FI62240C - Vakuumhaollanordning - Google Patents

Description

ΓβΊ f11vKUULUTUSJULKAISU ^00/π JSBTa (11) UTLÄGGNINGSSKMFT 622 4 0 c (*5) Patentti siyjnnTtty 10 12 1932 tjKvv Patent c.; il ·lit (51) Kr.lk.Vcu3 B 25 B 11/00 SUOMI—FIN LAND CM) ρμμ«ηια·λ«·—ρ«·μ·μΜ(ι*«ι 750911 nWMHM-taMV*, 26.03.75 vr,/ (23) AlkuplM—GUtlihMd·! 26.03-75 (41) Tullut lulklMkal — BIMt offaiitHg 30.09.75

Patentti- ja rekisterihallitut /44¾ Nihtlvlksipanon J» kuuLhitbUiun pvm. — . a„

Patent· och registerstyrclsan AmMcm uttagd och utUkrtfun publicurud 31.0ο. o2 (32)(33)(31) Pyydeey «tuotkuui—a«(ird priorit«t 29.03.7** USA(US) U56060 (71)(72) Thomas Farris Hale, P..0. Box 15> New Albany, Indiana 17150, USA(US) (7*0 Oy Kolster Ab (5*0 Tyhjöpitolaite - VakuumhlLllanordriing Tämän keksinnön kohteena on pitolaite esineiden kiinnipitämiseksi erityisesti käytettäväksi mekaanisessa puunjalostuksessa, jossa laitteessa on kannatus-laite, jonka päälle esineet voidaan kiinnittää imulaitteilla, joihin kuuluu imu-lähde ja ainakin yksi imukennolevy, joka on kiinnitetty kannatuslaitteen päälle, jossa imukennolevyssä on etupinta, jota vasten esineet pidetään, jossa etupinnassa on useita kennoalueita ja jokaisen kennoalueen ympärillä on tiivistyselimiä tiiviin tartunnan aikaansaamiseksi esineisiin sekä lisäksi imukanavia kennoaluei-den yhdistämiseksi imulähteeseen, joissa imukanavissa on jokaista kennoaluetta varten venttiili, joissa jokaisessa on venttiilin läpivirtausuakko, jossa on ensimmäinen venttiilin istukka ja venttiiliosa, joka voidaan siirtää vasten ensimmäistä venttiilin istukkaa venttiilin läpivirtausaukon sulkemiseksi.

US-patenttijulkaisusta 3,335,994 tunnetaan pitolaite, joka on edellä kuvatun kaltainen ja jossa on tyypillinen kuulaventtiili imupumppuun johtavan läpivirtausaukon sulkemiseksi ja avaamiseksi. Tässä laitteessa ei kuitenkaan ole toimielimiä kuulien siirtämiseksi pois sulkuasennoistaan. Ennen pidettäväksi tarkoitettuihin esineisiin tarttumista pumppu suljetaan ja toivotaan, että kuulat putoavat avoimeen asentoonsa. Tämä ei ole käytännössä käyttökelpoinen ratkaisu imujärjestelmiin, joiden tulee pitää suuria esineitä, erityisesti puunrunkoja, 2 62240 jotka usein ovat rasvaisia, likaisia tai pihkaisia, jolloin rasva, lika ja pihka saa venttiiliosat liimautumaan sulkuasentoihinsa.

Esillä olevan keksinnön tehtävänä on esittää mainitun kaltainen pitolaite, joka soveltuu myös päivittäisessä käytössä varmasti pitämään erityisen raskaita esineitä, kuten puolikkaita puunrunkoja vaneerinleikkausta varten ja jossa imu-lähteen avulla imettävä ilmamäärä pidetään niin pienenä kuin mahdollista.

Tämän tavoitteen saavuttamiseksi on keksinnön mukaiselle pitolaitteelle tunnusomaista, että kukin venttiili on varustettu toimielimellä, joka on sovitettu tuntemaan, kun siihen liittyvä kennoalue on kokonaan esineen peittämä ja vain tässä tapauksessa yhdistämään kennoalue imulähteeseen, jolloin toimielin käsittää elimet, jotka on sovitettu pitämään venttiiliosa erillään ensimmäisestä venttiili-istukasta ja vapauttamaan venttiiliosa siirtymään ensimmäistä venttii li-istukkaa kohti ainoastaan kennoalueelta tulevan ilmavirran vaikutuksesta, kun tämä on kokonaan tai osittain peittämätön.

Keksinnön edullisen suoritusmuodon mukaisesti venttiilin läpivirtausauk-koon on sovitettu toinen venttiilin istukka jollekin etäisyydelle ensimmäisestä venttiilin istukasta ja jonka venttiiliosa on sovitettu siirtymään istukoiden välillä ja voi siirtyä vasten toista venttiilin istukkaa läpivirtausaukon sulkemiseksi ja jonka toimielimet on sovitettu siirtämään venttiiliosa vasten toista venttiilin istukkaa ja pitämään se siellä, silloin kun esine, josta tulee pitää kiinni, painetaan vasten etupintaa.

On edullista, että venttiiliosa on kuula ja että läpivirtausaukko on sylin-terimäinen ja sen halkaisija on suurempi kuin kuulan ja että venttiilin istukat ovat kartiomaisia ja toisiaan vasten kääntyneitä.

Suuren mäntämäärän samanaikaisen käytön tekemiseksi taloudellisesti ja tyydyttävällä tavalla jokaisessa toimielimessä on ilmalla toimiva mäntä venttii-liosan siirtämiseksi, paineilmalähde ja paineilmajohdin, joka yhdistää männät paineilmalähteeseen.

Venttiilijärjestelyn edullisen suoritusmuodon mukaisesti paineilmajohti-niin kuuluu venttiilielin johtamaan samanaikaisesti paineilma mäntiin ja samanaikaisesti pumppaamaan ilma männistä, ja että johtoyhteyteen kuuluu valinnaisesti muunneltavat aukkoelimet, joiden kautta paineilma päästetään ulos ja jotka on muodostettu säätämään mäntien liikenopeutta venttiilielimiä vapautettaessa. Jokainen mäntä on siten sovitettu ja muodostettu siirtämään siihen liittyvä kuula vasten toista venttiilin istukkaa ja pitämään se siellä ja vapauttamaan se siirtymään vasten ensimmäistä venttiilin istukkaa.

Kuulan vapauttamiseksi asettumaan oikeaan asentoonsa riippuen siitä onko kennoalue täysin peitetty tai ei jokaisessa toimielimessä on jousielin painamaan 62240 siihen liittyvä mäntä elastisesta sisäänvedettyyn asentoonsa.

Lisäksi edullisesti jokaisen venttiilin takana ja sen kanssa suorassa linjassa on ontelo, joka on muodostettu kennolevyn takapintaan ja että kumikalvo peittää takapinnan ja ontelot ja että osa paineilmajohtimista on pohjalevyyn muodostettuja kanavia, joissa on alueita, jotka ovat suorassa linjassa onteloiden kanssa, joilla on sellainen muoto, että positiivinen ilmanpaine kanavissa taivuttaa ne kalvon alueet, jotka peittävät ontelot ja että männät on asennettu siten, että ne siirretään näiden kalvoalueiden avulla.

Esillä olevan keksinnön muiit tehtävät ja piirteet käyvät selville myöhemmästä selityksestä.

Edellä mainittujen tehtävien suorittamiseksi keksintö voidaan toteuttaa oheisissa piirustuksissa esitetyissä muodoissa, jolloin kuitenkin on huomattava, että piirustukset ovat vain kuvaavia ja että kuvattuihin ja selitettyihin rakenteisiin voidaan tehdä muutoksia oheisten patenttivaatimusten puitteissa. Piirustuksessa kuvio 1 esittää pientä tyhjökennolevyä, kuvio 2 on leikattu osakuva yhteen kennoalueeseen liitetystä venttiilistä, kuvio 3 on leikattu osakuva kuvion 1 levystä esittäen yhtä kennoaluetta ja sen venttiiliä, kuvio 4 on suurennettu kaaviokuva ja esittää kuinka venttiilikuula sulkee venttiilin läpivirtausaukon, kuvio 5 on leikattu osakuva ja esittää kuvion 3 sellaista rakennetta, joka on tarkoitettu käytettäväksi vaakasuorissa kennlolevyissä, kuvio 6 on kaavakuva joko kuvion 3 tai 5 järjestelmästä, kuvio 7 on lohkokaavio esillä olevan keksinnön mukaisesta järjestelmästä, kuvio 8 on leikattu osakuva ja esittää tällä hetkellä edullisimpana pidettyä kennoaluetyyppiä ja venttiilielimiä, ja kuvio 9 on osakuva kumimatosta, joka peittää kennolevyn tiivistyselimien muodostamiseksi ympäröimään jokaista kennoaluetta.

Seuraavassa viitataan ensiksi kuvioihin 1...5, joista nähdään, että kuvattuun levyyn 70a kuuluu keskilevy 80, aluslevy 82 ja ruuvit 84 aluslevyn kiinnittämiseksi keskilevyyn. Jokaisella kennoalueella on peitelevy 86 kiinnitettynä keskilevyyn viitenumerolla 88 kuvattuun tapaan ruuvilla. Kennoalueen ulkopuolella olevat alueet voivat olla etulevyn 90 peittämiä, joka on kiinnitetty keskilevyyn esimerkiksi ruuveilla 92. Kennon peitelevyjen 86 reunat on muodostettu, kuten on esitetty leikatuissa kuvioissa 3 ja 5, sopimaan tiivisteeseen 78, joka on poikkileikkaukseltaan puolisuunnikkaan muotoinen. Vaikka tiivisteillä on esitetty olevan tällaiset poikkileikkauset, on käytetty menestyksellisesti poikkileikkaukseltaan 4 62240 suorakulmaisia tiivisteitä. Myös on menestyksellisesti käytetty sellaisia tiivisteitä, jotka kiinnittyvät tarttumalla keskilevyn 80 etupintaan.

o

Kuvio 3 on käännetty 90 siitä asennosta, jossa levyt 80, 82, 90 ovat pystysuuntaiset niiden ollessa kiinnitettynä järjestelmään. Kuviossa 5 kuitenkin on kuvattu rakenne, joka on suunniteltu käytettäväksi vaakasuorassa järjestelmässä. Kuvion 5 rakenteen ja kuvion 3 rakenteen välinen ero käy ilmi myöhemmästä selityksestä.

Jokainen kuvattu kennoalue 76 voidaan varustaa tartuintapilla 9U, jonka uloin osuus on teroitettu, jotta se menisi sitä vasten pidetyn kappaleen sisään. Tartuintappien monilukuisuus auttaa esineen pitämisessä siten, ettei se siirry kennolevyillä. Imujärjestelmän imu vetää esineen kosketuksiin tartuintappien kanssa. Kuvattu tartuintappi 94 on jäykkä teroitettu tappi, jonka varsiosuus ulottuu kennon peitelevyssä 86 ja keskilevyssä 80 olevien aukkojen läpi. On ilmeistä, että tällaiset tartuintapit ovat ihanteellisia puisiin esineisiin tarttumista varten.

Kumilevy tai kalvo 96 on sijoitettu levyn 80 ja aluslevyn 82 väliin olemaan aluslevyyn 82 muodostettujen paineilmakanavien ja/tai onkaloiden päällä. Onkalo 100 on muodostettu levyn 80 takapinnalle kohdakkain venttiililäpivirtausaukon kanssa, mitä kuvataan myöhemmin. Jokainen onkalo 100 on kohdakkain aluslevyssä 82 olevan onkalon tai kanavan 98 osan kanssa. Kanavat 102 on muodostettu keskilevyyn 80 onkaloiden 100 yhdistämiseksi imupumppuun.

Myöhemmästä selityksestä käy selville, että monet johdot ja kanavat ovat tarpeen imupumpun ja ilmakompressorin yhdistämiseksi kennoalueisiin. Toisin sanoen positiivinen ilmanpaine levyn 82 onkaloissa voidaan yhdistää ilmakompressoriin kanavilla, jotka on muodostettu levyyn, samoin kuin putkilla ja letkuilla, samalla kun onkalot 100, jotka on muodostettu levyyn 80, voidaan yhdistää imupunppuun esim. viitenumerolla 102 merkityillä kanavilla, putkilla tai letkuilla. On sopivaa tehdä rakoja ja onkaloita levyihin 80, 82 yhdisvien solien muodostamiseksi.

Jokaiseen kennolevyyn 86 on muodostettu venttiiliaukko 104, jota ympäröi uurre 106 ja joka on kohdakkain kierteitetyn aukon 108 kanssa, joka muodostaa yhteyden onkaloon 100. Jokaisessa kennoalueessa 76 on venttiili, kuten edellä on mainittu. Kuvioiden 2, 3 ja 4 venttiiliin kuuluu venttiilin runko 110, jossa on laippa 112 uurteessa 106 ja venttiilin läpivirtausuakko 114, joka kulkee keski-sesti venttiilin läpi. Läpivirtausaukko 114 on muodostettu siten, että se muodostaa ensimmäisen kartiomaisen venttiili-istukan 116 läpivirtausaukkoon, ja aukon 114 ulkopää on kierteitetty, kuten on merkitty kohdassa 188. Aukkoelin 120 on ruuvattu läpivirtausaukon 114 ulkopäähän ja siinä on aukko 122, joka on kohdakkain läpivirtausaukon kanssa. Aukko 122 voi olla kahdeksankulmainen, jolloin 5 62240 siihen voidaan kiinnittää ruuviavain sen kiinnittämiseksi paikalleen. Suutinosa 120 on sellainen, että se muodostaa toisen kartiomaisen venttiili-istukan 124, joka on erillään venttiili-istukasta 116. Venttiilikuula 126, joka voi olla kumi-kuula, on sijoitettu liikkumaan läpivirtausaukkoon 114 istukoiden 116 ja 124 välillä. Kuula 126 koskettaa tiivistävästä kumpaakin istukkaa 116 ja 124 läpivir-tausaukon 114 sulkemiseksi. Läpivirtausaukon 114 halkaisija ja istukoiden välinen etäisyys on suurempi kuin kuulan 126 halkaisija, jotta kun kuula 126 ei ole kosketuksissa kumpaankaan istukkaan, ilman kulku läpivirtausaukossa 114 on mahdollinen. Kuvio 2 esittää kuulaa 126 sen ollessa ei- sulkevassa asennossaan, kuvio 3 esittää kuulaa istukkaa 116 vasten ja kuvio 4 esittää kuulaa istukkaa 124 vasten.

Kuvattuun venttiiliin kuuluu käyttöelimet sen määrittämiseksi, milloin siihen liitetty kennoalue 76 on täydellisesti pidettävän esineen peittämä, ja kenno-alueen liittämiseksi imupumppuun vain silloin, kun se on täysin esineen peittämä. Kuvattuihin käyttöelimiin kuuluu mäntä 128, joka voi olla esimerkiksi ruuvin varsi. Mutteri 130 ja kuparinen tiivistysrengas 132 on sijoitettu ruuvin varteen kalvon toiselle puolelle, samalla kun ruuvin pää 134 ja litteä tiiviste 136 ovat kalvon toisella puolella. Mutteri 130 on tiukattu niin, että ruuvi liikkuu, kun onkalon 100 ja onkalon 98 kohdalla oleva kalvon osuus poikkeaa kohdaltaan. Jousi 138 on sijoitettu varren 128 työntämiseksi poispäin kuulasta 126, ts. sen kuulan vapaaksi päästävään asentoon. Kun paineilmaa päästetään onkaloon 98, tämän kohdalla oleva kalvo 96 taipuu kuulaa 126 kohti, niin että varsi 128 koskettaa kuu-\ laa ja siirtää sen istukkaa 124 vasten läpivirtausaukon 114 sulkemiseksi. Onkalo 100 tyhjennetään ilmasta, koska se on liitetty tyhjöpumppuun. Kuulaa 126 pidetään istukkaa 124 vasten, kunnes pidettävä esine on sijoitettu kennolevyä vaste. Kun esine on varmasti kennolevyä vasten, positiivinen ilmanpaine päästetään onkalosta 98, jotta jousi 138 voi liikuttaa männän irti kuulasta 126. Jos kennoalue on täydellisesti esineen peittämä, niin että tyhjö voi muodostua kennoalueen sisään, ts. tiivisteen 78 ympäröimään tilaan, ei ole riittävää ilmavirtaa kennoalueelta venttiilin läpivirtausavikon kautta liikuttamaan kuulaa 126 istukkaa 116 vasten. Tällaisessa tapauksessa kuula yksinkertaisesti putoaa alaspäin kuviossa 2 esitettyyn asentoonsa, niin että kennoalue on avoin imupumppuun päin.

Jos kennoalue ei ole täydellisesti peitetty, kun mäntä 128 liikkuu irti kuulasta 126, niin että kuula voi irrota istukasta 124, ilman kulku aukon 122 kautta on riittävä siirtämään kuulan 126 istukkaa 116 vasten läpivirtausaukon 114 sulkemiseksi, ts. kennoalueen sulkemiseksi pois yhteydestä impumpun kanssa.

Kummassakin tapauksessa vain pieni määrä ilmaa virtaa venttiilin läpivirtausaukon 114 kautta. Jos kennoalue on täydellisesti peitetty, vain ilma, joka c 62240 vaaditaan tyhjentämään kennoalue ilmasta, kulkee läpivirtausaukon läpi. Jos läpi-virtausaukko ei ole riittävästi peitetty, kuula 126 liikkuu istukkaa 116 vasten läpivirtausaukon sulkemiseksi hyvin nopeasti ilmavirran pysäyttämiseksi. Tämä järjestelmä voi toimia imupumpun kapasiteetin ollessa suhteellisen pieni. Vain sellaiset kennoalueet, jotka ovat täydellisesti peitettyjä, avataan imupumpun suuntaan. Ne kennoalueet, joita ei ole täydellisesti peitetty, pysyvät suljettuina vastaavien venttiilien vaikutuksesta, niin että mitään merkittävää ilmavirtausta ei pääse imujärjestelmän sisään.

On ilmeistä, että käyttämällä kalvoa 96 levyissä 80, 82 olevien onkaloi-den ja kanavien välissä voidaan samalla siirtää useita venttiilikuulia 126 istu-koita 124 vasten, ja sitten myöhemmin, kun pidettävä esine on kennolevyä vasten, samalla siirtää mäntiä 128 venttiilikuulien vapauttamiseksi ja siirtämiseksi joko kuvion 2 asentoihin tai vasten istukoita 116, riippuen siitä, ovatko niiden kennoalueet täydellisesti peitetyt vai eivät. Kuten mainitaan kuvioiden 6 ja 7 yhteydessä, päästetään positiivinen ilmanpaine valinnaisesti muuteltavien aukkoelimien kautta, niin että voidaan ohjata mäntien 128 liikenopeutta päästettäessä kuulat 126 liikkumaan irti istukoista 124. Ohjaamalla kuulien 126 irtoamista voidaan järjestelmä ajoittaa niin, että kuulat eivät nopeasti hyppää sulkemaan istukoita 116 vasten, vaikka kennoalueet eivät ole täydellisesti peitetyt.

Kuviosta 5 nähdään, että kuvattuun venttiiliin 150 kuuluu venttiilin runko 152, joka on samanlainen kuin venttiilin runko 110 ja jossa on läpivirtausaukko 154, jossa on kartiomaiset istukat 156, 158. Kuula 160 on sijoitettu läpivirtaus-aukkoon 154 venttiili-istukoiden väliin. Kuula 160 on tiiviisti jompaa kumpaa istukkaa vasten läpivirtausaukon sulkemiseksi ja se jää istukoiden väliin, jotta ilma voi kulkea läpivirtausaukon läpi. Koska kuvion 5 rakenne on ihanteellisen sopiva vaakasuoraa järjestelmää varten, pystysuorasti ylöspäin ulottuva mäntä 162 on asennettu maljaan 164, joka on kalvon 96 viereisellä, poikkeutuvalla o-salla. Jousi 166 painaa maljaa 164 ja sen mäntää 162 alaspäin. Lisäksi on muodostettu sisäjousi 168, joka on kierretty männän ympärille ja joka on kalibroitu niin, että se tukee kuulaa 160 sen istukoiden 156, 158 välillä olevassa asennossa, kun kennoalue 76 on täydellisesti peitetty, niin että tyhjö voi muodostua siihen. Kun kennoalue ei ole täydellisesti peitetty, ilman kulku kennoalueesta läpivirtausaukon 154 kautta siirtää kuulan jousen 168 voimaa vasten alaspäin tiiviisti istukkaa 156 vasten. Kaavamaisesti on esitetty ilmakompressori 170 ja johto 172, jotka yhdistävät ilmakompressorin rengasmaiseen läpivirtausaukkoon 174, joka muodostaa siis istukan 176 kalvon poikkeavaa osaa varten. Kun paine-ilmaa suihkutetaan rengasmaiseen läpivirtausaukkoon 174, mäntä 162 siirtyy ylöspäin kuulan 160 siirtämiseksi istukkaa 158 vasten samoista syistä, kuin selostet- 7 62240 tiin kuvioiden 2, 3 ja 4 yhteydessä.

Kuvion 5 rakennetta voidaan kuvata kuvaamalla sen toimintaa eri tilanteissa. Ensimmäinen tilanne on kun rakenne on valmis kuormittamista varten. Synnytetään tyhjö onkaloon 178, joka on yhteydessä tai kohdakkain venttiilin läpivirtaus- aukon 15U kanssa, joka tyhjö vetää kuulaa l60 alaspäin istukkaa 156 kohti. Aluslevyn rengaskammiossa 174 on ilmakehän paine. Toiseen tilanteeseen kuuluu sellainen muutos, että positiivinen ilmanpaine synnytetään alempaan kammioon, mikä siirtää mäntää 162 ylöspäin kuulan 160 nostamiseksi alemmalta istukalta ylempää istukkaa 158 vasten järjestelmän uudelleen sulkemiseksi. Kolmas tilanne sitten riippuu siitä, onko kennoalue täysin peitetty vai ei. Jos kennoalue on täysin peitetty, kun mäntä 162 irrotetaan liikkumaan jousen 166 vaikutuksesta, kuula 160 putoaa ylemmältä istukalta 158 salliakseen vain vähäisen virtauksen peitetyltä kenno-alueelta venttiilin läpivirtausaukon läpi, mikä on riittämätön sen aiheuttamiseksi että kuula tiivistäisi uudestaan alempaa istukkaa 156 vasten. Tämä tilanne synnyttää tyhjön tai alipaineen kennoalueen tilaan, joka on tiivisteen 78 ympäröimä ja pidettävän esineen peittämä. Onkalossa 178 oleva alipaine on yhtä suuri kuin kennoalueella oleva alipaine, niin että sisempi jousi 168 pelkästään pitää kuulaa 160 kahden istukan 156, 158 välissä.

Jos kennoalue ei ole täyellisesti pidettävän esineen peittämä, kun positiivinen ilmanpaine päästetään rengaskansiosta 174, ilmavirta venttiilin läpivir-tausukon kautta on riittävä aiheuttamaan kuulan 160 asettumisen uudelleen alempaa istuinta 156 vasten, jolloin kuula sulkee venttiilin läpivirtausaukon täydellisesti ja katkaisee kennoalueen yhteyden imulähteeseen.

On huomattava, että kummassakaan tilanteessa ei voi esiintyä sellaista virtausta, joka on suurempi kuin se, joka tarvitaan sulkemaan venttiili 150. Tässä suhteessa vaakasuorat ja pystysuorat järjestelmät ovat samanlaisia. Pystysuorissa järjestelmissä kuula 126 pelkästään putoaa alaspäin kuten kuviossa 2 on esitetty, kun tyhjö on muodostettu vastaavaan kennoalueeseen, kun taas vaaksuorissa järjestelmissä kuula on tuettuna istukoiden väliin kalibroidulla jousella 168, kun tyhjö muodostetaan vastaavaan kennoalueeseen.

Kuviossa 6 esitetään kaavamaisesti kuvion 5 järjestelmän tyhjöpumppua 180 ja ohjausventtiiliä 182, jonka kautta pumppu on yhdistetty kanavaan 102. Myös on esitetty ohjausventtiili 184, jonka kautta ilmakompressori 170 on liitetty johtoon 172, joka menee rengaskammioon 174. Lisäksi on esitetty valinnaisesti muuteltavat aukkoelimet 186, joiden kautta paineilma päästetään rengaskansiosta 174, jolloin aukkoelimet ovat ohjattavissa ohjaamaan nopeutta, jolla mäntä 162 liikkuu kuulan 160 vapauttamiseksi.

Kuvio 7 on hyvin kaavamainen ja esittää lohkomuodossa useita kennoalueita 8 62240 76, joista jokainen on tiivistyselimen 78 ympäröimä ja varustettu venttiilillä 150. Jokainen venttiili 150 käsittää käyttöelimen, joka on liitetty ilmakompres-soriin 170 ohjausventtiilin 184 kautta, joka johtaa muuteltaviin aukkoelimiin 186. Jokainen venttiili on liitetty myös imulähteeseen 180 ohjausventtiilin 182 kautta. Ohjausventtiili 182 voidaan vapauttaa esimerkiksi pidetyn kappaleen päästämiseksi irtoamaan kennolevystä. Vaikka kennoalueita 76 on esitetty olevan kolme, on selvää, että edullinen tyhjöjärjestelmä voi käsittää yhden tai useamman tai jopa satoja tällaisia kennoalueita.

Seuraavassa kuvataan viittaamalla kuvioihin 8 ja 9 esillä olevan keksinnön toista edullista sovellutusmuotoa. Kuvion 8 sovellutusmuoto on melko samanlainen kuin kuvioiden 2...4 sovellutusmuoto ja kuvion 8 sovellutusmuodon venttiili toimii samalla tavalla kuin kuvioiden 2...4 venttiili. Kuviossa 8 esitetty rakenne, joka on tarkoitettu pystysuoraa järjestelmää varten, käsittää etulevyn 260, kalvon pidätinlevyn 262, kumin tai kumin tapaisen kalvon 264 ja aluslevyn 266. Kumimatto 268, jonka aukkoihin kennoalueet 270 on muodostettu, on liimaamalla tai muulla tavoin kiinnitetty levyn 260 etupintaan. Kuvio 9 esittää tällaisen kumimaton osaa, jolloin kuvatussa kennoaluejärjestelyssä jokainen kennoalue on ellipsi, jonka päähalkaisija on 5 cm ja pienempi halkaisija 2,9 cm. Voidaan käyttää suurta määrää kennoalueen eri kokoja ja muotoja.

Jokaista kennoaluetta 270 varten on levyyn 260 muodostettu sylinterimäinen aukko 272, jonka yläosa on kierteitetty kohdassa 274 esitettyyn tapaan. Paineilmaa varten oleva kanava 276 on muodostettu pohjalevyyn 266. Kanava 276 voi edullisesti olla sahattu rako, joka palvelee useita kennoalueita. Kalvon pidätinlevy 262 on varustettu ympyrämäisellä aukolla 278, joka on kohdakkain aukon 272 kanssa, niin että poikkeutetaan vain rengasmaista osaa kalvosta 264. Venttiilin runko 280 on ruuvattu auukkoon 272 kuvattuun tapaan. Venttiilin rungossa on osa 282, joka ul-konee ulospäin levyn 260 etupinnasta. Useita kehän suunnassa erillään olevia ulospäin ulkonevia kärkiä käsittävä teroitettu rengas 284 voi olla muodostettu pidettävään esineeseen tarttumista varten ja esineen pitämiseksi siten, ettei se liiku levyn 260 etupinnan suunnassa. Venttiilin rungossa 280 on kehän suunnassa ja säteittäisesti ulospäin ulkonevia laippoja 286, jotka painautuvat levyn 260 etupintaa vasten ja puristavat rengastiivistettä tiivistämään venttiilin runkoa levyyn nähden.

Venttiilin rungossa 280 on keskellä kierteitetty poraus 290 ja aukko 292, joka muodostaa yhteyden kennoalueen 270 ja kierteitetyn porauksen 290 välille. Aukkoelin 294 on ruuvattu poraukseen 290 kuvatulla tavalla, ja se muodostaa ensimmäisen venttiilin istukan 296. Toinen kartiomainen venttiilin istukka 298 on muodostettu venttiilin rungolle 280. Venttiilikuula 300 on saatavissa kosketuk- 9 62240 siin kummankin istukan 296, 298 kanssa edellä kuvatulla tavalla. Kuula voi myös pudota alas näiden kahden istukan väliin venttiilin läpivirtausaukon avaamiseksi. Aukkoelin 294 on varustettu keskisellä porauksella 302, jonka läpi mäntä 304 liikkuu. Mäntä on osa käyttöelimestä, joka siirtää kuulan 300 irti venttiilin istukasta 296 siksi ajaksi, kun pidettävä esine pannaan paikalleen. Mäntä 304 on kannatettuna maljassa 306, ja ruuvipuristusjousta 308 käytetään pakottamaan maljaa ja mäntää kuulan vapaaksi päästävään asentoon.

Claims (8)

10 62240

1. Pitolaite esineiden kiinnipitämiseksi erityisesti käytettäväksi mekaanisessa puunjalostuksessa, jossa laitteessa on kannatuslaite (70a), jonka päälle esineet voidaan kiinnittää imulaitteilla, joihin kuuluu imulähde (l8o) ja ainakin yksi imukennolevy (80), joka on kiinnitetty kannatuslaitteen päälle, jossa imukennolevyssä (8θ) on etupinta (90), jota vasten esineet pidetään, jossa etupinnassa on useita kennoalueita (76) ja jokaisen kennoalueen (76) ympärillä on tiivistyselimiä (78) tiiviin tartunnan aikaansaamiseksi esineisiin sekä lisäksi imukanavia (102) kennoalueiden yhdistämiseksi imulähteeseen (180), joissa imukana-vissa (102 on jokaista kennoaluetta (76) varten venttiili (110), joissa jokaisessa on venttiilin läpivirtuasaukko (11^+), jossa on ensimmäinen venttiilin istukka (116) ja venttiiliosa (126), joka voidaan siirtää vasten ensimmäistä venttiilin istukkaa (116) venttiilin läpivirtausaukon (114) sulkemiseksi, tunnettu siitä, että kukin venttiili (110) on varustettu toimielimellä (128, 130, 96, 170), joka on sovitettu tuntemaan, kun siihen liittyvä kennoalue (76) on kokonaan esineen peittämä ja vain tässä tapauksessa yhdistämään kennoalue imulähteeseen (180), jolloin toimielin käsittää elimet (128), jotka on sovitettu pitämään venttiiliosa (126) erillään ensimmäisestä venttiili-istukasta (116) ja vapauttamaan venttiiliosa (126) siirtymään ensimmäistä venttiili-istukkaa (116) kohti ainoastaan kennoalueelta (76) tulevan ilmavirran vaikutuksesta, kun tämä on kokonaan tai osittain peittämätön.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen pitolaite, tunnettu siitä, että läpivirtausaukkoon (114) on sovitettu toinen venttiilin istukka (124) jollekin etäisyydelle ensimmäisestä venttiilin istukasta (116) ja jonka venttiiliosa (126) on sovitettu siirtymään istukoiden (116, 124) välillä ja voi siirtyä vasten toista venttiilin istukkaa (124) läpivirtausaukon (114) sulkemiseksi ja jonka toimielimet (128, 139, 96, 170) on sovitettu siirtämään venttiiliosa (126) vasten toista venttiilin istukkaa (124) ja pitämään se siellä, silloin kun esine, josta tulee pitää kiinni, painetaan vasten etupintaa (90).

3. Patenttivaatimuksen 2 mukainen pitolaite, tunnettu siitä, että venttiiliosa on kuula (126) ja että läpivirtausaukko (114) on sylinterimäi-nen ja sen halkaisija on suurempi kuin kuulan ja että venttiilin istukat (116, 124. ovat kartiomaisia ja toisiaan vasten kääntyneitä.

4. Patenttivaatimuksen 1 mukainen pitolaite, tunnettu siitä, että jokaisessa toimielimessä (128, 130, 96, 170) on ilmalla toimiva mäntä (128,130) venttiiliosan (126) siirtämiseksi, paineilmalähde (170) ja paineilmajohdin (172), 11 62 24 C joka yhdistää männät (128, 130) paineilmalähteeseen.

5. Patenttivaatimuksen 4 mukainen pitolaite, tunnettu siitä, että paineilmajohtimiin kuuluu venttiilielin (18¾) johtamaan samanaikaisesti paineilla mäntiin (128, 130) ja samanaikaisesti pumppaamaan ilma pois männästä, ja että johto-yhteyteen (1?2) kuuluu valinnaisesti muunneltavat aukkoelimet (186) joiden kautta paineilma päästetään ulos ja jotka on muodostettu säätämään mäntien liikenopeut- ta venttiilielimiä vapautettaessa.

6. Patenttivaatimusten 3, U ja 5 mukainen pitolaite, tunnettu siitä, että jokainen mäntä (128, 130) on sovitettu ja muodostettu siirtämään siihen liittyvä kuula vasten toista venttiilin istukkaa (12¾) ja pitämään se siellä ja vapauttamaan se siirtymään vasten ensimmäistä venttiilin istukkaa (116).

7. Jonkin tai joidenkin patenttivaatimusten 1-6 mukainen pitolaite, tunnettu siitä, että jokaisessa toimielimessä on jousielin (138) painamaan siihen liittyvä mäntä (128, 130) elastisesti sisäänvedettyyn asentoonsa kuulan (126) vapauttamiseksi.

8. Patenttivaatimusten 1, ¾ ja·-7 mukainen pitolaite, tunnettu siitä, että jokaisen venttiilin (110) takana ja sen kanssa suorassa linjassa on ontelo (100), joka on muodostettu kennolevyn (80) takapintaan ja että kumikalvo (96) peittää takapinnan ja ontelot (100) ja että osa paineilmajohtimistä (172) on pohjalevyyn (82) muodostettuja kanavia (17¾), joissa on alueita, jotka ovat suorassa linjassa onteloiden (100), kanssa, joilla on sellainen muoto, että positiivinen ilmanpaine kanavissa (17¾) taivuttaa ne kalvon (96) alueet, jotka peittävät ontelot (100) ja että männät (128, 130) on asennettu siten, että ne siirretään näiden kalvoalueiden avulla. 12 62240