FI62002B - Foerfarande och anordning foer separering av kvicksilver ur svveldioxidhaltiga heta och fuktiga gaser - Google Patents

Foerfarande och anordning foer separering av kvicksilver ur svveldioxidhaltiga heta och fuktiga gaser Download PDF

Info

Publication number
FI62002B
FI62002B FI811173A FI811173A FI62002B FI 62002 B FI62002 B FI 62002B FI 811173 A FI811173 A FI 811173A FI 811173 A FI811173 A FI 811173A FI 62002 B FI62002 B FI 62002B
Authority
FI
Finland
Prior art keywords
sulfuric acid
gases
mercury
gas
acid solution
Prior art date
Application number
FI811173A
Other languages
English (en)
Swedish (sv)
Other versions
FI62002C (fi
Inventor
Aimo Matti Fredrik Kuivala
Jaakko Olavi Leppinen
Jaakko Teijo Ilmari Poijaervi
Jussi Kalevi Rastas
Original Assignee
Outokumpu Oy
Priority date (The priority date is an assumption and is not a legal conclusion. Google has not performed a legal analysis and makes no representation as to the accuracy of the date listed.)
Filing date
Publication date
Application filed by Outokumpu Oy filed Critical Outokumpu Oy
Priority to FI811173A priority Critical patent/FI62002C/fi
Priority to GB8207673A priority patent/GB2098186B/en
Priority to CA000399662A priority patent/CA1201872A/en
Priority to ES511194A priority patent/ES8307118A1/es
Priority to NO821184A priority patent/NO154987C/no
Priority to YU828/82A priority patent/YU42035B/xx
Priority to DE3213685A priority patent/DE3213685C2/de
Priority to JP57063200A priority patent/JPS57188407A/ja
Priority to MX192273A priority patent/MX162305A/es
Priority to AU82603/82A priority patent/AU553226B2/en
Publication of FI62002B publication Critical patent/FI62002B/fi
Application granted granted Critical
Publication of FI62002C publication Critical patent/FI62002C/fi
Priority to US06/628,819 priority patent/US4579726A/en
Priority to YU01562/84A priority patent/YU156284A/xx

Links

Classifications

    • BPERFORMING OPERATIONS; TRANSPORTING
    • B01PHYSICAL OR CHEMICAL PROCESSES OR APPARATUS IN GENERAL
    • B01DSEPARATION
    • B01D53/00Separation of gases or vapours; Recovering vapours of volatile solvents from gases; Chemical or biological purification of waste gases, e.g. engine exhaust gases, smoke, fumes, flue gases, aerosols
    • B01D53/34Chemical or biological purification of waste gases
    • B01D53/46Removing components of defined structure
    • B01D53/64Heavy metals or compounds thereof, e.g. mercury

Landscapes

  • Engineering & Computer Science (AREA)
  • Chemical & Material Sciences (AREA)
  • Health & Medical Sciences (AREA)
  • Biomedical Technology (AREA)
  • Environmental & Geological Engineering (AREA)
  • Analytical Chemistry (AREA)
  • General Chemical & Material Sciences (AREA)
  • Oil, Petroleum & Natural Gas (AREA)
  • Chemical Kinetics & Catalysis (AREA)
  • Treating Waste Gases (AREA)

Description

62002
Menetelmä ja laite elohopean poistamiseksi rikkidiok-sidipitoisista kuumista ja kosteista kaasuista Tämä keksintö kohdistuu menetelmään elohopean poistamiseksi rikkidioksidipitoisista.kuumista ja kosteista kaasuista, erityisesti kuuman sähkösuotimen jälkeisistä pasutto- tai sulattokaasuista, jäähdyttämällä ja pesemällä kuumia kaasuja väkevällä rikkihappoliuoksella elohopean sulfatoimiseksi ja erottamiseksi kaasuista.
Sulfidiset sinkki- ja kuparirikasteet sisältävät normaalisti elohopeaa muutamista miljoonasosista muutamiin satoihin miljoonasosiin. Näiden rikasteiden pasutto-ja sulattokäsittelyissä elohopeayhdisteet hajoavat ja kaasu sisältää elohopean metal1ihöyrynä. Rikasteiden elohopeasulfidi reagoi tällöin seuraavasti (1) HgS(s) + 02(g) Hg(g) + S02 (g) .
Rikasteilla, joiden elohopeapitoisuus on välillä 10-1000 g/t, on vastaavan kaasufaasin elohopeapitoisuus suuruusluokkaa 5-500 mg/m^ (0°C, 1 bar). Pasutus-tai sulatusreaktorin jälkeen kaasut normaalisti jäähdytetään jätelämpökattiloissa ja pölyt poistetaan sykloneissa ja sähkösuotimissa.
Näissä vaiheissa kaasun lämpötila on suuruusluokkaa 300-350°C, jolloin elohopea on edelleen kaasufaasissa. Sulfidimalmien pasutuksessa tai sulatuksessa syntyneet S02~pitoiset kaasut käytetään tavallisesti rikkihapon valmistukseen. Edellä kuvattujen käsittelyvaiheiden jälkeen kaasut johdetaan tällöin pesutor-nin, epäsuoran jäähdytysyksikön, märän sähkösuotimen, kuivaustornin ja lämmönvaihtimen kautta kontaktiyk-sikköön ja imeytystorniin. Pesutornissa kaasut pes- r· 2 62002 tään 10-30 %:lla rikkihapolla, jolloin kaasun lämpötila laskee 40-60°C:een. Epäsuoran jäähdytyksen ja märän sähkösuotimen jälkeen kaasun lämpötila on noin 30°C.
Mäissä vaiheissa osa elohopeasta poistuu kaasusta jääden pesutornien pesusakkoihin. Loppuosa - usein pääosa - elohopeasta jatkaa elementaarisessa muodossa kaasun mukana kuivaus- ja imeytystorniin, joissa se liukenee ja joutuu edelleen valmistushappoon. Jos oletetaan, että sulfidinen rikaste sisältää elohopeaa 100 g/t ja siitä puolet poistuu pesuvaiheessa, sisältää valmistushappo elohopeaa noin 90 mg/1 eli noin 50 g/t.
Samaa laskentatapaa käyttäen nähdään, että vielä rikasteen elohopeapitoisuus 10 g/t pystyy kohottamaan rikkihapon elohopeapitoisuuden suuruusluokkaan 5 g/t. Elohopeapitoisen rikkihapon käyttö on rajoitettua.
Riippuen käyttötarkoituksista on rikkihapon elohopea-pitoisuudelle pyritty asettamaan normeja. Vaikka lainsäädännöllisesti määrättyihin rikkihapon elohopeapitoisuuden enimmäisrajoihin ei vielä yleisesti ole päädytty, on sellaisiksi useimmiten esitetty arvoja 1 g/t ja 0,5 g/t; on myös esiintynyt käsityksiä, että raja olisi laskettava jopa arvoon 0,2 g/t.
On selvä, että näin matalia rikkihapon elohopeapitoisuuksia ei saavuteta sinkkipasuttojen ja kuparisulattojen S02~kaasuista valmistetulle rikkihapolle ellei kaasun tai vaihtoehtoisesti valmistetun rikkihapon puhdistusta elohopean suhteen suoriteta.
Ennestään tunnetaan elohopeanpoistoprosessi, jossa kuuman sähkösuotimen jälkeinen kaasu pestään 85-93 %:lla rikkihappoliuoksella. Kiertävän, metallisulfaa-teilla ja muilla metallisuoloilla kylläisen rikkihappo-liuoksen lämpötila säädetään pesuvaiheessa liuoksen kiertonopeudella ja ulkopuolisella lämmönvaihdolla 3 62002 yleensä välille 160-220°C. Tällöin tulokaasun sisältämä elohopea sulfatoituu käytännöllisesti katsoen täydellisesti ja rikkihappoliuoksen väkevyys ja lämpötila voidaan säätää edellä mainituilla väkevyys- ja lämpötila-alueilla sellaisiksi, että rikkihappoliuoksen vesihöyryn osapaine pesuvaiheessa on sama kuin pestävän kaasun vesihöyryn osapaine, jolloin kiertävän rikkihappoliuoksen konsentraatio säilyy vakiona.
Kiertävän rikkihappoliuoksen ollessa elohopea- ja muiden - kullekin systeemille tyypillisten - metalli-suolojen (pölyn sisältämien metallien) suhteen kylläinen, kiteytyy näitä suoloja jatkuvasti kiertävästä rikkihappoliuoksesta. Elohopean ja pölyn sisältämien metallien liukoisuus rikkihappoon on yhteensä suuruusluokkaa muutama gramma per litra. Ulossuolautuva kiintoaines erotetaan kiertävästä rikkihappoliuoksesta.
Erotettu sakka pestään, jolloin sen sisältämä rikkihappo ja pääosa metallisuoloista liukenee ja elohopea jää loppusakkaan. Loppusakka koostuu yleensä yhdisteestä Hg^SejSO^* pestävät kaasuthan sisältävät normaa-lisesti seleeniä seleenidioksidina, joka kiertävässä S02~kaasun kyllästämässä ja merkurisulfaattia sisältävässä rikkihapossa menee selenidiasteelle ja muodostaa elohopean ja sulfaatin kanssa edellä mainitun yhdisteen. Mikäli seleeniä on vähän muodostuu lisäksi myös HgS04:a. Elohopea ja seleeni erotetaan sakasta ja otetaan talteen.
Edellä selostettua elohopeanpoistoprosessia on kuvattu suomalaisessa patentissa n:o 45 767 ja elohopean ja seleenin talteenottoa suomalaisessa patentissa n:o 48 708. Prosessia on kuvattu myös artikkelissa A. Kui-vala, J. Poijärvi "Sulphuric acid washing removes mercury from roaster gases" E/MJ - October 1978, 81-84.
d 4 62002
Kuivan sähkösuotimen jälkeinen kaasu, jonka lämpötila on noin 350°C pestään sulfatointitornissa kiertävällä rikkihappoliuoksella, joka jäähdytetään lämmönvaihti-messa. Kaasun lämpötila laskee noin 180°C:een. Kaasun sisältämä elohopea sulfatoituu, rikkitrioksidi ja se-leenidioksidi jäävät kiertävään happoon, vesihöyry, kloori- ja fluorivety läpäisevät tornin. Sulfatointi-tornin jälkeinen SC^-kaasu sisältää vesihöyryn, kloori-ja fluorivedyn ohella myös huomattavasti rikkihappoa.
Kaasu pestään nyt noin 50 %:lla rikkihappoliuoksella, joka jäähdytetään lämmönvaihtimessa. Kaasun lämpötila laskee noin 50°C:een. Vesihöyry, kloori- ja fluorivety läpäisevät tornin, mutta pääosa rikkihaposta jää torniin. Lopuksi kaasut vielä pestään 5-10 %:lla rikkihappoliuoksella. Kaasun lämpötila laskee tässä vaiheessa 30°C:een. Kloori- ja fluorivety, loppu rikkihaposta ja osa vedestä jäävät torniin. Kaasu jatkaa sähkösuo-timen jälkeen kuivaustorniin ja sieltä edelleen kontak-tiyksikköön ja imeytystorniin.
Tällä tunnetulla menetelmällä voidaan elohopea poistaa kaasusta hyvin tehokkaasti, mutta tämän tuloksen saavuttamisen hintana on sulfatointitornin ja sen lisälaitteiden hankintaan liittyvä investointi sekä menetelmän käyttöön liittyvät kulut. Kun on ollut kysymys elohopean poistosta sinkkipasuttojen ja kuparisulattojen kaasuista, ei yleensä ole oltu valmiita kovin huomattaviin investointeihin. Tässä onkin oleellisin syy, etteivät elohopean poistomenetelmät ole sanottavasti ao. yhteyksissä yleistyneet.
Edellä mainitun sinänsä tunnetun elohopean poistomenetelmän keskeisin yksikkö on sulfatointitorni siihen liittyvine lisälaitteineen. Menetelmää edelleen kehitettäessä on erityistä huomiota kiinnitettävä siihen, 5
ö^UoZ
kuinka tätä yksikköä voidaan yksinkertaistaa ja sen vaatimaa investointia minimoida.
Kun tarkastellaan elohopean sulfatointia sulfatointi-tornin olosuhteissa, voidaan mahdollisina sulfatointi-reaktioina pitää seuraavia reaktioita (2) Hg (g) + 2S03(g) HgS04 (s) + S02(g) (3) Hg (g) + 2H2S04(g) *=* HgS04(s) + S02(g) + H20(g) (4) Hg (g) + 2H2S04(...)^=i HgS04(s) + S02(g) + H20(g).
Reaktioyhtälössä (4) merkinnällä (...) tarkoitetaan rikkihappoliuosta sulfatointitornin olosuhteissa eli rikkihappoliuosta, jonka rikkihappopitoisuus on välillä 85-93 % ja lämpötila välillä 160-220°C.
Kokeet ovat osoittaneet, että johdettaessa elementaarista elohopeaa sisältävään kuivaan SC>2"02-N2-kaasu-seokseen noin 200°C:een lämpötilassa SO-j-kaasua sulfa-toituu elohopea välittömästi. Jos taas ko. kaasuseos on kostea - kuten sinkkisulattojen ja kuparisulattojen kaasut yleensä, jolloin tasapaino reaktiossa (5) H20(g) + S03(g)^=^H2S04 (g) on lämpötila-alueella 160-200°C voimakkaasti oikealla -osoittavat kokeet, että reaktion (3) kautta tapahtuva sulfatointi on niin hidas, ettei sitä helposti voi teknillisesti käyttää hyväksi. Jos taas viimeksimai-nitussa kaasuseoksessa on läsnä rikkihappoliuosfaa-sia eli faasia (...), osoittavat kokeet, että reaktio (4) on faasin (...) rajapinnalla nopea.
Näiden tulosten perusteella on syytä otaksua, että sulfatointitornissa elohopean sulfatointia hallitsee reaktio (4). On myös ilmeistä, että prosessin yksinkertaistaminen on rakennettava reaktion (4) varaan.
6 62002 Tämän keksinnön keskeisen ratkaisuperiaatteen selvittämiseksi tarkastetaan seuraavaa ajatuskoetta. Oletetaan, että pallomainen kaasukupla kohoaa kaasun pesupullossa rikkihappoliuoksen läpi. Kaasun koostumus kuplassa vastaa elohopeapitoisen pasutuskaasun koostumusta ja rikkihappo-liuosfaasin olosuhteet vastaavan faasin olosuhteita sulfa-tointitornissa eli väkevyys noin 90 % ja lämpötila noin 180°C. Oletetaan, että kaasukuplan ja rikkihappoliuoksen rajapinnalla tapahtuva reaktio (4) on hyvin nopea. Jos oletetaan, että kaasukuplassa ei esiinny konvektiota, määrää kaasumaisen elohopean diffuusio kuplassa sen nopeuden, jolla kaasumainen elohopea poistuu kuplan kaasufaasista eli diffundoituu rajapinnalle kaasu/rikkihappoliuos ja reagoi siellä reaktion (4) mukaan välittömästi ja siirtyy rikkihappoliuosfaasiin. Kaasumaisen elohopean diffuu- siokerroin D on kyseisissä olosuhteissa arviolta suuruus- 2 luokkaa D = 0,1-0,3 cm /s. Jos oletetaan, että kuplan kulkuaika rikkihappoliuoksessa on 1 s, osoittavat laskelmat, että vielä niinkin suuressa kuplassa, jonka halkaisija d = 1,0-1,5 cm, sulfatoitumisaste on noin 99 %.
Edellä esitetty tarkastelu osoittaa, että kaasumaisen elohopean nopean sulfatoitumisen kannalta on oleellista, että kaasufaasiin saadaan riittävän paljon rikkihappoliuos-rajapintaa. Tämä voidaan aikaansaada esimerkiksi synnyttämällä kaasufaasiin hienojakoinen rikkihappoliuossumu.
Tässä voidaan käyttää hyväksi kaasufaasin koostumusta. Pa-sutto- ja sulattokaasut sisältävät kuuman sähkösuotimen jälkeen jonkin verran rikkitrioksidia. Koska kaasut ovat kosteita, voidaan kaasufaasiin esillä olevan keksinnön mukaisesti synnyttää rikkihapposumua jäähdyttämällä kaasut kastepisteensä alapuolelle eli sen lämpötilan alapuolelle, jossa kaasufaasissa oleva rikkitrioksidi ja vesihöyry tiivistyvät rikkihappoliuossumuksi. Kyseinen lämpötila riippuu luonnollisesti kaasufaasin rikkitrioksidi- ja vesi-höyrypitoisuuksista. Esimerkiksi pasuttokaasuille kaste-piste on yleisimmin jonkin verran alle 200°C. Kun kaasu-faasiin esillä olevan keksinnön mukaisesti syötetään joko 62002 7 vettä tai laimeaa rikkihappoliuosta, voidaan pasutto- ja sulattokaasujen kastepistettä säädellä helposti esimerkiksi lämpötilavälillä 160-220°C.
Kaasufaasin, jonka lämpötila on kuuman sähkösuotimen jälkeen välillä 300-350°C, jäähdyttäminen rikkihapon kaste-pisteen alapuolelle eli likimäärin lämpötilavälille 160-220°C aikaansaadaan esillä olevan keksinnön mukaisesti sumuttamalla kaasufaasiin vettä tai rikkihappoliuosta (5-50 %) hienojakoisena sumuna. Jotta kaasun jäähtyminen 300-350°C:sta 160-220°C:een saadaan aikaan nopeasti (1-2 s), on vesi- tai rikkihappoliuossumun oltava riittävän hienojakoista. Laskelmat ja kokeet osoittavat, että pisarakoon ollessa alle 100-200 ^um on kaasun jäähtymisaika alle 1 s.
Näin ollen ei tarvita mitään ulkopuolista jäähdytystä siihen liittyvine investointeineen, vaan jäähdytys aikaansaadaan sitomalla kaasun lämpö siihen syötetyn nesteen höyrys-tyslämpöön, joka on otettavissa talteen jälkeenpäin rikkihappotehtaan pesutorneissa.
Elohopean nopean sulfatoitumisen kannalta on taas tärkeätä, että syntyvä rikkihappoliuossumu on hienojakoista, jotta kaasumaisen elohopean diffuusiomatkat kaasufaasista rikkihappoliuospisaran rajapinnalle olisivat riittävän lyhyitä. Laskelmat osoittavat, että reaktioajan eli diffuu-sioajan ollessa 1 s:n luokkaa, saa pisaroiden välinen etäisyys olla noin 1 cm, ja edelleen pisarakoko tällöin runsaat 100 ^um. Jos pisarakoko pienenee, pienenee pisaroiden välinen etäisyys ja vastaavasti myös sulfatoitumisen vaatima reaktioaika.
Esillä olevan keksinnön suositussa suoritusmuodossa pasutto- ja sulattokaasuihin syötetään kuivan sähkösuotimen jälkeen - jolloin kaasun lämpötila on yleensä välillä 300-350°C - vettä tai rikkihappoliuosta (5-50 %) tai edullisesti pesutornin pesuhappoa (20-50 %) hienojakoisena sumuna, jonka pisarakoko on valtaosaltaan pienempää kuin 100-200 yUm niin paljon δ ϋ^υ Ό ^ ο (likimäärin 0,1 1/m *h), että kaasun lämpötila laskee rikkihapon kastepisteen alapuolelle eli yleensä lämpö-tilavälille 160-220°C. Kaasuun muodostuu tällöin hienojakoinen rikkihapposumu, joka sulfatoi nopeasti kaasussa elementaarisessa muodossa olevan elohopean reaktion (4) mukaan. Kaasu johdetaan edullisesti lopuksi -ennen rikkihapon valmistusyksikköön kuuluvaa pesutor-nia - pinnaston läpi, joka muodostuu kaasun virtaus-suunnan mukaisesti asetetuista levyistä tai aaltolevyis-tä, joiden etäisyydet toisistaan voivat olla esimerkiksi 2-3 cm ja pituus 1-4 m. Levyjen pinnat pidetään rik-kihappoliuoksen kostuttamina ja pinnaston tukkeutuminen pölystä estetään suihkuttamalla aika-ajoin pesutornin pesuhappoa pinnaston läpi. Muodostunut kiintoaine ja ylimääräinen rikkihappo kulkeutuvat pesutorniin.
Keksintöä selostetaan alla lähemmin viitaten oheisiin piirustuksiin, joissa kuvio 1 esittää ennestään tunnetun elohopean poisto-prosessin virtauskaaviota rikkihappotehtaan pesutornei-hin liitettynä, kuvio 2 esittää poikkileikattua sivukuvantoa keksinnön suositusta suoritusmuodosta liitettynä rikkihappotehtaan ensimmäiseen pesutorniin, kuvio 3 esittää poikkileikattua sivukuvantoa alla olevissa kokeissa käytetystä koelaitteistosta, jolla tarkasteltiin elohopeadiffuusiota kaasufaasissa, kuvio 4 esittää elohopean prosentuaalista määrää kaasussa ajan funktiona ja siinä on koetulosta verrattu eri diffuusiokertoimilla saatuihin teoreettisiin arvoihin, kuviossa 5 on eri rikkihappoväkevyyksillä ja lämpötiloilla saatuja koetuloksia vertailtu keskenään esittämällä elohopean prosentuaalinen määrä kaasussa graafi- 620 G 2 9 sesti ajan funktiona, ja kuviossa 6 on kaaviomaisesti esitetty esimerkissä käytetty täysmittakaavainen prosessilaitteisto.
Kuviossa 1 on sinänsä tunnetun elohopeanpoistoprosessin sulfatointitorni merkitty viitenumerolla 1. Elohopeasta puhdistetut ja jäähtyneet kaasut johdetaan sulfatointi-tornista 1 rikkihappotehtaan pesutorniin 2, jossa kaasua pestään kiertävällä 50 %:sella rikkihappoliuoksella sekä halogeenitorniin 3, jossa kaasuja vielä pestään 10 %:sella kiertävällä rikkihappoliuoksella, minkä jälkeen kaasut voidaan johtaa märkään sähkösuodattimeen 4. Kiertävää happoa jäähdytetään epäsuorasti sulfatoin-titornin 1, pesutornin 2 ja halogeenitornin 3 ulkopuolella lämmönvaihtimissa 5. Varsinainen elohopeanpoisto-prosessi on katkoviivalla erotettu rikkihappotehtaaseen kuuluvasta pesutornista 2, halogeenitornista 3 ja mä-rästä sähkösuodattimesta 4. Esillä olevan keksinnön tarkoituksena on nyt korvata kuviossa 1 esitetyn elohopeanpoistoprosessin sulfatointitorni ja siihen liittyvä kiertohapon jäähdytysyksikkö 5 yksinkertaisella ja siten halvemmalla laiteyksiköllä.
Tällainen yksinkertaisempi ja halvempi laiteyksikkö on esitetty kuviossa 2, jossa kuumien ja kosteiden rikki-dioksidipitoisten kaasujen syöttöputkeen 23 on liitetty ennen rikkihappotehtaan pesutornia 21 kammio 22, jonka yläosaan on sovitettu suuttimet 27 pesutornista 21 saadun ja elohopeasakasta selkeyttimessä 24 erotetun kiertohapon osan palauttamiseksi putkessa 26 suuttimiin 27 ja sumuttamiseksi hienojakoisina pisaroina kuumiin ja kosteisiin rikkidioksidipitoisiin kaasuihin näiden kaasujen jäähdyttämiseksi kastepisteensä alapuolella olevaan lämpötilaan rikkihapposumun muodostamiseksi kammioon 22. Tällöin kaasuissa oleva elohopea tehok- 10 οζ υ u z kaasti sulfatoituu ja erottuu kammiossa 22 suuttimen 27 alapuolella olevassa pinnastossa 29, jossa on useita välimatkan päähän toisistaan sovitettuja pystysuoria aaltolevyjä, joiden levyjen pinnat pidetään rikkihappo-liuoksen kostuttamina. Pinnaston 29 estämiseksi tukkeutumasta haarautuu paluuhappojohdosta 26 johto 28, joka ulottuu kammion 22 sisäpuolelle pinnaston 29 yläpuolelle pesutornin 21 pesuhapon suihkuttamiseksi ajoittain pinnaston 29 läpi. Nestefaasi ja liuosfaasi johdetaan kammion 22 alapäästä suoraan pesutornin 21 alaosaan.
Keksinnön perustana olevia ilmiöitä on selvennetty seuraavilla kokeilla.
Koe 1
Elohopean diffuusiota kaasufaasissa tarkasteltiin kuvion 3 mukaisella koelaitteistolla.
O
Koelaitteiston muodostaa 1,5 dmJ suuruinen kaasutiivis lasireaktori 31, johon on liitetty lämpömittarit 34, sekoituslaite 35, elohopean sisääntuloputki 36, ana-lyysinäyteputki 37 ja joka on asetettu termostoituun glyserolihauteeseen 33. Reaktorin 31 pohjalle on laitettu 90 % I^SO^-liuosta siten, että kaasutila on 1 dm^. Kun H2S04-liuos kyllästettiin S02-N2-02-seoksel-la, oli kaasutilassa 10 % S02, 16,8 % O2, 63,2 % N2 ja 10 % vesihöyryä. Lämpötila oli 180°C. Reaktoriin johdettiin nyt elohopeahöyryä ja seurattiin elohopea-pitoisuutta kaasufaasissa ajan funktiona. Kokeessa saatiin seuraavanlaiset mittausarvot:
Aika/s Elohopeapitoisuus Elohopean määrä ' kaasussa/ ,u'g/l' kaasussa/%_ 0 112 100 15 90 80 60 39 35 120 13 12 300 3,5 3,1 11 ./ i. u u
Kuviossa 4 on verrattu saatua koetulosta teoreettisiin arvoihin, jotka on saatu diffuusiokertoimen arvoil- 2 2 2 2 la 0,1 cm /s, 0,2 cm /s, 0,5 cm /s ja 1,0 cm /s. Kuviosta 4 nähdään, että kokeellinen tulos sijoittuu diffuusiokertoimien 0,2 cm /s ja 0,5 cm /s väliin.
Diffuusiokerroin voidaan myös arvioida systeemille Hg-ilma lämpötilassa 180°C. Vaikkakin pasutuskaasuis-sa esiintyy SC^-Oj-^-seos ei tällä ole arvioinnin kannalta oleellista eroa tapaukseen, jossa kaasuna on ilma. Arviointiin käytetään seuraavaa yhtälöä ^: BT3/2 /1/Mj+1/M2 D = --- , jossa
G P r2 I
r12 AD
2 DG = diffuusiokerroin (cm /s) T = lämpötila (K) ja M2 = kaasujen molekyylipainot (g/mol) P = kokonaispaine (atm) B = (10» 7-2,46 yl/M^+l/M^) · 10-4 <ro>l + (ro>2 r. 0 = - , jossa 2 r = 1,18 V 1/3 0 0 VQ = liuoksen moolitilavuus kiehumispisteessä cm3/mol (taulukkoarvo) ID = f(kT/E^2) diffuusion törmäysintegraali E12 / E1 E2.
“F" 'v ' 3°ssa E^2 = molekyylien vuorovaikutusenergia (erg)
k = Boltzmann1in vakio = 1,38 · 10~®erg/K
1) Perry, J., Chemical Engineers Handbook,
Mc Graw-Hill Inc. New York, 1963, 14-20, 14-21.
ί- 4ύ V V
12
Taulukoista saadaan arvot Erkille ja E2/k:lle sekä ID:n riippuvuus kT/E12:sta. Sijoittamalla arvot em. yhtälöihin saadaan systeemille Hg-ilma diffuusioker-toimeksi:
Dq = 0,33 + 0,07 cm2/s
Arvo vastaa hyvin kokeellista tulosta, joka on esitetty kuviossa 4.
Koe 2
Rikkihappoväkevyyden ja lämpötilan merkitystä elohopean sulfatoinnissa tarkasteltiin kuvion 3 mukaisella laitteistolla, kuitenkin niin, että kaasufaasia myös sekoitettiin teflon-siivekkeiden avulla. Kun lämpötila oli 120°C ja rikkihappoväkevyys 90 % saatiin seuraavanlaiset mittaustulokset:
Aika/s Elohopeapitoisuus Elohopean määrä ' kaasussa/ ,ug/l kaasussa/%_ 0 85 100 15 82 96 60 78 92 120 74 87 300 28 33
Vastaavasti, kun rikkihappoväkevyys on 90 % ja lämpötila 150°C, saadaan seuraavat tulokset:
Aika/s Elohopeapitoisuus Elohopean määrä ' kaasussa/,ug/l kaasussa/%_ 0 60 100 15 50 83 60 26 43 120 9 15 300 0,4 0,7
Kun rikkihappoväkevyys on 90 % ja lämpötila 200°C, saadaan mittausarvot: 13
b'ZOU'Z
., , Elohopeapitoisuus Elohopean määrä 1 a's ’kaasus'sa/,ug/1 kaasussa/% 0 75 100 15 54 72 60 16 21 120 2 2,7 300 0 0
Rikkihappoväkevyys on 85 % ja lämpötila 150°C, saadaan mittaustulokset:
Aika/s Elohopeapitoisuus Elohopean määrä 7 kaasussa/mg/m3 kaasussa/%_ 0 84 100 15 78 93 60 61 73 120 39 45 300 8 9/5
Kun rikkihappoväkevyys on 95 % ja lämpötila 210°C/ saadaan seuraavat tulokset: .. Elohopeapitoisuus Elohopean määrä ___ kaasussa/mg/m'3 kaasussa/%_ 0 83 100 15 50 60 60 8 9,6 120 1,3 1,6 300 0 0
Edellä esitetyt mittaustulokset on esitetty graafisesti kuviossa 5.
Esimerkki 1
Elohopeanpoistoa tutkittiin myös täysimittakaavaisessa prosessissa suorittamalla seuraavia muutoksia: normaali 90 % rikkihapon kierrätys sulfatointitornissa 41 jätettiin pois, mutta sen sijaan jäähdytettiin kaasut suihkuttamalla vettä tornia 41 edeltävään putkeen 46 asennettujen suuttimien 42 kautta. Torniin 41 jätettiin keraamisista renkaista muodostettu patja. Koeajon 14 όΖϋϋζ aikana seurattiin erityisesti lämpötilaa ja kaasun elohopeapitoisuutta. Koeajosysteemi ja oleellisimmat mittauskohteet on esitetty kuviossa 6.
Kuviossa 6 on sulfatointitorni 41, laimeahappotorni 43 ja pisaranerotustorni 44 kytketty sarjaan kaasun vir-taussuunnassa. Kuumien ja kosteiden rikkidioksidipi-toisten kaasujen syöttöputki, joka avautuu sulfatointi-torniin 41 on merkitty viitenumerolla 46 ja siihen sovitetut vesisuuttimet viitenumerolla 42. Paluuhapon jäähdytyslaitteet on merkitty viitenumerolla 45.
Pasutuskaasut (V = 50 000 m^/h) jäähdytettiin syöt-töputkessa 46 suihkuttamalla vettä pneumaattisten
O
(6 kpl) suuttimien 42 avulla 5 m tunnissa. Tällöin oli veden paine 4,3 bar ja ilman paine 3,4 bar. Lämpötila ennen jäähdytystä oli 325°C, pisteessä P^ 193°C, pisteessä ~?2 183°C ja pisteessä Pj 74°C. Elohopeapitoisuus kaasussa oli ennen jäähdytystä 40 mg/m^ ja
O
pisteessä Pj 3,5 mg/m . Elohopean poistuminen on tällöin yli 90 %.
Esimerkki 2
Pasutuskaasut jäähdytettiin esimerkin 1 mukaisessa systeemissä, jolloin vettä syötettiin 4,5 m·* tunnissa. Jäähdytystä tehostettiin vielä kierrättämällä noin 90 % tornihappoa sykkeittäin 30 minuutin välein. Sykkeen kestoaika oli 30 s, jolloin rikkihappoliuosta kului noin 300 1. Seuraavassa on esitetty tuloksia tällaisesta koevaiheesta 3 h, 15 min aikana.
62002 15
Aika Syöttö Τ(Ρ^) T(P2) Kaasun elohopeapi- h min analyysi o o toisuus P^:ssa _ ______ _ _ mg/m 3_ 0,00 syöttö 164 172 ei mitattu 0,30 syöttö 172 175 ei mitattu 0,35 analyysi 182 178 1,5 0,45 analyysi 190 182 2,1 1.00 syöttö 174 176 ei mitattu 1.30 syöttö 182 177 ei mitattu 1,40 analyysi 188 180 2,0 1,50 analyysi 193 184 3,1 2.00 syöttö 179 174 ei mitattu 4.30 syöttö 174 176 ei mitattu 3.00 syöttö 178 184 ei mitattu 3,05 analyysi 187 180 0,5 3,15 analyysi 196 175 1,4
Edellä esitetyssä tapauksessa on kaasujen elohopeapi-
O
toisuus ollut ennen jäähdytystä 44 mg/m , jolloin elohopean poistuminen on ollut 93-99 %.

Claims (8)

62002 16
1. Menetelmä elohopean poistamiseksi rikkidioksidipi-toisista kaasuista ja kosteista kaasuista jäähdyttämällä ja pesemällä kuumia kaasuja väkevällä rikkihappo-liuoksella elohopean sulfatoimiseksi ja erottamiseksi kaasuista, tunnettu siitä, että rikkidioksidi-pitoisia kuumia ja kosteita kaasuja jäähdytetään höy-rystämällä kaasuissa niin paljon vettä tai laimeaa rik-kihappoliuosta, että kaasun lämpötila laskee sen kas-tepisteen alapuolelle elohopeaa sulfatoivan ja pesevän rikkihapposumun aikaansaamiseksi.
2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että höyrystetään rikkidioksidipitois-ten kuumien ja kosteiden kaasujen jäähdyttämiseksi niin paljon vettä tai laimeaa rikkihappoliuosta, että kaasun lämpötila laskee 160-220°C:een.
3. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että vettä tai laimeaa rikkihappoliuosta syötetään rikkidioksidipitoisiin kuumiin ja kosteisiin kaasuihin hienojakoisena sumuna, jossa pisarakoko on pääasiallisesti alle 200 yum, edullisesti alle 100 ^um.
4. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että rikkidioksidipitoisiin kuumiin kosteisiin kaasuihin syötetään 5-50 %:sta, edullisesti 20-50 %:sta rikkihappoliuosta.
5. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että rikkihapposumuinen kaasu saatetaan virtaamaan rikkihappoliuoksella kostutetun pinnaston läpi rikkihapposumupisaroiden erottamiseksi kaasusta. 62002 17
6. Laite elohopean poistamiseksi kuumista kosteista rikkidioksidipitoisista kaasuista ennen niiden johtamista rikkihappotehtaan pesutorniin (21), jossa laitteessa on elin kuumien ja kosteiden kaasujen jäähdyttämiseksi ja pesemiseksi väkevällä rikkihappoliuok-sella, tunnettu siitä, että mainittu elin muodostuu kuumia ja kosteita rikkidioksidipitoisia kaasuja rikkihappotehtaan pesutorniin (21) syöttävään putkeen (23) sovitetuista suuttimista (27) veden tai pesutornista (21) saadun kiintoaineesta erotetun pesuhapon osan suih-kuttamiseksi syöttöputkeen hienojakoisena sumuna.
7. Patenttivaatimuksen 6 mukainen laite, tunnet-t u siitä, että suuttimet (27) on sovitettu syöttöput-kessa olevan laajennuksen (22) yläosaan ja suunnattu olennaisesti vastavirtaan laajennuksen (22) yläpäästä tuleviin kuumiin ja kosteisiin rikkidioksidipitoisiin kaasuihin nähden, jossa laajennuksessa (22) lisäksi on suuttimien (27) alapuolella olennaisesti pystysuorien levyjen muodostama pinnasto (29) sekä elimet (28) pesutornista (21) saadun kiintoaineesta erotetun pesuhapon toisen osan suihkuttamiseksi ajoittain pinnas-ton (29) läpi sen puhdistamiseksi.
8. Patenttivaatimuksen 7 mukainen laite, tunnet-t u siitä, että pinnaston pintojen korkeus on noin 1-4 m ja etäisyys toisistaan noin 2-3 cm. is 620C2
FI811173A 1981-04-15 1981-04-15 Foerfarande och anordning foer separering av kvicksilver ur svveldioxidhaltiga heta och fuktiga gaser FI62002C (fi)

Priority Applications (12)

Application Number Priority Date Filing Date Title
FI811173A FI62002C (fi) 1981-04-15 1981-04-15 Foerfarande och anordning foer separering av kvicksilver ur svveldioxidhaltiga heta och fuktiga gaser
GB8207673A GB2098186B (en) 1981-04-15 1982-03-16 Removal of hg from so2-bearing gas
CA000399662A CA1201872A (en) 1981-04-15 1982-03-29 Process and apparatus for the removal of mercury from sulfur dioxide-bearing hot and moist gases
ES511194A ES8307118A1 (es) 1981-04-15 1982-04-06 "procedimiento y aparato para eliminar el mercurio contenido en los gases sulfurosos calientes y humedos".
NO821184A NO154987C (no) 1981-04-15 1982-04-07 Fremgangsmaate til fjerning av kvikksoelv fra svoveldioksydholdige gasser.
DE3213685A DE3213685C2 (de) 1981-04-15 1982-04-14 Verfahren zum Abscheiden von Quecksilber aus schwefeldioxidhaltigen, feuchten Gasen
YU828/82A YU42035B (en) 1981-04-15 1982-04-14 Process for the separation of mercury from hot and wet so2-carrying gases
JP57063200A JPS57188407A (en) 1981-04-15 1982-04-14 Method and device for removing mercury from high-temperature wet gas containing sulfur dioxide
MX192273A MX162305A (es) 1981-04-15 1982-04-14 Un procedimiento y un aparato para la eliminacion de mercurio de gases calientes y humedos que contienen dioxido de azufre
AU82603/82A AU553226B2 (en) 1981-04-15 1982-04-14 Removing mercury from so2-containing gases
US06/628,819 US4579726A (en) 1981-04-15 1984-07-09 Process and apparatus for the removal of mercury from sulfur dioxide-bearing hot and moist gases
YU01562/84A YU156284A (en) 1981-04-15 1984-09-10 Apparatus for mercury separation from hot and wet sulphur dioxide containing gasses

Applications Claiming Priority (2)

Application Number Priority Date Filing Date Title
FI811173A FI62002C (fi) 1981-04-15 1981-04-15 Foerfarande och anordning foer separering av kvicksilver ur svveldioxidhaltiga heta och fuktiga gaser
FI811173 1981-04-15

Publications (2)

Publication Number Publication Date
FI62002B true FI62002B (fi) 1982-07-30
FI62002C FI62002C (fi) 1982-11-10

Family

ID=8514311

Family Applications (1)

Application Number Title Priority Date Filing Date
FI811173A FI62002C (fi) 1981-04-15 1981-04-15 Foerfarande och anordning foer separering av kvicksilver ur svveldioxidhaltiga heta och fuktiga gaser

Country Status (11)

Country Link
US (1) US4579726A (fi)
JP (1) JPS57188407A (fi)
AU (1) AU553226B2 (fi)
CA (1) CA1201872A (fi)
DE (1) DE3213685C2 (fi)
ES (1) ES8307118A1 (fi)
FI (1) FI62002C (fi)
GB (1) GB2098186B (fi)
MX (1) MX162305A (fi)
NO (1) NO154987C (fi)
YU (2) YU42035B (fi)

Families Citing this family (14)

* Cited by examiner, † Cited by third party
Publication number Priority date Publication date Assignee Title
SE439153B (sv) * 1982-12-03 1985-06-03 Boliden Ab Forfarande vid produktion av svavelsyra ur svaveldioxidhaltig gas herrorande fran behandling av kvicksilverinnehallande ravaror och mellanprodukter
DE4020227A1 (de) * 1990-06-26 1992-01-02 Celi Antonio Maria Dipl Ing Verfahren und vorrichtung zur aufarbeitung verbrauchter geraetebatterien
DE19610444C1 (de) * 1996-03-16 1997-05-07 Metallgesellschaft Ag Verfahren zur Entfernung von gasförmigem elementaren Quecksilber aus Rohgasen in zwei hintereinandergeschalteten Stufen
US6228270B1 (en) * 1999-06-10 2001-05-08 Noranda Inc. Process for reducing selenium and mercury from aqueous solutions
FI117617B (fi) * 2000-12-08 2006-12-29 Outokumpu Oy Menetelmä elohopean poistamiseksi kaasusta
US7517511B2 (en) * 2003-05-01 2009-04-14 The Regents Of The University Of California Method and apparatus for mitigating mercury emissions in exhaust gases
DE102004044291B4 (de) * 2004-09-10 2007-10-11 Margot Bittig Verfahren zum Reinigen von Rauchgas aus einer Verbrennungsanlage, das HCI, SO2 und Hg enthält und Rauchgasreinigungsanlage
US20080305021A1 (en) * 2007-06-07 2008-12-11 Sinha Rabindra K Conditioners for the Enhancement of Mercury Removal from Combustion Gases by Various Sorbents
ITRM20070446A1 (it) * 2007-08-20 2009-02-21 Ast Engineering S R L Impianto modulare per l abbattimento degli inquinanti contenuti nei fumi industriale
PL2813475T3 (pl) * 2013-06-14 2017-07-31 Steag Energy Services Gmbh Sposób usuwania rtęci i selenu ze ścieków zawierających siarczan
US10183879B2 (en) 2013-06-14 2019-01-22 Steag Energy Services Gmbh Method for removing mercury and selenium from sulfate-containing waste water
FI126178B (fi) 2014-01-28 2016-07-29 Outotec Finland Oy Menetelmä kaasumaisen alkuaine-elohopean poistamiseksi kaasuvirtauksesta
WO2020185480A1 (en) * 2019-03-13 2020-09-17 Eastman Chemical Company Processes useful in the manufacture of cyclododecasulfur
CN114082291A (zh) * 2021-11-18 2022-02-25 郑晓峰 一种金属冶炼产生的废气中汞回收的设备及回收方法

Family Cites Families (10)

* Cited by examiner, † Cited by third party
Publication number Priority date Publication date Assignee Title
US940595A (en) * 1906-02-10 1909-11-16 Gen Chemical Corp Purification of burner-gases.
US1627977A (en) * 1922-06-30 1927-05-10 Krafft Max Process for the purification of burner gases and for obtaining chemically-pure sulphuric acid
DE1719559B2 (de) * 1968-02-03 1976-12-02 Metallgesellschaft Ag, 6000 Frankfurt Absorptionsvorrichtung
FI45767C (fi) * 1970-07-03 1972-09-11 Outokumpu Oy Menetelmä elohopean ja/tai seleenin poistamiseksi ja talteenottamiseks i elohopea- ja/tai seleenipitoisista kaasuista.
NO125438B (fi) * 1971-01-14 1972-09-11 Norske Zinkkompani As
BE788615A (fr) * 1971-09-10 1973-01-02 Mitsui Mining & Smelting Co Procede de production d'acide sulfurique exempt de mercure
ES411067A1 (es) * 1973-01-29 1976-01-01 Patronato De Investigacion Cie Procedimiento para depuracion del mercurio de gases meta- lurgicos conteniendo anhidrido sufuroso.
DE2710627A1 (de) * 1977-03-11 1978-09-14 Metallgesellschaft Ag Verfahren zur aufbereitung schwefelhaltiger abgase
US4208192A (en) * 1978-10-27 1980-06-17 Uop Inc. Sonic spray of H2 SD4 in a swirling heated air stream
DE3018319A1 (de) * 1979-05-18 1980-11-27 Niro Atomizer As Verfahren zur entfernung von quecksilber aus abgasen

Also Published As

Publication number Publication date
NO154987B (no) 1986-10-20
GB2098186B (en) 1985-03-06
NO821184L (no) 1982-10-18
ES511194A0 (es) 1983-06-16
FI62002C (fi) 1982-11-10
DE3213685A1 (de) 1982-11-18
AU553226B2 (en) 1986-07-10
ES8307118A1 (es) 1983-06-16
US4579726A (en) 1986-04-01
MX162305A (es) 1991-04-23
JPH0360764B2 (fi) 1991-09-17
YU42035B (en) 1988-04-30
JPS57188407A (en) 1982-11-19
NO154987C (no) 1987-01-28
CA1201872A (en) 1986-03-18
GB2098186A (en) 1982-11-17
AU8260382A (en) 1982-10-21
DE3213685C2 (de) 1986-05-07
YU156284A (en) 1986-12-31
YU82882A (en) 1985-03-20

Similar Documents

Publication Publication Date Title
FI62002B (fi) Foerfarande och anordning foer separering av kvicksilver ur svveldioxidhaltiga heta och fuktiga gaser
US4690807A (en) Process for the simultaneous absorption of sulfur oxides and production of ammonium sulfate
US3733393A (en) Purification of combustion products before discharge into the atmosphere
CA2431544C (en) Method for the concentration of spent acid
JPS5929521B2 (ja) 精製塩酸の製造法
CN206652377U (zh) 氨‑肥法脱硫系统
CZ283750B6 (cs) Způsob odstranění oxidu siřičitého z odpadních plynů
PL166828B1 (pl) Sposób usuwania siarkowodoru i/lub dwusiarczku wegla z gazów odlotowych PL PL PL
US4935221A (en) Water condenser/separator systems for Claus processes
CN105348145B (zh) 氨法烟气脱硫副产环己酮肟的方法
AU2002217186A1 (en) Method for the concentration of spent acid
CS154892A3 (en) Process for waste sulfuric acid regeneration
CA1107036A (en) Method of removing sulphur dioxide from gases, more particularly industrial waste gases
US3577706A (en) Sulfur dioxide drying
US5324499A (en) Fluoride removal from sulphuric acid
ZA201004761B (en) Process and system for production of concentrated sulphuric acid from off-gas
CA2453811C (en) Process for condensation of sulphuric acid vapours to produce sulphuric acid
ES2688431T3 (es) Procedimiento e instalación para la producción de ácido sulfúrico
CA2001002A1 (en) Process for the removal of sulfur dioxide and hydrogen chloride from hot gases
FI68212B (fi) Foerfarande foer framstaellning av svavelsyra
CN112675669A (zh) 一种脱除高湿度烟气中硫氧化物的装置及方法
SU1729277A3 (ru) Способ удалени окислов азота из отход щих газов
FI70558C (fi) Foerfarande vid framstaellning av svaveldioxid som erhaollits fraon diskontinuerliga processer
JPS5820888B2 (ja) ハイガスチユウノ イオウサンカブツノ シヨリホウホウ
SE430657B (sv) Sett att avlegsna svaveldioxid fran svaveldioxidhaltig rokgas

Legal Events

Date Code Title Description
MA Patent expired

Owner name: OUTOKUMPU OY