelyä, jolla venytyssuhdetta rainan pituus- ja poikkisuunnassa voidaan säätää laitteen toiminnan aikana.

Sellaisissa laitteissa valvotaan ketjun pitenemistä ja supistumista sekä laskostuneiden ketjujen ratoja ohjaamalla jokaista niveltä kahdesta nivelellä olevasta kohdasta, jolloin kaikki ohja-uselimet, jotka ovat yhteydessä jokaiseen mainituista kohdista, ovat olennaisesti jatkuvassa kosketuksessa johteisiin.

Tästä on seurauksena, että vaikka ketjussa ei tapahdukaan valvottua pitenemistä tai supistumista, ovat ohjauselimet kosketuksessa johteisiin, kuten raiteisiin, ja lisäävät ketjun kulkiessa kitkan aiheuttamaa kokonaisvastusta. Lisäksi kuluvat ohjauselinten laakerit tarpeettomasti. Nivelketjujen käyttöön perustuvilla rai-nanvenytyslaitteilla on kuitenkin joukko etuja verrattaessa niitä muihin tyyppeihin. Eräs nimenomainen piirre on se, että kun ketjua pidennetään yksinkertaisella tavalla, kuten on kuvattu brittiläisissä patenteissa 936 965 ja 1 091 971, alenee pitenemisen määrä automaattisesti ja jatkuvasti. Tämä saattaa olla eduksi laitteelle, jota käytetään muoviainerainojen venytykseen. Niinpä ovat tämäntyyppiset laitteet huomattavan tärkeitä ja niiden toivotaankin olevan erittäin tehokkaita. Tätä tarkoitusta varten on erittäin toivottavaa, että kitkan aiheuttama vastus ja kuluminen saadaan vähennetyksi. Lisäksi pyritään vähentämään minimiinsä se osa ketjun radasta, jossa ketju kulkee laskostettuna, varsinkin täysin laskostettuna, koska kaikki ohjainelimet ovat kosketuksessa joh- 3 62246 teisiin, jolloin kampeamisilmiö, joka voi syntyä, kun ketjuun kohdistetaan kokoonpuristava voima, ja joka voi aiheuttaa laitteen epätasaisen toiminnan, on suurimmillaan. Tämä kampeamisilmiö voi olla erikoisesti seuraus siitä, että kasvanut kitka, joka kehittyy oh-jauselimen ja johteiden välillä, pyrkii hidastamaan ketjun kulkua, johtuen ketjun aiotussa kulkusuunnassa vaikuttavasta kokoonpuris-tavasta voimasta. Normaali käyttökitka, joka syntyy ohjauseiinten tai niiden kiinnittimien ja johteiden välillä, saattaa haitallisesti kasvaa, jos ohjauselimet tai niiden kiinnittimet pyrkivät tässä yhteydessä vääntymään tai tulemaan virheellisesti suunnatuiksi. Tästä johtuen on todettu olevan ensiarvoisen tärkeätä saada ohjauseiinten tai niiden kiinnittimen välinen kitka mahdollisimman alhaiseksi ja rajoittaa ohjauseiinten mahdollista vääntymistä ja virheellistä suuntausta ohjaimiin nähden, oli se sitten väliaikaista tai jatkuvaa.

Tämän keksinnön mukaisesti on kehitetty laite liikkuvan ai-nerainan venyttämistä varten ja se tunnetaan pääasiallisesti siitä, että kunkin primääriohjauselimen muodostaa sinänsä tunnetulla tavalla pyörillä varustettu kelkka, joka on sovitettu kulkemaan pri-määriohjainkiskoa pitkin siten, että ainakin kolme pyörää on olennaisesti vierivässä kosketuksessa kiskoon, jolloin kelkka on olennaisesti estetty pyörimästä kolmen keskenään kohtisuoran akselin ympäri kelkan pyörien ansiosta, ja siitä että tartuntalaitteet ovat jäykästi sovitetut kelkkoihin tai sovitetut muodostamaan kelkkojen osan ja sijaitsevat kelkoilla siten, että saman kelkan kaikki pyörät sijaitsevat venytettävän ainerainan venytystason samalla puolella.

Primäärikisko eli -johde, joka on mieluimmin jatkuva, voi olla mikä tahansa rata, ura tai kanava, jota myöten pyörillä varustetut kelkat voivat kulkea ja jossa pyörien ja kiskon eli johteen välinen reaktio estää niitä kääntymästä kolmen toisiaan leikkaavan akselin ympäri.

Kumpikin primäärijohde on kuitenkin mieluimmin päätön kisko, jota myöten voi kulkea joukko pyörillä varustettuja kelkkoja, joissa jokaisessa on vähintäin kolme pyörää, ja kiskossa vähintäin kolme vierintäpintaa, jolloin vähintäin kaksi pyörää on sovitettu kulkemaan pitkin kiskon ensimmäistä ja toista vierintäpintaa, jotka ovat kiskon kautta ketjun liikkeen suunnassa kulkevan tason vastakkaisilla puolilla, eivätkä ole siihen nähden kohtisuorassa kulmassa, ja ovat kohtisuorassa kulmassa venytystasoon nähden sekä ovat toisiinsa nähden kulmassa, joka on alle 90°, mielellään 10°-80° ja mieluimmin 45°.

4 62246 Näistä kahdesta vierintäpinnasta ensimmäinen on mieluimmin olennaisesti kohtisuorassa venytystasoon nähden ja on mieluimmin kiskon muodostaman suljetun radan sisäpuolella.

Vaikka kolmas vierintäpinta voi olla ensimmäiseen pintaan nähden kallistettu tylpässä kulmassa, on kulma mielellään pienempi kuin 90° ja on mieluimmin 10°-80° ja erikoisesti ensimmäiseen pintaan nähden noin 45°. Kolmas pinta on lisäksi mieluimmin kallistettu l60°-20° ja erikoisesti toiseen pintaan nähden noin 90°.

Vaikkakin on suositeltavaa, että kiskon vierintäpinnat ovat tasaiset, voi ainakin yksi pinnoista olla kaareva, jolloin pintojen välinen kulma määritellään käyttämällä sen pisteen kautta kulkevan tangentin tasoa, jossa kelkan pyörä koskettaa kaarevaa pintaa.

Kun käytetään vierintäpintoja, jotka ovat tasossa, joka ei ole yhdensuuntainen laitteen yleisen tason kanssa, vähenee kitkan aiheuttama vastus sekä epäsuunnan aiheuttama kiertyminen, joka kohdistuu kelkkoihin niiden kulkiessa kiskon mutkissa. Kun pintojen kulma venytystasoon nähden kasvaa kohti arvoa 90°, vähenee kitka, mutta jos kulmat ovat kovin pieniä tai kovin suuria, on tarjolla vaara, että kelkka juuttuu kiskoon, jos esimerkiksi jokin vaikuttava, kiertävä voima kasvaa, ja sen vuoksi ovat kulmat alueella 10°-80° suositeltavia ja kulma noin 450 on erikoisesti suosittu.

Kun kaksi raiteen muodostaman suljetun radan ulkosivulla olevaa vierintäpintaa ovat 45 asteen kulmassa laitteen yleistasoon nähden, alenee kelkkojen aiheuttama kitkavastus, niiden kulkiessa mutkissa, hyväksyttävälle tasolle, kelkkojen ollessa samalla riittävästi tuettuja samalla kun kiskossa olevien vierintäpintojen lukumäärä voidaan pitää mahdollisimman alhaisena.

Laitteen yleistaso on mieluimmin vaakasuora, ja tullaan näkemään, että tässä tapauksessa voidaan kukin kelkka tukea riittävästi kahden pyörän avulla, joiden akselit ovat toisiinsa nähden 45° kulmassa kiskolla olevilla vierintäpinnoilla, jotka myös ovat toisiinsa nähden 45° kulmassa.

Kelkat, joita käytetään tämän keksinnön mukaisessa laitteessa, voivat olla mitä tahansa haluttua muotoa, edellyttäen, että ne täyttävät vaatimuksen, jonka mukaan niiden pitää kyetä kulkemaan johdetta myöten olennaisesti kiertymättä kolmen keskenään kohtisuoran akselin ympäri.

Kelkat ovat mieluimmin C-kirjaimen muotoisia ja ne on mieluimmin kiinnitetty ketjun kahden nivelen väliseen kääntyvään liitokseen .

Jotta tämäntyyppinen laite pyörisi vapaasti, on välttämä- 5 62246 töntä käyttää työskentelyvälystä kelkan kaikkien pyörien ja primääri-johteen, jossa kelkka kulkee, välillä. Sellainen välys tasoittaa myös primäärijohteissa esiintyvät epätarkkuudet. Tämän vuoksi täytyy voida sallia, että kukin kelkka pääsee hiukan kiertymään. Jos tämä liike, kuitenkin, on liian suuri, voi mikä tahansa kelkkaan vaikuttava kallistava voima kaiken välyksen ollessa käytetty, aiheuttaa sen, että kelkan pyörät joutuvat pahasti väärään suuntaan sillä seurauksella, että kitka kasvaa oleellisesti.

Laite on sen vuoksi edullista suunnitella niin, että kelkan kiertoliikkeen aste, annetuilla työskentelyvälyksillä, on mahdollisimman vähäinen. Kun työskentelyvälys on annetun suuruinen, on kiertoliikkeen suuruus sitä vähäisempi, mitä suurempi on etäisyys pyörien kosketuspisteiden välillä kiskolla. Koska tässä yhteydessä on otettava huomioon käytännön asettamat rajoitukset, voi olla viisainta lisätä pyörien lukumäärää kelkkaan, jotta sen vakavuutta saataisiin parannetuksi. Täten voidaan yksi tai useampia pyöriä korvata samansuuntaisilla pyöräpareilla, jotka on asetettu vierintäkosketukseen primäärijohteen kanssa. On mahdollista päästä hyvään kelkan vakavuuteen käyttämällä vain kolmea pyörää, joista yksi tai useampia on korvattu pyöräparilla, ja jotka vierivät pitkin kiskossa olevaa kolmea pintaa, mutta vierintäpintojen sijainti ei ole niin kriittinen, jos neljäs pyörä tai pyöräpari asetetaan pyörimään neljännelle vierintäpinnalle. Neljäs pyörä voi vieriä kiskolle samalle pinnalle, jolle jokin pyöristä jo ennestään vierii ja se pinta on mieluimmin ensimmäisen pyörän vierintäpinta. Neljännen pyörän käyttöönotto voi aiheuttaa sen, että kelkkaan kohdistuvat voimat jakautuvat toisella tavalla vähentäen vaaraa, että kelkka juuttuisi kiskoon, jos jonkin pyörän kuormitus tulee liian suureksi. Huomataan, että kelkkojen kiertymisvapautta rajoittaa se, että ne on yhdistetty toisiinsa kääntyvästä nivelletyillä ketjun nivelillä. Siten on kelkat mieluimmin kiinnitetty kääntyvyyden suhteen ketjuun niin jäykästi kuin mahdollista, ja toimintavälysten kaikissa kääntyvissä liitoksissa tulee olla mahdollisimman pienet. On toivottavaa, että kääntyvissä liitoksissa käytetään liukulaakereita.

Kelkkojen toimintavälysten tulee mieluimmin olla säädettäviä. Yksinkertaisimmassa sovellutuksessa on yksi kelkan pyöristä säädettävä sillä tavoin, että säätämällä sitä valvotaan kelkan muiden pyörien välyksiä primäärijohteessa. Tätä säätötapaa voidaan vielä erikoisesti yksinkertaistaa, jos yksi vierintäpinnoista on noin ^5° kulmassa johonkin toiseen vierintäpintaan nähden ja säätö voidaan 6 62246 suorittaa asentamalla yksi pyörä akselille, joka on kiinnitetty epäkeskeisesti säädettävälle, pyörivälle tapille, joka on lukittavissa kelkkaan esimerkiksi kierrevaarnalla. Kelkan pyörät ovat tyypiltään mieluimmin sellaisia, että ne aiheuttavat laitteelle mahdollisimman vähän kitkaa. On toivottavaa, että pyörät pyörivät rulla-tai kuulalaakereilla mieluimmin kuin tavallisilla liukulaakereilla, ja edullisinta on, jos pyörät itse ovat kuula- tai rullakehiä.

Tämän keksinnön mukaisessa laitteessa käytetyt ketjut voivat olla mitä tahansa ketjuja, joiden vierekkäiset nivelet on kääntyvästä yhdistetty toisiinsa. Nivelet voivat olla tyypiltään sellaisia, että niiden pitkittäisosien välissä on välikappaleet, jotta vetävän pyörän hampaat sopivat nivelen osien väliin, mutta mieluummin on nivelketjun niveltapeissa jatkeet, joiden avulla mainittuun ketjuun voidaan tarttua sekä sitä voidaan vetää ja ohjata.

Kumpaakin päätöntä nivelketjua voidaan käyttää joko laitteen läpi vedetyn kudoksen tai yhden tai useamman ketjupyörän avulla, joiden ympäri mainittu ketju kulkee, tai jollain muulla tavoin, esimerkiksi liikkuvalla, hammastetulla apuketjulla, jonka hampaat voivat tarttua nivelketjuun tai sen kiinnikkeisiin ja käyttää sitä. Saattaa olla tarpeellista käyttää samanaikaisesti kahta tai useampaa käyttöketjua.

Täten, jos esimerkiksi halutaan käyttövoimaa laitteen läpi vedettävästä kudoksesta, voi olla edullista, varsinkin käynnistystä varten, varustaa ketjut riippumattomalla, tahdistetulla käyttölaitteella. Ketjupyörävetoa pidetään suositeltavana ja mieluummin käytetään kahta ketjupyörää, yksi laitteen kummassakin päässä, molemmille nivelketjuille. Näitä kahta ketjupyörää kutsutaan jäljempänä "sisääntulö"-ketjupyöriksi ja "ulostulo"-ketjupyöriksi kumpaakin ketjua varten osoittamaan, että ne johtavat vastaavasti kohti eteen-päinsiirtyvää työvaihetta ja poispäin siitä. Kumpaakin ketjupyöris-tä voidaan käyttää sopivilla laitteilla, esimerkiksi sähkömoottorilla hammaspyörien välityksellä ja mieluimmin niin, että kaikkia ketjupyöriä käytetään samalla laitteella, jolloin laitteen liikkuvien osien tahdistus helpottuu.

Kukin ketjupyörä käsittää mieluimmin keskiön, jossa on käyttöakseli, sekä säädettävän kehäosan, jossa on hampaat, jotka tarttuvat nivelketjuun. Kehäosa voidaan mieluimmin pyörittää käyttö-akselin ympäri säätöä varten ja se voidaan sitten lukita tai kiinnittää käyttöakselin suhteen. Ketjupyörien säädettävyys helpottaa tartuntalaitteiden saattamista ojennukseen laitteen kummallakin puo- 7 62246 lella työvaiheen aikana ja helpottaa myös poistamaan löysyyden nivel-ketjusta, silloin kun sitä esiintyy. Huomataan, että oli käyttölaite mikä tahansa, tietty säätömahdollisuus on tarpeellinen. Jos käytetään hammastettuja apuketjuja, voidaan niitä itseään käyttää säädettävillä ketjupyörillä, kuten on selitetty.

Varustamalla kumpikin nivelketju käyttölaitteella kahdessa kohdassa, eli laitteen kummassakin päässä, verrattuna vain yhteen laitteeseen sisääntulopäässä, voidaan ketjujen pidentymisenohjausta ja/tai niiden huoltoa pidennettynä laitteen kummassakin päässä helpottaa, eikä ole välttämätöntä, että sekundääriset ohjauselimet ovat johteissaan, ketjujen radan niillä osin, joissa ketjut jo ovat täysin pidennetyssä tilassa ennen tuloaan kummallekin ketjupyörälle, ja tällä tavoin voidaan ketjupyörien rakennetta yksinkertaistaa, koska tarvitaan vähemmän hampaita ketjuun tarttumiseen ketjupyärän kehän pituusyksikköä kohti. Sen lisäksi helpottuu kummankin ketjun kulku laitteen päässä olevien suhteellisen tiukkojen mutkien läpi. On myös edullista, että laitteissa, joissa venymissuhdetta ei voida säätää laskostuneen nivelryhmän avulla paluuvaiheessa, on kumpikin nivelketju olennaisesti venytetyssä tilassa radan paluuosalla sisään-ja ulostuloketjupyörien välillä, jolloin sekundäärijohteisiin kytkeytymiseltä vältytään paluuvaiheessa, mutta on huomattavaa, että laitteessa, jossa on paljon niveliä, aiheuttaa välysten ja/tai kulumisen kumulatiivinen vaikutus sen, että yhden tai useamman nivelparin on tarpeen olla ainakin osittain laskostuneina paluuvaiheessa. Yksinkertaista nokkalaitetta voidaan käyttää panemaan alulle laskok-set, jotka sen jälkeen säätävät itse itsensä laitteen mittojen mukaan. Kun ketjun annetaan laskostua paluumatkan aikana, tulee paluu-vaiheen lopussa olla laite, joka aiheuttaa ketjun venymisen ainakin siinä määrin, että veto voidaan siirtää sille tasaisesti. Tällöin aiheuttaa lievä hidastava voima ketjuun kohdistettuna, ennenkuin se joutuu yhteyteen käyttölaitteen kanssa, sen, että käyttölaite venyttää ketjun automaattisesti. Yksinkertainen nokkalevy voidaan kuitenkin mieluimmin asentaa paluuvaiheen loppuun oikaisemaan ketju sopivasti, jotta käyttölaite voi siihen tarttua. Laitteessa, jossa pituus- ja/tai poikittaisvenytyssuhde on säädettävissä, jolloin nivelten lukumäärä työvaiheessa voi vaihdella, voi olla edullista, että paluuvaiheessa on joukko laskostuneita niveliä, joita voidaan oikaista tai lisätä tarpeen mukaan, helpottamaan nivelten lukumäärän muuttamista työvaiheessa, jolloin vältytään siltä, että ketjusta täytyy vähentää tai siihen lisätä niveliä. On huomattavaa, että mahdollisuus laskosta- 8 62246 miseen paluuvaiheen aikana on luonnollisesti riippuvainen siitä, että laitteen kummassakin päässä on käyttölaitteet, joihin saattaa kuulua laitteen läpi vedetystä rainasta johdettu käyttö, ja erikoisesti on huomattavaa, että tämä mahdollisuus on tuloksena siitä, että tällä alueella voidaan käyttää sekunaäärijohdetta, johtuen pri-määriohjauselinten yhdessä primäärijohteen kanssa tarjoamasta tukevasta kiinnityksestä. Itse asiassa huomataan, että sellaisessa systeemissä on sekundäärinen johde ylimalkaan oleellinen vain siellä, missä ketjun laskostus ja sen purkaminen pitää olla täysin valvottavissa. Kuten myöhemmin selitetään, ei sekundääristä johdetta tarvita laitteen toimintavaiheessa, jolloin ketju on täysin laskostetussa ja/tai täysin pidennetyssä tilassa.

On suositeltavaa, että ainakin kummankin nivelketjun sisään-tuioketjupyörä tarttuu ketjuun vain nivelten vuorottaisissa nivel-kohdissa tai ketjun niihin liittyvissä kohdissa, jotka mainitut liitokset mieluimmin vuorostaan ovat yhteydessä johonkin kunkin nivelen sekundääriseen johteeseen. Käyttämällä sisääntuloketjupyörää voidaan kummankin nivelketjun laskostumista helpottaa sen jälkeen, kun ketju on kiertänyt ketjupyörän ympäri, jos esiintyy vastusta ketjun liikkumisessa ja kukin nivelpari on alkanut laskostua.

Sekundäärinen johde voi olla esimerkiksi mikä tahansa rata tai ura, joka on sovitettu liittymään sekundääriseen ohjauselimeen ja ohjaamaan sitä, ja mieluimmin sellainen, että se voi liittyä sekundääriseen ohjauselimeen ja ohjata sitä sekä irrottua siitä jak-sottain. Sekundäärinen johde voi käsittää yhden tai useampia jaksoja ja se voi olla jatkuva tai jaksottainen.

Kun sekundäärinen johde on jatkuva, voidaan sen jaksottainen yhteys saada aikaan siten, että sekundäärinen ohjauselin eroaa sekundäärisestä johteesta tai sekundäärinen johde eroaa sekundäärisestä ohjauselimestä. On kuitenkin edullista, että sekundäärinen johde on jaksottainen, mikä yksinkertaistaa sekundäärisen ohjauselimen jaksottaista liittymistä siihen ja eroamista siitä. Sekundäärinen johde käsittää mieluimmin jaksottaisen, uranmuotoisen radan.

Kunkin nivelen sekundääriset ohjaus.elimet voivat käsittää vain kääntyviä niveliä yhdistävien tappien päiden jatkeet täi niveliin kiinnitetyt ohjauselimet. Kukin ohjauselin voi olla varustettu johteita varten sopivilla laakereilla, kuten kuula- tai rullakehillä, joiden kitka on pieni.

Laitteessa käytetyt tämän keksinnön mukaiset tarttumislait-teet voivat olla mitä tahansa tyyppiä, jotka voivat, esimerkiksi 9 62246 nokkien avulla, tarttua venytettävän rainan reunaan nivelketjun työvaiheen alussa, mikä tarkoittaa sitä kohtaa ketjun radassa, jossa ketju on tarttunut rainaan . tartuntalaitteiden avulla, sekä irrottautua kudoksen reunasta työvaiheen lopussa, esimerkiksi nokkien avulla. Muovirainojen venyttämiseen perehtyneet tuntevat hyvin monia sellaisia tartuntalaitteitä, ja ne voidaan asentaa mihin tahansa sopivaan nivelketjun kohtaan tai kiinnikkeeseen, joka on käytettävissä, kun ketju venyy niin, että vierekkäisten kiinnikkeiden välinen etäisyys kasvaa.

Kiinnittimet on mieluimmin kiinnitetty kelkkoihin siihen asentoon, että kunkin laitteen tartuntakohdan sijainti kelkkaan nähden on sellainen, että tartuntalaitteen keskikohdan matkan, kelkan tullessa johteeseen tai poistuessa siitä, on olennaisesti sama kuin kelkan suorittama matka. Tässä tapauksessa on mainittujen kohtien liikkeensuuntainen kiihtyvyys tai hidastuvuus rajoitettua, kun kelkka saapuu vastaavasti koveraan tai kuperaan käänteeseen tai kulkee primäärijohteen niiden osien kautta, joiden kaarevuussäde vaihtelee. Lisäksi saavutetaan se etu, että vääntävä momentti, jolla kiinnipidetty raina vaikuttaa' kelkkaan,on varsinkin käynnistyksen aikana huomattavasti pienempi.

On selvää, että jos halutaan nivelketjun venyvän eli oikenevan työvaiheen aikana, pitää se ensin laskostaa niin paljon kuin mahdollista, jos vaaditaan, että ketju oikenee suurimpaan pituuteensa. Ketjun täysimääräistä pitenemistä ei tarvita venytettäessä rainaa pituussuuntaan, koska käytetty venytyslaite voi vaihdella muulla tavoin, esimerkiksi vaihtelemalla ketjun työvaiheen pituutta siten, että raina vapautetaan ennenkuin ketju on pidentynyt täyteen mittaansa. Vaikka nivelketjun polvitteleva laskostuminen voidaan saada aikaan umpimähkäisesti, tehdään se mieluimmin ohjatusti ja jatkuvasti, jotta voitaisiin säilyttää ketjun tasainen liittyminen työvaiheen alkua kohti. Vastaavasti pitäisi sekundääriset ohjauselimet sijoittaa välittömästi tai välillisesti sekundäärisiin ohjaimiin ohjaamaan nivelketjun laskostumista ja rajoittamaan missä tahansa kohdassa primääristen ja sekundääristen ohjauselinten olennaisesti ketjun liikkeeseen nähden suorakulmaista sekä laskostumistason kanssa yhdensuuntaisessa tasossa tapahtuvaa liikettä.

On tietenkin selvää, että kun kokoonpuristavien voimien vaikuttaman nivelketjun ensimmäiset, vierekkäiset nivelet ovat laskos-tuneet, jatkuu ketjun laskostuminen edellyttäen, että siihen kohdistuu vastustavia, sen kulkusuunnassa vaikuttavia, voimia. Sen 10 62246 vuoksi ei ole välttämätöntä sijoittaa sekundääristä ohjainta laitteen niihin kohtiin, joissa nivelketju laskostetaan ennen työvaihetta.

On kuitenkin suositeltavaa, että tässä osassa on sekundääriset oh-j aimet.

Nivelketju voidaan laskostaa yhdessä tai useammassa vaiheessa, ja primääristen ja sekundääristen ohjainten, jotka ovat välttämättömiä laskostamaan ketju ohjatusti käänteissä, toiminnan yksinkertaistamiseksi voi ketju olla osittain ohjatusti ja lisääntyvästi laskostettu lähestyessään mainittua käännettä niin, että se ohjataan käänteen läpi samalla tavoin laskostuneena ja laskostetaan sitten kokonaan ohjatusti ja jatkuvasti.

Ketjun laskostus voidaan kuitenkin suorittaa ennen käännettä tai sen jälkeen tai voidaan suorittaa jatkuvasti sinä aikana, kun ketju on käänteessä tai poistuu siitä. Kun osittain ohjatusti, ko-koonpuristavien voimien vuoksi laskostunut nivelketju kulkee mitä tahansa, mutta erikoisesti mutkikasta, rataa pitkin, on sen liikettä ohjattava huolellisesti, jotta vältettäisiin ketjun tasoista liikettä uhkaava juuttumisvaara.

Mitä tahansa keinoja voidaan käyttää panemaan alulle nivel-ketjun vierekkäisten nivelten välinen laskostuminen, mutta mieluimmin sijoitetaan sekundäärisen ohjauslaitteen liittyminen sekundääriseen ohjaimeen sisääntuloketjupyörän lähellä suositussa laitteessa niin, että sekundääriset ohjauselimet joutuvat siihen ainakin välillisesti, kun ne ovat kulkeneet ketjupyörän kautta.

Nivelketjun laskostumisvaihetta varten tarkoitetut ohjauselimet irrotetaan mieluimmin juuri ennen työvaihetta tai sen jälkeen. Nivelketju on työvaiheen alussa mieluimmin täysin laskostuneena, toisin sanoen ketju ei laskostu enää enempää, johtuen esimerkiksi siitä, että sen kiinnikkeet ovat kosketuksessa toisiinsa. Täten pysyy laskostuminen samana ilman sekundääristen ohjauslaitteiden ohjaavaa vaikutustakin.

Kohdassa, jossa nivelketjun ohjatun venymisen halutaan alkavan, liittyvät sekundääriset ohjauselimet jälleen sekundäärisiin ohjaimiin, jotka yhdessä primääristen ohjauselinten kanssa on sovitettu ohjaamaan ketjun venymistä esimerkiksi silloin, kun suositun laitteen ulostuloketjupyörä vetää sitä. Nivelketjun venymistä suositellaan ohjattavaksi kunnes se pituus on suurimmillaan, jolloin sekundääriset ohjaimet kytketään irti. Suositussa laitteessa kiertää täysin pidentynyt nivelketju ulostuloketjupyörän ja kulkee sitten olannaisesti samassa tilassa takaisin sisääntuloketjupyöräl-le ilman, että sekundääriset ohjauselimet joutuvat uudelleen yhtey- 11 62 24 6 teen sekundääristen ohjainten kanssa, vaikka ne voivat liittyä primäärisiin ohjaimiin. Kuten aikaisemmin on todettu, on usein kuitenkin tarpeen, että ainakin yksi nivelpari on osittain laskostanut paluuvaiheessa tasoittaakseen kumuloituvaa välystä ja kulumista va-raniveIissä.

Todetaan, että nivelketjun työskentelyvaiheessa,’ jolloin primääriset ja kaikki sekundääriset ohjaimet ovat olennaisesti suorilla osuuksilla ja lähestyvät toisiaan, vähenee nivelketjun venyminen epäsuorasti. Tämä saattaa olla edullista, jos esimerkiksi halutaan vähentää materiaalin pituussuuntaista venymistä sen lämpötilan aletessa. Voidaan kuitenkin pyrkiä venyttämään materiaalia pituussuunnassa kauttaaltaan. Tätä tarkoitusta varten voidaan sekundääriset ohjauslaitteet kaartaa primäärisiin ohjauslaitteisiin nähden niin, että saavutetaan nivelketjun olennaisesti sama venymis-aste koko sen ohjatulle pitenemismatkalle. Senkaltainen mutka sekundäärisille ohjauslaitteille, joka toimii yhdessä primääristen, suorien ohjauslaitteiden kanssa, voidaan johtaa seuraavasta kaavasta.

R = R maks (1 - ( | ) 2 )2 ·> Λ O Ci o ^ R = pituussuuntaisen venymisen määrä missä tahansa primää risten ohjainten alueella, e = kunkin nivelen liittymäkohdan välinen etäisyys, w = kohtisuora etäisyys mitattuna kahden vierekkäisen nivelen äärimmäisten liitosten, joita yhdistävät toisiaan seuraavat kelkat, ja mainittujen nivelten yhteisen liitoksen välillä, R maks = haluttu lopullinen pituusvenymän määrä, joka on siirretty kangaskudokseen kohdassa, jossa ketju on täysin pidentynyt.

Todetaan, että jos materiaalin ominaisuudet ovat sellaiset, että on tarpeen jatkuvasti muuttaa lämpötilaa venytyksen aikana, on toivottavaa, että venytysaste pituus- ja poikkisuunnassa on sama kaikissa venytyksen vaiheissa, koska muutoin saattaa esiintyä eroja lopullisen tuotteen pituus- ja poikkisuuntaisessa kutistumisessa tietyssä lämpötilassa.

Kun tämän keksinnön mukainen laite on käytössä, voidaan kudos vetää tai auttaa sen lävitse tunnetuilla tavoilla, esimerkiksi vetävillä telapareilla, jotka voivat yhdessä kudoksen syötön kanssa olla tahdistettuja venytyslaitteen sisääntulo- ja ulostulono-peuksien kanssa.

Nivelketju voi olla työvaiheessaan suora tai mutkainen tai yhdistelmä suorasta ja mutkaisesta osasta. Työvaiheen vastaavat osat voivat olla yhdensuuntaisia tai kulmassa toisiinsa nähden lähentyen 12 62246 toisiaan tai etääntyen toisistaan rainan kulkusuunnassa. Täten voidaan tämän keksinnön mukaista laitetta käyttää pituussuunnassa tapahtuvan venyttämisen lisäksi myös poikittaissuuntaiseen venyttämiseen tai kutistamiseen. Niissä tapauksissa, joissa ei ole välttämätöntä tai toivottavaa, että suoritetaan tasainen venytys tai kutis-tus poikittaissuunnassa, voivat työvaiheen toisistaan etääntyvät ja toisiaan lähenevät osat olla kaareutuvia. Jos sekundääriset ohjaimet on sovitettu niin, että nivelketjut eivät veny työvaiheen ulkopuolella, voidaan laitetta käyttää poikittaiseen venytykseen ilman pituussuuntaista venytystä. Pitkittäinen ja/tai poikittainen venytys voidaan suorittaa koko työvaiheen matkalla tai vain osalla sitä sekä eri tavoilla, kuten on brittiläisessä patenttijulkaisussa 936 965 kuvattu. On joskus edullista, että pitkittäinen ja poikittainen venytys tapahtuvat samanaikaisesti ja tämä voidaan selvästi saavuttaa sovittamalla ainakin osia työvaiheista toisistaan etääntyviksi sekä primääriset ja sekundääriset ohjauselimet, jotka ohjaavat nivelketjun venymistä mainituissa kohdissa, toisiaan läheneviksi.

Jos halutaan säätää pitkittäis- ja/tai poikittaisvenytyssuhteita, erikoisesti laitteen toimiessa, voidaan tähän tarkoitukseen käyttää yleensä tapaa, joka on kuvattu brittiläisessä patenttijulkaisussa 1 091 971. Tästä varhaisemmasta patenttijulkaisusta käy selväs ti ilmi, että jos yritetään säätää poikittaisvenytyksen suhdetta muuttamalla työvaiheen vastakkaisten venytysosuuksien toisistaan eroamisen astetta verrattuna siihen, että pelkästään muutettaisiin koko työvaiheen erisuuntaisuutta tai sivusuuntaista eroamista, on primääristen ohjauselinten joustavuusaste ensin ratkaistava. Sellainen joustavuus voidaan saavuttaa käyttämällä primäärisissä oh-jauselimissä saranoituja niveliä tai joustavia osia. Sellaiset joustavat osat voidaan tehdä esimerkiksi teräslevystä tai kulutusta kestävästä muovista. Vaihtoehtoisesti voidaan osa ohjaus-elimestä työstää pois, jotta sen poikkipinta pienenee ja joustavuus kasvaa tai primääriset ohjauselimet voivat jopa olla alunperin riittävän joustavia niin, että säätäminen on mahdollista. Kun ohjauselin on jatkuva, voi olla tarpeen muuttaa työvaiheen tahallista pituutta paluuvaiheeseen nähden. Voidaan esimerkiksi käyttää teleskooppisia ohj auselimiä.

Edelleen voidaan nähdä, että pitkittäisvenytyksen suhteen säätö voidaan tehdä järjestämällä niin, että sekundäärinen ohjaus-elin on säädettävissä primääriseen ohjauselimeen nähden, erikoisesti niiden välinen kulma, laitteen venytysosan kummallakin puolella, 13 62246 jolloin ketjun laskostumisastetta muutetaan välittömästi ennen veny-tysosuutta ja/tai välittömästi sen jälkeen. Muutos pituusvenytyssuh-teessa voi selvästi johtaa muutokseen työvaiheessa olevaan ketjun määrään. K un primäärinen ohjauselin on jatkuva, kuten tämän keksinnön mukaisessa suositussa laitteessa, ei sellaisen muutoksen aikaansaamiseksi voida käyttää brittiläisessä patenttijulkaisussa 1 091 971 selostettuja keinoja sellaisenaan. Huomataan kuitenkin sellaisissa tapauksissa, että laskostettu ketju voidaan sijoittaa paluuvaiheeseen, jossa se muodostaa ryhmän niveliä, joita voidaan lisätä tai vetää suoriksi muutettaessa venytysmenetelmää, muuttamalla esimerkiksi lyhytaikaisesti laitteen toisen pään suhteellista käyttö-nopeutta toiseen päähän nähden. Sellaista nivelryhmää voidaan myös käyttää poikittaisesta venytyssuhteen muutoksesta aiheutuneen nivel-määrän muutoksen säätämiseen työvaiheessa.

Eräässä tämän keksinnön suoritusmuodossa, jossa luonteenomaisena piirteenä on se, että venytyssuhteita voidaan muuttaa, pidetään ulostulevan venytetyn rainan leveyttä vakiona ja sisääntule-vaa leveyttä voidaan muuttaa. Tässä suoritusmuodossa, joka käsittää työvaiheessa, ennen venytystä ja sen jälkeen, olevan olennaisesti yhdensuuntaisen ohjauselimen, suoritetaan pituussuuntaisen venytys-suhteen säätö muuttamalla sekundäärisen ohjauselimen suhteellista, yhdensuuntaista asemaa primääriseen ohjauselimeen nähden venytys-osuuden jälkeisellä osalla, sekä primäärisen ja sekundäärisen ohjaus-elimen välistä kulmaa venytysosuudella koneen kummallakin sivulla. Poikittaista venytyssuhdetta säädetään muuttamalla kulmaa, joka on ennen venytysosuutta sijaitsevan primäärisen ohjauselimen ja veny-tysosuuden välillä sekä kulmaa, joka on venytysosuuden ja sen jälkeisen primääriohjauselimen välillä vastaavasti. Tämä voidaan tehdä jakamalla primäärinen ohjauselin laitteessa ennen venytysosaa olevassa kohdassa ja siirtämällä venytysosan jälkeinen primäärinen ohjauselin suuntansa säilyttäen sopivaan asentoon, joka sallii primäärisen ohjau&elimen taipua venytysosan kummassakin päässä. Kun primäärisen ohjauselimen ennen venytystä oleva osa on uudessa asennossaan, yhdistetään primäärinen ohjauselin uudelleen käyttämällä liitoskappaletta tai sitä vastaavaa. On selvää, että kun primäärinen ohjauselin jaetaan, on myös ketju jaettava ja kun tämä tehdään, voidaan kaikki ketjun määränmuutokset työvaiheessa, jotka aiheutuvat poikittaisen tai varsinkin pitkittäisen venymissuhteen säätämisestä, tasoittaa poistamalla niveliä ja kelkkoja tai lisäämällä niitä.

Koska pyritään yleisesti pitämään järjestelmän kitka ja vastus ai- m 62246 haisena silloin, kun ketju on jaettava säätämisen vuoksi, suositellaan. varsinkin, jos on kysymyksessä suuret ketjuvähennykset työvaiheessa, että nivelet ja kelkat poistetaan kokonaan mieluummin kuin että niitä pidetään laskostettuina paluuvaiheessa.

Pitkittäistä venytyssuhdetta voidaan tietenkin säätää hyvin yksinkertaisesti muuttamalla ketjun nivelten pituutta. Tämä on mahdollista, jos on mahdollista muuttaa ketjun nivelkohtien sijaintia. Tätä keinoa voidaan käyttää myös säStöalueen suurentamiseen muulla tavoin, kuten muuttamalla primäärisen ja sekundäärisen ohjauselimen suhteellista sijaintia, kuten yllä on kuvattu.

Huomataan, että kun halutaan saada pituus- ja/tai poikittais-venymäsuhteet säädettäviksi, on usein välttämätöntä säätää tai muuttaa käyttömenetelmää, esimerkiksi siirtymällä ketjupyörästöstä hammastettuun apuketjukäyttöön.

Tämän keksinnön mukaista laitetta kuvataan nyt vain esimerkin muodossa viittaamalla piirustuksiin, joissa näkyy koneesta vain yksi puoli toisen puolen ollessa sen peilikuva.

Piirustuksissa: kuviossa 1 näkyy tämän keksinnön mukaisen laitteen erään muodon yleisrakenne, kuvio 2 on perspektiivikuva osittaisleikkauksesta I-I kuviossa 1, kuviossa 3 näkyy suurennettuna tasokuvana laitteen osa II kuviossa 1, kuviossa 4 näkyy poikkileikkaus III-III kuviossa 3, kuvio 5 on suurennettu tasokuva laitteen osasta IV kuviossa 1, kuvio 6 on suurennettu tasokuva laitteen osasta V kuviossa 1, kuviossa 7 yleisesti esitettynä muunnos laitteesta kuviossa 1, kuvio 8 on suurennettu tasokuva laitteen osasta VI kuviossa 7, kuviossa 9 näkyy eräs muoto säädettävää ketjupyörää, jota laitteessa käytetään, kuviossa 10 näkyy primäärisen ja sekundäärisen ohjauselimen sijainti eräässä laitemuodossa, jossa venytyssuhde on säädettävä.

Laite käsittää, piirustuksiin viitaten, päättömän nivelket-jun, jossa on joukko niveliä 1, jotka kulkevat sisääntuloketjupyörän 2 ja ulostuloketjupyörän 3 ympäri. Jokainen nivel on kääntyvästi yhdistetty viereiseen niveleen kohdissa 4 ja 5 osien 6 ja 7 avulla, jotka kummassakin päässä ulottuvat nivelessä olevan liukulaakerin läpi. Luonnollisesti voidaan käyttää vaihtoehtoisesti esimerkiksi kuula- tai rullalaakereita. Kukin osista 6 on siis akselina pyörälle 15 62246 14, joka kuuluu pyörillä varustettuun kelkkaan 8, jossa on tartunta-laite 9 venytettävää rainaa varten. Kukin kelkoista, jotka ovat olennaisesti C-kirjaimen muotoisia poikkileikkaukseltaan, kulkee pitkin jatkuvan kiskon muotoista primääristä ohjauselintä 10 pyörien 14 ja 22a, 22b ja 22c avulla. Kiskoon 10, joka kiinnikkeiden avulla on asennettu sopivalle runkorakenteelle, on työstetty pinnat 33, 3h> 35s joilla kelkan pyörät voivat pyöriä. Kumpikin pinnoista 34 ja 35 ovat 45° kulmassa pintaan 33 nähden. Tämä järjestely on sellainen, että kelkan 8 kiertyminen kolmen toisiaan vastaan kohtisuoran akselin ympäri on rajoitettua. Neljä pyörää 14, 22a, 22b ja 22c voivat vapaasti pyöriä osien 6, 36, 37 ja 38 ympärillä. Pyörät voivat olla varustetut millä tahansa sopivalla laakerilla, jonka kitka on alhainen, kuten liuku-, kuula- tai rullalaakereilla, mutta edullisinta on, että pyörät ovat kuulakehiä, joiden kitkakerroin on 0,001-0,003- Vaikk in kelkka 8 näytetään kuviossa varustettuna neljällä pyörällä 14, 22a, 22b ja 22c, on parempi, että pyörät 22a ja 22c korvattaisiin pyöräpareilla, joiden pyörät ovat erillään toisistaan, ja jotka sijaitsevat, kuten pyörät 22a ja 22c.

Sekundäärinen ohjauselin 12, jossa osa 7 kulkee laakerin 11 avulla, ohjaa osaa 7 jaksottain. Ketjupyörillä 2 ja 3 on hampaat 13 ja niissä olevat syvennykset 21, jotka voivat tarkasti tarttua osiin 7 laakereiden 19 välityksellä ja käyttää nivelketjua. Pidetään kuitenkin parempana tavanomaisia ketjupyörän hampaita, jotka on muotoiltu tarttumaan laakeriin olennaisesti useammasta kuin yhdestä yhteyskohdasta ja päästämään se tasaisesti irti, kun käyttö hampaan kohdalla lakkaa.

Kuten kuviosta 2 voidaan nähdä, on ketjupyörä 2 (ei näy) yhteydessä ohjauselimiin 7 laakerin 19 välityksellä ja vie ne sekundääriseen ohjaimeen 12, joka on kanavanmuotoinen rata. Sekundäärisen ohjaimen 12 sisääntulopää 15 on hieman kellomainen 23 laakerin 11 sijoittumisen helpottamiseksi. Tartuntalaite (ei esitetty kuviossa 2) kohtaa kelkan 8 pinnan 20.

Kuvioissa 3 ja 4 näkyy primääristen ja sekundääristen oh-jauselinten 10 ja 12 järjestely, jotka vastaavasti aiheuttavat sen, että nivelketju laskostuu jatkuvasti, jos siihen kohdistuu sen aiotussa liikesuunnassa vaikuttava puristava voima, ja laskostuminen on ohjattua ennen ketjun tuloa mutkaan ja mutkan aikana. On kuitenkin tarpeellista, että laskostuminen on loppuunsuoritettu ennenkuin mutkaan saavutaan, jolloin sekundäärinen ohjauselin voi olla suora ja päättyä ennen mutkaa. Kun laskostuminen on täysin suoritettu, jolloin kelkat tukeutuvat toisiinsa niissä olevien välikekappaleiden 16 62246 avulla (ei näy), päättyy sekundäärinen ohjain 12 kohdassa 16.

Kuvio 4 esittää osakuvana osien 6 ja 7, pyörän 14 ja laakerien 11, IS sekä primäärisen ja sekundäärisen ohjaimen 10 ja 12 suhteelliset sijainnit nivelketjun laskostumisen aikana.

Kuviossa 5 näkyy miten sekundäärinen ohjausosa 7 alkaa jälleen kulkea laakerin 11 avulla (ei näy) sekundäärisessä ohjaimessa 12, kun täysin laskostunut nivelketju alkaa venyä.

Sekundäärisen ohjaimen 12 kellonmuotoinen suuaukko 17 helpottaa laakerien 11 sisääntuloa ohjaimen 12 venymistä ohjaavaan osaan.

Kuviossa 6 nähdään järjestely, jota merkitään yleisesti numerolla 18 kuviossa 1, jossa ketjun ohjatun venymisen ollessa loppuun-suoritettu, sekundäärinen ohjauselin poistuu tasaisesti ohjaimesta.

Kuviossa 7 nähdään yksinkertaistettu muoto siitä, miten sekundäärinen ohjain 12 voi olla taipunut suhteessa primääriseen ohjaimeen 10, jotta saavutettaisiin olennaisesti sama venymisaste koko laitteen sen osan pituudella, jolla primääriset johteet laitteen kummallakin sivulla menevät eri suuntiin. Sekundäärisen ohjaimen 12 kaareva osa näkyy yksityiskohtaisemmin kuviossa 8. Jotta helpotettaisiin laakereiden 11 tasaista siirtymistä sekundäärisestä ohjaimesta 12 primääriselle ohjaimelle 10, kun ketju on olennaisesti täysin venynyt, voi olla edullista käyttää tässä aikaisemmin annettua kaavaa sekundäärisen ohjaimen 12 alkuosalle (a), esimerkiksi sen kahdelle kolmasosalle lukien, jolloin mutka sen jäljelläolevalle osalle (b) johdetaan kokemusperäisesti. Kuvion mukaan, jossa sekundäärisen ohjaimen 12 pituus oli 1,650 mm, oli lopullinen vaadittu venymissuhde 4:1 ja nivelten kääntyvien liitosten välinen etäisyys 011 75 mm, käytettiin yllämainittua kaavaa määrittelemään ohjaimen 12 920 mm:n pituisen alkuosan kaarevuutta. Jäljelläolevan 630 mm:n pituisen osan kaarevuus määriteltiin kokeilemalla, jotta olisi saa- . vutettu ketjun mahdollisimman tasainen siirtyminen täysin venytettyyn tilaan.

Kuvio 9 esittää säädettävän ketjupyörän suosittua rakennetta, joka käsittää kehällä olevan hammastetun osan 24 ja keskiön 25* johon kuuluu käyttöakseli 25a. Hammastetussa osassa 24 olevassa syvennyksessä 26 on hammastettu lukituskiila 27, joka voidaan kiinnittää keskiöön 25 pulteilla 28. Lukituskiilassa 27 on kahdet hampaat, jotka ovat toisistaan etäisyydellä p, jolloin p on hammasjako, ja on se reversiibeli niin, että kummatkin hampaat voivat tulla yhteyteen noniuslevyn 30, joka on kiinnitetty käyttöakseliin, hampaiden kanssa. Kehämäisessä hammastetussa osassa 24 on kaareutuvia rako- 622 4 e ja 31, ja se voidaan kiinnittää keskiöön 25 pulttien 32 avulla.

Kun tarvitaan säätöä, irrotetaan lukituskiila 27 syvennyksestä 26 avaamalla ensin pultit 28 ja nostamalla osa pois syvennyksestä 26 ja hampaista 29· Tämän jälkeen irrotetaan kehämäinen hammastettu osa 24 löysäämällä pultteja 32, jolloin hammastettua osaa voidaan kiertää käyttöakseliin nähden. Kun kehämäiselle hammastetulle osalle 24 on löydetty haluttu asento, asennetaan lukitusosa 27 syvennykseen 26 niin, että edullisimmin sijaitsevat hampaat ovat yhteydessä hampaisiin 29. Kiila lukitaan pulteilla 28, jonka jälkeen pultit 32 vielä kiristetään kiinni.

Kuvio 10 esittää laitteen mallia, jossa pitkittäis- ja poi-kittaisvenymisastetta voidaan säätää, ja yksinkertaisuuden vuoksi on vain primääriset ja sekundääriset ohjaimet esitetty. Primäärinen ohjain näkyy jatkuvana kiskona 10, joka mieluimmin on kuviossa 2 esitetyn muotoinen, käsittäen ketjun, laskostus- ja sisääntulojaksot A ja 3, esilämmitysjakson C, venytysjakson D, lämpökäsittely- ja/tai jäähdytysjakson E, jonka jälkeen ketju irrotetaan jaksosta B vetämällä sovitunmuotoisten kelkkojen kannattamaa ketjua pois venytys-jaksosta palautusjaksolle M, jossa ylimääräiset nivelet voivat vapaasti laskostua. Primäärisen ohjaimen jakso B irrotetaan sen jälkeen. Sitten irrotetaan jaksot C ja D ja säädetään niitä johtoruuvien säätämien liukumekanismien avulla, joilla jaksoja voidaan liikuttaa myös laitteen pituussuunAassa. Kun säädetään jaksoja C ja D, taipuu kisko kohdissa N ja 0. Kun jaksojen C ja D uudet asemat on löydetty, jaksot lukitaan. Kiskon varajakso X (ei näy), asennetaan alkuperäisen jakson B paikalle yhdistämään jaksoja A ja C. Ketju vedetään sitten pois paluujaksosta sen jälkeen kun siihen on, jos se on tarpeellista, lisätty tai siitä on vähennetty muutamia niveliä ja kelkkoja, täydentämään jakson X ja uudelleenliitetyn ketjun. Koska saranapiste P on kiinteä pisteeseen N nähden, ja tässä yhteydessä Q pisteeseen 0 nähden, huomataan, että pitkittäissuuntainen venymissuhde säilyy muuttumattomana. Pituussuuntaisen venymissuhteen säätämistä varten irrotetaan sekundääristen ohjainten jaksot I, J ja K sekä sarana-liitokset Q ja R ja säädetään E:n kanssa yhdensuuntaisen jakson J sijainti. J:n säätö muuttaa I:n kulmaa D:hen nähden sekä laskostu-misastetta venytysjakson lopussa, ja sen vuoksi siinä saavutettua pituusvenytyssuhdetta. J:n yhdensuuntainen säätö, esimerkiksi keskenään toimivien johtoruuvien avulla, aiheuttaa kuitenkin jakson itsensä liikkumisen pituussuunnassa, kuten on selitetty, ja/tai liikkeen nivelen Q kohdalla, jota voidaan lisäksi vaihtoehtoisesti helpottaa, käyttämällä esimerkiksi liukuvia pintoja. Samalla tavoin 1 o 62246 voi liitos R olla pituussuunnassa venyvä tai supistuva ja/tai kohta, jossa R liittyy pisteisiin F ja L, voi olla liikkuva. K voi esimerkiksi olla liukuvasti yhteydessä kohtiin F ja L. Kun sekundäärisen ohjaimen asennusta korjataan, lukitaan jaksot mieluimmin uudelleen. Huomataan, että kun säädetään kuvatulla tavalla, joko pitkittäistä tai poikittaista venytyssuhdetta, muuttuu työvaiheessa olevan ketjun määrä. Tällöin on huomattava, että jos nivelten lukumäärää järjestelmässä on lisättävä tai vähennettävä, on edullista käyttää sopivasti paluuvaiheessa säilytettyä nivelryhmää.

Kuvatussa järjestelyssä on ketju täysin venytetty kulkiessaan kaarevien jaksojen G kautta; kun ketjupyörät käyttävät ketjua näissä jaksoissa. Kun laitetta käytetään ketjun ollessa täysin las-* kostuneena palautusjaksossa M, käytetään nokkia saattamaan alulle ketjun laskostuminen, sen saapuessa paluuvaiheeseen ja oikaisemaan ketjun, ennenkuin tai kun se poistuu paluuvaiheesta. Edelleen todetaan, että suhde nivelen pituuden ja vähimmäislaskostetun leveyden välillä rajoittaa suurinta pituusvenytyssuhdetta annettuja niveliä käytettäessä ja säätöalueen laajentaminen edellyttää nivelten pituuksien muuttamista. Tämä voidaan toteuttaa vaihtamalla nivelet kokonaan tai käyttämällä teleskooppisesti säädettäviä niveliä.

Kuvioissa 1-10 esiintyvä laite toimii seuraavasti. Nivelten 1 muodostama nivelketju liikkuu pitkin " kiskon 10 määrittelemää rataa ketjupyörien 2 ja 3 vetämänä, joiden hampaat ovat yhteydessä osiin 7 laakereiden 19 välityksellä. Osat 6, jotka on asennettu kelkoille 8, jotka kulkevat pitkin kiskoa 10, ohjaavat kunkin nivelen sitä päätä, jonka liikkeen kisko 10 määrittelee. Kun nivelketju on täysin venyneessä tilassa (huomioonottaen sen kulun ketjupyörien 2 ja 3 ympäri), seuraavat ohjainosat 7 osia 6 ja laakerit 11 ohjaavat ne kiskon 10 sisäpinnalle. Kohdassa, jossa ketjun rata on sisääntulo-ketjupyörän 2 tangentin suuntainen sen ulostulopuolella, liittyvät ohjauselimet 7 laakereiden 11 välityksellä sekundääriseen ohjaimeen 12 aiheuttaen siten nivelketjun laskostumisen, jolloin kulma kiskon 10 ja sekundäärisen ohjaimen 12 välillä on joka kohdassa sellainen, että nivelketju jatkuvasti laskostuu kulkiessaan sisääntuloketju-pyörän ja sen kohdan välillä, jossa ketju on siinä määrin laskostu-nut, että vierekkäiset kelkat 8 ovat kiinni toisissaan, mieluimmin niissä olevien välikkeiden välityksellä. Tässä kohdassa, jota merkitään numerolla 16, mutta joka mieluimmin sijaitsee käänteessä tai ennen käännettä, on yhteys sekundääriseen ohjaimeen lakannut. Kelkkoihin 8 asennetut tartuntalaitteet 9 saatetaan toimimaan (laitteilla, jotka eivät näy) siinä kohdassa käänteen jälkeen, jossa ne voivat 19 62246 tarttua venytettävän rainanl reunaan, ja ketju kuljettaa rainan, saattaessaan sen venytykseen soveliaaseen asemaan, kohtaan 17, jossa laakerit 11 liittyvät jälleen ohjaimeen 12.

Kiskon 10 ja sekundäärisen ohjaimen uudelleen käyttööntulleen jakson 12 välinen kulma on sovitettu sellaiseksi, että se säätää niveleketjun venymisastetta, kun ketjupyörä 3 vetää sitä pitkin sen rataa. Kun nivelketju venyy, kasvaa välimatka kelkkojen 8 ja siten tartuntalaitteiden 9 välillä, aiheuttaen rainan . venymisen pituussuunnassa . Venytysvaiheen loppuosassa ja kun ketju on olennaisesti täysin venynyt, irtoaa ohjauselin jälleen kohdassa 18. Tartuntalait-teet irrottavat silloin rainan (tavalla, jota ei ole näytetty), jota vetää toinen laite. Täysin venynyt nivelketju kiertää sitten ketjupyörän 3 ympäri ja seuraa kiskon 10 määrittelemää rataa pyörälle 2 ja sen ympäri, suorittaakseen loppuun toimintakierron. Tavallisesti järjestetään niin, että kun raina irrotetaan venytyksen loputtua, on siinä hiukan jättämää niin, että rainaa pidetään venytetyssä tilassa jäähdytyksen ja/tai lämpökäsittelyn kestäessä, jonka jälkeen se päästetään irti. Jos ketjut eivät venytysjakson jälkeen ole täysin pidentyneet, kuten saattaa olla tilanne kuvion 10 mukaisessa laitteessa, pidetään rainaa kiinnitettynä jäähdytys- ja/tai lämpökäsittelyvyöhykkeessä sillä aikaa, kun ketjua pidetään jatkuvasti tasaisesti laskostuneena ja raina vapautetaan jäähdytyksen ja lämpökäsittelyn jälkeen, ennenkuin ketju on venynyt täyteen mittaansa laitteen ulosmenopäässä.

Claims (12)

20 62246

1. Laite, jolla venytetään liikkuvaa ainerainaa, erityisesti muoviainerainaa ja joka käsittää kaksi päätöntä, nivelillä (1) varustettua ketjua, jotka sijaitsevat liikkuvan, venytettävän ainerainan vastakkaisilla puolilla, joukon ainerainaan tarttuvia laitteita (9)j jotka on sijoitettu jollekin etäisyydelle toisistaan kummankin ketjun pituussuunnassa, primääriset (10) päättömien kiskojen muodossa olevat ohjausraiteet ja sekundääriset (12) ohjausraiteet kumpaakin ketjua varten ketjun ohjaamiseksi suljettua rataa pitkin siten, että ketjun nivelten (1) laskostuminen voi vaihdella radan eri kohdissa, muuttaen täten vierekkäisten tartuntalaitteiden (9) välistä etäisyyttä, käsittäen edelleen primääriset ja sekundääriset ohjauselimet (8, 7), jotka on kiinnitetty kummankin ketjun kuhunkin niveleen ja sovitettu kohtaamaan primääriset ja sekundääriset ohjausraiteet (10, 12), tartuntalaitteet (9) ainerainaan tarttumista ja siitä kiinnipitämistä varten halutuissa kohdissa ja siitä irrottamista varten toisissa halutuissa kohdissa kummankin ketjun rataa, tunnettu siitä, että kunkin primääriohjauselimen muodostaa sinänsä tunnetulla tavalla pyörillä (14, 22a, 22b, 22c) varustettu kelkka (8), joka on sovitettu kulkemaan primääriohjain-kiskoa (10) pitkin siten, että ainakin kolme pyörää on olennaisesti vierivässä kosketuksessa kiskoon, jolloin kelkka on olennaisesti estetty pyörimästä kolmen keskenään kohtisuoran akselin ympäri kelkan pyörien ansiosta, ja siitä että tartuntalaitteet (9) ovat jäykästi sovitetut kelkkoihin (8) tai sovitetut muodostamaan kelkkojen osan ja sijaitsevat kelkoilla siten, että saman kelkan kaikki pyörät sijaitsevat venytettävän ainerainan venytystason samalla puolella.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen laite, tunnettu siitä, että primääriohjainkiskossa (10) on ainakin kolme vierin-täpintaa (33, 34, 35 )9 joihin kuuluu ensimmäinen pinta (33) ja toinen pinta (34), jotka ovat kiskon vastakkaisilla puolilla ja joista kumpikaan ei ole yhdensuuntainen venytystasoon nähden ja jotka keskenään muodostavat kulman, joka on pienempi kuin 90°.

3. Patenttivaatimuksen 2 mukainen laite, tunnettu siitä, että ensimmäinen (33) ja toinen (34) pinta ovat toisiinsa nähden kulmassa 10°-80°, edullisesti kulmassa 45°.

4. Patenttivaatimuksen 2 tai 3 mukainen laite, tunnettu siitä, että ensimmäinen pinta (33) on kiskon muodostaman suljetun radan sisäpuolella ja on olennaisesti suorassa kulmassa venytys-tasoon nähden. 62246

5. Jonkin patenttivaatimuksista 2-4 mukainen laite, tunnettu siitä, että kisko on varustettu kolmannella pinnalla (35), joka on kallistunut ensimmäiseen pintaan nähden kulmassa, joka on pienempi kuin 90°.

6. Patenttivaatimuksen 5 mukainen laite, tunnettu siitä, että kolmas pinta (35) on ensimmäiseen pintaan nähden kulmassa, joka on 10-80°, edullisesti 45°.

7. Jonkin patenttivaatimsista 1-6 mukainen laite, tunnet-t u siitä, että kukin pyörällä varustettu kelkka (8) on olennaisesti C-kirjaimen muotoinen.

8. Jonkin patenttivaatimuksista 1-7 mukainen laite, tunnettu siitä, että yksi (6) pyörillä varustettujen kelkkojen pyöräakseleista muodostaa myös ketjun kahden vierekkäisen nivelen kääntyvän liitoksen, jolloin nivelten toisessa päässä oleva kääntyvä liitos muodostaa sekundäärisen ohjauselimen (7).

9. Jonkin patenttivaatimuksista 1-8 mukainen laite, tunnettu siitä, että yksi tai useampi kelkan pyöristä on muodostunut samansuuntaisesta pyöräparista, jossa pyörät ovat välimatkan päässä toisistaan pitkin kosketusviivaa primääriohjainkiskon (10) kanssa.

10. Jonkin patenttivaatimuksista 1-9 mukainen laite, tunnettu siitä, että yksi kelkan pyöristä (22b) on muihin pyöriin nähden säädettävissä muiden pyörien suurimman välyksen säätämisen helpottamiseksi.

11. Jonkin patenttivaatimuksista 1-10 mukainen laite, tunnettu siitä, että kelkan pyörät ovat kuula- tai rullarenkaita.

12. Jonkin patenttivaatimuksista 1-11 mukainen laite, tunnettu siitä, että tartuntalaitteet (9) on kiinnitetty kelkkoihin (8) sellaiseen asentoon, että laitteet noudattavat olennaisesti samaa rataa kuin primäärinen ohjausraide (10) silloinkin, kun kelkka kulkee kaarta pitkin primäärisessä ohjausraiteessa.