FI61539B - Anordning vid betongpaolar - Google Patents

Description

3g| W <”> SVu»LooTNU.Sie»ii!"T 615 39 c (45) Pat:;: LM M' 33 1 ^ ^ (51) K«.lk?/lnt.CI.3 E 02 D 5/52 SUOM I — Fl N LAN D (21) P»t*nttlh»k*mu· —P»t«i«M6knln| 761559 (22) Hakamltpttva — Aniöknlnpdat 02.06.76 (Fl) (23) Alkupllvt—GUtlgfcatadai 02-06.76 (41) Tullut |ulklMksl — Bllvlt off«ntll| 03.12.77

PuUnttU ja rekisteri hallitut (44) NlhtlvikilpMOn kuuLjulktliUn pvm.- 30.0t.82

Patent- och registerstyrelsen Antöktn utu*d od> utl.skdftan pubUcund (32)(33)(31) Pyydetty «tuol kuu* —B«gird prloritut (71)(72) Frank Otto Silvander, Richertsgatan 10, S-U12 50 Göteborg, Ruotsi-Sverige(SE) (7t) Oy Heinänen Ab (5t) Laitelma betonipaaluissa - Anordning vid betongpälar

Esillä olevan keksinnön kohteena on laitelma pöhjanvahvistukseen tarkoitetuissa betonipaaluissa, jotka on kummastakin päästään varustettu levyllä tai kehyksellä, joiden välillä sijaitsevat paalun läpi ulottuvat raudoitustangot, joissa on kierteitetyt päät, joka laitelma käsittää tappiholkin, joka muodostuu tappi-osasta sekä sisäpuolisilla kierteillä varustetusta ho 1kkiosasta, joka on järjestetty ruuvattavjksi raudoitustangon kierteitettyyn päähän.

Tällaisia be tonipaaluja liitettäessä päittäin toisiinsa on tähän saakka käytetty erityyppisiä 1 i i tose 1 erien t te jä, joista jokainen samanaikaisesti tarttuu kahteen vastakkain olevaan levyyn tai kehykseen, jotka on muodustettu tätä tarkoitusta varten ja varustettu 1evyelementtien muotoa vastaavilla urilla, kouruilla tai muilla liitoselimillä (kalr.o esimerkiksi ruotsalainen patenttijulkaisu 3 7C 6.3h).

Piic3lun pitkittäiset rduelö! t U9tanjf0t vuivah vaihtoehtoisesti olla 2 61539 hitsatut päätelevyihin tai päätekehyksiin (katso esimerkiksi ruotsalainen patenttijulkaisu 204 Θ64).

Ensinmainitun vaihtoehdon mukaisen kahden paalun päittäin tapahtuneen toisiinsa liittämisen jälkeen tulevat siis paaluissa esiintyvät vetovoimat siirtymään toisen paalun raudoitustangoista tähän paaluun kuuluvan päätylevyn sekä vastakkaisten päätylevyjen välisen liitoselementin kautta toiseen paaluun, jossa voimat siirtyvät paaluun kuuluvan päätylevyn kautta paalun raudoitustankoihi n.

Tällainen liittäminen on riippuvainen siitä, minkä tyyppistä lii-toselementtiä käytetään, tarpeettoman monimutkainen ja aiheuttaa myöskin paalusta toiseen siirtyvien voimien pitkän siirtymismatkan johdosta liitokseen epäedullisia momentteja.

Päätylevyjen tai päätykehysten hitsaaminen kiinni paalun raudoi-tustankoihin mainitun toisen vaihtoehdon mukaan tekee lisäksi raudoituksen liian heikoksi, mikä on johtanut siihen, että rau-doitusteräkset paalua alaslyötäessä ovat taipuneet heti jonkin matkaa päätylevyn sisäpuolella ja joissakin tapauksissa rikkoneet paalun sivulle päin.

Keksinnön avulla on aikaansaatu järjestely, jonka avulla paalujen liittämistä on yksinkertaistettu ja parannettu, samalla kun viimeksi mainittu haitta on poistettu. Keksintö on tunnettu siitä, että laitelmaan kuuluu lisäksi lukituskappale, joka on kytkettävissä tappiosan välityksellä tappi ho 1kkiin ja joka on järjestetty kiinnittämään kahteen päittäin toisiaan vasten asetettuun paaluun kuuluvien ja toisiaan vasten suunnattujen kahden tappiholkin tappiosat suoraan toisiinsa ja siten liittämään paalut yhteen. Tällaisella järjestelyllä tulevat esiintyvät vetovoimat kahden paalun välisessä liitoksessa siirtymään toisessa paalussa olevasta raudoitusteräksestä lukituskappaleen välityksellä suoraan toisessa paalussa olevaan raudoitusteräkseen, jolloin mainitut epäedulliset momentit poistuvat. Liittäminen voidaan suorittaa myöskin yksinkertaisemmilla välineillä kuin aikaisemmin eikä tarvitse hitsata kiinni päätylevyjä tai päätykehyksiä raudoitus-tankojen yhteydessä. Uuden paalujen 1iittämisperiaatteen ja yksittäisen paalun rakenteen ansiosta raudoitus ei tule niin heikoksi, että olisi mitään vaaraa tämän taipumisesta paalutustyön aikana.

3 61539

Keksinnön erilaisia sovellutusrr.uotoja kuvataan seurouvassa lähemmin viittaamalla oheisiin piirustuksiin, joissa kuva 1 esittää perspektiivisesti kahta päittäin vastakkain suunnattua paalua, kuva 2 esittää pystysuorana leikkauksena keksinnön ensimmäisen sove 1 lutusmuodon mukaista liitosta, kuva 3 on tasokuva levyn kulmasta, kun levy on varustettu tällä liitoksella, kuva 4 esittää pystyleikkausta toisen sovellutuksen mukaisesta liitoksesta, kuva 5 pystyleikkausta kolmannen sovellutuksen mukaisesta liitoksesta, kuva 6 yksityiskohtia kolmanteen sovellutusmuotoon sisältyvästä lukituskappaleesta, sekä kuvat 7 ja Θ tätä lukituskappaletta ylhäältäpäin katsottuna eri asennoissa.

Kuvassa 1 esitetään perspektiivisesti kahden vastakkain suunnatun paalun toiset päät, jotka on varustettu päätelevyllä 2. Paalut 1 valetaan betoniin raudoituskehyksen 3 ympäriltä, johon sisältyy neljä pitkittäistä raudoitustankoa 4.

Keksinnön mukaiseen järjestelyyn kuuluu tappiholkki 5 (katso kuva 2), jossa on holkkiosa 6, joka on varustettu sisäpuolisilla kierteillä 7. Raudoitustangot 4 on varustettu kierretyllä pääteosalla B, jonka päälle tappiholkin holkkiosa 6 on sovitettu ruuvattavaksi.

Tappiholkki 5 muodostuu lisäksi tappiosasta 9. Kuvassa 2 on tämä tappiosa varustettu pulttipäällä 10, jossa on meisseliura 11 tappi-hoikin 5 raudoitustangon 4 päälle ruuvaamisen helpottamiseksi.

Lisäksi järjestelyyn kuuluu lukituskappale, joka kuvassa 2 esitetyssä sovellutusmuodossa on muodostettu sangaksi 12, jossa on kaksi yhdensuuntaista haaraa 13. Tämä sanka 12 on sovitettu 615 3 9 molemmilla haaroillaan 13 tarttjmaan pulttipäiden 10 takana kahteen vastakkain suunnattuun tappiho 1kkiin 5 ja tällä tavoin muodostamaan liitoselementin kahden paalun välille. Sopivasti on sangan haarat 13 varustettu keskeisesti sijaitsevalla uralla 13 (katso kuva 3), jolloin haaraosat 13a, 13b tämän uran molemmilla puolilla on sovitettu tarttumaan pulttipään 10 takana tappiosan molemmille puolille.

Holkkiosa 6 on sopivasti varustettu kierretyllä osalla 15 ulkosivultaan, jonka kanssa se on sovitettu ruuvattavaksi kierteitettyyn reikään 16 levyssä 2, jotta se voitaisiin yksinkertaisella tavalla yhdistää tähän.

Betonipaalun valmistaminen helpottuu tämän ansiosta. Ensiksi valmistetaan tunnetulla tavalla raudoituskehys 3, minkä jälkeen raudoitusteräksen 4 jokaisessa päässä tappiholkki 5 ruuvataan pääosan Θ päälle niin pitkälle kuin se menee. Tämän jälkeen pujotetaan jokaisessa päässä levy 2 tappiholkkien tappiosien 5 yli ja kiinnitetään holkkiosiin 6 sellaisella tavalla, että tappiholkit ruuvataan raudoitusteräksen 4 vaikutuksesta kappaleen matkaa ja samanaikaisesti ruuvataan levyjen kierteitettyjen reikien 16 läpi yhtä pitkän matkan. Betonipaalu valetaan sitten raudoituksen ympärille tunnetulla tavalla.

Liitettäessä kahta päittäin toisiinsa kiinnitettyä paalua 1 johdetaan sankamainen lukituskappale 12 haaroineen 13 sisään pulttipäiden 10 taakse kahden vastakkain suunnatun tappiholkin 5 luo. Sopivasti haarat 13 hajaantuvat jonkin verran päitä kohti mentäessä, minkä johdosta voidaan saavuttaa tietty venyminen tappi-holkeissa 5 paremmaksi yhteenpitämiseksi. Taivuttamalla sangan 12 kiinnittämisen jälkeen levyn 2 ulkoreunassa olevia ulokkeita 17 ylöspäin ja alaspäin estetään sankaa liukumasta irti otteestaan.

Kuvassa 4 esitetään järjestelyn toinen sovellutus. Tappiholkissa 5 on tässä tappiosa 9', joka on varustettu porauksella 1B. Sanka 12' muodostuu pyöröraudasta, joka on taivutettu kahden samansuuntaisen tai mahdolliset! jonkin verran hajaantuvan haaran 13’ muodostamiseksi. Tämä sanka 12' on haaroistaan 13' vietävissä mainittujen porausten 18 sisään ja muodostaa tällä tavoin liitoselementin tai lukituskappaleen kahden tappiholkin 5 väliin. Sangan 12’ varmaksi kiinnittämiseksi lukitusasentoon voidaan sangan 12' ulkopuolelta kiinnittää lisäkappale 19 ja vastaavasti kuten yllä on 615 3 9 kuvattu taivuttaa ulokkeet 17 sisään 1 i sakuppuletta vaston.

Kuvissa 5-8 esitetään kolmas sovellutus. Liitoselementtinä toimiva lukituskappale muodostuu tässä tapauksessa sinänsä tunnetusta laajennusholkista 20. Esitetyssä sovellutusesimerkissä tämä muodostuu neljästä hoikkisektorista 21, jotka yhteenvietynä muodostavat hoikin, jossa on läpimenevä keskusreikä. Jokainen holkkisek-tori 21 on sisäsivultaan varustettu uralla 22, joka yhdessä vastaavien muissa holkkisektoreissa olevien urien kanssa muodostaa ti lan kahden vastakkain suunnatun pulttipään 10" vastaanottamiseksi kahdella vastakkain olevalla tappi ho 1ki1la 5. Ulkosivulla ovat holkkisektorit 21 varustetut urilla 23 ylhäältä ja alhaalta hoikin päälle tämän ympärille ulottuvien jousielimien 24 vastaanottami-seksi.

Liitettäessä kahta paalua tällaisen laajennus ho 1kin 20 avulla puristetaan tämä ensin tappiholkin 5 pulttipään 10" päälle, jolloin holkki laajentuu kuvassa 7 esitetystä asennosta kuvassa B esitettyyn asentoon. Kun pulttipää 10" pääsee uriin 22, holkki joustaa yhteen jälleen.

Liittäminen tapahtuu sitten niin, että tappiholkin 5 pulttipää 10’ siinä paalussa, joka liitetään päittäin ensimmäiseen, suunnataan sisään vastapäätä keskelle hoikkia 20, minkä jälkeen paalut viedään yhteen. Viimeksi mainittu pulttipää 10" tulee silloin automaattisesti tunkeutumaan hoikin 20 sisään, kunnes se pääsee siihen tilaan, jonka muodostavat neljä uraa 22, kun holkki jälleen joustaa yhteen kahden pulttipään 10" ympärillä.

Voi olla sopivaa muodostaa urien sivut 25 jonkin verran toisiaan läheneviksi urien välistä aukkoa kohti mentäessä ja samanaikaisesti muodostaa pulttipäiden 10" takasivut 26 koveriksi. Kun liitokseen syntyy vetovoima, pyrkivät tällöin pulttipäät 10" tämän muotoilun johdosta pitämään holkkiosia 21 yhdessä ja niin muodoin varmistamaan hyvän lukituksen.

Kaikilla kuvatuilla sovellutuksilla on se olennainen etu, että liitos tapahtuu suoraan toisen paalun raudoituksesta toisen paalun raudoitukseen. Liitoksesta tulee tällä tavoin vahvempi, samalla kun liitos ja liitoskomponentit voidaan muodostaa yksinkertaisemmiksi kuin mitä on ollut tähän saakka mahdollista aikaisemmin tunnetulla tekniikalla.

6 61539

Keksintöä ei ole rajoitettu esitettyihin ja kuvattuihin savu 1 ] n l.u s-muotoihin, vaan sitä voidaan muunnella monin tavoin jäljessä seu-raavien patenttivaatimusten puitteissa. Niinpä tappiholkki samoin kuin lukituskappaleet voidaan ajatella olevan muodostetun usealla erilaisella tavalla, ilman että poiketaan keksinnön ajatuksesta.

Claims (6)

7 61539

1. Laitelma pöhjanvahvistukseen tarkoitetuissa betonipaaluissa (1), jotka on kummastakin päästään varustettu levyllä (2) tai kehyksellä, joiden välillä sijaitsevat paalun läpi ulottuvat raudoitustangot (4), joissa on kierteitetyt päät (8), joka laitelma käsittää tappiholkin (5), joka muodostuu tappiosasta (9,9') sekä sisäpuolisilla kierteillä (7) varustetusta holkkiosasta (6), joka on järjestetty ruuvattavaksi raudoitustangon (4) kierteitettyyn päähän (8), tunnettu siitä, että laitelmaan kuuluu lisäksi lukituskappale (12,12',20 ) , joka on kytkettävissä tappiosan (9,9') välityksellä tappiholkkiin (5) ja joka on järjestetty kiinnittämään kahteen päittäin toisiaan vasten asetettuun paaluun (1) kuuluvien ja toisiaan vasten suunnattujen kahden tappiholkin (5) tappiosat (9) suoraan toisiinsa ja siten liittämään paalut yhteen.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen laitelma, tunnettu siitä, että tappiosa (9) on varustettu pulttipäällä (10) ja että lukituskappale on muodostettu sangaksi (12), jossa on kaksi samaan suuntaan suunnattua haaraa (13) ja joka on sovitettu näillä haaroillaan (13) tarttumaan pulttipäiden (10) taakse kahteen vastakkain suunnattuun tappi-hoikkiin (5) .

3. Patenttivaatimuksen 2 mukainen laitelma, tunnettu siitä, että sangan (12) haarat on varustettu keskeisesti sijaitsevalla uralla (14) ja että haaraosat (13a,13b) tämän uran (14) molemmilla puolilla on sovitettu tarttumaan tappiosan (9) molemmilla puolilla olevan pult-tipään (10) taakse.

4. Patenttivaatimuksen 2 mukainen laitelma, tunnettu siitä, että sangan (12') haarat (13') ovat vietävissä porauksiin (1Θ), jotka ovat kahden vastakkain olevan tappiholkin (5) tappiosissa (9').

5. Jonkin patenttivaatimuksista 2-4 mukainen laitelma, tunnettu siitä, että sangan (12,12') haarat (13,13') etääntyvät toisistaan jonkin verran päitä kohti mentäessä.

6. Patenttivaatimuksen 1 mukainen laitelma, tunnettu siitä, että lukituskappale muodostuu laajennusholkista (20), joka sinänsä tunnetulla tavalla muodostuu useasta jousielimen (24) välityksellä hoikiksi kootusta holkkisektorista (21), ja että nämä muodostavat läpimenevän reiän, joka hoikin keskiosassa laajenee tilaksi kahden vastakkain suunnatun pulttipään (10'') vastaanottamiseksi. β 61539 Pat entkrav