FI60164C - Foerfarande och anordning foer framstaellning av en korsbottensaeck - Google Patents

Description

75^71 M /«i KUULUTUSJULKAISU ,Γ\Λ£Λ M (11> UTLÄGGNINGSSKRIFT 60164 C®) patent aieddelat (51) Kv.lk.3/lnt.CI.3 B 31 B 39/00 SUOM | — FI N LAN D (21) P***f’ttlh*l'«'nu« — P*t«nun*aknlnj 611/71* (22) Hak«ml«pllvl — AiMeknlngtdkg 28.02.71

(23) Alkuptlvt—·GlMghuttdag 28.02.7H

(41) Tullut fulklMksI — Bllvlt offuntllg qo qo yh

Patentti-ja rekisterihallitus .... Ull, _ . . ' . . . , (44) Nlhtlvlkslpsnon ja kuuL|ulkalaun pvm. —

Patent- °Ch registerstyrelsen Antökan utlagd och utt.tkrlft«n pubitcarad 31.08.8l (32)(33)(31) Pyydetty etuoikeus —Begird prlorltet 02.03*73

Saksan Liittotasavalta-Förbundsrepubliken Tyskland(DE) P 2310605.0 (71) Windmoller & Hölscher, Miinsterstrasse 1+8-52, 1+51+ Lengerich i.W. ,

Saksan Liittotasavalta-Förbundsrepubliken Tyskland(DE) (72) Richard Feldkämper, Lengerich i.W., August Schwarzkopf, Lengerich i.W.,

Friedrich Franz Brockmiiller, Lengerich i.W., Saksan Liittotasavalta-Förbundsrepubliken Tyskland(DE) (7*0 Leitzinger Oy (5I+) Menetelmä ja laite ristipohjasäkin valmistamiseksi - Förfarande och anordning för framställning av en korsbottensäck %

Keksintö koskee menetelmää vähintään yhdestä yksinkertaisesta ulkosäkis-tä ja yhdestä toisenlaiset liimaantumisominaisuudet omaavasta sisäsäkis-tä koostuvan useampikerroksisen ristipohjasäkin valmistamiseksi, jossa pitkittäissyöttömenetelmällä valmistetaan letkukoneessa ulkosäkkimateri-aalista ja sisäsäkkimateriaalista useampikerroksinen litteä letkunauha ja tämä paloitellaan yksittäisiksi letkukappaleiksi sekä leikataan kaikkiin ainekerroksiin ainakin säkkiletkukappaleen toisen pään alueella ja vähintään viimeksi käännettävän pohjasivukäänteen puolelle kaksi viiltoa, jotka kulloinkin ainakin osittain irrottavat pohjanurkkakäänteet pohja-sivukäänteistä muodostaen suorakulmaiset pöhjasivukäänneosat, ja jossa lisäksi poikittaisyöttömenetelmää hyväksikäyttäen tehdään pohjantekoko-neessa vähintään säkkiletkukappaleen toiseen päähän ristipohja levittämällä säkkiletkukappaleen pää tai päät pohjaneliöksi, siirretään sisäsä-kin viimeksi käännettävän pohjasivukäänteen pöhjasivukäänneosan ulkoreuna takaisinpäin määrätyssä määrin suhteessa ulkosäkin sisemmän kerroksen vastaavaan leikkuureunaan, varustetaan sisä- ja ulkosäkin liimattavat pinnat kulloinkin sopivalla liimalla ja suljetaan ristipohja kääntämällä ensiksi ja viimeksi käännettävät pöhjasivukäänteet.

Saksalaisessa patenttijulkaisussa 2 155 265 en kuvattu menetelmää ja laitetta sellaisen risti.pohjasakin valmistamiseksi, jonka pehjataitteen sisään on 2 60164 vedetty muovinen sisäsäkki, ts. toiset liimausominaisuudet omaavasta materiaalista kuin mitä ovat ulkomateriaalin vastaavat ominaisuudet ja jossa sisäskkiletkuosa ylittää määrätyllä määrällä ainakin sen ul-kosäkkiletkukappaleen pään , johon tulee tehdä ristipohjataitos, On osoittautunut, että määrätyn tyyppiselle täyttöaineelle on mahdollista valmistaa tyydyttäviä säkkejä myös silloin, kun ei käytetä yllämainittua sisäsäkkiletkukappaleen pöhjanpuoleista ylitystä, vaan sisä- ja ulkosäkki pohjanpuolella pikemminkin päättyvät tasakorkeudel-le, mikä valmistuksessa on määrätyllä tavalla edullista: säkkiletku-kappaleet voidaan leikata sileästi; sisäsäkkiletkukappaleen tarpeellinen pituuden ylitys suhteessa sisäsäkkiletkukappaleen pituuteen voidaan hoitaa sisäsäkkiletkumaton sisään sijoitetulla Z-käänteellä.

deuraava keksintö koskee siis edellä esitetyssä patentissa nimenomaan mainittujen yhdistelmäsäkkien lisäksi myös yllämainittuja sileästi leikattuja säkkejä ja sen lopullisen?· tavoitteena on viimeksi käännettävän pöhjesivukäänteen pohjasivukäänneosan lyhentäminen. Tosin olisi ajateltavissa, että tämä lyhentäminen» joka on suoritettava ainoastaan sisäsäkkimateriaalin letkumaton toisessa sivussa, tapahtuisi letkun sisään sijoitettavalla, ulkopuolisten rullien tukemalla sisätyö-kalulla ja sen kanssa yhteistyössä olevalla, ulkoisella työkalulla. Tällä ratkaisulla on kuitenkin monia rakenne- ja menetelmäteknisiä heikkouksia, jotka olennaisesti ensiksikin ovat itse meistintyekalus-sa ja lähinnä sen monimutkaisessa rakenteessa ja sen monimutkaisessa ja häiriöalttiissa käytössä ja toisekseen sen monimutkaisessa uudelleen asettelussa kokomuutosten yhteydessä, luonnollisesti on tämän ohella periaatteessa myös olemassa mahdollisuus valmistaa sisäsäkkimateriaalin letkumatto lattanauhasta ja suorittaa tästä la t ta nauhasta sopivin kohdin lyhentäminen vastaavien irtimeistämisten avulla ja kääntää lattanauha letkuksi ja sulkea lattaletkumatto pitkittäissau-rnan avulla, levein me istinaukoin varustettu latta letkumatto on kuitenkin vedettävissä vain heikosti ja vähäisellä käyttövarmuudella suurella nopeudella letkunmuodostuksen suorittavan työkalun ylitse, lisäksi olisivat tässäkin menetelmässä monimutkaiset uudelleen asette-lutyöt kokomuutosten yhteydessä tarpeen. Mainittujen epäkohtien takia lähdetäänkin sisäsäkkimateriaalin lattaletkumatosta, Bdellä mainitussa patentissa selostettu mahdollisuus suorittaa lyhentäminen pohjasivukäänneosan takaisinkäannöllä, on molempia mainittuja mahdollisuuksia oleellisesti huomattavasti parempi. Tämä ajatus törmää kuitenkin huolimatta oleellisesti yksinkertaisemmasta rakenteellisesta toteut-i,avuudesta suhteessa letkumaton sisään sijoitettujen työkalujen avu!- 3 60164 la tapahtuvaan meistämiseen tai lattanauhan meistämiseen sitä seuraavine letku- ja pitkittäissaumamuodostuksineen määrättyihin vaikeuksiin, jotka olennaisesti pohjautuvat keinomateriaalikelmun rypisty-mättömyyteen. Keinomateriaalikelmu voidaan taivuttaa pysyvästi ainoastaan lämpövaikutuksen alaisena.

Seuraavan keksinnön tehtävänä on aikaansaada viimeksi käännettävän pohjasivukäänneosan sellainen lyhentämismahdollisuus, joka on rakenteellisesti toteutettavissa mahdollisimman yksinkertaisesti ja joka kokomuutosten yhteydessä mahdollisimman vähän aiheuttaa uudelleen-asetusliikkeitä.

Keksinnön mukaiselle menetelmälle on tunnusomaista se, että sisäsäkin viimeksi käännettävän pohjasivukäänteen pohjasivukäänneosan ulkoreunan siirtäminen suhteessa ulkösäkin sisäkerroksen vastaavaan ulkoreunaan tapahtuu leikkaamalla mainittua siirtymistä leveydeltään vastaava suikale pohjasivukäänneosasta pohjantekokoneessa. Irti-leikkaaminen voi tapahtua tarkoituksenmukaisesti nostamalla irtileikattavan suikaleen edellä kulkeva pää pohjaneliön liiketasossa säkkiletkukappaleen ohittaessa paikallisesti kiinteän leikkuulaitteen.

Tästä menetelmästä johtuen, nimittäin kiitos irtileikkaamisen sijoittamisesta pohjantekokoneeseen, on mahdollista suhteellisen yksinkertaisin· ja vähäisin koneellisin apuvälinein suorittaa irti-leikkaus päärmäysmentelmän mukaisesti. Kokomuutokset voidaan suorittaa yksinkertaisemmalla ajateltavissa olevalla tavalla; laitteen tarvitsee ainoastaan koneen poikkisuunnassa olla sijoitettu siirrettä-västi pohjaneliön mittojen mukaisesti voidakseen selvitä kaikissa tapauksissa.

Rakenteen jatkuvan yksinkertaistamisen mahdollistamiseksi voidaan poistettava suikale leikkuureunan suhteen liikkumatta olevan, säkkiletkukappaleen syöttönopeutta vastaavalla kehänopeudella pyörivän leikkuulaitteen avulla irrottaa. Leikkuutehon parantamiseksi eritoten alkuvaiheessa, ts. leikuuterän ensitunkeutumisen helpottamiseksi suikaleen etureunan aineeseen, voidaan leikkuusärmää kuumentaa. Juuri tässä on yksi keksinnön erittäin tärkeä rakennemuoto, syystä että hieman tylstyneen, kuumentamattoman leikkuusärmän kyseessä ollen, suikaleen etureuna tyssääntyisi leikkuusärmän edessä, muodostaen määrätynlaista aineskasaumaa edustavia poikkilaskoksia ja johtaisi täten väkinäiseen kontrolloimattomaan suikaleen irtirepytymiseen ja koko säkki jLetkukappaleen siirtymiseen ja vetelemiseen, lyhyesti sanottuna hylkykappaleeseen.

4 60164 Tämän sijaan voi suikaleen irrottaminen tapahtua myös käyttämällä ke-häsahan toimintaperiaatteella pyörivää leikkuulaitetta, jossa käytetään huomattavasti suurempaa kehänopeutta kuin mitä on säkkiletku-kappaleen syöttönopeus, ja jota ei ole tarpeen kuumentaa. Korkean leikkuuterän ja leikattavan materiaalin välisen suhteellisen nopeuden ansiosta helpottuu leikkuusärmän tunkeutuminen myös hyvin sitkeään mutta hervottomaan materiaaliin ja lisäksi vielä silloinkin, kun terä t on jo jossain määrin tylstynyt, Tätä tunkeutumista helpottaa leikkuu- j särmän haritus, josta syystä tosin leikkausvaiheen kulku on hieman > levottamampi ja leikuuujälki ei ol£ täysin niin siistiä kuin terävällä leikkuusärmällä tulee? tämä voidaan kuitenkin ilman muuta ottaa kaupanpäällisiksi, kun huomioidaan aikaansaatava käyttövarmuus.

Keksintö koskee myöskin laitetta edellä kuvatun menetelmän toteuttamiseksi, jossa on letkukone ja useammassa työpisteessä letkukappaleita poikittaisasennossa työstävä ja kuljettava pohjan avaamisasemalla varustettu pohjantekokone, jossa vähintään säkkiletkukappaleen toiseen päähän tehdään ristipohja levittämällä säkkiletkukappaleen pää tai päät pohjaneliöksi, sisäsäkin viimeksi käännettävän pohjasivukäänteen pohjasivukäänneosan ulkoreuna siirretään takaisinpäin määrätyssä määrin suhteessa ulkosäkin sisemmän kerroksen vastaavaan leikkuu-reunaan leikkaamalla mainittua siirtymistä leveydeltään vastaava suikale pohjasivukäänneosasta. Tälle menetelmälle on tunnusomaista se, että pohjantekokoneen pohjanavaamisaseman yhteyteen sijoitetulle asemalle on sijoitettu vähintäin yksi pohjaneliön tasosta poispäin liikuteltava, leikattavan suikaleen kulkuradalle sijoitettu, vähintään suikaleen etumaisena kulkevaan päähän tarttuva imuri, neula, kuumakohta, tarrain tai vastaava ja leikkauskohdalla on sijoitettu paikallisesti kiinteä leikkuulaite.

Jotta leikkuu tapahtuisi käyttövarmasti, ehdotetaan, että pohjansivu-käänteen ei-irtileikattavan osan kulkuradalle on sijoitettu alhaalla-pitäjä.

Rakenteellisesti erittäin yksinkertaisella tavalla ehdotetaan imuria rakennettavaksi siten, että sitä ympyränrataa pyörien käytetään ke-hänopeudella, joka vastaa säkkiletkukappaleen läpikulkunopeutta phh-jantekokoneessa. Se voidaan eritoten silloin, kun rullaleikkuussa edeullisella tavalla imurin pyörimisradan halkaisija on ainakin likimain sama kuin teräpään halkaisija, sijoittaa leikkuterän kanssa samalle vierintäkappaleelle, mikä kuitenkaan ei ole ehdottoman tarpeel- 5 60164 lista. Päinvastoin voisi yhtäsuurillakin halkaisijoilla imurin pyörimis-rata suhteessa kehäleikkuriin olla hieman porrastettu syöttösuunnassa, esim. voisi pyöröterä olla suhteessa imurin kiertorataan sijoitettuna vähän eteenpäin porrastetusti, millä järjestelyllä on mahdollista lisätä leikkuusärmän puristuspainetta kelmumattoa vasten. Suikaleeseen tarttuminen, sen irtileikkaaminen pohjasivukäänteestä ja sen poiskuljetus pohjaneliön liiketasosta voidaan imurin, tarraimen tai vastaavan ja leikkurin sijasta toteuttaa myös siten, että suikaleeseen tarttuva ja sen pohjaneliön liiketasosta poissiirtävä laite on leimaus-lämpöön kuumennettu pohjansivukäänteellä pyörivä, kaapimella varustettu kiekko, johon irrotettava suikale liimaantuu ja joka kaavinkohdassa jälleen kaavitaan irti. Tällä tavoin poistettava suikale tulee paremminkin irtlaulatetuksi kuin irtileikatuksi, ja käytetty leikkuri toimii paremminkin alaspainajana kuin varsinaisena leikkuulaitteena ·

Irtileikatun suikaleen poissiirtämiseksi voidaan imurin tai vastaavan liikealueelie sijoittaa irtileikattuun suikaleeseen tarttuvan ja sen jättöpaikalle kuljettavan kuljettimen sisäänvetokohta (imukuljetin, hihnakuljetin).

Keksintöä selostetaan vielä lähemmin seuraavassa piirustuksissa esitettyjen rakenne-esimerkkien avulla; niissä esittävät: kuva 1-3 oleellisilta osin rajattua esitystä kaIvoauikaleen irrotus-laitteesta pöhjantekokoneessa sivulta kuvattuna (kuva 1), poikkileikkauksessa (kuva 2) ja peruskuvannossa (kuva 3) ja kuva 4 ja 5 kaksi erilaista muoviaisukse11a varustetun ristipohjasä-kin rakenne-esimerkkiä esitettynä poikkileikattuna ja sekä ulkosäkkiä pidemmällä muovisisuksella (kuva 4) että tasa leikattuna säkkiletkukappaleena (kuva 5).

Kuvassa 1 sivukuvassa esitetyssä pohjantekokoneosassa on esitetty kuvasta poisjätetyn pöhjanavaamisasemän yhteydessä olevaa suikaleen irrottamiseen tarkoitettua työasemaa, jossa keskeneräiset säkit 5 pääl-letaitettuine ns. pöhjaneIloineen 4 kulkevat eteenpäin kuljetinhihno-jen 2 ja 3 välissä leikkuulaitteessa 1. Kuten kuvan 2 5a 3 esityksestä selviää ja kuten kuvan 4 ja 3 säkkipoikkileikkauksista myöskin on nähtävissä, koostuvat säkit tai säkkiletkukappaleet yksinkertaisuuden vuoksi yksinkertaisena esitetystä ulkosäkistä 6, joka on voimapaperia ja yksinkertaisesta* suljetusta keinomateriaaliletkukeImusta muodos- 6 601 64 tuvasta sisäsäkistä 7 (tai 7’ kuvassa 5). Uiko- ja sisäsäkissä on pitkittäisleikkaukset 8' (ulkosäkki) tai 8"(sisäsäkki), jotka piirretyissä ratkaisumalleissa on järjestetty tasapeitolla, mutta mikä välttämättä ei ole tarpeen. Pitkittäisleikkausten 8’ ja 8" vaikutuksesta tulevat pohjaneliön 4 pohjanurkan käänteet 9 osittain erotettua pohjan sivutaitteita 10 pitkin käännettävistä pohjasivukäänteistä 11 ja 12 ja muodostavat täten suorakulmaiset pohjasivukäänneosat 13 ja 14. Kuvissa 1-4 näkyvän säkin suositellussa rakenne-esimerkissä ylittää sisäsäkki ulkosäkin määrätyssä määrin, ylityksellä u, jonka leveys on valittu siten, että se riittää kestävään liimaukseen.

Toisessa molemmista sivupohjakäänteistä tai pöhjasivukäänneosista ja nimenomaan siinä, joka näistä kummastakin taitetaan viimeksi, tulee pidemmälle yltävää keinomateriaalisisustaa lyhentää ulkosäkkikerrok-sen suhteen liimasaumakohdan leveyden verran. Syystä, että pitkittäisleikkauksin 8', 8" varustettujen säkkiletkukappaleitten avaamisen jälkeen pohjaneliöksi 4 vapautuu vähintäin yksi suorakulmaisista pöh jasivukäänneosista, on toisen keinomateriaalikerroksen lyhentäminen tällä kohdin toteutettavissa sikäli yksinkertaisesti, että sivukäänneo-san leveydestä riippumatta on pitkittäissuikale poistettavissa, koko-vaikeuksia esiintyy siis ainoastaan hyvin rajoitetussa määrin.

Tätä pitkittäissuikaleen irrottamista varten on olemassa leikkuulai-te 1. Se koostuu sylinterimäisestä, reiälliselle akselille 16 sijoitetusta ja sen pohjantekokoneessa säkkien siirtonopeutta vastaavalla kehänopeudella käyttämästä imu- ja tartuntakappaleesta 17 ja sille kiinnitetystä teränpitimestä 18, jossa on rengasmainen, imukappaleen halkaisijaa vastaava, säteettäisesti sijaitseva, sähköisesti kuumennettu terä 19. Leikkuusärmä muodostuu rengasmaiseksi taivutetusta, yhdessä kehän kohdassaan sähköisesti katkaistusta muotolangasta, Muοι o langan materiaalilla on sähkövirran suhteen suuri ominaisvastus ja se voidaan kuumentaa korkeisiin lämpötiloihin, jotka ylittävät huomattavasti leikattavan keinomateriaalin sulamispisteen, niin että kevyen puristuksen ja lyhytaikaisen kosketuksen vaikutuksesta kalvo sulaa poikk i.

Yhdestä kehän kohdasta katkaistu muotolanka 19 voi olla kiinnitetty terän pitimen kiilamaiseen uraan jännejousen avulla; se voi myös olla tapitettu ura laippaan tai säteettäisesti terän pitimen upotuksiin lukittujen ja vetovoimien avulla terää, urassa pitävien pe ltd suika leitten välityksellä. Terän pidin 18 on tehty kuumuutta kestävästä, säh- 60164 7 köä johtamattomasta aineesta. Uritetun renkaan molemmat päät teräs- · sä 19 ovat kytketyt sähköisesti toisistaan ja leikkuulaitteen rungosta eristettyjen, hyvin sähköä johtavien johtojen 20 välityksellä liu-kurenkaaseen 21 ja 22, jotka ovat upotetut reikääkselille 16 sijoitettuun ensterenkaaseen 23,

Akselin sisäreikä on piirustuksessa esittämättömän, tahdistetusti toimivan venttiilin välityksellä kytketty niinikään piirustuksesta poisjätettyyn tyhjöpumppuun. Eeiässä tahdistetusti vaikuttava tyhjö ohjataan imu- ja tartuntaosaan 17 sen kehälle säteettäisporausta 24 myöden. Leikkuulaitteen halkaisija on valittu niin suureksi, että sen kehä vastaa juuri pöhjantekokoneen yhtä asemapituutta, ts. toisiaan seuraavien työkalujen etäisyyttä pohjantekokoneen läpikulkuvaihoissa.

Tästä syystä voidaan leikkuulaitettä käyttää vakionopeudella ja tästä johtuu, että leikkuulaitteen määrätty kehänpiste aina sattuu yhteen pohjaaivukäänneosan määrätyn kohdan kanssa. Leikkuulaitteen käyttö on tätä vastaavasti säädetty niin, että leikkuulaitteen imuaukko 26 aina osuu pohjasivukäänteen edellä kulkevaan päähän.

Tyhjöä imuaukkoon ohjaava venttiili'avataan hieman aikaisemmin kuin imupää kohtaa pohjasivukäänteen, siten että irauaukon saavutettua kosketuksen, se on täysin auki ja tyhjö voi syntyä nopeasti. Syystä, että kalvomateriaalin kanssa kosketukseen tullut, sähköisesti kuumennettu leikkuuterä sulattaa aineen suoraviivaisesti, ottaa imuaukko 25 mukaansa edellä kulkevan, jo irtileikkaantuneen pään. Säkkiin jäävää kelmunosaa pidätellään ylähihnan 3 avulla. Alahihna 2 antaa tarpeellisen vastapaineen, jotta kuumennettu terä voi tunkeutua keinomateri-aaliin. Jotta varmistettaisiin sitkeitten aineitten kyseessä ollen poisleikattavan suikaleen irtaantuminen silloinkin, kun aineen irti-leikkuu leikkauskohdalla ei ole täysin onnistunut, voidaan, kuten kuvan 1 esityksestä selviää, imurin avuksi sijoittaa imureiän eteen sen kiertosuunnassa vähän ennen irtileikattavan suikaleen nostoa sulkeutuva, tahdistetusti toimiva terrain 26, joka puristaa suikaleen etupään väliinsä niin lujasti, että vielä jäljellä oleva suikaleen sidos perusaineen kanssa voidaan repäistä. Esitetyssä ratkaisuesimerkissä on leikkuulaitteen 1 leikkaus- ja kosketuskohdalle leikkuulaitteen säkille vastakkaiselle puolelle sijoitettu kaksoishihnakuljettimen 28 si-säänvetokohta 27. Hetkistä ennen imuaukon tuloa tälle sisäänvetokoh-dalle katkeaa imuaukon yhteys tyhjökanavaan ja kytkeytyy tyhjövaikut-teisilta osiltaan vapaaseen ilmatilaan. Mikäli käytetään tarrainta, >.

8 60164 niin avataan terrain samanaikaisesti tyhjökatkon kanssa. Tästä johtuen irtoaa tätä ennen kiinnipidelty suikaleen etupää ja suuntautuu ulospäin siten, että sisäänveto-osa 27 voi tarttua siihen. Suikaleen' etupää voidaan suunnata myöskin tarraimen nivelakselille sijoitetun nokan avulla tai sisäänvetokohtaan sijoitetulla, kuvassa esittämättömällä imu- ja ta rt unta kappaleen 17 kehäuraan painuvan ohjainkamman tai vastaavan avulla. Sisäänvetokohdan 27 tulee säännönmukaisesti olla pyörimissuunnassa pisimmän irtileikattavan suikaleen mitan päässä leikkauskohdasta, koska irtileikattavan suikaleen varma ohjaus koko leikkuuajan kuluessa säännönmukaisesti voidaan taata vain siten, että suikale on kiertyneenä imu- ja tarrainosan 17 ympärille. Kuljetin 28 siirtää hoiviinsa ottamat irtileikatut suikaleet jättöpaikalle, johon ne kootaan, poissiirto voi myös tapahtua pneumaattisen kuljettimen ja imupään avulla.

Riippumatta siitä ylittääkö sisäsäkkiletkukappa le ulkosäkin määrätyssä määrin (kuva 1-4) tai onko se sileäksi leikattu säkki, jossa ulko-ja sisäkerrosten päät sijaitsevat tasassa (kuva 5), on viimeksi käännettävästä pöhjasivukäänneosasta leikattava irti suikale, jonka leveys on mitoitettava siten, että keinornateriaalisisäkerros tulee lyhennetyksi liimasauman leveyden verran suhteessa ulkosäkin sisempään kerrokseen. Kuvissa 1-4, eritoten kuvassa 4 esitetyssä säkissä,on myöskin pohja-alueella ulkosäkin materiaali täysin eristetty täytösainees-ta ja kosteuden tunkeutuminen täytösaineeseen ulkosäkkipaperin imu-vaikutuksen johdosta on eliminoitu. Näin ei ole täysin asianlaita kuvan 5 mukaisessa rakenne-esimerkissä, vähäiset täytösaineen kosketuskohdat ulkosäkkimateriaaIin kanssa voivat kuitenkin olla hyväksyttä^-vissä yksittäisissä käyttötarkoituksissa ja tasasäkin mahdollistamat valmistustekniset edut ovat näissä tapauksissa painavampia suhteessa säkkien käytössä sallittuihin epäkohtiin.

Claims (14)

1. Menetelmä vähintään yhdestä yksinkertaisesta ulkosäkistä (6) ja yhdestä toisenlaiset liimaantumisominaisuudet omaavasta sisäsäkistä (7) koostuvan useampikerroksisen ristipohjasäkin valmistamiseksi, jossa pitkittäissyöttömenetelinällä valmistetaan letkukoneessa ulko-säkkimateriaalista ja sisäsäkkimateriaalista useampikerroksinen litteä letkunauha ja tämä paloitellaan yksittäisiksi letkukappaleiksi sekä leikataan kaikkiin ainekerroksiin ainakin säkkiletkukappaleen (5) toisen pään alueella ja vähintään viimeksi käännettävän pöhjasivu-käänteen (12) puolelle kaksi viiltoa (8', 8"), jotka kulloinkin ainakin osittain irrottavat pöhjanurkkakäänteet(9) pohjasivukäänteistä (11, 12) muodostaen suorakulmaiset pohjasivukäänneosat (13, 14), ja jossa lisäksi poikittaisyöttömenetelmää hyväksikäyttäen tehdään pohjantekokoneessa vähintään säkkiletkukappaleen (5) toiseen päähän ristipohja levittämällä säkkiletkukappaleen (5) pää tai päät pohjane-liöksi (4), siirretään sisäsäkin (7) viimeksi käännettävän pohjasivu-käänteen (12) pohjasivukäänneosan ulkoreuna takaisinpäin määrätyssä määrin suhteessa ulkosäkin (6) sisemmän kerroksen vastaavaan leikkuu-reunaan, varustetaan sisä- ja ulkosäkin liimattavat pinnat kulloinkin sopivalla liimalla ja suljetaan ristipohja kääntämällä ensiksi ja viimeksi käännettävät pöhjasivukäänteet (11, 12), tunnettu siitä, että sisäsäkin (7) viimeksi käännettävän pohjasivukäänteen (12) pohjasivukäänneosan (14) ulkoreunan siirtäminen suhteessa ulkosäkin (6) sisäkerroksen vastaavaan ulkoreunaan tapahtuu leikkaamalla mainittua siirtymistä leveydeltään vastaava suikale pohjasivu-käänneosasta (14) pohjantekokoneessa.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että suikaleen irtileikkaaminen tapahtuu nostamalla irtileikattavan suikaleen edessä kulteva reuna pohjaneliön liiketasosta säkkiletkukappaleen (5) kulkiessa paikallisesti kiinteätä leikkuulaitetta(1) pitkin.

3. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että suikaleen irtileikkaaminen tapahtuu suhteessa eteenpäin liikkuvaan säkkiletkukappaleeseen (5) leikkuusärmänsä (19) osalta paikallaan olevan, säkkiletkukappaleen (5) syöttönopeutta vastaavalla kehänopeudella pyörivän leikkuulaitteen (1) avulla. ία 6 016 4

4. Patenttivaatimuksen 3 mukainen menetelmä, tunnettu .siitä, että leikkuun suorittava leikkuulaitteen reuna (19) on kuumennettu.

5. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että irtileikkaaminen tapahtuu huomattavasti suuremmalla kehänopeudella pyörivällä leikkuulaitteella kuin mitä säkkiletku-kappaleen (5) syöttönopeus.

6. Patenttivaatimuksen 1 mukaisen menetelmän toteuttamiseksi, jossa on letkukone ja useammassa työpisteessä letkukappaieita (5) poikittaisasennossa työstävä ja kuljettava pöhjanavaamisasemalla varustettu pohjantekokone, jossa vähintään säkkiletkukappaleen (5) toiseen päähän tehdään ristipohja levittämällä säkkiletkukappaleen (5) pää tai päät pohjaneliöksi (4), sisäsäkin (7) viimeksi käännettävän pohjasivukäänteen (11, 12) pohjasivukäänneosan ulkoreuna siirretään takaisinpäin määrätyssä määrin suhteessa ulkosäkin (6) sisemmän kerroksen vastaavaan leikkuureunaan leikkaamalla mainittua siirtymistä leveydeltään vastaava suikale pohjasivukäänneosasta (14), tunnettu siitä, että pohjantekokoneen pohjanavaamisaseman j yhteyteen sijoitetulle asemalle on sijoitettu vähintäin yksi pohjaneliön ; (4) tasosta poispäin liikuteltava, leikattavan suikaleen kulkuradalle sijoitettu, vähintään suikaleen etumaisena kulkevaan päähän tarttuva imuri (17), neula, kuumakohta, tarrain tai vastaava ja leikkaus-kohdalle on sijoitettu paikallisesti kiinteä leikkuulaite (1).

7. Patenttivaatimuksen 6 mukainen laite, tunnettu siitä, että • ei-irtileikattavan pohjasivukäänneosan kulkuradalle on sijoitettu alhaallapitäjä (3).

8. Patenttivaatimuksen 6 tai 7 mukainen laite, tunnettu siitä, että leikkuulaite (1) on muotoiltu pyöriväksi veitseksi (18).

9. Jonkin patenttivaatimuksen 6-8 mukainen laite, tunnettu siltä, että leikkuulaitteessa (1) on kuumennettava leikkuusärmä (19).

9 601 64

10. Patenttivaatimuksen 8 ja/tai 9 mukainen laite, tunnettu siitä, että leikkuulaitteessa (1) on rengasmainen, säteettäisesti ulospäin suuntautuva terä (19) ja että sitä. käytetään määrältään ja suunnaltaan säkkiletkukappaleen pohjantekokoneessa käytettyä läpimeno-nopeutta vastaavalla kehänopeudella. 11 60164

11. Jonkin patenttivaatimuksen 6-10 mukainen laite, tunnettu siitä, että imuria (17) tai vastaavaa ympyrärataa pyöriessään käytetään säkkiletkukappaleen pöhjantekokoneeesa käytettyä läpimenonopeutta vastaavalla kehänopeudella.

12. Jonkin patenttivaatimuksen 10 ja 11 mukainen laite, tunnet-t u siitä, että imurin (17) tai vastaavan pyörintäradan halkaisija on vähintäin likimain yhdenmukainen leikkuuhalkaisijan kanssa. j

13. Jonkin patenttivaatimuksen 6-12 mukainen laite, tunnettu siitä, että imurin (17) tai vastaavan liikealueelle on sijoitettu i irtileikattuihin suikaleisiin tarttuva ja ne jättöpaikalle kuljettavan kuljettimen (28), (imukuljetin, hihnakuljetin) sisäänvetokohta (27). j

14. Patenttivaatimuksen 6 mukainen laite, tunnettu siitä, että suikaleeseen tarttuva ja sen pohjaneliön liiketasosta irrottava laite on sinetöintilämpöön kuumennettu pohjasivukäänteellä pyörivä, kaapimella varustettu kiekko, johon irtileikattava suikale tarttuu j ja joka kaavlnasemal^a jälleen kaavitaan irti. k ! i i 12 601 64 Patenfckrav