FI61259C - Teckenalstrare foer nummeruppvisning pao televisionskanal - Google Patents

Description

F5Sr*l [B] (11)KUULUTUSjUUKAISU . o c q

JUA lDJ '' UTL AGG N I NQSSKRI FT

C Fator.tti ny3nr.r-tty 10 06 1902 • (45) Patent oeddelat ^ ^ (51) Kv.lk?/lnt,ci.3 H 04 N 5/22 SUOMI—FINLAND (21) P»t*nttlh»k*mu* — Pat«itaiw6knln| 701369 (22) Hakamitpllvi — AraSknlnpdaf 1^.05.76 ' ' (23) AlkupUvt—Gikl|h«tadag 11+.05.76 (41) Tullut lulktoukal — Bllvlt offantllg 2^+ . 11.76

Htmttl· j« rekisterihallitus .... ......... , .

_ * . , (44) NlhUrllulpanon jt kuuLJulkaliun pvm. —

Patent· och registerstyrelsen ' ’ AmMcm utkgd och utl.akriftan pubikwed 26.02.82 (32)(33)(31) Pyydetty stuelksui —Bajlrd priori»·» 23.05.75 USA(US) 580677 (71) RCA Corporation, 30 Rockefeller Plaza, New York, N.Y. 10022, USA(US) (72) Billy Wesley Beyers, Jr., Greenfield, Indiana, USA(US) (7I+) Oy Roister Ab (5*+) Merkinkehitin television kanavan numeronäyttöä varten - Teckenalstrare för nummeruppvisning pä televisionskanal Tämä keksintö kohdistuu kuviomerkkien kehittämiseen näytettäväksi rasteripyyhkäistyllä näyttölaitteella, kuten esim. tele-visiovastaanottimella sekä erityisesti numeromerkkien kehittämiseen, joilla on reuna-alueet eli ääriviivan tehostus.

Televisiovastaanottimessa, erityisesti kaukosäädetyssä mallissa on toivottavaa aikaansaada näyttö valitun kanavan numerosta. Eräs ratkaisu, jota voidaan käyttää sisältää valitun kanavan numeron esittämisen television kuvapinnalla. Tällainen näyttö saattaa kuitenkin häipyä näkyvistä kun numeromerkki kehitetään kuvan alueelle, jonka kirkkaus ja/tai väri on samankaltainen kuin esitetyllä merkillä.

Keksinnön avulla muodostetaankin laite merkkien kehittämiseksi, joilla on reuna-alueet, jotka ovat kontrastissa merkkien keskiosan kanssa ja jotka soveltuvat lisättäviksi rasteripyyhkäistyllä televisiokuvanäytöllä esitettyyn kuvaan, joka laite käsittää elimet kuviokäskysignaalien kehittämiseksi, elimet pysty- 2 *1259 palkkisignaalien kehittämiseksi ainakin kahden vaakasuunnassa asetetun pystypalkin muodostamiseksi näyttölaitteelle, jotka palkit on sijoitettu määrittämään merkkirungon ja sen reuna-alueiden korkeus ja leveys, elimet (12) signaalien kehittämiseksi joukon vaakapalkkeja muodostamiseksi, joiden pituus on sama kuin merkkirungon ja sen reunaosien leveys ja jotka on pystysuunnassa erotettu niiden välissä olevilla välitiloilla, joilla vaa-kapalkeilla ja välitiloilla on sama korkeus pystysuunnassa kuin pystypalkeilla, palkinvalintaelimet (18), jotka riippuvaisesti kuviokäskysignaaleista valinnaisesti päästävät läpi ne pysty- ja vaakapalkkisignaaleista, jotka edustavat valittua merkkiä. Tämä keksinnön mukainen laite on tunnettu viive-elimistä, jotka on kytketty palkinvalintaelimiin viiveen muodostamiseksi sen muodostamiin signaaleihin merkkien halutun reuna-alueen leveyden säätämiseksi, elimistä sammutussignaalien kehittämiseksi ajallisessa riippuvuussuhteessa vaakapalkkien vaakasuuntaan sijoitettujen reuna-alueiden kehittämisen kanssa, veräjäelimistä, joiden sisääntulot on kytketty viive-elimiin ja palkinvalintaelimiin signaalien muodostamiseksi riippuvaisesti signaalien samanaikaisesta läsnäolosta mainituissa sisääntuloissa, jotka veräjäelimet on myös kytketty sammutussignaalit kehittäviin elimiin niiden verä-jäelimien muodostamien signaalien, jotka edustavat vaaka- ja pys-typalkkien vaakasuuntaan sijoitettuja reuna-alueita sammuttamiseksi sammutussignaaleista riippuvaisesti, toisista viive-elimistä, jotka on kytketty veräjäelimiin, ennalta määrätyn viiveen muodostamiseksi niiden läpi päästämiin signaaleihin, ja elimistä viive-elimien ja mainittujen toisten viive-elimien muodostamien signaalien yhdistämiseksi, jolloin ensin mainittujen viive-elimien viivästämät signaalit vastaavat merkin reuna-aluetta ja jolloin toisten viive-elimien viivästämät signaalit vastaavat eriväristä ja kooltaan pienempää merkkiä kuin merkin reuna-alue.

Oheisissa piirustuksissa esittää kuvio 1 lohkokaaviota laitteistosta, jolla kehitetään alfanumeerisia merkkejä, joiden reuna on väriltään ja/tai kirkkaudeltaan erilainen kuin jäljellä oleva osuus kuviosta esillä olevan keksinnön mukaisesti.

Kuviot 2A ja 2B edustavat vaakasuuntaisia ja pystysuuntaisia palkkeja, joita käytetään alfanumeeristen kuviomerkkien kehittämiseen.

3 61259

Kuviot 2C...2G edustavat aaltomuotoja, joita kehitetään kuvion 1 laitteistossa.

Kuviot 3A...3E vastaavat erilaisia numeromerkin 6 valmiik-sisaattamisen vaiheita kun sitä kehitetään kuvion 1 laitteistolla.

Kuvio 4 esittää kuvion 1 mukaisella laitteella kehitettyjen numeromerkkien yleistä muotoa.

Kuvio 5 on kaaviokuva merkin lohkojen tulkkilaitteesta, joka soveltuu käytettäväksi kuvion 1 laitteistossa.

Kuvio 6 on kaaviokuva pystysuuntaisen lohkon tulkkilaitteesta, joka soveltuu käytettäväksi kuvion 1 laitteistossa.

Viitaten nyt kuvioon 1 on kanavan osoitteen muistirekiste-ri 10 liitetty merkkilohkodekooderiin 12, jossa kehitetään pystysuuntaisia ja vaakasuuntaisia palkkeja eli lohkoja edustavia signaaleja. Dekooderi 12 vastaanottaa edelleen päällesaattavat signaalit ajan pistelaskimesta 20 sekä kuvan lohkoa edustavan signaalin pystysegmenttidekooderista 14. Dekooderi 14 kehittää signaaleja, jotka edustavat pystysuuntaista korkeutta (vaakasuuntaisten pyyhkäisyjuovien lukumäärää), joka tarvitaan kutakin pystysuuntaisista ja vaakasuuntaisista palkkilohkoa varten seurauksena vaakasuuntaisten juovien laskentasignaaleista, joita laskin 16 aikaansaa. Korkeutta edustavat signaalit vastaten näytettäväksi haluttuja numerolohkoja kehitetään dekooderilla 12 ajan pistelaskimeen 18, joka sopivasti rajoittaa dekooderin 12 signaalien vaakasuuntaista ajallista kestoaikaa (leveyttä) niin, että muodostetaan asiaankuuluvat lohkosignaalit. Dekooderia 18 säädetään ajan pistelaskimella 20, joka vastaanottaa suhteellisen suurtaajuisia kellosignaaleja kello-oskillaattorista 22 ja kytkee vaakasuntaiset ajoitussignaalit dekooderiin 18. Kuvalohkoa edustavat signaalit, joita ajan pistedekooderi 18 kehittää kytketään kiikkuun 24 sekä valkean signaalin generaattoriin 26. Kiikku 24 on järjestetty viivyttämään signaaleja yhden kellonjak-son verran, kuten käy ilmi alempaa. Generaattori 26 vastaanottaa edelleen asiaankuuluvat sammutusignaalit dekooderista 14 ja sammuttaa dekooderin 18 kehittämien signaalien osuudet niiltä alueilta, jotka vastaavat vaakasuuntaisten palkkilohkojen reunoja. Signaalit, jotka generaattori 26 aikaansaa, kytketään NAND porttiin 28, joka myös vastaanottaa sammutussignaalit dekooderista 14 4 61259 sekä ulostulosignaalit kiikusta 24. Porttikytketyt signaalit NAND portilta 28 kytketään kiikkuun 30. Kiikku 30 vastaanottaa kello-pulsseja oskillaattorilta 22 invertterin 32 kautta ja kehittää puolen kellonjakson suuruisen viiveen syötettyihin signaaleihin. Kiikkujen 24 ja 30 kehittämät signaalit edustavat vastaavasti suhteellisesti suurempaa, merkin reunasignaalia ja suhteellisesti pienempää, merkin keskusrunkoa edustavaa signaalia, joka on ajallisesti keskitetty reunasignaalien väliin. Videosignaalit, joita televisiovastaanotin 41 aikaansaa kytketään sammutuspii-riin 42, jossa ne sammutetaan reuna-alueet synnyttävällä videosignaalilla. Kuviomerkkiä edustavat ja reuna-alueen muodostavat signaalit lisätään videolinjaan summaimessa 40 kytkettäväksi kuvan toistavaan laitteeseen kuten kuvaputkelle 44.

Yllä kuvatun laitteiston toimiessa katselija voi valita minkä tahansa haluamansa kanavan esim. painamalla asiaankuuluvaa numeronäppäintä suoraan kytketyllä säätötaululla tai kaukosäätö-lähettimellä. Vaihtoehtoisesti kanavaa etsivässä eli signaalia hakevassa järjestelyssä saattaa asiaankuuluva viritin ( jota ei ole esitetty) vuorotella käytettävissä olevien televisiokanavien lävitse. Joka tapauksessa syötetään tieto tietyn kanavan numerosta vastaten valittua kanavaa tai sitä, jota tiettynä hetkenä etsitään, kanavaosoiterekisteriin 10. Täten kanavaosoiterekisteri 10 aikaansaa signaaleja, jotka vastaavat valitun televisiokanavan numeroa. Rekisteri 10 aikaansaa joko yksinumeroisen tai kaksinumeroisen luvun vastaten valitun kanavan numeroa. Rekisterin 10 aikaansaamat signaalit ovat muodoltaan esim. kahtena neljän bitin binäärikoodattuna desimaali- (BCD) signaalina, jotka kehitetään kahdeksalle rinnakkaiselle ulostulojohtimelle (esitetty yhtenä). Sisääntulojohdin dekooderiin 12 laskimesta 20 päästää vuorollaan merkityksellisemmän numeron (MSD) valitun kanavan numerosta läpi ja sitten vähiten merkitsevän numeron (LSD). Yksinkertaistuksen vuoksi loppuosassa selitystä tullaan esittämään ja rajoittumaan yhden ainoan merkin esittämiseen. Merkkilohkodekoo-deri 12 toimii BCD signaalien perusteella, joita rekisteri 10 aikaansaa, ja tulkitsee eli muuntaa nämä signaalit saattaen toimintaan sopivat porttipiirit, jotka soveltuvat päästämään läpi kunkin vaakasuuntaisen ja pystysuuntaisen lohkon korkeutta edustavat signaalit (vaakasuuntaisten pyyhkäisyjuovien lukumääränä), 5 61259 jotka tarvitaan muodostamaan valittu numero television kuvapinnalle. Lohkojen korkeutta edustavat signaalit kytketään portti-piiristöön lohkodekooderin 12 sisällä pystylohkodekooderin 14 avulla. Lohkodekooderi 14 kehittää signaaleja, jotka vastaavat vaakasuuntaisten palkkien korkeutta, jotka on esitetty kuviossa 2A, ja signaaleja, jotka edustavat pystypalkkien ylemmän puoliskon ja alemman puoliskon korkeuksia, jotka on esitetty kuviossa 2B. Kuvion 2A ylemmän, keskimmäisen ja alemman vaakasuuntaisen palkin korkeutta edustavat signaalit syötetään vastaavasti dekoo-derista 14 ulostulojohtoihin, joita on merkitty H^, ja ·

Esim., kuten on esitettynä kuviossa 2A, on kukin vaakasuuntaisista palkeista korkeudeltaan neljä vaakapyyhkäisyjuovaa ja palkit ovat erillään toinen toisistaan neljän pyyhkäisyjuovan verran. Signaalit, jotka edustavat kuvion 2B pystypalkkien ylemmän ja alemman puoliskon korkeuksia, syötetään vastaavasti ulostulojohtoihin VUH ja VLH. Esim., kuten on esitetty kuviossa 2B, ulottuu kumpikin pystypalkin puolisko kymmenen vaakapyyhkäisyjuovan yli. Siten, kun määrätty BCD numero kytketään dekooderiin 12, päästävät tämän dekooderin sisällä olevat portit asiaankuuluviin ulostulojohtoihin (LVB, RVB jne.) signaaleja niiden vaakajuovajakso-jen aikana, jotka dekooderi 14 on valinnut ja jotka edustavat lohkojen korkeuksia näytettävässä numerossa. Tätä toimintaa tullaan kuvaamaan yksityiskohtaisemmin alempana.

Vaikkakin on olemassa useita tapoja muodostaa merkkilohko-dekooderi 12 sekä pystylohkodekooderi 14 käyttäen standardia lo-giikkapiiristöä, on kumpaakin lohkoa varten soveltuva piiri havainnollistettu kuvioissa 5 ja 6.

Jotta voitaisiin esittää valittu numero ennakolta valitulla televisioruudun osuudella, kello-oskillaattorin 22 kehittämät signaalit estetään signaaleilla, jotka laskin 16 muodostaa, paitsi ennakolta määrätyn alueen pyyhkäisyn aikana, esim. vaakasuuntaisilla pyyhkäisyjuovilla 192...211.

Aikapistedekooderi 18 vastaanottaa signaaleja, joita dekooderi 12 kehittää ja edelleen avaintaa nämä signaalit ajan piste-laskimen 20 aikaansaamien signaalien kanssa. Laskin 20 kehittää signaaleja, jotka edustavat viittä eri aikaväliä vaakajuovaa pitkin vastaten haluttujen vaaka- ja pystypalkkisignaalien asentoa ja leveyttä (vertaa kuvioiden 2C...2F aaltomuotoja). Havainnoi- 6 61259 listamistapauksessa vasenta pystypalkkia (LVB) vastaavat signaalit avainnetaan kuvion 2D aaltomuodon T.j_3 kanssa. Oikeaa pysty-palkkia (RVB) vastaavat signaalit avainnetaan aaltomuodon kanssa, joka on esitetty kuviossa 2F. Vastaavasti aaltomuodot vastaten keskimmäistä pystypalkkia (MVB) avainnetaan aaltomuodon T3_3 kanssa, joka on esitetty kuviossa 2E. Vaakapalkit (HB) avainnetaan aaltomuodon kanssa, joka on havainnollistettu kuviossa 2C. Kun asiaankuuluvat signaalit, jotka generaattori 12 on muodostanut avainnetaan niiden signaalien kanssa, joiden aaltomuodot on havainnollistettu kuvioissa 2C...2F, tuloksena olevilla kuviomer-keillä on varmasti suhteellisen tasaiset ja stabiilit etu- ja takareunat. Laskimen 20 kehittämille avainnussignaaleille saadaan suhteellisen suuri stabiilisuus käyttämällä suhteellisen suurtaajuista (esim. 2,5 MHz) kello-oskillaattoria 22, joka on tahdistettu siihen liittyvän televisiovastaanottimen vaakapyyhkäisytaa-juuden kanssa.

Dekooderin 18 ulostuloon kehitetyt merkkejä edustavat signaalit kytketään johtimen 34 kautta kiikun 24 sisääntuloon D. Kiikku 24 vastaanottaa myös kellopulsseja oskillaattorista 22 ja kehittää yhden kellonajan suuruisen viiveen (toisin sanoen vastaten puolta pystypalkin leveydestä) signaaleihin, joita syötetään tähän liittyvään D sisääntuloon. Tällaisen viiveen tarkoitus tullaan selittämään alempana. Kiikun 24 kehittämät viivästetyt signaalit kytketään sammutuspiiriin 42 niin että sammutetaan televisiovastaanottimen 41 kehittämät videosignaalit. Kun sammutetaan television vastaanottimen videosignaali käyttäen kehitettyjä ku-viomerkkisignaaleja tuotetaan musta kuvio television kuvapinnalle. Aikaansaadut merkit, joita kiikun 24 signaalit muodostavat, muotoutuvat oleellisesti kuten on esitettynä kuviossa 4.

Merkki, jolla on esim. mustat reunat ja mustasta poikkeava perusosa, voidaan muodostaa muodostamalla ensin musta merkki ja sijoittamalla sitten tällaisen mustan merkin päälle sama kuvio pienemmässä koossa ja kirkkaudeltaan ja väriltään erilaisena. Tämä pienempi merkki on havainnollistamistapauksessa väriltään valkea mutta se saattaa olla mikä tahansa mustasta poikkeava tai kontrastiväri.

Tätä tarkoitusta varten kehitetään valkea signaali ylläkuvatusta mustasta signaalista sopivasti estämällä mustan signaalin 7 61259 reunaosuuksien muodostaminen niin että muodostuu toinen merkki, jolla on pienempi koko kuin ensimmäisellä merkillä. Tämä toinen pienempi merkki kehitetään käyttäen osaksi apuna valkean generaattoria 26. Generaattori 26 vastaanottaa signaaleja dekooderista 18 johtimia 36 ja 38 pitkin. Johtimen 36 signaalit vastaavat signaali-informaatiota, joka edustaa vaakasuuntaisia palkkeja ja , jotka on avainnettu T^-T7 signaalin kanssa. Johtimen 38 signaalit vastaavat pystysuuntaisia palkkeja LVB, jotka on avainnettu signaalin kanssa, tai MVB avainnettuna T^-Tg signaalin kanssa sekä RVB avainnettuna T^-T^ signaalin kanssa. Johtimen 36 syöttämät signaalit avainnetaan edelleen generaattorissa 26 käyttäen juovien (0+4n) ja (3+4n) signaaleja. Juovien (0+4n) signaalit vastaavat sammutussignaaleja, jotka esiintyvät joka neljännellä vaakapyyhkäisyjuovalla alkaen merkkitietosignaalin juovasta 0, toisin sanoen tuotettavan merkin ylimmästä vaakasuuntaisesta pyyhkäisyjuovasta. Vastaavasti juovien (3+4n) signaalit vastaavat sammutussignaaleja, jotka alkavat tuotettavan merkin kolmannelta pyyhkäisyjuovalta ja toistuvat joka neljäs juova. Nämä juovien (0+4n) ja (3+4n) sammutussignaalit esiintyvät toistuvasti kullakin pyyhkäisyjuovalla, joka alkaa toistettavan merkin juovasta 0 ja päättyy toistettavan merkin yhdeksänteentoista juovaan. Kun sammutetaan kulloinkin 0. ja 3. juova tulevat kunkin vaakasuuntaisen palkin E^, H2 ja ylä- ja alaosuudet sammutetuiksi, mistä on seurauksena vaakasuuntaiset palkit, joiden leveys on liki-määrin kaksi pyyhkäisyjuovaa neljän sijasta. Vaakapalkkisignaali johdosta 36, joka on sopivasti sammutettu näillä juovien (0+4n ja 3+4n) signaaleilla yhdistetään generaattorissa 26 pystypalkkisig-naaleihin, jotka on aikaansaatu johtoon 38 ja tulos kytketään portin 28 sisääntuloon. Portti 28 vastaanottaa signaaleja kiikusta 24, generaattorista 26 sekä dekooderista 14. Dekooderin 14 signaalien tehtävänä on estää portin 28 ulostulo niille signaaleille, jotka alkavat juovilta 0 ja 19. Kun sammutetaan nollas juova ja yhdeksästoista juova, on tuloksena oleva signaali pienentynyt pystyssuuntaiselta korkeudeltaan yhden pyyhkäisyjuovan verran yläpäästään ja alapäästään. Merkkiä edustavat signaalit, jotka on aikaansaatu porttiin 28 kiikusta 24, on varustettu yhden kellonajan suuruisella viiveellä verrattuna niihin signaaleihin, joita generaattori 28 aikaansaa. Seurauksena tästä yhden kellon- 8 61259 ajan suuruisesta viiveestä ainoastaan ne signaalit, jotka esiintyvät samanaikaisesti eivätkä vastaa nollatta tai yhdeksättätoista juovaa, pääsevät läpi portista 28. Tästä seurauksena portin 28 muodostamat tuloksena olevat signaalit muodostavat merkin, jonka leveys on pienentynyt yhden kellonajanjakson verran. Jotta voitaisiin toteuttaa merkki, jolla näyttää olevan musta reunus, on tarpeen keskittää portin 28 signaalien muodostama kooltaan pienennetty kuva kiikun 24 kehittämän mustan signaalin suhteen. Tällaisen keskittämisen toteuttamiseksi on puolen kellonjakson suuruinen viive tarpeen. Tämä puolen kellonjakson viive kehitetään päästämällä portin 28 signaalit läpi D tyyppisestä kiikusta 30 ja ajoittamalla nämä signaalit invertoiduilla kellosignaaleilla. Kellosignaalit oskillaattorista 22 päästetään läpi invertoivasta portista 32 niin että aikaansaadaan halutut invertoidut kellosignaalit. Kiikusta 30 saatujen signaalien napaisuus invertoidaan käyttämällä tämän kiikun ulostuloa Q ja täten saadaan kehitettyä valkea signaali. Se valkea signaali, jonka kiikku 30 aikaansaa, lisätään videosignaaliin yhteenlaskimessa 40 sen aikavälin kuluessa, jolloin videosignaali on sammutettuna kiikun 24 mustan signaalin avulla. Tuloksena oleva kuva, joka kuvaputkelle 44 muodostetaan, sisältää joko videosignaaleja vastaanotettuna televisio-vastaanottimella tai sammutetun alueen, jossa on valkea merkki ääriviivoiltaan mustalla reunustettuna.

Eräässä esimerkissä numeromerkin kehittämisestä valitaan kanavaosoitepiiristön 10 avulla luvuksi numero 6. Muodostetaan BCD signaaleja (esim. 00110) vastaten numeroa 6 kanavaosoitere-kisterillä 10 kuviomerkin lohkodekooderiin 12 niin, että saatetaan toimintaan portit, jotka vastaavat kolmea vaakasuuntaista juovaa H.j, , H^, vasenta pystysuuntaista palkkia (LVB) sekä oikeanpuoleista pystypalkkia (josta vain puolet tullaan käyttämään) . Erityisesti vaakapalkkisignaalit H^, H2 ja avainnetaan ulostulojohtimeen HB, kokonainen vasemmanpuoleinen pystypalkki-signaali kehitettynä LVB ulostulojohtoon sekä yhdistetty merkki muodostettuna RVB merkistä loogisesti yhdistettynä JA portilla VLH (pystysuuntainen alempi puolisko) ajoitussignaaleihin kehitetään RVB ulostulojohtoon. Nämä viisi dekooderin 12 kehittämää signaalia vastaavat kuviomerkin lohkoja, jotka on havainnollistettu kuviossa 3A. Vaakasuuntaiset palkit muodostettuna johtimel- 9 61259 le HB avainnetaan dekooderin 18 sisällä Τ^-Τ? dekoodaussignaalin kanssa (vert. kuviota 2D) ja RVB·VLH signaali avainnetaan T^-T^ dekoodaussignaalin kanssa (vrt. kuviota 2F). Signaali vastaten numeroa 6, joka on esitetty kuviossa 3A, kytketään dekooderista 18 sisään D tyypin kiikun 24 sisääntuloon ja niitä viivytetään yhden kellopulssin verran tämän kiikun ulostulossa.

Numeromerkin valkea keskuosa kuviossa 3B muodostetaan kytkemällä signaaleja, jotka vastaavat vaakasuuntaisia palkkeja H^, H2 ja johdinta 36 pitkin valkean generaattoriin 26. Vaakasuuntaiset palkkisignaalit pienennetään myöhemmin korkeudeltaan sammuttamalla asiaankuuluvat osuudet käyttäen juovien (0+4n) ja (3+4n) signaaleja. Näin tuloksena olevat vaakasuuntaiset palkki-signaalit sammuttamisen jälkeen vastaavat vaakasuuntaisia palkkeja, joiden korkeus on kaksi vaakasuuntaista juovaa alkuperäisen neljän sijasta. Kuvio 3C havainnollistaa tuloksena olevaa vaakasuuntaisten palkkien muotoa sen jälkeen kun juovien (0+4n) ja (3+4n) signaalit on yhdistetty , H2 ja signaaleihin. Pystysuuntaiset palkkisignaalit LVB sekä RVB*VLH kytketään valkeaan generaattoriin 26 johtimen 38 kautta ja ne yhdistetään vaakasuuntaisiin palkkisignaaleihin, jotka on sammutettu käyttäen juovien (0+4n) ja (3+4n) signaaleja. Tuloksena oleva merkki, jonka generaattorin 26 signaalit aikaansaavat, on havainnollistettuna kuviossa 3D.

Jotta muodostettaisiin numerokuvion sisempi osuus (valkea osuus) joka on havainnollistettuna kuviossa 3B, päästetään signaalit generaattorista 26 portin 28 läpi. Portti 28 vastaanottaa ylimääräisiä sammutussignaaleja, jotka vastaavat pyyhkäisyjuo-via 0 ja 19 eli kuvion 3D kuvionumeron 6 ylintä ja alinta juovaa ja se sammuttaa nämä osat kokonaissignaalista. Pystysuuntaiset osuudet signaaleista, joita käytetään kehittämään kuviota 3D pienennetään leveydeltään käyttäen JA porttia (portissa 28) kytkien signaalit generaattorista 26 yhteen yhden kellonjakson verran viivytettyjen signaalien kanssa, joita käytetään kehittämään kuviota 3A. Tuloksena olevat portin 28 signaalit toistavat kuviossa 3E esitetyn kuvion. Puolen kellonjakson suuruinen viive muodostetaan tämän jälkeen portin 28 signaaleihin kiikulla 30 niin, että kuvion 3E kuvio keskitetään kuvion 3A esittämään nähden. Kiikun 24 aikaansaamat signaalit sammuttavat sisääntulevan video-

Claims (5)

1. 61259 10 signaalin sammutusgeneraattorissa 42, mikä muodostaa mustan nu-merokuvion kuvaputkelle 44, jolla kuviolla on oleellisesti sama koko kuin mitä on havainnollistettu kuviossa 3A. Valkean videosignaali kiikusta 30 lisätään asiaankuuluvasti yhteenlaskijan 40 avulla siihen alueeseen, joka on sammutettu generaattorilla 42, ja se toistaa kuvaputkella 44 oleellisesti sen näköisen kuvion kuin mitä on kuviossa 3B esitetty. Vaikkakaan erityistä piiristöä eräitä kuvion 1 lohkoja varten ei ole havainnollistettu, on sopiva logiikkapiiristö näitä lohkoja varten ilmeinen alan asiantuntijalle.
2. 1. Laite merkkien kehittämiseksi, joilla on reuna-alueet, jotka ovat kontrastissa merkkien keskiosan kanssa ja jotka soveltuvat lisättäviksi rasteripyyhkäistyllä televisiokuvanäytöllä esitettyyn kuvaan, joka laite käsittää elimet (10) kuviokäsky-signaalien kehittämiseksi, elimet (14) pystypalkkisignaalien kehittämiseksi ainakin kahden vaakasuunnassa asetetun pystypalkin muodostamiseksi näyttölaitteelle, jotka palkit on sijoitettu määrittämään merkkirungon ja sen reuna-alueiden korkeus ja leveys, elimet (12) signaalien kehittämiseksi joukon vaakapalkke-ja muodostamiseksi, joiden pituus on sama kuin merkkirungon ja sen reunaosien leveys ja jotka on pystysuunnassa erotettu niiden välissä olevilla välitiloilla, joilla vaakapalkeilla ja välitiloilla on sama korkeus pystysuunnassa kuin pystyspalkeilla, palkinvalintaelimet (18), jotka riippuvaisesti kuviokäskysig-naaleista valinnaisesti päästävät läpi ne pysty- ja vaakapalkki-signaaleista, jotka edustavat valittua merkkiä, tunnettu viive-elimistä (24), jotka on kytketty palkinvalintaelimiin (18) viiveen muodostamiseksi sen muodostamiin signaaleihin merkkien halutun reuna-alueen leveyden säätämiseksi, elimistä (14) sammu tus signaalien kehittämiseksi ajallisessa riippuvuussuhteessa vaakapalkkien vaakasuuntaan sijoitettujen reuna-alueiden kehittämisen kanssa, veräjäelimistä (26, 28), joiden sisääntulot on η 61259 kytketty viive-elimiin (24) ja palkinvalintaelimiin (18) signaalien muodostamiseksi riippuvaisesti signaalien samanaikaisesta läsnäolosta mainituissa sisääntuloissa, jotka veräjäeli-met on myös kytketty sammutussignaalit kehittäviin elimiin niiden veräjäelimien muodostamien signaalien, jotka edustavat vaaka- ja pystypalkkien vaakasuuntaan sijoitettuja reuna-alueita sammuttamiseksi sammutussignaaleista riippuvaisesti, toisista viive-elimistä (30), jotka on kytketty veräjäelimiin (28), ennalta määrätyn viiveen muodostamiseksi niiden läpi päästämiin signaaleihin, ja elimistä (40) viive-elimien ja mainittujen toisten viive-elimien muodostamien signaalien yhdistämiseksi, jolloin ensin mainittujen viive-elimien viivästämät signaalit vastaavat merkin reuna-aluetta ja jolloin toisten viive-elimien viivästämät signaalit vastaavat eriväristä ja kooltaan pienempää merkkiä kuin merkin reuna-alue.
3. 2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen laite, tunnettu siitä, että mainitut viive-elimet (24) muodostavat viiveen, joka vastaa oleellisesti merkkien pystysuuntaan sijoitettujen reuna-alueiden kaksinkertaista leveyttä, ja toiset viive-elimet (30) muodostavat viiveen, joka vastaa oleellisesti pystysuuntaan sijoitettujen reuna-alueiden leveyttä.
4. 3. Patenttivaatimuksen 1 mukainen laite, tunnettu siitä, että elimet (12) signaalien kehittämiseksi, jotka muodostavat näyttölaitteelle joukon vaakapalkkeja, kehittävät signaaleja kolmen vaakapalkin muodostamiseksi näyttölaitteelle, ja elimet (14) signaalien kehittämiseksi, jotka muodostavat näyttölaitteelle vähintään kaksi pystypalkkia, kehittävät signaaleja kolmen pystypalkin muodostamiseksi näyttölaitteelle, ja merkkien reuna-alueiden leveys, jota ohjataan viive-elimien (24) ja pal-kinvalintaelimien (18) yhdistelmän avulla, on sama kuin puolet yhden pystypalkin leveydestä. 12 61 259
5. 1. Anordning för alstrande av tecken, som har kantomräden, som är i kontrast med tecknets mittdel, och som är ISmpade för in-sättning pä en med en rastersvept televisionsbildvisning ätergi-ven bild, vilken anordning omfattar organ (10) för alstrande av teckenordersignaler, organ (14) för alstrande av signaler för vertikala stavar för bildande av ätminstone tvä horisontellt in-riktade vertikala stavar pä visningsanordningen, vilka stavar är placerade att definiera höjden och bredden pä teckenkroppen och dess kantomräden, organ (12)för alstrande av signaler för bildande av ett antal horisontala stavar, vilkas längd är lika med bredden hos teckenkroppen och dess kantomräden och vilka är vertikalt förskjutna medelst mellanrum mellan sig, vilka horisontala stavar och mellanrum har samma vertikala höjd som de vertikala stavarna, stavväljande organ (18), vilka i beroende av teckenordersignalerna selektivt släpper genom de av de vertikala och horisontala stavsignalerna, som representerar ett valt tecken, kännetecknad av fördröjningsorgan (24) , vilka Mr kopplade tili de stavväljande organen (18) för bildande av en fördröjning pä de av dessa alstrade signalerna för kontroll av bredden pä tecknens önskade kantomräden, organ (14) för alstrande av släckningssignaler i tidinställt förhällande tili alstring-en av de horisontala stavarna, grindorgan (26, 28), vilkas in-gängar är kopplade tili fördröjningsorganen (24) och de stavväljande organen (18) för alstrande av signaler i beroende av signalernas samtidiga närvaro pä nämnda ingängar, vilka grindorgan även är kopplade tili de släckningssignalerna alstrande organen för släckning av de av grindorganen alstrade signalerna som representerar de horisontellt belägna kantomrädena hos de horisontala och vertikala stavarna i beroende av släckningssignalerna, andra fördröjningsorgan (30). som är kopplade tili grindorganen (28), för bildande av en förutbestämd fördröjning av genom dessa genomsläppta signaler och organ (40) för kombinering av signalerna bildade av fördröjningsorganen och av de andra fördröjningsorganen, varvid signalerna fördröjda av de förstnämnda fördröjningsorganen svarar mot tecknets kantomräde och varvid signalerna fördröjda av de andra fördröjningsorganen svarar mot