FI62059B - Herbicidala (3-(n'-(halogenfluorfenyl)-karbamoyloxi)-fenyl)-karbamater - Google Patents

Description

ΠΓ:·μ±7Γ7Λ Γβ, .... KU ULUTUSJULKAISU s n n r 3¾¾ W <,1)UTLAOONINOSSKRIfT 6205 9 C (45) Patentti myönnetty 10 11 1922 ,rfgV2r, Patent meddelat ^ ' (51) K».ik?/int.ci.3 C 07 C 125/075» A 01 N 47/22 SUOMI FINLAND (21) P»t*nttlh»k*it>ui — P«twM»wöknlng 772302 (22) H»lc«ml*pllvt — AiMÖknlng*d*g 28.07-77 (FI) (23) AlkupUvl — Glltlgh«tidtg 28.07 · 77 (41) Tullut julklMksI — Bllvlt offantllg 29-02.78 rekisterihallitus (44) NlhtivUu.p«on |. kuuL|ulktlWn pvm.- 30.07.82

Patent- och registarstyrelsen An tökin utligd och utl.ikrlfMn publicond (32)(33)(31) Pyydetty ttuolkaui —Begird prlorltet 2 8.0 8.76 03.06.77 Saksan Liittotasavalta-Förbunds- republiken iyskland{DE) P 2638897-6, p 2725071+.1+ (71) Basf Aktiengesellschaft, D-67OO Ludwigshafen, Saksan Liittotasavalta-Förbundsrepubliken Ityskland(DE) (72) Karl-Heinz Koenig, Frankenthal, Ulrich Schirmer, Heidelberg,

Bruno Wuerzer, Limburgerhof, Kurt Fett, Limburgerhof, Saksan Liittotasavalta- Förbundsrepubliken Tyskland(DE) (74) Oy Kolster Ab (5M Herbisidiset (3~(N'-(halogeenifluorifenyyli)-karbamoyylioksi)-fenyyli)-karbamaatit - Herbicidala (3-(N'-(halogenfluorfenyl)-karbamoyloxi)--fenyl)-karbamater

Keksintö kohdistuu uusiin, arvokkaisiin, erinomaisen herbidisen vaikutuksen omaaviin diuretaaneihin, jotka ovat (3-(N'-(halogeenifluorifenyyli)-karbamoyylioksi )-fenyyli)-karbamaatteja.

On tunnettua, käyttää 3-isopropyyli-2,1,3-bentsotiadiatsiini-(U)-oni-2,2-dioksidia epäsuotavien leveälehtisten rikkaruohojen selektiiviseen torjuntaan (DE-PS 1 5^2 836).

Eräs maataloudessa käytettävä merkittävä yhdiste on edelleen etyyli-N-(3-N'-fonyylikarbamoyylioksi )-fenyyli )-karbamaatti (DE-OS 1 567 löi). Tämän vaikutusaineer. ainoa käyttöalue ovat juurikkaat (beta-juurikkaat).

Tunnetaan herbisidisen vaikutuksen omaavia diuretaaneja, joissa on yhdellä fluoriatomi11a tai kahdella klooriatomilla substituoitu fenyyliryhmä, esimerkiksi etyyli-N-(3-N'-(U'-fluorifenyylikarbamoyylioksi)-fenyylikarbamaatti (DE-OS 1 567 151, DE-AS 1 568 138).

Keksinnön mukaisille (3~(Ν'-(halogeenifluorifenyyli)-karbamoyylioksi )-fenyyli)-karbamaateille on tunnusomaista, että niillä on kaava 2 62059

.NHCOOR

ψ T /c^\

OCONH-/ ( ) )- X

Λ

Y

jossa R on metyyli tai etyyli ja X/Y on yhdistelmä fluori/fluori, fluori/kloori tai kloori/fluori on havaittu, että nämä yhdisteet ovat erittäin tehokkaita lukuisia, tärkeitä, epäsuotavia kasveja vastaan, ja samanaikaisesti viljelykasvit sietävät niitä hyvin, kuten esimerkiksi soija (Glycine max.)· Myös muut viljelykasvit, kuten maapähkinä, beta-juurikkaat ja määrätyt vihanneslajit sekä riisi sietävät erittäin hyvin vielä hyväksyttävästi uusia vaikutusaineita niin, että näitä yhdisteitä voidaan käyttää leveän käyttöalueen omaavina selektiivisinä herbisideinä yksinään tai yhdessä muiden herbisidisten aineiden kanssa.

Uusia yhdisteitä voidaan valmistaa esimerkiksi seuraavien menetelmien avulla: a) antamalla N-(3-hydroksifenyyli)-uretaanien (joita vuorostaan voidaan valmistaa tunnettujen menetelmien avulla m-aminofenolista (DE-OS 1 6U3 763) tai 3“ hydroksifenyyli-isosyanaatista (GB-PS 1 153 26l) reagoida halogeenif1uorifenyyli-isosyanaattien kanssa isosyanaattireaktiossa käytetyn katalyytin, esim. tert. amiinin (trietyyliamiini, 1,U-diatsabisyklo-(2,2,2)-oktaani), typpipitoisten hetero-syklisten yhdisteiden (pyridiini, 1,2-dimetyyli-imidatsoli) tai orgaanisten tina-yhdisteiden (dibutyylitinadiasetaatti , dimetyylitinadikloridi) läsnäollessa haluttaessa reaktio-o ;o3uhteissa inertissä liuottimessa, esim. hiilivedyssä (ligroiini, bensiini, tolueeni, pentaani, sykloheksaani), halogeenihiilivedyssä (mety-leenikloridi , dikloorietaani , klooribentseeni) nitrohiilivedyssä (nitrobentseeni , nitrometaani) , nitriilissä (asetonitriili , butyronitriili , bentsonitriili), eetterissä (di etyyli eetteri , tetrahydrofuraani, dioksaani), esterissä (etikkahappoetyylies-teri, propionihappometyyliesteri), ketonissa (asetoni, metyylietyyliketoni) tai amidissa (dimetyyliformamidi, formaraidi) DE-OS 1 568 138) alueella 0-150°C olevissa lämpötiloissa, edullisesti l0-100°C.ssa.

3 62059 b) antamalla N-(3-hydroksifenyyli)-uretaanien tai niiden alkalisuo-lojen reagoida halogeenifluorifenyylikarbamidihappoklorldien kanssa (valmistettuina lisäämällä kloorivetyä vastaaviin isosyanaatteihin julkaisun Houben-Weyl, Methoden der org. Chemie, Band VIII, sivu 130, Georg Thieme-Verlag, Stuttgart, 4· painos, 1952 mukaan) haluttaessa happoa sitovan aineen (esimerkiksi alkalihydroksidin, -karbonaatin, -vetykarbonaatin, maa-alkalioksidin, -hydroksidin, karbonaatin, -vetykarbonaatin) tai ter-tiäärieten orgaanisten emästen (esim. trietyyliamiinin, pyridiinin, N,N-dimetyylianiliinin) läsnäollessa liuottimessa, esimerkiksi vedessä, alkoholeissa (metanolissa, etanolissa, isopropanolissa) tai kuten kohdassa a) on esitetty (DE-OS 15 68 138, 15 68 621).

c) antamalla m-nitrofenolin reagoida halogeenifluorifenyyli-iso-syanaattien kanssa (menetelmää a) vastaten) tai halogeenifluorifenyylikarb-amidihappokloridien kanssa (menetelmää b) vastaten), minkä jälkeen nit-roryhmä pelkistetään tunnettujen menetelmien avulla, esimerkiksi jalometallilla, kuten platinalla, palladiumilla tai Raney-nikkelillä katalysoidun hydrauksen avulla liuottimessa, kuten kohdassa b) mainituissa lukuunottamatta nitro- ja määrättyjä halogeenihiilivetyjä ja suorittamalla sitten reaktio kloorihiilihappoestereiden kanssa epäorgaanisen tai orgaanisen emäksen läsnäollessa liuottimessa (kuten jo kohdassa b) on esitetty) (DB-OS 15 68 621).

d) antamalla N-(3-hydroksifenyyli)-uretaanien reagoida fosgeenin kanssa tarkoituksenmukaisesti reaktio-olosuhteissa inertissä orgaanisessa liuottimessa (kuten kohdassa a) on esitetty) haluttaessa lisäten happoa sitovaa ainetta (kuten kohdassa b) on esitetty) vastaaviksi kloorihiili-happoestereiksi, joiden sitten annetaan reagoida halogeenifluorianiliinin kanssa menetelmän b) mukaisesti halutuksi lopputuotteeksi (lE-OS 15 93 523). Menetelmä a) on suositeltava.

Seuraavat esimerkit esittelevät uusien diuretaanien valmistusta.

Esimerkki 1

Etyyli-N- (3—(TT1 — 3 ,H-difluorifenyylikarbamoyylioksi )-fenyyli )-karba-maatti (n:o l) 18,1 g (0,1 moolia) etyyli-N-(3-hydroksifenyyli)-karbamaattia kuu mennetaan yhdessä 0,5 gramman kanssa trietyyliamiinia 150 ml:ssa kuivaa tolueenia 70-80°C:n lämpötilaan. Lisätään tipbittain hitaasti 15,5 & (0,1 4 62059 moolia) 3,4-difluorifenyyli-ieosyanaattia ja sekoitetaan kolme tuntia 100°C:sea. Jäähdyttämisen jälkeen suodatetaan imun avulla ja kiteytetään uudestaan etikkaesteri/petrolieetteristä. Saanto 22,0 g vastaten 66 96, sp. 127-1JO°C.

Esimerkki 2

Metyyli-N-(3-(N?-3-kloori-4-fluorifenyylikarbamoyyliokei)-fenyyli)-karbamaatti (n:o 9) 8,6 paino-osaa 3-kloori-4-fluorifenyyli-isosyanaattia lisätään liuokseen, joka sisältää 8,4 osaa N-(3*-hydroksifenyyli)-metyylikarbamaattia 100 osassa tetrahydrofuraania ja yhden tipan dibutyylitinadiasetaattia·

Annetaan seistä 20 tuntia ja haihdutetaan kuiviin, jäännös sekoitetaan 80 osaan tolueenia ja suodatetaan imua käyttäen. Kuivauksen jälkeen saadaan 16,2 paino-osaa valkoisia kiteitä, joiden sp. on 175-177°C.

Seuraavat uudet diuretaanit voidaan valmistaa vastaavalla tavalla: 2. etyyli-N-(3-(N'-3-kloori-4-fluorifenyylikarbamoyylioksi)-fenyy-li)-karbamaatti, sp. 13?-134°C, 3. etyyli-N-(3-(N'-3-fluori-l+-kloorifenyylikarbamoyylioksi)-fenyy-li)-karbamaatti, sp. 155-15S°C, 8. metyyli-N-(3-(N'-3,4-difluorifenyylikarbamoyyIloksi)-fenyyli)-karbamaatti, sp. l6l-l63°C, 9. metyyli-N-(3-(N'-3-kloori-4-fluorifenyylikarbamoyylioksi)-f e-nyyli)-karbamaatti, sp. 175”177°C, 10. metyyli-N-(3-(N'-3-fluori-4-kloorifenyylikarbamoyylioksi)-fe-nyyli)-karbamaatti, sp. 170-173°C.

Lähtö^ne^den valmistus

Ohje A

3-kloori-4-fluorifenyyli-isosyanaatti

Liuokseen, joka sisältää 250 paino-osaa fosgeenia 1 000 paino-osassa tolueenia, lisätään sekoittaen -10 - 0°C olevassa lämpötilassa 156 paino-osaa 3-kloori-4-fluorianiliinin liuosta (J.Chem.Soc. 1928, 423)· Reak-tioseosta lämmitetään sitten hitaasti ja kunnes se selkeytyy 110°C:seen (sisälämpötila).

Tämän jälkeen poistetaan liuotin tislaamalla alennetussa paineessa. Jäljelle jäänyt raaka isosyanaatti puhdistetaan tyhjiötislauksen avulla, kp. 53 „ 108-U2°C.

5 62059

Yhdisteen rakennekaava on seuraava:

F^O^NCO

Cl

Vastaavalla tavalla saadaan foefogenoimalla 3-f‘luori-4-klooriani-liinia (j.Chem.Soc. 1928, 423) kiinteä raaka isosyanaatti. Se puhdistetaan kiteyttämällä sp. 39-42°C.

Yhdisteen rakennekaava on seuraava: ci^5}nco

F

Ohje B

5,4-difluorifenyyli-isosyanaatti

Liuokseen, joka sisältää 180 paino-osaa fosgeenia 1 100 paino-osassa kloorinaftaliinia lisätään sekoittaen -10 - 0°C olevassa lämpötilassa 120 g 3,4-difluorianiliinia (J.Am.Chem.Soc. 73, 5884-5 (1951))· Heaktio-seosta lämmitetään sitten hitaasti lisäämällä edelleen fosgeenia 150°C:een ja jälkifosfogenoidaan kaksi tuntia tässä lämpötilassa. Jälkikäsittelyä varten poistetaan ylimääräinen fosgeeni huuhtelemalla typellä ja isosyanaatti poistetaan liuoksesta tislaamalla, kp· 30 mm - 79-85°C.

Yhdisteen rakennekaava on seuraava: F-<0 >-NC0

T

F

Kokeet uusien diuretaanien (biekarbamaattlen.) herbisidisen vaikutuksen määrittämiseksi.

Seuraaviesa kokeissa osoitetaan keksinnönmukaisten vaikutusainei-den erikoisominaisuudet kemiallisesti vastaaviin, tunnettuihin yhdisteisiin verrattuina. Vertailuaineina käytettiin herbisidisiä diuretaaneja (yhdisteet n:ot 4, 5» 7, H> 12, 13, 1*0 sekä tätä yhdisteluokkaa lähellä olevaa kaupallista standardituotetta (n:o 6). Yhdisteiden 11, 12, 13 ja 14 rakennekaavat ovat seuraavat: .6 62059

Yhdiste 11 jgr ^-o-® \ " tunnettu C1 NH-C-0CH, λ .

bi 3 (de-os 1 567 151)

Yhdiste 12 O

»t,. ϋ Λ tunnettu

Cl 3 (de-os 1 567 151)

Yhdiste 13 0 ίο)-™"·0-® 0 \ h tunnettu NH-C-OCH^ . (BE-patentti 700 942) φΕ -AS 1 568 138)

Yhdiste lk 0 (O)-N„-S-o-<0) .

Jf tunnettu I NH-C-OCH-j (DE-OS 1 567 I5I)

F

Koesarjat suoritettiin kasvihuoneessa ja avomaalla.

I. Kasvihuonekokeet

Parafinoituja pahvipikareita, joiden tilavuus oli 200 cm^, täytettiin 1,5 i° humusta sisältävällä savihiekalla. Näihin suoritettiin lajit-tain erillisinä koekasvien (taulukko l) kylvö. Koska kyseessä oli pelkästään orastuksen jälkeiset käsittelyt (lehtikäsittelyt), kasvatettiin kasvit haluttuun kokoon ja kasvuvaiheeseen. Säännöllisesti käsiteltiin niitä, kun niihin oli muodostunut yhdestä viiteen, eräissä tapauksissa useampia aitoja lehtiä. Aineiden levitys tapahtui käyttäen vettä levitysväliainee-na hienojakoiseksi sumuttavien suuttimien avulla. Koekasvien lämpötila-vaatimuksia vastaavasti suoritettiin kokeet kasvihuonelaitoksen viileäm- 7 62059 mässä (15-26°C) ja lämpimämmässä (25-40°C) osassa. Koejaksot kestivät 2-4 viikkoa. Tänä aikana huolehdittiin kasveista säännöllisesti ja määritettiin niiden reaktio yksittäisten käsittelyjen suhteen. Mukaan liitetyissä taulukoissa on esitetty koeaineet ja kulloisetkin annostukset kg/ha olevina määrinä aktiiviainetta. Arvostelu tapahtui välillä 0-100 olevalla asteikolla. Tällöin 0 merkitsee ei vaurioitumista ja 100 kasvien täydellistä tuhoutumista.

II. Avomaakokeet Tällöin sijoitettiin aineet avomaapalstoille. Suihkuna käytettiin maatalouskoneeseen asennettua moottorikäyttöistä palstasuihkutuslaitetta. Vettä käytettiin jakoaineena siihen emulgoitua vaikutusaluetta varten. Ruiskutukset suoritettiin kasvien kehityttyä (post-emergence) eri kasvuvaiheisiin. Viljelykasvit oli kylvetty riveihin (taulukot 7· 8). Rikkaruohot muodostuivat yksittäisiin kasvupaikkoihin yleensä luonnollisesti. Lisäksi kylvettiin myös rikkaruohojen siemeniä laajalti niiden määrän suurentamiseksi. Maaperä yksittäisissä kokeissa oli saviperäistä hiekkaa, jonka pH-arvo oli 5-6 ja joka sisälsi prosentin humusta. Kaikki kokeet kestivät useita viikkoja. Tänä aikana todettiin koeaineiden vaikutus viljely- ja epäsuotavien kasvien suhteen asteikon 0-100 mukaan.

Tulos

Mukaan liitetyistä taulukoista saadaan seuraavat tulokset: vertailuaineen etyyli-N-(J-N'-J^-dikloorifenyyli-karbamoyylioksiJ-fenyyli)-karbamaatin (vaikutusaine n:o 7) arvo laski yleisesti sen keskimääräisestä heikkoon olevan herbisidisen tehon vuoksi. Sekä uusi yhdiste n:o 1 että myös keksinnönmukainen vaikutusaine n:o 2 olivat selvästi ylivoimaisia (taulukot 3 , 7)·

Sama heikommuus kohdistuu myös vertailuun käytettyyn monofluori-substituoituun yhdisteeseen n:o 4 (taulukot 2, 7)· Tässä yhteydessä myös käsitelty vertailuaine n:o 5 oli tosin tehokkaampi kuin molemmat edellä mainitut vertailuaineet ja sen vaikutusalue rikkaruohojen suhteen oli sama kuin keksinnönmukaisten yhdisteiden.

Tehokkuus yksikköä kohti aktiiviainetta jäi kuitenkin pienemmäksi kuin uuden yhdisteen n:o 1 vaikutus. Tämä heikkous oli erikoisen ilmeinen esimerkiksi keskieurooppalaisessa juurikasviljelyssä tärkeiden rikkaruohojen, kuten Stellaria media, Sinapis- ja Raphanus-lajien sekä Veronica- 62059 θ lajien suhteen. Lämpimillä alueilla arvokas on uusien yhdisteiden paremmuus ep&suotavlen lajien, kuten Desmodlum'in, Euphorbia*n ja Solanum'in suhteen, kuten jo edellä on esitetty.

Huonon tehokkuuden huomioon ottaen korvattaessa keksinnönmukaiset yhdisteet lähinnä kyseeseen tulevalla vertailuaineella, on niiden heikompi tai parempi soveltuvuus viljelykasveihin merkityksetön (taulukot 4» 5, 6).

Mielenkiintoinen on tämän vuoksi vain vertailu substituoimattoman vaikutusaineen nto 6 kanssa. Tämän herbisidinen vaikutus oli kauttaaltaan uusia yhdisteitä vastaava. Määrätyt heikkoudet eräiden lajien suhteen korvautuivat keskimäärin paremmuuden avulla Datura stramonium'in suhteen (taulukot 2, 7)·

Kasvlhuonekokeet erilaisilla soijalajeilla osoittivat kuitenkin, että uusi yhdiste n:o 1 aiheutti oleellisesti vähemmän lehtivaurioita kuin vertailuaine n:o 6 (taulukot 4, 5). Määrätty lajiherkkyys esiintyy myös merkittävillä soijaherbisideillä. Esimerkkinä koostettiin tässä 3-isopro-pyyli-2,l,3-bentsotiadiatsinoni-(4)-2,2-dioksi (taulukko 5). Tähän verrattuna oli kekBinnönmukainen yhdiste n:o 1 näissä kasvihuonekokeissa vielä edustava, koska vertailuaineen n:o 6 fytotoksiteetti oli huomattavasti voimakkaampi kuin vaikutusaineen n:o 1.

Aineen soveltuvuudesta viljelykasvien suhteen osoittautui myös vai-kutusaine n:o 2 sokerijuurikkaan ja riisin suhteen paremmaksi kuin vertailuaine n:o 6 (taulukko 6).

Vertailuaineen n:o 6 fytotoksiteetistä on jo alussa mainittu. Tämä tuli selvästi ilmi myös tässä yhteydessä. Sitä vastoin ei uudella yhdisteellä n:o 1 käsitellyissä juurikkaissa esiintynyt juuri minkäänlaista herbisidin vaikutusta (taulukot 6, 7, 8), mikä osoittaa sen ylivoimaista selektiivieyyttä tämän viljelyn euhteen.

Taulukkojen 9 ja 10 suhteen on mainittava, että tutkituista yhdisteistä kaikki osoittivat herbisidistä vaikutusta. Jos näiden taulukoiden tuloksia tarkastellaan tarkemmin, ilmenee, että uudet yhdisteet olivat tunnettuihin yhdisteisiin verrattuina joukossa yksittäiskokeita parempia joko paremman herbisldisen vaikutuksen tai edullisemman yhteensopivuuden vuoksi kasvien kanssa. Nämä havainnot ovat odottamattomia ja yllättäviä.

Ne ovat keksinnönmukaieten yhdisteiden erikoisuuksia.

9 62059

Taulukko 1 - Kasvien nimiluettelo

Kasvitieteellinen nimi Lyhennys taulukossa Suomalainen nimi

Amaranthue retroflezus Amar. retr. revonhäntä

Anthemis spp. Anth. sauramolajit

Araohis hypogaea Araoh. hyp. maapähkinä

Beta vulgaris spp. alt. Beta vulg. sokerijuurikas

Brassioa napus - rypsi

Chenopodium album Chenop. album vai. hanhenjalka

Chrysanthemum segetum kelt. päivänkakkara

Batura stramonium Batura str. hulluruoho

Besmodium tortuosum Besm. tort.

Euphorbia genioulata Euph. gen. et. amer. tyräkki

Galinsoga spp. Galin. spp.

Glycine max * soijapapu

Gossypium hirsutum Gossyp. hire. puuvilla

Helianthus annuus auringonkukka

Ipomoea spp. päivänsini

Lamium amplexioaule sepivä peippi

Matricaria ohamomilla Matric. oham. kamomillasaunio

Matricaria spp. Matr. sauniot

Medioago sativa Medio, sat. sinimailanen

Mercurialis annua Merour. annua yksivuot, sinijuuri

Oryza sativa Oryza sat. riisi

Phaseolus vulgaris Phased. vulg. pensaspapu

Polygonum avioulare pihatatar

Polygonum convolvulus Polyg. oonv. kiertotatar

Raphanus raphanistrum Raph. peltoretikka

Sesbania exaltata Sesb. exalt.

Setaria viridis Set. virid. vihreä telahirssi

Sinapis alba valk. sinappi

Sinapis arvensis Sinap. rikkasinappi

Solanum nigrum Solan, nigrum mustakoiso

Spergula arvensis Sper. arv. peltohatikka

Stellaria media Stell. med. kevättähtimö

Veronica spp. Veron. spp. tähdykelajit

Xanthium pennsylvanicum Xanth. penns. sappiruoho

Thlaepi arvense

Trltioum aestivum vehnä 10 6205 9 Ό • ·Η · ρ U mm οο οο οο ο ο·η ^ Ν -β· .sr ιλ ιο νο ον w >

C

ο · k Ο.

ο α οο οο moo οο

^ M S ON rl l\J t— ON ON

• 0 C ?

ti C r-i W

o ·η o m o m im o m WC o\ a\ m t'» on on

• P

\s Xl H

^ (0 rj .5 ««Dxomcuomoooo li c to o mvo kn m cv .sr mvo aj o>

S C

1 *e # <9 m i b ^ fn ♦ y 3 td S CU 3 O 3 ti o C C OO m cu cu cu cu cu Λ , .c ω c mvo m ta cq co c-t— •H O 5 *« ξ °'V « U K-2 £ g i / jj +>cö mm om O O mo ^ r > njÄ o\ σ\ t-- on σ\θ co I li ® S o ^ g A .

•h * r» # H ® ** Cu £ ο-ό S 3 ci 00 o mm OO mm 0 <->-γ ζ ω to -=r c- m^r ri ^ vovo 1 Ä-2 t

% A S .eJ

«¥ II :sS w c 1 ik λ 0)0 OO t-t*- co t·- ,H γ' W Q P CO ON CU CU VO ON t— on % * b ce

j) C

<C 3 ·

•H 4-> U

£ «j p 1 ο 1 0 1 ο 1 0

Boo o » ^ ^ 0 2 3 M rs τι *-*.+» β * *

*lj 3 3 C C

γ M £ rJ p 0 J*hco E a> c- t— c-O mm c- t— 5* a) 3 <! C Ον Ον Ή KN 00 On on On 3

“ r» H P

- Φ I d c-1 C P. :θ -rt § "Τ' ® 4»Sj 2 jj :, ρ p "-W in O mo mo mo g 5 ΐ H :rtiSbO· * “ ·* * * ** 2 , P >» M 1 ^ OP OP OP OP 3 is ® b d 4» 1 p «X φ 3 s 3 43 Ρ·£® β 4» 4» Ρ « fl Ρ Μ Ρ *0 4» Ρ Ρ Ρ Φ.

S Φ Ο w Ο Λ) m φ C

!ÄS ^|«p ^gmgvog^p Ο3 3 3 pP Ρ w -g Ρ 4» Ρ *4 Φ Ο § >* Ρ & 3 S Φ ^ 5 •g^cpafcx »» 2 ρ α ρ ο Ε4 ιο ο χ h fc ä a op 11 62059 I · · ,Φ Ä « ^ +1 C _ ΐ C C I O I o 0 «J <1> co cr\ p x a CÖ -=* Ή · P. Ό

00 id *H

v— .p Pi LA IA (M OO

I <D ·Η VO t— K"\ LA

£ ^ w > 1 ffi K\ -H · Ύ § · -p

bl j-J JO iH

*5 · (Λ cd o CO o LH

_L g ωχ vo c- m vo rH Λ W Φ

X Ä | P

+> O

Φ rt | rt · 0 O ·° X> 3 § θεό £ O o

-P ** S3 »53 a a*C O O O O

h G ^ a) PO) t- O

£ 2 * W “ ^ 5 S Us. J1 φ S I X S · •° £ ? -go.

C 3 Oro 3 e -p in IA o LA

sH „X I to CO Pi oo cr\ fA m ' o l X -¾ «fl G) o rt —s 1 (¾ Q ·Ρ $ 3 xS w SI Ux •rl Q> T X ·

•Ö «H X · O

1 Pl Pl

a r-s ci +J IA IA OO OO

«A Ή Β 0) (Λ OI ? IO

► «DO «rt Pl rt Λί Ai ^ W β rt o c 3 •s P S 5

S fc g I

Oh -P

•HS © I 3 p rt ft :o nj o «o jo -p :rt r· . X!

f 5! ia O uv o P

® S ^ M to t s r λ ·» rt -P

H ·( «H * «> OrH 0*H-£C

rt Ή id -PC

•H r-1 Φ 3 >rl g 2 äh M Π S „ 5 rt φ O S 5 ► t 5 ·Η Q) >> K\ 4> 2 » ^ ^ § Φ 4> o | | 5 «

M ·Η x O

P -P -h o

•H » rt O rH

3 .O > rt 3 .

επ ω _ r

►« Eh CJ

iH

X fc o 12 62 05 9 t α

•H

H

»J

^ O O CO OOir\ O O CM O CM r4 oj £3 ^ * * * C* o do

m *M

o © a

p <D

Jo •h rj o o m ooo o o m ooo ► O CM CM CM (Μ (Μ ΙΛ

B

«5

X

g 8 Φ «J OOO OO O OOO ootn 4» f-· CM t4 CM H rl C\|

A CQ

m

g -P

t * S

3 it, © rj^· ooo ooo ooo ooo

+* S O JT r-l τ-t CM CM

o> PL· H -P ^ P 4»

•Η -H

•Ö o „

CO

C h VO

© *H OOO OOO OOO OOO

•P A O r-t r4 m © a a> 3 * * •H g} B rj •H ' ,Ο 4» >»

U P O

© ·Ρ cd OOO OOO OOO OOO

Λ OJ Ch r4 t-4 r-t t4 r-t

o " H

4» «0 Ο Ό •Η -H _

CQ O O

co m fl 4- ©

T? fc OOO OOO OOO OOO

. j K H rl rl 4» «o ro aj ra a) co H >» a) h Ό 0) IS 1 CO --4 £ „ “ I § β »CÖ 50 M 43 © X 4» :cd jH . es 3 •h -p ^ oo in o O m o O in ο O in Ο Ο £ ° wj :αί M · * «* a * * » «aa a a a « H © M S ^ Ci O r4 4 O cH 4- O r4 4 O r4 4 .¾ 4» "H § Is β K I» ^ -H * & _ «* -H a) X S · * X 4» o r-j 3l fi r4 4 in VO * * P Ή

d d S

* > O 3 ι5 62 0 5 9 c

•H

U

£> M I CM I IOI IOI ILTtl a HH τ-t oo © φ ©

Cj -P

£ Λ 3 © re H I I I III III III ^ a © © >»H IOO IOO IOO IOO ω

_ O M M

'Τ' rt g + f_, o e» ti H m ooo ooo mmo mmm g 0> rlrtrl rIHiH rlrICVJ Ö

O d M

© f-> O

Ö Λ! art A m COM too I O cm I O ia too © S . MD H T-t CM CM β +* <β * Φ Λ © m © © Ö ” Φ Ο γΗ © © (-5 M ooco Ο Ο Ο m Ο Ο Ο Ο Ο Μ 0)

Ρ Λ τΗ CM a -P

Λ τΛ g m Ρ d -H -rl ® > ra rt e* VQ P - * ö © S V wm imin | cm cm im m’ IOO ω ° * i 0)H ΓΜ CM «s g

fl M u -PM

rt Θ m ra o

rt p O rt M

p -p m i m m imm i o O imm a

©aö-p H rl C— C·— O CM

h rl Ή -p

PM O -P I

•H >» to rt ^ ra £ faOM OOO OOO O m m mmm § e -Ρ Λ bOM χ m © +> d rt rt

•P -H > li -rs M

ra ra cq m OOO mmm mmo mmm

Ή !ϊί rt H H rH H rt r) rt rt rl rt rt It I

>Ö M ·ο

rl Ή M

^ % 3 m i i o i i m i I o i to mm

,q ra >Ö Φ M M ‘ M CM

It H rt ti /—s © 3 rt _ + xi rt m q m mmm m o o mmo ooo ra rt MM M M .ST r-lr-lr-t OO T3 •POM © © O „

.. t H rrt U

oo mu co oo co mmm cm cm cm o O O

3 -=r m a λ

© -H

•O t> CC

p ra co m i i m i i oo i i o ι i cm -P rt k\ rt M d M rt o

rt ra X

•ora rt P

•rl ra -P -p 0 © ra ra Λ l <rl e r-M rt ooo ooo ooo ooo a© •5 p £:rt > W MCM^r rt (M tr MCM^r M CM AT £ > •H > :rt :rt ™ _* M rt aerawS^cO ΟΛΙ h rt ho W M ' I l ö ö •H I «H I «H Φ

1 © M O CM Xi M

ö >·» m O o rt M

m m -p >3 m ^ > χ rt ft β vt rt P -rt ora o © ra i -p m rt .M P ^ _ ft ^ -p cm -p © » M -PO M C^ VO Ptlrt··©

P P ·· O Ν', -rt CM Cl I

M .MH ra r fö I 1H fj

P -rt -rl M rtr-v>3 P O

rt rt I » rt M-rl -P o

et >· N\ CM -P'— raw o M

14 62059 4» 4»

«H

n »s

M

rt 4* ·

© bbo IOO IOO IOO IOO IOO

H £ ·* c\j

- O .O

5 M

Λ rt >» r4 ·

© pH

•O O ·

i—l fl> bO

Tj MH IOO IOO III III IOO

i 2? H pj © · -p Ή 4» © “rl (β · rj O N 4J CM VO (M C— O ^ OOOO o o IA CM VO f—

T; £0 >> © rl rt CM rl rl rt CM CM rt rl rt CM

© H t m Λ ° 0 © pi > +> s ·* •M f» ex ·

rt 43 >» W

2 £ M (t

^ ^ «-Ht^oo O rA O I CM co IOO rA O O

CJ m o £ rl CM rt VO LA -=T -=T CM ΙΆ LA

© © O

rt X

fl ►» © r4 i

© © © bO

4> Ή ^ri

£ Zi ©3 O CM CM . VO O O IA IA IA O O CM CM CO OV

3 CQ > rt rt KV rl CM K\ rt rt rt •Ö fl © © £ +> « ti · «n ra ^ a ^ φ k >> O O O OOI OOl OOI ooo

n ö < -C

m o

•rt PJ

6 tj 4» 4* 2 m . ra © β ® I -rt ©

CD .O /Η β C

Λ M +> :«β 2 . 3 §

-Strt'&ae^M ltv O O LTtOO iTtOO LA O O LA O O

rtraätj:©™· ·>λλ * ·» ·» « « « » » « ««·» /j e :cö ra m b ^ © O aj ^ O <M ·=τ O W © ON·? O IM J oo Λ 60 3 W rrt C 4>

. «H

1 O θ 43 _ β cd «H > > © m S 2 rl © Λ! 4> O rt LA e— CM VO ® ^ 5 5 S 1 3 © §

* *> OH

15 62059

H

rrt · o Ό cm co mm o vo o co li ι i 41 a co en r— cc vo co -=r co co ε h ·

o > m (\i o cm or- m en il II

CX U r- en cm tn co en co cv CO rt • ex · rt Λ C a r-r- o m coco r- ·=τ ι ι ι i •h rt co ov cm m in oo vo co

co K

• · ω > >» e rH O CO rH O m LA O t— CO || Il oo o oo in ον «jv ov

Cl, • + o •rt ·

O4-> m oo in in o en in a· Il II

<L) rt cor- -=r vo e— in e— 0 S n +> © •rt W _ e e ·

„ ·η ex cr\ o in m in co o m ι ι II

g* rt α ΟΛ o © o\ ov ov coco •h “ * w ^ >0 ° m p rt -P · λ +> ex ε >> -rt 0 3 ho e n t— m cm t— m -=r cm in co cm cm uo ® S5 <u f-( co en a- in co cv oo en 'h m vo t— 3 -S g « S S ~ ►i rt + rt o

Ό rt »rt W

m ·η> to 3 ® o a co cr. id m en t— voin 13- m 13- en 5 jj rtrt co en Λ-vo co σ\ r— en - h -=r r— en

a > ^ C

5 © « •rtrt .

rt M 'n *5 {► © · · g O JC u Tj CM n o r— r- cm h in h -=r tn t— r< h n £

® e rt vo e— h in co in t— m vo r— co S

5 JS

*rt S

CD * * M

•Ή ^ {h cd o rto oo en in vo in o h co vo oo e·— m P E a; en en en o en en vo r- co en _g

j§ < * ^ S

§ rt ώ -P -rt n rH ra -p o β rt 3 O rl OO o H H © in I 13- | -rt rt rt « > g > rt 3 3 P< 4i -P -P ® © 4* 3

Li 1 -rt O CO

3 :o * ΟΛΗ

mj *(ή to t)0 p) H

S +» μ jc · m o in o in o in O in o in o e -p -h

CO MM MM MA AM MM MM><-| O

1 a) id W · O rt Oh Oh Oh 'Oh O h Λ +* h

M 0 M rt g H rH

> i» © ι ra P.

ora *rt rt h M3 © M g M -P O P* O 3 ·· B I >»

H M ® ö _ P

p HO H 13- in VO t— CM O

rt rt -rt ' Λ q 'H· E-f >- rt O rH + 620S9 16

Taulukko Θ Herbisidisten diuretaanien soveltuvuus sokerijuurikkaan suhteen jälkiorastuskasittelyssä avomaalla

Valkutusaine Käyttömäärä Koekasvit ja vaurioituminen prosentteina n:o kg/ha a. s. Beta vulgaris spp. alt.

1 2,0 4 4.0 13 5 2,0 10 4.0 26 6 2,0 24 4,0 44 0 - ei vaurioita 100« kokona!stuho 17 620 5 9

Taulukko 9

Koekasvit Vaikutusalne ja vahingoittumia-# 8 9 n tunnettu kg/ha 1,0 2,0 1,0 2,0 1,0 2,0

Arachis hypogaea 0.5 0 0 0 5

Beta vulgaris 000000

Glycine max 0 0 0 0 0 10

Gossypium hirsutum 3 15 - - 35 40

Euphorbia geniculata - - 90 . 90 20 60

Datura stramonium 90 90 - - 70 90

Ipomoea spp. 60 70 58 75 4 5 45

Mercurialis annua 100 100 -75 95 0 0

Sesbania exaltäta 57 70 70 90 45 45

Setaria viridis 78 95 - 40 40

Sinapis alba 60 82 80 87 45 45

Solanum nigrum 82 95 - - 60 60

Thlaspi arvense - ( - 95 95 40 40 8 I3 tunnettu 1,0 2,0 1,0 2,0

Arachis hypogaea 0 5 0 5

Glycine max 0000

Helianthus annuus 0 0 60 60

Triticum aestivum 7 7 · 30 30

Chrysanthemum segetum 95 - 0

Datura stramonium 90 90 70 90

Mercurialis annua 100 100 0 50

Solanum nigrum 82 95 22 36 ie 62 05 9

Taulukko 9 (jatkoa) g 13 tunnettu 1,0 2,0 1,0 2,0

Arachis hypogaea 0 005

Beta vulgaris 0.0 5 5

Glycine max 0 000

Lamium amplexicaule 80 100 70 95

Mercurialis annua 75 95 0 50

Thlaspi arvense 95 95 95 95 g tunnettu 1,0 2,0 1,0 2,0

Arachis hypogaea 0 5 0 0

Beta vulgaris 0 0 0 0

Glycine max 0 0 0 0

Datura stramonium 90 90 0 10

Ipomoea spp. 68 70 10 40

Mercurialis annua 100 100 0 0

Sesbania exaltata 57 75 10 20

Setaria viridis 78 95 20 35

Solanum nigrum 82 95 0 10 g 12 tunnettu 1,0 1,0

Arachis hypogaea 0 0

Beta vulgaris 0 5

Glycine max 0 10

Chrysanthemum segetum 95 20

Euphorbia geniculata 90 50

Lamium amplexicaule 80 100

Mercurialis cnnua 75 30

Sesbania exaltata 70 80 0 - ei vahingoittumista 100 »* täydellinen tuho 19 -62059

Taulukko 10

Koekasvit Vaikutusaine ja vaurioitumis-jS

8 11 tunnettu kg/ha 1,0 1,0

Beta vulgaris 10 0

Anthemis/Matricaria 75 50

Brassica napus 100 50 (ei-toivottuna kasvina)

Chenopodium album 78 50

Polygonum convolvulus 70 (0,75 kg/ha) 50 (0,75 kg/ha)

Raphanus raphanistrum/

Sinapis arvensis 92 ^5 2 tunnettu 1,0 1,0

Anthemis/Matricaria 67 30

Brassica napus 96 ' 50

Chenopodium album 90 50

Galinsoga parviflora 100 100

Lamium amplexicaule '95 -60· 9 12 tunnettu 1,0 1,0

Amaranthus retroflexus 90 65

Chenopodium album 90 90

Galinsoga parvilfora 100 -100

Polygonum aviculare 80 20

Raphanus raphanistrum/

Sinapis arvensis 100 100

Thlaspi arvense 90 90 62059 20

Taulukko 10 (jatkoa) 8 13 tunnettu 1,0 1,0

Beta vulgaris 10 12

Glycine max 2 0

Brassica napus (ei-toivottuna kasvina) 100 89

Raphanus raphanistrum/

Sinapis arvense 92 - 79 9 13 tunnettu 0,5 1,0 0,5 1,0

Glycine max 00 0 0

Amaranthus retroflexus 80 90 76 91

Brassica napus (ei-toivottuna kasvina) 9^· 96 67 89

Chenopodium album 82 90 7^ 88

Raphanus raphanistrum/

Sinapis arvensis 95 100 52 79

Thlaspi arvense 50 90 0 50 8 14 tunnettu 1,0 1,0

Anthemis/Matricarla 75 30

Raphanus raphanistrum 92 70 0 - ei vahingoittumista 100 - täydellinen tuho 620S9 21

KeksinnÖnmukaisla herbisidejä voi Αμα jälklorastusmenetelmäasä suihkuttaa suoraan viljelykasvien lehdille. On kuitsnkin myös mahdollista alalshtilsvitykssn (post dirsotsd, lay-by) avulla poistaa epäsuotavat kasvit· Tällöin suunnataan sumusuihku sitsn« sttä es kohdistuu vain vähän viljelykasvien lehdillä ja täysin pisnikasvuisills rikkaruohoilla. Rajatapauksena voidaan tällöin pitää pienlkasvuisten epäsuotavien kasvien käsittelyä pensas- tai puuviljäisillä.

Levitysteknillisten mahdollisuuksien sukaan voidaan keksinnön mukaisia herbisidejä tai niitä sisältäviä seoksia levittää paitsi taulukoissa esitetyille hyötykasveille, syös suurelle määrälle suita viljelmiä epäsuotavien kasvien kasvun estämiseksi. Käyttöpitoisuudet voivat tällöin vaihdella välillä 0,1 - 15 kg/ha ja enemmänkin torjuttavan kohteen mukaan. Erikoisesti mainittakoon seuraavat hyötykasvit:

Kasvitieteellinen nimi Suomalainen nimi

Allium oepa punasipuli

Ananas oomosus ananas

Asparagus offloinalis parsa

Avena sativa kaura

Beta vulgaris spp. rapa rehunauris

Beta vulgaris spp. esoulenta punajuuri

Brassioa napus var. napus rapsi

Braesioa napus var. napobrassloa lanttu

Brassioa napus var. rapa turnipsi

Brassioa napus var. silvestrls nauris

Camellia sinensis teepensas

Carthamua tinetorius väriohdake

Citrus Ilmon sitruuna

Citrus maxima grape-hedelmät

Citrus retioulata mandariini

Citrus sinensis appelsiini

Coffea arabioa (Coffea oanephora, kahvipensas

Coffea liberioa)

Cuoumls melo melonit

Cuoumis satlvus kurkku

Cynodon daetylon bermudahelnä

Dauous oarota porkkana 62059 22

Elaeis guineensis öljypalmut

Fragaria veeca mansikat

Helianthus annuus auringonkukka

Eelianthus tuberobus mukula-artisokka

Hevea brasilieneis kumipuu

Hordeum vulgare ohra

Humulus lupulue humala

Ipomoea batatas bataatti

Laotuoa aativa keräsalaatti

Lens culinarie %, kylvövirvilä

Linum ueitatissimum kuitupellava

Lyoopereioon lucopersicum > * tomaatti

Malus spp. omenalajit

Manihot esoulenta - maniokki -

Medicago sativa luserni

Mentha piperita piparminttu

Musa spp. hedelmä- ja jauhobanaani

Niootiana tabacum (N. rustioa) tupakka

Olea europaea oliivipuu

Oryza sativa riisi

Panicum miliaceum hirssi

Phaseolus lunatus papu

Phaseolus mungo mungopapu

Pennisetum glaucum helmihirssi

Petroselinum oriepum spp. tuberosum persilja

Picea abies punakuusi

Abies alba jalokuusi

Pinue spp. mänty

Pisum sativum puutarhaherne

Prunus avium kirsikka

Prunus domestica luumu

Prunus persioa persikka

Pyrus communis päärynä

Ribes sylvestre punaherukka

Ribes uva-orispa karviaismarja

Rioinus communis risiinikasvi

Saccharum officinarum sokeriruoko 23 62059

Secale cereale ruis

Sesamum indicum seesami

Solanum tuberosum peruna

Sorghum dochna sokerihirssi

Spinaoia oleracea pinaatti

Theobroma cacao kaakaopuu

Trifolium pratense nurmiapila

Triticum aestivum vehnä

Vaccinium vitis-idaea purjolaukka

Yioia faba hevosvirna

Vigna sinensis (V. unfuiculata) lehmäpapu

Vitis vinifera viiniköynnös

Zea mays maissa . Seuraava luettelo sisältää herbisidit, jotka sekoitettuina keksinnön mukaisten aineiden kanssa vaikuttavat tehokkuutta parantavasti laajentuneen kasvilajispektrin vuoksi tai parantaen tehokkuutta yksikköä kohti aktiiviainetta.

0 Cl . o6;w

R1 R

R R1 H H ja suolat H ja suolat H Cl ja suolat K P ja suolat

ch2-och3 H

24 62059 p-NH-s-°^Q ' CH, NH-C-OCH-

3 II J

0 NH-C-0CoH,- II έ 0 0 p-0r$'oC) H 0 —\ NH-C-OCH,

II J

0 / V NH-C-0-CH5-C=C-CH-,Cl )=/ s cl 0

II

f^lf^i-i-propyyli

H

Or* 8νπ-ο^3

COOH

Ci^yNH-c-c2H5

Cl

X

r-c-c-o-r1

t »I

Y 0 βκ 620S9

O

R \ X γ R1 _ _ -- —

Cl-^yCH2- Cl H CH3 / \-C-N-0- H H H ja suolat

O H

Cl^O-Qo- H CH3 CH3

Ci • P5c-^yo^^-0- H CH3 Na

X

R-C-C-O-R1 f »t

YO

R X Y R1

Cl i 4{>, H CH3 Na

Cl·/^ W Vo- H CH3 CH2-i- \=s · propyyli

Cl-/ ' Vn- H CH3 C2H5 c=o “ O ' P“/ \-N“ H CHj i-propyyli jT^ C=0 “0 26 62059 F\ /ΐ- H CH, CH3 Y c=o " Ö C2H5 Cl Cl Na

Ci^o{^NH-C<CH3

Cl-^ V0>\ VN02

Cl \>OCHj

O

F3C-O0-ON°2 Λ

Cl COOH

i CHj 0¾} . ’To

H

no2 °2N^|oh suolat, esterit C^H^ sek.

62059 27 R-S-O-f^J fSH3 o 0C2H5 R = cH3 -nhch3 /CH3

-N

/CH3

-N

'""c-CH, 1« ?

O

2 c2h5 jj^jC-NH-OC2H5 H5°2 ° m C^H-^n C-NH-0-CH2-CH=CH2 h3c/^\)

HjC

OH

^¾¾.^ C=N-OCH2-CH=CH2 Na-suolat H-rCO-C 3 1»

O

28 62059

(CH2) 3“f “°“H

\ O suolat ja esterit

Cl (T\.C.CH2.0-S-NH-i-C3H7 O O ·

CO

N-C-CH2-0-S-NHCH,

o S

CN-C-CH2-0-S-NH-i-C3H?

O S

Lisäksi on hyödyllistä paitsi levittää uusia keksinnönmukaisia yhdisteitä yksinään tai yhdessä toisten herbisidien kanssa, sekoittaa niitä muiden kasvinsuojeluaineiden kanssa· Näistä mainittakoon aineet tuholaisten ja fytopatogeenisten sienien torjumiseksi sekä kasvun säätelyaineet. Mielenkiintoinen on edelleen sekoitettavuus mineraalilannoitteiden liuosten kanssa, joita lisätään ravinto- tai hivenainepuutteen korjaamiseksi.

Käyttö tapahtuu esimerkiksi suoraan ruiskutettavina liuoksina, jauheina, suspensioina, myös suuriprosenttisina, vesipitoisina, öljymäisinä tai muina suspensioina tai dispersioina, emulsioina, öljydispersioina, tahnoina, pölytysaineina, siroteaineina, granulaatteinä ruiskuttamalla, sumuttamalla, pölyttämällä, sirottamalla tai kaatamalla. Käyttömuodot määräytyvät kokonaan käyttötarkoitusten mukaan; niid.en tulisi jokaisessa tapauksessa taata mahdollisimman hienojakoinen keksixmönmukaisen vaikutusalueen jakautuminen.

Suoraan ruiskutettavia liuoksia, emulsioita, tahnoja ja öljydisper-sioita varten tulevat kyseeseen keskimääräisestä korkeaan olevan kiehutus-pisteen omaavat mineraaliöljyjakeet, kuten kerosiini tai dieselöljy, edelleen hillitervaöljyt jne. sekä kasvi- tai eläinkunnasta peräisin olevat öljyt, alifaattiset, sykliset ja aromaattiset hiilivedyt, esimerkiksi bentseeni , tolueeni , ksyleeni, parafiini, tetrahydronaftaliini, alkyloidut naftaliinit tai niiden johdannaiset, esimerkiksi metanoli, etanoli, pro-panoli, butanoli, kloroformi, hiilitetrakloridi, sykloheksanoli, syklo- 29 6205 9 heksanoni, klooribentseeni, isoforoni jne., voimakkaasti polaariset liuottimet, esimerkiksi dimetyyliformamidi, dimetyylisulfoksidi, N-metyylipyr-rolidoni, vesi jne.

Vesipitoisia käyttömuotoja voidaan valmietaa emulsiokonsentraateis-ta, tahnoista tai kostuvista jauheista (suihkutusjauheista), öljydisper-sloista lisäämällä vettä. Emulsioiden, tahnojen tai öljydispersioiden valmistamiseksi voidaan aineet sellaisenaan tai öljyyn tai emulgointiainee-eeen liuotettuna homogenisoida veteen kostutus-, tartunta-, dispergointi-tal emulgointiaineen avulla. Voidaan valmietaa myös vaikuttavasta aineesta, koetutustartunta-, dispergointi- tai emulgointiaineesta ja mahdollisesti liuottimesta tai öljystä muodostuva konsentraatti, joka soveltuu laimennettavaksi vedellä.

Pinta-aktiivisista aineista mainittakoon: ligniinisulfonihapon, naftaliinisulfonlhappojen, fenolisulfonihappojen alkali-, maa-alkali-, ammoniumsuolat, alkyyliaryylisulfonaatit, alkyylisulfaatit, alkyylisulfo-naatlt, dibutyylinaftaliinisulfonihapon alkali- ja maa-alkalisuolat, rasva-alkoholisulfaatit, rasvahappoiset alkali- ja maa-alkalisuolat, sul-fatoidun heksadekanolin, heptadekanolin, oktadekanolin suolat, sulfatoi-dun rasva-alkoholiglykolieetterin suolat, sulfonoidun naftaliinin ja naftaliini johdannaisten kondensaatiotuotteet formaldehydin kanssa, naftaliinin tai naftaliinisulfonlhappojen kondensaatiotuotteet fenolin ja formaldehydin kanssa, polyoksietyleenioktyylifenolieetteri, etoksiloitu iso-oktyylifenoli, oktyylifenoli, nonyylifenoli, alkyylifenolipolyglykolieet-teri, tributyylifenyylipolyglykolieetteri, alkyyliaryylipolyeetterialko-holit, isotridesyylialkoholi, rasva-alkoholietyleenioksidi-kondensaatit, etoksiloitu risiiniöljy, polyoksietyleenialkyylieetteri, etoksiloitu poly-oksipropyleeni, lauryylialkoholipolyglykolieetteriaeetaali, sorbiitties-teri, ligniini, sulfiittijäteliuokset ja metyyliselluloosa.

Jauhe-, sirote- ja pölytysaineita voidaan valmistaa sekoittamalla tai jauhamalla vaikuttavia aineita yhdessä kiinteän kantajan kanssa.

Granulaatteja, esimerkiksi kapseli-, kyllästys- ja homogeenigranu-laatteja voidaan valmistaa sitomalla vaikutusaine kiinteään kantajaan. Kiinteitä kantajia ovat esimerkiksi mineraalimaalajit, kuten piigeeli, pilhapot, silikaatit, talkki, kaoliini, atta-savi, kalkkikivi, kalkki, liitu, bolussavi, savi, dolomiitti, piimää, kalsium- ja magnesiumsulfaatti, magnesiumoksidi, jauhetut muovit, lannoitteet, kuten esimerkiksi ammoniumsulfaatti, ammoniumfosfaatti, ammoniumnitraatti, urea ja kas- 62059 30 vituotteet, kuten viljajauhot, puunkuori-, puu» ja maapähkinäkuorijauho, selluloosajauho ja muut kiinteät kantajat.

Valmisteet sisältävät 0,1 - 95 painoprosenttia, edullisesti 0,3 - 90 painoprosenttia vaikutusalueita.

Seoksiin tai yksittäisiin vaikuteaineisiin voidaan lisätä eri tyyppisiä öljyjä, kostutus- ja tartunta-aineita, herbisidejä, fungiside-jä, nematosideja, insektisidejä, bakterisidejä, hivenaineita, lannoitteita, vaahtoamieta estäviä aineita (esim. silikoneja), kasvunsäätäjiä, vastamyrkkyjä tai muita herbisidisesti vaikuttavia yhdisteitä.

Näiden aineiden sekoittaminen keksinnönmukaisiin herbisideihin voidaan tehdä painosuhteessa 1:10 - 10:1. Sama koskee öljyjä, kostutus- tai tartunta-aineita, fungisidejä, nematosideja, insektisidejä, bakterisidejä, vastamyrkkyjä ja kasvunsäätäjiä.

Esimerkki 5

Sekoitetaan 90 paino-osaa yhdistettä 110 paino-osan kanssa N-me-tyyli-a-pyrrolidonia, jolloin saadaan liuos, joka soveltuu käytettäväksi erittäin pieninä pisaroina.

Esimerkki 4 20 paino-osaa yhdistettä 2 liuotetaan seokseen, joka sisältää 60 paino-osaa keyleeniä, 10 paino-osaa liitäntätuotetta, joka muodostuu 8-10 moolista etyleenioksidia ja 1 moolista Öljyhappo-N-monoetanoliamidia, 5 paino-osaa dodekyylibentseenisulfonihapon kalsiumsuolaa ja 5 paino-osaa liitäntätuotetta, joka muodostuu 40 moolista etyleenioksidia ja 1 moolista risiiniöljyä. Kaatamalla ja sekoittamalla liuos hienojakoiseksi 100 000 paino-osaan vettä saadaan vesidispersio, joka sisältää 0,02 painoprosenttia vaikutusaluetta.

Esimerkki 5 20 paino-osaa yhdistettä 3 liuotetaan seokseen, joka sisältää 40 paino-osaa sykloheksanonia, 30 paino-osaa isobutanolia, 20 paino-osaa liitäntätuotetta, joka muodostuu 7 moolista etyleenioksidia ja 1 moolista iso-oktyylifenolia ja 10 paino-osaa liitäntätuotetta, joka muodostuu 40 moolista iso-oktyylifenolia ja 1 moolista risiiniöljyä. Kaatamalla ja sekoittamalla liuos hienojakoiseksi 100 000 paino-osaan vettä, saadaan vesidispersio, joka sisältää 0,02 painoprosenttia vaikutusainetta.

31 62G5 9

Esimerkki 6 20 paino-osaa yhdistettä 2 liuotetaan seokseen, joka sisältää 25 paino-osaa sykloheksanolia, 65 paino-osaa mineraaliöljyjaetta, jonka kiehumispiste on 210-280°C ja 10 paino-osaa liitäntätuotetta, joka muodostuu 40 moolista etyleenioksidia ja 1 moolista risiiniöljyä. Kaatamalla liuos veteen ja sekoittamalla se hienojakoiseksi 100 000 paino-osaan vettä, saadaan vesidispersio, joka sisältää 0,02 painoprosenttia vaikutusaluetta.

Esimerkki 7 20 paino-osaa vaikutusaluetta 5 sekoitetaan hyvin 5 paino-osan kanssa di-isohutyylinaftaliini-oc-eulfinihappoa, 17 paino-osan kanssa sulfiit-tijäteliuokseeta saatua ligniinisulfonihapon natriumsuolaa ja 60 paino-osan kanssa jauhemaista piigeeliä ja jauhetaan vasaramyllyssä. Sekoittamalla seos hienojakoiseksi 20 000 paino-osaan vettä, saadaan ruiskutus-seos, joka sisältää 0,1 painoprosenttia vaikutusaluetta.

Esimerkki 8 5 paino-osaa yhdistettä 1 sekoitetaan huolellisesti 97 paino-osan kanssa hienojakoista kaoliinia. Tällä tavalla saadaan pölytysaine, joka sisältää 3 painoprosenttia vaikutusaluetta.

Esimerkki 9 30 paino-osaa yhdistettä 2 sekoitetaan huolellisesti seoksen kanssa, joka sisältää 92 paino-osaa jauhemaista piihappogeeliä ja 8 paino-osaa parafiiniöljyä, joka on ruiskutettu tämän piihappogeelin pinnalle. Tällä tavalla saadaan vaikutusainevalmiste, jonka kiinnitarttuvuus on hyvä.

Esimerkki 10 40 paino-osaa vaikutusaluetta 1 sekoitetaan huolellisesti 10 paino-osan kanssa fenolisulfonihappo-urea-formaldehydi-kondensaattia, 2 paino-osan kanssa piigeeliä ja 4S paino-osan kanssa vettä. Saadaan stabiili vesidispersio. Laimentamalla 100 000 paino-osalla vettä, saadaan vesidispersio, joka sisältää 0,04 painoprosenttia vaikutusainetta.

Esimerkki 11 20 paino-osaa vaikutusainetta 2 sekoitetaan huolellisesti 2 osan kanssa dodekyylibentseenisulfonihappoa, 8 osan kanssa rasva-alkoholi-po-lyglykolieetteriä, 2 osan kanssa fenoli-urea-formaldehydi-kondensaattia ja 68 osan kanssa parafiiniperäistä mineraaliöljyä. Saadaan stabiili, öl-jymäinen dispersio.