FI61697C - Herbicidala 3-fenyl-5-substituerade-4(1h)-pyridoner (tioner) - Google Patents
Herbicidala 3-fenyl-5-substituerade-4(1h)-pyridoner (tioner) Download PDFInfo
- Publication number
- FI61697C FI61697C FI752407A FI752407A FI61697C FI 61697 C FI61697 C FI 61697C FI 752407 A FI752407 A FI 752407A FI 752407 A FI752407 A FI 752407A FI 61697 C FI61697 C FI 61697C
- Authority
- FI
- Finland
- Prior art keywords
- group
- groups
- pyridone
- methyl
- phenyl
- Prior art date
Links
Classifications
-
- C—CHEMISTRY; METALLURGY
- C07—ORGANIC CHEMISTRY
- C07D—HETEROCYCLIC COMPOUNDS
- C07D213/00—Heterocyclic compounds containing six-membered rings, not condensed with other rings, with one nitrogen atom as the only ring hetero atom and three or more double bonds between ring members or between ring members and non-ring members
- C07D213/02—Heterocyclic compounds containing six-membered rings, not condensed with other rings, with one nitrogen atom as the only ring hetero atom and three or more double bonds between ring members or between ring members and non-ring members having three double bonds between ring members or between ring members and non-ring members
- C07D213/04—Heterocyclic compounds containing six-membered rings, not condensed with other rings, with one nitrogen atom as the only ring hetero atom and three or more double bonds between ring members or between ring members and non-ring members having three double bonds between ring members or between ring members and non-ring members having no bond between the ring nitrogen atom and a non-ring member or having only hydrogen or carbon atoms directly attached to the ring nitrogen atom
- C07D213/60—Heterocyclic compounds containing six-membered rings, not condensed with other rings, with one nitrogen atom as the only ring hetero atom and three or more double bonds between ring members or between ring members and non-ring members having three double bonds between ring members or between ring members and non-ring members having no bond between the ring nitrogen atom and a non-ring member or having only hydrogen or carbon atoms directly attached to the ring nitrogen atom with hetero atoms or with carbon atoms having three bonds to hetero atoms with at the most one bond to halogen, e.g. ester or nitrile radicals, directly attached to ring carbon atoms
- C07D213/62—Oxygen or sulfur atoms
- C07D213/69—Two or more oxygen atoms
-
- A—HUMAN NECESSITIES
- A01—AGRICULTURE; FORESTRY; ANIMAL HUSBANDRY; HUNTING; TRAPPING; FISHING
- A01N—PRESERVATION OF BODIES OF HUMANS OR ANIMALS OR PLANTS OR PARTS THEREOF; BIOCIDES, e.g. AS DISINFECTANTS, AS PESTICIDES OR AS HERBICIDES; PEST REPELLANTS OR ATTRACTANTS; PLANT GROWTH REGULATORS
- A01N43/00—Biocides, pest repellants or attractants, or plant growth regulators containing heterocyclic compounds
- A01N43/34—Biocides, pest repellants or attractants, or plant growth regulators containing heterocyclic compounds having rings with one nitrogen atom as the only ring hetero atom
- A01N43/40—Biocides, pest repellants or attractants, or plant growth regulators containing heterocyclic compounds having rings with one nitrogen atom as the only ring hetero atom six-membered rings
-
- C—CHEMISTRY; METALLURGY
- C07—ORGANIC CHEMISTRY
- C07D—HETEROCYCLIC COMPOUNDS
- C07D213/00—Heterocyclic compounds containing six-membered rings, not condensed with other rings, with one nitrogen atom as the only ring hetero atom and three or more double bonds between ring members or between ring members and non-ring members
- C07D213/02—Heterocyclic compounds containing six-membered rings, not condensed with other rings, with one nitrogen atom as the only ring hetero atom and three or more double bonds between ring members or between ring members and non-ring members having three double bonds between ring members or between ring members and non-ring members
- C07D213/04—Heterocyclic compounds containing six-membered rings, not condensed with other rings, with one nitrogen atom as the only ring hetero atom and three or more double bonds between ring members or between ring members and non-ring members having three double bonds between ring members or between ring members and non-ring members having no bond between the ring nitrogen atom and a non-ring member or having only hydrogen or carbon atoms directly attached to the ring nitrogen atom
- C07D213/60—Heterocyclic compounds containing six-membered rings, not condensed with other rings, with one nitrogen atom as the only ring hetero atom and three or more double bonds between ring members or between ring members and non-ring members having three double bonds between ring members or between ring members and non-ring members having no bond between the ring nitrogen atom and a non-ring member or having only hydrogen or carbon atoms directly attached to the ring nitrogen atom with hetero atoms or with carbon atoms having three bonds to hetero atoms with at the most one bond to halogen, e.g. ester or nitrile radicals, directly attached to ring carbon atoms
- C07D213/61—Halogen atoms or nitro radicals
-
- C—CHEMISTRY; METALLURGY
- C07—ORGANIC CHEMISTRY
- C07D—HETEROCYCLIC COMPOUNDS
- C07D213/00—Heterocyclic compounds containing six-membered rings, not condensed with other rings, with one nitrogen atom as the only ring hetero atom and three or more double bonds between ring members or between ring members and non-ring members
- C07D213/02—Heterocyclic compounds containing six-membered rings, not condensed with other rings, with one nitrogen atom as the only ring hetero atom and three or more double bonds between ring members or between ring members and non-ring members having three double bonds between ring members or between ring members and non-ring members
- C07D213/04—Heterocyclic compounds containing six-membered rings, not condensed with other rings, with one nitrogen atom as the only ring hetero atom and three or more double bonds between ring members or between ring members and non-ring members having three double bonds between ring members or between ring members and non-ring members having no bond between the ring nitrogen atom and a non-ring member or having only hydrogen or carbon atoms directly attached to the ring nitrogen atom
- C07D213/60—Heterocyclic compounds containing six-membered rings, not condensed with other rings, with one nitrogen atom as the only ring hetero atom and three or more double bonds between ring members or between ring members and non-ring members having three double bonds between ring members or between ring members and non-ring members having no bond between the ring nitrogen atom and a non-ring member or having only hydrogen or carbon atoms directly attached to the ring nitrogen atom with hetero atoms or with carbon atoms having three bonds to hetero atoms with at the most one bond to halogen, e.g. ester or nitrile radicals, directly attached to ring carbon atoms
- C07D213/62—Oxygen or sulfur atoms
- C07D213/63—One oxygen atom
- C07D213/68—One oxygen atom attached in position 4
-
- C—CHEMISTRY; METALLURGY
- C07—ORGANIC CHEMISTRY
- C07D—HETEROCYCLIC COMPOUNDS
- C07D213/00—Heterocyclic compounds containing six-membered rings, not condensed with other rings, with one nitrogen atom as the only ring hetero atom and three or more double bonds between ring members or between ring members and non-ring members
- C07D213/02—Heterocyclic compounds containing six-membered rings, not condensed with other rings, with one nitrogen atom as the only ring hetero atom and three or more double bonds between ring members or between ring members and non-ring members having three double bonds between ring members or between ring members and non-ring members
- C07D213/04—Heterocyclic compounds containing six-membered rings, not condensed with other rings, with one nitrogen atom as the only ring hetero atom and three or more double bonds between ring members or between ring members and non-ring members having three double bonds between ring members or between ring members and non-ring members having no bond between the ring nitrogen atom and a non-ring member or having only hydrogen or carbon atoms directly attached to the ring nitrogen atom
- C07D213/60—Heterocyclic compounds containing six-membered rings, not condensed with other rings, with one nitrogen atom as the only ring hetero atom and three or more double bonds between ring members or between ring members and non-ring members having three double bonds between ring members or between ring members and non-ring members having no bond between the ring nitrogen atom and a non-ring member or having only hydrogen or carbon atoms directly attached to the ring nitrogen atom with hetero atoms or with carbon atoms having three bonds to hetero atoms with at the most one bond to halogen, e.g. ester or nitrile radicals, directly attached to ring carbon atoms
- C07D213/62—Oxygen or sulfur atoms
- C07D213/70—Sulfur atoms
-
- C—CHEMISTRY; METALLURGY
- C07—ORGANIC CHEMISTRY
- C07D—HETEROCYCLIC COMPOUNDS
- C07D213/00—Heterocyclic compounds containing six-membered rings, not condensed with other rings, with one nitrogen atom as the only ring hetero atom and three or more double bonds between ring members or between ring members and non-ring members
- C07D213/02—Heterocyclic compounds containing six-membered rings, not condensed with other rings, with one nitrogen atom as the only ring hetero atom and three or more double bonds between ring members or between ring members and non-ring members having three double bonds between ring members or between ring members and non-ring members
- C07D213/04—Heterocyclic compounds containing six-membered rings, not condensed with other rings, with one nitrogen atom as the only ring hetero atom and three or more double bonds between ring members or between ring members and non-ring members having three double bonds between ring members or between ring members and non-ring members having no bond between the ring nitrogen atom and a non-ring member or having only hydrogen or carbon atoms directly attached to the ring nitrogen atom
- C07D213/60—Heterocyclic compounds containing six-membered rings, not condensed with other rings, with one nitrogen atom as the only ring hetero atom and three or more double bonds between ring members or between ring members and non-ring members having three double bonds between ring members or between ring members and non-ring members having no bond between the ring nitrogen atom and a non-ring member or having only hydrogen or carbon atoms directly attached to the ring nitrogen atom with hetero atoms or with carbon atoms having three bonds to hetero atoms with at the most one bond to halogen, e.g. ester or nitrile radicals, directly attached to ring carbon atoms
- C07D213/78—Carbon atoms having three bonds to hetero atoms, with at the most one bond to halogen, e.g. ester or nitrile radicals
- C07D213/79—Acids; Esters
- C07D213/80—Acids; Esters in position 3
-
- C—CHEMISTRY; METALLURGY
- C07—ORGANIC CHEMISTRY
- C07D—HETEROCYCLIC COMPOUNDS
- C07D213/00—Heterocyclic compounds containing six-membered rings, not condensed with other rings, with one nitrogen atom as the only ring hetero atom and three or more double bonds between ring members or between ring members and non-ring members
- C07D213/02—Heterocyclic compounds containing six-membered rings, not condensed with other rings, with one nitrogen atom as the only ring hetero atom and three or more double bonds between ring members or between ring members and non-ring members having three double bonds between ring members or between ring members and non-ring members
- C07D213/04—Heterocyclic compounds containing six-membered rings, not condensed with other rings, with one nitrogen atom as the only ring hetero atom and three or more double bonds between ring members or between ring members and non-ring members having three double bonds between ring members or between ring members and non-ring members having no bond between the ring nitrogen atom and a non-ring member or having only hydrogen or carbon atoms directly attached to the ring nitrogen atom
- C07D213/60—Heterocyclic compounds containing six-membered rings, not condensed with other rings, with one nitrogen atom as the only ring hetero atom and three or more double bonds between ring members or between ring members and non-ring members having three double bonds between ring members or between ring members and non-ring members having no bond between the ring nitrogen atom and a non-ring member or having only hydrogen or carbon atoms directly attached to the ring nitrogen atom with hetero atoms or with carbon atoms having three bonds to hetero atoms with at the most one bond to halogen, e.g. ester or nitrile radicals, directly attached to ring carbon atoms
- C07D213/78—Carbon atoms having three bonds to hetero atoms, with at the most one bond to halogen, e.g. ester or nitrile radicals
- C07D213/84—Nitriles
- C07D213/85—Nitriles in position 3
-
- C—CHEMISTRY; METALLURGY
- C07—ORGANIC CHEMISTRY
- C07D—HETEROCYCLIC COMPOUNDS
- C07D213/00—Heterocyclic compounds containing six-membered rings, not condensed with other rings, with one nitrogen atom as the only ring hetero atom and three or more double bonds between ring members or between ring members and non-ring members
- C07D213/02—Heterocyclic compounds containing six-membered rings, not condensed with other rings, with one nitrogen atom as the only ring hetero atom and three or more double bonds between ring members or between ring members and non-ring members having three double bonds between ring members or between ring members and non-ring members
- C07D213/89—Heterocyclic compounds containing six-membered rings, not condensed with other rings, with one nitrogen atom as the only ring hetero atom and three or more double bonds between ring members or between ring members and non-ring members having three double bonds between ring members or between ring members and non-ring members with hetero atoms directly attached to the ring nitrogen atom
-
- C—CHEMISTRY; METALLURGY
- C07—ORGANIC CHEMISTRY
- C07D—HETEROCYCLIC COMPOUNDS
- C07D333/00—Heterocyclic compounds containing five-membered rings having one sulfur atom as the only ring hetero atom
- C07D333/02—Heterocyclic compounds containing five-membered rings having one sulfur atom as the only ring hetero atom not condensed with other rings
- C07D333/04—Heterocyclic compounds containing five-membered rings having one sulfur atom as the only ring hetero atom not condensed with other rings not substituted on the ring sulphur atom
- C07D333/06—Heterocyclic compounds containing five-membered rings having one sulfur atom as the only ring hetero atom not condensed with other rings not substituted on the ring sulphur atom with only hydrogen atoms, hydrocarbon or substituted hydrocarbon radicals, directly attached to the ring carbon atoms
- C07D333/24—Radicals substituted by carbon atoms having three bonds to hetero atoms with at the most one bond to halogen, e.g. ester or nitrile radicals
Landscapes
- Chemical & Material Sciences (AREA)
- Organic Chemistry (AREA)
- Life Sciences & Earth Sciences (AREA)
- Dentistry (AREA)
- Wood Science & Technology (AREA)
- Plant Pathology (AREA)
- Health & Medical Sciences (AREA)
- Engineering & Computer Science (AREA)
- Agronomy & Crop Science (AREA)
- General Health & Medical Sciences (AREA)
- Pest Control & Pesticides (AREA)
- Zoology (AREA)
- Environmental Sciences (AREA)
- Pyridine Compounds (AREA)
- Organic Low-Molecular-Weight Compounds And Preparation Thereof (AREA)
- Agricultural Chemicals And Associated Chemicals (AREA)
- Plural Heterocyclic Compounds (AREA)
Description
ESSr^l γβΙ finκυ•JJ-UTUSJU«-KA,SU sAfgn
Mfi l J 1' UTLÄGGK4J*©SSXIU*^ -0~ι 0 y 1 C(^s) Pat-rittl my^netty 10 09 1932 (51) Kv.ik.Vci.3 c 07 D 213/62, 213/89t 405/04, 409/04 SUOMI —FINLAND (21) PWMttlh.k.mo.-PuMftttn.eknln, 752U07 (22) Hakambpawt — AM6knlngtd«g 27 · θθ. 75 (23) Alkupilvt—GHtlghttadag 27.08.75 (41) Tullut julkltukil — Bllvlt offancNg 29 02.76 hUMtl- j. r.kl.taHh.UItW (44) ΝΜκΜΜρΜΜ I· kmL|iilhMM pm.—
Patent-och registerrtyreiMn ' ' AmWcmuttagdoeh utUkrtftunpubUcmd 31.05.82 (32)(33)(31) Pyy4*««y *tuo»k*ui—B«g»rd prior** 28.08.71* USA(US) 501U24 (71) Eli Lilly and Company, 307 East McCarty Street, Indianapolis,
Indiana U6206, USA(US) (72) Harold Mellon Taylor, Indianapolis, Indiana, USA(US) (7^) Oy Kolster Ab (5^) Herbisidisiä 3~fenyyli-5-substituoituja-U(lH)-pyridoneja (tioneja) -Herbicidala 3-fenyl-5_substituerade-U(lH)-pyridoner (tioner)
Keksinnön kohteena on herbisidinä käyttökelpoinen kaavan I mukainen yhdiste ,-ο-ό-'
R
jossa X on happi- tai rikkiatomi; R on vetyatomi/ hydroksiryhmä, -Cg-alkyyliryhmä; halogeeniatomilla, syaani- tai karboksyyli-ryhmällä substituoitu -Cg-alkyyliryhmä; C2“Cg-alkenyyliryhmä; C.-C7-alkoksiryhmä; asetoksiryhmä; tai dimetyyliaminoryhmä; edel- • J 1 lyttäen, että R ei sisällä enempää kuin 3 hiiliatomia; R -ryhmät ovat toisistaan riippumatta halogeeniatomeita; CjCg-alkyyliryhmiä; halogeeniatomilla substituoituja C.j-Cg-alkyyliryhmiä; C2-Cg-alke- nyyliryhmiä; C^-Cg-sykloalkyylialkyyliryhmiä? C^-Cg-alkanoyyli- oksiryhmiä; -Cg-alkyylisulfonyylioksiryhmiä; fenyyliryhmiä; 61 6 9 7 2 nitroryhmiä; syaaniryhmiä; karboksyyliryhmiä; hydroksiryhmiä; 3 3 C..-C,-alkoksikarbonyyliryhmiä; -0-R -ryhmiä; -S-R -ryhmiä; ^3 3 -SO-R -ryhmiä tai -SO-R -ryhmiä; 3 ^ R on C.j-C.j2-alkyyliryhmä; halogeeniatomilla substituoitu C^-C^-alkyyliryhmä; -C^2_alkyyliryhmä/ joka on monosubstituoitu fenyyli-tai syaaniryhmällä; fenyyliryhmä; nitroryhmällä monosubstituoitu fenyyliryhmä; C^-Cg-sykloalkyylialkyyliryhmä; C2~C^2-alkenyyliryhmä; halogeeniatomilla substituoitu 2-alkenyyliryhmä; edellyttäen, ettei sisällä enempää kuin 12 hiiliatomia; 2 R on halogeeniatoni; vetyatomi; syaaniryhmä; -Cg-alkoksikarbo- nyyliryhmä; -Cg-alkyyliryhmä; halogeeniatomilla, hydroksiryhmällä tai C^-Cg-alkoksiryhmällä substituoitu -Cg-alkyyliryhmä; C^-Cg- sykloalkyyliryhmä; halogeeniatomilla substituoitu C_,-C,-sykloalkyyli- ryhmä; C4-Cg-sykloalkenyyliryhmä; fenyyli-C^-Cg-alkyyliryhmä; fu- ryyliryhmä; naftyyliryhmä; tienyyliryhmä; -0-R -ryhmä; -S-R4-ryhmä; 4 4 -SO-R -ryhmä; -S02-R -ryhmä, tai ryhmä O, n 4 R on C1-Cg-alkyyliryhmä; halogeeniatomilla substituoitu C^-Cg-alkyyliryhmä; C2“Cg-alkenyyliryhmä; bentsyyliryhmä; fenyyliryhmä; tai halogeeniatomilla, -C^-alkyyliryhmällä, -S-CH^-ryhmällä, -fcK^-ryhmällä, -CF^-ryhmällä tai -C^-alkoksiryhmällä substituoitu fenyyliryhmä; 5 R -ryhmät ovat toisistaan riippumatta halogeeniatomeita; C^-Cg- alkyyliryhmiä; halogeeniatomilla substituoituja -Cg-alkyyliryhmiä; C2~Cg-alkenyyliryhmiä; C^-Cg-sykloalkyylialkyyliryhmiä; C^-Cg- alkanoyylioksiryhmiä; -Cg-alkyylisulfonyylioksiryhmiä; fenyyli- ryhmiä; nitroryhmiä; syaaniryhmiä; karboksyyliryhmiä; hydroksiryhmiä; 6 6 6 C,-C--alkoksikarbonyyliryhmiä; -0-R -ryhmiä; -S-R -ryhmiä; -SO-R - * J g ryhmiä; tai -SO--R -ryhmiä; 6 ^ R on C^C^-alkyylity^ä; halogeeniatomilla substituoitu c-j"c-|2_ alkyyliryhmä; fenyyli- tai syaaniryhmällä monosubstituoitu C^C^" alkyyliryhmä; fenyyliryhmä; nitroryhmällä monosubstituoitu fenyyliryhmä; C4-Cg-sykloalkyylialkyyliryhmä; C2~C12-alkenyyliryhmä tai halogeeniatomilla substituoitu C2_C^2~alkenyyliryhmä; edellyttäen, 3 61 697 g ettei R sisällä enempää kuin 12 hiiliatomia; m ja n ovat toisistaan riippumatta 0, 1 tai 2; edellyttäen, että 2 kun X on happiatomi, R on metyyliryhmä, ja R on substituoimaton fenyyliryhmä, m on 1 tai 2; ja sen happoadditiosuolat.
Siitä suuresta tutkimusmäärästä huolimatta, jota maanvilje-lyskemian alalla on suoritettu, ei tässä esitetyn kaavan I mukaisten yhdisteiden aktiivisia lähisukuilaisyhdisteitä ole aikaisemmin keksitty. Polyhalogeenipyridonit, joiden pyridiinirenkaassa on kaksi tai useampia klooriatomeita samoin kuin muita alkyyli- ja halogeenisubstituentteja, ovat tunnettuja herbisidejä, mutta ovat selvästi erotettavissa kaavan I mukaisista yhdisteistä.
Orgaanisen kemian alalla pyridoneja on tutkittu varsin laajasti. Esimerkiksi Ishibe et ai., J.Am. Chem. Soc. 95, 3396-3397 (1973) esitti 3,5-di-fenyyli-1,2,6-trimetyyli-4(1 H)-pyridonin toisiintumiseen. Tällaiset yhdisteet eivät kuitenkaan ole herbisidejä. Leonard et ai., J. Am. Chem. Soc. 77, 1852-1855 (1955) opetti 3,5-dibentsyyli-1-metyyli-4(1 H)-pyridonien synteesin. Näilläkään yhdisteillä ei ole herbisidistä vaikutusta. Hän työryhmineen esitti myös 3,5-di(substituoidut-bentsylideeni)-tetrahydro-4-pyridonit, J. Am. Chem. Soc. 79, 156-160 (1957). Näilläkään yhdisteillä ei ole herbisidistä vaikutusta.
Light et at., J. Org. Chem. 25, 538-546 (1960), esittivät joukon 4-pyridoniyhdisteitä, joihin kuuluu 2,6-difenyyli-1-metyyli-4(1 H)-pyridoni ja sukulaisyhdisteitä, joissa on fenyylireangas-substituentteja, joista yksikään ei ole herbisidisesti vaikuttava.
Mielekiintoinen artikkeli on El-Kholy et al.:n julkaisema J. Hetero. Chem. 10, 665-667 (julkaistu syyskuun 7. 1973). El-Kholy kuvasi 3,5-difenyyli-l-metyyli-4(1 H)-pyridonin ja sukulaisyhdis-teiden synteesin metyyliamiinin ja 1,5-dihydroksi-2,4-difenyy1i-1,4-pentadien-3-onin välisellä reaktiolla.
Keksinnön mukaiset uudet 3-fenyyli-4(1 H)-pyridonit (tionit) ovat herbisidejä ja tehokkaita epätavallisen laajaa rikkaruohovali-koimaa vastaan.
Edullinen joukko yhdisteitä ovat kaavan II mukaiset:
Rq P
R ° 4 61697 jossa X on happi- tai rikkiatomi; R° on -C^-alkyyliryhmä, C_-C_-alkenyyliryhmä; asetoksiryhmä; tai metoksiryhmä; q ja p i i 7 ovat toisistaan riippumatta 0, 1 tai 2; R -ryhmät ovat toisistaan riippumatta halogeeniatomeita; C1-C--alkyyliryhmiä; trifluori- ' 3 g metyyliryhmiä, tai -C^-alkoksiryhmiä; R -ryhmät ovat toisistaan riippumatta halogeeniatomeita; C.-C~-alkyyliryhmiä; trifluori-
1 J Q
metyyliryhmiä; tai C1-C-j-alkoksiryhmiä; tai kaksi R -ryhmää vierekkäisissä o-ja m-asemissa yhdistyvät fenyylirenkaan kanssa, johon ne ovat kiinnittyneet, 1-naftyyliryhmän muodostamiseksi.
Toinen edullinen yhdistejoukko ovat kaavan III muotoiset -/1 J R m
R
jossa eri symbolit on määritelty kuten yllä. Kaikkein edullisimmat yhdisteet ovat ne kaavan III mukaiset yhdisteet, joissa R1 on tri-fluor imetyy1i ryhmä.
ylläolevissa kaavoissa yleisillä kemiallisilla termeillä on niiden tavanomaiset merkitykset.
Seuraavat ovat kaavan I mukaiset edulliset yhdisteet: 1-metyyli-3-fenyyli-5-(3-trifluorimetyylifenyyli)-4(1 H)-pyridoni, 3-(3-fluorifenyyli)-1-metyyli-5-fenyyli-4(1 H)-pyridoni, 3.5- bis(3-kloorifenyyli)-1-metyyli-4(1 H)-pyridoni, 3- (3-kloorifenyyli)-5-(3-fluorifenyyli)-1-metyyli-4(1H)-pyridoni, 1-metyyli-3-(3-metyylifenyyli)-5-fenyyli-4(1H)-pyridoni, 3.5- difenyyli-1-metyyli-4(1 H)-pyridoni, 1-metyyli-3,5-bis(3-trifluorimetyylifenyyli)-4(1H)-pyridoni, 3-(3-bromifenyyli)-1-metyyli-5-fenyyli-4(1 H)-pyridoni, 3-(3-metoksifenyyli)-1-metyyli-5-fenyyli-4(1H)-pyridoni, 3-(3-etoksifenyyli)-1-metyyli-5-fenyyli-4(1 H)-pyridoni, 1-metyyli-3-fenyyli-5-{3-propoksifenyyli)-4(1 H)-pyridoni, 3-(3-isopropoksifenyyli)-1-metyyli-5-fenyyli-4(1H)-pyridoni, 1-metyyli-3-fenyyli-5-/3-(1,1,2,2-tetrafluorietoksi)fenyylij-4(1 H)-pyridoni, 3.5- bis(3-fluorifenyyli)-1-metyyli-4(1 H)-pyridoni, 5 61697 3-(2-kloorifenyyli)-1-metyyli-5-(3-trifluorimetyylifenyyli)-4(1H)-pyridoni, 3-(3-kloorifenyyli)-1-metyyli-5-(3-trifluorimetyylifenyyli)-4(1H)-pyridoni, 3-(4-kloorifenyyli)-1-metyyli-5-(3-trifluorimetyylifenyyli)-4(1H)-pyridoni, 3-(2-fluorifenyyli)-1-metyyli-5-(3-trifluorimetyylifenyyli)-4(1H)-pyridoni, 3-(3-fluorifenyyli)-1-metyyli-5-(3-trifluorimetyylifenyyli)-4(1H)-pyridoni, 3-(4-fluorifenyyli)-1-metyyli-5-(3-trifluorimetyylifenyyli)-4(1H)-pyridoni, 3-(3-kloorifenyyli)-5-(4-kloorifenyyli)-1-metyyli-4(1H)-pyridoni, 1-etyyli-3-fenyyli-5-(3-trifluorimetyylifenyyli)-4(1H)-pyridoni, 1-allyyli-3-fenyyli-5-(3-trifluorimetyylifenyyli)-4(1H)-pyridoni, 1-metyyli-3-(3-trifluorimetyylifenyyli)-4 <1H)-pyridoni, 3-kloori-1-metyyli-5-(3-trifluorimetyylifenyyli)-4(1H)-pyridoni, 3-bromi-1-metyyli-5-(3-trifluorimetyylifenyyli)-4(1H)-pyridoni, 1.3- dimetyyli-5-(3-trifluorimetyylifenyyli)-4(1H)-pyridoni, 3-etyyli-1-metyyli-5-(3-trifluorimetyylifenyyli)-4(1H)-pyridoni, 3-isopropyyli-1-metyyli-5-(3-trifluorimetyylifenyyli)-4(1H)-pyridoni, 1-metyyli-3-fenyyli-5-(3-trifluorimetyylifenyyli)-4(1H)-pyridiini-tioni.
Kaavan I mukaiset yhdisteet voidaan valmistaa sinänsä tunnetulla menetelmällä. Benary ja Bitter, Ber. 61, 1058 (1928) opettivat välituotteena käyttökelpoisen 1,5-dihydroksi-2,4-dife-nyyli-1,4-pentadien-3-onin dinatriumsuolan synteesin kondensoimalla 1.3- difenyyli-2-propanoni etyyliformimaatilla natriununetoksidin läsnäollessa. Pentadienonivälituote neutraloidaan väkevällä hapolla, jolloin muodostuu 3,5-difenyyli-4-pyroni. Pyronin reaktio ammonium-asetaatin kanssa korotetussa lämpötilassa tuottaa 3,5-difenyyli- 4 (1 H)-pyridonia.
Analogisesti voidaan 3,5-difenyyli-4(1 H)-pyridoneja valmistaa saattamalla renkaastaan sopivasti substituoitu 1,3-difenyyli-2-propanoni reagoimaan formamidin ja formamidiiniasetaatin kanssa. Reaktio palautusjäähdytyslämpötilassa tuottaa vastaavan 3,5-dife-nyyli-4(1 H)-pyridonin, joka saatetaan reagoimaan halutun 1-subs-tituentin halogenidin kanssa sopivan väkevän emäksen läsnäollessa 6 61697 halutun kaavan I mukaisen yhdisteen muodostamiseksi.
Yleisen kaavan I mukaiset yhdisteet voidaan valmistaa siten, että kaavan IV mukaiselle yhdisteelle r1 q1 q2 m 1 2 jossa R , R ja m ovat kuten edellä on määritelty suoritetaan renkaanmuodostus yhdisteen avulla, joka on formyloiva aine tai 1 2 aminoformyloiva aine kun toinen Q :stä ja Q :sta on 2 vetyatomia ja toinen on ryhmä =CHNHY, jossa Y on vetyatomi; hydroksiryhmä; -Cg-alkyyliryhmä; halogeeniatomilla, syaaniryhmällä, karboksyyli-ryhmällä tai metoksikarbonyyliryhmällä substituoitu -C3~alkyyli-ryhmä; C2~C3-alkenyyliryhmä; C2~C3-alkynyyliryhmä; -C^-alkoksi-ryhmä; tai dimetyyliaminoryhmä; edellyttäen, ettei Y sisällä enempää kuin 3 hiiliatomia; ja kaavan ynh2 mukaisen yhdisteen avulla, jossa Y on määritelty kuten edellä tai 1 2 sen happoadditiosuolan avulla, kun sekä Q että Q toisistaan riippumatta on valittu joukosta, jonka muodostavat ryhmät:
=CHOH
=CHN(R9)2 9 jossa R -ryhmät toisistaan riippumatta ovat C.-C^-alkyyliryhmiä,
9 1 J
tai R -ryhmät yhdistyvät typpiatomin kanssa, johon ne ovat kiinnittyneet, muodostamaan pyrrolidino-, piperidino-, morfolino- tai N-metyylipiperatsinoryhmän; kaavan V mukaisen yhdisteen muodostamiseksi
X
m N
f
Y
jota seuraa näin saadun yhdisteen, jossa Y on vetyatomi tai hydroksiryhmä vastaavasti, alkylointi tai esteröinti sellaisen 7 61697 yhdisteen muodostamiseksi, jossa Y on R; ja kun halutaan kaavan I mukaisia yhdisteitä, joissa X on rikkiatomi, kaavan I mukaisten yhdisteiden, joissa X on happiatomi, käsittely P2Sj.:llä.
Siis kaavan I mukaiset yhdisteet voidaan valmistaa joko (a) saattamalla kaavan VI mukainen yhdiste: Λλ-c-L-^ m 1 2 jossa R , R ja m ovat kuten yllä on määritelty, rengasmuotoon kaavan ynh2 mukaisen yhdisteen avulla; jossa Y on kuten yllä on määritelty, 1 2 tai sen happoadditiosuolan avulla, kun sekä Q että Q toisistaan riippumatta on valittu joukosta, jonka muodostavat
=CHOH
=chn(r9)2 9 jossa R on kuten yllä on määritelty, kaavan V mukaisen yhdisteen muodostamiseksi; jota seuraa näin saadun yhdisteen, jossa Y on vetyatomi tai hydroksiryhmä vastaavasti, alkylointi tai esteröinti sellaisen vastaavan yhdisteen tuottamiseksi, jossa Y on R; ja kun halutaan kaavan I mukaisia yhdisteitä, joissa X on rikkiatomi, kaavan I, jossa X on happiatomi, mukaisen yhdisteen käsittely P2S,-: llä , tai (b) saattamalla kaavan
fX-cic-J
1 / H1 M2 VI1 R ---- \=/ Q Q* m 1 2 mukainen yhdiste, jossa R , R ja m on kuten yllä on määritelty, rengasmuotoon aineen avulla, joka on valittu joukosta, jonka muodostavat formyloiva aine ja aminoformyloiva aine kun toinen 1 2 Q :sta ja Q :sta on kaksi vetyatomia ja toinen on ryhmä -CHNHY, jossa Y on kuten yllä on määritelty, kaavan V mukaisen yhdisteen tuottamiseksi; jota seuraa näin saadun yhdisteen, jossa Y on vetyatomi tai hydroksiryhmä vastaavasti, alkylointi tai esteröinti 8 61 6 9 7 sellaisen vastaavan yhdisteen tuottamiseksi, jossa Y on R; ja kun halutaan sellaisia kaavan I mukaisia yhdisteitä, joissa X on rikki-atomi kaavan I mukaisten yhdisteiden, joissa X on happiatomi, käsittely P2S,-:llä.
Ylläkuvatun renkaanmuodostusmenetelmän suoritus sisältää 1 2 sellaisen kaavan IV mukaisen yhdisteen, jossa sekä Q että Q ovat 2 vetyatomia, reaktion formamidin tai 1,3,5-triatsiinin kanssa kaavan V mukaisen välituotteen aikaansaamiseksi, jossa Y on vety-atomi, jota seuraa alkylointi, vastaavan kaavan I mukaisen yhdisteen aikaansaamiseksi. Tämä yllämainittu tapa sisältää myös formamidin käytön yhdessä formamidiiniasetaatin kanssa.
Kaavan I mukasiten yhdisteiden edullinen syntetisoimistapa on muunnettu yllä esitetyistä Benary ja Bitter:n ja El-Kholy et al.:n menetelmistä. Sopivasti substituoitu 1-fenyyli-2-propanoni formy-loidaan alhaisessa lämpötilassa natriummetoksidilla ja etyyliformi-aatilla eetterissä, ja tuotetta käsitellään halutun R-substituentin amiinisuolalla vesiliuoksessa. Saatu välituote on vallitsevasti kaavan VII mukainen 1-(R-amino)-2-fenyyli-1-buten-3-oni. Jonkun verran pyridonia muodostuu myös tällä askelella, kuten El-Kholy et ai. esittävät. Buteoni formyloidaan uudelleen kuten aikaisemmin, jolloin se itsestään muodostaa renkaan saaden aikaan kaavan I mukaisen 1-substituoidun-3-fenyyli-4(1 H)-pyridonin.
Yllä kuvatut yhdisteet voivat muodostaa happoadditiosuoloja ja sellaiset suolat ovat hyödyllisiä keksinnön osia. Edullisia suoloja ovat hydrohalogenidit kuten hydrojodidit, hydrobromidit, hydrokloridit ja hydrofluoridit. Sulfonihappojen suolat ovat myös erikoisen haluttavia. Tällaisiin suoloihin kuuluvat suolfonaatit, metyylisulfonaatit ja tolueenisulfonaatit.
1-substituoimattomia pyridoneja on mahdollista valmistaa välituotteina käyttämällä NH^ YNi^jn asemasta NH^ja tai käyttämällä senaryn ja Bitterin menetelmää. Pyridoni alkyloidaan sitten 1-asemasta R:n halogenidilla tai dialkyylisulfaatilla yleisten menetelmien mukaisesti kaavan I mukaisten yhdisteiden aikaansaamiseksi .
Toisessa alkylointitavassa 1-substituoimaton pyridoni muutetaan 4-halogeeni- tai 4-alkoksijohdannaiseksi saattamalla se reagoimaan halogenoivan aineen kanssa tai alkyloivan aineen kanssa. Sopivia halogenoivia aineita ovat POCl·^, POBr^# PCl^ ja vastaavat.
9 616 9 V
O-alkyloiviin aineisiin kuuluvat metyylitrifluorimetaanisulfo-naatti, metyylitluorisulfonaatti ja vastaavat, sekä emäksen läsnäollessa käytettävät alkyylihalogenidit. Seuraavalla askeleella 4-halogeeni- tai 4-alkoksiyhdiste saatetaan reagoimaan R:n halo-genidin kanssa, jolloin saadaan 1-R-substituoitu 4-substituoitu pyridiniumsuola. Suola hydrolysoidaan sitten joko mineraalihapolla tai alkalimetallihydroksidilla halutun tuotteen muodostamiseksi. Katso esimerkiksi Takahashi et ai., Pharm. Bull. (Japan) 1, 70-74 (1953) .
Kuten kemisti odottaisi, voidaan amiineja RNI^ käyttää suolojen muodossa, edullisesti hydrohalogenidisuoloina, joihin kuuluvat hydrokloridit, hydrobromidit ja vastaavat. Sellaiset suolat ovat usein käytännöllisempiä kuin vapaat amiinit.
Menetelmässä käytetyt formyloivat aineet ovat tällaisissa reaktioissa tavallisesti käytettyjä aineita. Edullisia aineita ovat kaavan
Il fl /^V
H-C-O-(C1“C5 alkyyli) tai H-C-O-f J
mukaiset muurahaishappoesterit.
Samanlaisia formylointireaktioita käsitellään julkaisussa Organic Syntheses 300-02 (Collective Voi. Ill 1955).
Estereitä käytetään vahvojen emästen läsnäollessa, joista edullisia ovat alkalimetallialkoksidit, kuten natriummetoksidi, ja litiumpropoksi. Muita emäksiä voidaan myös käyttää, mukaan luettuina alkalimetallihydridit, alkalimetalliamidit ja epäorgaaniset emäkset, joihin kuuluvat alkalimetallikarbonaatit ja hydroksidit. Sellaiset vahvat orgaaniset emäkset kuten diatsabisyklono-naani ja diatsabisykloundekaani ovat myös hyödyllisiä.
Reaktiot formyloivien aineiden kanssa suoritetaan aprootti-sissa liuottimissa, joita säännöllisesti käytetään kemiallisissa synteeseissä. Etyylieetteri on tavallisesti edullinen liuotin. Eetterit yleensä, mukaan luettuina sellaiset liuottimet kuin etyyli-propyylieetteri, etyylibutyylieetteri, 1,2-dimetoksietaani ja tetrahydrofuraani, aromaattiset liuottimet kuten bentseeni ja ksyleeni, ja alkaanit kuten heksaani ja oktaani sopivat formylointi-liuottimiksi.
10 616 9 7
Koska formylointireaktioissa käytetään vahvoja emäksiä, tuottavat alhaiset lämpötilat parhaimmat saannot. Reaktio lämpötila-alueella noin -25°C - noin 10°C on edullinen. Reaktioseoksen voidaan kuitenkin antaa lämmetä huoneen lämpötilaan kun reaktio on osittain kulunut loppuun . Reaktioajat noin yhdestä noin 24 tuntiin ovat riittävät formylointireaktiossa taloudellisen saannon saavuttamiseksi.
Näissä synteeseissä käytetyt aminoformyloivat aineet voivat olla mitä tahansa yhdisteitä, jotka pystyvät reagoimaan aktiivisen 9 metyleeniryhmän kanssa =CHN(R )2~ryhmän aikaansaamiseksi, tai niiden happoadditiosuoloja. Sellaiset aineet valitaan ortoforma-midien HC/NiR9)^ aminaalien formiaattiestereiden, q3-r10 t hc/n(r9)272 formamidiasetaalien, q3-r10 ' 9 HCN(R )2 '3 10
Q -R
tris(formyyliamino)metaanien, Q3 HC(NhIh)3 ja forminiumhalogenidien + 9 HC=N(R ) ..Halogeeni
Halogeeni joukosta.
Q3 ylläolevissa kaavoissa tarkoittaa happi- tai rikkiatomia ja R1^ tarkoittaa -C^-alkyyliryhmää tai fenyyliryhmää.
Hyödyllisiä viitteitä aminoformyloivista aineista on julkaisuissa DeWolfe, Carboxylic Acid Derivatives 420-506 (Academic Press 1970), ja Ulrich, Chemistry of Imidoyl Halides 87-96 (Plenum Press 1968). Bredereck et ai. ovat kirjoittaneet useita julkaisuja sellaisista aineista ja reaktioista, joista seuraavat ovat tyypillisiä: Ber. 101, 4048-56 (1968); Ber.104, 2709-26 (1971); n 61697
Ber. 106, 3732-42 (1973); Ber. 97, 3397-406 (1964); Ann. 762, 62-72 (1972); Ber. 97, 3407-17 (1964); Ber. J_03, 210-21 (1970); Angew. Chem. 78, 147 (1966); Ber. 98, 2887-96 (1965); Ber. 96, 1 505-14 (1963); Ber. U>1/ 3475-85 (1971); Ber. 101 , 41-50 (1968); Ber. 106, 3725-31 (1973); ja Angew. Chem. Int * 1. Ed. 5^, 1 32 (1966). Muita huomionarvoisia julkaisuja aiheesta ovat Kreuzberger et ai., Arch, der Pharm. 301, 881-96 (1968), ja 302, 362-75 (1969), ja Weingarten et at., J. Org. Chem. 32, 3293-94 (1967).
Aminoformylointireaktiot suoritetaan yleensä ilman liuotinta korotetuissa lämpötiloissa noin 50°C - noin 200°C. Joskus käytetään kuitenkin sellaisia liuottimia kuten dimetyyliformamidia, erikoisesti kun reaktioseoksen kiehumislämpötilaa halutaan nostaa.
Kun aminoformylointi suoritetaan forminiumhalogenidien avulla, käytetään kuitenkin aproottisia liuottimia, kuten on kuvattu formylointiliuottimia kuvattaessa, lämpötiloissa välillä noin 0°C - noin 50°C, edullisesti huoneen lämpötilassa. Halogenoi-tuja liuottimia kuten kloroformia ja metyleenikloridia voidaan myös haluttaessa käyttää tällaisiaa aminoformylointireaktioissa.
Vaihtoreaktiot YNH2:n kanssa suoritetaan parhaiten proot-tisissa liuottimissa, joista alkanolit ovat edullisia ja etanoli on sopivin. Vaihtoreaktioissa voidaan käyttää lämpötiloja noin -20°C:sta noin 100°C;een. Huoneen lämpötila on tyydyttävä ja se on edullinen.
Kaavan IV mukaiset lähtöaineet valmistetaan saattamalla kaavan VIII
/~\ ° f ' y—ch2-c-ch2-r2 viii R m 1 2 mukainen yhdiste, jossa R , R ja m ovat kuten yllä on määritelty; reagoimaan aineen kanssa, joka on valittu joukosta, jonka muodostavat formyloiva aine ja aminoformyloiva aine. Jos käytetään formyloivaa ainetta, saadaan kaavan
-I _ O
" " 2
f V-C-C-CH2-R* IX
'a==/ HOCH
mukainen ketonivälituote. Reaktio aminoformyloivan aineen kanssa aikaansaa eeniaminoketonin kuten X alla.
12 61 697
. O
i
(R )2NCH
Orgaanikot ymmärtävät, että vaikka kaavat IX ja X osoittavat ensimmäisen formyloinnin tapahtuvaksi ketonin tietyllä sivulla, se saattaa tosiasiassa tapahtua kummalla tahansa puolella ketonia, 1 2 riippuen R :n ja R :n aktivointiominaisuuksista. Reaktion kulku on sama kummassakin tapauksessa. On myös ymmärrettävä, että monessa tapauksessa formylointi- tai aminoformylointiaskelen tuote voi itse asiassa olla seos, joka sisältää kaksi mahdollista monosubs-tituoitua yhdistettä ja disbstituoidun yhdisteen. Monosubstituoitu tuote formyloidaan tai aminoformyloidaan uudelleen ja vaihdetaan kaavan YNH^ mukaisen amiinin kanssa. Askelet voidaan suorittaa kummassakin järjestyksessä. Jos vaihto suoritetaan ensimmäiseksi, on välituote kaavan: 2
? V-C-C-CH2-R XI
YHNCH
mukainen eeniaminoketoni.
Ylläkuvatun eeniaminoketonin, joka voidaan myös esittää kaavalla VII. joko formylointi tai aminoformylointi tuottaa pyridonituotteen, koska välituote muodostaa renkaan heti kun toinen ryhmä kiinnitetään toiseen metyleeniryhmään.
Kumpi tahansa yhdisteistä IX ja X voidaan joko formyloida tai aminoformyloida minkä tahansa allakuvatun välituotteen aikaansaamiseksi: R,S^\c-«-i.! XI1
HOCH HCOH
R1 -_, O
m Ne\ " 2
<f ^—C-C-C-R XIII
\_/ " " 9 '-' HOCH HCN(R )2 13 61 697 "^ΓΛ ” 2
f V-C-C-C-R XIV
wi I 9 (R )2NCH HCN(R )2
On ymmärrettävä, että yhdisteen XIII kanssa samanlainen yhdiste, jossa formyyli- ja aminoformyyliryhmät ovat päinvastoin, on kaikissa suhteissa ekvivalentti yhdisteen XIII kanssa. Pyrido-neja muodostuu mistä tahansa ylläolevasta kolmesta välituotteesta, jotka kaikki voidaan esittää kaavalla VI, yksinkertaisesti saattamalla välituote yhteyteen kaavan YNH2 mukaisen amiinin kanssa.
Kaavan VIII mukaiset 2-propanonilähtöaineet voidaan valmistaa kirjallisuuden esittämien synteesien mukaisesti. Katso esimerkiksi Coan et ai. J.Am.Chem.Soc. 76, 501 (1954); Sullivan et ai.
"Disodium Tetracarbonylferrate", American Laboratory 49-56 (June 1974); Collman et.ai., "Synthesis of Hemifluorinated Ketones using Disodium Tetracarbonylferrate, "J.Am.Chem.Soc. 95, 2689-91 (1973); Collman et ai., "Acyl ja Alkyl Tetracarbonylferrate Complexes as Intermediates in the Synthesis of Aldehydes ja Ketones", J.Am.Chem. Soc. 94, 2516-18 (1972).
Kaavan X mukaiset yhdisteet valmistetaan myös seuraavasti: R1 (A). \ / CH2-C—Halo + (R9)2NCH=CH-R2-
p1 /--¾ O
V " 2 f y-CH2-c-C-R ^- HCN(R9)2
On ymmärrettävä, että reaktio (A) voidaan myös suorittaa vastakkaisella tavalla, kuten alla on asoitettu:
- O
\ /—CH=CHN(R9)_ + Hal—C—CH_ R2- >-f „1 * O 2
\—A I
(R?)2NCH
14 61 6 97
On myös mahdollista muodostaa kaavan VI mukaiset lähtö-1 2 aineet, joissa sekä Q että Q ovat indenttisiä, käyttämällä fosgeeniä karbonyylihalogenidina, kun kaavan I mukaisen pyridoni-tuotteen 3- ja 5-substituentitovat identtiset.
Rli^C\ 9 C0C12 f y—CH=CH—N(R )2--- (R )2NCH HCN(R )2 \=/
Yleensä synteesissä ei puhdisteta välituotteita, vaan ne yksinkertaisesti käytetään seuraavissa askelissa, kun ne sopivasti on erotettu uuttamalla, neutraloimalla tai poistamalla ylimäärä liuotinta tai reagoivaa ainetta.
Eeniamiiniasylointireaktiot, A-C, suoritetaan emästen, kuten tertiääriset amiinit, alkalimetallikarbonaatit, magnesium- oksidi ja vastaavat, läsnäollessa ja aproottisissa liuottimissa, kuten yllä on kuvattu. Joissakin tapauksissa, kuten orgaanikko ymmärtää, on välttämätöntä käyttää synteesissä lisäaskeleita sen jälkeen, kun pyridoniyhdiste on muodostettu. Esimerkiksi on mukava muodostaa yhdisteitä, joissa on alkoksi-, alkanoyylioksi- ja vas-1 5 taavia ryhmiä R ja R substituentteina, ensin tekemällä vastaava hydroksisubstituoitu yhdiste ja sitten substituoimalla happiatomi.
Kaavan I mukaiset pyridiinitionit valmistetaan helposti käsittelemällä vastaavia pyridoneja P2S^:llä pyridiinissä kiehumis-lämpötilassa tunnettujen menetelmien mukaan.
Kaavan I mukaiset 1-asetoksiyhdisteet valmistetaan tekemällä ensin vastaava 1-hydriksipyridoni käyttäen NH2OH amiinia ja este-röimällä se etikkahappoanhydridillä. Muut 1-substituentit saadaan sopivista Y-substituenteista, joita käytetään pyridoneja valmistettaessa .
is 616 9/
Kaavan I mukaiset yhdisteet on tutkittu eräiden herbisidis-ten testien mukaisesti niiden herbisidisen tehon määrittämiseksi. Alla esitetyissä esimerkkitesteissä ilmenevät yhdisteistä saadut erinomaiset tulokset ovat esimerkkeinä yhdisteiden erinomaisesta tehosta. Yhdisteiden käyttömäärät on ilmaistu kilogrammoina yhdistettä maahehtaaria kohti (kg/ha) kaikissa selostuksissa ja vaatimuksissa.
Allaolevien taulukoiden tyhjät kohdat tarkoittavat, että yhdistettä ei kokeiltu mainittua lajia vastaan. Joissakin tapauksissa yhdisteen toistuvan kokeilun tuloksista kasvilajia kohtaan on laskettu keskiarvo.
Käsittelemättömiä vertailukasveja tai palstoja sisällytettiin kaikkiin kokeisiin. Vertailun arvostelut yhdisteiden tuottamiin tehtiin vertaamalla käsiteltyjä kasveja tai palstoja vertailujen kanssa.
Kokeissa 1-5 kasvit arvosteltiin asteikolla 1-5, jossa 1 tarkoittaa tavallisia kasveja ja 5 tarkoittaa kuolleita kasveja tai ei itämistä. Arvostelua 0-10, jossa O tarkoittaa tavallisia kasveja ja 10 tarkoittaa kuolleita kasveja tai ei-itämistä, käytettiin kokeissa 6-8 ja 11-13, ja kokeet 9-10 ja 15 arvosteltiin prosentteina kasvien vertailusta. Kokeessa 14 käytetyt arvostelut selvitetään esimerkin kuvauksessa.
Koe 1
Laajaspektrinen kasvihuonekoe
Nelikulmaiset muoviruukut täytettiin steriloidulla hiekan-sekaisella savimaalla ja niihin istutettiin tomaatin, verihirssin ja revonhännän siemeniä. Jokainen ruukku lannoitettiin erikseen.
Koeyhdisteet käytettiin joissakin ruukuissa itämisen jälkeen ja toisissa ennen itämistä. Itämisen jälkeen tapahtuva yhdisteiden käyttö tapahtui ruiskuttamalla itäneet kasvit noin 12 päivän kuluttua istuttamisesta. Ennen itämistä tapahtunut käyttö tapahtui ruiskuttamalla maa päivää istuttamisen jälkeen. Jokainen koeyhdiste liuotettiin 1:1 asetoni:etanoliseokseen 2 g 100 ml kohti. Liuos sisälsi myös noin 2 g 100 ml kohti anioniaktiivisen ja ionittoman pinta-aktiivisen aineen seosta. Yksi ml liuosta laimennettiin 4 ml:ksi ioninvaihtovedellä ja 1-i ml saatua liuosta käytettiin ruukkua kohti, jolloin saatiin 16,8 kg/ha käyttömäärä koeyhdis-tettä. Kun yhdisteet oli ruiskutettu, ruukut siirrettiin kasvihuoneeseen, niin kastel- 16 616 9 7 tiin tarpeen mukaan ja tehtiin havaintoja ja arvosteltiin noin 10-13 päivää yhdisteiden käytön jälkeen. Käsittelemättömiä vertailukasveja käytettiin vakioina jokaisessa kokeessa.
Alla oleva taulukko esittää tyypillisten kaavan I mukaisten yhdisteiden testitulokset. Yhdisteet tunnistetaan niiden yllä-olevien esimerkkinumeroiden perusteella.
17 61 6 97 :rö 4->
G
:o3 Λ G ro ro 04 cn ,—i ro -s· p· in ·ρ· τ ro p*
O
> O) ci
G
Φ -rl d) tn ^ tn
rp P
:φ -H
•i—i χ; rorococMrHP'inp'r'ip'protn
H
G G
Φ 0) en >
•H
e ;G Ή
-P -P
H -p
G
(O nTS<<N(NrHnininfNLninroin e o h
H
O
X :tO
M 4-1
G G
<—l ;r^
G JG
<ti G ρ'ργογν.—luoLnunroLninroLn
E-ι O
> Φ ci *r4 :rö tn 4-4 tn
tn P
H *H
E χ; ro m p· cn r—ΐιηιηιηρ·ιηΐΓ>ρ·ιη
:tt3 -H
4-> P
•H OJ
>
G
Φ
G -H
G 4->
W 4J
(C
ttj roLntNtNi—tLnLntnn^rLnroin g
O
E-i Φ -P G en •H ·Η
,* t3 P JG
<D>i p^inusr-tnOi—ir\irotnx> en r-' E (NfMfMtNCMnmrorofOfoeNf’n •PO Ή tn ··
W G
18 61 69? :3
P
3 :3 Λ C •^•'ί''3,ιη'^,·«ί,·^<ΐτΐτ}·ίηίηίη'^Τ'^' p· 0 > 3 « 3
Q) -P
3 to X to ι—I p :(0 Ή •η Λ Ln^PLnLnTrTrTrin^mLnmTrtji
•H
3 P
3 0) to >
*H
g
:t0 -P
—. P P
(OH P
O (0 λ; (0 Ln^rLnLn^rLn^tn^LninLnf^rr·^ P e
(0 O
Ό ^
H
O
X :<0
X P
3 3 H :(0
3 P
(0 3 LnmmLninLnLOLnminmLnLnLnLn
H O
>
! <D
05
H
:(0 to P to to p •P Ή g .3 tnTPLnLnLnLnininLnmLnininLnLn :t0 *p
P P
P 3 > 3 3 3 ·Ρ
3 P
W P
3 3 LTI ^ LD LD LO LO U0 ΙΠ UO LH tO P* P* if) p* 6 o Eh 3 P 3 to
•H *H
λ; 3) p ,3
3 >1 COCTiOHHPlp’LnvDr^ OOtTiOrH CM
£ ro n p· ia· ^r^rai^fTfrfrrLninLn •p O to ·· W 3 19 61 6 9 7 :φ μ β :Φ Λ β rororo-^rofvj^rHmrntNmncNr-i Ο > Φ α c φ φ ·Η λ; ω ή μ :Φ ·Η •ΓΛ Λ (ΛΠγΗ Ή β Μ Φ Φ ω > Ή e ϊφ ·Η -μ -μ (0 Η 4-1 Ο Φ
M Φ commmro.-i^riH^mmropjroiH
μ ε Φ Ο S' Εη Η Ο Λ! :Φ Λ! 4-ΐ 3 β «Η :φ 3 X!
Φ β ro^m^r^rHTrro^iHfM^nmrH
Η Ο > Φ 0ί •Η :Φ m 4-> tn tn μ •Η Ή :φ ·μ 4-) μ
•H (U
> β Φ β ·Η β 4-> ω -μ φ
Φ ICM^CNinrH
ε ο Επ φ 4-1 β V) -Η *Η 4«; ό μ χ:
Φ >ι HCNinvooHLncÄninixir-ooffiH
g ro i—iiHr-i<Ntr)LnLnLnLnLnvo
•μ O i—I
tn ·· W β 20 6 1 6 9 7 :<ΰ
P
C
:<ϋ Λ β f^roonroro^LncNnfMfMLn Ο > 0) « β φ φ ·Η λ; « Ή Ρ :π3 -Η Λ 'sr^^tNminincNCNfNioNTi· Ή β Ρ Φ Φ β > •Η ε :φ ·Η — -Ρ -Ρ (0 Η 4-» Ο (0 X ιΰ ·*τ romrom loojcocncsi^t -β ε «J Ο r-ι Ε-ι Η Ο X :c0
f—I
3 Λ <0 β '^'Τ'Π'τϊ'ΡΊτΓΐηΓΟΟΟΓ^ίΝτ}· Ε-ι Ο > Φ Οί Η :«3 ιο -Ρ ω ω ρ •Η ·Η Ρ Ρ H 0 > β Φ β ·Η β -Ρ ω -ρ <ΰ <ΰ mTr^rrcNTrinrsif—irMtNLTi ε Ο ΕΗ φ -Ρ β Μ Η ·Η Μ Ό Ρ .β ro^Lnn^r-triTitnr^-ooor^· Φ >ι ΓΟΓΟΓΟ'Χι^Γ'-Γ'-αίΟΟΟΟσ'ΐιΗ ε ·Η .Η .Η •ρ Ο W ·· W β 21 61 6 9 7 μ c :<0
-G
c (NOOtN^t^rHrOOJ
O
>
CD
Di
C
CU -H
<D CO
AI ω i—i μ
:cO -H
•n jo I'tfCN
•H
G M
<u <u CO > l-i e
CfO *H
-P 4->
(OH -P
O CO
X rO ncNro^r^iHfOfM
•μ ε (O o
•o E-C
H
O
A :f0
A -P
g g
i—I CfO
a x:
cO G ^CMiNininrHrofM
Eh O
>
CU
Di
H
:c0 co -p co
co M
H *H
g Λ ncN^inmiH^iH
:rö -H
P M
-H <u >
G
CU
G -H
G -P
W -P
(0
co mcNmminrH^frH
S O H CU P G CO
•H *i-t A 'Ö < > p JO OOCTirHOOCNOCNn
(U >1 r-li—ICNCNr^OOO
g rH i—1 i—I
•P o co ··
W G
22 61 697
Koe 2
Seitsemän lajin kasvihuonekoe
Koe suoritettiin yleensä kokeen 1 mukaisesti. Tässä kokeessa siemenet istutettiin matalille metallitarjottimille mieluummin kuin ruukkuihin. Yhdisteet muotoiltiin yllämainitun menetelmän mukaan, paitsi että pinta-aktiivista ainetta sisältävään liuottimeen liuotettiin noin 6 g/100 ml yhdistettä, ja noin 1 osa orgaanisesta liuottimesta laimennettiin 12 osalla vettä ennen ruiskuttamista tarjottimille. Yhdisteitä käytettiin 9,0 kg/ha ja koetulokset alla mainittuja lajeja kohtaan olivat seu-raavat.
23 61 697
Oppineiden kukka <n <h <n ι—ι ι—ι ro om m Päivänsini 1-1 om r-π om r-ι om oo cm m φ Samettilehti ,_i cm ι—i cm r-ι m <ό cm ro d)
Ai
Puntarpää »h cm γ-η ro cm i—i ^ cm -n C ·· φ Revonhantä i—< ro >—i cm cm cm oo cm »a·
Ui Ή g
Verihirssi h cm «h .h ,-ι m -*r cm ro 4->
H
Maissi Ή OM i—I CN ιΗ r—I CO CM CO
Oppineiden kukka --ι «n cm h .-h h ro .h ,η ™ Päivänsini ^ r-4 h h r-ι r-ι om ή ^ o
Ai 3 Samettilehti ™ ομομγη^ηγ-ι cm cm 'g :(Ö * -Ρ * « Puntarpaa Μ Ν es h h h cm cm e :<ΰ h Revonhäntä ^ ομ <ν η r-ι ^ m * c G Verihirssi c
M
Mais ^ i r-I ·—( i—I r—I I <—I CO I—I CM
<1> 4-> G Ui •H ·Η Ai Ό
Vir! rpLnvor^(T>oo^fLnu) Φ >, cMCMCMCMCMcoronoro
E
•H O Ui ··
W G
61 697 24
Oppineiden kukka cn <o <o n ro cn rororo Päivänsini ro to ro ro to ro co ro to to G Same tti lehti CO ro o' r-l o' ro ro ro ro m
<u <u M
r-t Puntarpäa ro to ro ro ro o> o< O' ro in •n G Revonhäntä «N to ro ro o ro ro ro in m
<D CO H
»o Verihirssi to o o to ro o o o o' lo
P
H
Ma 1SS1 iH ro o CN ro O' ro rororo (0 o P Oppineiden kukka rsroro^ <n ro m <n to ro •n oj Paivansini ro ro ro rH ro ro m ro cn m o ^ Samettilehti ro o· ro ro roo*Ln to ro co
P
iH :r0 P -P ....
to tn Puntarpäa to m in ro o* m m o· to ro B e :<0 p Revonhäntä ro m ro ro ro o· m in to to
H
c <u Verihirssi ro o· m ro o· o· m m o· o· g c w
Maissi tN ro o< r-ι oj o· m o* ro ro 0)
P G tn •H *H
λ; ό MÄ σνΓ'ΟοσΝ OrHi-t roo>in 0) >, ro ro to ro o* o1 o· o· o· & Ή
•H O
tn ··
W G
25 6 1 6 9 7
Oppineiden kukka ro n- rr ro ro ro <n <n ro r-i Päivänsini co^ro<rocMcocNrorM^
ö Samettilehti ro m m ro ro ro c\i cm ro iH
<L>
(U
·· ·· m Puntarpaa ro m m cm ro ro cm cm cm i—i :<d •n c Revonhäntä o- lo uo <o ro ro ro cm ro r-i 0)
CO
•H
£ Verihirssi ^ uo tn ro ro ro cm cm ro .-t :cö +>
H
Maissi ro o’ o· cm cn o· cm cm ro .h cd o
P
id
Oppineiden kukka cm <o ro i—ι ,—i cm cm ,—i ro cm
CN
o Päivänsini h cm co cm .n o· cm -h ro ro a: Λ! o ή Samettilehti cm ό ro cm cm o· ro -h m cm p id EH :id +J Puntarpää cm ro o> o* ro o· O' rMLOr-i
*H
e +ί Revonhäntä n m <f <» in ^ cm m h
H
di Verihirssi ro o* lt> m o· lo m cm m m c c
M
Maissi r-t CO CO CO r-C CO CM t-H O· rH
o +J G tn •H ·Η Λί T3
M x: VOC^OOCTiOi-ICMi-irMrO
<U>i o’O'O'O'LnLnmco ε ή H o tn ··
W G
26 61 69 7
Oppineiden kukka ™<NCNim(NCNcor-irom Päivänsini γο<ν(νοο<ό<ν™,ηγογο β Sametti lehti cNrom^coogror-troro 0) ω
rH Puntarpää (N
:rc •m
β Revonhäntä mmcMcocNojmojrotN
<u to
•H
ε Verihir s s i oicio-j^nrococMTr^ :t0
-P
H
Ma 1SS1 ΓΜίΝΓΟΓΟΓΟΓΟ'ΤΤΓΜ'^^Τ (0 o
Ai 4-» <0 "" Oppineiden kukka ιη^τιηιηιη^-η,-ΐιηιη
(N
0 Päivänsini ιηιηιηιηίηιη'ΓΤι-ίίηίη
Ai ^ Samettilehti LnLninLnLnLninc\iu~iin ro H :r0 to Puntarpaa ιηιηιηιηιηιηιηΓνίΐηιη
•H
ε p Revonhäntä LnininLntnLnLncNinin
•H
£ CL) Verihirssi ιηυ->ιηιηίηιηιηΓΜΐηίη β β w
Maissi nfomin^nTfrHinin
O
-P
β to •Η ·Η Αί Ό )-ι Λ
¢) >Ί ^LOtOr'-OOtTiOf-ICNOO
ε rH ι—ι ι—ti—t •H O to ·· W β 27 61697
Oppineiden kukka γμγμγ-ιινιν,-ιινινινγμ Päivänsini cn cn <—i in <n r—ι in <n es cn c Samettilehti q; 2 Puntarpää :π3 •n c Revonhäntä cmomi—ιγμινγ—ιγμγίινιν <u tn E Verihirssi cn cn r—t (n cn r—t ^ cn oo cn
:<d -P H
Maissi rofNrH(N(N^ntNmm (Ö
O
Λί
•P
(0 •n ~ Oppineiden kukka mLncNLnmr-i^r-imin
(M
Päivänsini mmi—i^m M 3
Γ—I
3 Samettilehti LninrsinLni-iiniN-rin <0 E-ι :3
-P
CO PU,nt3.rpää LH lO (N LO LO r—I LO CM LO
••H
ε :rö •p Revonhäntä LninmLninrHmiN^in
C
c Verihirssi ininnininr-Hun^m ui c w
Maissi ^j«fncgmm.HintNmin 0)
P
c tn
•H »H
M Ό M Λ Φ>ι ^rinooro'^rvor^oooio E 1—I i—t (N LO LO LO LO LD l/i 10 •h o in ·· w fi 61 697 28
Oppineiden kukka r—i cn cn cn cn cn ro m Päivänsini cn cn <n cn cn m ro ro G Samettileht i h cm cm ro cm cm ro ro Φ 1) •jjj Puntarpää <N <N cm ro γν cn ro ro •ro § Revonhäntä HCNCN.cnrMcs.CN m CO •H g :cd Verihirssi h cn cn ί· cn cn ro ro
-P
H
^ Maissi H CN CN CO CN CN (O CO
m 0 λ: mj Cö •ro "" Oppineiden kukka h o- cm cm tn m m
CM
St Päivänsini h o· m cm o- o· G Samettilehti i—i o* in ro cn tn m tn
cO
Eh :c0
-U
m Puntarpää h uo m m cn «s* m m
S
:cö £ Revonhäntä h m tn co cn tn tn m
C
G Verihirssi h tn m m cn m m tn c w
Maiss 1 H^TfCOi-tCNinuO
<u mj G w •H *H M Ό
Sm ,G h ro in ro rr tn sd <1) 5o iDcorocoioioioio
££ rH r-M rH
•H O W ··
W G
29 616 9 7
Oppineiden kukka ro ,-h oo cg cg cg cg ro oo cg
Paivänsini ro cg ro cg cg CO cg ro ro cg G Samettilehti ro cg CO cg cg cg cg ro cg i-h 0) Φ 44 P Puntarpää ro I-H ro cg cg ro (N rorocg •ro G Revonhäntä ro cg •«s· cg cg cg ^ ^ ro cg tn
•H
I Verihirssi ^Mrrcgororo^rocg p
Maissi .j· cg ^ cg cg ro cg ro ^ cg
fO
o 44
P
•Ä Oppineiden kukka ^ ^ m ^cg m m m m Päivänsini m ,-ι m cg ro m ·ο< m m -g* o 44 3 Samettilehti m i-h m m ro m ro mmm
rH
3 :G
(0 P ......
Eh en t'unrarpaa mr-im*rrgmoommm
•H
e :rc , ..
p Revonhanta m i-h m ^ ro m m mmm
•H
G
Φ Verihirssi m i-h m m ro m *3* tntnm
G G M
Maissi m r-g m ro cg m i-h mmro Q) P G tn Ή ·Η 44 Ό P .G r- oo <y> o ro ^ m vor^oo tl) >1 νΟ'ΌνΟΓ'Γ^Γ^Γ^ c~r^c~
E
•H o tn ·· ω c 30 6 1 6 9 7
Oppineiden kukka cocMCMroror-i,-ioM,-icM Päivänsini ro cn cm ro ro r-t γη cm γ-η <o c Samettilehti mojcMmcor-H-icNr-i™ <u o <y „ „ rH Puntarpaa o· cm ro ro o· .h -h n h n •*(0 ro c Revonhäntä <o cm ro ro ro r-ι γ-μ cm r-ι cm a> tn
•H
ε Verihirssi o* cm o· *3· -^r ,η .h cm r-π cm
:rC P H
r3 Ma issi ^ CM o* co <—i h cm r—h cm *
4J
(0 •ro ™ Oppineiden kukka m r-ι m m m h .h cm cm m o λ; ^ Paivansini uo ro o< m uo r-ι r-ι cn uo X3
r-H
3 fö Samettilehti uo o· m uo m cm h cmcmuo E-i :rfl
+J
“ Puntarpää Λ „
•H c UOrOUOUOUOCMi-HCMCMUO
E
»o •h Revonhäntä m m m m uo cm ih rocouo c c Verihirssi uououououorOiH ro uo c w
Ma issi UOCMrOUOUOHr-ir'J.-HO' Φ 4J G (Λ
•H -H
M Ό
Mx; CTl O r-H CM O' UO MO Γ" 00 CT.
CD ΪΟ f^COOOOOOOOOCOOOOOOO
E
•H O
U) ·· w c 31 61697
Oppineiden kukka HNtNHtNHfs ινηπ <n
Paivansmi .-i(NCNr-icNr-irNjc\j,Hro ro G Samettilehti γ-h m <n m cn r-H <n cn .h ro γμ <u 0) Λί ι-ι Puntarpaä ι-η ro ro ι—ι ηι ,-η <ν γμγηπ <ν :r0 •π G Revonhäntä r-ι ro cm m cn ρη m γμ -h ro γμ α> ω Ή .§ Verihirssi ^ ^ :fd ΗΓΟΓΜι—ICNi—l<N(Nr-|COC\l
4J
H
(0 Maissi r-l ΓΟ IN rH ΓΜ pH ΓΜ fMHrO ΓΟ
O
λ; •p fö •ro
Oppineiden kukka r-iininr-icM.-itNoa'pH'a· m
(N
o M Päivänsini h m tn h h h cm <n i—i m λ: p
r—I
S Samettilehti p-iin^rMinpHcoTrrHtn ld
EH
:rö en Puntarpaa pHinincM^rMCMrop-ttn tn Ή ε :<ΰ +j Revonhanta «-iininp-iincMCMinr-ios· tn
•H
d 2 Verihirssi G r-iintncMin^^tnp-iintn
G
w
Maissi _* _ i—I CO ^ CM ro CM ΓΟ CM i—i ^ tn
P
•p d tn
•H *H
M Ό M Π ovor^ooOi-irotNrorf in
Q)>1 <Tir-IpH.-(CMCMCMOOOO
ε i—I pH pH pH
•H O
tn ··
W G
61697 32
Oppineiden kukka «nroiNoitNtNiNr-icNoj <n Päivänsini ro o» <n cn cn cn i (n ro ro G Sametti lehti γογογνηγίγνιγορηγίγν γμ φ Φ Λί ph Puntarpaa ro ro cn <n cn cn ro >—icncn ro ·.« •n
G Revonhäntä (N ro ro ro ro cn ro cn ro ro (N
Φ
Ui
•H
£ Verihirssi CN^rocNtNCN^CNcocN cn
:r0 -P H
Maissi ro τ ro <n cn cn ·ο· cn cn cn ro
O
Ai
-P
CÖ •ro
Oppineiden kukka rom^p-icNCNiin-rp-icN 'ί ο -¾ Päivänsini ^ X vl/ocOi—icNroLnoji—(oj ro
G
rH
Φ Sametti lehti TrinLnH^^tuorMojrH m H :rd
-P
•h Puntarpää η·ΐΤ)ττιΗΓθτ9<ιη<ΝΓθί-ι e :<Ö -P .. ♦.
•h Revonhäntä uoLn^^r^srmincNLnro m
G
φ G Verihirssi inmLnp-i^^LnroLncN uo
G
W
Maissi coin^p-icNu-iLnpHpHpH ^ Φ •P G m •H Ή Ai Ό
V£>t^-00<J\O^CNrOrrmv£» Φ O O O O r—I i—I I—1 »H i—I i—! i—I
£ pH '—I pH iH pH pH i—li—I i—I pH i—I
•H O W ·.
w g 33 61 697
Oppineiden Iciikke _, ... _. , .. .. _. . „ _. _ . _, _, ^ .. _.
~ ~ CM (ΝιΗΓΝΓΜΓΜΓΜΓΜγΗ^ι—lfN(NfN(N<N CN (N f—I
Paivansini lNlCVl.-tCMCNlCMCNrn.H<Nr-ICMCJCMCN<N N M N
c Sametti lehti <n (Νγ-icni—t.-ir-trocNmrHr\i<M<NcN,-i <n <n r-n (1)
<D
K/
rH Puntarpaa ΓΟΓΜΓ-ΗΓηΐΝΟΜΟίηΓΝΟη,-ΙΙΝΓΜΓΜΓΜΓ-Ι 04 CN <N
:<tS
•n
C Revonhäntä romojojojoicNjroojcnr-imojojoJoa IN n (N
O) in
-H
^ :§ Verihirssi n coi—ifOiNCNCNmcN^a'!—icnincncnh mmm
(0 -P
O H
4j Maissi mmr-im<Noio4mo4m,-icor4cooio4 oo <n <H
m •n
(N
O Oppineiden kukka ιηΐτ>ο·>ιηο4θ4ΓηΐΛ,ΗΐηΓ-(θ4ιΗΐηο4.-4 tn in m * 3 •H Päivänsini tnincN^cgcNOjTrfNinr-icNHincMCN inm^r 3 <Ö
Sametti lehti LnLnm^^rn^r^mLni-H^rcNinro!—! mmm :id
-P
-h Puntarpaa min^rinm^i^inroinr-i^cNiLn^rH in n un e •h Revonhäntä m in'i'f'fiN'tinNLnri’j'ntninri m 04 m c Q) G Verihirssi m unrrLnin^^rm^inr-i^r^LnLnrH ιη·νιη
G
w
Ma iss i m «ci’fM^rmrM'^Lnnj^rrHrNi—i^ror—i ττγΗιν 0) •P G m •H -r-l M Ό mx: ccQumuQwfeotnHhjKPjszooiO' Φ 5*t n 1-00-)04010404040404040404040404 m <n<n g cm {ΝίΝΓ^Γ'Γ'Γ^Γ'Γ^η-Γ^Γ^Γ'Γ'Γ'Γ' n- r-n-
-H O
m ·· ω c 61697 34
Oppineiden kukka fvj rNicNCNCNCNtNCNrNCNtNcNmcNtNCNCN <n
Paivansim r\i tNcncNCNCNCNCNCNCNCNcsimcNCNCNCN cn c Same ttilehti cn νπγμνγ\ι(ν(ίν(Ν(ν(νιί(Ν(νπ(ν <n φ CL) M „
rH Puntarpaa CN CNCnrOCNCNCOCNmCNCNCNCOCNCNCOCN <N
•n G Re VOnhäntä CN cN'S'tnrocnrocNrocNCNrorocNcoxircN cn Φ tn
•H
g Verihirssi CN CNCOCOCNCNmmrOCNCNrOCtCNCOCOCN CN
--. :¾
(¾ -P
O H
X Maissi 01 i-icNCNCNrMmcNrocNCNmcocNmmcN cn Φ •n
CN
O Oppineiden kukka cn r-icnmmcNroLn^rNLninmi-nmin^j· cn X X 3
•h Päivänsini 1-1 H^Ln^nm^cNcoLnintomininn rH
3
(C
Ei
Samettilehti ^ (ν>ττΐΓ»^·ηηιηιηιηιηιηιηιηιηιη^< cn :<ö +> •h Puntarpaa cn cNtninmcoLnLnrrtntnmintninin-sr £
:<C
4J
h Re vonhäntä n (ηιηιηιηιηι-Ηίηι/Ί'τιηιηιηιηιηιηιη m
C
Φ G Verihirssi Ν' ηίηιηίηιηίηιηιηιηίηιηιηίηιηιηιη ld
G
W
Ma issi <H r-ι ro m CNfO^r^cominmmiriinrNcn Φ
-P
G tn
h-h scmuQwfcUKH
X Ό Oi wE-tf>SXiHNi<CQUQMfcOW H
MX CNCNCNCNCNCNCNCNCNCNCNCNCNCNCNCNCvlCN
(D >i (— r— i - t— r— r— t— t— — r~- t r— r— r— r— e
•H O
tn ··
W G
35 616 9 7
Oppineiden kukka <—itNCNCNtNCNtNC4CNCNcMO4O4(NC4r0CNO4CMi—i Päivänsini i—ItNCPCNCNCNi—ICNtNcPrpCNtNtNCNCNtNCNCNi—I
G Samettilehti i-HrPrMCMi-ICMiHtNMrP.-PCNtNrnCMCNCNCNrPr-H
Q) Φ
X
:tö Puntarpaä rH(NfNfNncN(N(N(N>—)γη<νγμ(νγμ(Νι—ι<ν(Νγ-ι •n
S Revonhäntä r-icsitNtNtncNCNCNmtNtNiNCNCNmfNCNiNrpi-P
tn
•H
:n3 Verihirssi rPi-icNtNcgpjrMmmrPrPfNjoqiNimmrPtNrPrP
4->
M
ro Ma issi .HCNicNcgoomtNrMrj.Hr-icorqrHtNm.-irocMfN
O
a:
P
(0 •n
(N Oppineiden kukka cNimm^TCN^i—itNrPi—irPLn^cNrMTjiTj-t.n^rP
o
a: Päivänsini i-piN-^^mLni-icNrPi-irPLncNrotNm-srin^rrP
3
rH
3 rd Samettilehti roTr^^^Lni-PintNOJrPLnin^rrOTr^Lninm E-< :r0
P
to Puntarpää ^^^'tffOLnmLnmtNtNLnm-^^^^LnintN
ε :r0 -P Revonhäntä cNmuiLn^cncNitncMCNir—iLninmuiLn^Ln^f'1·'
G
G Verihirssi rrLnmtn^Ln^tn^^^tntnLnmLn^Lnmm
G
W
Maiss i Osiro^eNrHrotN^rfNi-HrHLntrmnoo^TrTifsj <u 4-1 G tn •H ·Η
x ό cQUQpab4oajMP)WJS^ofiiapiwf-.G
P .G oooooooooooooooooooc 0) Sp oooooooooooooooooooo έ i—I rp i—li—I f-p i—Il—li—li—| rp i—II—I rp i—I i—I i—I i—I i—I rH i—i •H o tn ··
W G
36 6 1 6 9 7
Ορρ ϊηθ iden kukka »P O CNJ (N i—ICNPCOONjCNCNCNCMipCNCNtNt—( (N
Päivänsini pCNtNCMOjrOCMCNrMCNrMCNlCNrvltNCNrMtNPC'! C3 (U Samettilehti r-ir-i cn p γμ ρ p i—ι(νγ\ι<μγμγμγοπγμ(ν<νγηγο CL· Λί »—I ,, ., :o3 Puntarpää PtNfnrMcvPtNprooonnnrorMooropn •n β Φ Revonhäntä IPtNCsICNCNCNCMCNOCNncOOPironrOtNpn 03
•H
E
·<ΰ Venhirssi ΡΓΝ<ΝΓΝίΝΡ<Ν<Νη0'·)·3'Γ00'·)Γ0ίΝθηίγ·)Ρ·<3·
-P
H
rd O Maissi PtNrocNtNPcsicNornncNnrocM^rrofsipn
P
td •i—i
Oppineiden, kukka r-icN^LncNipcNPLnLnmLntn^cNinLniAcviLn O X X
3 Päivänsini ρρ·*3,ιη<Ν<ΝοορΐΓ)ΐηιηίηι.η·>3·ΓΊΐηΐΓ)υ~>Γ')ΐΓ> 3 rd E-* Samettilehti PrM^^^co^oinLnLn^tnrrpmmLnroLn :td
-P
•P Puntarpää pcNLnLn^rtNnoviininLnmLri ^ ld u~i m co ld ε :cö i> p Revonhäntä Hrountfm^oo^run^LnLnLnLriLnLnLnLniNLn
G
<D
G Verihirssi pTrLntnLnro-g-LninLnLnLnu-iLnLnininiriroLn
G
W
Maissi ' r-liN^Lnrnr-itNCNrrLnLnro^^cN-ipraroroLn 0)
P
G tn •p -h ^mDwhOKHi-D^jgzocMoa: xn &χ>'<!α)Ωω&ϋΧΗ^χ>-ΐΣίί'θΆθ<& P.G oooooooooooooooooooo Φ >1 oooooooooooooooooooo ε P *P P r—I p p i—I p p p p p p p p i—I p i—| p p P o tn ··
W G
37 61 6 9 7
Oppineiden kukka ^ <^(ν<νγη<νγ-ι(ν<νγνγμγογμγο(Ν(νγμγμ(ν<μ Päivänsini ^ tNtNCNfMtNr-HCNCNtNCNtNCNCMCMCMCNCMmCN
J-. Sametti lehti c\J tNPOmrHCNr-HCNltMtNrHrOrMrHrNttNtNrsirncN
O) Φ
rH Puntarpää cn fMCNmrHrnrHrntNCNCMmtNrorNCNfNtNmrM
•n G Revonhäntä (M mrocMCNmHCMCMrMCNrOmmtNmrgtNrncg
O
en
•H
£j Verihirssi <n (NmmtO^rHmtNrMCMmrgmcMcocNCNmtN
(0 P O H
M Maissi ι-Ρ(Ν(Ν(Νγ-ιγο^ηγο<μ(ν<νοο(νγΟ(Ν<νγμ(νγογ-ι
G
•m
<N
0 Oppineiden kukka n m n « h cni—icooo,—irotMLnrMrocNiLnprM
1 — ----- ..............
(Ö E-*
Samettilehti m m ro ^inm^tNLn^inroLnLnmLnLn
:<d P
-H Puntarpää m m tn uo ro roiJOLninromLnLn’sr'a'uouoinLn e :tti -h Revonhäntä tn m tr» uo ·*τ Trinminrotninininininininin
G
G Verihirssi m m tn m ro ·*τιηιηιηΓθιηιηιηιηιηιηιηιηιη
G
w
Maissi n ^ ^ v m roTrtNcotN^roTrcorrrHtnroro d) P G tn
•HP WEHDr’SXSHfflUQlUfcUffiHHfciPSZ
·*Ό tn MP O ooooooooooooooooooo <D >1 oooooooooooooooooooo £ i—I i—I «—I rH i—I rH rH i—I r-H i—I f—I i—( i—I rH rH rH i—I rH i—I i—(
•H O
tn ··
W G
38 61 6 9 7
Oppineiden kukka noiiNojomnoiNiNoioinNiNoiri Päivänsini <ν(νγογν(νγοπ(νγν{νον(νγο(νπγοι—i
G
Φ Sametti lehti cNCNcsimmcnmcNCNrMr-inni-ifNCMiH
(D
Ai
iH
m Puntarpää (NCNCNCN]rOCOmCM<\l<NCNC\im<NCNi-li-l
G
m Revonhan tä (NfNCNrvjm^rocNmtNCNCNromoomr-i
•H
e
^ -p Verihirssi «n m^mcNfOiNCNro^cNrnoNrH
rd H
O
M .
4J Maissi fMiNiNmro^tcorocNojcsin^mrNicNr-i <0 m
CM
Ai Oppineiden kukka on.-ii-irNinLninrM^rHrMroLn^^cgr-i ΐ3 Päivänsini Tjii-icNn-iinLnLnroTiir-im^LnLn^ncvi (0
H
Samettilehti corMm-^rLnLnLnrM^rcNmLnLnLn^rrMtN
:(0 -μ
M
•h Puntarpää Ln^^LnLnLnLnrom^rLnLnin^^riiro :<0
+J
•h Revonhäntä Lnm^rinLnLninTrLn^rmLnLnLnuicNoo
C
0) cJ VGrihircj^i C ^^ininLnLndin^srinLnLnmininm
W
Ma issi nHCN^TTiininm^nrnryLn^rnmcN
<U -P G m h -h o Oh O « Ui En α:ό <^<<<<< cQUDwniOrc< ΟΟΟΟΟΟι-ΙΟΓΜ<Ν<Ν<ΝΓΝΓ\)<Ν<"Ίΐη D>, ooooooorororororomrofnroro £ rH l—( 1—Il—li—I r—I i—| i—I i—I i—' rH r—I i—Il—I rH I—il—! •p o tn ..
M C
39 6 1 6 9 7
Oppineiden kukka r-iojmfNtNtNCNror-irHrNmroro
Paivansim ^ r-ttNcnojcNCNCNCN-Hr-imropon C3 <U Samettilehti h Hr\ic->c\iinr-ic\imr-ii-i<Nmmm
O
:nj Puntarpää H iHHromcorgmmi-iMojrocgm •n
C
0) Revonhäntä H .HtNrr^rtN^rromr-ir-iTr-^oom tn Ή ε •jö Verihirssi r-t^irH m n <m h h
H
m o .. .
M Ma IS S1 ,h rHCNmfMntNforoiHr-tnntN-sp •P fTJ •n
(N
Oppineiden kukka ή '^-HcNrvjmtNrrLni-ir-irorr-srLn λ: 3 Päivänsini h fnrHmrMuotNinrri—icNroLn^Ln 3 Π3 ^ Samettilehti ^ ro.Hm'i'LntNLnLncMCNimmLnLn :tÖ
-P
•h Puntarpaa ,-h mr\imTj<in<NLnLn(NO)T3<LnLnLn
E
:rö -p Revonhäntä m cNminminro^incNCN^in^Ln c G Verihirssi m ^MininmmLninrr^minmin
C
w
Ma issi rHcoiHmmin^r^LntNr-iLn^mLn <U -P c tn
•H-h D
λό <;<eQpQffimmt)« .<cqpmQw U Ä OOOOOOOfNtN.—
<U >1 OOOOOOOr-r^CNOCNCMtNCM
S rH C“H rH r—| Γ-ΗΉι—Η rHrHi-HrHrHr—| •H O CO ··
W G
40 6 1 6 9 7
Koe 3
Monilajinen kasvihuonekoe
Yleensä koemenetelmä oli sama kuin edellä olevassa kokeessa. Kaavan I mukaisia eri yhdisteitä kokeiltiin ennen itämistä ja itämisen jälkeen eri käyttömäärillä, jotka on esitetty taulukoissa 3 ja 4. Joitakin uusia rikkaruoho- ja hyötykasvilajeja käytettiin ennen itämistä kokeissa, kuten taulukosta 3 käy ilmi. Tyypilliset tulokset ovat seuraavat.
41 616 97
Oppineiden kukka cm cm ,η cm ,-ι cm cm cm ro Päivänsini cm .h cm .h r-π cm r-ι cm m
Hulluruoho CM CM CM CM ι—I n CM cm cm ^
Sametti lehti ro m <m cm ·—< cm cm cm cm un
Villikaura cm ro cm ro r-ι cm cm iHcmtt
Puntarpää co ·<* cm ro cm ro ·»* ro ro in
Revonhäntä ro ** ro ro cm ·** ro cm m m
Sinappi cm ro cm ro i—i cm cm cm n ro
Verihirssi rr m· ro ^ ro ^ rr cm m
Jauhosavikka ^^cMLncM^^corrLn
Kananhirssi cm cm cm ro r—i ro o* r-i ro ^
Tomaatti cm ro cm -sr h ro ro cmco·^·
Kurkku CM CM fH CM r—I CM CM CM CM M·
ro :<C TJ . . _ . CMrHrHCMrHCMCM I-H Γ—I CM
K11S1 O w ^4 ·Η X ε Sokerijuurikas rr ro cm rr .-I ro rr ro cm uo
<Ή -P
g -H Sinimailanen ^^cmcohcmcocmcmcm EH β β Vehnä CMCMi—{cocmcmcocmcmco fi w
Soijapapu cm ro r-ι «u< ,h r-ι <o cm cm PUUVilla
Maissi CM CM i—I Tj> r-l CM CO rH CM "S" :0 -Ρ:β (β vo
-PMx: i—( m CM CM CM r-1 rHCM iH
>i(0 \ -
:tÖ:ce-t7> i—lOCMCMCMr—lr—I rHCM tH
« ε -m <u
+J
•H 03 X ·Η X TJ β -β
CU >1 Μ*Γ—ICMO*MDr^OOOrHr—I
ε cMrorororororoO··^ •h o 03 ·· w β 42 61 697
Oppineiden kukka oi^LncMroooojoj ^ Päivänsini roiouoojoj^rooi ^
Hulluruoho cNto^rMcN^oiro «tr
Samettilehti ^1000101-101^01 **
Villikaura oi o1 uo oi oi ro oi oi o·
Puntarpää (orouo^roio^o· o·
Revonhantä ro m in n o* uo 'tld
Sinappi 010*101001101010 m
Verihirssi 101/00010^1001^ 10 J auhosavikka ^,ιηιοο,ο·ιοιοο' ^
Kananhirssi o*ioiocoroiooo«r tt
aJ
X Tomaatti oimiooioio'oiro 4-1 •n Kurkku rouo 10 01 f—1 1-4 01 r-i Ί1 :<Ö
00 -P Riisi OI (O (Ο ιΗ i—I OI r-4 rH CM
tn
O “H
X I Sokerijuurikas «.^Lorooiintoro *
O -M
3 Sinimailanen oiioiooiro^rooo <ö c
E-< O
5 Vehnä __ C ΓΟΟΟτ^ΓΠΓΜΓΗΓΟΓΟ w
Soijapapu 00^^.-4,-10110,-1 ro
Puuvilla
rH CN CN rH H rH r—I H t—I
Maissi ><j*o'rrnoicoiooio< :θ +J :nj fC VD θ' θ' O*
+JPr! OI r—I r-tlOrHrHOJi—I rH
:fl3:ajt7* CNHHOOOCMO H
« e * <D +J •h tn X-<-t xv MÄ O Ϊ4 ror'OOtnorHOJiNOj j- o* o< o· o· m to 10 •r4 Ο tn ·· w c
43 6 1 69 V
Oppineiden kukka ^^ogmm^mnmm Päivänsini r-imr-in^^mn m
Hulluruoho .-Hmnn-s-mmm (n m
Same ttilehti i-h en n n m m n m nm
Villikaura r-innn^Lnnm nm
Puntarpää nm
Revonhäntä ^.rm^m^^^mm
Sinappi i-iinn m m m m m m m
Verihirssi .-immmLnin^m mm
Jauhosavikka nm
Kananhirssi r-i^mmmm-a··^· nm (0 X Tomaatti in m n nmmnn nm
-P
•n Kurkku H(NrHnrj<mrgrM nm :d m -P Riisi rHnrHrHnnnnr-in tn O -h X :¾ Sokei j uurikas rH^nmmm^n '»m
O -P
1—' Ή .
D Smimailanen rnnnniomnn nm (¾ c eh oi c Vehnä Ηη>Ηη·η·ηηη nm
G
w
Soijapapu .-inr-in^^nn m^r PUUVilla rHrHrHMn-Hi-lr-l ι-l n
Ma H o c ΐ i—ι m ι—i n *3· m m nm i :0 m
PiiOitJ oo h* m ^ oo m τ
-P Sh Π r-iniHOr-imnm-HrH
^ >-
:(U:n3 5j> -HOoorHoooorH
« ε Λί
O -P •H en M -H
λ: ό P jC CD >1 £ nrj>mmr^ooo>o nn
HO Ή fH i—I
U> ·· ω c 44 6 1 6 9 7
Oppineiden kukka <οι/ογν,η<ν.-(γμ,η <n Päivänsini ro ό* o-j —ι γμ tN cn >—1 «τ
Hulluruoho ro 'a· cn (N M ^ H ro
Samettilehti «νττγμομγο-^οογο «r
Villikaura «n
Puntarpaa ^Ln^ro^^F^rro *3·
Revonhäntä ·*τ o' o’ <n o' o* m <0 o
Sinappi o^orocnmrors, o
Verihirssi o'uouoroLninino' uo
Jauhosavikka romo-roo-o-tno o-
Kananhirssi ro lo ro ro o <n m cm o* O Tomaatti ro uo ro ro cm cm o m -¾1 a: -p <0 Kurkku
•Π CMtntN.-tCMorMr-(CNI
00 4J Ri 1S 1 ,—( lT) ,—I | ,—f rH r~4 t—t CN
to *· g Sokerijuurikas οο’Ο’γοο-ο-ο',η o- M :<ö
d 4J
"d H Sinimailanen romcNc\irooc\i--i ro
ro G
g Vehnä (οιλγμγμγμγμγογμ cm β w „ . .
Soinapapu ΓΝιΤ)(Ν>Η(ΝΉ(ΝγΗΓΟ
Puuvilla o,
Maissi CNtNCNrHCNr-trOCN ro :0 uo ao 4-> :rö <0 ro r—1 00 I 00
+J P XI O O CN O <N r-l CM CM
>fnj \ . ·. **··***»· :cd :d tn oo^ooocnocno « ε Λί <u +>
•H tfl M "H
M Ό U JS
O) >1 <θΓθττυθΓθο,Γ'~σ> o
g iHtHrHrHLnLDLnLntD
•H o to ··
W G
45 61697
Oppineiden kukka
Paivansim {0010^000.10^000^0^01^
Hulluruoho γνγμομγιομο'οοο'ΟΙοογμ
Sametti lehti oorMoicNosioitomo-o·,-.
Vili ikaura οιγίομγμγμο'ιοιο-ηο'οι
Puntarpää οοιηο'ΟΊΟ'ΐηο'ΐηοοο'Ή
Revonhäntä uo oi m oo ihojcn m o· o* cn
Sinappi ιηοοοοοοοοο'ο'υοοιο'οι
Verihirssi ^in^r^rininLDincNjLni—i
Jauhosavikka roo'O'Ooroo'ooLnoio'o·
Kananhirssi n n >r n ro m o< in ή o> .-n
ItJ
o Tomaatti ,Υ ΓΜΟΜΟΊΟΊΟΙΟ'ΟΟΟ'γ—IO'r-1
+J
r-ι Kurkku Γ-ι.Ηοιοοοΐιηοοο·Ήο·οΊ :rö _ . . .
m +j Riisi ι-t ι—ι ι—ι h ι-ηγμγμ oi oi cn >—i
Ui O Ή :§ Sokerijuurikas n ^ ^ n ro m o* uo ro r\i oi 3 -p 3 Sinimailanen to oo cn ro ro m m in >—ι ro cn m c
En o , ..
G Vehnä (N oi oi to oo o- o* uo (N o· oi c w
Soijapapu γΗοιοιοοοοο<οοο,οιο·οι
PUUVXlla r—| r—I r—{ f—I i—I f—H i—t <—I ι—I r—1 ι—I
Maissi <—I >—I(Ni—I cn to oi uo οί oo rH
:0 P :(0 <0 θ' ί> oo o~ o> O' o' +JPXJ rHUOCNCNOrHOr-IUOrHr-l
:(TJ :rd OOOCNOOOrH^OrH
xe λ: -P •m tn X -H ΛίΌ p ,C roo'tno'Lovor^crioo'Ln 0)>1 Γ0(0(0ν0νθνθν£11ΐ£)1^-[~·Γ^ £ »H ι—t r-ί Ή 0 cn ·· w c 46 616 9 7
Oppineiden kukka ncNinr-icMcNLnm <n r-g i Päivänsini og oi m r-i c\i (N m ro ^roirg
Hulluruoho rocNLncMrg^Lnro cnojcn
Samettilehti ojrMLncNroromro cn cm cm
Villikaura cncnlcii—ir-irrincN ·η cm cm
Puntarpää ro ** ro
Revonhäntä cMroLnroLnrrin·'?
Sinappi (ΝΐηίηΓΟιηιτιιηοο cm ro ro
Verihirssi
Lninin-tfininuiin *3* ·*τ ro
Jauhosavikka ^Trom^TT^in^ ^
Kananhirssi r-i^incMTrcotn^i· ro 'T ro (¾ 5 Tomaatti .nrMin.-tcM^inro cm <n <n p n Kurkku cgoi^Ti-Hr-tiOin·^ cm <n cm CO :<Ö Riisi (ΗΓΜίΟιΗιΗΟΜίΠιΗ i-Ή CM i—l
P
O en X g Sokerijuurikas cMHencN^uo^^ ro ^ ^ 3 :(0 3 -h Sinimailanen cMCMincM^coLn^j* cm cm o1 3 gn 3 o Vehnä cMcomi—lo'roinco cm γ-h r-e
G
3 w Soijapapu cmm^mcmcm^cocmcmcm
Puuvilla rHrHiHi—I I—! CM CM i—I r-l rH r-t
Maissi rHCM-^rHCM^ruoco -h r-ι ,π :0 oo P :G cö co-hvxj *3· oo co eo
P P .3 CM O LOi—li—li—)(—I cm ld<—ILO
>,:rö \ - :nJ :(0 O' ooorHHOi-ioorHo
« e X
<U P •H V) X P X Ό 5^
<p >1 eot-'C^or-icN^cr'eor-'O
S t^-r^r^oocooocoooiHiHtN
•rH O tn ·· K 3 47 61 69 7
Oppineiden kukka m<Nm(NLncNc\it-n cm m Päivänsini cmcm^^ldcmcmh* cm 1—i
Hulluruoho . ^ ^ CMCMH’^LnCMmH· iH m
Same 11 il ehti cmcm^^ldcmcmh· cm cm
Villikaura pHHCMCMincNCM"^ >HtN
Puntarpää „ _ c m^LnrfincMmmmLn
Revonhäntä inmLnmLn^^m m^j·
Sinappi mmm^m^^m m
Verihirssi ^ m in tn m ^ ^ in m ^
Jauho savikka ^roinmin^^in ro
Kananhirssi cm-sj-lo^iocncmh' mm O Tomaatti cMCMincMinoMmir) pH cm p •r-> Kurkku Ηι-imcNin^icNLn cm cm
m :f0 Riisi rHiHiHCMmiHiHm pH iH
-P
O en £ -h Sokerijuurikas mm ^ .,») Sinimailanen cMH^in^LncMHpm kjp h* rö E_( ^ Φ Vehnä pHH'LncMH'CMCMH' cm h* c c w soijapapu ^mmm^-pm^ pH cm
PUUVilla pH f—| pH pH CM lp pH pH pH pH
Maissi PrHmcN^ptN^ ph cm i :0 -M :r0 (0 'S' vo co ^
^ £ (NpHineNHrHiHpHLnP
>,:<£ \ ~ - :rO :rp Cn cmooOpHpHpHpH H· o x e x Φ
+j •h tn X -H
X p
JHO! CM H* LO VO P- O i—I CM H" VO
<u>l OOOOOpHrHrH i—IpH
i—li—I rH pH i—I pH i—I '—I pH pH
•H O
en ·· w c 48 61 697 <β Λί Λί Ο Ρ ro cm ro ro ro cm cm ro ro ro cm cm ro ' ' G <D Ό
•H
d) c
•H
& a 0
,H COCMcOCMCMCMCMCOCOrOCOCMCM
G
H
UI
G
:<Ö >
•H
:<Ö a< ^ rocMrororocMCMcororororoco
-P
4-> -H Φ -P
e λ (0 0)
CO rH
:aJ
:i0 „
(X COCMrOCMCOCMCMvr-rTCOCMCMCO
G ίο
0) 4J
Φ e
·* G
rH Q.
•r*'
O I
W S O-P rocMrororocNCMrorororocMCM
3 CO > G
-H 0) :G
g 1 “Λ
En -P
M -H
(0 to p H ro CM (O CM CO CM CM O" M* (M CM CM M"
.G
H
p φ >
-H
U) CM CM CO CM CM cm ro ro CO CM (M CM ro CO •H (0 s Ή h ,*-' ·" ·" ^ »> ·» »» «»m ·» ·» ^
>«l !(0 CM (M CM (M rH r-H (N CM (M r-t r-l r-f «-C
icO :(0 tP
« ε .*
•H
λ: ,χ φ
P -P φ CO
E -PrHeM or vo co o r-( r--c ro m· tn md •r-ι o Ό ro co ro ro <o m* O’ m* m* «r «j· en ·· G ^ M G >, 49 61 697 ta x
M
O
X
§ rorocs.roiscsrsrororo Ό
-H
Q)
C
•H
Λ O.
0 •rl : '
C
•H
CO
C ootNtsrororsfOcsrors
TO
>
•H
MJ
A
•H
4J
Λ ω .
Ή .
•h ro rs (N m ro <n (N ro n (N
•P
-P
a) e (0 w ”(? e _ o<i) *52 .
M Φ :(v tl b rorsrsrsromcsrororo " S 5 “ " § <1> O «
« -P I iiH
v; g C to
S 5 O -P
jjj > C rofsrsrsrsrNrorororo
E) H <1> MJ
< « Ä
En
-H
U) tn
M
•H
^ roroesrorororsv-erro
P
ω
H
en tn •H roeoro^^rorsrotoro
ttJ
S
•O
fl ί 3 H *“· rH «H rl rH rH m i—I rl ^ H fM ’ ^ ^ p| ^ ^ mT m! lii ^ ^ ^ ^ ^ ·“* ^ ° ^ ·"* « e ^
•H
x <o
P +J
<u tn
B -H
h ΟΌ ® es rs ro r·» vo en r» rs
tn ·· js 'sr <~i .n eo r- o rH
ω C >, rH rH
50 6 1 6 9 7
Esimerkki 141 Cyperus esculentus-koe
Kaavan I mukaisia tyypillisiä yhdisteitä arvioitiin kasvihuoneessa Cyperus esculentusta vastaan koemenetelmässä, joka yleensä seurasi kokeen 1 menetelmää, paitsi että asetoni-etanoliliuos sisälsi noin 1,5 g/100 ml koe-yhdistettä, ja yksi osa orgaanista liuosta laimennettiin 9 osalla vettä ennen ruiskutusta. Kokeet tehtiin sekä ennen itämistä että itämisen jälkeen käyttömäärällä 9,0 kg/ha. Näiden tyypillisten yhdisteiden koetulokset on esitetty alla olevassa taulukossa.
Taulukko 5
Yhdiste Ennen Itämisen esimerkki itämistä jälkeen n:o 9 kg/ha 9 kg/ha 24 2 1 25 2 1 26 1 1 27 1 1 29 1 30 '3 31 4 32 1 33 1 34 4 35 3 36 3 129 1 37 5 4 38 5 4 39 1 1 41 5 4 51 TAULUKKO 5 (jatkoa) 61 697
Yhdiste Ennen Itämisen esimerkki itämistä jälkeen n:o 9 kg/ha 9 kg/ha 1 5 5 43 5 4 44 3 2 45 3 2 46 4 2 47 5 4 48 5 4 49 3 3 50 4 4 51 5 5
52 3 L
131 2 1 2 ' 4 4 4 3 3 5 3 3 6 5 5 7 5 ' 5 8 5 5 9 5 4 10 5 4 11 2 1 14 5 5 15 4 3 28 1 53 4 4 54 3 3 55 4 TAULUKKO 5 (jatkoa) 61697
Yhdiste Ennen Itämisen esimerkki itämistä jälkeen n:o 9 kg/ha 9 kg/ha 56 1 57 5 4 58 1 2 59 3 3 60 5 5 61 1 1 81 3 · 2 85 2 .1 133 3 3 134 4 3 135 ' . 5 4 63 2 64 1 2 65 5 4 66 5 4 67 5 5 68 1-1 69 4 4 70 2 2 74 5 4 75 1 1 78 3 3 79 5 4 80 1 2 TAULUKKO 5 (jatkoa) 61 6 9 7 53
Yhdist®, . Ennen Itämisen esimerkki itämistä jälkeen ----9 kg/ha 9 ka/ha 87 5 2-- 89 5 .4 90 i χ
13 2 X
19 1 1 20 2 2 23 3 3 102 1 ! 103 -1 1 105 4 3 106 3 3 107 5 4 109 1 1 HO 1 2 111 2 1 112 4 ' 4 113 1 2 114 1 2 116 4 4 54 61 6 9 7
Esimerkki 142
Leveälehtisten rikkaruohojen koe
Joukkoa kaavan I mukaisia tyypillisiä yhdisteitä kokeiltiin kasvihuoneessa leveälehtisiä rikkaruohoja vastaan, jotka ovat vastustuskykyisiä monille tunnetuille herbisideille. Koemenetelmä oli yleensä sama kuin kokeen 4 menetelmässä, paitsi että yhdisteitä ruiskutettiin vain ennen itämistä. Kaikkia yhdisteitä kokeiltiin määrällä 9,0 kg/ha.
TAULUKKO 6
Esimerkki Puutarha- Cassia Yleinen Sida Musta- n:o mustikka obtusi- tuoksikki spinosa koiso yhdiste folia 24 3 2 4 25 4 3 5 26 2 2 3 27 2 1 2 29 2 2 2 30 3 3 4 31 5 5 5 32 2 5 4 33 2 ' 3 2 34 5 5 5 35 5 3 4 36 5 2 4 129 1 1 1 37 5 4 5 38 5 5 5 i TAULUKKO 6 (jatkoa) 55 616 9 7
Esimerkki Puutarha- Cassia Yleinen Sida Musta- n:o mustikka obtusi- tuoksukki spinosa koiso yhdiste folia 39 3 2 3 41 5 5 5 1 5 5 5 43 5 5 5 44 3 3 4 45 5 4 5 46 5 4 5 4 7 5 5 5 48 5 5 5 49 4 3 4 50 4 3 3 51 5 5 5 52 3 4 5 131 3 3 3 2 5 4 4 4 5 2 4.
5 5 5 4 6 5 5 5 V 5 5 5 8 5 5 5 9 5 5 5 10 5 5 5 11 4 3 4 14 5 5 5 15 5 3 3 2 8 3 1 2 616 9 7 TAULUKKO 6 (jatkoa) 56
Esimerkki Puutarha- Cassia Yleinen Sida Musta-n:o mustikka obtusi- tuoksukki spinosa koiso _yhdiste_folia_ 53 5 4 4 54 5 2 3 55 1 1 1 56 1 1 1 57 5 5 *5 50 3/2 5 GO 5 5 5 61 1 1 1 80 2 2 3 81 4 4 4 133 4 2 3 134 524 135 5 5 5 63 3 3 3 64 5 4 3 6 5 5 5 5 66 5 5 5 68 2 1 2 69 5 5 5 70 3 1 1 74 5 5 5 75 4 3 4 7 8 4 2 4 TAULUKKO 6 (jatkoa) 616 9 7 57
Esimerkki Puutarha- Cassia Yleinen Sida Musta- n:o mustikka obtusi- tuoksikki spinosa koiso _yhdiste_folia _ 85 2 1 2 87 2 2 5 89 5 5 '5 90 2 2 2 17 5 · 5 5 18 2 2 2 19 1 . 1 1 20 5 3 3 21 2 2 2 23 5 2 5 102 3 1 2 103 1 1 i 105 5 5 5 106 535 107 5 5 5 109 21 2 110 3 2 2 111 5 5’ 5 112 5 5 5 113 1 /, 4 116 55 · 5 58 61 697
Koe 6
Maahan kaivettu 14-lajin koe Tämä koe suoritettiin kaavan I mukaisten tyypillisten yhdisteiden arvioimiseksi joitakin hyötykasvi- ja rikkaruoho-lajeja vastaan. Yhdisteet kokeiltiin kasvihuoneessa eri käyttömäärillä kuten taulukko alla osoittaa. Kaikissa tapauksissa yhdisteet käytettiin ennen koekasvien itämistä ja ne kaivettiin maahan ennen siementen istuttamista. Yleensä yhdisteiden muotoilu ja istutus ja koekasvien huomiointi kävi kokeen 4 menetelmän mukaisesti, paitsi, että yhdistettä liuotettiin asetoni-etanoli-liuokseen 1 g/100 ml väkevyisenä ennen käyttölaimennusta vedellä.
59 61 697
Hulluruoho tn^oincooo-^omoo
H f—I rH
Kurkku (N o o n oo o o o oo m in Ή rH ·* oo
Revonhäntä ocoooooocoo^o
Puuvilla ooooooooooo ✓ S idä spinosa ini-toioinoor-tuo^-j· C ·* rH v—( oo ·
Soijapapu * w 2 Λ S S ^ ™ ^ ^ ^ oo en
........ cocNooinomiHror^occN
Paivansim s ►. rH
en co en
Vehnä i" ^
| Kananhirssi 2^2332“ ^ S
D o> — < Riisi co io un ie oo o '-j' in in >~H co c_| S S ·. rH ^ en oo en en en
Villikaura ocooooocnmor-oo
Ή rH «H r-l rH V rH
OO
Durra o vo in oo in o r- t- in ^ vo oo ero en
Puntarpää mtnooooinominininm oo en en .... ocoooooocoinooor'
Maissi H H rH r-l rH
co en :θ co^j’^a'oo'ircoioiDco ir -t-> :n3 «NrHrHcsirHrHinineMrHi-i
hJSh ^ ^ fc. ^ ^ ^ K
.>1:2 OOOOOOOOOrHO
:ro :(0 * e
•H
λ; o
U -P
g .2 ^ r* rH m r- oo σο o rH γη cm h ο P 00 ^ vr t ir vr m m m tn ·· Λ W C >i 61 6 9 7 60
Hulluruoho t'-.HocNooinooooin
Ή t—I rH rH
Kurkku ΝοοοΛνοο'^οοιπ σ>
Revonhäntä oor-conoior^comom
*. rH
en
Puuvilla ooooooooo o
Sida spinosa cm.o o co o rH o o o o o
>“* rH rH rH
Soijapapu u")ooix>tn<Noinmino Ή »s ·.
ON CO (J\ Päivänsini inoco^inrMomooo
' ' ^ H rH
(ö σ> co
O X -P
<0 Vehnä c^LnooNcrvcnr^vAoor' ^3* Ή ·« t—I i—|
CA
O Kananhirssi ovoococncominoor»
v- ·“* ^ Ή rH
* O'
D
j
D Riisi f^ooKrcor^cNininocM
< *“· ·> rH
e-ι o\ ci
Villikaura cAmotno^^ooor- σ» σι ominr^moommmo m· Durra *v - ~ .h 0^ Cn <Ti
Puntarpää coroor'-voiocoinmoin
H ·- rH
o\ 00
Maissi cr*inoincrio\v£>ooov£>
•H rH rH M
O' :0 coco'j’^^ooco'j’-^roovo Ί-j :[3 CM CM rH rH rH CM OM rH rH CM m
P M *--·— V ·-·-·. — r- _ W
OOOOOOOOOOO
S B '
•H
X
X O)
SM -P
dj tn g Irj m to to h tn cu o cm o vr in
H o Ό * S rH rH r-l iH
tn ·· ,c M C >i 61 61697
Hulluruoho r*oo««oMricn τ. ,, ·νθι-» σ>_^οοο
Kurkku r-π
Revonhäntä ^ o rs 0 o <-o <n n CTv
Puuvilla ooooooooo
Sida spinosa m.oovoco<*o<No in m cn m o m n»
Soijapapu ^ o o mmocooo^nino Päivänsini ^ (0 o enor^mmor-cn*» <ΰ Vehnä rH ~ ' •n σν σ.
crioojintn o r- co o r-' Kananhirssi ή w " ^ en σ\
O
u; comrHen^^tnmni D Riisi J CT\ < H Villikaura ^omoOTC7,ior-in 00 m »H in r~ ro
Durra ΟΛ eo m cr 01 in in m m m co v
Puntarpää Q- ^ ° m . cr» o ίο en ° ' in in in
Maissi i γη τ- c3> ^ en i .1 COCOU5CO^j.^.COlOt?
:i0 fN «n m <n r- τ- m in rH
Ij tl >,:m ooooooooo :t0 :<0 « e H i M !
Ai o | u 4-> i Q) w | en cr, o m 'Ώ m vr in S -h ! m in m ιο io, m m m
Ή 0 Ό rH rl rH
m ·· xi W C >i 62 61697 i „ , , , oor-'CTvCN [-''Or-u^rrrsi
Hulluruoho ,-ι ,-η O O VO O O Ό Ο ΙΟ LO LTl <Ν
Kurkku «-» Ή «Η '
Revonhäntä o cn m .η ο ^ ο μ ,η ^
Puuvilla οοοοοοοοοοο
Sida spinosa cn'oomcoooocomrnrH
rH
„ . , ooincr»ocoommiA<N
Soijapapu Γπ m
_ Päivänsini ^ ^ in en o en o m o m rH
td O λ:
P
td
•r—i OinrMOCOOOCOr-tr-HO
^ Vehnä H ^ M
r-~ „ , . oonom.ooncor^o O Kananhirssx rH ,-h ^ ^ m D Riisi cnoaocnocooooojo §
H
O O O OtN OOfNOOO
Villikaura ή ή '--t ή
ocnoomoocNrHoo Durra ·-< -h rH
/ oornoincaocn^rtnr-t
Puntarpää *h 'rH rH
oomoinoovocNrHo
Ma iSSl * I rH <-t rH
i :0 ^^rco^rvovrco^
4-* ·Π3 rH rH <N rH LO rH (N rH rH rH /H
H H ·*«*«»·»* «*>·*.ν*<«* n
>1 :«d OOOOOOOOrHrH.H
:td :td « ε
•H
y, y o
Jr! "h! t-~ ·τ id co en o ολ vo r-' cc g .H vo r- r-' r·' t" i-· a·) co ,-t ,-i >h h o Ό in ·. x; W C >i 63 61697 f
Hulluruoho cm co o* ον en o o
i—i H
KurkkU O CO CT» VO o o o
rH rH rH
Revonhäntä vo r- tr co en o o
H H
Puuvilla o o o o (N o o
Sida soinosa o . r~ r» tn o m
“ ·* rH
CT\
Soijapapu o o vo vr en co r* Päivänsini o oo co vr o en cm
(0 rH
o λ; p
V Vehnä ^ 3 S m S S S
r- O Kananhirssi r- o en en o m in 2 en en
D
D Ri isi vr en c^ co en in cd < ^
En en
Villikaura vo o » en o o co
rH rH rH
(N m co to in LO co
Durra * ~ ~ ~ 03 00 03 03
Puntarpää co en en .en en in co
Oi
Maissi m in 03 o o 03 03 00
:9 V£> . CO 00 CO CO CO CO
POT in CM CM CM CM CM CM
:ϊΰ:ίθ O o o o o o o « g
•H
M
M ω
u -P
Q) in o «r 1/3 VD I" CM VO
g -H CM O CT O CO rH r-l •H 0 ’U <H rH i—t »H ri r-l w ·· Λ ω e >ι 64 61 6 9 7
Koe 7 14 lajin kasvihuonekoe Tässä kokeessa kaavan I mukaiset koeyhdisteet ruiskutettiin maan pinnalle ennen koekasvien itämistä. Jälleen koemenetelmä oli yleensä sama kuin kokeessa 4. Eri käyttömääriä käytettiin alla osoitetulla tavalla ja tyypilliset tulokset ovat seuraavat. Eri kasvilajeja käytettiin eri yhdisteiden kokeilemiseen.
65 61697
Kurkku " ° ™ ° «
Cyperus esculentus ' ,
Sokerijuurikas in O CM CT> in
Vehnä ·- h - CO <T> „ , . in o o\ o o
Kananhirssi - ,h rH h o\ m m cm m co
Riisi - *s V
co σ> co in o in in in
Villikaura rH
o> a\ DU.3T3T3. LD vf LO 0\
•k W
a\ o\
Sida spinola oo ovoomoo
H H rH rH H H
Samettilehti m m o o vr
rH rH
Verihirssi o o o o
Ή v—I rH rH
Jauhosavikka m co o o o
«H t H rH
Maissi oio m r* e>- m m o in iH ·>» co co cr\ en
O
·* Revonhäntä moo^ror-ororo-g·
3 Γ-l rH
»H
3 _ . .... vc~o tnoooooo S Puntarpaa rH v h h h h h h H σ>
Hulluruoho 'J-mooom.coooor»
H rH iH
Päivänsini ^''S.SS^S'*0'0'
Venetsian malva <n <x> SS
Soijapapu n^r ^m-^conco^·
Tuoksukki n S
Puuvilla oooooooooo
Puutarhamustikka co co co m ro
Cassia obtusifolia ro m io m in
VO CO CO VO CO CO
ΉΐηΗΓΜιΗΗΓΜίηΟΜΓΜ Käyttömäärä kg/ha ~ ~ — «.·»·.
Ή CM rH O >-H r-l O O O O
Esim n «o vhH-i cfo in rH vr co h h ro r- co oi,xiu. n.o ynaiste oj m ro co ro vr -g- -j- 66 61 697
Kurkku corner*.m cNocotnm
fH
Cyperus esculentus Sokerijuurikas
Vehnä oor^ror^invrcoinv-q*
Kananhirssi cnu->oo,ino,moooo H · K *—i i—I rH »—4 cr\ c\
Riisi oooooLnnrNjcouJcnco
Villikaura .nojo^M-coin^rmooo,
r—i r—I
CO
Durra vocoocor>i*/co — c — „. , .. οιο,©μ·ο — ιλοοοο,
Sida spinola .h .h ,-t .h .h g Samettilehti a Verihirssi ‘ΓΊ
Jauhosavikka q Maissi c^ojcorNosn^oouor- *
M
D
d Revonhäntä ΐΛΐηο^οσ,Γοοο σο •-J rH rH rH r-t fH i--t .
<
En
Puntarpää o in o — o o\ — o o o o
Γ"ΐ rH rH rH rH rH
T, , , , _ CHincromvomotnm —
Hulluruoho ,_i * en Päivänsini νο.-^^^ο.οοοοιχ>σ,
Venetsian malva
Soijapapu o o o· oi >» •«a* o oo — n oi
Tuoksukki
Puuvilla ooooooooooo
Puutarhamustikka
Cassia obtusifolia
VO 03 CO CO KO
rH rH lO OJ 04 C\| 04 04 rH m rH
Käyttömäärä kg/ha r,η o οι o o o. o ή o r-i
Esim. n:o yhidste en o -h oi oi sr m ω — co σ> <f IA ΙΛ m 67 61 6 97
Kurkku ^r-o ocNj<Noom
Cyperus esculentus
Sokerijuurikas
Vehnä mvoocor-^ojr-^toco r-t
Kananhirssi οο οοσ,σ,ο^ο ro^mcocNinr^fNin Villikaura r^r^cocrifif^cxvtno
H
Durra mr^ov incNcoinror·'
S V
00 CO
_. , ΐΛοοοοιησίΟΟχ^ΐΛ
Sida spinola ^ —. Samettilehti m o * Verihirssi <d Ό Jauhosavikka oo coooACTi^rrNicrvrof·'·
Maissi
O
^ _ ... ... ocrioooor^oo
3 Revonhanta .h ,h ^ ^ m S
M
D
f5* r, , .... σ-ioooooor-o
H Puntarpaa S
Hulluruoho to ^ o o oo rr o <n in
r~t i-l i—I
Päivänsini 'rmoororooo-^cn
<—i f H
Venetsian raalva
Soijapapu ΓονοοοωίΝνΝίνοοί"·
Tuoksukki
Puuvilla ooooojoooo
Puutarhamustikka Cassia obtusifolia co co oo co co vo
Ka.y t torn 3. äirä kcj/fis. ··-. «»*»·»·» ·*.·· s fi ΉΟΟΟΓΜΟΟίΝΟ t, . , , . , o <m m vr m ro r- m o
Esim. nro yhdiste rh > -t *—i ,—i »h icj tr> io vo 68 61 697
Kurkku oocNooommrxötn
rH iH rH
Cyperus esculentus Sokerijuurikas
Vehnä r^r^cN-yTrtotnrvjinrocr» κ v r* σ\
Kananhirssi cr»cocnoooocr«ooo
Ή Ή rU rH rH rH rH
Riisi -^fncMcoincovoor^orr
Villikaura vrinmcoiocri-imoo^ro
Durra vrtnrom-irc^^eNcootn
Sida spinola ^vomomoocoo^o
Samettilehti
nJ
o Verihirssi p .J5, Jauhosavikka oo Maissi 'OoiiNoino-q-rroinr·'
*“< s. »H fH
0 ^
M
1 Revonhäntä D
< E-· Puntarpaa cnooooocncoooo Ή Ή «H iH «-< r H rH r-i
Hulluruoho ^^mr-coocnmco^r- ΟΛ Päivänsini ^^^ocooofocxcNr-
Venetsian malva
Soijapapu 'Tvoroor-.ocomvocMco
H rH
Tuoksukki
Puuvilla ooooooooooo
Puutarhamustikka Cassia obtusifolia VO lö 00 VO CO VO CO 00 Käyttömäärä kg/ha r"L O. “l *1 ,n. * °L 7. Ί
r'! o O O O O O O fN O
ro -~r ir> in vo Γ" vr vo co cv
Esim. n:o yhdiste <n. oi m vo vo vo r* r-· r* r*
-1 r ( i~| r-H
69 61 697
Kurkku ouio'imnc'ior'j.r'-oocr!
Ή r-\ «H
Cyperus esculentus Sokerijuurikas
Vehnä O f! - CM CM O <n 00 cm r- en en yo
Kananhirssi r-c^ocoinr-oincoooo ^ »H s V «H *H f-i <n σ\
Riisi ° 'roc>o<NmroTj>votr)iD
Villikaura cN tncvjcMrjc-jinovovcom
Durra o-^^rMoc^Lnror^-vrr" r-
Sida spinola rMo mtnmovocoooom
H H H
Samettilehti (0 o Verihirssi
M
P
Jauhosavikka
Maissi oco -y-fsitNrj-mcjf^ooo r^
00 rH
O
^ Revonhäntä oiocN CNm(Nomc\oocr»
3 ^ rH rH
D
H Puntarpää 'j-ooooininco cNCo^ooo C\ *”
Hulluruoho cNvoinr^in^or^ oooo»
Ή Ή rH H
Päivänsini ooc-i'err-jor-'-rvieocnineo r»
Venetsian malva
Soijapapu oorsjcNfNoor-imor-r'.
Tuoksukki
Puuvilla o o 0000000000
Puutarharaustikka Cassia obtusifolia
K° CO VO
N in N N ·ί N r( N H r| in H
Käyttömäärä kg/ha ^ ->-*“·** *> - ·» <*-
1 ^ 00 ° <N -V CVJ ,H O rH r-| O
_ . f ' v) r- co o *j* m vo 1^ m ua
Esim. n:o yhdiste tu * 1 rH ,_l r| o o o o ri ,.j r-l iH H ,| f.| 70 61697
Koe 8
Maahan kaivettu koe Tässä kokeessa kaavan I mukaiset yhdisteet kaivettiin maahan ennen siementen istuttamista. Jälleen seurattiin yleensä kokeen 4 menetelmää. Tässä kokeessa käytettiin eri yhdisteitä joukolla erilaisia annostuksia ja eri yhdisteitä kokeiltiin eri kasvilajeja vastaan.
71 -- 61697 i
Sappiruoho ^.^22 co σ\ σ\ o
Okra o o (N
Venetsian malvä co o o H H o o o
Salkoruusu ή ή ή oooo o o o o
Kananhirssi «η γη γη ,η γη rH r-« oooocooooo Samettilenti .h .h .h rH tH m >h «h oooo oooo
Puntarpää .h .h rH γη .h .η γη .h
Cyperus esculentus10 05 2 2 “ 2 °° S
oooo oooo
Verihirssi rH rH .h ,h ^ r-ι .h rH
«Ti 9 Päivänsini 2222^2222
^ rH rH rH rH r—I rH r—I rH
D
o oooo oooo
C Jauhosavikka ih rH rH rH .h ,h rH rH
Eh
Sida spinola 2222^22 2 2
Puuvilla o n »j· co o o o o.o
Revonhäntä ^^32 2223
Puutarhamustikka 2323 2333
Hulluruoho coooo oooo
Ή rH rH rH rH rH rH
•n 00 VO rH CO V£> CO VO
4J ae Itf M V>rH CM CM CM ΙΛ CM ID
m ij r; ‘•“''“'•"•'‘-kv
\ o O /H CM 0,0 O O O
:<ö :iö D) « E -y Ή
M
Ai Φ S-ι H
Q> (0 g -h h V/· r~- •h o Ό ro m tn .. x; M C >t 72 6 1 6 9 7
Sappiruoho 10 00 S
Okra f'·
Venetsian malva S 5 rH ri
Salkoruusu ® ® o o o
Kananhirssi ·-< <-*
Samettilehti o o o σ» o
rH rH rH rH
Puntarpää ooooooot-oo
Cyperus esculentus ro m co <o
O TI ., . OOOOOOOtÖOO
x Verihirssi ^ ^ M ^ ^ ^ ^ rH h
4J
<e ^ Päivän sini coooooooiof'-r·*
•H rH rH H iH rH
a\ § Jauhosavikka ^ ° °
D
3 Sida spinola ooooor^cor^ooco
g_j »H rH rH rH rH
Puuvilla ooroooooooo
Revonhäntä ηι*τΓ>·οοσ\σνοοοο
rH rH rH rH
Puutarhamustikka 00 2 2
*H rH
Hulluruoho p^ooooo\'r^o>uor*r*
r-l rH
' 00 VO rH VO rH ID i—( CN VO
4J :nj «} namrHCHinrsj.inrH^m j_i L-ι r*
>ia«^OOrHOO O O O O O
mo mo tr « e Λί
•H
X
<u
SH 4J
<D w en rH oo m E ·ή ro ^r •h o Ό tfl ·· A W c >i 73 6 1 6 5 7
Koe 9
Pinnalla suoritettu monen viljan koe
Kaavan I mukaisten yhdisteiden edustajia kokeiltiin joukkoa viljakasvien edustajia vastaan peltoaitauskokeessa, jossa koepalstat keinotekoisesti kylvettiin rikkaruohoilla. Taulukossa ilmoitetut viljan siemenet istutettiin riveihin keskiraskaaseen keskilännen maaperään. Alla määritellyt yhdisteet sijoitettiin vöinä yli viljansiemenrivien ja tämä tapahtui välittömästi siementen istuttamisen jälkeen. Vyöt olivat noin metrin levyiset, niin että kukin koepalsta sisälsi 1 metrin leveyden kutakin allamainittua viljaa. Yhdisteet ruiskutettiin maan pinnalle kokeessa 2 kuvatun vesidispersion muodossa.
Kaikille koepalstoille kylvettiin ylimäärin savikkaa ja puntarpäätä välittömästi ennenkuin palstat istutettiin ja käsiteltiin yhdisteillä. Käsittelemättömiä vertailupalstoja ylläpidettiin vertailtavaksi käsiteltyihin palstoihin.
Taitava kasvitieteilijä teki huomiot palstoista 39 päivää niiden istutuksen ja käsittelyn jälkeen ja arvioi rikkaruohojen hallinnan prosentteina ja viljan vahingot prosentteina. Tulokset on annettu alla olevassa taulukossa.
74 6 1 6 9 7 '^-rocsioor'-oooovorocoro uoorovocovrmco n ^ φ H Ui O (ΰ ui ft cj:((3 oo-^cricovDoor^oocnooror-oo 0 -p r^cncnoxcncncncricrvvococncn
> G
<D »0 OS .G .
M
<ΰ ΓΜσνσνσνσνοσ'ισΊΟΓ-ίΛΟΓ'- +*_ cT\cricncr>cr>ocr>a»CT\co<nocri g ;2 t-λ t-i 3 ao ft 1¾ ad S ror-cNroror-rororoor^r^co * "
Φ CN (N VD r~- »—1 ·—l to <-H VD
>
•H
tn oror^or-r^t^i^or^ror-o
0 -H CNvrLnCNUOr^fHr-linCNrHCNrM
H Oi o
M
D « j m γοοογ^ογοογ-'Γ'-γ-γοοΓ'
ro >-· rHLnCTiCNOOC^CNN'VO ΓΟ 00 CO
g Q
ad
G
."ä Γ'-γ-'-ογ-γοι-'-γοοοογοΓ'-ιό ^ 2 Ή ro vr O’ rnn <s ro <0 ad SS a (0 1 H Γ-'ΟΟΓ-'ΟίηυΟΓ'-ΟΓΟΟΟίΛ
3 H ΓΟ r-H CN r-i CN f- r-HrHCO
3 -H
ft >
. VO
Λ rHCNU0rH<NU0r-|CNLn.HCNU0in
’jj-frt(rt *" V. - ·- -- «S
J H CN Ν' r-{ CN N* #H CN Ν' Ή CN NO
>i»d \ ad ad tr « Εϋ
•H
M
M <1)
U -U
<u co «h m* r·» oo H
g -H ro ro ro ro H ΟΌ M · Λ W C >1 75 61697
Koe 10
Maahan kaivettu monen viljan koe
Kokeen 9 menettelyä seurattiin, paitsi että kaavan I mukaiset yhdisteet kaivettiin maahan pyörivällä kyntäjällä välittömästi ruiskutuksen jälkeen. Vilja- ja rikkaruohosie-menet istutettiin välittömästi yhdisteiden käytön ja maahan kaivamisen jälkeen.
76 616 9 7 0
CU
ffl
CU
rt mcoommr^rooroor-o •n oimr-cNCNCooor-iro-^r-
*H
0 1 ooor'iot'-co-TOor'-'a· C:nJ n^rMnrHrHt^o iH vo σν 0 u-> > C <1) :rd os x;
M
o o-> n r- tnm vo eno r- oj in o
^ -rt r-tcoo-icnmcriChonr^CAO
0 :rt r-l <~i
CU CU
:nj C t-^r^oor". roooroomr- χ! r-i^r-co orocooofoin^cT» O r-tr-ir-i >
H
w Lomrooooromoor^r^
CMCN^Cnm^DCOCT^^r^t^CO
05
—< <TJ
H fnror^inr^r^nrgr^rono
O ” rMlOCOOjmr'.OViHC'IOOVO
« u « C3
tJ
5 »ö < e
H -H
IX or'-mcoor'-ooot-'r·'© π3 x: es <jo v£> n tn m »h m
m :n3 S CU
Π3 ' ^ οοοοοΡ'οσοσοΓ'
^ <H C» H H
> 0 0 cu
00 VO 00 VO CO VO
| tNlOi-ICMrvJin^H01(NinrH(M
:0 »— 4-> :rÖ Γ0 O θ' iH <N O O rH CM O OiHCN 4-> Cl X! >i:nJ \ :r0 :nj O' «ex
rH
% Z> ” " " Φ (0 ε -u •H O Ό (Λ ·· X3 W C >, 77 61697 f 3 α 3 α (O o o o ΓΟ oi ro m r-*
•H
O
cn • . . o o o co e rt ,—) r-
0 -P
> c Φ :n3 PS Λ
M
3 O O CO CO
4j vo c\ σ> σν C :<0 3 :3
Oh Cu :3 ro r- ro o co C r-i ιο σ> ολ . .
j3 Φ > · 3
9 rn O CO Γ" ΙΟ CO
ro m en co
3 -H
•ΓΊ PS
r— 3 ^ o co co r- o ^ cm cni co io m O 3
« Q
«
D
PI :3
P C
< -H
Eh I OOOCOCO
3 Λ cn <H cn in 3 :3 S Oh 3
•H
!Zl O co o o o
> Ή CM
3 3 Oh
CO ID VD
I 04 m «Η cm in :0 ^ · v n ·» *»
-p :3 3 o O ι—I CM O
P P Λ >1 :3 :3 :3 3>
X, B M
•H
λ; .x <u .
L. ij 00 CD (0 ^
S -H
•HOT? cn ·· Λ W C >1 78 61 6 9 7
Koe 11
Monivuotinen rikkaruohokoe
Esimerkin 1 mukaista yhdistettä kokeiltiin tyypillisiä monivuotisia rikkaruohoja vastaan. Yhdiste muotoiltiin kokeen 1 menetelmän mukaan. Muotoillun yhdisteen käytöt tehtiin kasvihuone-maaperää sisältäviin muoviruukkuihin, joihin oli istutettu kiertoa, koiranhirssiä, villidurraa ja juolavehnää. Kierron juurikanta ja villidurran ja juolavehnän juurakot oli saatu pellolla kasvavista kasveista ja koiranhirssin rönsyt oli juurrutettu kasvihuoneessa kasvaneista koiranhirssialoista.
Yhdiste ruiskutettiin muotoillussa muodossaan tasaisesti ruukkujen päälle välittömästi rikkaruohojen istutuksen jälkeen ja kasteltiin kevyesti maaperään. Ruukut lannoitettiin yksitellen muutamia päiviä käsitellyn jälkeen.
Ruukkuja säilytettiin kasvihuoneessa ja kasveja huomioitiin viisi viikkoa yhdisteen käytön jälkeen. Rikkaruohojen hallinta arvosteltiin 0-10 asteikolla.
Taulukko Käyttö- Kierto Koiranhirssi Villidurra Juolavehnä määrä kg/ha_ 0,28 10 5 18 0,56 10 7 3 10 1.1 10 7 59 2.2 10 8 5 9
Samaa yhdistettä kokeiltiin myös samoja rikkaruohoja vastaan kokeessa itämisen jälkeen, jossa rikkaruohojen annettiin kasvaa 30-60 päivää istutuksen jälkeen ennen yhdisteen käyttöä. Ennen yhdisteen käyttöä kasvit leikattiin 10-20 cm:n korkuisiksi ja kierron rönsyt leikattiin takaisin ruukun reunoihin. Kasveja huomioitiin neljä viikkoa käsittelyn jälkeen.
Tulokset ovat seuraavat: Käyttö- Kierto Koiranhirssi Villidurra Juolavehnä määrä kg/ha 0,28 88 85 0,56 88 8 10 1,1 8 8 8 10 2,2 8 7 8 10 61697 79
Koe 12
Monivuotinen rikkaruohokoe Tässä tyypillisessä kokeessa rikkaruohot ja olosuhteet olivat samanlaiset kuin kokeessa 11. Käytettiin joukkoa kaavan I mukaisia yhdisteitä. Rikkaruohot tarkastettiin neljä viikkoa yhdisteiden käytön jälkeen. Tulokset ennen itämistä olivat seuraavat: 80 61 697
Esimerkki Käyttö Kierto Koiran- Villi- Juola- n:o määrä hirssi durra vehnää yhdiste kg/ha ϊ Γ7Ϊ 10 §7» IÖ TÖ / 0,56 10 9,8 10 10 0,28 10 8 10 10 0|14 10 8 9T5 10 51 1,1 10 9.5 10 10 0 r 56 10 9 10 10 0,28 10 5 7 6 0,14 10 4 7 12 lfl 10 9 r 5 9,5 10 0 j 56 10 8 9 10 0r28 10 888 0,14 10 6 8 14 1,1 10 9,5 10 10 0,56 .10 9 10 10 0,28 10 9 7 9 0,14 10 7 7 7 57 1,1 10 9,5 10 10 0,56 10 9 9,5 10 0,28 10 7 10 9 0,14 10 5 7 7
Tulokset itämisen jälkeen suoritetuista kokeista olivat seuraavat: 81 61697
Esimerkki Käyttö Kierto Koiran- Villi- Juola- n:o määrä hirssi durra vehnä yhdiste kg/ha 1 1,1 9,5 9,5 0,56 9 9,5‘ 8 9 / 0,28 8 9,5 0114 3 9 51 1,1 9 9 0,56 9 8 7 9 0,28 7 5 0,14 5 4 12 1,1 9 9 0,56 9,5 9 8.7 0,28 8 5 0,14 7 4 14 1,1 9 9 0,56 9,8 9 8 9 0,28 8 8 0,14 7 6 57 1,1 9 9 0,56 9,5 9 7 8 0,28 5 6 0.,14 4 3
Koe 13
Prosopis-koe
Kaavan I mukaisia tyypillisiä yhdisteitä kokeiltiin kasvihuoneessa kasvavia Prosopis-suvun puihin. Puut siirrettiin 12,5-30 cm:n korkuisina 4,5 l:n metalliruukkuihin. Kun puut olivat alkaneet kasvaa voimakkaasti ruukuissa, yhdisteet lisättiin kastelemalla 82 6 1 6 9 7 maa läpimäräksi. Käyttöä varten yhdisteet muotoiltiin liuottamalla ne asetoni:etanoliseokseen kokeessa 1 kuvatulla tavalla ja dispergoimalla sopiva määrä liuosta 25 ml:aan vettä kussakin ruukussa käytettäväksi. Prosopis-puita huomioitiin noin 90 päivää yhdisteiden käytön jälkeen ja hallinta arvosteltiin 0-10 asteikolla.
Esimerkki Käyttö- Arvos- n:o määrä telut.
yhdiste kg/ha 34 .1,1 6 2,2 6 4.5 7,5 37 1,1 7 2f2 4 4.5 8,5 1 1,1 9,8 2.2 9,9 4.5 9,9 47 1,1 9 2.2 9,5
4t5 . V
48 1,1 10 2.2 9,9 4.5 10 51 1,1 0 2.2 4 4.5 7 6 1,1 10 2.2 9,5 4.5 9,9 83 6 1 6 9 7
Esimerkki Käyttö- Arvos- n:o määrä telut yhdiste kg/ha 7 1,1 2 2.2 7,5 4 , 5 4.
8 1,1 - 6 2f2 7 4V5 9,9 ' 12 ‘ 1,1 3 2.2 9 4.5 6 13 1,1 10 2.2 10 4.5 10 14 1,1 10 2*2 10 4.5 10 57 1,1 0 2,2 0 4.5 4
Koe 14
Grape-hedelmäkoe
Esimerkki 1 mukaista yhdistettä kokeiltiin grapehedelmä* lehdossa trooppisessa ilmastossa. Maaperä oli hiekkaista ja puut kasvatettiin roiskutinkastelulla puutarhapenkkiviljelyksellä.
Puut olivat noin kaksivuotiaita kun yhdistettä käytettiin.
Yhdiste valmistettiin kokeen 1 menetelmällä ja käytettiin ruiskuttamalla pinnalle 1 metrin nelikulmaiselle alueelle kunkin puun juurelle. Puiden satovahingot arvioitiin asteikolla 0-10 noin 14 viikkoa yhdisteiden käytön jälkeen seuraavin tuloksin.
84 61 6 97 Käyttömäärä kg/ha 0,14 0,21 0,28 0,42 0,56 1,1 2,2 4,5 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,7 0,0 4,5
Rikkaruohojen hallinta huomioitiin myös noin 14 viikkoa yhdisteen käytön jälkeen. Seuraavat tulokset todettiin ilmaistuna hallintaprosenttina perustuen käsittelemättömien vertailualueiden rikkaruohopopulaatioon.
85 61 69 7
I O
5 « r-f'-oooooo „ “J cncnoooooo
r-f q *—IfHrHr-HrHrH
S λ; <o
H
Ό >-i (0
(0 H
x; Xi mmrjoomoo
0(0 UOlOVOO. OONCMO
•HO ιΗ I—I I—I
« t/1
(0 (0 M -P (D <0 Ä -H
^ °oo°oooo y „ oooooooo
Qj ^ ' ( * ( Ή *—t »—{ f—( f—{ r—{
Ο Ή I
(0
M :(0 3 H
0,:(0 ΓΟΟΟΟΟΟΟΟΟ cooocnoooo
h ^ rHrH fH rH r-| rH
3 :(0
CM T-i I
3 -H
S ® oommoom oco i-t ro Γ" co cr\ 0 -h « Λ
fH
(0 0 jix; oonor-oooo · O I—I oo oo <n o cT\ (0 3 - r~l
PQ M
5 :(0 (0 ^ -< « vo ··· *n %r m i—i c\: m >, :(0 \ *" ·“ — ·*· :(0:(0tT> ° σ CO O O <—t cm -¾1 * E Ai 86 6 1 6 9 7
Koe 15
Cyperus rotundus-kasvin hallinta puuvillakokeissa
Esimerkin 1 yhdistettä kokeiltiin pellolla kasvavaan puuvillaan, joka oli saastutettu Cyperus rotunduksella. Puuvillaa kasvatettiin savimaassa tasaisella viljelyksellä kastelematta substrooppisessa ilmastossa. Yhdiste käytettiin veteen dispergoi-tuna 80% kostuvana pulverina ja se kaivettiin maahan välittömästi ennen puuvillan istutusta. Satovahinkojen ja rikkaruohon hallintahuomiot tehtiin vahinko- tai hallintaprosentteina noin 8 viikkoa yhdisteen käytön jälkeen. Tulokset ovat seuraavat: Käyttö- Satovahinko Acanthos Cyperus Emilia määrä kg/ha permum rotunduksen sonchifolian hispidumin hallinta hallinta _hallinta_ 0,56 0 27 20 33 0,84 0 60 67 80 1.1 0 68 73 90 1,7 0 90 90 100 2.2 0 99 99 100 3,4 0 99 99 100
Koe 1 6
Rikkaruohon hallinta kahvikokeissa
Esimerkin 1 yhdistettä käytettiin myös kasvaviin kahvipensaisiin hyvin ylläkuvatun kaltaisissa kokeissa, paitsi että yhdiste käytettiin maan pinnalla. Yhdisteen käyttömäärät aina 2 kg/ha saakka eivät osoittaneet mitään vahinkoja kahville, kun sato tarkastettiin noin 6 viikkoa ja noin 4 kuukautta yhdisteen käytön jälkeen. Kokeessa huomattiin erinomainen yksivuotisten rikkaruohojen, yksivuotisten leveälehtisten rikkaruohojen, Acanthosperum australen, Acanthosperum hispidumin, Bidens pilosan, Cenchrus echinatuksen sekä Cyperus rotunduksen hallinta.
Kaavan I mukaisten yhdisteiden erimonainen laajaspektrinen vaikutus on selvästi kuvattu ylläolevissa esimerkeissä. Esimerkit osoittavat yhdisteiden tehon yksivuotisia rikkaruohoja vastaan, suhteellisesti helposti hallittavissa olevia leveälehtisiä kuten revonhäntä, ja vaikeammin hävitettäviä leveälehtisiä kuten koisot, tuoksukki ja Cassia obtusifolia. Edelleen yhdisteet hallitsevat sellaisia monivuotisia rikkaruohoja kuten villidurraa, juolavehnää, kiertoa, koiranhirssiä ja Cyperus esculentusta, jotka ovat hyvin vaikeasti hallittavissa. Yhdisteet hallitsevat myös leviä ja vesi- 87 61 69 7 rikkaruohoja, kuten Ceratophyllum-lajeja ja vastaavia. Edelleen yhdisteet hävittävät puumaisia kasveja, kuten Prosopis-lajeja, jotka ovat taloudellisesti harmillisia, rikkaruohoja kuivassa ilmastossa. Siten kasvitieteilijä toteaa, että yhdisteitä voi käyttää ei-toivottujen puumaisten kasvien hallintaan paikoissa, joissa sellaisia kasveja ei haluta. Kasvitieteilijät toteavat, että yhdisteiden esimerkein osoitettu vaikutus osoittaa yhdisteiden olevan tehokkaita kaikenlaisia rikkaruohoja vastaan.
Herbisidisen menetelmän edullinen muoto on kuitenkin menetelmän käyttö rikkaruohojen selektiiviseen hävittämiseen.
On hyvin epätavallista, että kaavan I mukaiset yhdisteet ovat herbisidisesti tehokkaita sekä ennen itämistä että itämisen jälkeen käytettyinä. Sitten niitä voidaan käyttää maaperässä rikkaruohojen hävittämiseen maaperäkosketuksella rikkaruohonsiementen itäessä, ja niitä voi myös käyttää itäneiden rikkaruohojen hävittämiseen suoralla kosketuksella rikkaruohon näkyviin osiin. Käytettäessä yhdisteitä ennen itämistä, rikkaruohot kuolevat joko itämisen kuluessa tai heti itämisen jälkeen. Yhdisteet tuodaan tehokkaasti kosketukseen vesirikkaruohojen kanssa joko suspendoi-malla tai liuottamalla yhdiste siihen veteen, jossa rikkaruohot kasvavat, tai käyttämällä yhdiste vedenalaisessa maaperässä, johon rikkaruohot ovat juurtuneet.
Yhdisteiden erinomaisesta tehokkuudesta johtuen yhdisteiden käyttömenetelmä rikkaruohojen torjuntaan on oheisen keksinnön tärkeä muoto. Tämä muoto on rikkaruohojen selektiivinen torjuntamenetelmä, jossa rikkaruohon saatetaan yhteyteen herbisidisesti tehokkaan määrän kanssa yhtä kaavan I mukaista ylläkuvattua yhdistettä. Tämän keksinnön yhteydessä rikkaruohon siemeniä, jotka saatetaan yhteyteen yhdisteiden kanssa käytettäessä yhdisteitä ennen itämistä pidetään rikkaruohoina.
Yhdisteiden käyttö ennen itämistä on tehokasta, kuten esimerkit osoittavat, olivatpa yhdisteet maan pinnalla tai pinnan alla.
Kuten ylläolevat esimerkit osoittavat, ovat monet yhdisteistä hyväksyttävän turvallisia useille satolajeille, kuten maapähkinöille, soijapavuille, durralle, vehnälle, riisille ja puiden sadoille, kun niitä on käytetty sopivassa määrin ja sopivina aikoina. On huomattava, että yhdisteet ovat erikoisesti ja huomattavan harmittomia puuvillalle esimerkkeinä olleissa kokeissa. Siitä turvallisuudesta johtuen, jolla tätä kasvia voidaan käsitellä yhdis- 88 61 6 97 teillä, on tämän keksinnön edullinen muoto sen käyttö puuvillapeltojen rikkaruohontorjuntamenetelmänä.
Yhdisteitä voidaan myös käyttää sopivin käyttömäärin kasvillisuuden kokonaishallintaan. Tällaista hallintaa halutaan usein pidettäessä peltokesantona jonkun aikaa, tai teollisuustiloilla ja rakennettavilla tiepohjilla. Yhdisteiden kyky hallita monivuotisia rikkaruohoja ja puumaisia kasveja tekee niistä erikoisen arvokkaita kokonaiskasvillisuuden hallinta-aineita.
Menetelmä on huomattava kyvystään selektiivisesti tuhota rikkaruohoja. Termiä rikkaruoho ei tässä ole käytetty rajoittavassa mielessä, vaan sitä on käytetty laajasti tarkoittamaan ei-toivot-tuja ja epämieluisia kasveja; siis vahingollista kasvillisuutta. Esimerkiksi menetelmää voidaan käyttää puuvillapellolla ei vain sinänsä epämieluisten kasvien tuhoamiseen, kuten villidurra ja tuoksukki, vaan myös puuvillapellolla ei-toivottujen viljakasvien tuhoamiseen. Om ymmärrettävä, että on käytettävä oikeita käyttömääriä rikkaruohojen selektiivisessä torjunnassa, kuten kasvitieteilijät hyvin ymmärtävät.
Rikkaruohopopulaatio-osuus, joka kuolee käyttämällä yhtä kaavan I mukaisista yhdisteistä, riippuu rikkaruoholajista ja käytetyn yhdisteen tyypistä ja määrästä. Monissa tapauksissa tietysti koko populaatio kuolee. Muissa tapauksissa osa rikkaruohoista kuolee ja osa vahingoittuu, kuten jotkut ylläolevista esimerkeistä osoittavat. On ymmärrettävä, että yhden yhdisteen käyttö on tehokas ja hyödyllinen jopa, jos vain osa rikkaruohopopulaatiosta kuolee ja toinen osa populaatiosta vahingoittuu. Rikkaruohon pelkkä vahingoittuminen on hyödyllinen, koska ympäröivä vilja, joka kasvaa normaalisti, leviää ja tappaa hitaasti kasvavan vahingoittuneen rikkaruohon.
Kaavan I mukaisen annetun yhdisteen paras käyttömäärä annetun rikkaruohon torjunnassa vaihtelee tietenkin yhdisteen käyttö-menetelmästä, ilmastosta, maaperätyypistä, maaperän vesi- ja orgaanisten aineiden pitoisuuksista ja muista kasvitieteeseen perehtyneen tuntemista tekijöistä riippuen. On kuitenkin huomattavissa, että optimi käyttömäärä on välillä noin 0,1-20 kg/ha lähes joka tapauksessa. Optimimäärien huomataan useimmiten olevan edullisella välillä noin 0,1-5 kg/ha.
89 61697
Aika jolloin yhdisteet pitäisi saattaa maaperän tai rikkaruohojen kanssa kosketuksiin, vaihtelee laajasti, koska yhdisteet ovat tehokkaita sekä ennen itämistä että itämisen jälkeen. Ainakin jonkin verran rikkaruohojen hallintaa on tuloksena yhdisteiden käytöstä mihin tahansa aikaan, kun rikkaruohot kasvavat tai itävät. Ne voidaan myös saattaa maaperään käyttämättömänä ainakin seuraa-vana lämpimänä kautena itävien rikkaruohojen hävittämiseksi.
Kun yhdisteitä käytetään yksivuotisen sadon rikkaruohojen torjuntaan, on yleensä parasta saattaa yhdiste maaperään ennen itämistä, aikana, jolloin kasvi istutetaan. Jos yhdiste on kaivettava maahan, se käytetään yleensä välittömästi ennen istutusta. Jos se käytetään pinnalla, on yleensä yksinkertaisinta käyttää yhdiste välittömästi istutuksen jälkeen.
Yhdisteet saatetaan maaperään tai itäneisiin rikkaruohoihin maanviljelyksessä yleisillä tavoilla. Ne voidaan lisätä maaperään joko vesidisperioiden tai rakeisten tuotteiden muodossa, joiden valmistusta pohditaan alla. Yleensä vesidispersiotuotteita käytetään yhdistettä käytettäessä itäneisiin rikkaruohoihin. Tuotteet käytetään millä tahansa erityyppisellä ruiskulla tai rakeisella annostelijalla, jotka ovat laajassa käytössä maanviljelyskemikaa-leja maaperän tai kasvavan kasvillisuuden ylle levitettäessä. Kun yhdiste on kaivettava maahan, ovat tehokkaita mitkä tahansa yleisistä maahankaivamislaitteista, kuten levykarhi, sähkökäyttöinen pyörivä kuokka ja vastaavat.
Yhdisteet käytetään tavallisesti herbisidisten tuotteiden muodossa, jotka ovat keksinnön tärkeä sovellutus. Tämän keksinnön mukainen herbisidinen tuote sisältää kaavan I mukaisen yhdisteen ja inertin sideaineen. Yleensä tuotteet on muotoiltu maanviljelys-kemiassa yleisillä tavoilla, ja ne ovat uusia vain, koska ne sisältävät elintärkeänä osana uuden herbisidisen yhdisteen.
Hyvin usein tuotteet muotoillaan väkevöityinä tuotteina, jotka käytetään joko maaperään tai kasvualustan vesidispersioiden tai emulsioiden muodossa, jotka sisältävät yhdistettä noin 0,1-noin 5% välillä. Veteen dispergoituvat tai emulgoituvat tuotteet ovat joko kiinteitä aineita, jotka yleensä tunnetaan kostutettavina jauheina, tai nestemäisiä aineita, jotka yleensä tunnetaan emulgoituvina väkevöitteinä. Näitä väkevöitetuotteita käytetään välillä: 50 61 697 kaavan I mukainen yhdiste 10-80 paino-% pinta-aktiivinen aine 3-10 " inertti sideaine 87-10 "
Kostutettavat jauheet sisältävät hienojakoisen seoksen yhdistettä, inertillä sideainetta ja pinta-aktiivisia aineita. Yhdisteen väkevyys on yleensä noin 10%:sta noin 90%:iin. Inertti sideaine valitaan tavallisesti attapulgiittisavista, kaoliini-savista, montmorilloniittisavista, piimäistä tai puhdistetuista silikaateista. Tehokkaat pinta-aktiiviset aineet, jotka käsittävät noin 0,5-10% kostutettavasta jauheesta, löytyvät ligniini-sulfonaattien, kondensoitujen naftaleenisulfonaattien, naftaleeni-sulfonaattien, alkyylibentseenisulfonaattien, alkyylisulfonaattien ja ionittomien pinta-aktiivisten aineiden, kuten fenolin etyleeni-oksidiadduktit, joukosta.
Tyypilliset kaavan I mukaisten yhdisteiden emulgoituvat väkevöitteet sisältävät sopivan yhdisteväkevyyden, kuten noin 110 - noin 500 g/1 nestettä, liuotettuna inerttiin sideaineeseen, joka on veteen sekoittumattoman liuottimen ja emulgaattoreiden seos. Hyödyllisiin orgaanisiin liuottimiin kuuluvat aromaatit, erikoisesti ksyleenit, ja maaöljyfraktiot, erikoisesti korkealla kiehuvat maaöljyn naftaleeni- ja olefiinijakeet. Monia muita orgaanisia liuottimia voidaan myös käyttää, kuten terpeeniliuottimia ja monimutkaisia alkoholeja, kuten 2-etoksietanoli. Sopivat emulgaattorit emulgoituville väkevöitteille valitaan saman tyyppisistä pinta-aktiivista aineista kuin käytetään kostutettavissa jauheissa.
Kun yhdistettä käytetään maaperään, kuten käytettäessä yhdistettä ennen itämistä, on mukava käyttää rakeista tuotetta. Sellainen tuote sisältää tyypillisesti yhdisteen dispergoituna rakeiseen inerttiin sideaineeseen, kuten karkeaksi jauhettu savi. Rakeiden hiukkaskoko vaihtelee yleensä välillä noin 0,1- noin 3 mm. Yleinen rakeiden muotoilumenetelmä sisältää yhdisteen liuottamisen halpaan liuottimeen ja liuoksen lisäämisen sideaineeseen sopivassa kiinteän aineen sekoittimessa. Rakeiset tuotteet ovat yleensä seuraavia rakenteeltaan:
Kaavan I mukainen yhdiste 1-10 paino-% pinta-aktiivinen aine 0,2 " inertti sideaine 99-88 " 31 61697
Jonkinverran vähemmän taloudellisesti yhdiste voidaan dispergoida aineesta, joka sitten kuivataan ja jauhetaan karkeaksi halutun rakeisen tuotteen saamiseksi.
Esimerkit
Allaolevat esimerkit esittävät eri menetelmiä, joilla kaavan I mukaisia yhdisteitä on tehty. On kuitenkin ymmärrettävä, että kaikkiaerilaisia menetelmiä voida käyttää sopivin muunteluin minkä tahansa kaavan I mukaisen yhdisteen valmistamiseksi.
Monen esimerkkiyhdisteen huomautetaan tehdyn edellä olevan esi-merkkiyhdisteen yleisen menetelmän mukaisesti Sellaisessa tapauksessa tavallisesti asiaan perehtynyt orgaanikko näkee helposti pienet muutokset esimerkkimenetelmään, jotka tarvitaan toisen esimerkkiyhdisteen valmistamiseksi.
Lämpötilat on annettu Celsiusasteissa (°C). Ydinmag-neettisen resonanssin spektrit (NMR) määritettiin 60 megahetzin laitteella käyttäen sisäisenä vakiona tetrametyylisilaania ja ne on ilmoitettu yksiköissä sykliä sekunnissa (CPS) tai S -yksiköissä (ppm). Sulamispisteet (spj määritettiin käyttämällä lämpöpöytää.
Ensimmäinen allaoleva esimerkki kuvaa yhdisteen valmistamista edullisen synteettisen menetelmän mukaan käyttäen kaavan VII mukaista yhdistettä.
Esimerkki 1 4 l:aan tetrahydrofuraanin ja 284 g natriummetoksidia liuosta lisättiin 556 g 1-(3-trifluorimetyylifenyyli)-3-fenyyli- 2-propanonia 10-15°C:ssa 20 minuutin kuluessa. Reaktioseosta sekoitettiin 15 minuutin ajan. Sitten lisättiin 370 g etyyliformi-aattia 30 minuutin kuluessa ja seosta sekoitettiin 1 tunnin ajan 10-15°C:ssa. Seokseen lisättiin vielä 296 g etyyliformiaattia 30 minuutin aikana. Reaktioseoksen annettiin lämmetä huoneen lämpötilaan ja sitä sekoitettiin yli yön. Sitten lisättiin 336 g metyyliamiinihydrokloridia sisältävä liuos yhdessä litrassa vettä. Kahdessa faasissa olevaa seosta sekoitettiin 30°C:ssa 30 minuutin ajan. Sitten seos uutettiin metyleenikloridilla ja uutteet yhdistettiin ja väkevöitiin tyhjössä, jolloin jäljelle jäi öljymäinen jäännös, jonka muodosti 1-metyyliamino-2-fenyyli-4-(3-trifluori-metyylifenyyli)-1-buten-3-onia ja 1-metyyliamino-4-fenyyli-2-(3-trifluorimetyylifenyyli)-1-buten-3-onia sisältävä seos.
92 61 6 9 7 Jäännös saatettiin reagoimaan samalla menetelmällä kuin edellisessä kappaleessa. Metyleenikloridiin liuotettuna seos pestiin vedellä ja kuivatettiin. Kuivauksen ja liuottimen poiston jälkeen saatiin kiinteää tuotetta 430 g, saanto 65%. Tuote kiteytettiin uudelleen etyylieetteristä ja puhdistettu tuote tunnistettiin 1-metyyli-3-fenyyli-5-(3-trifluorimetyylifenyyli)-4(1H)-pyridoniksi, sp. 153-155°C infrapuna-, ydinmagneettisen resonanssin ja ohutkalvokromatografisillä analyyseillä.
Alkuaineanalyysi oli seuraava.
Teoreettinen Saatu C 69,30% 69,48% H 4,29 4,42 N 4,25 4,27
Esimerkin 1 menettelyä käytettiin myös kaikkien seuraavien esimerkkiyhdisteiden valmistamiseksi.
Esimerkki 2 1-metyyli-3,5-bis(3-trifluorimetyylifenyyli)-4(1H)-pyridoni, sp. 152-154°C, saanto 39%.
Esimerkki 3 3-fenyyli-1 - (2,2,2-trifluorietyyli)-5-(3-trifluorimetyyli-fenyyli)-!(1H)-pyridoni, NMR, kvartetti keskus 256 CPS; aromaattiset protonit 420-468 CPS; saanto 46%.
Esimerkki 4 3-(3-bromifenyyli)-5-(3-kloorifenyyli)-1-metyyli-4(1H)-pyridoni, sp. 192°C, saanto 23%.
Esimerkki 5 3-(3-kloorifenyyli)-5-(4-kloorifenyyli)-1-metyyli-4(1H)-pyridoni, sp. 170-172°C, saanto 26%.
Esimerkki 6 3- (2—fluorifenyyli)-1-metyyli-5-(3-trifluorimetyylifenyyli)-4(1 H)-pyridoni, sp. 152-154°C, saanto 20%.
Esimerkki 7 3- (2-kloorifenyyli)-5-(3-kloorifenyyli)-1-metyyli-4(1H)-pyridoni, sp. 160-161°C, saanto 15%.
Esimerkki 8 3-(3-metoksifenyyli)-1-metyyli-5-(3-trifluorimetyylifenyyli)-4(1 H)-pyridoni, sp. 113-115°C, saanto 7%.
Esimerkki 9 3-(4-kloorifenyyli)-1-metyyli-5-(3-trifluorimetyylifenyyli)-4(1 H)-pyridoni, sp. 1 53-155°C, saanto 26%.
?3 61 697
Esimerkki 10 1-allyyli-3-fenyyli-5-(3-trifluorimetyylifenyyli)-4(1 H)-pyridoni, sp. 107-109°Cf saanto 38%.
Esimerkki 11 3-(4-isopropyylifenyyli)-1-metyyli-5-fenyyli-4(1 H)-pyridoni, sp. 159°C, saanto 60%.
Esimerkki 12 3-(2-kloorifenyyli)-1-metyyli-5-(3-trifluorimetyylifenyyli)-4(1 H)-pyridoni, sp. 191-193°C, saanto 14%.
Esimerkki 13 3-(3—fluorifenyyli)-1-metyyli-5-(3-trifluorimetyylifenyyli)-4(1 H)-pyridoni, sp. 94-96°C, saanto 13%.
Esimerkki 14 3-(4-fluorifenyyli)-1-metyyli-5-(3-trifluorimetyylifenyyli)-4(1 H)-pyridoni, sp. 133-134°C, saanto 29%.
Esimerkki 15 3-(4-metoksifenyyli)-1-metyyli-5-(3-trifluorimetyylifenyyli)-4(1H)-pyridoni, sp. 162-165°C, saanto 33%.
Seuraava esimerkki kuvaa synteesiä, jossa kaavan X mukainen eeniaminoketoni saatetaan ensin reagoimaan amiinin kanssa kaavan VII mukaisen yhdisteen muodostamiseksi ja sitten aminoformyloivan yhdisteen kanssa halutun kaavan I mukaisen pyridonin muodostamiseksi.
Esimerkki 16
Eeniaminoketoni, 2-fenyyli-1-dietyyliamino-4-(3-metyylitio-fenyyli)-1-buten-3-oni valmistettiin esimerkin 73 menetelmän ensimmäisen vaiheen mukaisesti lähtien 17,5 g:sta N,N-dietyylistyryyli-amiinia ja 15 g:sta (3-metyylitiofenyyli)asetyylikloridia. Eeniaminoketoni liuotettiin 300 ml:aan etanolia, liuokseen sekoitettiin 20 g metyyliarniinihydrokloridia, ja sitä sekoitettiin noin 24 tunnin ajan. Sitten liuotin haihdutettiin, jäännös uutettiin etyyli-eetterillä ja liuos pestiin vedellä. Orgaaninen kerros kuivattiin vedettömällä natriumsulfaatilla ja kuivattu liuos haihdutettiin kuiviin, jolloin saatiin 1-metyyliamino-4-(3-metyylitiofenyyli)- 2-fenyyli-1-buten-3-onia.
Jäännös sekoitettiin 50 mlraan dimetyyliformamididimetyyli-asetaalia ja sitä kuumennettiin kiehumislämpötilassa 20 tunnin ajan. Sitten reaktioseos kaadettiin veteen ja seos uutettiin ensin eetterillä ja sitten metyleenikloridilla. Kummatkin uuttet pestiin vedellä, kuivattiin ja haihdutettiin kuiviin. Tuote oli 9 g 94 6 1 6 9 7 1-metyyli-3-(3-metyylitiofenyyli)-5-fenyyli-4(1H)-pyridonia, joka tunnistettiin NMRsllä, joka näytti huiput kohdilla 144 ja 227 CPS, ja aromaattiset protonit välillä 420-440 ja 442-458 CPS.
Samanlaisella menetelmällä valmistettiin myös seuraavat yhdisteet. Esimerkit 17 ja 18 valmistettiin hapettamalla esimerkin 16 yhdiste m-klooriperbentsoehapolla.
Esimerkki 17 1-metyyli-3-(3-metyylisulfinyylifenyyli)-5-fenyyli-4(1 H) -pyridoni, sp. 161-164°C, saanto 57%.
Esimerkki 18 1-metyyli-3-(3-metyylisulfonyylifenyyli)-5-fenyyli-4(1H) -pyridoni, sp. 176-181°C, saanto 31%.
Esimerkki 19 1-metyyli-3-fenyyli-5-(4-trifluorimetyylifenyyli)-4(1 H)-pyridoni, sp, 164-166°C, saanto 16%.
Seuraavat esimerkit kuvaavat karbonyylihalogenidista alkavan menetelmän muunnelmaa, jossa kaavan X mukainen eeniaminoketoni vaihdetaan ensin amiiniin kaavan VII mukaisen yhdisteen muodostamiseksi ja kaavan I mukainen pyridoni muodostuu sitten välituotteen formyloinnilla.
Esimerkki 20
Valmistettiin eeniaminoketoni, nimittäin 4-(3-bentsyylioksi-fenyyli)-1-dietyyliamino-2-fenyyli-1-buten-3-oni, seuraamalla esimerkin 73 menettelyn ensimmäistä askelta 14,4 g:sta (3-bent-syylioksifenyyli)asetyylikloridia ja 9,6 g:sta N,N-dietyylisty-ryyliamiinia. 13 g annos eeniaminoketonia liuotettiin 100 ml saan metanolia ja liuokseen lisättiin 26 g metyyliamiinihydrokloridia. Reaktioseosta kuumennettiin kiehumislämpötilassa yli yön. Liuotin poistettiin tyhjössä, 100 ml vettä lisättiin ja seos uutettiin sitten metyleenikloridilla. Uute pestiin laimealla kloorivety-hapolla ja sitten vedellä ja orgaaninen kerros erotettiin, kuivattiin ja suodatettiin ja haihdutettiin kuiviin. Saatu välituote, 4-(3-bentsyylioksifenyyli)-1-metyyliamino-2-fenyyli-1-buten-3-oni, liuotettiin 125 ml saan etyylieetteriä.
Liuos jäähdytettiin 5°Cseen ja lisättiin 12 g natriummetoksi-dia. Reaktioseosta pidettiin noin 5°Csssa ja lisättiin hitaasti 50 ml etyyliformimaattia. Sitten seosta sekoitettiin ja annettiin sen hitaasti lämmetä huoneen lämpötilaan. Sitten reaktioseos haihdutetiin kuiviin, jäännös uutettiin kloroformilla ja uute
PS
61 6 9 7 pestiin vedellä ja kuivattiin. Tuote puhdistettiin kromatografi-sesti silikageelillä 50:50 etyyliasetaatti:heksaani-seoksella. Tuotteen sisältävät fraktiot otettiin talteen, yhdistettiin ja haihdutettiin kuiviin. Tuote kiteytettiin uudelleen etyyliasetaatista, jolloin saatiin 1,5 g 3-(3-bentsyylioksifenyyli)-1-metyyli- 5-fenyyli-4(1H)-pyridonia, sp. 158-160°C.
Seuraavat esimerkkiyhdisteet valmistettiin myös ylläolevan esimerkin 20 menetelmän mukaisesti.
Esimerkki 21 1-metyyli-3-fenyyli-5-(2-tienyyli)-4(1 H)-pyridonia, sp. 147-148°C, saanto 6%.
Esimerkki 22 3-(3-isobutyylifenyyli)-1-metyyli-5-fenyyli-4(1H)-pyridoni, NMR dubletit kohdilla 54 ja 147 CPS; septetti kohdalla 113 CPS; aromaattiset protonit välillä 420-460 CPS.
Esimerkki 23 1-metyyli-3-(3-nitrofenyyli)-5-fenyyli-4(1H)-pyridoni, sp. 135-136,5°C, saanto 33%.
Esimerkki 23A
1-metyyli-3-allyylitio-5-(3-trifluorimetyylifenyyli)-4(1H)-pyridoni, sp. 74-75°C, saanto 5%.
Esimerkki 23B
3-(4-kloori-3-trifluorimetyylifenyyli)-1-metyyli-5-fenoksi-4{1 H)-pyridoni, sp. 130-131°C, saanto 27%.
Esimerkki 23C
1-metyyli-3-fenyyli-5-allyylitio-4(1 H)-pyridoni, sp. 136-138°C, saanto 15%.
Seuraava esimerkki kuvaa pyridonin valmistusta formamidiini-menetelmällä, jota seuraa alkylointi 1-asemassa.
Esimerkki 24 10 g 1-(2,4-dikloorifenyyli)-3-fenyyli-2-propanonia kuumen- 9 nettiin kiehumispisteeseen 10 g formamidiiniasetaatin kanssa 75 ml:ssa formamidia 3 tunnin ajaksi. Sitten seos kaadettiin jäihin ja vettä lisättiin. Kun jää oli sulanut, seos suodatettiin ja erottunut kiinteä aine pestiin etyylieetterillä. Sitten kiinteä aine liuotettiin etanoliin, väri poistettiin hiilellä ja kiteytettiin uudelleen, jolloin saatiin 1,3 g 3-(2,4-dikloorifenyyli)- 5-fenyyli-4(1 H)-pyridonia, joka tunnistettiin infrapuna- ja ydinmagneettisen resonanssin analyyseillä.
96 61697
Yllä mainittu pyridoni lisättiin liuokseen, joka sisälsi 0,5 g 50% natriumhydridiä 60 ml:ssa DMSO ja lämmitettiin, kunnes pyridoni liukeni. Metyylijodidia lisättiin sitten ylimäärin ja seosta sekoitettiin puolen tunnin ajan. Sitten seos kaadettiin veteen ja suodatettiin. Kiinteät aineet uutettiin metyleeniklo-ridilla, joka sitten kuivattiin magnesiumsulfaatilla ja haihdutettiin kuiviin . Jäännös kiteytettiin uudelleen bentseeni-heksa-aineseoksesta, jolloin saatiin 1,1 g 3-(2,4-dikloorifenyyli)-1-metyyli-5-fenyyli-4(1 H)-pyridonia, sp. 202-204°C, joka tunnistettiin ydinmagneettisen resonanssin ja infrapuna-analyysillä. Alkuaineiden mikroanalyylin tulokset ovat seuraavat:
Teoria Saatu C 66,68% 66,84% H 3,83 4,05 N 4,09 4,01
Seuraavat esimerkkiyhdisteet tehtiin esimerkin 24 yleisen menetelmän mukaan. Muutamissa tapauksissa 1-substituoimaton pyri-donivälituote valmistettiin yllä selostetun Benaryn ja Bitterin tunnetun menetelmän mukaan.
Esimerkki 25 3.5- difenyyli-1-etyyli-4(1 H)-pyridoni, sp. 171°C, saanto 75%.
Esimerkki 26 1-allyyli-3,5-difenyyli-4(1H)-pyridoni, sp. 174°C, saanto 79%.
Esimerkki 27 3.5- difenyyli-1-isopropyyli-4(1H)-pyridoni, sp. 152°C, saanto 15%.
Esimerkki 28 1-syaanimetyyli-3,5-difenyyli-4(1H)-pyridoni, sp, 221-224°C, saanto 55%.
Seuraava esimerkki kuvaa formylointimenetelmän muunnelmaa, jossa kaavan VIII mukainen lähtöketoni diformyloidaan kaavan VI mukaisen yhdisteen muodostamiseksi ja pyridoni muodostuu vaihto-reaktiossa amiinin kanssa.
Esimerkki 29 100 g annos 1,3-difenyyli-2-propanonia liuotettiin 35 g:aan etyyliformiaattia ja lisättiin 25 g:aan natriummetoksidia 500 ml: ssa etyylieetteriä 0-5°C:ssa 30 minuutin aikana. Sitten reaktio-seoksen annettiin lämmetä huoneen lämpötilaan ja sitä sekoitettiin yli yön. Sitten seos suodatettiin, jolloin saatiin 460 g 97 616 9 7 1,5-dihydroksi-2,4-difenyyli-1,4-pentadien-3-onin dinatriumsuolaa, joka käytettiin seuraavassa askeleessa puhdistamatta.
20 g annos yllämainittua raakasuolaa lisättiin liuokseen, ja sisälsi 5 ml väkevää rikkihappoa ja 20 g propyyliamiinia 75 ml:ssa vettä. Seosta sekoitettiin puolen tunnin ajan huoneen lämpötilassa. Sitten reaktioseos uutettiin etyylieetterillä ja vesikerros haihdutettiin kuiviin. Jäännös uutettiin kloroformilla, yhdistetyt orgaaniset uutteet haihdutettiin kuiviin ja jäännös kiteytettiin uudelleen bentseeni-heksaaniseoksesta, jolloin saatiin 3,5 g 3,5-difenyyli-1-propyyli-4(1 H)-pyridonia, sp. 172— 174°C.
Seuraavat tyypilliset yhdisteet valmistettiin myös esimerkin 29 yleisen menetelmän mukaan.
Esimerkki 30 3.5- difenyyli-1-metoksi-4(H)-pyridoni, sp. 165°c, saanto 95%.
Esimerkki 31 3-(3-fluorifenyyli)-1-metyyli-5-fenyyli-4(1 H)-pyridoni, sp. 133,5°C, saanto 69%.
Esimerkki 32 3- (4-bromifenyyli)-1-metyyli-5-fenyyli-4(1 H)-pyridoni, sp. 177°c, saanto 63%.
Esimerkki 33 3-(4-metoksifenyyli)-1-metyyli-5-fenyyli-4(1H)-pyridoni, sp. 165°C, saanto 32%.
Esimerkki 34 3-(3-kloorifenyyli)-1-metyyli-5-fenyyli-4(1H)-pyridoni, sp. 172°C, saanto 27%.
Esimerkki 35 3-(4-kloorifenyyli)-1-metyyli-5-fenyyli-4(1 H)-pyridoni, sp. 141,5°C, saanto 76%.
Esimerkki 36 1-metyyli-3-(1-naftyyli)-5-fenyyli-4(1 H)-pyridoni, NMR huiput kohdilla 204 ja 483 CPS; aromaattiset protonit välillä 430-470 CPS; saanto 12%.
Esimerkki 37 3.5- bis(3-kloorifenyyli)-1-metyyli-4(1 H)-pyridoni, sp. 164-167°C, saanto 59%.
Esimerkki 38 1-metyyli-3-(3-metyylifenyyli)-5-fenyyli-4(1 H)-pyridoni (i moolia bentseeniä sisältävä kompleksi), sp.79,5 C, saanto 25%.
98 61 697
Esimerkki 39 1-metyyli-3-(4-metyylifenyyli)-5-fenyyli-4(1H)-pyridoni, sp. 144,5°C, saanto 28%.
Esimerkki 40 1-metyyli-3-(2-metyylifenyyli)-5-fenyyli-4(1 H)-pyridoni, NMR huiput kohdilla 133 ja 201 CPS; aromaattiset protonit välillä 420-440 ja 442-460 CPS; saanto 16%.
Esimerkki 41 3-(4-fluorifenyyli)-1-metyyli-5-fenyyli-4(1H)-pyridoni, sp. 166°C, saanto 60%.
Esimerkki 42 1-metyyli-3-fenyyli-5-(3-trifluorimetyylifenyyli)—4(1 H) — pyridoni, sp. 152-156°C, saanto 52%.
Esimerkki 43 3-(3-metoksifenyyli)-1-metyyli-5-fenyyli-4(1H)-pyridoni, NMR huiput kohdilla 200 ja 220 CPS aromaattiset protonit välillä 420-440 ja 442-460 CPS; saanto 33%.
Esimerkki 44 3-(3,4-dikloorifenyyli)-1-metyyli-5-fenyyli-4(1H)-pyridoni, sp. 166,5°C, saanto 54%.
Esimerkki 45 3- (2,5-dikloorifenyyli)-1-metyyli-5-fenyyli-4(1H)-pyridoni, sp. 155,5°C, saanto 22%.
Esimerkki 46 3- (2-kloorifenyyli)-1-metyyli-5-fenyyli-4(1H)-pyridoni, sp. 145°C, saanto 29%.
Esimerkki 47 3.5- bis(3-fluorifenyyli)-1-metyyli-4(1H)-pyridoni, sp. 149-151°C, saanto 60%.
Esimerkki 48 3- (3-kloorifenyyli)-5-(3-fluorifenyyli)-1-metyyli-4(1H) — pyridoni, sp. 145-146°C, saanto 64%.
Esimerkki 49 3-(3,5-dikloorifenyyli)-1-metyyli-5-fenyyli-4(1H)-pyridoni, sp. 131-135°C, saanto 28%.
Esimerkki 50 3.5- bis(3-bromifenyyli)-1-metyyli-4(1H)-pyridoni, sp. 216,5°C, saanto 43%.
99 61 6 97
Esimerkki 51 3- (3-bromifenyyli-1-metyyli-5-fenyyli-4(1H)-pyridoni, sp. 172°C, saanto 38%.
Esimerkki 52 3-(2-fluorifenyyli)-1-metyyli-5-fenyyli-4(4H)-pyridoni, sp. 165°C, saanto 19%.
Esimerkkki 53 3-(3-bromifenyyli)-1-metyyli-5-(3-trifluorimetyylifenyyli)-4(1 H)-pyridoni, sp. 151-153°C, saanto 37%.
Esimerkki 54 1 -(1-karboksietyyli)-3-fenyyli-5-(3-trifluorimetyylifenyyli)-4(1 H)-pyridoni, sp. 236-237°C, saanto 13%.
Esimerkki 55 1-dimetyyliamino-3,5-difenyyli-4(1H)-pyridoni,sp. 143°C, saanto 94%.
Esimerkki 56 1-metyyli-3-(2-naftyyli)-5-fenyyli-4(1 H)-pyridoni, sp. 101-105°C, saanto 45%.
Esimerkki 57 1-etyyli-3-fenyyli-5-(3-trifluorimetyylifenyyli)-4(1H) — pyridoni, sp. 98-100°C, saanto 66%.
Esimerkki 58 3-fenyyli-1-propyyli-5-(3-trifluorimetyylifenyyli)-4(1H)-pyridoni, NMR, tripletti kohdilla 60 ja 230 CPS ja sekstupletti kohdalla 114 CPS; saanto 42%
Esimerkki 59 1-metoksi-3-fenyyli-5-(3-trifluorimetyylifenyyli)-4(1H)-pyridoni, NMR huippu kohdalla 248 CPS.
Esimerkki 60 3-(3-kloorifenyyli)-1-metyyli-5-(3-trifluorimetyylifenyyli)-4(1 H)-pyridoni, sp. 1 33-135°C, saanto 28%.
Esimerkki 61 3-(4-bifenylyyli)-1-metyyli-5-fenyyli-4(1H)-pyridoni, sp. 186-190°C, saanto 1%.
Esimerkki 62 3-(3-bifenylyyli)-1-metyyli-5-fenyyli-4(1H)-pyridoni, sp. 186-190°C, saanto 2 %.
616 9 7 100
Seuraava esimerkki kuvaa pyridonien synteesiä ketoneja di(aminoformyloimalla), jota seuraa vaihtoreaktio amiinien kanssa.
Esimerkki 63
Seosta, joka sisälsi 26,8 g fenyyliasetonia ja 71,4 g dimetyyliformamididimetyyliasetaalia 100 mlrssa vedetöntä dime-tyyliformamidia, kuumennettiin pystyjäähdyttimen alla 5 päivän ajan. Sitten reaktioseos haihdutettiin kuiviin tyhjössä.Jäljelle jääneen tummanpunaisen öljyn analyysi osoitti, että se koostui 75%:sta haluttua 1,5-bis(dimetyyliamino)-2-fenyyli-1,4-pentadien-3-onia ja noin 25%:sta vastaavaa monoaminoformyloitua yhdistettä. Saanto oli 30 g ja välituote käytettiin puhdistamatta.
Yllävalmistettu seos liuotettiin 100ml:aan denaturoitua etanolia, ja 30 g metyyliamiinihydrokloridia lisättiin. Seosta kuumennettiin pystyjäähdyttimen alla yli yön ja liuotin poistettiin tyhjössä. Jäännös otettiin metyleenikloridiin ja liuos pestiin vedellä ja kyllästetyllä natriumkloridin vesiliuoksella. Pesty orgaaninen kerros kuivattiin magnesiumsulfaatilla ja liuotin poistettiin tyhjössä. Jäljelle jäänyt öljy ravisteltiin etyyli-eetterin kanssa. Kiinteä tuote, joka saostui eetteristä, pestiin edelleen eetterillä ja kuivattiin ilmassa. Tuote kiteytettiin uudelleen isopropyylieetteri-metyleenikloridiseoksesta, jolloin saatiin 10 g puhdistettua 1-metyyli-3-fenyyli-4(1H)-pyridonia, sp. 123-125°C.
Esimerkki 64 3 g annos esimerkin 63 tuotetta liuotettiin 100 ml:aan vettä ja bromiinin vesiliuosta lisättiin tipoittain kunnes sakan lisääntyminen bromiiniliuosta lisättäessä lakkasi. Sakka poistettiin suodattamalla, pestiin vedellä ja ilmakuivattiin. Tuote kiteytettiin uudelleen etanolista, jolloin saatiin 3 g 3-bromi-1-metyyli-5-fenyyli-4(1H)-pyridonia, sp. 195-197°C. Esimerkin 63 ja sopivissa kohdin esimerkin 64 menettelyä käytettiin seuraavien yhdisteiden valmistamiseksi.
Esimerkki 65 3-bromi-1-metyyli-5-(3-trifluorimetyylifenyyli)-4(1H)-pyridoni, sp. 167-169°C, saanto 76%.
Esimerkki 66 1-metyyli-3-(3-trifluorimetyylifenyyli)-4(1 H)-pyridoni, sp. 122-123°C, saanto 16%.
101 61697
Esimerkki 67 3-kloori-1-metyyli-5-(3-trifluorimetyylifenyyli)-4(1H)-pyridoni, sp. 170-172°C, saanto 67%,
Esimerkki 68 3-(3-karboksifenyyli)-1-metyyli-5-fenyyli-4(1H)-pyridoni, hydrokloridi, sp. 266-268°C, saanto 10%.
Esimerkki 69 3-(3-syaanifenyyli)-1-metyyli-5-fenyyli-4(1H)-pyridoni, sp. 164-166°C, saanto 33%.
Esimerkki 70 3-(3-etoksikarbonyylifenyyli)-1-metyyli-5-fenyyli-4(1H) — pyridoni, sp. 167-168°C, saanto 11%.
Esimerkki 71 3,5-bis(3-syaanifenyyli)-1-metyyli-4(1H)-pyridoni, sp. 322-327°C, saanto 22%.
Esimerkki 72 1-metyyli-3-fenyyli-5-(3-tienyyli)-4(1 H)-pyridoni, NMR huiput kohdilla 204 ja 495 CPS; aromaattiset protonit välillä 430-460 CPS; saanto 34%.
Esimerkki 72A
1-metyyli-3-(2-metyylifenyyli)-5-(3-trifluorimetyylifenyyli)-4(1 H)-pyridoni, sp. 144-147°C, saanto 5%.
Esimerkki 72B
1-,etyyli-3-(3-metyylifenyyli)-5-(3-trifluorimetyylifenyyli)-4(1H)-pyridoni, sp. 155-157°C, saanto 2,4%.
Esimerkki 72C
1-metyyli-3-(4-metyylifenyyli)-5-(3-trifluorimetyylifenyyli)-4(1H)-pyridoni, sp. 154-156°C, saanto 6%.
Esimerkki 72D
5-(3-metoksikarbonyylifenyyli)-1-metyyli-3-(4-metyylifenyyli)-4(1H)-pyridoni, sp. 85-88°C, saanto 5%.
Esimerkki 72E
5-(3-metoksikarbonyylifenyyli)-1-metyyli-3-(3-metyylifenyyli)-4(1 H)-pyridoni, sp. 180-183°C, saanto 1%.
Esimerkki 72F
3-metoksi-1-metyyli-5-(3-trifluorimetyylifenyyli)-4(1H)-pyridoni, sp. 173-174°C, saanto 18%.
Esimerkki 72G
3-(4-bromifenyyli)-1-metyyli-5-(3-metyylifenyyli)-4(1H)-pyridoni,sp. 201-204°c, saanto 21%.
61 697 102
Esimerkki 72H
3-(3,4-dikloorifenyyli)-1-metyyli-5-(3-trifluorimetyylifenyyli) -4 (1H) -pyridoni, sp. 109-112°C, saanto 4%.
Esimerkki 721 3,5-bis(3,5-dikloorifenyyli)-1-metyyli-4(1H)-pyridoni, sp. 275-278°C, saanto 14%.
Esimerkki 72J
3-(3,4-dikloorifenyyli)-1-metyyli-5-(3-metyylifenyyli-4(1 H)-pyridoni, massaspektri MI, 342, saanto 10%.
Esimerkki 72K
3-(3,4-dikloorifenyyli)-5-(3,4-dimetyylifenyyli)-1-metyyli-4(1 H)-pyridoni, sp. 150-152°C, saanto 6%.
Esimerkki 72L
3-(3-kloorifenyyli)-1-metyyli-5-(2-metyylifenyyli)-4(1 H)-pyridoni, sp. 171-173°C, saanto 12%.
Esimerkki 72M
3-(4-bromifenyyli)-1-metyyli-5-(3-trifluorimetyylifenyyli)-4(1H)-pyridoni, sp. 144-146°C, saanto 30%.
Seuraava yhdiste valmistettiin keittämällä palautusjäähdyttäen yllä olevaa yhdistettä 60-%:isessa rikkihapossa.
Esimerkki 72N
3-(4-bromifenyyli)-5-(3-karboksifenyyli)-1-metyyli-4(1H)-pyridoni, sp. 259-263°C, saanto 50%.
Seuraavat yhdisteet valmistettiin esimerkin 63 menetelmällä.
Esimerkki 720 3-(3-kloorifenyyli)-1-metyyli-5-(4-trifluorimetyylifenyyli)-4(1 H)-pyridoni, sp. 147-151°C, saanto 2%.
Esimerkki 72P
3-(2-metyylifenyyli)-5-(4-metyylifenyyli)-1-metyyli-4(1H)-pyridoni, sp. 151-154°C, saanto 6%.
Esimerkki 72Q
3-(3-metyylifenyyli)-5-(4-metyylifenyyli)-1-metyyli-4(1H)-pyridoni, sp. 155-157°C, saanto 28%.
Esimerkki 72R
3- (2-kloorifenyyli)-5-(2-metyylifenyyli)-1-metyyli-4(1 H)-pyridoni, sp. 87-91°C, saanto 1%.
Esimerkki 72S
1-metyyli-3,5-bis(4-metyylifenyyli)-4(1 H)-pyridoni, sp. 212-214°C, saanto 3%.
616 9 7 103
Esimerkki 72T
1-metyyli-3-(3-kloorifenyyli)-5-(3,4-dikloorifenyyli)-4(1H)-pyridoni, sp. 107-110°C, saanto 10%.
Esimerkki 72U
1-metyyli-3-(3,4-dikloorifenyyli)-5-(2-metyylifenyyli)-4(1 H)-pyridoni, sp. 103-106°C, saanto 10%.
Esimerkki 72V
1-metyyli-3-(2-kloorifenyyli)-5-(3,4-dikloorifenyyli)-4(1 H)-pyridoni, sp. 169-171°C, saanto 25%.
Esimerkki 72W
1-metyyli-3-(3-bromifenyyli)-5-(3,4-dikloorifenyyli)-4(1 H)-pyridoni, sp. 152-154°C, saanto 10%.
Esimerkki 72X
1-metyyli-3-(3,5-dikloorifenyyli)-5-(3-trifluorimetyyli-fenyyli)-4(1 H)-pyridoni, sp. 156-160°C, saanto 30%.
Esimerkki 72Y
1-metyyli-3-(3-bromifenyyli)-5-(3-metyylifenyyli)-4 (1 H)-pyridoni, sp. 144-147°C, saanto 3%.
Esimerkki 72Z
1-metyyli-3,5-bis(3-metyylifenyyli)-4(1 H)-pyridoni, sp. 148-150°C, saanto 8%.
Esimerkki 72AA
1-metyyli-3-(3—fluorifenyyli)-5-(2,5-dimetyylifenyyli)-4(1 H)-pyridoni, massaspektri MI, 307, saanto 10%.
Esimerkki 72BB
3-(-bromifenyyli)-1-metyyli-5-(2-metyylifenyyli)-4(1 H)-pyridoni, massaspektri MI, 353, saanto 2%.
Esimerkki 72CC
3-(3-bromifenyyli)-5-(2-kloorifenyyli)-1-metyyli-4(1 H)-pyridoni, sp. 177-179°C, saanto 10%.
Esimerkki 72DD
3-(2-bromifenyyli)-1-metyyli-5-(3-trifluorimetyylifenyyli)-4(1H)-pyridoni, sp. 197-199°C, saanto 15%.
Esimerkki 72EE
3-(2,3-dimetoksifemyyli)-1-metyyli-5-(3-trifluorimetyyli)-4(1H)-pyridoni, sp. 153-155°C, saanto 20%.
Esimerkki 72FF
3-(2-metoksifenyyli)-1-metyyli-5-(3-trifluorimetyylifenyyli) -4(1H)-pyridoni, sp. 193-196°C, saanto 10%.
61 6 9 7 104
Esimerkki 72GG
3-(2-etyylifenyyli)-1-metyyli-5-(3-trifluorimetyylifenyyli)-4(1 H)-pyridoni, sp. 123-125°C, saanto 15%.
Esimerkki 72HH
3-(bromi-4-metyylifenyyli)-1-metyyli-5-(3-trifluorimetyyli-fenyyli)-4(1 H)-pyridoni, sp. 158-161°C, saanto 30%.
Esimerkki 7211 3-(3-etoksi-4-metoksifenyyli)-1-metyyli-5-(3-trifluorimetyyli-fenyyli)-4(1 H)-pyridoni, massaspektri MI, 403, saanto 10%.
Esimerkki 72JJ
3-(1-hydroksietyyli)-1-metyyli-5-(3-trifluorimetyylifenyyli)-4(1H)-pyridoni, massaspektri MI, 297, saanto 1%.
Esimerkki 72KK
3-(1-metoksietyyli)-1-metyyli-5-(3-trifluorimetyylifenyyli)-4(1 H)-pyridoni, massaspektri MI, 311, saanto 1%.
Seuraava esimerkki kuvaa synteesiä, jossa vastaava kaavan X mukainen eeniaminoketoni aminoformyloidaan kaavan VI mukaisen yhdisteen muodostamiseksi ja pyridoni muodostuu vaihtoreaktiossa amiinin kanssa.
Esimerkki 73
Seos, joka sisälsi 1,92 g dimetyyliaminoakryylinitriiliä ja 1,6 g pyridiiniä, liuotettiin 25 ml:aan etyylieetteriä 0°C:ssa.
3,08 g annos fenyyliasetyylikloridia 25 ml:ssa etyylieetteriä lisättiin tipottain ja seosta sekoitettiin 2 tunnin ajan 0°C:ssa lisäyksen loputtua. Sitten seos haihdutettiin kuiviin tyhjössä. Jäännös otettiin metyleenikloridiin, pestiin vedellä, kuivattiin ja haihdutettiin jälleen kuiviin. Seisoessaan seos alkoi kiteytyä ja kiinteä aine erotettiin suodattamalla ja kiteytettiin uudelleen isopropanolista, jolloin saatiin 400 mg 2-syaani-1-dimetyyliamino- 4-fenyyli-1-buten-3-onia.
300 mg annos yllämainittua eeniaminoketonia ja 10 ml dime-tyyliformamididimetyyliasetaalia kuumennettiin pystyjäähdyttimen alla 12 tunnin ajan. Sitten seos haihdutettiin tyhjössä. Jäännökseen lisättiin 25 ml denaturoitua alkoholia ja 1 g metyyliamiini-hydrokloridia. Etanoliliuosta kuumennettiin pystyjäähdyitimen alla edelleen 12 tunnin ajan ja haihdutettiin sitten kuiviin ja jäännös otettiin metyleenikloridiin. Kun liuos oli pesty vedellä ja kuivattu, orgaaninen liuos haihdutettiin kuiviin ja jäännös jauhettiin hienoksi etyleenieetterissä ja suodatettiin.
105 61 6 9 7
Kiinteä aine kiteytettiin uudelleen isopropyylieetteri-asetoni-seoksesta, jolloin saatiin 260 mg 3-syaani-1-metyyli-5-fenyyli-4(1H)-pyridonia, sp. 209-210°C.
Seuraavat esimerkkiyhdisteet valmistettiin ylläolevan esimerkin 73 yleisen menetelmän mukaan.
Esimerkki 74 1.3- dimetyyli-5-(3-trifluorimetyylifenyyli)-4(1H)-pyridoni, sp. 130-131°C- saanto 12%.
Esimerkki 75 1.3- dimetyyli-5-fenyyli-4(1 H)-pyridoni, sp. 111-113°C, saanto 8%.
Esimerkki 76 3-(3-kloorifenyyli)-1,5-dimetyyli-4(1 H)-pyridoni, sp. 143-143,5°C, saanto 6%.
Esimerkki 77 3-etyyli-1-metyyli-5-(3-trifluorimetyylifenyyli)-4 (1H)-pyridoni, sp. 95,5-96,5°C, saanto 7%.
Esimerkki 78 3-sykloheksyyli-1-metyyli-5-(3-trifluorimetyylifenyyli)-4(1 H)-pyridoni, sp. 174-175°C, saanto 40%.
Esimerkki 79 3-isopropyyli-1-metyyli-5-(3-trifluorimetyylifenyyli)-4(1 H)-pyridoni, sp. 98,5-99,5°C, saanto 10%.
Esimerkki 80 3-heksyyli-1-metyyli-5-(3-trifluorimetyylifenyyli)-4(1 H)-pyridoni, sp. 89,5-90,5°C, saanto 7%.
Esimerkki 81 3-bentsyyli-1-metyyli-5-(3-trifluorimetyylifenyyli)-4(1H)-pyridoni, sp. 98-100°C, saanto 18%.
Esimerkki 82 3-butyyli-1-metyyli-5-(3-trifluorimetyylifenyyli)-4 (1 H)-pyridoni, sp. 82,5-84°C, saanto 9%.
Esimerkki 83 3- (3-sykloheksenyyli)-1-metyyli-5-(3-trifluorimetyylifenyyli)-4(1 H)-pyridoni, sp. 194-195°C, saanto 43%.
Esimerkki 84 1-metyyli-3-propyyli-5-(3-trifluorimetyylifenyyli)-4 (1 H)-pyridoni, sp. 45-47°C, saanto 3%.
106 6 16 97
Esimerkki 85 1-metyyli-3-(4-nitrofenyyli)-5-fenyyli-4(1H)-pyridoni, sp. 212-214°C, saanto 48%.
Esimerkki 86 3,5-bis(3,4-dimetoksifenyyli)-1-metyyli-4(1H)-pyridoni, sp. 182-^184°C, saanto 1%.
Esimerkki 87 3-etoksikarbonyyli-1-metyyli-5-fenyyli-4(1H)-pyridoni, sp. 107-108°C, saanto 68%.
Esimerkki 88 3-(2-furyyli)-1-metyyli-5-fenyyli-4(1 H)-pyridoni, sp. 191 — 192°C, saanto 69%.
Esimerkki 89 3-syaani-1-metyyli-5-(3-trifluorimetyylifenyyli)-4(1H) — pyridoni, sp. 228-229°C, saanto 40%.
Esimerkki 90 3-(3,4-dimetoksifenyyli)-1-metyyli-5-fenyyli-4(1 H)-pyridoni, sp. 154-157°C, saanto 4%.
Esimerkki 91 3-(3,4-dibromisykloheksyyli)-1-metyyli-5-(3-trifluorimetyylifenyyli) -4 ( 1 H) -pyridoni , hydrobromidi, sp. 196-198°C, saanto 26%, tehty vastaava 3-(3-sykloheksenyyli)yhdiste bromaamalla.
Esimerkki 92 3-(3-isopropenyylifenyyli)-1-metyyli-5-fenyyli-4(1H)-pyridoni, NMR huiput kohdilla 125, 214, 302 ja 327 CPS; aromaattiset protonit välillä 420-470 CPS; saanto 4%.
Esimerkki 93 3-(3-etyylifenyyli)-1-metyyli-5-fenyyli-4(1H)-pyridoni, sp. 135-137°C, saanto 5%.
Esimerkki 94 3-(3-heksyylifenyyli)-1-metyyli-5-fenyyli-4(1H)-pyridoni, sp. 93-95°C, saanto 6%.
Esimerkki 95 3-(4-etyylifenyyli)-1-metyyli-5-fenyyli-4(1 H)-pyridoni, sp. 143-145°C, saanto 6%.
Esimerkki 96 3-(3-sykloheksyylimetyylifenyyli)-1-metyyli-5-fenyyli-4(1 H)-pyridoni, sp. 147-148°C, saanto 9%.
107 61 697
Esimerkki 97 1-metyyli-3-fenyyli-5-bentsyylitio-4(1 H)-pyridoni, sp. 155-157°c, saanto 36%.
Esimerkki 98 1-metyyli-3-fenyyli-5-fenyylitio-4(1H)-pyridoni, sp. 164-165°C/ saanto 18%.
Esimerkki 99 1-metyyli-3-fenoksi-5-fenyyli-4(1 H)-pyridoni, sp. 176 — 177°C, saanto 19%.
Esimerkki 100 1-metyyli-3-fenyyli-5-fenyylisulfonyyli-4(1 H)-pyridoni, sp. 218-220°C, saanto 50%, tehty hapettamalla vastaava fenyyli-tioyhdiste m-klooriperbetsoehapolla.
Esimerkki 100B
3-(4-metoksi-3-metyylifenyyli)-1-metyyli-5-fenyyli-4(1 H)-pyridoni, sp. 157-160°C, saanto 2,5%.
Esimerkki 100C
3-(3-bromi-4-metyylifenyyli)-1-metyyli-5-fenyyli-4O H) -pyridoni, sp. 168°-170^C, saanto 13%.
Esimerkki 100D
1-metyyli-3-(3-nitrofenyyli)-5-(3-trifluorimetyylifenyyli)-4(1 H)-pyridoni, sp. 209-21 1°C, saanto 51%.
Esimerkki 100E
1-metyyli-3-fenyyli-5-(3-fenyylitiofenyyli)-4(1H)-pyridoni, massaspektri MI, 369, saanto 8%.
Seuraava yhdiste valmistettiin hapettamalla yllä saatu yhdiste vetyperoksidilla etikkahapossa.
Esimerkki 100F
1-metyyli-3-fenyyli-5-(3-fenyylisulfonyylifenyyli)—4(1 H) — pyridoni, sp. 65-72°C, saanto 48%.
Esimerkki 100G
3- (2-kloori-4-fluorifenyyli)-1-metyyli-5-fenyyli-4(1H) — pyridisoni, sp. 190-192°C, saanto 5%.
Esimerkki 100H
3-(3,4-dimetyylifenyyli)-1-metyyli-5-fenyyli-4(1 H)-pyridoni, sp. 108-111°C, saanto 5%.
Esimerkki 1001 3-(3,5-dimetyylifenyyli)-1-metyyli-5-fenyyli-4(1 H)-pyridoni, sp. 148-150^C, saanto 10%.
108 , . Λ „ 616 9 7
Esimerkki 100J
3-(3-butyylifenyyli)-1-metyyli-5-fenyyli-4(1H)-pyridoni, sp. 87-89°C, saanto 6%.
Esimerkki 100K
3-(2,5-dimetyylifenyyli)-1-metyyli-5-fenyyli-4(1 H)-pyridoni, sp. 188-190°C, saanto 4%.
Esimerkki 100L
3-(2,4-dimetyylitenyyli)-1-metyyli-5-fenyyli-4(1 H)-pyridoni, sp. 153-155°C, saanto 3%.
Esimerkki 100M
1-metyyli-3-fenoksi-5-(3-trifluorimetyylifenyyli)—4(1 H) — pyridoni, sp. 144-145°C, saanto 15%.
Esimerkki 1Q0N
3-etoksikarbonyyli-1-metyyli-5-(3-trifluorimetyylifenyyli)-4(1H)-pyridoni, sp. 151-152°C, saanto 62%.
Esimerkki 1000 1-metyyli-3-(3-trifluorimetyylifenyyli)-5-fenyylitio-4(1H) -pyridoni, sp. 164-165°C, saanto 18%.
Esimerkki 100P
3-(2,4-dikloorifenoksi)-1-metyyli-5-(3-trifluorimetyylifenyyli)-4(1 H)-pyridoni, sp. 129-130^C, saanto 40%.
Esimerkki 100Q
1-metyyli-3-(2-tienyyli)-5-(3-trifluorimetyylifenyyli)-4(1 H)-pyridoni, sp. 185-186°C, saanto 84%.
Esimerkki 100R
3-etyylitio-1-metyyli-5-fenyyli-4(1 H)-pyridoni, sp. 94-95°C, saanto 40%.
Esimerkki 100S
3-etyylitio-1-metyyli-5-(3-trifluorimetyylifenyyli)-4(1H)-pyridoni, sp. 84-85°C, saanto 40%.
Esimerkki 1Q0T
3-(5-bromi-2-fluorifenyyli)-1-metyyli-5-fenyyli-4(1H)-pyridoni, sp. 148-150°C, saanto 6%.
Esimerkki 100U
1-metyyli-3-(5-nitro-2-metyylifenyyli)-5-fenyyli-4(1H)-pyridoni, sp. 185-187°C, saanto 5%.
Esimerkki 100V
3-syaani-5- (2,5-rdimetoksifenyyli) -1 -metyyli-4 (1 H) -pyridoni , sp. 209-211°C, saanto 4%.
109 61 697
Esimerkki 1Q0W
3-(2,6-dikloorifenyyli)-1-metyyli-5-fenyyli-4(1 H)-pyridoni, sp. 223-226°C, saanto 20%.
Esimerkki 100X
3-etoksikarbonyyli-1-metyyli-5-fenyyli-4(1H)-pyrdoni, sp. 107-108°C, saanto 68%.
Esimerkki 100Y
1-metyyli-3-propyylitio-5-(3-trifluorimetyylifenyyli)-4(1 H)-pyridoni, sp. 101-102°c, saanto 25%.
Esimerkki 100AA
1-metyyli-3-metyylitio-5-(3-trifluorimetyylifenyyli)-4 (1H) -pyridoni, sp. 121-122°C, saanto 20%.
Esimerkki 100BB
1-metyyli-3-(3-trifluorimetyylifenyyli)-5-(4-trifluori-metyylifenyyli(4(1 H)-pyridoni, sp. 110-113°C, saanto 10%.
Esimerkki 100DD
3-(3,4-dometoksifenyyli)-1-metyyli-5-(3-trifluorimetyylifenyyli) -4(1H)-pyridoni, sp. 148-150°C, saanto 10%.
Esimerkki 100EE
3-(5 — fluori-2-jodifenyyli)-1-metyyli-5-fenyyli-4(1H) — pyr'doni ja 3-(2-bromi-5-fluorifenyyli)-1-metyyli-5-fenyyli-4(1 H)-pyridoni seos, seoksen sp. 211-214°C, saanto 7%.
Esimerkki 100FF
3-bentsyylitio-1-metyyli-5-(3-trifluorimetyylifenyyli)-4(1H)-pyridoni, sp. 121-122°C, saanto 40%.
Esimerkki 100GG
1,3-dietyyli-5-(3-trifluorimetyylifenyyli)-4(1H)-pyridoni, sp. 67-70°C, saanto 3%.
Esimerkki 100HH
3- (4-kloori-3-trifluorimetyylifenyyli)-5-etoksi-1-metyyli-4(1 H)-pyridoni, sp. 158-159°C, saanto 15%.
Esimerkki 100II
1-metyyli-3-isopropyylitio-5-(3-trifluorimetyylifenyyli)-4(1 H)-pyridoni, sp. 93-94°C, saanto 32%.
Esimerkki 100JJ
3-(4-kloori-3-trifluorimetyylifenyyli)-5-etyylitio-1-metyyli-4(1 H)-pyridoni, sp. 115-116°C, saanto 11%.
Esimerkki 100 KK
3-(4-kloori-3-trifluorimetyylifenyyli)-1-metyyli-5-fenyyli-4(1 H)-pyridoni, sp. 154-155°C, saanto 17%.
110 61 697
Esimerkki 1 POLL
3-(4-bentsyylioksifenyyli)-1-metyyli-5-(3-trifluorimetyyli-fenyyli)-4(1 H)-pyridoni, amorfinen, saanto 10%.
Alla oleva yhdiste valmistettiin hydraamalla esimerkin 100LL yhdiste etikkahapossa 5-%sisen palladiumhiilen läsnäollessa hydrauskatalysaattorina.
Esimerkki 100MM
3-(4-hydroksifenyyli)-1-metyyli-5-(3-trifluorimetyylifenyyli)-4(1 H)-pyridoni, sp. 162-162°C, saanto 50%.
Esimerkki 100NN
3-(2,5-dimetyylifenyyli)-1-metyyli-5-(3-trifluorimetyylifenyyli) -4 (1H) -pyridoni, sp. 165-167°C, saanto 2%.
Esimerkki 10000 3-(3,5-dimetyylifenyyli)-1-metyyli-5-(3-trifluorimetyylifenyyli) -4(1 H)-pyridoni, sp. 160-163°C, saanto 6%.
Esimerkki 10QPP
3- (2,4-dikloorifenyyli)-1-metyyli-5-(3-trifluorimetyylifenyyli)-4 (1 H)-pyridoni, sp. 139-142°C, saanto 11%.
Esimerkki 100QQ
1-metyyli-3-fenyyli-5-(2-trifluorimetyylifenyyli)-4 (1H) -pyridoni, sp. 168-171°C, saanto 14%.
Esimerkki 100RR
1-metyyli-3-(2-trifluorimetyylifenyyli)-5-(3-trifluori-metyylifenyyli)-4(1 H)-pyridoni, sp. 135-138°C, saanto 24%.
Esimerkki 100SS
3-(3,4-dimetyylifenyyli)-1-metyyli-5-(3-trifluorimetyylifenyyli) -4(1 H)-pyridoni, sp. 150-153°C, saanto 15%.
Esimerkki 100TT
3-(3-jodifenyyli)-1-metyyli-5-(3-trifluorimetyylifenyyli)-4(1 H)-pyridoni, sp. 178-181°C, saanto 15%.
Esimerkki 100UU
3-etyyli-1-metyyli-5-(3-metoksifenyyli)-4(1H)-pyridoni, saanto 5%, massaspektri MI, 243.
Esimerkki 1 00W
1-metyyli-3-(3-jodifenyyli)-5-fenyyli-4(1 H)-pyridoni, sp. 190-193°C, saanto 8%.
Esimerkki 100WW
1-metyyli-3-(4-metoksifenoksi)-5-(3-trifluorimetyylifenyyli)-4(1H)-pyridoni, sp. 119-120°c, saanto 25%.
111 (, · , 5 9 7
Esimerkki 100XX
1-metyyli-3-(2-kloori-4-fluorifenyyli)-5-(3-trifluori-metyylifenyyli)-4(1 H)-pyridoni, sp. 183-186°C, saanto 20%.
Seuraavan esimerkin yhdiste valmistettiin hapettamalla esimerkin 100S yhdiste vetyperoksidilla metyleenidikloridissa noin 0°C:ssa.
Esimerkki 100YY
3-etyylisulfonyyli-1-metyyli-5-(3-trifluorimetyylifenyyli)-4(1H)-pyridoni, sp. 196-198°C, saanto 70%.
Esimerkki 100ZZ
1-metyyli-3-(4-kloori-3-trifluorimetyylifenyyli)-5-tri-fluorimetyyli-4(1 H)-pyridoni, sp. 164-165°C, saanto 2%.
Esimerkki 100AB
1-metyyli-3-(4-kloori-3-trifluorimetyylifenyyli)-5-propyyli-4(1 H)-pyridoni, sp. 141-142°C, saanto 8%.
Esimerkki 100AC
1-metyyli-3-isopropyylitio-5-(4-kloori-3-trifluorimetyyli-fenyyli)-4(1 H)-pyridoni, sp. 127-129°C, saanto 15%.
Esimerkki 100AD
1-metyyli-3-(4-kloori-3-trifluorimetyylifenyyli)-5-propyyli-tio-4(1 H)-pyridoni, sp. 128-1 30°C, saanto 15%.
Esimerkki 100AE
1-metyyli-3-(4-kloori-3-trifluorimetyylifenyyli)-5-(2-tie-nyyli)-4 (1 H)-pyridoni, sp. 166-168°C, saanto 10%.
Esimerkki 100AF
3-metyyli-5-(4-kloori-3-trifluorimetyylifenyyli)-4(1 H) -pyridoni, sp. 121-123°C, saanto 1%.
Esimerkki 10QAG
1-metyyli-3-(2,4-dimetyylifenyyli)-5-(3-trifluorimetyyli-fenyyli)-4(1 H)-pyridoni, sp. 128-131°C, saanto 6%.
Esimerkki 100AH
3-isopropoksi-1-metyyli-5-(3-trifluorimetyylifenyyli)—4(1 H) — pyridoni, massaspektri MI, 311, saanto 1%.
Esimerkki 100AI
1-metyyli-3-(4-kloorifenoksi)-5-(3-trifluorimetyylifenyyli)-4(1 H)-pyridoni, sp. 90-91°C, saanto 15%.
Esimerkki 100AJ
1-metyyli-3-(3-metyylitiofenyyli)-5-(3-trifluorimetyylifenyyli) -4(1 H)-pyridoni, sp. 150-153°C, saanto 25%.
112 61 697
Seuraava yhdiste valmistettiin hapettamalla esimerkin 100AJ yhdiste vetyperoksidilla pyridiinin läsnäollessa huoneen lämpötilassa.
Esimerkki 100AK
1-metyyli-3-(3-metyylisulfonyylifenyyli)-5-{3-trifluori-metyylifenyyli)-4(1H)-pyridoni, sp. 180-183°C, saanto 20%.
Seuraava yhdiste valmistettiin hapettamalla esimerkin 100S yhdiste natriumperjodaatilla vesipitoisessa etanolissa huoneen lämpötilassa 16 tunnin aikana.
Esimerkki 100AL
3-etyylisulfinyyli-1-metyyli-5-(3-trifluorimetyylifenyyli)-4(1 H)-pyridoni, sp. 146-148°C, saanto 82%.
Esimerkki 100AM
1-metyyli-3-(3-trifluorimetyylifenoksi)-5-(3-trifluori-metyylifenyyli)-4(1 H)-pyridoni, sp. 93-95°C, saanto 40%.
Esimerkki 100AN
3-(4-metoksifenyyli)-1-metyyli-5-(3-trifluorimetyylifenyyli)-4(1 K)-pyridoni, sp. 160-162°C, saanto 40%.
Esimerkki 100AQ
3-(2,3-dikloorifenoksi)-1-metyyli-5-(3-trifluorimetyyli-fenyyli)-4(1H)-pyridoni, sp. 200-202°C, saanto 30%.
Esimerkki 100AP
3-(3,5 dikloor if enoksi) -1 -metyyli-5- (3-trif luorimetyylifenyyli) -4(1 H)-pyridoni, sp. 128-130°C, saanto 30%.
Esimerkki 100AQ
3-(3,4-dikloorifenoksi)-1-metyyli-5-(3-trifluorimetyylifenyyli )-4(1 H)-pyridoni, sp. 127-129°C, saanto 20%.
Esimerkki 100AR
3-(4-kloori-3—trifluorimetyylifenyyli)-1-metyyli-5-isopro-pyyli-4(1 H)-pyridoni, sp. 85-87°C, saanto 25%.
Esimerkki 100AS
3-(2,5-dikloorifenoksi)-1-metyyli-5-(3-trifluorimetyylifenyyli) -4(1H)-pyridoni, sp. 162-164°C, saanto 28%.
Esimerkki 100AT
1-metyyli-3-(3-trifluorimetyylifenyyli)-5-trifluorimetyyl-tio-4(1 H)-pyridoni, sp. 122-124°C, saanto 21%.
Esimerkki 100AU
1-metyyli-3-(4-metyylitiofenoksi)-5-(3-trifluorimetyylifenyyli) -4 (1 H)-pyridoni, sp. 1 38-140°C, saanto 17%.
113 61697
Esimerkki 100AY
1-metyyli-3-(4-nitrofenoksi)-5-(3-trifluorimetyylifenyyli)-4(1 H)-pyridoni, sp. 160-161°C, saanto 21%.
Esimerkki 100AZ
3-etyyli-1-hydroksi-5-(3-trifluorimetyylifenyyli)-4(1 H)-pyridoni, sp. 134-136°C, saanto 1%.
Esimerkki 100BA
1-metyyli-3-trifluorimetyylisulfonyyli-5-(3-trifluorimetyylifenyyli) -4 ( 1 H) -pyridoni , sp. 155-157°C, saanto 1%.
Esimerkki 100BC
1-metyyli-3-(3-trifluorimetyylifenyyli)-5-(3-trifluori-metyylitiofenyyli)-4(1 H)-pyridoni, NMR multipletti kohdassa 8,0- 7,1 ppm; singletti kohdassa 3,27 ppm, saanto 1%.
Esimerkki 100BD
1-metyyli-3-(3-trifluorimetyylifenyyli)-5-(3-trifluorimetyyli-sulfonyylifenyyli)-4(1 H)-pyridoni, sp. 1 64-166°C, saanto 1%.
Esimerkki 100BE
1-metyyli-3-(2,2,2-trifluorietoksi)-5-(3-trifluorimetyylifenyyli) -4 ( 1 H) -pyridoni , NMR multipletti kohdassa 8,0-7,1 ppm; kvartetti kohdassa 4,6 ppm; singletti kohdassa 3,7 ppm, saanto 1%.
Esimerkki 100BF
1-metyyli-3-(2-nitrofenyyli)-5-(3-trifluorimetyylifenyyli)-4(1 H)-pyridoni, sp. 230-232°C, saanto 10%.
Seuraava esimerkki kuvaa menetelmää, jossa kaavan X mukainen eeniaminoketoni formyloidaan ensin kaavan VI mukaisen yhdisteen muodostamiseksi ja sitten suoritetaan amiinivaihtoreaktio pyridonin muodostamiseksi.
Esimerkki 101
Muodostettiin eeniaminoketoni 3,5 g:sta N,N-dietyylistyryy-liamiinia ja 2,16 g:sta metoksiasetyylikloridia 2 g trietyyliamiinia läsnäollessa. Saanto oli noin 5 g haluttaa eeniaminoketonia, 1-dietyyliamino-4-metoksi-2-fenyyli-1-buten-3-oni.
Yllämainittu eeniaminoketoni sekoitettiin 3,2g natriummetoksi-dia kanssa 50 mitään kuivaa tetrahydrofuraania 0°C:ssa ja 4,4 g etyyliformiaattia lisättiin tipoittain. Kun seosta oli sekoitettu kolmen tunnin ajan, lisättiin 25 ml metyyliamiinin 40% vesiliuosta, jota seurasi 5 g metyyliamiinihydrokloridia. Seosta sekoitettiin yli yön huoneenlämpötilassa ja liuottimet poistettiin tyhjössä. Jäännös otettiin metyleenikloridiin, pestiin vedellä ja kylläste- H'1 616 9 7 tyllä natriumkloridiliuoksella ja kuivattiin. Sitten liuotin poistettiin tyhjössä ja jäännös jauhettiin hienoksi etyylieette-rin kanssa. Kiinteä aine kiteytettiin uudelleen isopropyylieetteri-metyleenikloridiseoksesta, jolloin saatiin 1 g 3-metoksi-1-metyyli- 5-fenyyli-4(1 H)-pyridonia, sp. 153-155°C.
Esimerkki 101A
3-etoksi-1-metyyli-5-(3-trifluorimetyylifenyyli)-4(1 H)-pyri-doni, sp. 131-133°C, saanto 17%.
Seuraavat esimerkit kuvaavat 3-hydroksifenyyli-substituoitujen yhdisteiden valmistusta, joista on valmistettu muita substituoituja yhdisteitä seuraavissa esimerkeissä.
Esimerkki 102 1 g annos esimerkin 20 tuotetta liuotettiin 250 ml:aan etik-kahappoa ja lisättiin 1 g 5% palladiumhiiltä. Seosta hydrattiin noin 45 minuutin ajan, suodatettiin ja suodos haihdutettiin kuiviin. Tuote kiteytettiin uudelleen etyyliasetaatti-heksaaniseoksesta, jolloin saatiin 0,45 g 3-(3-hydroksifenyyli)-1-metyyli-5-fenyyli-4(1H)-pyridonia, sp. 223-225°C. Sama yhdiste valmistettiin myös lohkaisemalla pyridiinihydrokloridin avulla seuraavasti.
2g annos 3-(3-metoksifenyyli)-1-metyyli-5-fenyyli-4(1 H) -pyridonia sekoitettiin 15 g pyridiinihydrokloridin kanssa ja seosta kuumennettiin pystyjäähdyttimen alla noin tunnin ajan. Sitten seos kaadettiin määrään vettä ja saostunut kiinteä aine erotettiin suodattamalla. Sitten kiinteä aine kiteytettiin uudelleen etanoli-etyylieetteriseoksesta, jolloin saatiin 1,1 g 3-(3-hydroksifenyyli)-1-metyyli-5-fenyyli-4(1 H)-pyridonia. Väkevöimällä yllämainittu suodos saatiin lisäksi 0,65 g tuotetta. Tuote oli identtinen yllä olevan kappaleen tuotteen kanssa.
Seuraava yhdiste valmistettiin esimerkin 102 kaltaisella menetelmällä.
Esimerkki 103 3-sykloheksyyli-5-(3-hydroksifenyyli)-1-metyyli-4(1 H)-pyri-doni, sp. 155-165°C, saanto 13%.
Esimerkki 104 3,2 g annos esimerkin 102 tuotetta lisättiin suspensioon, joka sisälsi 0,86 g natriumhydridiä, 50 ml:ssa dimetyylisulfoksi-dia. Seosta sekoitettiin huoneen lämpötilassa ja 3,5 g etyylijodi-dia lisättiin. Seosta sekoitettiin edelleen kahden ja puolen tunnin ajan, se kaadettiin veteen ja vesiseos uutettiin etyyliasetaatilla.
61 697 115
Uute pestiin laimealla kloorivetyhapolla ja sitten vedellä ja kuivattiin. Kuivattu uute suodatettiin sitten ja väkevöitiin kuiviin tyhjössä. Tuote oli 2,2 g 3-(3-etoksifenyyli)-1-metyyli- 5-fenyyli-4(1H)-pyridonia, sp. 133-135°C.
Allaolevat esimerkkiyhdisteet valmistettiin esimerkin 104 kaltaisten menetelmien mukaisesti.
Esimerkki 105 3- (3-allyylioksifenyyli)-1-metyyli-5-fenyyli-4(1 H)-pyridoni, NMR huiput kohdilla 211 ja 270 CPS.leveät huiput välillä 296-328, 341-378 ja 399-458 CPS; saanto 10%.
Esimerkki 106 3-^T3- (1 -fluori-2-jodivinyylioksi) fenyyli7-1 -metyyli-5-fenyyli-4(1 H)-pyridoni, NMR huiput kohdilla 218 CPS; leveä huippu välillä 270-316 CPS; aromaattiset protonit välillä 416-464 CPS; saanto 67%.
Esimerkki 107 3- (3-isopropoksifenyyli)-1-metyyli-5-fenyyli-4(1H)-pyridoni, NMR huiput kohdilla 81, 209, 276 CPS; aromaattiset protonit välillä 401-468 CPS; saanto 18%.
Esimerkki 108 3-(3-syaanimetoksifenyyli)-1-metyyli-5-fenyyli-4(1 H)-pyridoni, NMR huiput kohdilla 207 ja 275 CPS; aromaattiset protonit välillä 396-456 CPS; saanto 6%.
Esimerkki 109 3- (3-dodekyylioksifenyyli)-1-metyyli-5-fenyyli-4(1H)-pyridoni, NMR huiput kohdilla 52, 207 ja 234 CPS; leveä huippu välillä 60-122 CPS; aromaattiset protonit välillä 396-461 CPS; saanto 26%.
Esimerkki 110 1-metyyli-3-/3-(4-nitrofenoksi)fenyyli7~5-fenyyli-4 (1 H)-pyridoni, NMR huiput kohdilla 222 ja 488,5 CPS; aromaattiset protonit välillä 414-463 CPS; saanto 14%.
Esimerkki 111 1-metyyli-3-(3-metyylisulfonyylioksifenyyli)-5-fenyyli-4(1H)-pyridoni, NMR huiput kohdilla 185 ja 213 CPS; aromaattiset protonit välillä 422-472 CPS; saanto 20%.
Esimerkki 112 1-metyyli-3-fenyyli-5-/3-(1,1,2,2-tetrafluorietoksi)fenyyli7-4(1 H)-pyridoni, sp. 119-121°C, saanto 84%, tehty tetrafluoriety-leeniä käyttämällä kaliumhydroksidin läsnäollessa.
116 61 697
Esimerkki 113 3-(3-asetoksifenyyli)-1-metyyli-5-fenyyli-4(1H)-pyridoni, NMR huiput kohdilla 134 ja 210 CPS; aromaattiset protonit välillä 415-466 CPS; saanto 28%, tehty käyttämällä etikkahappoanhydridiä.
Esimerkki 114 3-(3-heksyylioksifenyyli)-1-metyyli-5-fenyyli-4(1 H)-pyridoni, NMR huiput kohdilla 53, 214 ja 239 CPS; leveä huippu välillä 60-120 CPS; aromaattiset protonit välillä 402-465 CPS; saanto 55%.
Esimerkki 115 3-(3-dekyylioksifenyyli)-1-metyyli-5-fenyyli-4(1 H)-pyridoni, NMR huiput kohdilla, 53, 211 ja 239 CPS; leveä huippu välillä 62-123 CPS; aromaattiset protonit välillä 404-467 CPS; saanto 24%.
Esimerkki 116 1-metyyli-3-fenyyli-5-(3-propoksifenyyli)-4(1 H)-pyridoni, NMR huiput kohdilla 54, 101,5, 208 ja 232 CPS; aromaattiset protonit välillä 400-463 CPS; saanto 31%.
Esimerkki 117 3-(3-sykloheksyylimetoksifenyyli)-1-metyyli-5-fenyyli-4(1 H)-pyridoni, NMR huiput kohdilla 214 ja 226 CPS; leveä huippu välillä 35-124 CPS; aromaattiset protonit välillä 402-466 CPS; saanto 16%.
Esimerkki 118 1-metyyli-3-(3-oktyylioksifenyyli)-5-fenyyli-4(1H)-pyridoni, NMR huiput kohdilla 52, 218 ja 239 CPS; leveä huippu välillä 58-122 CPS; aromaattiset protonit välillä 403-467 CPS; saanto 19%.
Esimerkki 119 1-metyyli-3-(3-fenoksifenyyli)-5-fenyyli-4(1 H)-pyridoni,NMR huippu kohdalla 214 CPS; aromaattiset protonit välillä 410-470 CPS; saanto 34%. Seuraava esimerkki kuvaa ketonista alkavaa synteesiä, jossa lähtöyhdiste formyloidaan ensin kaavan IX mukaisen yhdisteen muodostamiseksi, sitten aminoformyloidaan kaavan VI mukaisen yhdisteen muodostamiseksi ja lopuksi suoritetaan vaihtoreaktio amiinin kanssa pyridonin muodostamiseksi.
Esimerkki 120 12 g annos natriummetoksidia suspendoitiin 150 ml:aan etyyli-eetteriä. Suspensio jäähdytettiin jäähauteella ja 28 g 1-fenyyli-3-(3-trifluorimetyylifenyyli)-2-propanonia lisättiin. 14 g annos etyyliformimaattia lisättiin sitten tipottain sekoitettuun seokseen. Samalla kun reaktioseos sekoitettiin jatkuvasti, sen annettiin yön kuluessa hitaasti lämmetä huoneen lämpötilaan. Aamulla seos uutettiin 117 61697 vedellä ja vesikerros tehtiin happamaksi laimealla kloorivety-hapolla ja uutettiin metyleenikloridilla. Orgaaninen kerros uutetiin sitten laimealla natriumhydroksidin vesiliuoksella ja vesikerros tehtiin happamaksi laimealla suolahapolla ja uutettiin sitten metyleenikloridilla. Orgaaninen uute kuivattiin ja haihdutettiin kuiviin tyhjössä, jolloin saatiin öljy, joka oli pääasiallisesti 1-hydroksi-2-fenyyli-4-(3-trifluorimetyylifenyyli)-1 -buten-3-onia.
11 g annosta ylläolevaa välituotetta kuumennettiin höyry-hauteella 20 ml dimetyyliformamididimetyyliasetaalia kanssa 16 tunnin ajan. Reaktioseos haihdutettiin sitten kuiviin tyhjössä ja jäännös otettiin sitten 150 ml:aan etanolia. 10 g metyyliamiini-hydrokloridia ja 20 ml metyyliamiinin 40% vesiliuosta lisättiin ja seosta sekoitettiin kiehumislämpötilassa yli yön. Sitten reaktioseos haihdutettiin tyhjössä, jolloin saatiin öljy. öljy otettiin kloroformiin ja liuos pestiin vedellä ja kuivattiin natriumsulfaa-tilla. Sitten liuotin poistettiin tyhjössä ja jäännös jauhettiin etyylieetterin kanssa hienoksi. Eetteri suodatettiin pois, jolloin saatiin 1-metyyli-3-fenyyli-5-(3-trifluorimetyylifenyyli)-4(1H)-pyridoni, sp. 153-155°C.
Esimerkki 121 1-hydroksi-3-fenyyli-5-(3-trifluorimetyylifenyyli)-4(1 H)-pyridoni, sp. 240-243°C, saanto 10%.
Seuraavat esimerkit alla kuvaavat pyridonin synteesiä, joka lähtee ketonista, jossa peräkkäin aminoformyloidaan kaavan X mukaisen yhdisteen muodostamiseksi, formyloidaan kaavan VI mukaisen yhdisteen muodostamiseksi ja suoritetaan amiinivaihtoreaktio.
Esimerkki 122 28 g annos 1-(3-trifluorimetyylifenyyli)-3-fenyyli-2-propa-nonia sekoitettiin 12 g dimetyyliformamiididimetyyliasetaalia ja sitä sekoitettiin höyryhauteella lukon alla, joka poisti etanolin sitä mukaa kun sitä muodostui. Kuumentamista jatkettiin yli yön, jonka jälkeen reaktioseos haihdutettiin, jolloin saatiin öljy, joka oli lähinnä 1-dimetyyliamino-4-fenyyli-2-(3-trifluorimetyylifenyyli)-1-buten-3-onin ja 1-dimetyyliamino-2-fenyyli-4-(3-trifluorimetyylifenyyli) -1-buten-3-onin seos.
5 g annos yllämainittua välituotetta formyloitiin esimerkin 120 menetelmän mukaisesti etyyliformiaatilla natriummetoksidin läsnäollessa. Formyloinnin tuote liuotettiin etanoliin ja käsitel- m 6 1 έ> 9 7 tiin 5 g:11a metyyliamiinihydrokloridia ja 20 ml:11a metyyliamiinin 40% vesiliuosta. Seosta sekoitettiin yli yön kiehumislämpötilassa, jonka jälkeen liuotin poistettiin tyhjössä, 100 ml vettä lisättiin jäännökseen ja seos uutettiin etyylieetterillä. Eetteriliuos kuivattiin natriumsulfaatilla ja haihdutettiin kuiviin, jolloin saatiin 1-metyyli-3-fenyyli-5-(3-trifluorimetyylifenyyli)-4(1H)-pyridonia, sp. 153-155°C.
Seuraava esimerkki kuvaa 1-substituoimattoman pyridonin synteesiä ketonin reaktiossa tris(formyyliamino)metaanin kanssa. Kaavan I mukaisen yhdisteen saamiseksi tämä yhdiste alkyloidaan.
Esimerkki 123 1,4 g annos 1,3-difenyyli-2-propanonia sekoitettiin 1,0 g tris(formyyliamino)metaanin kanssa 20 ml:aan dimetyyliformamidia. Reaktioseosta sekoitettiin kiehumislämpötilassa 3 tunnin ajan.
Sitten seos jäähdytettiin noin huoneen lämpötilaan ja kaadettiin veteen. Saostunut kiinteä aine erotettiin suodattamalla ja kiinteä aine suspendoitiin kloroformiin. Sitten kloroformi suodatettiin ja jäljelle jäänyt kiinteä aine pestiin ensin vedellä ja sitten kloroformilla. Saanto oli noin 100 mg 3,5-difenyyli-4(1 H)-pyridonia, sp. suurempi kuin 335°C.
Seuraavana alla oleva esimerkki kuvaa kaavan I mukaisen pyridonin synteesiä formyloimalla ketoni kaavan IX mukaisen yhdisteen muodostamiseksi, jota seuraa amiinivaihtoreaktio kaavan VII mukaisen yhdisteen muodostamiseksi ja aminoformylointi.
Esimerkki 124 1-fenyyli-3-(3-trifluorimetyylifenyyli)-2-propanonin formy-lointi suoritettiin esimerkin 120 menetelmän mukaisesti. 5 g annos tuotetta liuotettiin 50 ml:aan etanolia ja 20 ml metyyliamiinin 40% vesiliuosta lisättiin. Seoksen annettiin seistä huoneen lämpötilassa yli yön. Sitten seos haihdutettiin kuiviin tyhjössä, jolloin jäljelle jäi raskas viskoosi öljy. öljy sekoitettiin 10 ml:aan dime-tyyliformamididimetyyliasetaalia ja sitä kuumennettiin höyryhau-teella yli yön lukon alla, joka poisti etanolin sitä mukaa kuin sitä muodostui. Seuraavana päivänä reaktioseos haihdutettiin kuiviin tyhjössä ja jäännös jauhettiin hienoksi eetterin kanssa, etteriliuos suodatettiin ja kiinteä aine kiteytettiin uudelleen asetoni-etyylieetteriseoksesta, jolloin saatiin 1-metyyli-3-fenyyli- 5-(3-trifluorimetyylifenyyli)-4(1H)-pyridoni, sp. 153-155°C.
119 61 697
Esimerkki 124B
3-(2-hydroksipropyyli)-1-metyyli-5-(3-trifluorimetyyli-fenyyli)-4(1H)-ppyridoni, sp. 99-102°C, saanto 10%.
Esimerkki 124D
3-etyylitio-5-(2-kloori-5-trifluorimetyylifenyyli)-1-metyyli-4(1H)-pyridoni, sp. 127-129°C, saanto 15%.
Esimerkki 124E
3-(2-kloori-5-trifluorimetyylifenyyli)-1-metyyli-5-fenyyli-4(1 H)-pyridoni, sp. 150-152°C, saanto 30%.
Esimerkki 124F
3-(2-kloori-5-trifluorimetyylifenyyli)-1-metyyli-5-(3-tri-fluorimetyylifenyyli)-4(1 H)-pyridoni, NMR multipletti kohdassa 8,0-7,2 ppm; singletti kohdassa 3,57 ppm, saanto 40%.
Seuraava esimerkki kuvaa kaavan I mukaisten yhdisteiden synteesiä 1-substituoimattoman pyridonin 4-kloorauksella, jota seuraa 1-alkylointi ja hydrolyysi.
Esimerkki 125 39 g annos 3-fenyyli-5-(3-trifluorimetyylifenyyli)-4(1 H)-pyridonia, joka oli tehty Benaryn ja Bitterin menetelmän mukaan, kuumennettiin pystyjäähdyttimen alla 100 ml:an kassa POCl^ ja 5 ml:n kanssa dimetyyliformamidia kolmen tunnin ajan. Ylimäärä POCl^ poistettiin sitten tyhjössä ja jäännös otettiin kloroformiin. Liuos kaadettiin jää-vesiseokseen ja seosta sekoitettiin, kunnes seos saavutti huoneen lämpötilan. Vesiseos uutettiin sitten kloroformilla ja orgaaninen liuos pestiin laimealla natriumhyd-roksidiliuoksella ja kuivattiin. Orgaaninen liuos haihdutettiin sitten kuiviin tyhjössä ja jäännös kiteytettiin uudelleen heksaa-nista, jolloin saatiin 4-kloori-3-fenyyli-5-(3-trifluorimetyyli-fenyyli)pyridiiniä.
2 g annos yllämainittua yhdistettä liuotettiin 20 ml:aan kloroformia ja 10 ml metyylijodidia lisättiin. Seoksen annettiin seistä 4 päivän ajan. Sitten seos haihdutettiin kuiviin ja jäännös kiteytettiin uudelleen kloroformi-heksaaniseoksesta, jolloin saatiin pyhdasta 4-kloori-3-fenyyli-5-(3-trifluorimetyylifenyyli)-1-metyyli-pyridiinijodidia.
Annos yllämainittua välituotetta liuotettiin metanoliin ja liuos tehtiinemäksiseksi natriumhydroksidin vesiliuoksella.
Emäksistä seosta kuumennettiin sitten pystyjäähdyttimen alla tunnin ajan, se jäähdytettiin ja kiinteä aine erotettiin suodattamalla.
120 61 697
Tuote oli 1-metyyli-3-fenyyli-5-(3-trifluorimetyylifenyyli)-4(1H)-pyridoni, sp. 153-155°C.
Seuraava esimerkki kuvaa 1-substituoimattoman pyridonin 1-alkylointia reaktiossa metyloivan aineen kanssa.
Esimerkki 126 8 g annos 3-fenyyli-1-(3-trifluorimetyylifenyyli-4(1H)-pyridonia suspendoitiin 30 ml:aan kloroformia ja 6 metyylitri-fluorimetaanisulfonaattia lisättiin. Reaktioseosta sekoitettiin 3 tunnin ajan, 10 g lisää sulfonaattia lisättiin ja seosta sekoitettiin yli yön. Aamulla reaktioseos kaadettiin natriumkarbonaatin vesiliuokseen. Vesiliuos suodatettiin ja sakka pestiin uudella annoksella kloroformia. Suodoksen orgaaninen kerros erotettiin, kuivattiin magnesiumsulfaatilla ja haihdutettiin kuiviin. Jäännös oli öljymäinen kumi, joka tunnistettiin NMR-analyysillä varsin puhtaaksi 3-fenyyli-5-(3-trifluorimetyylifenyyli)-1-metyyli-4-metoksipyridiinitrifluorimetaanisulfonaatiksi.
Jäännös sekoitettiin 30 ml:aan etanolia ja 3 ml:aan väkevää kloorivetyhappoa ja seosta sekoitettiin pystyjäähdyttimen alla 2 tunnin ajan. Sitten reaktioseos väkevöitiin tyhjössä öljyksi, joka otettiin metyleenikloridiin. Seos pestiin natriumkarbonaatin vesi-liuoksella ja orgaaninen kerros haihdutettiin jälleen kuiviin tyhjössä. Jäännös jauhettiin etyyliasetaatin kanssa hienoksi, jolloin jäljelle jäi sakka, joka otettiin talteen ja yhdistettiin myöhemmin erottuneeseen tuotteeseen. Etyyliasetaattiliuos väkevöitiin tyhjössä, jäännös sekoitettiin 30 ml:aan etanolia ja 10 ml:aan 10% natriumhydroksidiliuosta ja seosta sekoitettiin pysty-jäähdyttimen alla 2 tunnin ajan. Sitten reaktioseos kaadettiin veteen, liukenematon tuote poistettiin suodattamalla ja kiinteä aine kiteytettiin uudelleen asetonista. Tuote oli 1-metyyli-3-fenyyli-5-(3-trifluorimetyylifenyyli)-4(1 H)-pyridoni, sp. 152— 156°C.
Seuraava esimerkki kuvaa formiaattiesteriaminaalin käyttöä aminoformyloivana aineena menetelmässä.
Esimerkki 127 15 g annos 1-fenyyli-3-(3-trifluorimetyylifenyyli)-2-pro-panonia lisättiin 70 g:aan (t-butoksi)-di(dimetyyliamino)metaani etyylieetteriliuosta jäähaudelämpötilassa. Seosta lämmitettiin eetterin haihduttamiseksi ja kuumennettiin sitten höyryhauteella 2 tunnin ajan. Haihtuvat aineet haihdutettiin sitten tyhjössä ja 121 61697 jäännös yhdistettiin 15 g:aan metyyliamiinihydroksikloridia, 40 mlraan raetyyliamiinin 40% vesiliuosta ja 200 ml:aan etanolia. Reaktioseosta kuumennettiin sitten höyryhauteella 6 tunnin ajan ja haihdutettiin kuiviin. Jäännös otettiin veteen ja uutettiin metyleenikloridilla. Orgaaninen kerros pestiin vedellä, kuivattiin ja kromatografoitiin silikageelipylvään läpi etyyliasetaatti-bentseeniseoksella. Tuotteen sisältävien fraktioiden keräys ja haihdutus tuotti noin 0,9 g 1-metyyli-3-fenyyli-5-(3-trifluori-metyylifenyyli)-4(1H)-pyridonia, sp. 152-156°C.
Seuraava esimerkki kuvaa lahtöpropanonin aminoformylointia käyttäen formimiinihalogenidia.
Esimerkki 128
Aminoformyloiva aine tehtiin lisäämällä 30 g dimetyyli-formamidia tipottain 20 g:aan fosgeenia 150 ml:ssa kloroformia 0°C:ssa. 10 g annos 1,3-bis(3-kloorifenyyli)-2-propanonia 50 ml:ssa kloroformia lisättiin sitten. Seosta sekoitettiin 3 tunnin ajan, jonka jälkeen 50 ml metyyliamiinin 40% vesiliuosta lisättiin.
Sitten kloroformi haihdutettiin seoksesta ja lisättiin 200 ml etanolia ja 50 ml metyyliamiinin 40% vesiliuosta lisää. Seosta sekoitettiin sitten pystyjäähdyttimen alla yli yön. Aamulla tuote uutettiin kuten ylläolevassa esimerkissä on kuvattu ja kromatografoitiin silikageelipylvään läpi etyyliasetaatilla, joka sisälsi peräkkäin kasvavat määrät metanolia. Muodostunut tuote on 3,5-bis-(3-kloorifenyyli)-1-metyyli-4(1H)-pyridoni, 0,85 g, sp. 164-167°C.
Pylvään jatkuva eluointi metanolilla poisti yhdisteen, joka tunnistettiin NMR:llä 4-kloori-3,5-bis(3-kloorifenyyli)-1-metyyli-pyridiinikloridiksi. Yhdisteen hydrolyysi natriumhydroksidin vesi-etanoliliuoksella kiehumislämpötilassa tuotti lisää pyridonia vesilaimmennuksen, suodatuksen ja asetoni-etyylieetteristä uudelleen kiteytyksen jälkeen. Seuraava esimerkki kuvaa, kuinka kaavan I mukaiset 1-asetoksiyhdisteet valmistetaan.
Esimerkki 129 2,4 g annos 3,5-difenyyli-1-hydroksi-4(1 H)-pyridonia tehtiin esimerkin 29 menetelmän mukaan käyttäen aminoivana aineena hydrok-syyliamiinia. Pyridoni lisättiin 25 mlraan etikkahappoanhydridiä ja seosta kuumennettiin höyryhauteella noin tunnin ajan. Haihtuvat aineet haihdutettiin sitten tyhjössä ja jäännös pestiin bentseenillä ja sitten uudelleen kiteytettiin, ensin bentseenistä ja sitten kloroformi-heksaaniseoksesta. Saanto oli 2,1 g 1-asetoksi-3,5- 122 61 697 difenyyli-4 (1H)-pyridonia sp. 197-199°C.
Seuraava yhdiste valmistettiin esimerkin 129 menetelmällä.
Esimerkki 130 1-asetoksi-3-fenyyli-5-(3-trifluorimetyylifenyyli-4(1 H) -pyridoni, sp. 232-235°C, saanto 5%.
Allaoleva esimerkki on tyypillinen kaavan I mukaisten pyridiinitionien muodostamisesta.
Esimerkki 131 10 g annos 3,5-difenyyli-1-metyyli-4(1 H)-pyridonia, valmistettu esimerkin 1 menetelmän mukaan, sekoitettiin 10 g:aan ?2S5 100 ml:ssa pyridiiniä ja seosta kuumennettiin pystyjäähdyttimen alla 2 tunnin ajan, jonka jälkeen se kaadettiin suureen määrään vettä ja sitä sekoitettiin tunnin ajan. Sitten seos suodatettiin ja kiinteä aine kiteytettiin uudelleen etanolista, jolloin saatiin 9,8 g 3,5-difenyyli-1-metyyli-4(1 H)-pyridiinitionia, sp. 168-171°C.
Esimerkki 132 3-(3-bromifenyyli)-1-metyyli-5-fenyyli-4(1H)-pyridiinitioni, sp. 185-188°C, saanto 59%.
Esimerkki 132B
1-metyyli-3-(4-kloorifenyyli)-5-(3-trifluorimetyyli)-4 (1H) -pyridiinitioni, sp. 239-242°C, saanto 25%.
Esimerkki 132C
1-metyyli-3-(3-metyylifenyyli)-5-(3-trifluorimetyylifenyyli)-4(1 H)-pyridiinitioni, sp. 193-196°C, saanto 50%.
Esimerkki 132D
1-metyyli-3-(2-metyylifenyyli)-5-(3-trifluorimetyylifenyyli)-4 (1H)-pyridiinitioni, sp. 193-195°C, saanto 35%.
Esimerkki 132E
1-metyyli-3-propyyli-5-(3-trifluorimetyylifenyyli-4(1H)-pyridiinitioni, sp. 145-148°C, saanto 40%.
Esimerkki 132F
1-metyyli-3-fenoksi-5-(3-trifluorimetyylifenyyli)-4(1H)-pyridiinitioni, sp. 127-131°C, saanto 40%.
Esimerkki 132G
3-etyylitio-1-metyyli-5-(3-trifluorimetyylifenyyli)-4(1 H)-pyridiinitioni, sp. 136-138°C, saanto 55%.
Esimerkki 132H
3-etoksi-1-metyyli-5-(3-trifluorimetyylifenyyli)—4(1 H) — pyridiinitioni, sp. 153-155°C, saanto 5%.
123 616 9 7
Seuraavat tyypilliset pyridiinitionit valmistettiin esimerkin 132 yleisen menetelmän mukaan.
Esimerkki 133 3,5-bis(3-kloorifenyyli)-1-metyyli-4(1H)-pyridiinitioni, sp. 210-212°C, saanto 86%.
Esimerkki 134 3-(3-kloorifenyyli)-1-metyyli-5-fenyyli-4(1H)-pyridiinitioni, sp. 190-193°C, saanto 71%.
Esimerkki 135 1-metyyli-3-fenyyli-5-(3-trifluorimetyylifenyyli)-4(1H) — pyridiinitioni, sp. 210°C, saanto 70%.
Seuraava yhdiste valmistettiin esimerkin 1 yhdisteestä keittämällä sitä palautusjäähdyttäen 60-%:isessa rikkihapossa 4 tuntia.
Esimerkki 135A
3- (3-karboksifenyyli)-1-metyyli-5-fenyyli-4(IH)-pyridoni, sp. 265-267°C, saanto 75%.
Esimerkki 136
Esimerkeissä 1-23 valmistetut kaavan I mukaiset yhdisteet voidaan myös valmistaa esimerkin 29 menetelmän mukaan.
Esimerkki 137
Esimerkeissä 24-122 valmistetut kaavan I mukaiset yhdisteet voidaan valmistaa myös esimerkin 1 menetelmän mukaan.
Claims (4)
1. Herbisidinä käyttökelpoinen kaavan I mukainen yhdiste, jo-cv m t R tunnettu siitä, että X on happi- tai rikkiatomi; R on vetyatomi, hydroksiryhmä, C-j-Cg- alkyyliryhmä; halogeeniato- milla, syaani- tai karboksyyliryhmällä substituoitu -C^-alkyyliryhmä; C2-C2-alkenyyliryhmä; -C^-alkoksiryhmä; asetoksiryhmä; tai dime- tyyliaminoryhmä; edellyttäen, että R ei sisällä enempää kuin 3 hiili-1 atomia; R -ryhmät ovat toisistaan riippumatta halogeeniatomeita; -Cg-alkyyliryhmiä; halogeeniatomilla substituoituja -Cg-alkyyli- ryhmiä; C2_Cg-alkenyyliryhmiä; C4-Cg-sykloalkyylialkyyliryhmiä; Ci -Cg-alkanoyylioksiryhmiä; C-| -Cg-alkyylisulf onyylioksiryhmiä; f enyyliryhmiä; nitroryhmiä; syaani ryhmiä ;karboksyyliryhmiä ; hydroksi- 3 3 ryhmiä; C.,-C.,-alkoksikarbonyyliryhmiä; -0-R -ryhmiä; -S-R -ryhmiä;
2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen yhdiste, tunnettu siitä, että se on yleisen kaavan II mukainen yhdiste:
7 XD“iQpC^ 8 q . p R° jossa X on happiatomi tai rikkiatomi; R° on -Cg-alkyyliryhmä; C2~Cg-alkenyyliryhmä; asetoksiryhmä; tai metoksiryhmä; q ja p ovat toisistaan riippumatta 0, 1 tai 2; R^-ryhmät ovat toisistaan riippumatta halogeeniatomeita; -Cg-alkyyliryhmiä; trifluorimetyyli-ryhmiä; tai C1-Cg-alkoksiryhmiä; R8-ryhmät ovat toisistaan riippumatta halogeeniatomeita; -Cg-alkyyliryhmiä; trifluorimetyyliryhmiä; tai -Cg-alkoksiryhmiä; tai kaksi vierekkäisissä o- ja m-asemissa 126 61 6 9 7 g olevaa R -ryhmää yhdistyy fenyylirenkaan kanssa, johon ne ovat kiinnittyneet, muodostamaan 1-naftyyliryhmän.
3. Patenttivaatimuksen 1 mukainen yhdiste, tunnettu siitä, että se on yleisen kaavan III mukainen yhdiste: ..P~cr" R 1 2 jossa R, R ja R ovat kuten patenttivaatimuksessa 1 on määritelty.
3 J 3 -SO-R -ryhmiä; tai -SO~R -ryhmiä; 3 Δ R on C-j-C-j 2-alkyyliryhmä; halogeeniatomilla substituoitu C^-C^- alkyyliryhmä; -C-j 2~alkyyliryhmä, joka on monosubstituoitu fenyyli- tai syaaniryhmällä; fenyyliryhmä; nitroryhmällä monosubstituoitu fenyyliryhmä; C^-Cg-sykloalkyylialkyyliryhmä; C2~C^ 2-al^enyyliryhmä; halogeeniatomilla substituoitu Cg-C^2-alkenyyliryhmä; edellyttäen, ettei R^ sisällä enempää kuin 12 hiiliatomia; 2 R on halogeeniatomi; vetyatomi; syaaniryhmä; -C^-alkoksikarbo-nyyliryhmä; C^-Cg-alkyyliryhmä; halogeeniatomilla, hydroksiryhmällä tai C^-Cg-alkoksiryhmällä substituoitu C^-Cg-alkyyliryhmä; C^-Cg-sykloalkyyliryhmä; halogeeniatomilla substituoitu Cg-Cg-sykloalkyyli-ryhmä; C^-Cg-sykloalkenyyliryhmä; fenyyli-C^-C^-alkyyliryhmä; fu- ryyliryhmä; naftyyliryhmä; tienyyliryhmä; -0-R4-ryhmä; -S-R4-ryhmä; 4 4 -SO-R -ryhmä; -S02~R -ryhmä, tai ryhmä n 125 61 69 7 4 R on C-j-C^-alkyyliryhmä; halogeeniatomilla substituoitu C^-Cg-alkyyliryhmä; Cg-Cg-alkenyyliryhmä; bentsyyliryhmä; fenyyliryhmä; tai halogeeniatomilla, C.j-Cg-alkyyliryhmällä, -S-CHg-ryhmällä, -NOg-ryhmällä, -CFg-ryhmällä tai C.^-Cg-alkoksiryhmällä substituoitu f enyy1i ryhmä; R^-ryhmät ovat toisistaan riippumatta halogeeniatomeita; C^-Cg- alkyyliryhmiä; halogeeniatomilla substituoituja -Cg-alkyy1iryhmiä; C2“Cg-alkenyyliryhmiä; C^-Cg-sykloalkyylialkyyliryhmiä; C^-Cg- alkanoyylioksiryhmiä; C-j -Cg-alkyylisulfonyylioksiryhmiä ; fenyyli- ryhmiä; nitroryhmiä; syaaniryhmiä;karboksyyliryhmiä > hydroksiryhmiä; 6 6 6 C^Co-alkoksikarbonyyliryhmiä; -O-R -ryhmiä; -S-R -ryhmiä; -SO-R - ^ 6 ryhmiä; tai -SO^-R -ryhmiä; g ^ R on -C^2_alkyyliryhmä; halogeeniatomilla substituoitu alkyyliryhmä; fenyyli- tai syaaniryhmällä monosubstituoitu C^-C^-alkyyliryhmä; fenyyliryhmä; nitroryhmällä monosubstituoitu fenyyliryhmä; C4-Cg-sykloalkyylialkyyliryhmä; C2~Cl\ 2~alkenyyliryhmä tai halogeeniatomilla substituoitu C2-C12-alkenyyliryhmä; edellyttäen, ettei R6 sisällä enempää kuin 12 hiiliatomia; m ja n ovat toisistaan riippumatta 0, 1 tai 2; edellyttäen, että 2 kun X on happiatomi, R on metyyliryhmä, ja R on substituoimaton fenyyliryhmä, m on 1 tai 2; ja sen happoadditiosuolat.
4. Patenttivaatimuksen 1 mukainen yhdiste, tunnettu siitä, että se on 1-metyyli-3-fenyyli-5-(3-trifluorimetyylifenyyli)-4(1H)-pyridoni. 127 61 697
Applications Claiming Priority (2)
| Application Number | Priority Date | Filing Date | Title |
|---|---|---|---|
| US50142474A | 1974-08-28 | 1974-08-28 | |
| US50142474 | 1974-08-28 |
Publications (3)
| Publication Number | Publication Date |
|---|---|
| FI752407A FI752407A (fi) | 1976-02-29 |
| FI61697B FI61697B (fi) | 1982-05-31 |
| FI61697C true FI61697C (fi) | 1982-09-10 |
Family
ID=23993519
Family Applications (1)
| Application Number | Title | Priority Date | Filing Date |
|---|---|---|---|
| FI752407A FI61697C (fi) | 1974-08-28 | 1975-08-27 | Herbicidala 3-fenyl-5-substituerade-4(1h)-pyridoner (tioner) |
Country Status (5)
| Country | Link |
|---|---|
| US (1) | US4152136A (fi) |
| JP (1) | JPS5948829B2 (fi) |
| FI (1) | FI61697C (fi) |
| IN (1) | IN142614B (fi) |
| ZA (1) | ZA755425B (fi) |
Families Citing this family (20)
| Publication number | Priority date | Publication date | Assignee | Title |
|---|---|---|---|---|
| CA1110234A (en) * | 1978-01-18 | 1981-10-06 | Hoffmann-La Roche Limited | 4-pyridone-3-carboxylic acids and process for the preparation thereof |
| US4174209A (en) * | 1978-06-19 | 1979-11-13 | Eli Lilly And Company | Herbicidal 1-alkyl-3-phenylpyridinium salts |
| US4218238A (en) * | 1978-06-19 | 1980-08-19 | Eli Lilly And Company | Herbicidal 1-alkyl-3-phenylpyridinium salts |
| US4964896A (en) * | 1980-05-12 | 1990-10-23 | Monsanto Company | Certain-2,6-diphenyl-1,4-dihydro-4-oxo-nicotinates which are useful for inducing male sterility in cereal grain plants |
| US4714492A (en) * | 1980-05-12 | 1987-12-22 | Rohm And Haas Company | Certain 2-phenyl-4-oxo-nicotinates and their use for inducing male sterility in a cereal grain plant |
| US4936904A (en) * | 1980-05-12 | 1990-06-26 | Carlson Glenn R | Aryl-4-oxonicotinates useful for inducing male sterility in cereal grain plants |
| US4319916A (en) * | 1980-08-21 | 1982-03-16 | Eli Lilly And Company | 3-Acyl-5-phenyl-4(1H)-pyridinones and their use as herbicides |
| US4288624A (en) * | 1980-08-21 | 1981-09-08 | Eli Lilly And Company | Acylation or sulfenylation process |
| US4559352A (en) * | 1981-03-30 | 1985-12-17 | Sterling Drug Inc. | 1,2-Dihydro-2-oxo-5-(hydroxy-and/or amino-phenyl)-nicotinonitriles and cardiotonic use thereof |
| ATE17482T1 (de) * | 1981-09-05 | 1986-02-15 | Bayer Ag | Hetero-substituierte 4-pyridon-derivate, verfahren zu ihrer herstellung sowie ihre verwendung als herbizide. |
| JPS59153219U (ja) * | 1983-04-01 | 1984-10-15 | 東レ株式会社 | カ−ペツト下地材 |
| DK251184A (da) * | 1983-05-27 | 1984-11-28 | Lilly Co Eli | Kombinationspraeparat til anvendelse i vand som algicid og herbicid |
| DE3430232A1 (de) * | 1984-08-17 | 1986-02-27 | Bayer Ag, 5090 Leverkusen | N-methyl-4-pyridone |
| JPS62184947A (ja) * | 1986-02-10 | 1987-08-13 | Eiji Adachi | 積層内装材 |
| JPS63103481U (fi) * | 1986-12-26 | 1988-07-05 | ||
| MC2252A1 (fr) * | 1990-03-12 | 1993-03-25 | Wellcome Found | Composes heterocycliques |
| US5234895A (en) * | 1992-06-19 | 1993-08-10 | Imperial Chemical Industries Plc | Arylpyridone herbicides |
| DE19518739A1 (de) * | 1995-05-22 | 1996-11-28 | Basf Ag | N-Aminopyridonderivate |
| US5882799A (en) * | 1996-12-16 | 1999-03-16 | Vernay Laboratories, Inc. | Polymeric coupling agents for the adhesion of macromolecular materials and metal substrates |
| CN112028821A (zh) * | 2020-09-26 | 2020-12-04 | 安徽金禾实业股份有限公司 | 一种2-甲基-3-甲氧基-4-氯吡啶的合成方法 |
Family Cites Families (2)
| Publication number | Priority date | Publication date | Assignee | Title |
|---|---|---|---|---|
| BE787805A (fr) | 1971-08-25 | 1973-02-21 | Ici Ltd | Pyridines herbicides |
| US4051142A (en) * | 1976-05-24 | 1977-09-27 | Rohm And Haas Company | 1-Aryl-4-pyridones |
-
1975
- 1975-08-22 IN IN1642/CAL/75A patent/IN142614B/en unknown
- 1975-08-25 ZA ZA00755425A patent/ZA755425B/xx unknown
- 1975-08-27 FI FI752407A patent/FI61697C/fi not_active IP Right Cessation
-
1977
- 1977-06-27 US US05/810,219 patent/US4152136A/en not_active Expired - Lifetime
-
1983
- 1983-06-27 JP JP58116827A patent/JPS5948829B2/ja not_active Expired
Also Published As
| Publication number | Publication date |
|---|---|
| JPS5916877A (ja) | 1984-01-28 |
| ZA755425B (en) | 1976-10-27 |
| US4152136A (en) | 1979-05-01 |
| JPS5948829B2 (ja) | 1984-11-29 |
| FI752407A (fi) | 1976-02-29 |
| IN142614B (fi) | 1977-08-06 |
| FI61697B (fi) | 1982-05-31 |
Similar Documents
| Publication | Publication Date | Title |
|---|---|---|
| FI61697C (fi) | Herbicidala 3-fenyl-5-substituerade-4(1h)-pyridoner (tioner) | |
| JP2558516B2 (ja) | ピリミジン誘導体及び除草剤 | |
| NO145617B (no) | 3-fenyl-5-substituerte 4(1h)-pyridoner(tioner) til anvendelse som herbicider | |
| SK82894A3 (en) | Phtalazine-1-ones, method of its preparing and pesticidal agents which containing them | |
| DK154074B (da) | Alfa-(4-(5 eller 3,5 substitueret pyridyl-2-oxy)-phenoxy)-alkan-carboxylsyrer eller derivater deraf til anvendelse som herbicider, herbicidt middel samt fremgangsmaader til bekaempelse af ukrudt | |
| DE69510033T2 (de) | Aryl- und heteroaryl- pyrimidine als herbizide | |
| NO841386L (no) | Mikrobicider | |
| US3397273A (en) | Controlling phytopathogenic fungi on plants with 3-pyridyl methane derivatives | |
| JPS5932464B2 (ja) | 新規なイミダゾリル誘導体およびその塩の製法 | |
| DD142418A5 (de) | Herbicide zum selektiven bekaempfen von grasartigen unkraeutern | |
| EP0037925B1 (de) | Substituierte Pyridazone, Verfahren zu ihrer Herstellung, diese enthaltende Herbizide und ihre Anwendung als Herbizide | |
| DE4213149A1 (de) | Akarizide, insektizide und nematizide substituierte (Hetero)-Aryl-Alkyl-ketonoxim-O-ether, Verfahren zu ihrer Herstellung, sie enthaltende Mittel und ihre Verwendung als Schädlingsbekämpfungsmittel | |
| JPS6033112B2 (ja) | ジフエニル置換ピラゾリノン類およびその製法ならびに用途 | |
| IE47202B1 (en) | 3-phenyl-5-substituted-4(1h)-pyridones(thiones) | |
| DD273436A5 (de) | Verfahren zur herstellung substituierter tetrahydrophtholimide und ihre verwendung der herbezide | |
| JP3558405B2 (ja) | 殺虫殺菌組成物 | |
| JPH04145081A (ja) | ピラゾールカルボン酸誘導体及び除草剤 | |
| EP0288960A1 (de) | Alkyl-N-aryl-tetrahydrophthalimide, Verfahren zu ihrer Herstellung sowie ihre Verwendung im Pflanzenschutz | |
| DD273968A5 (de) | Insektizide und akazide mittel | |
| JPS6157301B2 (fi) | ||
| US4596801A (en) | 4H-3,1-benzoxazine derivatives, process for producing the same and agricultural or horticultural fungicide containing the same | |
| EP0013873A1 (de) | N-Azolylessigsäureanilide, Verfahren zu ihrer Herstellung und ihre Anwendung als Herbizide | |
| DE3330602A1 (de) | Neue pyrazolyl- und isoxazolylsulfonylharnstoffe | |
| JPS6221349B2 (fi) | ||
| KR790001689B1 (ko) | 3-페닐-5-치환-4(1h)-피리돈(치온)의 제조방법 |
Legal Events
| Date | Code | Title | Description |
|---|---|---|---|
| MM | Patent lapsed |
Owner name: ELI LILLY AND COMPANY |